KUUSIKON SOSIAALITYÖN ASIANTUNTIJARYHMÄ Selvitys vuoden 2005 työskentelystä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUUSIKON SOSIAALITYÖN ASIANTUNTIJARYHMÄ Selvitys vuoden 2005 työskentelystä"

Transkriptio

1 KUUSIKON SOSIAALITYÖN ASIANTUNTIJARYHMÄ Selvitys vuoden 2005 työskentelystä Marja-Riitta Kilponen Aila Kumpulainen

2 KUUSIKON SOSIAALITYÖN ASIANTUNTIJARYHMÄN RAPORTTI YHTEENVETO JOHDANTO Ohjausryhmän alkuperäinen tehtäväksianto sosiaalityön ryhmälle Työryhmän omat linjaukset työlle SOSIAALITYÖN ORGANISOINTI KUUSIKON KUNNISSA VUONNA Organisaatiomallien sisältö ja merkitys tietojen keruulle Lapsiperheiden sosiaalityö Lapsiperheiden taloudellisen tuen organisointi Lastensuojelun avo- ja sijaishuolto Lapsiperheiden sosiaalityö ja taloudellinen avustaminen Vammaisten palvelut Vanhusten palvelut Kuntien sosiaalityön palvelujen organisointi ja muutokset Espoo Helsinki Tampere Turku Vantaa Oulu LASTENSUOJELUN AVOHUOLLOSTA KERÄTTÄVIÄ TIETOJA Asiakkaat Perhetyö Huoltosuunnitelmat Tuomioistuimelle annettavat selvitykset lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta Lastensuojelulain mukainen taloudellinen tuki Lastensuojeluilmoitukset ja syyt Lastensuojelulain mukaiset päätökset tai päätöstyypit Lapsiperheiden palvelujen avohuollon sosiaalityön ja sosiaalialan työn henkilöstö ja vuosikustannukset Lapsiperheiden palvelujen avohuollon henkilöstömäärä Lapsiperheiden palvelujen avohuollon henkilöstön laskennalliset vuosikustannukset Sosiaalityön prosessi ja kerättävät tilastotiedot Lapsiperheiden sosiaalityön prosessista saatavat tilastotiedot MUUT RYHMÄSSÄ KÄSITELLYT AIHEALUEET Lastensuojeluasiakkuuden alkaminen ja päättäminen esitys Esityksen pääpiirteet Esityksen käsittely Kuusikon kunnissa Sosiaalihuoltoon vaikuttavien säädösten muutoksia Kelpoisuusehdot Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Tutkintojen rinnastaminen Täydennyskoulutusvelvoite kunnille Täydennyskoulutusvelvoitteen seuranta TULEVAISUUDEN TARPEET TILASTOITAVILLE TIEDOILLE JA TIEDONKERUULLE Yleistä Palvelutarpeen määrittelyn pääsyyn kuluva aika Kuusikon kuntien tulostavoitteita palvelujen saannista LÄHTEET LIITTEET... 30

3 1. Yhteenveto Sosiaalityön asiantuntijaryhmä ei kerää tilastotietoja vuoden 2004 toiminnasta eikä julkaise tilastotietoihin perustuvaa raporttia vuonna Ohjausryhmän pyynnöstä työryhmä antaa raportin vuonna 2005 tehdystä työstä. Sosiaalityön asiantuntijaryhmä tekee jäsennystä ja määrittelyä avohuollon sosiaalityön tietojenkeruuta ja tietojen kuntavertailua varten. Sekä asiakkaiden aseman selkiyttämiseksi että tilastotietojen keruuta varten työryhmä teki esityksen lastensuojeluasiakkuuden alkamisen ja päättämisen kriteereistä. Tätä esitystä on verrattu Lastensuojelun kehittämisohjelman tekemään alkuarviointi -esitykseen ja ryhmän esitys on yhdenmukaistettu sen kanssa. Esitys on käsitelty kunnissa ja sitä tullaan soveltamaan kaikissa kunnissa ainakin soveltuvin osin. Mitä pidemmälle sosiaalityön ja organisointitapojen määrittelyssä mennään, sitä tärkeämmäksi tulee käsitteiden merkitys. Ryhmä on määritellyt jo aiemmin lapsiperheiden sosiaalityön ja lastensuojelun sosiaalityön. Nyt tuli ajankohtaiseksi määritellä lastensuojelun sosiaalityön rinnalle perhesosiaalityön käsite. Käsitemäärittelystä voidaan hyötyä myös valtakunnallisesti. Jos Kuusikon kunnat esim. voivat antaa yhteisen suosituksen siitä, miten kerätään tiedot avohuollon tukitoimien piiriin kuuluvien lasten määrästä, tilaston luotettavuus parantuu merkittävästi ja edesauttaa tulevaisuudessa sen määrittämistä, mitä tietoja/tilastoja kussakin kunnassa kerätään ja miten atk-ohjelmia kehitetään. Lastensuojelun sosiaalityössä Kuusikon sosiaalityön ja sijaishuollon asiantuntijatyöryhmän osuudet linkittyvät ja siksi jatkossa tulee lisäksi sopia tehtäväjaosta tilastotietojen keruussa. Lastensuojelun avo- ja sijaishuollon sosiaalityön organisointitavat poikkeavat eri kunnissa. Avohuollon sosiaalityöntekijät sekä valmistelevat että vastaavat sosiaalityöstä avohuollon tukitoimenpiteenä tehdyissä sijoituksissa kaikissa kunnissa. Avohuollon sosiaalityöntekijät myös valmistelevat huostaanoton ja sijaishuollon sijoittamispäätökset. Muista kunnista poiketen Helsingin ja Espoon avohuollon sosiaalityöntekijät vastaavat myös laitoshoitoon sijoitettujen lasten sosiaalityöstä. Nämä sosiaalityöntekijät erotetaan avohuollon työntekijämäärästä laskennallisesti, jolloin Kuusikon kuntien lastensuojelun avohuollon tehtäväalueet ovat yhtenevät. Sosiaalityön ryhmä halusi tarkastella lapsiperheiden sosiaalityötä kokonaisuutena, mutta päätyi tarkastelemaan sen erillisiä osia esim. lastensuojelun avohuoltoa ja lapsiperheiden taloudellisen tuen järjestämistä kunnissa. Tämä oli ainoa mahdollinen lähestymistapa, sillä lapsiperheiden sosiaalityön asiakaskuntaa ei tilastoida yhtenäisenä kokonaisuutena missään kaupungissa. Sosiaalityön asiakasryhmät jakautuvat toisaalta annettujen palvelujen ja toisaalta kunnan tekemien työntekijöiden tehtäväjakojen mukaan. Lastensuojelun avohuollosta saatavilla olevat tilastotiedot jaoteltiin sosiaalityön prosessin eri vaiheisiin. Tällöin havaittiin, että lastensuojelun avohuollon toiminnan osalta tilastotiedot löytyvät suurimmalta osaltaan sosiaalityön työskentelyvaiheesta. Tällöin tehdään tietojärjestelmiin päätöksiä siitä, millaisia palveluja perhe saa. Asiakkuuden alkuvaiheesta ja varsinkin asiakkuuden seurantavaiheesta ei tietoja juuri tilastoida. 1

4 Sosiaalityön asiantuntijaryhmän on syytä jatkaa vielä työskentelyään erillisenä ryhmänä, jotta saadaan määriteltyä ja analysoitua tarkemmin aikuisten ja lapsiperheiden sosiaalityön vastuualueisiin liittyviä tietoja, esim. henkilöstömääriä. 2. Johdanto Sosiaalityön asiantuntijaryhmä sai tehtäväksiannon tälle dokumentoinnille ohjausryhmältä syksyllä Ohjausryhmä katsoi, että vaikka sosiaalityön ryhmä ei raportoi tilastotietoja vuoden 2005 aikana, tulee ryhmän dokumentoida työnsä, jotta jatkotyöstä voidaan päättää. 2.1 Ohjausryhmän alkuperäinen tehtäväksianto sosiaalityön ryhmälle Vuoden 2004 lopussa ohjausryhmä antoi seuraavan tehtävän sosiaalityön ryhmälle vuodelle 2005: Sosiaalityön asiantuntijatyöryhmä jatkaa vuonna 2005 työtään määrittelemällä keskeisimmät sosiaalityön ja sosiaalialan työn tiedonkeruutarpeet ja kehittää niistä yhteiset arviointimittarit. Tietotarpeiden määrittelytyön tulee lähteä olemassa olevasta sosiaalityön tietotarpeesta eikä pitäytyä kuntien nykyisen tietotuotannon rajoitteisiin. 2.2 Työryhmän omat linjaukset työlle Vuonna 2005 työryhmä ei julkaise tilastotietoja vuoden 2004 toiminnasta. Vuoden 2004 tilastotiedoista ei voitu kerätä seurantatietoja, koska olemassa olevien tietojen tarkastelua ei ollut tarpeeksi yksityiskohtaisella tasolla ja lisäksi kunnissa oli tehty sosiaalityön toimintaan vaikuttavia organisaatiomuutoksia äskettäin. Monissa kunnissa tehtyjen organisaatio- ja tietojärjestelmien muutosten vuoksi työryhmä katsoi, että tilastotietoja kerätään vasta vuoden 2005 seurantatiedoista. Raportti koko työstä valmistuu vuonna Sosiaalityön asiantuntijaryhmän edellisessä raportissa (Kuusikko 6/2004) vertailtiin kaupunkien alueellista perussosiaalityötä. Perussosiaalityöhön oli valittu kunnista asiakasryhmät, jotka vastasivat eniten toisiaan eri kaupungeissa. Nämä olivat aikuissosiaalityössä toimeentulotuen, päihdehuollon ja osittain asumispalvelujen asiakkaat. Lapsiperheiden sosiaalityössä yhteistä olivat lastensuojelun avohuollon asiakkaat. Vuonna 2005 työryhmä jatkoi työtään lapsiperheiden palvelujen osalta määrittelemällä tarkemmin käsitteiden lapsiperheiden sosiaalityö, perhesosiaalityö ja lastensuojelun sosiaalityö väliset yhteydet. Lapsiperheiden sosiaalityöstä kerättävät tilastotiedot ovat täsmentyneet lähes pelkästään lastensuojelun avohuollon sosiaalityön palveluista kerättäviksi tilastotiedoiksi. Muutamissa kunnissa tehdään jo perhesosiaalityön ja lastensuojelun sosiaalityön yhdennettyä työtä, jolloin samat sosiaalityöntekijät työskentelevät sekä niiden perheiden kanssa, joilla ei ole lastensuojelun tarvetta että lastensuojelun tarpeessa olevien perheiden kanssa. Tilanne on 2

