Sosiaalityö Kuusikon kunnissa Perussosiaalityö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2003. Perussosiaalityö"

Transkriptio

1 Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2003 Perussosiaalityö Sosiaalityön Kuusikko-työryhmä Aila Kumpulainen

2 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN Edita Oy Ab 2004 Helsinki

3 Kuusikko Työryhmä Kuvailulehti Tekijä(t) Kuusikko-työryhmän sosiaalityön asiantuntijaryhmä, kirjoittanut Aila Kumpulainen Nimike Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2003 Perussosiaalityö Julkaisija (virasto tai laitos) Helsingin sosiaalivirasto ja terveysvirasto, Espoon sosiaali- ja terveystoimi, Vantaan sosiaali- ja terveysvirasto, Turun sosiaalikeskus ja terveysvirasto, Tampereen sosiaali- ja terveystoimi, Oulun sosiaali- ja terveystoimi Sarja nimike Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Julkaisuaika 11/2004 Sivumäärä, liitteet 21 sivua +liitteet Osanumero 6/2004 ISSN-numero Kieli Suomi Tiivistelmä Raportissa on kartoitettu sosiaalityöstä tuotettavia tilastotietoja ja päädytty vertailemaan alueellista perussosiaalityötä työntekijämäärien sekä palkkatason kautta. Alueellinen avohuollon perussosiaalityö on rajattu siihen sosiaalityön osaan, joka käsittää tietyin rajauksin lastensuojelun, toimeentulotuen sekä päihdehuollon asiakkaiden kanssa tehtävän työn. Raportissa on verrattu sosiaalityöntekijöiden, johtavien sosiaalityöntekijöiden sekä lastensuojelun perhetyöntekijöiden ja etuuskäsittelijöiden määrää sekä uuden, kelpoisuusehdot täyttävän työntekijän peruspalkkaa ja työntekijöille maksettua keskipalkkaa joulukuussa Eniten sosiaalityöntekijöitä suhteessa kunnan väkilukuun oli Helsingissä ja Vantaalla. Vähiten väestöön suhteutettuna heitä oli Oulussa ja Turussa. Vakinaisesti omassa toimessa työskenteli % kuntien sosiaalityöntekijöistä. Tästä poikkeuksena oli Tampere, jossa vakinaisten osuus oli lähes 80 %. Väestöön suhteutettuna alueellisen perussosiaalityön asiakkaita oli eniten Turussa ja Helsingissä. Vähiten asiakkaita oli Espoossa. Kun verrattiin alueellisen perussosiaalityön asiakasmäärää sosiaalityöntekijöiden määrään, oli Helsingissä ja Espoossa vähiten asiakkaita sosiaalityöntekijää kohti. Turussa ja Oulussa oli puolestaan eniten asiakkaita sosiaalityöntekijää kohti. Eri ammattiryhmien peruspalkkatasot vaihtelivat vain vähän kuntien välillä. Johtavien sosiaalityöntekijöiden kuukauden peruspalkka vaihteli euron välillä ja sosiaalityöntekijän peruspalkka euron välillä. Molemmilla ammattiryhmillä peruspalkka oli Tampereella alhaisin ja Espoossa korkein. Asiasanat Sosiaalityö, kustannukset, kuntavertailu Tiedustelut Työryhmän jäsenet, liite 9 Jakelu

4 Sisällys 1 Johdanto Valtakunnallisten sosiaalityön hankkeiden tilanne (syyskuussa 2004) Sosiaalityön neuvottelukunta ja sosiaalialan kehittämishanke Sosiaalityön luokitus Sosiaalihuollon tehtävä- ja ammattirakenteen kehittämisprojekti Sosiaali- ja terveyshuollon tietouudistus Valtakunnallisesti kerättävät tiedot sosiaalipalvelujen asiakkaista Sosiaalityön raportin 2003 arviointi Kuusikon kunnissa Kuusikon kuntien tiedot sosiaalityön vertailussa Sosiaalityön tiedot Sosiaalityön tilastojen ongelmista Alueellisen perussosiaalityön vertailu Alueellista perussosiaalityötä tekevän sosiaalityöntekijän työtä kuvaavia mittareita 11 5 Alueellisen perussosiaalityön henkilöstö sekä palkkatiedot Ohjeistus ja rajaukset Kuntien kokoamien tietojen sisältö Työntekijät alueellisessa perussosiaalityössä Sosiaalityön vertailun arviointi ja pohdintaa...20 Kirjallisuus Horsma, Tuija, Jauhiainen, Elina (2004), Sosiaalihuollon tehtävä- ja ammattirakenteen kehittämisprojektin loppuraportti. (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2004:10). Rautiainen, Leena (2002), Mistä sosiaalityölle tekijät? Selvitys sosiaalityön tilasta pääkaupunkiseudulla. Liitteet Liite 1. Palautekysely sosiaalityön 2003 raportista ja saadut kommentit Liite 2A. Sosiaalityön palvelut ja palvelujen organisointi Kuusikon kunnissa 2003 Liite 2B. Alueellisen perussosiaalityön asiakkaiden määrä ja asiakkaiden suhteutus väestöön ja työntekijöihin 2003 Liite 3A-B. Ohjeet alueellisen perussosiaalityön työntekijämäärän ja palkkakustannusten keruusta sekä kuntien kuvaukset tietojen keruusta Liite 4 A-F. Sosiaalityön eri palveluista tuotettavat tiedot Kuusikon kunnissa Liite 5 A-G. Alueellisen perussosiaalityön henkilöstö ja palkkakustannukset 12/2003 Liite 5 H. Vakinaisissa omissa vakansseissaan työskentelevien osuus työntekijöistä ja avointen vakanssien osuus. Liite 6. Johtavien sosiaalityöntekijöiden työnkuva Kuusikon kunnissa Liite 7. Sosiaalityön tehtäväalueiden määritelmät aakkostettuina Liite 8. Helsingin sosiaaliviraston palveluluokitus 2004 Liite 9. Sosiaalityön työryhmä

5 1 Johdanto Suomen viisi suurinta kaupunkia on tehnyt yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen eri sektorien palvelujen ja kustannusten vertaamisessa vuodesta 1995 lähtien. Pääkaupunkiseudun kunnat olivat jo tätä aikaisemmin aloittaneet tärkeimpien sektorien vertailun. Oulun liityttyä mukaan yhteistyöhön vuoden 2003 alussa, ryhdyttiin työtä kutsumaan Kuusikko-yhteistyöksi. Vuoden 2004 työssä kaupungit vertailivat lasten päivähoidon, vanhusten käyttämien palvelujen, vammaispalvelujen, kehitysvammahuollon, lasten sijaishuollon sekä toimeentulotuen sektoreita. Vertailuissa on tarkasteltu tuotettuja palveluja sekä palvelujen tuottamisesta kunnille aiheutuneita kustannuksia. Tehdyissä vertailuissa on kutakin aihepiiriä rajattu siten, että verrattava toiminta on asiantuntijoiden arvion mukaan lähes toistaan vastaava erilaisen organisaatiorakenteen ja toimintakulttuurin omaavissa kunnissa. Näissä vertailuissa ei ole koskaan voitu verrata avohuollon sosiaalityön osuutta. Sosiaalityön kokonaisuutta tarkasteltiin ensimmäisen kerran vuonna Sosiaalityön ensimmäisessä raportissa määriteltiin sosiaalityön käsitteitä sekä kuvattiin sosiaalityön organisointia Kuusikon kunnissa. Tässä raportissa on kartoitettu sosiaalityöstä tuotettavia tilastotietoja ja päädytty vertailemaan avohuollon perussosiaalityötä työntekijämäärien sekä palkkatason kautta. Avohuollon perussosiaalityö rajataan tässä raportissa siihen sosiaalityön osaan, joka käsittää tietyin rajauksin lastensuojelun, toimeentulotuen sekä päihdehuollon asiakkaiden kanssa tehtävän työn. Raportissa on verrattu sosiaalityöntekijöiden, johtavien sosiaalityöntekijöiden sekä lastensuojelun perhetyöntekijöiden 1 ja etuuskäsittelijöiden määrää sekä uuden, kelpoisuusehdot täyttävän työntekijän peruspalkkaa ja työntekijöille maksettua keskipalkkaa joulukuussa Sosiaalityössä käytettävät tietojärjestelmät ja kuntien tavat organisoida sosiaalityötä vaikuttavat olennaisesti siihen, mitä tietoja sosiaalityöstä kyetään tuottamaan. Kuusikon kunnat ovat uudistamassa tai uudistaneet tapojaan järjestää sosiaalipalveluja ja sosiaalityötä. Monet kunnat ovat jakamassa sosiaalityön aikuissosiaalityön ja lapsiperhesosiaalityön kokonaisuuksiin. Joissakin kunnissa myös sosiaalityön tietojärjestelmiä ollaan muuttamassa. Näitä uudistuksia ei kuitenkaan kuvata tässä raportissa. Sosiaalityön työryhmä koostui kuuden kaupungin sosiaalityön asiantuntijoista. Lisäksi mukana olivat Stakesin ja Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksen edustajat. Ryhmän puheenjohtajana toimi Maritta Samuelsson Espoosta ja sihteerinä Aila Kumpulainen. Työryhmän jäsenten yhteystiedot löytyvät liitteestä 9. 2 Valtakunnallisten sosiaalityön hankkeiden tilanne (syyskuussa 2004) 2.1 Sosiaalityön neuvottelukunta ja sosiaalialan kehittämishanke Valtioneuvosto on asettanut sosiaalityön neuvottelukunnan, jonka toimiaika on Neuvottelukunnan tarkoituksena on vahvistaa sosiaalityötä ja edistää sosiaalialan laajaalaista kehittämistä. Sosiaalityön neuvottelukunnan asettamisen eräänä pontimena oli kunnissa pitkään jatkunut pula pätevistä sosiaalityöntekijöistä. Samaan aikaan sosiaalityön tarve kunnissa on lisääntynyt. Sosiaalityön neuvottelukunta julkaisi raportin Kiireelliset toimenpiteet sosiaalityön vahvistamiseksi (Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 2003:10). Vuoden 2004 aikana 1 katso liitteessä 7 oleva määrittely lastensuojelun perhetyö 3

