TAMPEREEN YLIOPISTO

Transkriptio

1 TAMPEREEN YLIOPISTO Tampereen yliopiston rehtorille Vararehtori asetti maaliskuussa 2010 työryhmän selvittämään ja tekemään ehdotuksen täydennyskoulutuksen toimintamallin uudistamiseksi. Työryhmään kutsuttiin ta tarjoavien yksiköiden edustajat. Työryhmä kokoontui neljä kertaa (31.3., 20.4., ja ). Työryhmään kuuluivat jäseninä professori Seppo Hölttä korkeakouluhallinnon ja -talouden tutkimus- ja koulutusyksiköstä (varalla tutkimusjohtaja Jussi Kivistö), johtaja Jukka Mäkinen keskuksesta, tutkimusjohtaja Pentti Raittila journalismin tutkimusyksiköstä, koulutuspäällikkö Hilkka Roisko ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksesta, johtaja Harri Talonen tutkimus- ja koulutuskeskus Synergosista, professori Elina Viitanen terveystieteen laitokselta, professori Veli-Matti Värri opettajankoulutuslaitokselta (varalla professori Anna-Raija Nummenmaa), puheenjohtajana vararehtori Harri Melin ja sihteerinä koulutusjohtaja Niina Hietaniemi-Virtanen keskuksesta. Työryhmä luovuttaa rehtorille oheisen muistion täydennyskoulutuksen toimintamallin uudistamiseksi. Työryhmän puheenjohtaja Harri Melin Työryhmän sihteeri Niina Hietaniemi-Virtanen 1

2 Työryhmämuistio täydennyskoulutuksen toimintamallin uudistamiseksi Uudistuksen tavoitteet tiivistetysti Täydennyskoulutus osaksi schoolien toimintaa Täydennyskoulutus integroidaan kiinteäksi osaksi schooleissa tapahtuvaa tutkimusta ja opetusta. School-kohtaiset palvelut kokoavat alan osaamisen ja osaajat koko yliopistosta. Uudistus merkitsee perusteellista muutosta aikaisempaan organisaatioon. Siirtymäajan kuluessa luovutaan nykyisestä keskuksesta ja erillisistä yksiköistä. Kärkialat Yliopiston kokonaisetu ja kilpailukyky markkinoilla varmistetaan mallilla, jossa valitaan täydennyskoulutuksen kärkialat ja perustetaan ko. aloille schoolien kautta organisoidut palvelut. Kärkialat määritellään yliopiston painoalojen yhteiskunta ja hallinto, terveys ja teknologia sekä kulttuurin muodot suuntaisesti. Yhteistyö Uudistuksen toteutuksessa tunnistetaan tarve toimijoiden yhteistyökulttuurin uudistamiseksi ja hajallaan olevan osaamisen yhteenkokoamiseksi. Tukipalvelut Tukipalveluihin sijoitetaan yliopistotason ohjaus ja koordinaatio. Täydennyskoulutuspalvelujen kokonaisuutta koordinoidaan keskitetysti yliopiston yhteisten linjausten mukaisesti. Monialainen turvataan tarjoamalla tukipalveluja niille schooleille, joilla ei ole omia palveluja. Yliopiston asiantuntemusta yhdistävällä tuotekehityksellä luodaan uudenlaisia kysyntälähtöisiä - ja kehittämispalveluja. Hallinto Täydennyskoulutuksen palvelu- ja hallintorakenteesta luodaan kevyt ja joustava koko yliopistossa. Tukipalvelujen henkilömäärä vaihtelee tehtävien mukaan ja palvelut rahoitetaan yliopiston perusrahoituksella sekä toimijoilta kerättävällä yleiskustannuspidätyksellä. Kannustava tulonjako perustuu toimintamalliin, jossa taloudellinen ylijäämä jää toteuttajalle. 2