5 kunnissa kuitenkin vasta muuttumassa ja työryhmä katsoi, että vuoden 2005 palveluista saadaan seuranta- ja henkilöstötietoja pääosin lastensuojelun sosiaalityöstä. Aikuissosiaalityön palveluista käsitemäärittely on kesken. Työ on laajaa selvitystyötä edellyttävää, koska käsitteen alle kuuluvat aikuisten, vammaisten, kehitysvammaisten ja vanhusten avohuollon sosiaalityö. Pelkästään aikuisten kanssa tehtävään sosiaalityön palveluihin kuuluvat mm. sosiaaliturvatyö, muutostyö, päihdetyö, maahanmuuttajatyö, työllistävä sosiaalityö, kuntouttava työ ja asumispalvelut. Ennen kuin tilastotietoja voidaan kerätä, tulee tehdä käsitemäärittelyä edellä mainittujen asiakasryhmien ja palvelujen osalta. 3. Sosiaalityön organisointi Kuusikon kunnissa vuonna 2005 Kuusikon kunnissa käytetään lasten ja perheiden kanssa tehtävästä sosiaalityöstä eri käsitteitä ja työ on organisoitu eri tavalla. Tämän vuoksi työryhmä piti tärkeänä että kunnilla on yhteiset käsitteet lapsiperheiden sosiaalityöstä, perhesosiaalityöstä ja lastensuojelun sosiaalityöstä. Olemassa olevien määrittelyjen lisäksi työryhmältä puuttui vielä perhesosiaalityön käsite. Perhesosiaalityö on sosiaalityötä, jota tehdään lapsiperheiden kanssa, joilla ei ole lastensuojelun tarvetta. Perhesosiaalityössä sosiaalityön asiakkuus on vanhemmilla ja työ painottuu vanhemmuuden tukemiseen. Perhesosiaalityön asiakkuus voi muodostua esim. perheen pitkäaikaisen köyhyyden vuoksi (toimeentulotukiasiakkuus). Toisena esimerkkinä voi olla vanhempi, joka kaipaa tukea murrosikäisen kasvattamiseen. Kolmantena esimerkkinä on yksinhuoltaja, joka avioeron vuoksi opettelee lapsen arkihuolehtimisesta yksin ja selvittää yksinhuoltajuuteen liittyvien asioiden hoitoa. (Perhesosiaalityön määritelmällä täydennetty tehtäväalueiden määritelmät liitteessä 2) 3.1 Organisaatiomallien sisältö ja merkitys tietojen keruulle Organisointimallit vaikuttavat siihen, kuinka eriytynyttä tilastotietoa voidaan kerätä palvelualueen asiakkaista ja henkilöstömääristä Lapsiperheiden sosiaalityö Kuusikko-kunnissa voi erottaa kaksi toimintatapaa lapsiperheiden sosiaalityön organisoinnissa. Toinen on lastensuojelun sosiaalityön malli ja toinen on perhesosiaalityön ja lastensuojelun sosiaalityön yhdistetty malli. 3

6 Kuusikko-kuntien perhesosiaalityön ja lastensuojelun sosiaalityön mallit 2005 Lastensuojelun sosiaalityön malli Perhesosiaalityön ja lastensuojelun sosiaalityön yhdistetty malli Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa tai Vantaa Kuusikko kunnat Asiakastiedot Espoossa, Helsingissä, Tampereella ja Turussa toteutetaan (tai tavoitteena on toteuttaa) laajaa uudenmukaista lapsiperheiden sosiaalityön toimintamallia, jossa yhdistyvät perhesosiaalityö ja lastensuojelun sosiaalityö samassa organisaatiossa. Asiakastiedot kerätään avohuollon lasten määrästä. Tämä merkitsee, että perhesosiaalityön ja lastensuojelutyön sisällä asiakkuuksien erottaminen on vaikeaa. Perhesosiaalityön asiakas on aikuinen ja lastensuojelun asiakas on lapsi. Oulussa on lastensuojelun sosiaalityön organisointi. Vantaalla toimistot (7kpl) ovat organisoineet toiminnan asiakas- ja aluetarpeiden mukaan, joten toimintamuotona on joko lastensuojelun työmalli tai lapsiperheiden sosiaalityön työmalli. Henkilöstö Henkilöstömäärän osalta tulee määrittelyongelma. Kun työntekijä tekee yhdistettynä sekä perhesosiaalityötä että lastensuojelun sosiaalityötä, niin hänen työaikaansa ei pystytä jakamaan eri asiakasryhmien välillä. 4

7 3.1.2 Lapsiperheiden taloudellisen tuen organisointi Lapsiperheiden taloudellisessa tuessa tarkasteltiin seuraavat osa-alueet: Perhesosiaalityön perheiden toimeentulotukilain mukainen perusnormi Perhesosiaalityön perheiden toimeentulotukilain mukainen harkinnanvarainen toimeentulotuki (sis. ehkäisevän) Lastensuojeluperheen toimeentulotukilain mukainen perusnormi Lastensuojeluperheen toimeentulotukilain mukainen harkinnanvarainen toimeentulotuki (sis. ehkäisevän) Lapsen lastensuojelulain mukainen taloudellinen avustaminen 13 Espoo Lapsiperheiden sosiaalityön toiminta-alueen perheiden taloudellisen tuen organisointi 2005 organisaatio A L-perh normi LS-normi L-perh harkinta organisaatio B LS-harkinta Kuusikko kunnat LsL 13 Helsinki LS-normi L-perh normi L-perh harkinta LS-harkinta LsL 13 Tampere LS-normi L-perh normil-perh harkinta LS-harkinta LsL 13 Turku L-perh normi LS-normi L-perh harkinta LS-harkinta LsL 13 Oulu L-perh normi L-perh harkinta LS-normi LS-harkinta LsL 13 Vantaa Avoin malli eli alueet päättävät itse, miten järjestävät toiminnan Lapsiperheiden norminmukainen toimeentulotuki, Lapsiperheiden harkinnanvarainen ja ehkäisevä toimeentulotuki, Lastensuojeluperheen normi, Lastensuojeluperheen harkinnanvarainen ja ehkäisevä toimeentulotuki, Lastensuojelulain 13 :n mukainen taloudellinen tuki Lapsiperheiden norminmukainen toimeentulotuki (L-perh normi), Lapsiperheiden harkinnanvarainen ja ehkäisevä toimeentulotuki (L-perhe harkinta), Lastensuojeluperheen norminmukainen toimeentulotuki (LS-normi), Lastensuojeluperheen harkinnanvarainen ja ehkäisevä toimeentulotuki (LS-harkinta), Lastensuojelulain 13 :n mukainen taloudellinen tuki (LsL 13) Kuvio osoittaa, että lapsiperheiden taloudellinen tuki on järjestetty kaikissa Kuusikon kunnissa eri tavalla. Asiakastiedot Jos osa-alueet ovat samassa organisaatiossa, ei perhesosiaalityön perheiden ja lastensuojelun sosiaalityön perheiden saamaa norminmukaista ja harkinnanvaraista toimeentulotukea ole mahdollista erottaa, koska päätöstä ei tehdä lastensuojeluasiakkaana olevan lapsen nimellä. 5