6 Sosiaalityön neuvottelukunnassa on keskitytty Sosiaalityö hyvinvointipolitiikan välineenä toimenpideohjelman laatimiseen. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen sosiaalialan tulevaisuuden turvaamiseksi. Sen tarkoituksena on vahvistaa sosiaalialan kehittämisen linjaukset lähivuosiksi ja varmistaa sosiaalialan tasapainoinen kehittäminen ( STM:n työryhmämuistioita 2003:11). Perustettiin sosiaalialan kehittämishanke vuosiksi Sosiaalialan kehittämishanke koostuu 4 hankekokonaisuudesta ja 23 osahankkeesta. Hankkeen alueellinen toteutus rakentuu kuntien, sosiaalialan osaamiskeskusten, lääninhallitusten, maakuntien liittojen, järjestöjen, oppilaitosten ja muiden paikallisten tahojen yhteistyölle. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut alueiden ehdotusten perusteella 9 alueellista johtoryhmää helmikuussa Hanke toimii yhteistyössä Kansallisen terveyshankkeen kanssa. Sosiaalialan kehittämishankkeen lähtökohtana on vahvistaa kuntien perustyötä ja tätä kautta saada aikaan pysyviä uudistuksia sosiaalialalla. Sosiaalialan kehittämishankkeella halutaan turvata sosiaalipalvelujen saatavuus ja laatu. Palvelurakenteita ja toimintoja uudistetaan monin eri keinoin, kuten seudullista yhteistyötä vahvistamalla ja kiinnittämällä erityistä huomiota lapsiperheiden ja vanhusten palveluihin. Keskeisessä asemassa hankkeessa ovat myös henkilöstön saantiin sekä osaamisen kehittämiseen liittyvät näkökohdat kuten myös työolojen kehittämiseen liittyvät kysymykset. Sosiaalialan valtakunnantasoista kehittämistyötä tuetaan erillisellä, kuntien kehittämistoiminnan tukemiseen kohdennetulla määrärahalla. Sosiaalialan kehittämishankkeeseen liittyen Sosiaali- ja terveysministeriö kohdentaa taloudellista tukea erityisesti hankkeille, jotka kohdentuvat lapsiperheiden peruspalvelujen verkostoimiseen ja yhteistyörakenteiden uudistamiseen, palvelujen tuottamiseen ja kehittämiseen seudullisesti sekä tietoteknologian käytön edistämiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lääninhallitus myöntää valtionavustusta sosiaalialan kehittämishankkeen mukaiseen työhön omien painopistealueidensa mukaisesti. Painopistealueet liittyvät vanhuspalveluihin, varhaiseen puuttumiseen, lastensuojeluun, palveluohjausmenettelyyn, vammaispalveluihin, päihteiden käyttäjien palveluihin sekä myös henkilöstön tehtävärakenteen ja työolojen kehittämisen kysymyksiin. 2.2 Sosiaalityön luokitus Stakesin Tietoteknologian osaamiskeskuksessa toimivassa Sosiaalityön luokitus -projektissa tehdään ensimmäinen suomalainen sosiaalityön yleisluokitus. Sosiaalityön luokitus on väline jäsentyneen ja vertailukelpoisen tiedon keräämiseen sosiaalityöstä. Alkuvuodesta 2004 julkaistiin projektin väliraporttina Sosiaalityön luokitus - luonnos 2003 (Stakesin Aiheita-sarja 4/2004), jossa esitellään luokitusluonnos ja ensimmäiset luokituksen testaustulokset. Tämän jälkeen luokituksesta on kerätty asiantuntijalausuntoja ja viimeiset sosiaalityöntekijöistä koostuvat luokitustyöryhmät ovat saaneet työnsä päätökseen. Paranneltua luokitusta on testattu käytännön sosiaalityössä syksyllä Luokituksen kehittämistyötä jatketaan ja sosiaalityön luokitussuositus valmistuu vuoden 2005 loppuun mennessä. 2.3 Sosiaalihuollon tehtävä- ja ammattirakenteen kehittämisprojekti Sosiaalialan osaamiskeskusten toiminta vakinaistui vuoden 2002 alussa. Keskusten tavoitteena on toimivan ja pysyvän yhteistyörakenteen luominen tutkimus- ja opetustoiminnan ja kuntien käytännön työn välille. 4

7 Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen koordinoima, sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämä sosiaalihuollon tehtävä- ja ammattirakenteen kehittämishanke (STEAM) työskenteli Steam-hanke julkaisi keväällä 2004 Sosiaalihuollon tehtävä- ja ammattirakenteen kehittämisprojektin loppuraportin. (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2004:10). Raportissa on hahmoteltu sosiaalihuollon tehtävä- ja ammattirakenteiden uudistamista kansalaisten tarpeeseen vastaamiseksi. Projekti esittää toimenpide-ehdotuksinaan mm seuraavaa: ( mt, s. 15) Toimeentulotuki kehitetään sosiaalitoimessa omana tehtäväalueenaan, jonka kokonaisvastuu ja koordinointi on sosiaalityöntekijällä, mutta käytännön toteutus sekä toimeentulotukeen ja muuhun sosiaaliturvaan liittyvä neuvonta ja ohjaus pääasiassa kanslisteilla/ etuuskäsittelijöillä ja sosiaaliohjaajilla. Toimeentulotuki säilyy myös sosiaalityön välineenä siten, että sosiaalityöntekijät vastaavat toimeentulotuen tehtäväalueen kokonaisuudesta sekä voivat organisoida toimeentulotukea tarvittaessa yksilökohtaisessa asiakastyössä. Sosiaalihuollon tehtävärakenteita tulee uudistaa siten, että sosiaalityön lisäksi kehitetään sosiaaliohjauksen tehtäväaluetta. Sosiaaliohjauksen tehtäväalueella tarkoitetaan ohjausta, neuvontaa ja tukea, jota toteuttavat pääasiassa sosionomit (AMK) tai aikaisemman sosiaalialan opistoasteen koulutuksen saaneet työntekijät. Lapsiperhetyön lisäksi tulee panostaa erityisesti aikuistyön sisällölliseen kehittämiseen. Näillä alueilla kiinnitetään huomiota sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen tehtäväalueisiin sekä riittävään työn resurssointiin. Kotipalveluja tulee modernisoida toiminnallisesti ja tehtävänimikkeellisesti nykyistä avopalvelullisen työn tarvetta ja henkilöstön osaamista vastaavaksi. Erityistä huomiota kiinnitetään tällöin lapsiperhetyöntekijöiden tehtäväkuviin ja koulutukseen sosionomien (AMK) ja aiemman opistokoulutuksen saaneiden osaamisen hyödyntämiseksi. Sosiaalihuollon henkilöstömitoitusperusteita tulee kehittää huomioiden sosiaalityön, sosiaaliohjauksen ja hoiva- ja huolenpitotyön saatavuus. Tässä yhteydessä tulee kiinnittää huomiota myös työntekijöiden palkkaukseen eri tehtäväalueilla. Sosiaalihuollon sisäistä moniammatillista yhteistyötä tulee kehittää entisestään. Tällöin on kiinnitettävä huomiota eri ammattiryhmien yhteistyöosaamisen edistämiseen. Steam projekti hahmottaa moniammatillisia pari- ja tiimityöskentelyn malleja seuraavasti (s 47): Kuvio 1: Sosiaalihuollon moniammatillisia pari- ja tiimityöskentelyn malleja Sosiaalityöntekijä Sosiaaliohjaaja Kotipalveluohjaaja, kodinhoitaja, lastentarhanopettaja Etuuskäsittelijä, kanslisti 5

8 Projektissa mukana olleet kunnat hahmottivat henkilöstömitoituksia ja henkilöstörakennetta lapsiperhetyössä, aikuistyössä ja etuuskäsittelyssä seuraavasti: (mt, s.52) Henkilöstömitoitukset lapsiperhetyössä: Sosiaalityöntekijä - 20 asiakasperhettä Sosiaaliohjaaja -15 asiakasta Vähintään yksi sosiaaliohjaaja sosiaalityöntekijää kohti. Henkilöstömitoitukset aikuistyössä Sosiaalityöntekijä - 40 asiakasta Sosiaaliohjaaja -20 asiakasta Kaksi sosiaaliohjaajaa yhtä sosiaalityöntekijää kohti. Henkilöstömitoitukset etuuskäsittelyssä: Sosiaaliohjaaja asiakasta/kk Etuuskäsittelijä enintään 100 asiakasta kohti. Kaksi sosiaaliohjaajaa kolmea etuuskäsittelijää kohti. 2.4 Sosiaali- ja terveyshuollon tietouudistus 2005 Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli tehdä esitys vuoden 2005 alusta käyttöön otettavasta kansallisesta sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmästä, joka koostuu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaa kuvaavista tietovarannoista: tilastoista, rekistereistä, säännöllisesti toistuvista tutkimuksista ja erillisselvityksistä. Työskentelyä varten työryhmällä oli johtoryhmä, joka koordinoi neljän alaryhmän työtä ja teki esityksen koko hallinnonalan tieto- ja tietopalvelujärjestelmästä alaryhmien ehdotusten pohjalta. Alaryhmiä olivat: palvelujärjestelmä ja sen toimivuus, toimeentuloturva, väestön hyvinvointi sekä väestön terveys ryhmät. Työryhmien raportit on julkaistu erikseen vuonna Tieto hanke pyrkii tiedonkeruun järkeistämiseen, tilastoviranomaisten ja tutkimuslaitosten yhteistyön kehittämiseen ja tiettyjen tietoaukkojen täyttämiseen. Uudistustyön tavoitteena on parantaa ja tehostaa sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintaa lisäämällä muun muassa ohjauksen ja seurannan mahdollisuuksia. Tiedontuottamista tarkastellaan ensi kertaa koko sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan sekä tilasto-, rekisteri- ja tutkimustoiminnan näkökulmasta. Tieto 2005-hankkeen keskeisiä kehittämisehdotuksia ovat mm: Stakes kehittää yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön sekä muiden hallinnonalan laitosten kanssa yhteisen portaalin, joka sisältää keskeiset kunnittaiset, alueelliset, kansalliset ja kansainväliset osoittimet, jotka kuvaavat hyvinvointia, terveyttä ja palveluiden käyttöä. Sosiaali- ja terveysministeriö toimii yhdessä opetusministeriön kanssa siten, että tilastoihin, rekistereihin ja tutkimusaineistoihin sekä niiden hyödyntämiseen liittyvä opetus sisällytetään sosiaali- ja terveysalan perus-, täydennys-, jatko- ja johtamiskoulutukseen. Merkittävien kansallisten tutkimus-, tilasto- ja rekisteriaineistojen hyödyntämistä lisätään siten, että päällekkäistä tiedonkeruuta vältetään ja että enenevässä määrin kiinnitetään huomiota tulosten raportointiin. 6

