Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2005 Lapsiperheiden avohuollon sosiaalityö ja sosiaaliohjaus

Transkriptio

1 Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2005 Lapsiperheiden avohuollon sosiaalityö ja sosiaaliohjaus Kuusikon sosiaalityön asiantuntijaryhmä Marja-Riitta Kilponen Aila Kumpulainen

2 Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2005 Lapsiperheiden avohuollon sosiaalityö ja sosiaaliohjaus Yhteenveto Johdanto ja käsitemäärittelyjä Lapsiperheiden sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen toimintatietoja Lastensuojeluilmoitukset Lastensuojeluilmoitusten ja lasten määrä sekä ilmoitusten tekijät vuonna Lastensuojeluilmoitusten syyt ilmoittajan kertoman syyn mukaan vuonna Lastensuojelutarpeen syyt asiakkuuden alkaessa (sosiaalityöntekijän arvio) Lastensuojeluilmoituksen tekijän ilmoittama syy ja sosiaalityöntekijän arvio lastensuojelutarpeen syystä Avohuollon tukitoimet ja toimintatietoja Avohuollon tukitoimien piirissä olleet lapset ja nuoret vuonna Lastensuojelulain 13 :n mukaiset päätökset päätöstyypeittäin vuonna Lastensuojelulain mukainen taloudellinen tuki vuonna Lastensuojelun perhetyö Huoltosuunnitelmat vuonna Lasten ja nuorten jälkihuolto Tuomioistuimelle annetut selvitykset lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta Lapsiperheiden sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen henkilöstö Organisaatiomuodot ja vakanssinimikkeet Kelpoisuusehdot Henkilöstörakenne Käsitemäärittelyt Henkilöstörakenne sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen välillä Avoimena olevat vakanssit Tyhjänä olevat vakanssit Kelpoisuusehdot ja ei-kelpoisuusehdot täyttävät työntekijät Lapsiperheiden sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen henkilöstömäärä suhteessa väestöön ja asiakasmääriin Resurssimittareiden linjauksia Kuntien lapsiperheiden sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen henkilöstöresurssit suhteessa kunnan alle 21-vuotiaaseen väestöön Kuntien lapsiperheiden sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen henkilöstöresurssit suhteessa kunnan avohuollon asiakkaisiin Asiakaspohjaisten resurssimittarien tarkastelua Henkilöstöresurssien laaja-alainen indeksi Henkilöstön palkat Henkilöstön peruspalkkojen keskiarvot Kuusikon kunnissa Henkilöstön peruspalkkojen ero joulukuussa 2003 ja marraskuussa TAULUKOT KUVIOT LIITTEET LÄHTEET... 37

3 1(39) Yhteenveto Kuusikon sosiaalityön asiantuntijaryhmä selvitti kuntien lapsiperheiden sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen organisointia, henkilöstöä ja toimintatietoja vuodelta Eri kuntien toimintojen vertailun tekee hankalimmaksi erilaiset organisaatiot. Kun henkilöstö ja toimintatiedot löytyvät kunnittain eri organisaatioista, tulee käsitemäärittely entistä tärkeämmäksi. Lapsiperheiden taloudellinen tuki eli toimeentulotukiasiat on järjestetty eri lailla joka kunnassa. Lapsiperheillehän voidaan myöntää sekä norminmukaista ja harkintaa edellyttävää toimeentulotukea että lapsen nimellä myönnettyä lastensuojelulain mukaista taloudellista tukea. Linjaukset vaihtelevat kuntien sisällä eikä henkilöstöä pystytty täysin eriyttämään. Tämä näkyy esim. Tampereen sosiaalityöntekijöiden korkeissa henkilöstöluvuissa. Tässä raportissa lapsiperheiden sosiaalityön määritelmä on laajempi kuin pelkästään lastensuojeluasiakkaiden kanssa työskentely. Kunnat pyrkivät lisäämään lapsiperheiden varhaisen tuen työskentelyä ja se alkaa näkyä jo kuntien organisoinnissa. Henkilöstömääriin on huomioitu myös jälkihuollossa olevien nuorten sosiaalityöntekijät, mutta ei ohjaajahenkilöstöä. Koska osassa kuntia alueilla työskentelevät sosiaalityöntekijät tekevät tuomioistuimille annettavat selvitykset lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta, on tämä henkilöstö huomioitu mukaan myös niissä kunnissa, jossa toiminta on keskitettyä. Perhetyön käsite toi suurimman yllätyksen. Kävi ilmi, että perhetyö voi olla kunnissa historiallisesti lähtöisin kolmesta eri suunnasta; täysin uutena toimintana alkanut perhetyö tai joko kotipalvelusta tai laitoshoidosta siirtyneen henkilöstön aloittama toiminta. Toiminnan alkaminen ja kehittäminen on johtanut siihen, että perhetyötä tehdään kunnissa eri osaamistaustoilla. Osassa kuntia perhetyö on lähihoitajatutkintotasoista työskentelyä ja toisissa kunnissa se on ammattikorkeakoulututkinnon edellyttämää työskentelyä. Näiden erojen vuoksi kunnissa jouduttiin myös ottamaan mukaan kotipalvelun henkilöstöä ja asiakasperheitä silloin kun he työskentelevät lastensuojeluperheissä. Työryhmä pitää tärkeänä, että kunnat jatkavat lastensuojeluilmoitusten määrän tilastointia. Huomioitavaa oli, että viranomaiset tekevät noin 70% sosiaalitoimen tietoon tulevista lastensuojeluilmoituksista. Lastensuojeluilmoituksen syyluokituksen yhtenäistäminen on syytä tehdä, jotta kuntien tilannetta voidaan verrata. Ilmoitustilastojen vertailua vaikeuttaa myös se, että osassa kuntia kerätään vain tiedot lastensuojeluilmoituksen tekijän ilmoittaman syyn mukaan ja osassa sosiaalityöntekijän tekemän arvion mukaan. Tampere tilastoi molemmat syyt eivätkä erot olleet suuria, joten se kumpaa käytäntöä tilastoidaan, ei ole merkittävää. Avohuollon tukitoimista kerättävien tietojen käsittelyssä tuli ilmi, että tietoja ei tilastoida yhtenäisesti eikä tietoja saada välttämättä kerättyä tilastoiksi asiakastietojärjestelmistä. Erityisen toivottavaa olisi, että kaikissa Kuusikon kunnissa tuotettaisiin tilastotietoa huoltosuunnitelmien määrästä ja päivityksestä. Nämä tilastotiedot kuvastavat enemmän avohuollon sosiaalityötä kuin huostaanottopäätökset. Myös avohuollon tukitoimista LsL