8 Henkilöstö Henkilöstön osalta tulee olemaan vaikeata eritellä ja verrata tietoja kuntien välillä Lastensuojelun avo- ja sijaishuolto Työryhmä käsitteli Annina Myllärniemen hahmotelmaa lapsiperheiden palvelujärjestelmästä lastensuojelun sosiaalityön näkökulmasta (Annina Myllärniemi 2005, ei julkaistu). LAPSIPERHEIDEN PALVELUJÄRJESTELMÄ LASTENSUOJELUN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMASTA Yhteistyö sijaishuollon kanssa KORJAAVA LASTENSUOJELUTYÖ LsL 18, 16 Pk-seudulla sijoitettuna keskimäärin 1,5 % lapsista (Kuusikkokunnat 2003) MONI- AMMA- TILLI- NEN YHTEIS- TYÖ SIJOITUKSEN TARPEEN ARVIOINTI LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON SOSIAALITYÖ LASTENSUOJELUASIAKKUUDEN MÄÄRITTYMINEN (alkuvaiheen tilannearvio) Lastensuojelun avohuollon piirissä keskimäärin 5,8 % lapsista (Kuusikkokunnat 2003) Erityisen tuen tarpeessa olevat lapset ja perheet PSYKIATRIAN POLIKLINIKAT ERITYISPÄIVÄ- HOITO PÄIHDEHUOLTO PERHENEUVOLA LASTEN- JA NUORTEN PSYKIATRIA ENSI- JA TURVAKODIT ERITYISOPETUS OPPILASHUOLTO KOULUPSYKOLOGI KURAATTORI TUKIOPETUS PERHESOSIAALITYÖ VARHAISEN TUEN HANKKEET ERITYISEN TUEN PROJEKTIT (esim. nuorten tai vauvaperheiden) Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen TERVEYDENHUOLTO NEUVOLATOIMINTA KOULUTERVEYDENHUOLTO NUORISOTOIMI OPETUSTOIMI VARHAISKASVATUS PÄIVÄHOITO ILTAPÄIVÄTOIMINTA ASUKASPUISTOT Palvelujen piirissä n. 100 % ikäryhmien lapsista Annina Myllärniemi, 2005 (ei julkaistu) Lastensuojelun avohuollon sosiaalityössä asiakkaana on lapsi, jonka selviytymisestä on huoli. Lastensuojelun sosiaalityö alkaa vasta, kun muut keinot eivät ole auttaneet. Kuviosta näkyy, kuinka paljon toimijoita lapsen ympärillä voi olla eri vaiheissa. Lastensuojelulakiin perustuvat lasten sijoitukset kodin ulkopuolelle Kuusikko kunnissa Lastensuojelun avohuolto linkittyy lastensuojelun sijaishuoltoon silloin, kun lapsi sijoitetaan asumaan kodin ulkopuolelle. Lastensuojelussa lapsi voidaan sijoittaa asumaan kodin ulkopuolelle joko avohuollon tukitoimena tai ottaa sosiaalilautakunnan huostaan joko kiireellisesti tai toistaiseksi. Lastensuojelun avohuollon työtä tekevän sosiaalityöntekijän tehtävä on viime kädessä arvioida, minkä sijoituspykälän kriteerit täyttyvät ja mikä sijoitusmuoto on lapsen tilanteen kannalta tarkoituksenmukaisin. 6

9 Viisikko-työryhmän raportissa 1/2000 tarkasteltiin vuonna 2000 sijoitettuna olleiden lasten sijoituspykäliä. (taulukko 1) Taulukko 1. Vuonna 2000 sijoitettuina olleet lapset viimeisen päätöspykälän mukaisesti Päätöspykälä Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Viisikko Lapset % Lapset % Lapset % Lapset % Lapset % Lapset % 1.Avohuollon tukitoimi (14 ) , , , , , ,0 2.Kiireellinen huostaanotto (18 ) 163 6,8 24 4, ,5 7 1,1 23 4, ,2 3.Suostumukseen perustuva huost.otto (16 ) , , , , , ,3 4.Vastentahtoinen huostaanotto (17 ) 71 3,0 30 5,5 43 8,3 24 3,9 19 4, ,1 5.Jälkihuolto (34 ) 211 8, ,4 28 5, , , ,0 6.Yksityinen sijoitus( 41) (41 ) 0,0 7 1,3 0,0 36 5,8 19 4,0 62 1,4 Yhteensä , , , , , ,0 Taulukko mukaillen lähteestä: Viiden suurimman kaupungin lasten sijaishuolto 2001, Viisikko-työryhmän julkaisusarja 1/2000. Tarkastelun mukaan Viisikon kuntien sijoituksista vajaa kolmasosa oli avohuollon tukitoimenpiteinä (LsL 14) tehtyjä sijoituksia. Avohuollon tukitoimenpiteenä tehtävässä sijoituksessa lasta ei oteta huostaan, vaikka hänet sijoitetaankin kodin ulkopuolelle. Avohuollon tukitoimenpiteenä tehtävä sijoitus perustuu aina yli 12-vuotiaan lapsen ja vanhempien suostumukseen. Vanhemmilla ja yli 12-vuotiaalla on halutessaan mahdollisuus keskeyttää sijoitus. Alle 12-vuotiaan voi sijoittaa avohuollon tukitoimenpiteenä korkeintaan 3 kuukaudeksi, ellei sitä erityisestä syystä jatketa 3 kuukautta eri päätöksellä. Yli 12-vuotiaan avohuollon sijoitus voidaan tehdä toistaiseksi voimassa olevaksi. (taulukossa kohta 1) Lapsen huostaanotto (LsL 16, 17 ja 18) voi olla joko asianosaisten suostumuksella tehty tai tahdonvastainen. Huostaanotossa kunta on velvollinen järjestämään lapselle sijaishuoltopaikan. (taulukossa kohdat 2, 3, ja 4) Jälkihuolto ( 34) myönnetään nuorelle, joka on ollut sijaishuoltoon sijoitettuna. Yleensä kunnat tekevät jälkihuoltopäätöksen 18 vuotta täyttäneelle nuorelle huostaanoton ja sijaishuollon päätyttyä. Sosiaalilautakunnan on järjestettävä jälkihuolto tukemalla sijaishuollossa ollutta nuorta. Jälkihuollon avulla nuorta tuetaan itsenäisen elämisen ja asumisen opettelussa. (taulukossa kohta 5) Yksityisessä sijoituksessa ( 41) lapsi on sijoitettu asumaan yksityiskotiin muun kuin sosiaalilautakunnan sijoittamana. Kuntien tekemien avohuollon tukitoimenpiteenä tehtyjen sijoitusten määrä vaihtelee suuresti. Asiakkaan kannalta avohuollon tukitoimenpiteenä tehty sijoitus on kevyempi, koska asiakas voi itse päättää esim. sijoituksen päättymisestä. Myös työntekijän kannalta päätöksenteko on helpompi avohuollon tukitoimenpiteenä tehtävissä sijoituksissa, koska yleensä päätöksenteko-oikeus on delegoitu alemmalle tasolle. Huostaanoton valmistelu ja päätöksenteko on aikaa vievä ja laissa tarkkaan säädelty prosessi. Työskentelytapaa selittävänä tekijänä ovat myös kunnan sijaishuollon resurssit. Huostaanotossa kunnan on jär- 7

10 jestettävä sijoitus ja jos sijoituspäätös on tehty avohuollon tukitoimenpiteenä, niin on mahdollista laittaa sijoitettava lapsi sijoitusjonoon tai kunnan käyttämä laitos voi kieltäytyä ottamasta lasta sisään paikkapulan vuoksi. Taulukon mukaan varsinaisista huostaanotoista on vastentahtoisia vain noin 4%. Kiireelliset huostaanotot tehdään akuutissa tilanteessa lapsen ollessa vaarassa eikä tällöin lapsen tai nuoren ja vanhempien suostumusta tarvita. Avohuollon sijoituksena ( 14) tehtävä sosiaalityö hoidetaan kaikissa kunnissa avohuollossa myös sijoituksen aikana. Kaikissa Kuusikon kunnissa lastensuojelun avohuollon työtä tekevä sosiaalityöntekijä tekee huostaanottojen valmistelun. Avohuollon tukitoimenpiteenä tehdyt sijoitukset tehdään viranhaltijapäätöksellä samoin kuin huostaanotot, johon asianosaiset suostuvat. Tahdonvastaiset huostaanotot viedään lisäksi kunnan luottamuselimen päätettäväksi. Tahdonvastaiset päätökset alistetaan tämän jälkeen hallinto-oikeuteen. Espoossa ja Helsingissä laitoksiin sijoitettujen lasten sosiaalityö on avohuollossa. Perheisiin sijoitetutuilla lapsilla on keskitetyn yksikön sosiaalityöntekijät. Vantaalla huostaanotetut lapset, jotka sijoitetaan ostopalvelupaikoille, ovat ½ - 1 vuoden ajan avohuollon sosiaalityöntekijän asiakkaana. Tampereella alueellisilla sosiaaliasemilla valmistellaan lisäksi ensimmäinen (lyhytaikaisen) sijaishuoltopaikan muutospäätös. Muissa kunnissa sijaishuollossa on omat sosiaalityöntekijät, jotka hoitavat (pitkäaikaisesti) laitoksiin ja perheisiin sijoitettujen lasten ja nuorten sosiaalityön. Yleisesti ottaen huostaanotetun lapsen perheen muu sosiaalityö jää normaalisti alueelliseen sosiaalityöhön. Taulukossa 2 on esitetty lasten määrät sijoituspaikan mukaisesti. Taulukon mukaisia vuoden 2005 tietoja tullaan käyttämään Helsingin ja Espoon sijaishuollon laskennallisten sosiaalityöntekijöiden määrän selvittämiseksi. Taulukko 2 Sijoitettuina olleet lapset tilastoidun sijoituspaikan mukaan Kunnallinen laitos Lapset % Ostopalvelu laitos Lapset % Laitos yhteensä Lapset % Ammatillinen perhekoti Lapset % Sijaisperhehoito Lapset % Lapset Kaikki yhteensä Helsinki , , ,6 71 5, , Espoo 74 18, , , , , Vantaa 84 19, , ,4 43 9, , Turku , , ,4 29 7, , Tampere 74 19, , ,9 37 9, , Oulu , ,2 12 4, , Kuusikko yhteensä , , , , , Taulukko mukaillen lähteestä: Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuolto 2004, Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 2A/2005. Sijaishuollossa lapsi voidaan sijoittaa joko laitoshoitoon tai perhehoitoon. Näiden sijoitusmuotojen välimaastossa toimii ns. ammatillisia perhekoteja, jotka valtakunnallisessa tilastoinnissa lasketaan perhehoitoon, vaikka toiminta voi olla lähellä laitoshoitoa. % 8