9 2.5 Valtakunnallisesti kerättävät tiedot sosiaalipalvelujen asiakkaista 2004 Stakes kerää vuosittain henkilötunnustasoista tietoa toimeentulotuen saajista (toimeentulorekisteri) ja sijaishuollossa olevista lapsista ja nuorista (lastensuojelurekisteri). Hoitoilmoitusrekisteriin (Hilmo) kerätään vuosittain henkilötunnukseen perustuvia asiakastietoja vanhainkodeista, kehitysvammahuollon laitoksista, päihdehuollon laitospalveluista ja vanhusten, kehitysvammaisten, muiden vammaisten ja mielenterveysongelmaisten palveluasumisesta. Joka toinen vuosi kerätään henkilötunnukseen perustuvat tiedot kotihoidossa olleista (marraskuun poikkileikkaustieto). Henkilötunnukseen perustuvan tiedonkeruun lisäksi valtakunnallisesti kerätään summatietoja useasta sosiaalityön asiakasryhmästä. Mm. kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastoon kootaan kustannus- ja asiakastietoja lasten päivähoidosta, lastensuojelusta, kehitysvammahuollon asiakkaista, vammaispalveluja saaneista sekä vanhuksista ja kasvatus- ja perheneuvonnasta. Stakes kerää vuosittain summatietoja mm. lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteitä saaneista, isyyden vahvistamisesta, elatustukea saaneista ja elatusvelvollisista sekä sosiaalilautakunnan vahvistamista sopimuksista lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Joka viides vuosi Stakes kerää tiedot kasvatus- ja perheneuvoloista. Kysyttäviä tietoja ovat mm. asiakkaiden ja käyntien määrät, asiakkaaksi hakeutumisen syyt, perheneuvoloiden tekemä työ ja perhe-neuvoloiden organisointi. Viimeinen kysely on tehty vuonna Valtakunnallisesti koottavat tiedot on jokainen kunta velvollinen antamaan valtakunnallisten määritysten mukaisesti. 3 Sosiaalityön raportin 2003 arviointi Kuusikon kunnissa Tammikuussa 2004 valmistunutta Sosiaalityö 2003 raporttia jaettiin Kuusikko-kuntiin sosiaalityön ammattilaisille kommenttikierrokselle. Sosiaalityön ryhmä suunnitteli raportin lukijoille kyselyn, jossa pyrittiin selvittämään muutamalla kysymyksellä, minkälaisilla tiedoilla sosiaalityötä tulisi verrata. Kyselyyn saatiin jonkin verran vastauksia, joista seuraavassa kooste. Kyselylomake sekä Espoon, Vantaan ja Tampereen kokoamat kommentit ovat liitteenä 1. Sosiaalityötä esitettiin verrattavaksi monin eri tavoin. Osa vastaajista halusi pohtia yhteiskunnan ja sosiaalityön välisiä suhteita ja sosiaalityön vaikuttavuutta. Osa kaipasi vertailuja koko sosiaalityön kenttää koskevista yleisistä määrätiedoista tai toimintalinjauksista ja osa halusi vertailla tiettyjä asiakasryhmiä koskevia hyvinkin syvällisiä tietoja. Sosiaalityön vaikuttavuuden tai asiakkuuksien syiden tai keston tutkiminen ovat alueita, joiden kohdalla tarvittaisiin erilaista tutkimuksellista otetta kuin mitä Kuusikon vertailuissa on käytetty. Palautteissa kaivattiin tietoja eri kaupunkien henkilökuntamäärästä, henkilöstörakenteesta ja sosiaalityön määrärahoista. Käsillä olevassa raportissa onkin vastattu osaan tätä aluetta koskevista toiveista. Aikuissosiaalityön sisällöllistä tutkimista esitettiin sosiaalityön vertailun pohjaksi, samoin työllisyys- ja arviointiprojektien, asumispalvelujen ja päihdepalvelujen, toimeentulotuen ja ehkäisevän toimeentulotuen tietojen vertailua. Tarpeet ja toiveet sosiaalityön vertailemisessa ovat moninaiset. Kuusikko-vertailut ovat tähän mennessä keskittyneet lähinnä eri sosiaalipalvelujen määrälliseen vertailuun. Sosiaalityöstäkin on 7

10 ensisijaisesti haluttu löytää numeerisia vertailutietoja. Se on kuitenkin vaikeaa, koska kunnilla ei ole sosiaalityön palveluista yhteismitallista tietoa. 4 Kuusikon kuntien tiedot sosiaalityön vertailussa 4.1 Sosiaalityön tiedot Sosiaalityön työryhmä lähti vuonna 2004 työskentelemään ajatuksesta, joka esitettiin ryhmän ensimmäisen raportin lopussa: Jatkossa jää selvitettäväksi, löytyykö Kuusikko-kuntien sosiaalityön kokonaisuudesta yhteismitallisia tilastollisesti seurattavia muuttujia. Tässä raportissa pyrittiin löytämään ne tietokokonaisuudet, joita eri kaupungit tuottavat ja seuraavat sosiaalityön eri asiakasryhmistä nykyään. Tilastotietoja lähdettiin kartoittamaan seuraavan jaottelun mukaisesti: asiakastiedot tai asiakas kertaalleen (mikä/mitkä asiakasmäärätieto/tiedot kyseisestä ryhmästä on saatavissa, mitä tarkoitetaan asiakkaalla esim. onko asiakas lapsi vai perhe) toimintatiedot (esim. asiakastapaamiset, päätökset jne.) henkilöstötiedot (tuotetaanko sosiaalityön osalta eriteltyjä tietoja vakansseista, henkilöstön määrästä, nimikekohtaisesti jne.) kustannukset toiminnasta (millä kustannustiedolla sosiaalityön kokonaisuutta hahmotetaan) onko kyseisen asiakasryhmän palvelussa käytössä erityisiä resurssisuosituksia (esim. 20 asiakasperhettä/työntekijä) Liitteenä 2A oleva luokittelu kuvaa sosiaalityön palveluja karkealla tasolla ja tuo esille kuntien välisiä eroja. Työryhmä huomasi pian, että aloitettu tehtävä oli hyvin laaja eikä sen tekeminen tarkalla tasolla olisi ollut mahdollista käytettävissä olevan työajan puitteissa. Työryhmä ehti kuitenkin käydä läpi lastensuojelun kokonaisuudesta tuotettavat asiakastiedot. Kuntien lastensuojelusta täyttämät taulukot löytyvät raportin liitteenä 4 A-F. Helsingin ja Espoon osalta taulukko on täytetty kokonaisuudessaan. 4.2 Sosiaalityön tilastojen ongelmista Lastensuojelun asiakastietojen läpikäynti osoitti, ettei yhtenäisiä asiakastilastoja eikä muitakaan yhteismitallisia tilastoja sosiaalityön kokonaisuudesta ole saatavissa Kuusikon kunnissa. Kunnat tilastoivat sosiaalityön palveluista eri asioita ja siksi vertailu on vaikeaa. Tietojärjestelmiin ei usein määritellä sosiaalityön asiakkuutta alkavaksi ja päättyväksi lainkaan, ei ainakaan yhtenäisin kriteerein. Usein sosiaalityön palveluja saaneet kirjautuvat asiakkaiksi vasta, kun he ovat saaneet sosiaalityön tilannekartoituksen jälkeen muita sosiaalipalveluja. Pelkän sosiaalityön asiakkuutta ei yleensä kirjata tai sitä ei ole edes mahdollista tilastoida. Kuusikon lasten sijaishuollon ryhmässä käytiin keskustelua lastensuojeluasiakkuuden alkamisesta ja havaittiin, että lastensuojelun asiakkuuden katsotaan alkavan kunnissa prosessin eri vaiheissa. Yksi kunta katsoo lastensuojelun asiakkuuden alkavan lastensuojeluilmoituksesta ja toinen katsoo sen alkavan vasta siinä vaiheessa, kun sosiaalityöntekijä toteaa lapsen kasvun vaarantuvan, (LSL12 ) jonka jälkeen on lapsi oikeutettu LSL:n 13 mukaisiin tukitoimiin. Myöskään Stakesin ohjeistus lastensuojelun avohuollon asiakasmäärän keruusta ei selkeytä asiakkuuden määrittämistä. 8

11 Vastaavia käsitteellisiä ongelmia asiakkuuden syntymisestä löytyy kaikkien sosiaalityön palvelujen osalta. Uutena työmuotona alkanut perhetyö ei myöskään ole käsitteellisesti yksiselitteinen. Perhetyön täytäntöön panijana on perhetyöntekijä tai muulla nimikkeellä (Tampereella avotyöntekijä) asiakasperheen kanssa työtä tekevä henkilö. Sosiaalityön tilastollisen vertailun ongelmana on toiminnan yhteismitallisen luokittelun puute. Sosiaalityö ei ole yksi tilastoitava kokonaisuus, vaan usein tiedot on yhdisteltävä eri tavoin rakennetuista, eri henkilöstöryhmien tuottamista palvelukokonaisuuksista ja asiakasryhmistä. Monissa tapauksissa sama asiakas saa useita sosiaalityön eri sektoreiden palveluja. Nykyjärjestelmissä ei ole mahdollisuutta saada asiakas kertaalleen lukua eri sektoreiden palveluja saaneista asiakkaista. Myöskään pelkästään sosiaalityön osuutta koskevia tietoja ei ole helppo saada sosiaalipalvelujen käytön tilastointiin tähtäävistä järjestelmistä. Sosiaalityön ryhmä oli yksimielinen siitä, että asiakkuus sosiaalityössä alkaa monesti aikaisemmin kuin tietyn palvelukokonaisuuden (lastensuojelu, toimeentulotuki jne.) asiakkuus. Perheen tilanteen selvittelyvaiheen aikana perheen pitäisi olla tilastollisesti perussosiaalityön asiakkaana, vaikka heille ei tehdä päätöksiä. Tarkastelussa havaittiin, että ainoa kunta, joka saa nimenomaan sosiaalityöntekijöiden työhön keskittyviä tilastotietoja on Helsinki. Siellä käytetään kaikessa tietotuotannossa sosiaalitoimen palveluluokitusta. Palveluluokituksessa palvelusektoreista (lasten päivähoito, lastensuojelu, muut perheiden palvelut, vammais- palvelut, kehitysvammahuolto, vanhuspalvelu, päihdehuolto, toimeentulotuki, muu sosiaalihuolto, yhteiset tukipalvelut, työllisyyden hoito ja hallinto) ja tuotettavista palveluista (palvelut ja alapalvelut) ristiintaulukoimalla tuotetaan monipuolisesti tilastotietoja niin asiakkaista, annetuista palveluista, palvelujen kustannuksista kuin palveluja tuottavasta henkilöstöstä. Helsingissä sosiaalityöntekijän työ on yhtenä palveluluokituksen alapalvelumuotona. Helsinki tuottaa palveluluokituksen mukaisesti sektoreittain mm. sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärät, käyntimäärät, neuvottelut, lausunnot, puhelinkontaktit jne. Palveluluokituksen jaotuksella on myös mahdollista laskea toiminnan kustannukset. Käyttökelpoisia kustannustietoja sosiaalityöntekijän työstä ei Helsingissäkään ole helposti saatu tuotettua, vaikka se olisi periaatteessa mahdollista. (Helsingin palveluluokitus liitteenä 8) Vantaalla on saatavissa sosiaalityön palvelukokonaisuudesta asiakas kertaalleen, siten että luvussa ovat mukana myös vanhus- ja vammaispalvelujen asiakkaat. 4.3 Alueellisen perussosiaalityön vertailu Työryhmä päätti rajata työnsä alueelliseen perussosiaalityöhön, jossa on suunnilleen samat asiakasryhmät eri kaupungeissa. Aikuissosiaalityössä nämä ovat toimeentulotuen, päihdehuollon ja osittain asumispalvelujen asiakkaat. Lapsiperheiden sosiaalityössä yhteistä ovat lastensuojelun avohuollon asiakkaat. Asiakastietoja (henkilötunnus kertaalleen) ei saada tästäkään kokonaisuudesta tuotettua yhtenäisesti, ei myöskään yhtenäisiä toimintatietoja eikä sosiaalityön kustannuksia. Vertailua päätettiin yrittää perussosiaalityön henkilöstön osalta. Henkilöstömäärä, jossa ovat mukana alueellista perussosiaalityötä tekevät sosiaalityöntekijät ja johtavat sosiaalityöntekijät sekä lastensuojelun perhetyöntekijät ja etuuskäsittelijät koottiin vuoden 2003 lopun tilanteesta. Eri kunnilla on sosiaalityötä tukevissa töissä monilla eri nimikkeillä toimivia työntekijöitä (urasuunnittelijoita, työhön valmentajia, ohjaajia, sosiaalineuvojia, sosiaaliohjaajia, toimisto- 9