4 2(39) 13 mukaisten päätösten tilastointi on heikkoa siten, että niistä voitaisiin kerätä vuositilastoa päätökset yhteensä ja lapsen henkilötunnus kertaalleen. Henkilöstötiedoista ei ole vielä vertailutietoa edelliseen selvitykseen, koska silloin selvitettiin kokonaisuutena perussosiaalityön henkilöstötietoja. Näihin kuuluivat myös aikuisten sosiaalityötä tekevä ja toimeentulotuesta vastaava henkilöstö. Henkilöstörakenteen osalta voi sanoa, että Kuusikko-kunnissa on keskimäärin saavutettu Sosiaalialan kehittämishankkeen alaisen työryhmän lapsiperheiden työlle kaavailema suhdeluku 1 sosiaaliohjaaja 1 sosiaalityöntekijää kohden. Kuntien väliset erot ovat kuitenkin isot. Espoossa, Vantaalla ja erityisesti Oulussa on muita kuntia selvästi vähemmän sosiaaliohjauksen henkilöstöä eli asukas- ja asiakasmäärät yhtä sosiaaliohjauksen työntekijää kohden ovat korkeat. Kuntien suuria resurssieroja suhteessa lasten ja nuorten väestömäärään on vaikea selittää yksiselitteisesti. Tässä tarkastelussa ovat mukana kunnan sosiaalitoimeen kuuluvat sosiaalityöntekijät ja heidän kanssaan läheisesti työskentelevät työntekijäryhmät. Muiden työntekijäryhmien ja hallintokuntien resursseja ei ole huomioitu. Kunnat voivat itsenäisesti järjestää palveluja, joten erityisesti avohuollossa muiden hallintokuntien ja kolmannen sektorin palvelut voivat täydentää palveluverkostoa. Huolestuttavinta on ei-kelpoisuusehdot täyttävien sosiaalityöntekijöiden suuri osuus kaikista lapsiperheiden vakansseista suunta on pahin pääkaupunkiseudulla. Vantaalla oli tarkastelupäivänä 65% sosiaalityöntekijöistä ei-kelpoisuusehdot täyttäviä. On vaikea kehittää työtä ja tuottaa hyvää asiakaspalvelua, kun työntekijät vaihtuvat usein ja osaamisella ei ole yhteistä tietopohjaa. Työryhmä teki seuraavat linjaukset henkilöstöresurssien selvittämiseksi. Työryhmä ei tutkinut henkilöstön osuutta suhteessa kunnan koko väestömäärään, vaan päätti suhteuttaa sosiaalityöntekijöiden työntekijämäärää kunnan alle 21-vuotiaita kohti, koska se on potentiaalisesti mahdollinen asiakkuuden kohderyhmä. Suhteutuksessa päädyttiin vertaamaan sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjauksen henkilöstöä, koska näiden työntekijöiden työpanos kohdistuu pääosin samoihin asiakkaisiin. Työryhmä katsoo, ettei johtavien sosiaalityöntekijöiden määrää tule huomioida resurssitarkastelussa, koska kuntien resurssit vaihtelevat sen mukaan, miten ne ovat panostaneet sosiaalityöntekijöiden ohjaukseen ja lähiesimiehisyyteen. Pienemmissä kunnissa on vähemmän tai ei ollenkaan johtavien sosiaalityöntekijöiden resurssia käytettävänä. Asiantuntijaryhmä katsoo, ettei resurssimittareissa tulisi käyttää vertailukohtana koko henkilöstömäärää yhteensä. Sosiaalityöntekijöillä ja sosiaaliohjauksen henkilöstöllä on samoja asiakkaita, mutta työntekijöillä on eri tehtävät asiakkaiden kanssa. Kun Kuusikon sosiaalityöntekijöiden resursseja verrattiin suosituslukuun 40 asiakasta / sosiaalityöntekijä, havaittiin että kaikissa muissa kunnissa paitsi Tampereella työntekijällä on suosituslukua enemmän asiakkaita. Oulussa ja Espoossa nämä ylitykset olivat suurimmat; molemmissa kunnissa oli 37 asiakasta suositustasoa enemmän (avohuollon alle 21- vuotiaat asiakkaat).

5 3(39) Työryhmä loi laaja-alaisen resurssi-indeksin, jossa henkilöstöresursseja verrattiin sekä väestö- että asiakasosuuteen. Kuusikon keskiarvo on 0-taso. Sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjauksen indeksi suhteessa Kuusikon keskiarvoon (pylvästä ei ole). Sos.työntekijöiden indeksi suhteessa alle 21-v väestöön ja avohuollon asiakkaisiin. Sos.ohjauksen indeksi suhteessa alle 18-v väestöön ja asiakkaisiin taso on Kuusikon keskiarvo Sosiaalityöntekjöiden indeksi, Kuusikkko ka. = 0 Sosiaaliohjauksen indeksi, Kuusikko ka. = Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Kuviossa Kuusikon keskiarvosta on tehty perusnormi (0-taso eli pylväs ei ole näkyvissä), johon henkilöstömäärää verrataan. Sekä sosiaalityöntekijöitä että sosiaaliohjauksen henkilöstöä on vähiten Kuusikon keskiarvoon verrattuna Espoossa ja Oulussa. Vantaalla on poikkeuksellinen henkilöstörakenne, koska siellä on riittävästi sosiaalityöntekijöitä, mutta Kuusikon keskiarvoon nähden liian vähän sosiaaliohjauksen henkilöstöä. Raportissa on jouduttu rajaamaan sekä henkilöstöä että palveluja pois, jotta avohuollon tietojenkeruu voitiin tehdä. Laaja toiminnan määrittely, organisaatiomuotojen sekä henkilöstö- ja toimintatietojen kerääminen eivät olleet mahdolliset aikataulullisesti eivätkä työryhmien jäsenten työpanoksena.

6 4(39) 1. Johdanto ja käsitemäärittelyjä Sosiaalityön ryhmä jatkoi työtään käynnistämällä edellisen vuoden työn pohjalta lapsiperheiden sosiaalityötä koskevien toiminta- ja henkilöstötietojen keruun sekä jatkamalla aikuisten palvelujen käsitemäärittelyjä. (liite 2) Ryhmä päätti tarkastella sosiaalityötä jakamalla lasten ja aikuisten palvelut Helsingin, Espoon, Turun ja Tampereen käyttöön ottaman organisointimallin mukaisesti. Näissä kunnissa lapsiperheiden sosiaalityön palvelut ja aikuissosiaalityö on erotettu omiksi kokonaisuuksikseen. Näissäkin kunnissa lapsiperheiden ja lastensuojeluperheiden taloudellisen tuen myöntämisen organisointi eroaa toisistaan ja tämä vaikuttaa siihen, miten tietoja on voitu koota. Oulussa on eriytetty lastensuojelun organisaatio. Vantaalla ei ole olemassa yhtä mallia, vaan yksiköt voivat päättää itsenäisesti, millä tavalla organisoivat palvelut. (liite 1) Lapsiperheiden avohuollon sosiaalityön määritelmä tässä raportissa Lapsiperheiden avohuollon sosiaalityössä työskennellään perheiden kanssa. Työskentely voi kohdistua joko lapsiin tai vanhempiin tai koko perheen kanssa työskentelyyn. Perheellä voi olla lastensuojelun asiakkuus, mutta se ei ole välttämätön edellytys palvelun saamiseksi. Palveluihin kuuluvat lapsiperheiden kanssa tehtävä sosiaalityö, lastensuojelusta avohuolto ja jälkihuolto sekä lasten huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvät selvitykset. Työ voi olla joko yhdennettyä tai eriytettyä työtä ja se on voitu organisoida alueellisesti tai keskitettynä palveluna. Jos lapsiperheellä on jokin muu sosiaalinen ongelma (esim. päihdehuolto tai toimeentulotuki), se voidaan hoitaa osana lapsiperheiden sosiaalityötä, mutta voi myös kuulua aikuissosiaalityön palveluihin. Elatusturvaan ja isyysselvityksiin liittyviä palveluita ei sisällytetä tähän raporttiin, koska näitä asioita hoitavilta työntekijöiltä ei edellytetä sosiaalityöntekijän kelpoisuutta. Sosiaaliohjaus lapsiperheiden palveluissa tässä raportissa Sosiaaliohjauksessa, joka sisältää myös perhetyön ja lastensuojeluperheiden kotipalvelun, työntekijä tukee ja ohjaa perheen arjessa selviytymistä ja elämänhallintaa. Työskentely voi kohdistua joko lapsiin tai vanhempiin tai koko perheen kanssa työskentelyyn. Työtä voidaan tehdä ryhmätyönä esim. nuorten kanssa tai äiti-lapsiryhmissä. Työtä voidaan tehdä myös esim. parityönä. Perheissä työntekijä työskentelee yhdessä perheenjäsenten kanssa suunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Perheessä ei tarvitse olla lastensuojelun asiakkuutta.