11 Lastensuojelun avo- ja sijaishuollon sosiaalityöntekijöiden tehtäväjako Kuusikon kunnat 2005 Avohuollon sosiaalityö Sijaishuollon sosiaalityö Laitoshoito Perhehoito Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuviossa on lastensuojelutyötä tekevien sosiaalityöntekijöiden 1 tehtäväjako avo- ja sijaishuollon asiakastyössä. Työntekijän nimike voi vaihdella kunnittain. Asiakastiedot Lapsiperheiden palvelujen avo- ja sijaishuollossa olevien asiakkaiden määrät pystytään erottamaan kaikissa kunnissa. Henkilöstö Lastensuojelun sijaishuollon sosiaalityö on kokonaisuudessaan eriytettynä toimintana kaikissa muissa kunnissa paitsi Espoossa ja Helsingissä. Näissä molemmissa kunnissa avohuollon sosiaalityöntekijä vastaa laitoshoitoon sijoitetun lapsen sosiaalityöstä myös huostaanoton jälkeen. Espoon ja Helsingin osalta päädyttiin määrittelemään sijaishuollon laitoshoidossa olevien sosiaalityöntekijöiden määrä laskennallisesti Vantaan lukujen avulla (katso 4.8) Lapsiperheiden sosiaalityön asiakasmäärän arviointia Lapsiperheiden sosiaalityön asiakkaiksi voivat tulla lapsiperheet, joilla on sosiaalityön tarvetta eri syiden takia. Asiakkuus kirjataan sosiaalihuollon palvelun tai sosiaalityön tarpeen mukaan joko vanhemmalle tai lapselle. Jos kyse on lastensuojelun tai jälkihuollon tarpees- 1 Raportissa käytetään käsitettä lastensuojelun sosiaalityötä tekevä sosiaalityöntekijä. Osassa kuntia tämä sosiaalityöntekijä voi vastata sekä perhesosiaalityöstä että lastensuojelun sosiaalityöstä. 9

12 ta, sosiaalityön asiakkaaksi tulee lapsi tai nuori. Jos perheessä ei ole lastensuojelun tarvetta, sosiaalityön tarve koskee mm. vanhemmuuden tukemista. Lapsiperheiden sosiaalityössä voi siten olla useita erilaisia asiakkuuksia, mutta sitä, kuinka paljon eri ongelmia kasaantuu samoille perheille, ei tarkasti tiedetä. On kuitenkin olemassa paikallisia tutkimuksia, joiden perusteella on mahdollista arvioida karkealla tasolla lapsiperheiden sosiaalityön asiakasjoukkoa. Helsingin Seura-ryhmässä (Henkilöstörakennemuutoksen ohjausryhmä) tehtiin huhtikuun tilastotiedoista 2003 manuaalisesti selvitys kahden toimiston asiakkaista siten, että tutkittiin toimeentulotuen ja lastensuojelun tarvetta perheissä (liite 3). Tuloksen mukaan noin 25 % kaikista toimeentulotuen tapauksista oli lapsiperheitä. Näistä perheistä noin 10 % oli myös lastensuojelun asiakkaana olevia perheitä. Nämä sekä että perheet olivat manuaalisen laskelman mukaan noin 25% kaikista lapsiperheiden palvelujen lapsiperheistä. LAPSIPERHEIDEN PALVELUT Ainoastaan Sekä LS Ainoastaan lastensuojelu että TT toimeentulotuki 40% 25% 35% Kuusikon toimeentulotukityöryhmän ja lasten sijaishuollon ryhmän kokoamia asiakastietoja vuodelta 2004 käyttäen voi esittää karkean arvion lapsiperheistä toimeentulotuen ja lastensuojelun asiakkaina Kuusikon kunnissa. Kuusikon kunnissa oli vuonna 2004 noin toimeentulotukea saanutta kotitaloutta, joista noin oli joko kahden huoltajan lapsiperheitä tai yksinhuoltajia, joilla oli lapsia. Yksinasuvia tuensaajia tai ilman ala-ikäisiä lapsia asuvia aikuisia oli valtaosa tuensaajista eli noin kotitaloutta. Lapsiperheiden osuus toimeentulotukea saavista kotitalouksista oli 22 % vuonna Mellunmäen ja Laajasalon sosiaalipalvelutoimistojen toimeentulotukiasiakkaista oli lapsiperheitä 25 %. Molemmat alueet ovat lapsiperhevaltaisia asuinalueita, joilla on lisäksi runsaasti maahanmuuttajia. Jos teoretisoidaan, että kaikissa Kuusikon kunnissa olisi Mellunmäen ja Laajasalon toimistojen kaltainen jakauma lastensuojelun sosiaalityötä ja toimeentulotukea tarvitsevien perheiden määrässä, päädytään seuraavaan arvioon lapsiperheiden sosiaalityön asiakasmäärästä. Kaikista toimeentulotukea saavista kotitalouksista oli sellaisia, joissa oli lapsia. Helsingin selvityksen suhteiden mukaisesti laskettuna näistä perheistä tarvitsisi myös lastensuojelua perhettä (40%) ja pelkkää toimeentulotukea siis noin perhettä (60%). Sekä lastensuojelua että toimeentulotukea saavien perheiden osuus lapsiperheiden palvelujen asiakkaista oli 25 %, josta voidaan laskea, että lapsiperheiden palveluja tarvitsisi lähes perhettä. Pelkästään lastensuojelua tarvitsevien perheiden määrä olisi täten noin perhettä.(ks. liite 4) 10

13 Kuusikon toimeentulotukiperheissä oli runsaat lasta vuonna 2004 (Oulun luku vuodelta 2003). Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä oli vuonna 2004 yhteensä lähes lasta ja lisäksi sijoitettuna vuonna 2004 oli lasta. Luvuissa on jokin verran päällekkäisyyttä, sillä esim. Helsinki laskee avohuollon tukitoimenpiteenä sijoitetut molempiin lukuihin mukaan. Jos sijoitetuista poistetaan kolmannes (avohuollon tukitoimenpiteenä sijoitetut, tieto vuodelta 2000, ks. taulukko 1), olisi erilaisten lastensuojelutoimenpiteiden piirissä olleita ollut noin lasta kuusikon kunnissa vuonna Siitä, missä määrin toimeentulotukiperheiden lapsia on myös lastensuojelun palvelujen piirissä, ei ole tietoa Lapsiperheiden sosiaalityö ja taloudellinen avustaminen Tarkastelussa keskityttiin kuntien lapsiperheiden palvelujen organisointiin suhteessa aikuisten palvelujen organisointiin. Lapsiperheiden palvelut tarkasteltiin erikseen perhesosiaalityön ja lastensuojelun sosiaalityön osalta sekä taloudellisen tuen organisoinnin osalta. Kuntien organisointitavat poikkeavat toisistaan. Allaolevassa kuviossa näkyvät selvitetyt palvelumuodot, siten että liitteissä 1 A-F kuntien organisointimuodot on rakennettu näistä palvelupalikoista. KUUSIKKO KUNNAT 2005 Sosiaalityön ja taloudellisen tuen palveluiden osa-alueita Yksinasuvat ja parit ilman lapsia - sosiaalityö Perhesosiaalityö Lastensuojelun sosiaalityö Yksinasuvat ja parit ilman lapsia - taloudellinen tuki Lapsiperhe TT: normi Last.suoj.perhe TT: normi Lapsiperhe TT: harkinta ja ehkäisevä Last.suoj.perhe TT: harkinta ja ehkäisevä Last.suoj.lain taloudellinen tuki 13 Vanhempien aktivointisuunnitelmat Vanhempien päihdetyö TT=toimeentulotuki Aikuissosiaalityön organisointia ei ole vielä tarkasteltu yksityiskohtaisesti. Sieltä on erotettu lapsiperheiden vanhempien aktivointisuunnitelmien tekeminen ja päihdetyö, jotta nähtiin, onko näiden toimintamuotojen organisoinnissa eroa. Aikuissosiaalityöhön liittyviä seuranta- ja henkilöstötietoja ei ole vielä määritelty eikä selvitetty tarkemmin. 11