12 sihteereitä, kotipalvelun työntekijöitä, vahtimestareita jne.). Työryhmä rajasi nämä nimikkeet pois tästä tarkastelusta. Työntekijöiden toimenkuvat ovat erilaisia eri kunnissa ja esimerkiksi sosiaaliohjaajan työn määrittely on kunnissa kesken Kustannustietona kerättiin alueellisen perussosiaalityön työntekijöiden palkkasumma joulukuulta Lisäksi koottiin tiedot perussosiaalityön kelpoisuusehdot täyttävän työntekijän peruspalkan tasosta. Avohuollon perussosiaalityön kokonaisuudesta on Kuusikon kunnissa saatavilla tietyin rajauksin seuraavat asiakastiedot: toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä toimeentulotuesta osalliseksi tulleiden henkilöiden määrä lastensuojelun avohuollon piirissä olevien lasten ja nuorten määrä huostaanotettujen ja avohuollon tukitoimena sijoitettujen lasten määrä Päihdeongelman vuoksi asiakkaina olevat eivät ole yhtenäinen tilastoitava asiakasryhmä, vaan päihdeongelmasta tilastoidaan lähinnä eri hoitomuodoissa olleiden asiakkaiden määrät. Perussosiaalityön asiakasmääränä päätettiin nyt saatavissa olevien tietojen perusteella käyttää toimeentulotuen aikuisasiakkaista 2 ja lastensuojelun avohuollon tukitoimien kohteena olevista lapsista koostuvaa lukumäärätietoa vuodelta Tämän asiakasjoukon arvioidaan muodostavan noin % alueellisen perussosiaalityön asiakkaista. Toimeentulotukea saavissa perheissä oli aikuisten lisäksi lähes lasta. Heitä ei ole laskettu mukaan perussosiaalityön asiakasmäärään. Taulukko 1. Toimeentulotuen ja lastensuojelun avohuollon asiakashenkilöt vuonna 2003 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Toimeentulotuen aikuiset asiakkaat Toimeentulotuen lapsiasiakkaat 2003 (ei mukana perussosiaalityön asiakasmäärässä)* Lastensuojelun avohuollon kohteena olevat lapset ja nuoret Alueellisen perussosiaalityön asiakkaat Toimeentulotuen aikuisasiakkaiden %-osuus perussosiaalityön asiakkaista *Ei ole mukana perussosiaalityön asiakasluvussa. 2 Yksinäiset ja yksinhuoltajat sekä perheelliset aikuisasiakkaat. Ks tarkemmin liite 2B. 10

13 4.4 Alueellista perussosiaalityötä tekevän sosiaalityöntekijän työtä kuvaavia mittareita Alueellisen perussosiaalityön työntekijöiden keskeisiä työkokonaisuuksia ovat mm. seuraavassa listassa olevat asiat. Tehtäviä ei ole järjestetty kuormittavuuden mukaan eikä myöskään sillä perusteella, miten aikaa vieviä ne ovat. asiakkaan tilannearvio ja palvelukokonaisuuden järjestäminen suunnitelmien teko ja päivittäminen selvitykset käräjäoikeudelle lastensuojeluilmoitusten selvittely huostaanottojen valmistelu toimeentulotukipäätösten valmistelu ja päätökset päihdehuolto Useimmista työtehtävistä ei ole kaupungeissa olemassa kerättyä numeerista tietoa. Lastensuojeluilmoituksia ei joissakin Kuusikon kunnissa tallenneta mihinkään tietojärjestelmään. Myöskään huoltosuunnitelmien määrää ei tarkastella tilastollisesti kaikissa kunnissa. 5 Alueellisen perussosiaalityön henkilöstö sekä palkkatiedot 5.1 Ohjeistus ja rajaukset Tarkasteltavaksi otettu alueellinen perussosiaalityö hoidetaan kaupungeissa yleensä alueellisissa sosiaalitoimistoissa jaoteltuna aikuis- ja lapsiperheiden sosiaalityöhön. Perinteisemmin asiakasryhmät jaetaan lastensuojelun avohuollon, toimeentulotuen ja päihdehuollon asiakkaisiin. Henkilöstömäärään otettiin mukaan suorassa asiakastyössä ja asiakaspäätösten teossa olevat perussosiaalityön johtavat sosiaalityöntekijät ja sosiaalityöntekijät, perhetyöntekijät sekä etuuskäsittelijät Tarkastelun ulkopuolelle jäivät: perheneuvoloiden työntekijät, lastenvalvojat, maahanmuuttajayksiköiden työntekijät, vammaispalvelun ja kehitysvammahuollon tehtäviä sekä vanhustyötä tekevät, lastensuojelun jälkihuollon työntekijät, jotka eivät tee asiakaspäätöksiä, projektityöntekijät sekä kunnan omat A-klinikkapalvelut ja muut päihdehuollon palvelut ja ostopalvelut kokonaisuudessaan 5.2 Kuntien kokoamien tietojen sisältö Helsingin sosiaalityöntekijöiden määrä on otettu lastensuojelun avohuollon, toimeentulotuen ja aluetoimistoissa tehtävän päihdehuollon sektoreilta. Henkilöstö työskentelee pääasiallisesti alueellisissa sosiaalitoimistoissa. Asunnottomien palvelut hoidetaan Helsingissä keskitetysti. Koska muissa kaupungeissa asunnottomien sosiaalityö hoidetaan osana perustyötä, Helsingin työntekijäluvuissa on huomioitu lisäksi osa erityissosiaalitoimiston asunnottomien palvelujen henkilökunnasta. Perheasiaintoimistosta on huomioitu ne sosiaalityöntekijät, jotka tekevät selvityksiä tuomioistuimille. Helsingin jälkihuoltonuorten tukiasumisyksikössä työskenteleviä sosiaalityöntekijöitä ei ole otettu mukaan, sillä heidän työnsä rinnastuu ohjaajiin, eivätkä he tee asiakaspäätöksiä. 11

14 Helsinki ei saa joulukuulta tietoja todellisista palkkakustannuksista, vaan kaupunki on ilmoittanut palkanmaksusta laskennallisen määrän. Laskennallinen palkkasumma muodostuu vakanssilla työskentelevien työntekijöiden palkkaa varten varatusta summasta. Joulukuun summa vastaa siis oletettuja menoja, jos jokaisella vakanssilla oleva työntekijä olisi koko kuukauden töissä. Helsingissä ei tule mukaan tuplapalkkoja eikä sijaisena olevan pienempää palkkaa. Helsingissä sosiaalityöntekijät saivat kuoppakorotukset syksyllä 2003, jolloin heidän palkkansa yhdenmukaistuivat. Espoossa ovat tarkastelussa mukana sosiaalitoimistoissa aikuissosiaalityön ja lastensuojelun alueellisissa yksiköissä työskentelevät johtavat sosiaalityöntekijät ja sosiaalityöntekijät, perhetyöntekijät ja etuuskäsittelijät. Johtavista sosiaalityöntekijöistä yksi työskentelee jälkihuollossa ja yksi on Päihdepysäkin johtava sosiaalityöntekijä. Jälkihuollon ja päihdepysäkin työntekijät, jotka eivät tee asiakaspäätöksiä, eivät ole tarkastelussa mukana. Vanhus- ja vammaistyötä tekevät sosiaalityöntekijät eivät myöskään ole mukana tarkastelussa. Vantaalla tarkastelussa ovat mukana lasten ja perheiden palveluissa työskentelevät sosiaalityöntekijät, etuuskäsittelijät ja perhetyöntekijät. Vanhus- ja vammaistyötä tekevät sosiaalityöntekijät eivät ole mukana, he eivät ole myöskään mukana toimeentulotuen myöntämisen osalta, koska työntekijäosuutta ei voida määrittää. Johtavat sosiaalityöntekijät ovat Vantaalla lähityön ohjaajia, eivät esimiehiä. He tekevät asiakaspäätöksiä ja ohjaavat työntekijöitä. Heidän lisäkseen on Vantaalla erikseen sosiaalityön esimiehet (7 kpl), jotka eivät ole tarkastelussa mukana, sillä heidän työnsä on pääsääntöisesti hallinnollista. Vantaan asumisohjaajat (sosionomi, AMK) eivät myöskään ole tarkastelussa mukana. Sosiaaliohjaajat työskentelevät tulevaisuudessa perhetyöntekijöiden rinnalla. Jatkossa tiimiksi on suunniteltu 2 sosiaalityöntekijää, sosiaaliohjaaja, perhetyöntekijä ja etuuskäsittelijä. Turussa toimeentulotukeen, päihdehuoltoon ja lastensuojeluun liittyvää avohuollon sosiaalityötä tehdään kuudessa eri aluetoimistossa, erityissosiaalitoimistossa (asunnottomat) ja ulkomaalaistoimistossa. Ulkomaalaistoimiston vakanssit on jätetty pois tästä tarkastelusta. Mukaan on otettu jälkihuollon ja työvoiman palvelukeskuksen sosiaalityöntekijät. Vuonna 2003 jokaisella sosiaalitoimistolla oli omat etuuskäsittelijät, jotka hoitivat osan toimeentulotuen käsittelystä. Toimistojen kanslistit suorittivat lähinnä toimeentulotukiasiakkaiden laskujen maksuun ja perintään liittyvät tehtävät. Toimistosihteerit ottivat vaihtelevasti osaa etuuskäsittelyyn, lähinnä hautausmenoihin liittyvään toimeentulotukeen. Etuuskäsittelijöiden vakanssimäärään ei ole laskettu mukaan kanslistien tai toimistosihteerien työpanosta. Vuoden 2004 alkaen Turussa on siirrytty keskitettyyn etuuskäsittelyyn, jolloin kanslistien vakansseja muutettiin etuuskäsittelijän vakansseiksi. Lastensuojelun perhetyö tehtiin vielä joulukuussa 2003 eri vakanssinimikkeillä: kodinhoitaja, hoitaja, erityisryhmän ohjaaja. Mukaan on otettu myös kaksi avopalveluohjaajaa, jotka olivat esimiesasemassa. 12