7 5(39) Työntekijän kelpoisuusehto vaihtelee kunnittain. Turussa työntekijältä edellytetään lähihoitajan tutkinto. Muissa kunnissa tullaan uusilta työntekijöiltä edellyttämään ammattikorkeakoulututkinto. Palvelu voi olla joko maksullista tai maksutonta. Lastensuojelun tukitoimenpiteenä myönnetty palvelu on perheille maksutonta. Kotipalvelun maksu määräytyy perheiden bruttotulojen ja omaisuuden mukaan. Henkilöstötietojen kerääminen Lapsiperheiden sosiaalityön sekä sosiaaliohjauksen (sis. perhetyön ja lastensuojeluperheissä kotipalvelun) henkilöstötiedot kerättiin siltä toiminnalliselta alueelta, jonka kukin kunta on nimennyt lapsiperheiden sosiaalityön palveluiksi tai lapsiperheiden palveluiksi. Oululla on mukana keskitetyn lastensuojeluyksikön henkilöstö ja Vantaalla lastensuojelun avotyön henkilöstö ilman lasten sijaishuollon työntekijöitä. Kootut toimintatiedot kuvaavat pääosin lastensuojelun avohuollon tilannetta kunnissa. Tämä johtuu siitä, että lapsiperheiden sosiaalityön asiakaskuntaa ei tilastoida yhtenäisenä kokonaisuutena missään kaupungissa. Toisaalta myös lapsiperheiden sosiaalityön resurssit kohdistuvat edelleen pääosin lastensuojeluasioiden hoitamiseen. Tämän vuoksi myös lapsiperheiden kotipalvelun tai perhetyön henkilöstö ja toimintatiedot huomioitiin mukaan siltä osin, kun henkilöstö työskenteli lastensuojeluperheissä. Myöhemmin tekstissä käsitteellä sosiaaliohjaus tarkoitetaan sosiaaliohjaajien, perhetyöntekijöiden ja lastensuojelun kodinhoitajien henkilöstöä ja työtä. Tässä raportissa käsitellään ainoastaan lapsiperheiden sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen sekä lastensuojelun avohuollon kokonaisuutta. Myöhemmin valmistuvan aikuisten palvelujen raportissa tarkasteluun tulee kokonaisuus, jossa ovat mukana aikuisten toimeentulotuki- ja työllistämispalvelut, päihdehuollon, asunnottomien ja muiden erityisryhmien asumispalvelut. Niissä kunnissa, joissa jokin osa lapsiperheiden palveluista tehtiin aikuissosiaalityön puolella, lapsiperheiden toimintatiedot ja palveluja antava henkilöstö on käsitelty aikuisten palvelujen kohdassa. Näin on erityisesti toimeentulotuessa, jossa Tampereella, Turussa ja Oulussa lapsiperheiden toimeentulotukea myönnetään myös lapsiperheiden palveluissa. Vanhusten ja vammaisten sosiaalityö jätettiin tarkastelun ulkopuolelle. Raportissa haluttiin käsitellä myös Sosiaalialan kehittämishankkeen alatyöryhmän luonnostelemia suositusmittareita henkilöstörakenteisiin ja asiakasmääriin. Kuusikon sosiaalityön työryhmän puheenjohtaja osallistui 19.9 Kuusikon edustajana Etelä- Suomen osaamiskeskusten järjestämään sosiaalijohdon työkokoukseen. STM:n ylitarkastaja Pirjo Sarvimäki esitteli kokouksessa alatyöryhmän miettimiä suosituksia. Työryhmällä ei ole vielä julkaistavissa olevaa materiaalia, mutta sen työskentelystä löytyy tietoa: 2. Lapsiperheiden sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen toimintatietoja 2005 Koottavat suoritetiedot haluttiin valita sillä perusteella, että niiden avulla voitaisiin kuvata lapsiperheiden sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen sisältöä laajasti. Tämä ei kuitenkaan täysin onnistunut, sillä kuntien tietotuotanto ei ole vielä mukautunut noudattamaan uu-

8 6(39) sia organisointimalleja. Tämän vuoksi kaikki alkuvaiheessa kootut suoritetiedot liittyvät lastensuojeluun. Seuraavat lastensuojelun avohuollosta kertovat toimintatiedot sovittiin kerättäviksi vuodelta 2005: (ks. raportin liitteet 5 ja 6) - Lastensuojeluilmoitukset, ilmoittajat ja ilmoittajien antamat syyt - Lastensuojelun tarvetta aiheuttavat syyt lastensuojelun asiakkuuden alkaessa (sosiaalityöntekijän ilmoittamat) - Lastensuojelun avohuollon asiakkaat, perhetyön asiakkaat ja asiakasperheet - Jälkihuollon piirissä olleet nuoret - Lastensuojelun huoltosuunnitelmat - Tuomioistuimelle annettavat selvitykset lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 1 - Lastensuojelulain mukainen taloudellinen tuki (LsL 13) - Lastensuojelulain mukaiset päätökset ja lapset kertaalleen, joille tehty ko. päätöksiä 2.1 Lastensuojeluilmoitukset Lastensuojelulaki velvoittaa viranomaiset ilmoittamaan sosiaaliviranomaisille lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta seuraavasti: Jos sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa taikka luottamustoimessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaalilautakunnalle. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen. (Lastensuojelulaki 683/1983, 40) Sosiaaliviranomaisille ei ole säädetty velvollisuutta kirjata tehtyjä ilmoituksia tietyllä tavalla. Lähes kaikki Kuusikon kunnat ovat tallentaneet tietoja lastensuojeluilmoituksista ja ilmoitusten tekijöistä sekä ilmoitusten syistä. Sosiaalityön asiantuntijaryhmä ryhmitteli Kuusikon kuntien käyttämät lastensuojeluilmoitusten syyluokittelut sisällöllisesti mahdollisimman samanlaisiksi Lastensuojeluilmoitusten ja lasten määrä sekä ilmoitusten tekijät vuonna 2005 Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Oulu tuottivat tiedon sosiaaliviranomaisten rekisteröimien lastensuojeluilmoitusten määristä ja lasten määristä, joista ilmoituksia oli tehty. Vantaalla oli suhteellisesti eniten lapsia, joille oli kirjattu lastensuojeluilmoitus. 1 Helsingissä ja Tampereella tuomioistuimille annettavia selvityksiä tekevät eriytetyt työntekijät.

9 7(39) Taulukko 1 Kuusikon kuntien lastensuojeluilmoitukset ja lapset, joista ilmoituksia tehty vuonna 2005 (liite 5) Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere 2 Oulu LS-ilmoituksia Lapsia, joista tehty LS-ilmoitus Ilmoituksia/lapsi.... 1,6 2,5 1,5 2,2 % alle 18- vuotiaista, joista tehty LS-ilmoitus.. 1,8 5,7 5,0 2,6 3,1 Jokaisesta lapsesta tehtiin keskimäärin 2 ilmoitusta. Kaikista lastensuojeluilmoitusten kohteena olevista lapsista ei tule lastensuojelun asiakkaita. Tällaisia ovat esim. näpistelijät tai nuoret, joista on tehty ilmoitus satunnaisen juopumuksen takia. Poliisin tiukan valvonnan ja nollatoleranssin vuoksi lastensuojeluilmoitusten määrä suhteessa lapsiväestön määrään oli Turussa muita kuntia suurempi. Tampereen lastensuojeluilmoitusten määrä on todellista pienempi. Erityisyksikkö Paussin luvut eivät ole mukana, koska asiakkaita ei voi erottaa aluetoimistojen luvuista. Paussilla oli vuonna 2005 vireillepanoja 925 kpl ja nämä olivat 821 lapsesta. Jokainen asiakkuuden selvittämisen vireillepano ei välttämättä ala lastensuojeluilmoituksesta. Taulukko 2 Kuusikon kuntien lastensuojeluilmoitusten tekijät vuonna 2005 (liite 5) LS-ilmoituksen tekijä Helsinki Vantaa Turku Tampere Oulu Yksityinen henkilö 21,4 24,8 7,7 26,7 24,0 Viranomainen 76,3 67,6 77,4 68,2 48,2 Muu, tuntematon 2,3 7,7 14,9 5,1 27,8 Viranomaiset tekivät lastensuojeluilmoituksista runsaat 70 %. Oulussa on poikkeuksellisen iso tuntemattomien osuus. Tämä johtuu siitä, että heidän raportoituihin ilmoituksiin verrattuna oli ilmoittajan mukaan rekisteröity yli 300 ilmoitusta vähemmän. Poliisin osuus vaihteli % välillä ja oli Turussa korkein. Terveydenhuollon viranomaisten tekemiä ilmoituksia oli vajaat 15 % ja kouluviranomaisten tekemiä 8 %. Yksityiset henkilöt tekivät ilmoituksista noin 20 % Lastensuojeluilmoitusten syyt ilmoittajan kertoman syyn mukaan vuonna 2005 Lastensuojeluilmoituksen syy kirjataan tietojärjestelmiin sen mukaisesti, mitä ilmoituksen tekijä arvioi lastensuojelutarpeen pääsyyksi. Tiedot saatiin neljästä kunnasta. 2 Luku ei sisällä Tampereen erityisyksikkö Paussin erillisiä lukuja.