14 Kuntien tavat organisoida lapsiperheiden sosiaalityö on kuvattu edellä lastensuojelun kohdassa Suurimmat erot kuntien palvelujen organisoinnissa on siinä, miten aikuisten palvelut ja taloudellisen tuen myöntäminen on järjestetty. Osassa kuntia lapsiperheiden palvelut on erotettu kokonaan aikuissosiaalityöstä, jossa ovat pelkästään yksinasuvat aikuiset ja parit ilman lapsia. Aikuisten sosiaalityön palvelut ja taloudellinen tuki - Espoossa aikuisten sosiaalityö on järjestetty siten, että aikuissosiaalityön palveluissa ovat myös niiden lapsiperheiden palvelut, joilla ei ole lastensuojelun tarvetta. Perhesosiaalityön osalta palvelujen tarjonta on vaihteleva, resurssien mukaan. Taloudellinen tuki myönnetään aikuisten palveluissa paitsi lastensuojeluperheiden harkinnan mukainen ja ehkäisevä tuki ja lastensuojelulain mukainen taloudellinen tuki. - Helsingissä aikuisten sosiaalityö on järjestetty siten, että aikuissosiaalityön palveluissa ovat myös niiden lapsiperheiden palvelut, joilla ei ole perhetyön tai lastensuojelun tarvetta. Taloudellinen tuki on lastensuojelulain mukaista tukea lukuun ottamatta aikuisten palveluiden vastuualueella. Helsingissä perhekeskuksissa ei tehdä aktivointisuunnitelmia. - Tampereella sosiaalityö ja taloudellinen tuki on järjestetty siten, että aikuissosiaalityön alueellisissa palveluissa ovat vain ne aikuiset, joiden perheeseen ei kuulu lapsia. Sosiaaliasema Sarviksella käsitellään keskitetysti kaikkien uusien asiakkaiden toimeentulotukiasiat. - Turussa sosiaalityö on järjestetty siten, että aikuissosiaalityön palveluissa ovat vain ne aikuiset, joiden perheeseen ei kuulu lapsia. Taloudellinen tuki on jaettu siten, että etuuskäsittely-yksikössä hoidetaan kaikkien aikuisten, myös lapsiperheiden toimeentulotuen norminmukaiset päätökset. Aikuisten palveluissa tehdään harkinnan mukaiset ja ehkäisevän toimeentulotuen päätökset. Lapsiperheiden osalta muut kuin normipäätökset tehdään lapsiperheiden sosiaalityössä. - Oulussa aikuisten ja lapsiperheiden sosiaalityö sekä taloudellinen tuki on järjestetty siten, että aikuissosiaalityön palveluissa ovat myös niiden lapsiperheiden palvelut, joilla ei ole lastensuojelun tarvetta. - Vantaalla jokainen toimisto (7kpl) on järjestänyt palvelut asiakas- ja aluetarpeiden mukaan. Vanhempien aktivointisuunnitelmat Espoossa, Helsingissä ja Oulussa (lastensuojelun sosiaalityön malli) lapsiperheiden vanhempien aktivointisuunnitelmat tehdään aikuisten sosiaalityössä. Tampereella vanhempien aktivointisuunnitelmat tehdään lapsiperheiden palveluissa (perhesosiaalityön ja lastensuojelun sosiaalityön yhdistetty malli). Turussa aktivointisuunnitelmat tehdään joko lapsiperheiden palveluissa (alle 25-v) tai työllistymispalveluissa (yli 25-v). Vantaalla jokainen toimisto (7kpl) on järjestänyt palvelut asiakas- ja aluetarpeiden mukaan. Lapsiperheiden vanhempien päihdetyö Perhesosiaalityön ja lastensuojelun sosiaalityön yhdistetyn mallin kunnissa (Espoo, Helsinki, Tampere ja Turku) vanhempien päihdetyö kuuluu lapsiperheiden sosiaalityön toimintaan. 12

15 Oulussa lastensuojelun sosiaalityö toimii eriytyneenä perhesosiaalityöstä ja päihdepalvelut on järjestetty keskitetyn yksikön toimintana, joka ei kuulu aikuisten eikä lapsiperheiden sosiaalityön organisaatioon. Vantaalla jokainen toimisto (7kpl) on järjestänyt palvelut asiakas- ja aluetarpeiden mukaan Vammaisten palvelut Vammaisten palvelujen sosiaalityöhön kuuluvat sekä vammaispalvelulain että kehitysvammalain mukaisten palvelujen mukainen avohuollon sosiaalityö. VAMMAISTEN PALVELUJEN AVOHUOLLON SOSIAALITYÖ KUUSIKON KUNNISSA 2005 Vammaisten palvelut ovat kaikissa kunnissa eriytettyä toimintaa, joissa kehitysvammapalvelun sosiaalityö on yhtenä osana ESPOO 1 keh.vamm-stt vammaispalvelujen sisällä HELSINKI useita vammais- ja keh.vamm- stt alueellisissa yksiköissä TAMPERE 1 keh.vamm-stt vammaispalvelujen sisällä TURKU 2 keh.vamm-stt vammaispalvelujen sisällä OULU 1 keh.vamm-stt vammaispalvelujen sisällä VANTAA yhdistetty vanhus- ja vammaispalvelut, joissa 1keh.vamm-stt Asiakastiedot Vammaispalvelulain mukaisista palveluista ja kehitysvammalain mukaisista palveluista on saatavissa asiakasmäärät. Lisäksi nämä asiakasryhmät saavat palveluja myös muiden lakien perusteella. Toimeentulotukipäätöksissä vammaisten osuutta ei voida erottaa ilman, että eri yksiköiden henkilötietoja verrataan toisiin. Tietoa tarvitaan, jos toimeentulotukipäätösten määriä halutaan jakaa toimintasektoreittain. Henkilöstö Vammaisten palvelujen henkilöstö voidaan erottaa, koska palvelut järjestetään keskitettynä palveluna. Joissain kunnissa keskitetty palvelu voi olla osa aikuisten yleistä palvelua, mutta henkilöstö toimii omana ryhmänä. Vantaa ei pysty erottamaan vanhus- ja vammaispalvelujen henkilöstöä. 13

16 3.1.7 Vanhusten palvelut Palvelut on järjestetty kahdella eri tavalla kunnissa. VANHUSPALVELUJEN AVOHUOLLON SOSIAALITYÖ KUUSIKON KUNNISSA 2005 (ei sisällä toimeentulotukityötä) Vanhuuteen liittyvät sosiaalityön palvelut osana alueellista aikuisten sosiaalityötä Vanhuuteen liittyvät sosiaalityön palvelut eriytettynä työnä ESPOO HELSINKI TURKU TAMPERE OULU sis. kaikki palvelut: (esim. tt ja laitospalvelut) VANTAA yhdistetty vanhus- ja vammaispalvelut Asiakastiedot Aikuispalveluihin yhdistetyn sosiaalityön palvelun kunnissa (Espoo ja Tampere) ei pystytä erottamaan vanhuspalvelujen sosiaalityön asiakkaita erikseen. Eriytetyn palveluorganisaation kunnissa asiakkaiden seurantatiedot on helpompi erottaa toisistaan, koska asiakkaiden tietoja ei tarvitse etsiä iän perusteella. Henkilöstö Yhdistetyn palvelun kunnissa (Espoo ja Tampere) henkilöstön osuutta ei voi erottaa. Vantaallakaan henkilöstön osuutta ei voida erottaa vammaispalvelujen sosiaalityöstä. 3.2 Kuntien sosiaalityön palvelujen organisointi ja muutokset Monissa Kuusikon kunnissa on tapahtunut organisaatiomuutoksia ja on otettu käyttöön uusia tietojärjestelmiä Espoo Espoon sosiaali- ja terveystoimi siirtyi uuteen palveluorganisaatioon. Lähtökohtana oli koota perhe- ja sosiaalipalvelut, päivähoito, terveyspalvelut ja vanhusten palvelut kukin omiin yksiköihinsä. Jokaiselle tulosyksikölle valittiin johtaja. Alueellinen sosiaalityö organisoitui aikuis- ja perhesosiaalityöhön. Vammaispalvelun sosiaalityö muodosti oman keskitetyn palveluyksikön, johon myös kehitysvammaisten palvelut yhdistettiin. Tapahtunut organisaatiomuutos antaa mahdollisuuden syventää ja tarkentaa tilastotietojen saamista sekä tuo näkyville kehittämistarpeita. Vuoden 2004 alusta toteutettu organisaatiomuutos ja saman vuoden syksylle ajoittunut Effica Yksilö- ja perhehuolto-ohjelman käyttöönotto ovat vaikeuttaneet vertailua. Effican 14