3 Uudistuksen sisältö Työryhmän lähtökohtana on täydennyskoulutuksen toimintamallin uudistaminen osana laajempaa koulutuksen rakenneuudistusta, jossa tiedekunta- ja laitosrakenteet korvataan tieteenalakohtaisilla yksiköillä eli schooleilla. Täydennyskoulutuksen rakenteen uudistamisessa tarvitaan malli, jolla yliopiston kokonaisetu ja kilpailukyky markkinoilla varmistetaan. Yliopiston strategian mukaisesti yliopisto vastaa elinikäisen oppimisen haasteisiin omilla koulutusaloillaan järjestämällä asiantuntijoille aikuiskoulutusta, joka vastaa työelämän tarpeisiin ja ylläpitää ja uudistaa osaamista. Täydennyskoulutusta kehitetään niin, että yliopistossa tutkinnon suorittaneet voivat palata yliopistoon täydentämään opintojaan. Samalla kootaan yhteen eri ammattiryhmien mahdollisuudet päivittää osaamistaan. Osana rakenneuudistusta on tarve integroida kiinteäksi osaksi schooleissa tapahtuvaa tutkimusta ja opetusta. Täydennyskoulutus tuo työelämäyhteyksiä opetuksen ja tutkimuksen tueksi. Uudet opetusmuodot ja vuorovaikutustilanteet rikastuttavat opetustilanteita. Täydennyskoulutus liittyy moniin kehittämishankkeisiin, ja sillä on tärkeä merkitys tutkimustulosten popularisoinnissa. Rahoituspohjan laajentamiseksi schoolit tarjoavat omalta alaltaan markkinaperusteisia ohjelmia. Jatkossa on tarpeellista hyödyntää aiempaa paremmin yliopiston omia asiantuntijoita ja heidän osaamistaan ohjelmissa. Täydennyskoulutus on varttuneempien tutkijoiden ja opettajien perustyötä. Samalla syntyy tarve kehittää henkilöstön osaamista niin, että henkilön asiantuntijarooli vahvistuu ja taito toimia kouluttajana tai koulutusprojektin johtajana kasvaa. Osana tätä kehitystä hyödynnetään jo olemassa olevaa koulutusprosessien suunnittelun ja johtamisen osaamista. Motivaatiota tehtäviin lisätään kannustinrakenteilla. Työryhmä näkee tärkeäksi sovittaa yhteen schoolin sisäistä ja schoolien välistä erilaista osaamista. Yliopiston painoaloilta yhteiskunta ja hallinto, terveys ja teknologia sekä kulttuurin muodot löytyvät ainekset myös tieteenalarajat ylittävien ohjelmien luomiseen. Tavoitteena on tunnistaa yliopiston vahvuusalueille liittyvä kaupallinen potentiaali, ja tuotteistaa se kysyntälähtöisiksi - ja kehittämispalveluiksi. Tuotekehityksellä rohkaistaan uusiin avauksiin myös kansainvälisesti. Tällä hetkellä schoolien valmiudet tarjota ta vaihtelevat paljon. Monialainen turvataan tarjoamalla tukipalveluja niille schooleille, joilla ei ole omaa infraa. Yhteisiin tukipalveluihin sisällytetään yliopistotasoinen kokonaisohjaus ja koordinaatio. Lähtökohta on, että täydennyskoulutuksen hallintorakenteesta luodaan kevyt ja joustava koko yliopistossa. Maksullinen palvelutoiminta edellyttää asiakaslähtöisiä toimintamalleja. Täydennyskoulutuksessa asiakkaan tarpeet kartoitetaan ja mietitään samalla, millaista osaamista yliopistolla on tarjota. Herkkyys asiakkaan suuntaan on täydennyskoulutuksen vahvuus. Schooleissa asiakkaat löytyvät tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen kokoavista yhteistyöverkostoista. Osana asiakaslähtöisyyttä koko yliopiston tarjonta kootaan yhteen niin, että asiakas löytää tiedon eri schoolien tarjoamasta täydennyskoulutuksesta helposti ja kattavasti. Yliopiston sisällä asiakastietoja kerätään myös yhteiseen tietojärjestelmään. 3