10 8(39) Kunnat ovat luokitelleet lastensuojeluilmoitusten syyt eri tavoin (ks. tarkemmat määrittelyt liitteessä 3). Tilastollisen käsittelyn helpottamiseksi sosiaalityön ryhmä kokosi syyluokitukset seuraaviin pääryhmiin: 1. Lapsen käytös tai oireilu 2. Lapsen kaltoinkohtelu mm. pahoinpitely ja seksuaalinen hyväksikäyttö 3. Lapsen hoidon laiminlyönti 4. Perhetilanteeseen liittyvät syyt 5. Muut syyt Tampereella muut syyt kohdistuivat suoraan joko Lapsen käytös tai oireilu -luokkaan tai Lapsen hoidon laiminlyönti -luokkaan, joten kaupungin syyluokitukseen ei tullut sen vuoksi yleistä muut syy luokitusta. Kuntien asiakastietojärjestelmät ja työkäytännöt vaikuttavat ilmoitusten kirjauskäytäntöihin. Ilmoituksen vastaanottaja ratkaisee aina sen, miten ilmoitus kirjataan. Valtaosaan lastensuojeluilmoituksista kirjattiin vuonna 2005 syyksi lapsen hoidon laiminlyönti tai lapsen käytös ja oireilu (kuvio 1). Vantaalla kirjattiin muita kuntia suurempi osuus ilmoituksista lapsen käytöksen/oireilun vuoksi tehdyiksi, koska kunta ei saa erotettua lapsen oman käytöksen ja kaltoinkohtelun vuoksi tehtyjä ilmoituksia. Espoossa, Tampereella ja Oulussa suurin osuus lastensuojeluilmoituksista kirjattiin lapsen hoidon laiminlyönnistä johtuviksi. Lapsen oma käytös oli näissä kolmessa kunnassa syynä vajaaseen neljännekseen ilmoituksista. Vantaa ja Tampere pystyivät antamaan ikätiedot lastensuojeluilmoitusten kohteena olevista lapsista. Vantaalla lähes 50 % ilmoituksista tehtiin yli 13-vuotiaista lapsista ja 25 % alle kouluikäisistä lapsista. Tampereella yli 13-vuotiaista tehtyjä ilmoituksia oli noin 30 % ja alle kouluikäisistä tehtyjä ilmoituksia oli runsas 40 %.

11 9(39) Kuvio 1 Lastensuojeluilmoitusten syyt ilmoittajan mukaan vuonna ,0 90,0 12,3 5,8 9,7 0,0 18,5 2,5 Muut syyt 80,0 8,8 25,3 Perhetilanteeseen liittyvät syyt 70,0 40,2 60,0 50,0 54,5 53,8 45,8 Lapsen hoidon laiminlyönti 40,0 30,0 20,0 44,2 7,3 2,6 Lapsen kaltoinkohtelu 10,0 24,5 20,3 23,8 Lapsen käytös tai oireilu 0,0 Espoo Vantaa Tampere Oulu Lastensuojelutarpeen syyt asiakkuuden alkaessa (sosiaalityöntekijän arvio) Kun lastensuojelun asiakkuus rekisteröidään, sosiaalityöntekijä antaa oman arvionsa siitä, mikä oli lapsen kohdalla tärkein syy lastensuojelun tarpeeseen. Jotkut kunnat käyttävät myös tässä rekisteröinnissä samaa tai samantapaista syyluokitusta kuin ilmoituksen ilmoitusten vastaanottamisen rekisteröinnissä (kuvio 2). Kolmesta kunnasta saatujen tietojen perusteella nähdään, että noin % lastensuojelun tarpeesta kirjattiin lapsen omasta käytöksestä tai oireilusta johtuvaksi. Suurin osa (60-80 %) lastensuojelun tarpeesta kirjattiin lapsen hoidon laiminlyönnistä tai perhetilanteesta johtuvaksi.

12 10(39) Kuvio 2 Lastensuojelun tarpeen syyt vuonna 2005 (sosiaalityöntekijän arvio) 100,0 0,4 Muut syyt 90,0 11,5 16,5 21,1 Perhetilanteeseen liittyvät syyt 80,0 10,0 70,0 33,3 60,0 Lapsen hoidon laiminlyönti 47,6 50,0 47,1 40,0 35,8 30,0 1,0 5,1 Lapsen kaltoinkohtelu 20,0 10,0 1,6 17,8 25,3 25,7 Lapsen käytös tai oireilu 0,0 Helsinki Turku Tampere Lastensuojeluilmoituksen tekijän ilmoittama syy ja sosiaalityöntekijän arvio lastensuojelutarpeen syystä Ainoastaan Tampere pystyi antamaan sekä lastensuojeluilmoituksiin kirjatun syyn että asiakkuuden alkaessa kirjatun lastensuojelutarpeen syyn. Lastensuojeluilmoitusten ja sosiaalityöntekijän arvion syyluokituksissa Tampereella olivat lapsen käytökseen tai oireiluun liittyvät syyt: sosiaalityöntekijöillä 26 % ja ilmoittajilla 20 %. Sosiaalityöntekijä arvioi yli 50 % tapauksista lastensuojelutarpeen syyksi lapsen kaltoinkohtelun tai hoidon laiminlyönnin. Vastaava luku lastensuojeluilmoituksen tekijöillä oli yli 60 %. Perhetilanteeseen liittyvien syiden osuus oli sosiaalityöntekijän arvioinnin perusteella syynä 26 % tapauksista, kun se ilmoittajilla oli noin 19 %. Sosiaalityöntekijöiden arvioimissa ja lastensuojeluilmoitusten tekijöiden lastensuojelutarpeen syissä ei ollut huomattavia eroja (10 % tai vähemmän). Tulos ei ole yllättävä, koska suurin osa lastensuojeluilmoituksista tulee viranomaisilta. (ks. taulukko 2).