15 Työn rajauksen vuoksi tarkastelun ulkopuolelle jäivät työvoiman palvelukeskuksen urasuunnittelijat, jotka tekivät yli 25-vuotiaiden asiakkaiden aktivointisuunnitelmat sosiaalityöntekijöiden sijasta. Palkkamenot on laskettu joulukuun 2003 maksettujen bruttopalkkojen mukaan. Päällekkäisyydet (esim. äitiyslomalla olevan palkka) on laskettu pois. Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen organisaation sosiaalityön tehtäväalueella toimivat esimiehinä sosiaalityönjohtaja, sosiaalipalvelupäällikkö, sijaishuoltopäällikkö, toimeentulotuen päällikkö ja päihdehuollon päällikkö. Tarkasteluun mukaan tulevat sosiaalityöntekijät ovat lähes kaikki yleisen sosiaalityön tehtäväalueelta. Lastensuojelun sijaishuollosta ovat mukana ainoastaan avohuollon työtä tekevät avotyöntekijät ja perhehoidon tarkastajat. Sijaishuollossa toimii asiakasohjaus Luotsi, jonka sosiaalityöntekijät on laskettu mukaan, koska he osallistuvat lastensuojelun avohuollon tukitoimia koskevaan päätöksentekoon. Alueellisilla sosiaaliasemilla (6) tehdään yhdennettyä sosiaalityötä joko aikuissosiaalityön- tai lapsiperheiden sosiaalityön palvelulinjoilla. Yhden sosiaaliaseman (sosiaaliasema Sarvis) asiakkaina ovat uudet toimeentulotuen hakijat. Sosiaaliasema Paussissa sosiaalityö sisältää lastensuojelua, päihdehuoltoa ja yksilöllisessä palvelunohjauksessa myös toimeentulotukea sekä virka- että päivystysaikana. Sosiaaliasema Paussissa hoidetaan nuoriin rikoksentekijöihin liittyvä sosiaalityö ja vapaaehtoistoiminnan organisointi (lasten tukihenkilöt, huumetukihenkilöt, ehdollisesti rangaistujen lasten valvojat ja valvottujen tapaamisten valvojat). Perheasiainyksikössä työskentelee sekä lastenvalvojia että sosiaalityöntekijöitä. Sosiaalityöntekijät antavat oikeuden pyytämät selvitykset lapsen huollosta, tapaamisesta ja asumisesta. Kuntouttavan työtoiminnan yksikössä työskentelee kaksi sosiaalityöntekijää ja yksi ohjaaja, joka ei ole mukana tässä tarkastelussa. Kullakin sosiaaliasemalla on lähiesimiehenä johtava sosiaalityöntekijä, asiakastyötä tekevät sosiaalityöntekijät ja etuuskäsittelijät. Johtava sosiaalityöntekijä osallistuu tarvittaessa asiakastyöhön. Tampereella oli v käytössä sosiaalityöntekijöillä ja johtavilla sosiaalityöntekijöillä kaksi peruspalkkaa tehtävän vaativuuden arvioinnin perusteella ja koulutuksesta riippuen (ylempi tai alempi korkeakoulututkinto). Epäpätevillä sijaisilla on palkassa 5 %:n epäpätevyysalennus. Koulutukseen perustuvasta kahden palkkauksen käytännöstä luovuttiin v Oulussa mukana ovat lastensuojelun palveluyksiköstä lastensuojelun alueellisten yksiköiden avohuollon henkilöstö ja yleisen sosiaalityön palveluyksiköstä toimeentulotuen henkilöstö, johtavat sosiaalityöntekijät, sosiaalityöntekijät ja kanslistit. Tarkastelussa eivät ole mukana vammaisten ja vanhustyön eikä päihdehuollon sosiaalityöntekijät eivätkä myöskään kuntouttavan sosiaalityön ohjaajat. Päihdehuollon palvelut annetaan mielenterveystyön palveluyksikössä. Oululla on omaa A-klinikkatoimintaa, jossa työskentelevät eivät ole tarkastelussa mukana. 13

16 5. 3 Työntekijät alueellisessa perussosiaalityössä Työntekijöiden määrä Kuusikon kunnissa oli alueellisessa perussosiaalityössä 3 joulukuussa 2003 sosiaalityöntekijän pätevyyttä edellyttävissä tehtävissä 648 sosiaalityöntekijää ja 110 johtavaa sosiaalityöntekijää. Lastensuojelun perhetyöntekijöitä oli yhteensä 175 ja etuuskäsittelijöitä 214. Näitä sosiaalialan töitä tekeviä työntekijöitä oli suhteessa sosiaalityöntekijöiden määrään eniten Oulussa (0,9) ja Tampereella (0,8) ja vähiten Helsingissä (0,5). Taulukko 2. Alueellisessa perussosiaalityössä toimivien johtavien sosiaalityöntekijöiden ja sosiaalityöntekijöiden sekä perhetyöntekijöiden ja etuuskäsittelijöiden määrä Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Johtava sosiaalityöntekijä Sosiaalityöntekijä Sosiaalityöntekijän pätevyyttä edellyttävät nimikkeet yhteensä Lastensuojelun perhetyöntekijä Etuuskäsittelijä ,5 214,5 Perhetyöntekijät ja etuuskäsittelijät yhteensä ,5 389,5 Kaikki yhteensä ,5 1147,5 Sosiaalityötä tukevia tehtäviä tekeviä suhteessa sostt määrään 0,5 0,6 0,7 0,7 0,8 0,9 0, Työntekijöitä suhteessa väestöön Alueellisessa perussosiaalityössä toimivia sosiaalityöntekijöitä oli Kuusikon kunnissa keskimäärin 0,9 työntekijää/ 2000 asukasta. 4 Osuus vaihteli Oulun 0,6 ja Helsingin 1,1 välillä. Johtavat sosiaalityöntekijät antavat myös panoksensa asiakastyöhön kaikissa kaupungeissa. Vantaalla ja Oulussa he osallistuvat myös suoraan asiakastyöhön. Kun otetaan mukaan myös johtavien sosiaalityöntekijöiden määrä, oli Helsingissä ja Vantaalla eniten sosiaalityön ammattilasia suhteessa väestöön ja Turussa vähiten. Lastensuojelun perhetyöntekijöitä oli noin 0,24 työntekijää 2000 asukasta kohti. Perhetyöntekijöitä oli suhteessa väestöön melko tasaisesti pääkaupunkiseudun kunnissa. Tampereella ja Turussa perhetyöntekijöitä oli suhteellisesti enemmän kuin pääkaupunkiseudulla ja Oulussa perhetyöntekijöitä oli vähiten. Etuuskäsittelijöitä oli keskimäärin 0,3 työntekijää 2000 asukasta kohti. Etuuskäsittelijöitä suhteessa väestöön oli runsaimmin Oulussa, Vantaalla ja Tampereella ja vähiten Turussa ja Espoossa. 3 lastensuojelun avohuollon, toimeentulotuen sekä päihdehuollon alueellinen sosiaalityö. 4 Käytetty vanhaa suositusta sosiaalityöntekijä/2000 asukasta kohti. 14

17 Taulukko 3. Alueellisessa perussosiaalityössä toimivien johtavien sosiaalityöntekijöiden ja sosiaalityöntekijöiden sekä lastensuojelun perhetyöntekijöiden ja etuuskäsittelijöiden määrä suhteutettuna väestömäärään Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Väestövertailu Väestö vuotiaat Johtavia sosiaalityöntekijöitä /2000 asukasta 0,19 0,10 0,16 0,10 0,09 0,21* 0,15 Sosiaalityöntekijöitä/2000 asukasta 1,12 0,75 0,82 0,70 0,76 0,64 0,88 Sosiaalityöntekijän pätevyyttä edellyttävät nimikkeet yhteensä/2000 asukasta 1,31 0,85 0,98 0,80 0,85 0,84 1,03 Lastensuojelun perhetyöntekijöitä/2000 asukasta 0,23 0,22 0,24 0,29 0,28 0,19 0,24 Etuuskäsittelijöitä/2000 asukasta 0,29 0,24 0,35 0,22 0,34 0,36 0,29 Perhetyöntekijät ja etuuskäsittelijät yhteensä/2000 asukasta 0,51 0,46 0,59 0,50 0,62 0,55 0,53 Perhetyöntekijöitä ja etuuskäsittelijöitä suhteessa sosiaalityöntekijöiden määrään 0,5 0,6 0,7 0,7 0,8 0,9 0,6 *Sisältää myös henkilöitä, joiden toimenkuvaan ei kuulu esimiestehtäviä Perussosiaalityön asiakkaita suhteessa väestöön Alueellisen perussosiaalityön asiakasmäärä muodostettiin siten, että toimeentulotuesta tulivat mukaan kaikki aikuisasiakkaat ja lastensuojelusta avohuollon tukitoimenpiteiden piirissä olevat lapset ja nuoret. Nämä tiedot annetaan Stakesille vuosittain. Näin muodostettua asiakasmäärää voidaan pitää viitteellisenä ja siitä puuttuvat kaikki ne sosiaalityön asiakkaat, joille ei tehdä päätöksiä ja jotka eivät näin ollen tilastoidu kyseisiin asiakasmääriin. Lisäksi siitä puuttuvat päihdehuollon ja mielenterveystyön asiakkaat, joita ei tilastoida omina asiakasryhminään. Näin muodostetussa alueellisen perussosiaalityön asiakasmäärässä oli kuntien väestöstä keskimäärin 8,8 % asukkaista. Turussa, Helsingissä ja Tampereella perussosiaalityön asiakkaiden osuus väestöstä oli jonkin verran suurempi kuin Kuusikossa keskimäärin ja Espoossa asiakasmäärä oli suhteellisesti pienin. Alueellisen sosiaalityön asiakkaista valtaosa (86%) oli toimeentulotuen asiakkaita. Espoossa ja Vantaan kokonaisasiakasmäärässä oli muita kuntia suurempi osuus lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteiden asiakkaita (18 %). Espoossa ja Vantaalla on Kuusikon kunnista nuorin väestörakenne. Näissä kunnissa 0-17 vuotiaita on noin 24 % väestöstä, kun muissa kunnissa nuorten ja lasten osuus on alle 20 %. 15