17 omat tilastointivälineet ovat tuottaneet lähinnä Stakesin keräämät tilastotiedot, mutta konekielisinä, jolloin ne ovat olleet organisaation käytettävissä vasta palautetiedoissa. Vasta loppuvuonna 2005 tietojen reaaliaikainen tarkastelu on ollut mahdollista Cognosin Power Play sovelluksella Helsinki Helsingissä siirryttiin alkaen suurpiiripohjaisesta alueorganisaatiosta asiakkaiden elämänkaaren mukaiseen organisaatioon. Aikaisemmin esimerkiksi toimeentulotuki ja lastensuojelu hoidettiin seitsemässä eri sosiaalikeskuksessa ja n. 25 sosiaalipalvelutoimistossa. Uusi organisaatio muodostuu seuraavista osastoista: päivähoidon palvelujen vastuualue, lapsiperheiden palvelujen vastuualue, aikuisten palvelujen vastuualue ja vanhusten palvelujen vastuualue sekä hallinto- ja kehittämiskeskus. Vastuualueilla on edelleen alueellisia toimintayksikköjä, mutta niiden määrä on vähentynyt, jolloin toiminta ja johtaminen ovat keskitetympää. Organisaatiomuutoksen yhteydessä tapahtui myös toiminnan kehittämistä ja tästä aiheutuva palveluiden määrittelytyö on jatkunut vuoden 2005 aikana. Palvelujen keskittäminen tulee auttamaan tilastotietojen laadun parantamisessa Tampere Alueellisessa sosiaalityössä on erotettu toisistaan aikuissosiaalityö ja lapsiperheiden sosiaalityö. Tampereella toteutettiin asiakastyön tietojärjestelmän uudistus Käyttöön otettiin Effica-tietojärjestelmä, jonka avulla saadaan asiakastyötä koskevat tilastot alkaen. Tilastotiedot eivät kaikilta osin ole vertailukelpoisia aikaisempiin tilastoihin. Koko vuotta koskevat asiakastilastot saadaan Effica-järjestelmän avulla vasta vuodelta Tampereella toteutetaan koko kaupungin hallintoa ja organisaatiota koskeva uudistus Uudistusta ollaan jo toteuttamassa asteittain Turku Turussa tehtiin vuonna 2004 laajat organisaatiomuutokset liittyen aikuis- ja lapsiperhesosiaali-työhön, lastensuojeluun ja toimeentulotukeen. Näiden muutosten vuoksi lastensuojelun henkilöstöresurssia ei saada enää tilastoitua, koska samat työntekijät tekevät sekä lastensuojelua että perhesosiaalityötä. Vuoden 2004 organisaatiomuutosten myötä saatiin ensimmäistä kertaa tarkempia tilastoja aikuis- ja lapsiperhesosiaalityöstä. Vuonna 2005 ei enää tapahtunut mitään sosiaalityöhön liittyviä organisaatiomuutoksia. Kuitenkin vuonna 2004 aloitettujen muutoksen vaikutus on näkynyt selkeämmin vuonna Esimerkiksi keskitetyn etuuskäsittelyn toiminnan kehittäminen on selkeyttänyt etuuskäsittelyn ja sosiaalityön työnjaon. Keskitetyn etuuskäsittelyn vapauttamista sosiaalityön resursseista kertovat mm. asiakassuunnitelmien määrän nousu sekä etuuskäsittelyn toimeentulotukipäätösten määrän kasvu suhteessa sosiaalityöntekijöiden päätösten määrään. Sosiaalityöntekijöiden tietyissä tilanteissa käsittelemään norminmukaiseen toimeentulotukeen liittyy yleensä sosiaalityön kontrolli tai tuki (perusosan alennus, aktivointi yms.). Kuntien sosiaalityön resursseja arvioitaessa tulisi ottaa huomioon keskitetyn etuuskäsittelyn vaikutus sosiaalityöntekijän käytettävissä olevaan työaikaan. 15

18 3.2.5 Vantaa Vantaan sosiaali- ja terveystoimessa ei ole tehty organisaatiomuutosta vuoden 1997 jälkeen. Organisaatiomuutos on tulossa vuoden 2007 alussa, jolloin siirrytään aluepohjaisesta organisaatiosta linjaorganisaatioon. Organisaatiomallin muodostamisen tavasta ei ole vielä selvyyttä. Asiakastietojärjestelmästä saadut tiedot ovat pysyneet samoina ja vuosittaisia vertailuja voidaan tehdä niiden tietojen osalta, joita asiakastietojärjestelmä pystyy tuottamaan. Vaikka Vantaalla ei ole tehty organisaatiomuutosta, on työn sisällössä tapahtunut muutoksia. Sosiaalityössä on siirrytty työskentelemään aikuis- ja perheiden sosiaalityön linjoilla. Tämä ei kuitenkaan ole vaikuttanut tilastointiin. Ongelmaksi on noussut se, että nykyinen tilastointijärjestelmä ei vastaa nykypäivän tarpeisiin eikä pysty erottelemaan aikuis- ja perheiden sosiaalityön linjoilla tehtyä työtä erikseen Oulu Oulun kaupungin sosiaalityön organisaatio uudistettiin , jolloin yleinen sosiaalityö ja lastensuojelu eriytettiin omiksi palveluyksiköikseen. Yleisen sosiaalityön palvelut keskitettiin yhteen toimipisteeseen ja lastensuojelu toimii kolmella alueellisella asemalla. Sosiaalityö siirtyi vuoden 2005 alussa uuteen asiakastietojärjestelmään. Tällä hetkellä sosiaalityön asiakastietojärjestelmästä saatavat tilastotiedot ovat puutteellisia. Johdon tietojärjestelmään on tarkoitus kerätä asiakastietojärjestelmästä tilastotuotannon kannalta keskeiset tiedot. Oulun sosiaali- ja terveystoimi siirtyy suunnitelman mukaan tilaaja-tuottajamallin mukaiseen organisaatioon Organisaation suunnittelu on kesken ja sen vaikutuksia tilastotuotantoon ei pystytä vielä arvioimaan. 4. Lastensuojelun avohuollosta kerättäviä tietoja Ryhmän tavoitteena on tuottaa vertailukelpoista tilastotietoa ja tietoa sosiaalityön sisällöstä. Ryhmä kävi läpi suuren määrän lasten ja nuorten avohuollon sosiaalityöhön liittyviin tietojärjestelmiin kirjattavia tietoja (kts. liite 6). Suurin osa läpikäydyistä tiedoista jouduttiin hylkäämään yhteisinä mittareina, sillä tietojärjestelmistä löytyy vain harvoja tietoja edes likimain yhtenäisinä tilastotietoina sosiaalityön osalta. Näidenkin valittujen tietojen osalta jää nähtäväksi, vaikuttavatko esim. erilaiset työkäytännöt ja tehtävien organisointitavat sekä ohjeistukset tietojärjestelmiin tehtävistä kirjauksista siihen, miten näennäisesti saman käsitteen takaa löytyvät tiedot ovat vertailtavissa. Lastensuojelun avohuollosta esitetään kerättäväksi seuraavat tiedot: 16

19 4.1 Asiakkaat Asiakasmäärä yhteensä (henkilötunnus kertaalleen) avohuollon sosiaalityön asiakkaista lastensuojelun perhetyön tai avotyön asiakkaista jälkihuollon asiakkaista Huomioitava, että perhetyön, avohuollon ja jälkihuollon asiakasmäärässä voi olla samoja asiakkaita. Lastensuojelun avohuollon asiakkuuden alkamisen määrittelyyn on kiinnitetty huomiota useissa viimeaikaisissa tutkimuksissa. Stakesin työpaperissa: Lastensuojelun asiakkuuden haasteet (Heino & Kuoppala & Säkkinen 2005) todetaan mm. seuraavaa: Lastensuojelun alku ja asiakkuuden määritys ovat tulkinnanvaraisia prosesseja ja nämä käsitteet ovat pikemminkin hämäriä kuin selkeärajaisia. On vaikeaa määritellä, milloin asiakkuus alkaa. Annina Myllärniemi (2005) puolestaan toteaa: Kun lastensuojelun (avohuollon) asiakkaana olevien määrä on lisääntynyt vuosi toisensa jälkeen, on päädytty tarkistamaan tilastointitapoja. Epätarkkuuden alkuperä lienee lastensuojeluasiakkuuden määrittely-, aloittamisja päättämiskäytäntöjen kirjavuudessa. Todettujen vaikeuksien vuoksi Kuusikon sosiaalityön asiantuntijaryhmä päätti määritellä lastensuojeluasiakkuuden alkamisen ja päättämisen kriteerit (katso 5.1) 4.2 Perhetyö Perheen käsite perhetyössä on, että perheiden määrä = kotitalouksien määrä, jossa perhetyöntekijä käy eli ns. jääkaappiperheiden lukumäärä. Lastensuojelun avohuollon perhetyöstä koottavat tiedot: perheiden määrä perhe kertaalleen vuodessa lasten määrä perheissä (= kaikki ne lapset, jotka ovat asiakkaina perhetyössä) Tarkistettava: Miten perhe on määritelty tietojärjestelmään silloin, kun lapsi asuu vuoroviikot kummankin vanhemman luona? Efficaan voidaan tehdä vain toiseen osoitteeseen perheyhteys. Helsinki kerää tiedot manuaalisti ja saa vain perheiden määrät kuukausitasolla, ei vuositasolla (lapset samoin). Tampere ei saa tuotettua perhetyötä saavien perheiden määrää. Turku ei saa ostopalvelujen kustannuksia luotettavasti erikseen, koska kunta myöntää MLL:lle könttäsummana tukea, joka sisältää myös muita palveluja. Vantaa saa tuotettua perhetyötä saavien perheiden määrän, muttei pysty erittelemään omaa ja ostopalvelua. Perhetyötä tekevän henkilöstön määrän ja henkilöstön palkkakustannukset saavat kaikki. 4.3 Huoltosuunnitelmat Lastensuojelun avohuollon huoltosuunnitelmat 2005 tehdyt tai tarkistetut lastensuojelun avohuollon huoltosuunnitelmat. 17