13 11(39) 2.2 Avohuollon tukitoimet ja toimintatietoja Työryhmä keskittyi raportoinnissa avohuollon tukitoimien ja jälkihuollon tietojen käsittelyyn. Kuusikon Lasten sijaishuollon -työryhmän raporteista löytyy enemmän huostaanoton ja sijaishuollon toimintatietoja. ( Lastensuojelulaissa määritellään avohuollon tukitoimet (Lastensuojelulaki 683/1983, 8-15). Lastensuojelulaki 3 LUKU Perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun toimintamuodot ja periaatteet 8 Toimintamuodot Perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua ovat avohuollon tukitoimet, huostaanotto ja sijaishuolto sekä jälkihuolto. 4 LUKU Avohuollon tukitoimet 12 Sosiaalilautakunnan velvollisuus toimenpiteisiin Sosiaalilautakunnan on ryhdyttävä tämän luvun mukaisiin tukitoimiin viipymättä, 1) jos kasvuolot vaarantavat tai eivät turvaa lapsen tai nuoren terveyttä tai kehitystä; taikka 2) jos lapsi tai nuori käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään. 13 Sosiaalipalvelut ja muut tukitoimet Kun lastensuojelun tarve oleelliselta osin johtuu riittämättömästä toimeentulosta, puutteellisista asumisoloista tai asunnon puuttumisesta tai kun mainitut seikat ovat oleellisena esteenä lapsen ja perheen tai sellaisen itsenäistymässä olevan nuoren kuntoutumiselle, joka ennen 18-vuottaan on ollut lastensuojelun asiakkaana, on kunnan viivytyksettä järjestettävä riittävä taloudellinen tuki sekä korjattava asumisoloihin liittyvät puutteet tai järjestettävä tarpeen mukainen asunto. ( /139) Sosiaalilautakunnan on sen lisäksi, mitä sosiaalihuoltolaissa (710/82) säädetään, tarvittaessa: ( /139) 1) järjestettävä tukihenkilö tai -perhe sekä riittävät terapiapalvelut; ( /139) 2) tuettava lasta tai nuorta koulunkäynnissä, ammatin ja asunnon hankinnassa, työhön sijoittumisessa, harrastuksissa ja muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisessä taloudellista ja muuta tukea antamalla; sekä 3) järjestettävä loma- ja virkistystoimintaa. Edellä 2 momentissa tarkoitettuja tukitoimia toteutetaan yhteistyössä lapsen tai nuoren sekä lapsen vanhempien tai muiden lasta hoitavien henkilöiden kanssa. 14 ( /139) Perhehoito ja laitoshuolto tukitoimena Lapselle voidaan järjestää avohuollon tukitoimena perhehoitoa tai laitoshuoltoa yhdessä hänen vanhempansa, huoltajansa tai sen henkilön kanssa, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on. Kaksitoista vuotta täyttäneelle tätä hoitoa tai huoltoa voidaan järjestää myös yksin häneen kohdistuvana, jos hän itse sitä pyytää tai siihen suostuu. Alle 12-vuotiaalle lapselle sitä voidaan järjestää yksin lapseen kohdistuvana enintään kolmen kuukauden ajaksi, kun lapsen huolenpitoa ei muutoin voida järjestää hänen huoltajansa tai sen henkilön sairauden johdosta, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on,

14 12(39) taikka muun vastaavan syyn tähden. Mainittua hoitoa tai huoltoa voidaan erityisestä syystä jatkaa enintään kolme kuukautta. 15 Lapsen edun valvonta Sosiaalilautakunnan edustajan on tarvittaessa oltava läsnä oppivelvollisen lapsen koulusta erottamista koskevaa asiaa koululautakunnassa käsiteltäessä. Sosiaalilautakunnan tulee olla edustettuna lapsen tekemäksi ilmoitetun rangaistavan teon esitutkinnassa ja tuomioistuinkäsittelyssä, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta. Lautakunnan on 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa erityisesti valvottava lapsen etua sekä mahdollisuuksien mukaan yhdessä huoltajien kanssa tuettava hänen kasvamistaan vastuullisuuteen Avohuollon tukitoimien piirissä olleet lapset ja nuoret vuonna 2005 Stakes on jo pitkään koonnut tilastoa lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevista lapsista. Stakesin tilastointiohjeet määrittelevät avohuollollisten tukitoimien piirissä olevat seuraavasti: Lapsi tai nuori tai hänen perheensä on ollut lastensuojeluilmoituksen johdosta yksilökohtaisen tutkimuksen, ohjauksen tai neuvonnan piirissä Lapselle/nuorelle tai hänen perheenjäsenelleen on järjestetty LsL:n 13 mukaisia tukitoimia( ) ( ) Vuonna 2004 tehdyssä selvityksessä havaittiin, että kunnat kirjaavat erilaisin perustein avohuollon tukitoimien piirissä olevia (Heino, Kuoppala, Säkkinen, 2005 ). Ongelma on havaittu myös Kuusikon kunnissa. Sosiaalityön ryhmä teki kunnille esityksen lastensuojelun asiakkuuden aloituksen yhtenäistämisestä vuonna ( Lastensuojelun asiakkuus alkaa suosituksen mukaan selvitysvaiheen alettua, jolloin lastensuojeluilmoituksen tai muun syyn vuoksi aloitetaan varsinaisen lastensuojelutarpeen selvitys. Selvitysvaiheessa lapsi kirjataan lastensuojeluasiakkaaksi. Selvitysvaiheen jälkeen päätetään, jatkuuko lastensuojeluasiakkuus vai päätetäänkö asiakkuus. Sosiaalityön ryhmän esitys lastensuojelun asiakkuuden prosessista on yhteneväinen valtakunnallisen Sosiaali- ja terveysministeriön Lastensuojelun kehittämisohjelman linjausten kanssa, jotka on otettu huomioon Hallituksen esityksessä uudeksi lastensuojelulaiksi (Oranen 2006.). 3 Kun kunnat ottavat esitetyt suositukset käyttöön, Stakesille ilmoitettavien avohuollon tukitoimien piirissä olevien lasten määrän tilastointi Kuusikon kunnissa yhtenäistyy. Käsitemäärittelyn merkityksestä esimerkkinä on, että vuonna 2004 Kuusikon kunnat ilmoittivat Stakesille avohuollon tukitoimien piirissä olevien alle 18-vuotiaiden lasten määräksi lasta. Vuonna 2005 vastaava lasten määrä oli , koska Turun lapsimäärissä tapahtui em. uuden määrittelyn käyttöönoton jälkeen laskua. Avohuollon tukitoimien piirissä olevien alle 18-vuotiaiden osuus vastaavan ikäryhmän lapsiin vaihteli Kuusikon kunnissa 3,9-6,5 % välillä vuonna (Kuvio 3 ) Helsingis- 3 Oranen, Mikko (2006) Tutkimista ja tunnustelua Lastensuojelun alkuarvioinnin käytäntöjä, malleja ja kehittämissuuntia.