18 5.3.4 Perussosiaalityön asiakkaita suhteessa työntekijöiden määrään Sosiaalityön asiakkaita oli keskimäärin 200 jokaista sosiaalityöntekijää kohti. Asiakkaita suhteessa kaikkiin työntekijöihin oli 113 työntekijää kohti. Asiakasmäärä suhteessa työntekijöiden määrään oli suurin Turussa, jossa jokaista sosiaalityöntekijää kohti oli lähes sata asiakasta enemmän kuin Kuusikon kunnissa keskimäärin. Turun tilanteeseen vaikutti toisaalta muita kuntia suurempi asiakkaiden osuus väestöstä ja toisaalta se, että asukasta kohti Turussa oli vähiten sosiaalityöntekijöitä. Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla oli muita kaupunkeja pienempi asiakasmäärä sosiaalityöntekijöitä kohti. Helsingissä oli asukasmäärään nähden muita kuntia enemmän sosiaalityöntekijöitä ja vaikka myös sosiaalityön asiakkaita oli runsaasti, asiakasmäärä suhteessa työntekijöihin jäi Kuusikon kuntien joukossa alhaiseksi. Espoossa puolestaan sosiaalityön asiakkaiden osuus väestöstä oli pienempi kuin muissa Kuusikon kunnissa, joka vaikutti työntekijäkohtaisen asiakasmäärän pienuuteen. Vantaalla oli sosiaalityöntekijöitä Helsingin jälkeen toiseksi eniten ja sosiaalityön asiakasmäärä oli hieman keskimääräistä pienempi. Pääkaupunkiseutu on Suomen mittakaavassa ainoa suuri väestökeskittymä. Suuri väestömäärä sinänsä tuottaa sosiaalityölle moninaisia ongelmia ja haasteita, jonka vuoksi tarvitaan enemmän sosiaalityön resursseja. Kun otettiin tarkasteluun mukaan sosiaalityöntekijöiden lisäksi myös perhetyöntekijät ja etuuskäsittelijät, oli asiakasmäärä työntekijää kohti jonkin verran tasaisempi kuin pelkästään sosiaalityöntekijöitä tarkastellen. Tampereen ja Oulun perhetyöntekijöiden ja etuuskäsittelijöiden suurempi osuus tasoitti tilannetta lähemmäs pääkaupunkiseudun kuntia. Turussa oli tässäkin tarkastelussa eniten asiakkaista työntekijää kohti. (Liite 2 B) Taulukko 4. Alueellisen perussosiaalityön asiakkaat vuonna 2003 suhteessa väestöön ja työntekijöiden määrään 12/2003 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Alueellisen perussosiaalityön asiakkaat Alueellisen perussosiaalityön asiakkaat % väestöstä ,5 6,3 8,4 10,3 8,9 8,6 8,8 Sosiaalityön asiakkaat /sosiaalityöntekijät Sosiaalityön asiakkaat /kaikki työntekijät Perussosiaalityön työsuhteiden vakinaisuus ja avoimet vakanssit Henkilöstömäärä kerättiin siten, että pyydettiin erittelemään vakinaisesti omalla vakanssillaan työskentelevät sekä määräaikaisesti tietyssä tehtävässä toimivat. Lomakkeessa kysyttiin myös, kuinka moni vakanssi oli kyselyhetkellä avoimena. Avoimia vakansseja oli kaupungeissa vähän joulukuussa Sosiaalityöntekijän vakansseista 1,2 % ja perhetyöntekijöiden sekä etuuskäsittelijöiden vakansseista noin 0,5 % oli hoitamatta. Oulua lukuun ottamatta johtavien sosiaalityöntekijöiden vakansseja ei ollut avoimina. Oulun tilanne johtui siitä, että valitusprosessi oli kesken.(liite 5 H) 16

19 Sen sijaan kaikissa ammattiryhmissä suhteellisen suuri osuus työntekijöistä toimi määräaikaisesti tehtävässään. Sosiaalityöntekijöistä ja johtavista sosiaalityöntekijöistä pääkaupunkiseudulla ja Turussa keskimäärin kolmannes tai jopa puolet oli vuoden 2003 lopussa määräaikaisessa työsuhteessa. Tampereella määräaikaisissa tehtävissä toimivia sosiaalityöntekijöitä oli neljännes työntekijöistä, mutta Oulussa jopa 60 %. Perhetyöntekijöiden ja etuuskäsittelijöiden tehtävissä oli yleensä enemmän omissa vakinaisissa tehtävissään toimivia, mutta näissäkin tehtävissä tilanne oli erilainen eri kaupungeissa. Taulukko 5. Niiden työntekijöiden %-osuus, jotka toimivat vakinaisesti omissa työtehtävissään* Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Johtava sosiaalityöntekijä 81,8 53,3 66,7 77,8 46,2 Sosiaalityöntekijä 54,8 64,0 61,0 77,6 40,0 Lastensuojelun perhetyöntekijä 82,1 100,0 63,6 64,3 100,0 Etuuskäsittelijä 66,7 100,0 69,4 97,1 60,0 *Helsinki oli tehnyt jaottelun eri tavoin, joten sen tietoja ei vertailla muihin. Tehty tarkastelu ei suoranaisesti kerro siitä, mikä on määräaikaisissa työsuhteissa toimivien pätevyys. Leena Rautiaisen selvityksessä (2002) pääkaupunkiseudun sosiaalityöntekijöiden tehtävissä toimivista keskimäärin 27 % ei täyttänyt toimelle asetettuja kelpoisuusehtoja. Työryhmän mukaan tilanne on yhä huonontunut tästä ajankohdasta Johtavan sosiaalityöntekijän toimenkuva Johtava sosiaalityöntekijä on yleensä oman vastuualueensa henkilöstön esimies, jolla on hoidettavanaan esimiestyöhön kuuluvat hallinnolliset tehtävät sekä budjetin valmistelu- ja seurantatehtävät. Vantaalla aluetyön johtava sosiaalityöntekijä ei ole esimiesasemassa, vaan ohjaa asiakastyötä ja vastaa tiimien toiminnasta ja töiden organisoinnista sekä ottaa asiakkaita vastaan. Keskitetyissä palveluissa johtavilla sosiaalityöntekijöillä on myös Vantaalla enemmän esimiestehtäviä. Johtavat sosiaalityöntekijöiden lisäksi Vantaalla on erikseen sosiaalityön esimiehet. Sosiaalityöntekijöitä oli keskimäärin 5,9 työntekijää yhtä johtavaa sosiaalityöntekijää kohti. Tampereella sosiaalityöntekijöitä oli eniten johtavaa sosiaalityöntekijää kohti ja Oulussa vähiten. Oulussa osa johtavan sosiaalityöntekijän virkanimikkeellä toimivista ei tarkasteluhetkellä toiminut enää esimiehinä, joten todellisuudessa sosiaalityöntekijöiden määrä johtavaa sosiaalityöntekijää kohti oli suurempi kuin esitetty. Johtavilla sosiaalityöntekijöillä oli tiimeissään keskimäärin 9 alaista. Helsingissä, Espoossa, Sosiaalityöntekijöitä, perhetyöntekijöitä ja etuuskäsittelijöitä johtavia sosiaalityöntekijöitä kohti Kuusikon kunnissa 12/2003 Sosiaalitt Sosiaalitt, perhetyöntekijät* /johtavat ja etuuskäsittelijät/ johtavat Helsinki 5,9 8,6 Espoo 7,6 12,4 Vantaa 5,0 8,6 Turku 6,8 8,9 Tampere 8,4 12,2 Oulu 3,1 5,7 Kuusikko 5,9 9,0 Vantaalla ja Oulussa johtavan sosiaalityöntekijän alaisuuteen kuuluivat sosiaalityöntekijät, perhetyöntekijät että etuuskäsittelijät. Tampereella ja Turussa perhetyöntekijät eivät kuuluneet samaan tiimiin, joten heidät on poistettu suhteutuksesta. Eniten alaisia johtavilla sosiaalityöntekijöillä oli Espoossa ja Tampereella. Johtavien sosiaalityöntekijöiden tehtäväkuvaukset ovat liitteenä 6. 17