4 Kuvio 1. Yliopiston painoalat ja ta tarjoavat schoolit (alustavaa hahmottelua) MEDIA SCHOOL Media- ja informaatioalan KEHITTÄMISFOORUMI HEALTH SCHOOL Terveys- ja hyvinvointialan Kulttuurin muodot Tukipalvelut Terveys ja teknologia EDUCATION SCHOOL Kasvatusalan Yliopistotason ohjaus ja koordinaatio Yhteiskunta ja hallinto MANAGEMENT SCHOOL Johtamisen ja liiketoimintaosaamisen Kuvio 1. hahmottelee mallin, jossa koulutushankkeiden suunnittelu ja toteutus ovat schooleissa. Ensin on tarpeen määritellä, millä aloilla Tampereen yliopisto haluaa ja voi olla vahva toimija. Kuviossa on nykytilanteen pohjalta hahmoteltu yliopiston painoaloille neljä schoolia, joihin luodaan palvelut. Kärkialojen määrittely jätetään tässä vaiheessa avoimeksi. Kärkiala voi rakentua myös eri schoolien välisinä palveluina. Kärkialoille laaditaan toimintasuunnitelma, jossa käydään läpi tarve, sisällöt ja osaamispotentiaali, rahoitusmahdollisuudet, markkinatilanne ym. Nykyiset yksiköt uudistetaan. Siirtymäajan kuluessa schoolien palveluihin kootaan Tampereen yliopiston koko osaaminen ko. painoalalta. Nykyinen henkilöstö sijoitetaan uudelleen ja henkilöjen tehtäväkuvat muuttuvat. Kärkialojen toimintasuunnitelmiin liitetään alakohtaiset toteuttamisohjelmat, joiden laadinnassa painoalojen asiantuntijat ja henkilöstö ovat vahvasti mukana. Yliopistossa tarjotaan, tutkimuspalvelujen tapaan, yhteisiä palveluja. Tukipalveluihin sijoitetaan uudenlaiseen ajattelutapaan nojaava koordinaatio, joka koskee Tampereen yliopiston ta kokonaisuutena. Koordinaation henkilömäärä vaihtelee tehtävien mukaan ja palvelut rahoitetaan yliopiston perusrahoituksella sekä toimijoilta kerättävällä hallintopidätyksellä. Uutta mallia käyttöönotettaessa määritellään siirtymäaika, jolloin yleiskustannuspidätystä ei veloiteta. Tukipalveluilla on kolme päätehtävää: edustaa Tampereen yliopiston ta ulospäin, tukea kärkialojen toimintaa eri tavoin, ja etsiä muiden kuin kärkialojen schoolien mahdollisuuksia täydennyskoulutuksen järjestämiseen. Tukipalveluissa tehdään schoolien toimintaa tukevaa eri alojen tuotekehitystä erityisesti niillä aloilla, joihin ei tässä vaiheessa perusteta omaa palvelua. Samalla huolehditaan 4

5 hyvien käytäntöjen jakamisesta sekä tiedon ja osaamisen siirrosta yliopiston sisällä. Tukipalveluihin voi sisältyä täydennyskoulutuksen yhteismarkkinointi, schoolien omaa laadunvarmistusta tukeva laatujärjestelmä, toiminnan ja tiedonkeruun kannalta tarvittavat tietojärjestelmät, projektitalouden tuki, alueyhteistyö sekä kansainvälistymistä ja koulutusvientiä tukevat palvelut. Tehtäväkenttä on tärkeää pitää avoimena, sillä tulevaisuudessa on todennäköisesti tarve uudenlaiselle keskitetylle osaamiselle. Täydennyskoulutus on osa yliopiston strategista kehittämistä ja yhteinen suunta haetaan luottamuksen kautta. Uusi täydennyskoulutuksen toimintamalli rohkaisee parhaimmillaan kaksisuuntaiseen kehittämistyöhön. Yhteisten tukipalvelujen organisoinnilla kehitetään Tampereen yliopiston ta kokonaisuutena. Sen sijaan schooleissa kehittäminen tapahtuu alakohtaisesti tieteenalayksikön sisällä ja -yksiköiden välillä. Yliopiston ulkopuolinen näkökulma kehittämiseen saadaan työ- ja elinkeinoelämän edustajien kanssa yhteisellä kehittämisfoorumilla tai muulla yhteistyömuodolla. 5