15 13(39) sä, Vantaalla ja Oulussa oli tilastoitu eniten avohuollon tukitoimien piirissä olevia lapsia yli 6 % ikäryhmästä. Kuvio 3 Lastensuojeluilmoitukset ja lapset, joista on tehty ilmoitus, huoltosuunnitelmat ja avohuollon tukitoimenpiteiden piirissä olleet suhteutettuna alle 18-vuotiaaseen väestöön Kuusikon kunnissa vuonna ,0 12,0 12,3 10,0 9,1 % 0-17 vuotiaista 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 6,0 0 6,1 2,0 0,1 1,8 3,9 0,9 5,7 6,5 4,7 1,4 5,4 5,0 5,0 1,8 3,9 2,6 4,1 0,3 6,9 3,1 6,0 1,5 1,4 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Lastensuojeluilmoituksia % alle 18-vuotiaiden lasten määrästä Alle 18-vuotiaita, joista tehty lastensuojeluilmoitus% Alle 18-vuotiaita lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä % Alle 18-vuotiaita, joille tehty huoltosuunnitelma % Alle 18 vuotiaita sijoitettuja vuoden 2004 aikana/0-17v. väestö 0,0 On huomioitava, että huoltosuunnitelmien määrä ei kerro asiakastyön sisällöstä, vaan kunnan tilastointijärjestelmästä. Useimmissa kunnissa huoltosuunnitelma aktivoituu tilastointijärjestelmään, kun sähköiselle pohjalle tehdään merkintöjä. Tampereen Efficajärjestelmässä tilastointi aktivoituu vasta, kun työntekijä merkitsee huoltosuunnitelman kirjoittamisen Tehdyt työt järjestelmään. Tässä syy, miksi Tampereen luvut ovat huomattavan alhaiset. Helsingissä, Espoossa ja Oulussa ei saatu vuonna 2005 ulos huoltosuunnitelmien määrää tietojärjestelmästä Lastensuojelulain 13 :n mukaiset päätökset päätöstyypeittäin vuonna 2005 Kuntien LsL:n 13 mukaiset avohuollon tukitoimista tehdyt päätökset sisältävät mm. seuraavia asioita: kuntoutuskurssi/-leiri, avustus alaikäisen toimeentuloon, avustettu työnsaannissa, avustettu koulutuksessa, avustettu asunnon saannissa / tukiasunto, avustettu harrastus- ja viriketoiminnassa, omat lomakodit / lomatoiminta, tukihenkilö/- perhe, sopeutumisvalmennus, terapiapalvelut, perhetyö ja muuta. (Lastensuojelulaki 683/1983) Osa kunnista pystyi tuottamaan tiedon niistä lapsista, joille on tehty LsL:n 13 mukaisia päätöksiä. Tästä tiedosta saadaan mielenkiintoinen vertailukohta Stakesille ilmoitettuun tietoon avohuollon tukitoimenpiteiden piirissä olevista lapsista.

16 14(39) Taulukko 3 Avohuollon tukitoimien piirissä olleet lapset vuonna 2005 sekä LsL:n 13 mukaiset päätökset ja lasten määrät, joille tehty ko. päätöksiä Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere 4 Oulu Avohuollon tukitoimien piirissä, lapset Lapset, joille tehty LsL 13 mukainen päätös Avohuollon tukitoimien piirissä olleet lapset, joilla LsL 13 mukainen päätös % 36 % 32 % 38 % 30 % 46 % LsL 13 mukaiset päätökset yhteensä Tilastotiedoista kerätyn tiedon mukaan yli puolelle avohuollon tukitoimen piiriin rekisteröidyistä lapsista ei tehty yhtään LsL:n 13 mukaista päätöstä avohuollon mukaisista tukitoimista (tukihenkilö tai -perhe, terapiapalvelut; tuki koulunkäynnissä, ammatin ja asunnon hankinnassa, työhön sijoittumisessa, harrastuksissa taloudellista ja muuta tukea antamalla; sekä loma- ja virkistystoimintaa). Näitä päätöksiä tehdään kyllä kunnissa, mutta niitä ei aina saada ulos tietojärjestelmistä Lastensuojelulain mukainen taloudellinen tuki vuonna 2005 Lastensuojelulain 13 :ssä säädetään, että kunnan on järjestettävä lastensuojelullisin perustein taloudellista tukea, jos lastensuojelun tarve johtuu riittämättömästä toimeentulosta. (ks. kpl 2.2 ). Lastensuojelulain 13 mukaisessa taloudellisen tuen summassa tulisi olla sekä suora taloudellinen avustaminen että avohuollon tukitoimiin avustaminen (esim. lapsen tai perheen leirimaksut). 4 Tampereella tehdään lastensuojelun avohuollon päätöksiä 13 lisäksi myös pykälillä 12 ja 14.

17 15(39) Taulukko 4 LsL:n 13 mukaisten päätösten ja tukea saaneiden määrät sekä euromäärä vuonna 2005 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu LsL 13 Sosiaalipalvelut ja muut tukitoimet päätökset yhteensä * 131 päätökset, avustettu alaikäisen toimeen tuloa yhteensä LsL 13 mukaista tukea saaneet lapset/nuoret LsL:n 13 mukaisena tukena myönnetty summa josta sijaishuollon osuus josta avohuollon osuus * Oulun päätösten määristä on vähennetty perhetyön päätökset (201). Taulukosta voi nähdä, että Turussa, Tampereella ja Oulussa tehtiin LsL:n 13 mukaista taloudellista tukea saaneelle lapselle tai nuorelle vuonna 2005 keskimäärin 2-3 päätöstä. Ainakin Vantaa ja Tampere myöntävät LsL:n 13 mukaisesti taloudellista tukea myös huostaanotetuille lapsille. Oulun LsL:n 13 mukaisesti myönnettyä tukea oli vähän verrattuna päätösten suureen määrään. LsL:n 13 mukaiset kustannukset eivät kata kaikkia lastensuojeluasiakkaiden kustannuksia. On huomattava, että lastensuojeluperheille myönnetään taloudellista tukea myös toimeentulotukilain mukaisilla päätöksillä eikä sitä pysty silloin erottelemaan muusta toimeentulotuesta. Toimeentulotukilaki 1 Toimeentulotuen tarkoitus «Toimeentulotuki» on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo.

18 16(39) Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. ( /923) Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat: 1) lasten päivähoitomenot; 2) muut kuin 7 b :ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot; sekä ( /64) lailla 64/2006 muutettu 2 kohta tulee voimaan Aiempi sanamuoto kuuluu: 2) muut kuin 7 a ja 7 b :ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot; sekä 3) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita.). (Laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta 1218/2005, 7. Laki toimeentulotuesta 1412/1997) Lastensuojelun perhetyö Työryhmän työskentelyn aikana havaittiin, että perhetyö/sosiaaliohjaus on kunnissa historiallisesti peräisin kolmesta eri suunnasta: kotipalvelusta, laitoshoidosta tai uutena erityistyönä aloitettuna toimintana. Todettiin, että Helsingissä, Vantaalla ja Turussa on myös lapsiperheille suunnattua kotipalvelua, josta osa myönnetään lastensuojelullisin perustein. Siitä ei silloin peritä maksua. Perhetyön historiaa ja tilanne Kuusikon kunnissa Helsingissä aloitettiin perhetyö vuonna 1995, kun lastensuojeluun perustettiin uusia vakansseja. Toiminta alkoi uutena työmuotona. Nykyään perhetyöntekijöiden vakanssinimike on sosiaaliohjaaja. Uusilta työntekijöiltä edellytetään ammattikorkeakoulututkinto. Perhetyön aloittamisesta päättää sosiaalityöntekijä. Lastensuojelussa edellytetään aina sosiaalityöntekijän ohjausta perhetyöhön ja perheelle tehdään perhetyön suunnitelma. Helsingissä on lapsiperheiden kotipalvelua, jossa työntekijät ovat kodinhoitajia. Suuri osa perheistä oli vuonna 2005 kuitenkin lastensuojeluperheitä. Palvelusta tehdään päätös, mutta lastensuojeluperheitä ei erotella tilastollisesti. Espoon perhetyöntekijät ovat siirtyneet kotipalvelusta lastensuojeluun ja ovat nimikkeeltään perhetyöntekijöitä (lähihoitajan tutkintoa vastaava kelpoisuus). Perhetyöntekijöiden vakanssit muutetaan vähitellen perheohjaajien vakansseiksi. Perheohjaajien kelpoisuusehtona tulee olemaan ammattikorkeakoulututkinto. Perheohjaajien vakanssien nimikemuutoksesta tehtiin päätös vuonna Perheohjaajan ja perhetyöntekijän teh-