20 5.4 Sosiaalityön tehtävien palkkataso Peruspalkka Palkka, jonka uusi kelpoisuusehdon täyttävä johtava sosiaalityöntekijä sai tullessaan kyseiseen työhön joulukuussa 2003 vaihteli välillä 2 052/2 097 euroa (Tampere, alempi-ylempi tutkinto) ja euroa (Espoo). Peruspalkka oli runsas euroa Tamperetta ja Vantaata lukuun ottamatta. Tampereella johtavan sosiaalityöntekijän palkka oli keskimäärin 200 euroa alempi ja Vantaalla 100 euroa alempi kuin Helsingin, Espoon, Turun ja Oulun palkkataso. Vantaalla johtavilla sosiaalityöntekijöillä ei ollut kaikkia esimiestehtäviä (hallinnolliset tehtävät, taloudellinen vastuu), joita muiden kuntien johtavilla sosiaalityöntekijöillä oli. Tampereella alhaista palkkatasoa selittää se, että Tampereella on hyvä pätevien työntekijöiden saatavuus. Sosiaalityöntekijän peruspalkka vaihteli 1 806/1 873 (Tampere, alempi- ylempi tutkinto) ja euron (Espoo) välillä. Tampereella oli asti voimassa sosiaalityöntekijöille ja johtaville sosiaalityöntekijöille kaksi palkkaporrasta sen mukaan oliko työntekijällä alempi korkeakoulututkinto vai ylempi tehtävään vaadittu korkeakoulututkinto. Sosiaalityöntekijöiden peruspalkka oli Tamperetta ja Turkua lukuun ottamatta yli euroa. Tampereella ja Turussa sosiaalityöntekijän peruspalkka kuukaudessa oli euroa alhaisempi kuin Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Oulussa. Sosiaalityöntekijöiden ja johtavien sosiaalityöntekijöiden peruspalkan taso oli Kuusikon kunnissa tasainen. Kummankin nimikkeen sisällä alimman ja ylimmän peruspalkan välinen ero oli suurimmillaan runsas 10 %. Johtavan sosiaalityöntekijän peruspalkka oli yleensä runsaat 200 euroa eli noin % korkeampi kuin sosiaalityöntekijän peruspalkka. Vantaalla ero oli noin 130 euroa eli 7 %. Perhetyöntekijän peruspalkka vaihteli euron (Tampere) ja euron (Helsinki) välillä. Helsingissä perhetyöntekijöillä oli noin 200 euroa muita kuntia korkeampi palkkataso. Etuuskäsittelijöiden peruspalkka vaihteli euron (Vantaa) euron (Espoo) välillä. Epäpätevyysalennus peruspalkasta oli 5-10 % palkasta. Kuvio 1. Kelpoisuusehdot täyttävän työntekijän peruspalkka joulukuussa euroa kuukaudessa Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu 18 Johtava sosiaalityöntekijä Sosiaalityöntekijä Lastensuojelun perhetyöntekijä Etuuskäsittelijä

Kuuden suurimman kaupungin sosiaali- ja terveys- sekä lasten päivähoitopalvelujen datat Helsinki Loves Developers, 15.10.2015

Kuuden suurimman kaupungin sosiaali- ja terveys- sekä lasten päivähoitopalvelujen datat Helsinki Loves Developers, 15.10.2015 Kuuden suurimman kaupungin sosiaali- ja terveys- sekä lasten päivähoitopalvelujen datat Helsinki Loves Developers, Projektitutkija Hanna Ahlgren-Leinvuo, Kuutosvertailut (Kuusikko), Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2006

Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2006 Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2006 Lapsiperheiden ja aikuisten palvelut 15.11.2007 Kuusikon sosiaalityön asiantuntijaryhmä Aila Kumpulainen Marja-Riitta Kilponen Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti:

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2005 Aikuisten sosiaalityö, sosiaaliohjaus ja toimeentulotukityö Perussosiaalityön koko henkilöstö

Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2005 Aikuisten sosiaalityö, sosiaaliohjaus ja toimeentulotukityö Perussosiaalityön koko henkilöstö Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2005 Aikuisten sosiaalityö, sosiaaliohjaus ja toimeentulotukityö Perussosiaalityön koko henkilöstö 29.3.2007 Kuusikon sosiaalityön asiantuntijaryhmä Marja-Riitta Kilponen

Lisätiedot

Projektitutkijat Anssi Vartiainen ja Hanna Ahlgren-Leinvuo, Kuutosvertailut/ Helsingin kaupungin tietokeskus

Projektitutkijat Anssi Vartiainen ja Hanna Ahlgren-Leinvuo, Kuutosvertailut/ Helsingin kaupungin tietokeskus Palvelusisältöjen ja kustannusten määrittelytyön tärkeys taloudellisuus- ja tuottavuusvertailuissa. Kokemuksia kuutosvertailuista Kuntien tuottavuus- ja tuloksellisuus seminaari, Valtionvarainministeriö

Lisätiedot

TERVEYSSOSIAALITYÖN ASEMA MUUTTUVISSA ORGANISAATIOISSA 28.5.10 EILA SUNDMAN

TERVEYSSOSIAALITYÖN ASEMA MUUTTUVISSA ORGANISAATIOISSA 28.5.10 EILA SUNDMAN TERVEYSSOSIAALITYÖN ASEMA MUUTTUVISSA ORGANISAATIOISSA 28.5.10 EILA SUNDMAN Tein kierroksen internetissä otsikoilla Terveyssosiaalityön näkyminen organisaatiomuutoksissa, organisaatiomuutokset terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

Kuusikko 2007 Liite 1 1(3)

Kuusikko 2007 Liite 1 1(3) Kuusikko 2007 Liite 1 1(3) TOIMEENTULOTUEN TIEDONKERUUN MÄÄRITELMÄT 2006 Toimeentulotuella tarkoitetaan toimeentulotukilain (1412/97) mukaan kunnan varoista suoritettua viimesijaista taloudellista tukea

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2007

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2007 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2007 Lastensuojelun työryhmä Aila Kumpulainen 4.6.2008 1 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN 1457-5078 Edita Oy

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2006

Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2006 Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2006 Kehitysvammahuollon työryhmä 15.11.2007 Aila Kumpulainen Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen

Lisätiedot

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Perhepalvelut Nimike: perhepalvelujen palveluesimies, virka Tehtävät: Perhepalvelujen palveluesimies

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY SOSIAALITYÖ KUUSIKON KUNNISSA 2003- RAPORTISTA

PALAUTEKYSELY SOSIAALITYÖ KUUSIKON KUNNISSA 2003- RAPORTISTA Kuusikko Liite 1(1) Sosiaalityön työryhmä 2004 PALAUTEKYSELY SOSIAALITYÖ KUUSIKON KUNNISSA 2003- RAPORTISTA Sosiaalityön kentällä tapahtuu parhaillaan paljon. Vuoden 2002 alussa aloitti Sosiaalityön neuvottelukunta

Lisätiedot

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso Sosiaalipalvelut, mitä ja millä osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso "sote uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille

Lisätiedot

21.6.2007 Kuusikon sosiaalityön asiantuntijaryhmä Aila Kumpulainen Marja-Riitta Kilponen

21.6.2007 Kuusikon sosiaalityön asiantuntijaryhmä Aila Kumpulainen Marja-Riitta Kilponen Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2006 Aikuisten sosiaalityö, sosiaaliohjaus ja toimeentulotukityö 21.6.2007 Kuusikon sosiaalityön asiantuntijaryhmä Aila Kumpulainen Marja-Riitta Kilponen Sosiaalityö Kuusikon

Lisätiedot

Lasten päiväkotihoito

Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lapsia kokopäivähoidossa päiväkodeissa yhteensä 31.12. alle 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 2-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen

Lisätiedot

Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (7) Hotti 18.6.2013. Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2012

Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (7) Hotti 18.6.2013. Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2012 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (7) Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2012 Lainsäädännön muutokset voimassa terveydenhuollon osalta vuodesta 2004 ja sosiaalihuollossa

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Lasten päiväkotihoito

Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Kunnan itse tuottamat palvelut Lapsia kokopäivähoidossa päiväkodeissa yhteensä 31.12. alle 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa

Lisätiedot

Sosiaaliaseman aikuissosiaalityö. Asiakasraati 13.12.2011

Sosiaaliaseman aikuissosiaalityö. Asiakasraati 13.12.2011 Sosiaaliaseman aikuissosiaalityö Asiakasraati 13.12.2011 Aikuissosiaalityön ja perusturvan palveluyksikkö Aikuissosiaalityö Hannikaisenkadun sosiaaliasemalla Sosiaalinen luototus Keski-Suomen talous- ja

Lisätiedot

LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009

LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009 LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009 Selvitykseen kerättävät tiedot Timo Turunen 18.2.2010 SISÄLTÖ TAUSTAA... 3 JOHDANTO... 4 1 LASTENSUOJELUSTA KOOTTAVAT TIEDOT... 5 1.1 Lastensuojelun asiakkaat...

Lisätiedot

Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014

Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Muutoksia ajassa Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio sotelakiluonnos lausunnolla 14.10. mennessä Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52. Voimaan: 1.1.2015 I LUKU

SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52. Voimaan: 1.1.2015 I LUKU 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52 Voimaan: 1.1.2015 I LUKU SOVELTAMISALA 1 Suonenjoen kaupungin sosiaalihuollon järjestämisessä noudatetaan, mitä on

Lisätiedot

Sosiaalialan tuotteistaminen tietojärjestelm 19.5.2008

Sosiaalialan tuotteistaminen tietojärjestelm 19.5.2008 Sosiaalialan tuotteistaminen tietojärjestelm rjestelmää hyväksik ksikäyttäen 19.5.2008 Sanna Hämäläinen Sosiaalitoimen atk-koordinaattori Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Alkuselvittelyt

Lisätiedot

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja Selvitys sosiaalihuollon ll henkilöstön nykyisestä määrästä ä ja kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja poistumasta it t vuoteen 2015 Lapin alueella ll Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2005 Lapsiperheiden avohuollon sosiaalityö ja sosiaaliohjaus

Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2005 Lapsiperheiden avohuollon sosiaalityö ja sosiaaliohjaus Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2005 Lapsiperheiden avohuollon sosiaalityö ja sosiaaliohjaus 24.10.2006 Kuusikon sosiaalityön asiantuntijaryhmä Marja-Riitta Kilponen Aila Kumpulainen Sosiaalityö Kuusikon

Lisätiedot

Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015. Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti

Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015. Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015 Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti Lastensuojelun ja lapsiperheiden erityispalveluiden yksikön kokonaisrakenne Lastensuojelupäällikkö Lastensuojelu palvelut Sosiaalityön

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki 2007

Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki 2007 Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki 2007 Aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen työryhmä Aila Kumpulainen 12.6.08 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2009

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2009 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU Lastensuojelun työryhmä Aila Kumpulainen 17.6.2010 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN 1457-5078 Edita Oy Ab 2010

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2014 Nro 1

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2014 Nro 1 Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2014 Nro 1 SOSIAALIHUOLLON VASTUUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ (Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 20.11.2013) I YLEISTÄ 1 Soveltamisala 2 Toiminta-ajatus Sosiaalihuollon

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

KUUSIKON SOSIAALITYÖN ASIANTUNTIJARYHMÄ Selvitys vuoden 2005 työskentelystä

KUUSIKON SOSIAALITYÖN ASIANTUNTIJARYHMÄ Selvitys vuoden 2005 työskentelystä KUUSIKON SOSIAALITYÖN ASIANTUNTIJARYHMÄ Selvitys vuoden 2005 työskentelystä 8.12.05 Marja-Riitta Kilponen Aila Kumpulainen KUUSIKON SOSIAALITYÖN ASIANTUNTIJARYHMÄN RAPORTTI 2005 1. YHTEENVETO... 1 2. JOHDANTO...