20 Lapsi kertaalleen vuoden aikana niistä lapsista, joille on tehty uusi tai päivitetty vanhaa suunnitelmaa. Montako suunnitelmaa tehty lapselle ja keskiarvo suunnitelmat/lapset. Perhetyön osalta huoltosuunnitelmien määrän saa vain 2 kuntaa ja jälkihuollon osalta päätettiin, ettei tieto suunnitelmista ole niin tärkeä, että sitä kerättäisiin. Suunnitelmien määrät saadaan, mutta päivitettyjen suunnitelmien määrän keräämisen mahdollisuus pitää vielä selvittää tilastotietojen keruussa. 4.4 Tuomioistuimelle annettavat selvitykset lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta Tuomioistuimelle annettavat selvitykset eivät perustu lastensuojelulakiin eivätkä ole avohuollon sosiaalityötä, vaan oma tehtäväalueensa, joka perustuu lakiin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983, 7) Kerätään Selvitysten määrä yhteensä vuoden aikana. Selvitys voidaan antaa yhtenä kaikista perheen lapsista. Näitä tietoja haluttiin kerätä, koska osassa kuntia tämä työ on osa lastensuojelun sosiaalityöntekijän perustyötä. Näitä kuntia ovat Espoo, Oulu, Turku ja Vantaa. Helsingissä ja Tampereella nämä selvitykset tehdään keskitettynä toimintana. Koska perhetapaukset ja tilanteet ovat yhä monimutkaisempia, Espoossa, Oulussa ja Vantaalla on myös suunniteltu, että toiminta keskitetään. 4.5 Lastensuojelulain mukainen taloudellinen tuki LsL 13 mukaisesti myönnettyä taloudellista tukea saaneiden tilastotiedot kerätään asiakkaiden määrä kertaalleen päätökset yhteensä. Jälkihuoltonuorten taloudellinen tukeminen Kuntien tekemistä selvityksistä kävi ilmi, ettei jälkihuoltonuorten taloudellisen tukemisen eurojen määrää ole järkevää lähteä keräämään, koska niitä on vaikea saada eroteltua toimeentulotukena myönnetyistä avustuksista. Päätettiin, ettei kerätä kustannuksia tältä osin. Lastensuojelulakia on suunniteltu muutettavan siten, että jälkihuoltonuorten toimeentulotukinormi tulee asuinkunnan kustannettavaksi, kun se nyt on voitu periä sijaishuollon järjestämisen vastuussa olleelta kunnalta. (Ks. LsL 683/1983, 45) 4.6 Lastensuojeluilmoitukset ja syyt Kuusikon sosiaalityön asiantuntijatyöryhmä päätti kerätä seuraavat tilastoidut tiedot kunnista. Lastensuojeluilmoitukset 18

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin sosiaali- ja terveys- sekä lasten päivähoitopalvelujen datat Helsinki Loves Developers, 15.10.2015

Kuuden suurimman kaupungin sosiaali- ja terveys- sekä lasten päivähoitopalvelujen datat Helsinki Loves Developers, 15.10.2015 Kuuden suurimman kaupungin sosiaali- ja terveys- sekä lasten päivähoitopalvelujen datat Helsinki Loves Developers, Projektitutkija Hanna Ahlgren-Leinvuo, Kuutosvertailut (Kuusikko), Helsingin kaupungin

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009

LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009 LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009 Selvitykseen kerättävät tiedot Timo Turunen 18.2.2010 SISÄLTÖ TAUSTAA... 3 JOHDANTO... 4 1 LASTENSUOJELUSTA KOOTTAVAT TIEDOT... 5 1.1 Lastensuojelun asiakkaat...

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2009

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2009 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU Lastensuojelun työryhmä Aila Kumpulainen 17.6.2010 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN 1457-5078 Edita Oy Ab 2010

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Liite, THL 1682/5.09.00/2014. sivu[1] Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot (Lastensuojelurekisteri) sekä avohuollon toimintaa koskevat tilastotiedot

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2007

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2007 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2007 Lastensuojelun työryhmä Aila Kumpulainen 4.6.2008 1 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN 1457-5078 Edita Oy

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2005 Lapsiperheiden avohuollon sosiaalityö ja sosiaaliohjaus

Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2005 Lapsiperheiden avohuollon sosiaalityö ja sosiaaliohjaus Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2005 Lapsiperheiden avohuollon sosiaalityö ja sosiaaliohjaus 24.10.2006 Kuusikon sosiaalityön asiantuntijaryhmä Marja-Riitta Kilponen Aila Kumpulainen Sosiaalityö Kuusikon

Lisätiedot

Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015. Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti

Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015. Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015 Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti Lastensuojelun ja lapsiperheiden erityispalveluiden yksikön kokonaisrakenne Lastensuojelupäällikkö Lastensuojelu palvelut Sosiaalityön

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen

Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen Lastensuojelu 2013 Liite, sivu[1] Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot (Lastensuojelurekisteri) sekä avohuollon toimintaa koskevat tilastotiedot

Lisätiedot

Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2006

Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2006 Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2006 Lapsiperheiden ja aikuisten palvelut 15.11.2007 Kuusikon sosiaalityön asiantuntijaryhmä Aila Kumpulainen Marja-Riitta Kilponen Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti:

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot vuodelta 2012 kerätään sähköisesti Lasu- Netti-sovelluksen kautta osoitteessa

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot vuodelta 2012 kerätään sähköisesti Lasu- Netti-sovelluksen kautta osoitteessa THL/1851/5.09.00/2012 Liite Lisätietoja: Tuula Kuoppala puh. 029 524 7234, tuula.kuoppala@thl.fi Salla Säkkinen puh. 029 524 7064, salla.sakkinen@thl.fi Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten

Lisätiedot

TERVEYSSOSIAALITYÖN ASEMA MUUTTUVISSA ORGANISAATIOISSA 28.5.10 EILA SUNDMAN

TERVEYSSOSIAALITYÖN ASEMA MUUTTUVISSA ORGANISAATIOISSA 28.5.10 EILA SUNDMAN TERVEYSSOSIAALITYÖN ASEMA MUUTTUVISSA ORGANISAATIOISSA 28.5.10 EILA SUNDMAN Tein kierroksen internetissä otsikoilla Terveyssosiaalityön näkyminen organisaatiomuutoksissa, organisaatiomuutokset terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2005 Aikuisten sosiaalityö, sosiaaliohjaus ja toimeentulotukityö Perussosiaalityön koko henkilöstö

Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2005 Aikuisten sosiaalityö, sosiaaliohjaus ja toimeentulotukityö Perussosiaalityön koko henkilöstö Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2005 Aikuisten sosiaalityö, sosiaaliohjaus ja toimeentulotukityö Perussosiaalityön koko henkilöstö 29.3.2007 Kuusikon sosiaalityön asiantuntijaryhmä Marja-Riitta Kilponen

Lisätiedot

Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2011

Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2011 Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2011 Kuusikko-työryhmä Palvelukokonaisuus Hanna Ahlgren-Leinvuo 30.8.2012 Kuusikko-työskentelyn historia ja periaatteet

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2013

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2013 Kuusikkotyöryhmä Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2013 Hanna Ahlgren-Leinvuo Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 2/2014 Suomen kuuden suurimman kaupungin

Lisätiedot

Kuusikko 2007 Liite 1 1(3)

Kuusikko 2007 Liite 1 1(3) Kuusikko 2007 Liite 1 1(3) TOIMEENTULOTUEN TIEDONKERUUN MÄÄRITELMÄT 2006 Toimeentulotuella tarkoitetaan toimeentulotukilain (1412/97) mukaan kunnan varoista suoritettua viimesijaista taloudellista tukea

Lisätiedot

Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2011

Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2011 Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2011 Kuusikko-työryhmä Palvelukokonaisuus Hanna Ahlgren-Leinvuo 30.8.2012 Kuusikko-työskentelyn historia ja periaatteet

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ

YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ 1 YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 20.1.2015 I Yleistä 1 Soveltamisala Ylöjärven kaupungin

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011 Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta Lotta Hämeen-Anttila Neuvotteleva virkamies, STM Lastensuojelua ja perhehoitoa

Lisätiedot

Lasten päiväkotihoito

Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Kunnan itse tuottamat palvelut Lapsia kokopäivähoidossa päiväkodeissa yhteensä 31.12. alle 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 2 1 Toiminta- ajatus 2 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen vastuualueen toiminta- ajatuksena on järjestää kunnan asukkaille palveluja tarpeen mukaan sekä ylläpitää

Lisätiedot

Projektitutkijat Anssi Vartiainen ja Hanna Ahlgren-Leinvuo, Kuutosvertailut/ Helsingin kaupungin tietokeskus

Projektitutkijat Anssi Vartiainen ja Hanna Ahlgren-Leinvuo, Kuutosvertailut/ Helsingin kaupungin tietokeskus Palvelusisältöjen ja kustannusten määrittelytyön tärkeys taloudellisuus- ja tuottavuusvertailuissa. Kokemuksia kuutosvertailuista Kuntien tuottavuus- ja tuloksellisuus seminaari, Valtionvarainministeriö

Lisätiedot

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa?