19 17(39) tävät Espoossa: perheohjaaja työskentelee vanhempien kanssa ja perhetyöntekijä tekee perustyötä lasten kanssa. Vantaalla osa vakansseista on siirtynyt kotipalvelusta (noin vuonna1999) ja osa on perustettu uusina vakansseina. Vakanssinimike on perhetyöntekijä ja uusien työntekijöiden kelpoisuusehtona on ammattikorkeakoulututkinto. Lastensuojelun perhetyö on lastensuojelun suunnitelman mukainen avohuollon tukitoimi. Perhetyön aloittamisesta päättää sosiaalityöntekijä. Vantaalla on lapsiperheiden kotipalvelussa lähihoitajia ja kodinhoitajia. Vajaa puolet heidän työpanoksestaan menee lastensuojeluperheisiin. Turussa perhetyön historia on kotipalvelussa, josta 20 työntekijää siirtyi lastensuojeluun. Näiden työntekijöiden nimike on perheohjaaja. He työskentelevät ongelmaisten nuorten ja heidän perheidensä kanssa. Uusien työntekijöiden kelpoisuusehtona on lähihoitajatutkinto eikä ole keskusteltu siitä, että kelpoisuusehto muutettaisiin. Näiden työntekijöiden lisäksi on saatu myös uusia vakansseja. Neljä perhetyöntekijää siirtyi Lokki-projektista. Nämä perhetyöntekijät (ammattikorkeakoulututkinto) pyörittävät mm. kolmea alueellista äiti-lapsiryhmää Tampereella perhetyö syntyi silloin, kun perhetukikeskusten (eli lastensuojelulaitosten) hoitohenkilöstöä siirrettiin lastensuojelun avotyöhön. Ensimmäiset siirrot tapahtuivat Tampereella näiden työntekijöiden nimike on avotyöntekijä. Osa avotyöntekijöistä oli sosiaalikasvattajia, osa kodinhoitajia ja sairaanhoitajia. Nykyään uusien työntekijöiden kelpoisuusehtona on ammattikorkeakoulututkinto. Tampereella on kotipalvelussa perhetyöntekijöitä, jotka tekevät työtä kaikissa lapsiperheissä, myös lastensuojeluperheissä. Oulussa ensimmäiset työntekijät siirtyivät kotipalvelusta. Kaupungissa on nyt 12 lastensuojelun ohjaajaa. Uusilta työntekijöiltä edellytetään ammattikorkeakoulututkintoa. Perhetyön asiakkaat Vantaalla, Turussa ja Tampereella oli vuonna 2005 yhteensä 1111 perhettä perhetyön asiakkaana. Suuri osa perhetyön perheistä oli kuntien oman palvelun piirissä. Vantaa ei pystynyt erottelemaan perhetyön palveluita saaneista perheistä niitä, jotka olivat saaneet palvelua kaupungin oman toiminnan piiristä tai ostopalvelun piiristä. Pelkästään perhetyötä tekevien työntekijöiden määrää ei voi laskea, koska kerättyihin tietoihin on laskettu mukaan myös kotipalvelun lastensuojelun työtä tekevät työntekijät. Työntekijämäärien vertaaminen perheisiin on myös hankalasti tulkittava luku, koska kuntien antamien palvelukuvausten perusteella perhetyön asiakkuudet vaihtelivat muutamasta käynnistä vuodenkin kestäviin asiakassuhteisiin. Kunnat myös ostavat perhetyötä eikä ostopalvelua saavien perheiden tilastotietoja saada välttämättä ulos tietojärjestelmästä.

20 18(39) Ainoastaan Oulu saa tietojärjestelmästään ulos tehdyt perhetyön päätökset ( 13). Helsinkiä lukuun ottamatta kaikki kunnat tekevät päätöksen tietojärjestelmään aloitetusta perhetyöstä Huoltosuunnitelmat vuonna 2005 Huoltosuunnitelmasta säädetään lastensuojelulaissa ja -asetuksessa seuraavasti: Lastensuojelulaki(683/1983): Perhe- ja yksilökohtaisessa lastensuojelussa on kussakin tapauksessa tehtävä huoltosuunnitelma, jollei kysymyksessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus. Huoltosuunnitelma on tarkistettava tarpeen mukaan. (Lastensuojelulaki 683/1983, 11) Lastensuojeluasetus(1010/1983): Huoltosuunnitelma laaditaan yhdessä asianomaisten kanssa. Huoltosuunnitelmaan kirjataan ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan sekä keinot ja arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan. Suunnitelmasta on myös käytävä ilmi, kuinka usein suunnitelma on tarkistettava. Huostaanotettua tai avohuollon tukitoimena sijoitettua lasta koskevaan huoltosuunnitelmaan kirjataan lisäksi sijoituksen tarkoitus ja tavoitteet, erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle, hänen vanhemmilleen ja häntä hoitaville ja kasvattaville henkilöille sekä se, miten yhteistoiminta ja yhteydenpito lapsen vanhempien ja muiden hänelle läheisten henkilöiden kanssa toteutetaan ja se, miten jälkihuolto toteutetaan. ( /546) Huoltosuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa erillisellä hoito- ja kasvatussuunnitelmalla. (Lastensuojeluasetus 1010/1983, 4) Huoltosuunnitelmien määristä oli saatavilla huonosti tietoja, koska niitä ei monessakaan kaupungissa rekisteröidä erikseen tehdyiksi dokumenteiksi. Vain Vantaa ja Turku saivat tuotettua tietojärjestelmistään lastensuojelun huoltosuunnitelmien määrät. Liitteessä 8 on Turun kuvaus huoltosuunnitelman teosta ja sisällöstä. Vantaalla ja Turussa oli huoltosuunnitelmia vajaalla 5,0 %:lla alle 18-vuotiaista asukkaista. Kunnissa oli sijoitettuna 1,8-1,4 % alle 18v, joten runsaalla 3 %:lla avohuollon tukitoimien piirissä olleista lapsista oli huoltosuunnitelma. Tästä voidaan päätellä, että noin 50%:lla avohuollon tukitoimien piirissä olevista lapsista ei ole rekisteröityä huoltosuunnitelmaa. (Vrt. kuvio 3) On huomioitava, että huoltosuunnitelmien määrä ei kerro asiakastyön sisällöstä, vaan kunnan tilastointijärjestelmästä. Useimmissa kunnissa huoltosuunnitelma aktivoituu tilastointijärjestelmään, kun sähköiselle pohjalle tehdään merkintöjä. Tampereen Efficajärjestelmässä tilastointi aktivoituu vasta, kun työntekijä merkitsee huoltosuunnitelman Tehdyt työt järjestelmään. Tässä syy, miksi Tampereen luvut ovat huomattavan alhaiset. Työryhmä esittää, että jokaisessa kaupungissa tulisi alkaa tilastoida huoltosuunnitelmien määrää.