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Perusturvan palvelualue: Sosiaalipalvelut. Yleiskuvaus. Luku A; Nykyiset toimintamallit ja palveluhaasteet

Perusturvan palvelualue: Sosiaalipalvelut. Yleiskuvaus. Luku A; Nykyiset toimintamallit ja palveluhaasteet 20.10.2010 / 15.4.2011 Perusturvan palvelualue: Sosiaalipalvelut Yleiskuvaus Kuopion palvelurakenneuudistuksessa perusturvan palvelualue sisältää kolme avainprosessitasoa: vanhus- ja vammaispalvelut, lapsiperhepalvelut

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) 31.10.2012 Sivu 1 / 1 4537/05.01.00/2012 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta,

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 2 1 Toiminta- ajatus 2 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen vastuualueen toiminta- ajatuksena on järjestää kunnan asukkaille palveluja tarpeen mukaan sekä ylläpitää

Lisätiedot

16.10.2013 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14

16.10.2013 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

2. Lautakunta, neuvostot, sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä, niiden tehtäväalueet kokoonpano ja esittely

2. Lautakunta, neuvostot, sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä, niiden tehtäväalueet kokoonpano ja esittely SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä 23.1.2002, muutos 1.12.2004, muutos 15.6.2005 voimaan 1.7.2005, muutos 21.6.2006 voimaan 1.8.2006, muutokset kv 12.12.2012, voimaa 1.1.2013 SOSIAALI-

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuolto 2006

Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuolto 2006 Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuolto 2006 Lasten sijaishuollon työryhmä Aila Kumpulainen 14.6.2007 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN 1457-5078

Lisätiedot

Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2011

Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2011 Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2011 Kuusikko-työryhmä Palvelukokonaisuus Hanna Ahlgren-Leinvuo 30.8.2012 Kuusikko-työskentelyn historia ja periaatteet

Lisätiedot

PaKaste -hankkeen seurantaraportointi

PaKaste -hankkeen seurantaraportointi PaKaste -hankkeen seurantaraportointi 1. Raportoija: Anne-Maria Näkkäläjärvi, saamenkielinen kehittäjä-sosiaalityöntekijä 2. Sosiaalityön kehittämistiimi: saamenkielisen/saamelaiselta kulttuuripohjalta

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2004

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2004 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2004 Vanhuspalvelun Kuusikko-työryhmä Aila Kumpulainen 1.11.05 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Jaana Heinonen Työikäisten sosiaalipalvelupäällikkö Organisaatio Aikuisten sosiaalityö Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Esala Velkaneuvonta Etuuskäsittely Aikuissosiaalityö

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 21.4.2015 45 Korvaa 18.6.2013 80 vahvistetun delegointisäännön Keuruun kaupunki 2 Perusturvalautakunnan toimialan delegointi / lastensuojelun

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ

YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ 1 YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 20.1.2015 I Yleistä 1 Soveltamisala Ylöjärven kaupungin

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2007

Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2007 Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2007 Kehitysvammahuollon työryhmä 22.8.2008 Aila Kumpulainen Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen

Lisätiedot

Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2003

Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2003 Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2003 19.1.2004 Aila Kumpulainen Sisällys Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2003...1 1. Johdanto... 3 2. Sosiaalityön ja sosiaalialan valtakunnallisia kehittämishankkeita... 4

Lisätiedot

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2013 Nro 7

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2013 Nro 7 Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2013 Nro 7 SOSIAALIHUOLLON VASTUUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ (Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 20.3.2013) I YLEISTÄ 1 Soveltamisala 2 Toiminta-ajatus Sosiaalihuollon

Lisätiedot

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä)

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) Taustaa 1/3 Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) 126 000 sosiaalihuollon avopalveluissa 82 000 sosiaalihuollon laitospalveluissa 188 000 terveyspalveluissa

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2013

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2013 Kuusikkotyöryhmä Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2013 Hanna Ahlgren-Leinvuo Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 2/2014 Suomen kuuden suurimman kaupungin

Lisätiedot

Näkökulmia lastensuojelun kehittämiseen

Näkökulmia lastensuojelun kehittämiseen Näkökulmia lastensuojelun kehittämiseen Kipupisteitä ja kehittämiskohteita Marjo Lavikainen 7.10.2013 Selvitysryhmän loppuraportti (Toimiva lastensuojelu, Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa koordinoi johtoryhmä, jonka nimeää apulaiskaupunginjohtaja.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa koordinoi johtoryhmä, jonka nimeää apulaiskaupunginjohtaja. Vanhus- ja vammaispalvelujen vastuualue vastaa - seuraavien sosiaalihuoltolain 17. :ssä tarkoitettujen palvelujen järjestämisestä vanhuksille ja vammaisille: omaishoidon tuki, kotipalvelut, sosiaalityö,

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki 1 (8) Sosiaali- ja terveysvirasto 12.2.2013

Helsingin kaupunki 1 (8) Sosiaali- ja terveysvirasto 12.2.2013 Helsingin kaupunki 1 (8) Kaupunginhallitus PL 1 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Esitys kaupunginhallitukselle uusista viroista ja virkanimikemuutoksista sosiaali- ja terveysvirastoon HEL 2013-000126 T 01 00 02

Lisätiedot

Tarvitsemme jotain uutta. Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2

Tarvitsemme jotain uutta. Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2 Kaijus Varjonen, Espoon aikuisten sosiaalipallvelut, 2013 Tarvitsemme jotain uutta Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2 Espoon Kipinän toiminnan tavoitteet & tarkoitus 2013 Espoon Kipinän tavoitteena

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 6.5.2010 Reijo Väärälä 6.5.2010 Kokemukset muualta Britannia, Saksa, Hollanti, Ruotsi Kilpailu

Lisätiedot

PERUSTURVAKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ. Kristiinankaupungin kaupunginvaltuuston hyväksymä 10.12.2012 ( 61)

PERUSTURVAKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ. Kristiinankaupungin kaupunginvaltuuston hyväksymä 10.12.2012 ( 61) Kristiinankaupunki Perusturvakeskuksen johtosääntö 1 Yhteistoimintamenettely 7.12.2010 Perusturvalautakunta 7.12.2010 ( 101) Kaupunginhallitus 13.1.2011( 16) Perusturvalautakunta 25.10.2011 ( 73) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

6 Toimielin, luottamushenkilö ja viranhaltija voi päättää sille johtosäännöllä siirretyn toimivallan siirtämisestä alaiselleen viranomaiselle.

6 Toimielin, luottamushenkilö ja viranhaltija voi päättää sille johtosäännöllä siirretyn toimivallan siirtämisestä alaiselleen viranomaiselle. 1 Nurmeksen kaupunki Luettelo Kaupunginkanslia 13.3.2014 TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN Hallintosääntö: 6 Toimielin, luottamushenkilö ja viranhaltija voi päättää sille johtosäännöllä siirretyn toimivallan siirtämisestä

Lisätiedot

HENKILÖREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10. Laatimispäivä: 20.9.2011

HENKILÖREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10. Laatimispäivä: 20.9.2011 HENKILÖREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Laatimispäivä: 20.9.2011 1. Rekisterinpitäjä Nimi Pieksämäen kaupungin sosiaalilautakunta. 1.1.2009 Terveyslautakunta 1.1.2010 Perusturvalautakunta

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelua varten

Henkilöstösuunnittelua varten Sosiaalityöntekijä Toimiala/ hallinnonala/ tuotantoalue Lasten ja nuorten palvelut Osasto/ yksikkö Lastensuojelu Avopalvelut 37 Säännöll. työaika 37 tuntia/vko 047SOS04A III johtava sosiaalityöntekijä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtäväalueena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaan kuuluvien lakien mukaiset tehtävät.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtäväalueena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaan kuuluvien lakien mukaiset tehtävät. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT 1. Toiminta-ajatus Lempäälän sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminta-ajatuksena on edistää kuntalaistensa hyvinvointia, toimintakykyä

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2011

Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2011 Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2011 Kuusikko-työryhmä Palvelukokonaisuus Hanna Ahlgren-Leinvuo 30.8.2012 Kuusikko-työskentelyn historia ja periaatteet

Lisätiedot

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö 1 (13) Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.5.2015 2 (13) Sisällysluettelo Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Organisaatio... 3 1. Toimiala...

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 25 19.01.2015. 25 Asianro 8193/01.01.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 25 19.01.2015. 25 Asianro 8193/01.01.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 115 16.12.2014 25 Asianro 8193/01.01.00/2014 Tehtävien lakkauttaminen ja virkojen perustaminen perusturvan palvelualueella 1.1.2015

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki 2006

Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki 2006 Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki 2006 Toimeentulotuen työryhmä Aila Kumpulainen 26.6.2007/19.10.07 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN 1457-5078

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1 Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke ojanepi1 Kaaso ja Esso Kaakkois-Suomen sosiaalitoimen tietoteknologiahankkeen =Kaaso Esiselvitys sosiaalitoimen tietojärjestelmän määrittelyyn ja valintamenettelyyn=esso.

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2016-2019

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2016-2019 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2016-2019 Uudet vakanssit: Yksikkö/nimike 2016 2017 2018 2019 Suun terveydenhuolto Suuhygienisti 1 Hammaslääkäri 1 Hammashoitaja 1 Aikuisten psykososiaaliset

Lisätiedot

Palvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa 18.10.2012 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen

Palvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa 18.10.2012 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen Palvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa 18.10.2012 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen Kuntaliitto Julkiset kulutusmenot tehtävittäin v. 2010

Lisätiedot

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta Tero Ristimäki Lastensuojelulain toimeenpanoon valmistautuminen Suurimpien kaupunkien suunnitelmat resurssien lisäämisestä lastensuojeluun vuodelle 2008 ja arviot lastensuojelulain velvoitteista selviytymisestä

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta. Tehtäväalue. 210 Perusturvakuntayhtymä Akseli

Sosiaalilautakunta. Tehtäväalue. 210 Perusturvakuntayhtymä Akseli Sosiaalilautakunta Tehtäväalue Vanhustenhuolto ja kotipalvelut Tilivelvollinen Sosiaalijohtaja ja avopalveluohjaaja Vanhustenhuolto ja kotipalvelut -vastuualue siirtyy Perusturvakuntayhtymä Akseliin 1.1.2011

Lisätiedot