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa? Sosiaalihuoltolaki uudistuu Mikä muuttuu lastensuojelussa? VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT HÄMEENLINNA 1.10.2014 Lotta Hämeen-Anttila Valmisteluvaiheet Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä:

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 21.4.2015 45 Korvaa 18.6.2013 80 vahvistetun delegointisäännön Keuruun kaupunki 2 Perusturvalautakunnan toimialan delegointi / lastensuojelun

Lisätiedot

KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012

KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012 THL/1853/5.09.00/2012 (1(6) KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012 Kysely lähetetään kuntiin. Jos kunta ei tuota palvelua itse niin, kysely pyydetään toimittamaan edelleen palvelun tuottajalle. Tilastotiedot

Lisätiedot

Lasten päiväkotihoito

Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lapsia kokopäivähoidossa päiväkodeissa yhteensä 31.12. alle 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 2-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

Suun terveydenhuolto

Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuoltoon kuuluvat kunnalliset hammashuoltopalvelut. Osana analyysiä tarkastellaan myös yksityisiä ostopalveluita sekä erikoishammashoitoa. SUUN TERVEYDENHUOLLON YHTEENVETO

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014

Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Muutoksia ajassa Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio sotelakiluonnos lausunnolla 14.10. mennessä Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuolto 2006

Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuolto 2006 Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuolto 2006 Lasten sijaishuollon työryhmä Aila Kumpulainen 14.6.2007 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN 1457-5078

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveystoimen viranhaltijoiden 2.2.2 1 (17) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ Viimeksi muutettu. Sosiaali-

Lisätiedot

Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2012

Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2012 Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2012 Lastensuojelun Kuusikko-työryhmä Hanna Ahlgren-Leinvuo 29.08.2013 Kuusikko-työskentelyn historia ja periaatteet

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Asiakas- ja palvelusuunnitelma. pohjana

Asiakas- ja palvelusuunnitelma. pohjana Asiakas- ja palvelusuunnitelma l l suunnitelmallisen asiakastyön pohjana PaKaste, Rovaniemi 14.4.2011 Dokumentoinnin kehittäminen Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Lisätiedot

Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista

Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Esityksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) 31.10.2012 Sivu 1 / 1 4537/05.01.00/2012 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta,

Lisätiedot

KUUSIKKO KUNNAT, LAPSIPERHEIDEN PALVELUT liite 1 1(3) Aikuisten ja lapsiperheiden palvelujen organisaatiomallit kunnittain

KUUSIKKO KUNNAT, LAPSIPERHEIDEN PALVELUT liite 1 1(3) Aikuisten ja lapsiperheiden palvelujen organisaatiomallit kunnittain KUUSIKKO KUNNAT, LAPSIPERHEIDEN PALVELUT liite 1 1(3) Aikuisten ja lapsiperheiden palvelujen organisaatiomallit kunnittain HELSINKI 2005 Aikuisten palvelut Lapsiperheiden palvelut Yksinasuvat ja parit

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1302/2014 Laki. lastensuojelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1302/2014 Laki. lastensuojelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014 1302/2014 Laki lastensuojelulain muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen

Lisätiedot

Näkökulmia lastensuojelun kehittämiseen

Näkökulmia lastensuojelun kehittämiseen Näkökulmia lastensuojelun kehittämiseen Kipupisteitä ja kehittämiskohteita Marjo Lavikainen 7.10.2013 Selvitysryhmän loppuraportti (Toimiva lastensuojelu, Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖHUOLLON ASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ

HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖHUOLLON ASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ 1 HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖHUOLLON ASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ YLEISTÄ 1 Päätösvallan käyttäminen Sosiaalihuollon antamisesta ja järjestämisestä

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2006

Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2006 Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2006 Kehitysvammahuollon työryhmä 15.11.2007 Aila Kumpulainen Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen

Lisätiedot

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö 1 (13) Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.5.2015 2 (13) Sisällysluettelo Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Organisaatio... 3 1. Toimiala...

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto PERHEPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Eva af Heurlin, sosiaalisihteeri Toiminta Lastensuojelu käsittää lakisääteiset viranomaistehtävät, kuten esimerkiksi

Lisätiedot

16.10.2013 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14

16.10.2013 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta Tero Ristimäki Lastensuojelulain toimeenpanoon valmistautuminen Suurimpien kaupunkien suunnitelmat resurssien lisäämisestä lastensuojeluun vuodelle 2008 ja arviot lastensuojelulain velvoitteista selviytymisestä

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta 16.02.2012 Sivu 1 / 1 127/03.00.00/2012 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta Valmistelijat / lisätiedot: Kati Saastamoinen, puh. (09) 816 23422

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla Mikkeli 19.11.2015 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelut paivi.sinko@helsinki.fi

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva Sosiaalityön dokumentointi hallinto- oikeuden näkökulmasta Anna-Kaisa Marski & Kaisa Post & Ulla-Maija Rantalaiho 144 14.4. 2011 Esityksen idea kaksi näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin kehittämisestä

Lisätiedot

Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski- Uudellamaalla 2009 - kommenttipuheenvuoro

Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski- Uudellamaalla 2009 - kommenttipuheenvuoro Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski- Uudellamaalla 2009 - kommenttipuheenvuoro /PHSOTEY- Ppk Aava Yleisiä huomioita 1(3) Tiedon kokoaminen ja analysointi on tärkeää Länsi- ja Keski-Uudenmaan alueesta ei

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI TAMMMIKUU

KUUKAUSIRAPORTTI TAMMMIKUU KUUKAUSIRAPORTTI TAMMMIKUU 2012 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/31 1 KARVIAISEN NETTOMENOT 1.1 Nettomenot (kumulatiivinen), Karviainen 1.2 Nettomenot (kumulatiivinen), lasten ja nuorten palvelulinja KUUKAUSIRAPORTTI

Lisätiedot

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallituksen delegointisääntö

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallituksen delegointisääntö Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallituksen delegointisääntö Delegointisääntö on vahvistettu Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallituksen kokouksessa 16.12.2013 223 ja se astuu

Lisätiedot

Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa

Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa Sosiaali- ja terveyslautakunta 39 21.05.2014 Kaupunginhallitus 260 02.06.2014 Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa 361/00.03.01/2014 SOTELTK 39 Perusturvajohtaja

Lisätiedot

KUUSIKKO KUNNAT, LAPSIPERHEIDEN PALVELUT Liite 1 (1) Aikuisten ja lapsiperheiden palvelujen organisaatiomallit kunnittain

KUUSIKKO KUNNAT, LAPSIPERHEIDEN PALVELUT Liite 1 (1) Aikuisten ja lapsiperheiden palvelujen organisaatiomallit kunnittain KUUSIKKO KUNNAT, LAPSIPERHEIDEN PALVELUT Liite 1 (1) Aikuisten ja lapsiperheiden palvelujen organisaatiomallit kunnittain HELSINKI 2006 Lapsiperheiden palvelut Yksinasuvat ja parit ilman lapsia Perhesosiaalityö

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV

LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV 1 (8) JYVÄSKYLÄ 30.10.2008 Tiina Hyvärinen Hämeenlinnan hallinto-oikeus - Huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevat hakemukset ja niiden liitteet - Väliaikaiset

Lisätiedot

Johdon ja esimiesten raportointi

Johdon ja esimiesten raportointi Johdon ja esimiesten raportointi Uutta Maiseman korvaavaa raportointijärjestelmää kehitetään parhaillaan. Tiedot täydentyvätj ja tarkentuvat elokuun osavuosikatsaukseen. Perhepalvelut Kodin ulkopuolelle

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2014 (päivitetty 17.6.2015)

Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2014 (päivitetty 17.6.2015) Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2014 (päivitetty 17.6.2015) Päivähoitoikäisten (10kk 6v) lasten määrän muutos vuosina 2010 2014, kun vuosi 2010=1 1,140 1,120

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52. Voimaan: 1.1.2015 I LUKU

SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52. Voimaan: 1.1.2015 I LUKU 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52 Voimaan: 1.1.2015 I LUKU SOVELTAMISALA 1 Suonenjoen kaupungin sosiaalihuollon järjestämisessä noudatetaan, mitä on

Lisätiedot

Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2003. Perussosiaalityö

Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2003. Perussosiaalityö Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2003 Perussosiaalityö Sosiaalityön Kuusikko-työryhmä Aila Kumpulainen 26.11.2004 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN 1457-5078

Lisätiedot