21 19(39) Lasten ja nuorten jälkihuolto Lastensuojelulaissa (683/1983) säädetään jälkihuollosta. Jälkihuolto Sosiaalilautakunnan tehtävät jälkihuollon järjestämisessä Sijaishuollon päättymisen jälkeen sosiaalilautakunnan on aina järjestettävä lapselle tai nuorelle jälkihuolto tukemalla sijaishuollossa ollutta lasta tai nuorta sekä hänen vanhempiaan ja huoltajiaan sekä henkilöä, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi tai nuori on, siten kuin 3 luvussa sekä 13, 14 ja 24 :ssä on säädetty. Tämä velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy, kun nuori täyttää 21 vuotta. (Laki lastensuojelulain muuttamisesta 139/1990, 34 ja Lastensuojelulaki 683/1983) Kunnat voivat rajata jälkihuollon tukitoimet koskemaan ainoastaan huostaan otettuina olleita nuoria tai ne voivat tukea myös muita, esim. avohuollon tukitoimenpiteenä sijoitettuna olleita nuoria. Jälkihuolto myönnetään yleisimmin 18 vuotta täyttäneille, mutta myös nuoremmat lapset voivat saada sitä. Taulukko 5 Jälkihuollon piirissä olleet nuoret vuonna 2005 ja osuus 18-20v väestöstä Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere 5 Oulu Kuusikko Lapset/nuoret, jotka ovat olleet jälkihuollon piirissä vuonna Jälkihuollon piirissä %- osuus / vuotiaista 2,6 1,9 5,4 2,5 1,8 1,6 2,6 Jälkihuollon asiakkaina oli Kuusikon kunnissa nuorta. Suhteutettuna vuotiaiden nuorten määrään kunnissa, jälkihuollon asiakkaina oli 2,6% ikäryhmästä. Vantaalla jälkihuollon piirissä oli muita suurempi osuus ikäryhmästä (5,4 %). Pääkaupunkiseudun kuntien määrät poikkesivat muutenkin toisistaan. 2.3 Tuomioistuimelle annetut selvitykset lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 361/1983, 16: Lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevassa asiassa on tuomioistuimen hankittava selvitys sen kunnan sosiaalilautakunnalta, missä lapsella, lapsen vanhemmilla, huoltajalla ja huoltajaksi esitetyllä on asuinpaikka. Jos tällaisella henkilöllä ei ole asuinpaikkaa Suomessa, selvitys on hankittava sen kunnan sosiaalilautakunnalta, jossa henkilö oleskelee. Selvitystä ei kuitenkaan ole hankittava, jos on ilmeistä, että se ei ole tarpeen asian ratkaisemisen kannalta. Kuusikon kunnissa tehtiin tuomioistuinten pyynnöstä vuonna 2005 yhteensä 363 selvitystä (perhettä) lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta. Lapsiperheiden määrään suhteutettuna määrä oli noin 0,22 % lapsiperheistä. Helsingissä on oma yksikkö Perheoikeudelliset asiat, jossa käsitellään tuomioistuimille annettavien selvitysten lisäksi elatusturva -, huoltajuus -, isyys ja adoptioasiat. Yksikön 5 Tampereen Satama-yksikön asiakkaat ja henkilöstö puuttuvat raportin luvuista.

22 20(39) selvitykset tuomioistuimille -työryhmään kuuluu 7 sosiaalityöntekijää, psykologi ja johtava sosiaalityöntekijä. Ryhmän päätyönä ovat tuomioistuinten selvitykset, mutta ryhmä tekee jonkin verran myös sopimuksia lasten huoltoon, asumiseen, tapaamisoikeuteen ja elatukseen liittyen. Myös Tampereella on oma yksikkö, jossa 4 sosiaalityöntekijää tekee tuomioistuinten selvitykset. Stakesin elatusturvaa koskevan lomakkeen täyttämiseen liittyvän ohjeen mukaan käräjäoikeuden selvityspyyntöön annetaan yksi selvitys, joka voi koskea useampia huoltoriidan kohteena olevia lapsia. 3. Lapsiperheiden sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen henkilöstö Lapsiperheiden sosiaalityön, lastensuojelun avo- ja jälkihuollon sosiaalityön sekä sosiaaliohjauksen, perhetyön ja lapsiperheiden lastensuojelun kotipalvelun henkilöstötiedot kerättiin siltä toiminnalliselta alueelta, jonka kukin kunta on nimennyt lapsiperheiden sosiaalityön palveluiksi tai lapsiperheiden palveluiksi. Helsingin, Espoon ja Vantaan avohuollon henkilöstöstä on laskennallisesti poistettu niiden sosiaalityöntekijöiden osuus, jotka vastaavat avohuollossa laitoshuoltoon sijoitettujen lasten sosiaalityöstä (ks. liite 4). 3.1 Organisaatiomuodot ja vakanssinimikkeet 2005 Helsinki, Espoo, Turku ja Tampere puhuvat lapsiperheiden sosiaalityöstä, jossa tehdään sekä perhesosiaalityötä että lastensuojelun avohuollon työtä. Oulussa on lastensuojelun organisaatio, jossa tehdään pelkästään lastensuojelun sosiaalityötä. Vantaalla yksiköt ovat voineet päättää itsenäisesti sosiaalityön organisoinnissa siitä, miten palvelut on jaettu aikuis- ja lapsiperheiden palveluissa. Vaikka Helsinki, Espoo, Turku ja Tampere puhuvat lapsiperheiden sosiaalityöstä, kunnat määrittelevät eri tavoin, mitkä palvelut kuuluvat lapsiperheiden palveluihin. Ero tulee näkyviin erityisesti toimeentulotuen palveluissa eli siinä, missä lapsiperheiden ja lastensuojeluperheiden toimeentulotukipäätökset tehdään. Kuntien organisointimuotoja on kuitenkin vaikea kuvata yksiselitteisesti, koska kunnan sisälläkin voi olla alueittain eroja siinä, miten perheiden toimeentulotuen palvelut on järjestetty. Perhekohtaisesti ratkaisut voivat myös vaihdella yleisestä käytännöstä. Alla oleva taulukko havainnollistaa tilannetta esimerkinomaisesti.

23 21(39) Taulukko 6 Lapsiperheiden palveluissa hoidettavat taloudellisen tuen muodot (ei tarkka rajaus). Valkoinen alue = palvelujen järjestämisvastuu on pääsääntöisesti aikuisten palveluissa. Keltainen alue = palvelujen järjestämisvastuu on pääsääntöisesti lapsiperheidenpalveluissa. KUNTA: Lapsiperheet Lastensuojeluperheet Toimeentulotuen normi TTL 7-9 Harkinta ja ehkäisevä TTL 7, 13 Toimeentulotuen normi TTL 7-9 Harkinta ja ehkäisevä TTL 7, 13 Helsinki Espoo x x Vantaa Turku x x x Tampere x x x x x Oulu x x x LsL 13 x Koska lapsiperheiden taloudellisen tuen myöntäminen on organisoitu eri tavalla kunnissa, henkilöstö- ja suoritetietojen määrittelyssä tulee olla tarkka. Osassa kuntia toimeentulotukipäätökset tehdään aikuisten palveluissa niille lapsiperheille, joilla ei ole lastensuojelun tarvetta. Henkilöstötietojen kerääminen Henkilöstömäärät kerättiin pääosin lapsiperheiden palveluissa olevasta henkilöstöstä. Jos kunnassa oli etuuskäsittelyn yksiköitä, huomioidaan sen henkilöstö aikuisten palvelujen yhteydessä. Kuusikon kunnista kerättiin Lapsiperheiden sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen henkilöstömäärät ja palkkatiedot tilanteessa. Sosiaalityön henkilöstöön kuuluivat sosiaalityöntekijät, erityissosiaalityöntekijät ja johtavat sosiaalityöntekijät. Sosiaaliohjauksen henkilöstöön kuuluvien työntekijöiden yleisimmät vakanssinimikkeet olivat sosiaaliohjaaja, perhetyöntekijä, avotyöntekijä ja kotipalvelun ohjaaja sekä kodinhoitaja (lastensuojeluperheet). Sosiaaliohjauksen henkilöstö työskentelee yleensä lastensuojeluperheissä toteuttaen huoltosuunnitelmaa. Lapsiperheiden sosiaalityön palvelujen henkilöstössä ovat mukana myös lastensuojelun jälkihuoltoa ja tuomioistuimille annettavia selvityksiä tekevät sosiaalityöntekijät. Kaikkia lähihoitajatasoisen tutkinnon edellyttävien työntekijöiden määriä ei selvitetty vielä tässä vaiheessa. Nämä työntekijät tekevät kotipalvelutyötä lapsiperheissä, joissa ei ole lastensuojelun tarvetta. 3.2 Kelpoisuusehdot Sosiaalityöntekijän kelpoisuusehto on säädetty lailla. Laki tuli voimaan (272/2005). Sosiaalihuollon kelpoisuusehdoista ei ollut säädetty aiemmin lailla, vaan asetusteksteissä, joten tässä on nähtävissä poliittinen linjaus sosiaalihuollon henkilöstön aseman muutoksesta, vrt. terveydenhuollon henkilöstön kelpoisuusehdot (559/1994).