KUUSIKON SOSIAALITYÖN ASIANTUNTIJARYHMÄ Selvitys vuoden 2005 työskentelystä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUUSIKON SOSIAALITYÖN ASIANTUNTIJARYHMÄ Selvitys vuoden 2005 työskentelystä"

Transkriptio

1 KUUSIKON SOSIAALITYÖN ASIANTUNTIJARYHMÄ Selvitys vuoden 2005 työskentelystä Marja-Riitta Kilponen Aila Kumpulainen

2 KUUSIKON SOSIAALITYÖN ASIANTUNTIJARYHMÄN RAPORTTI YHTEENVETO JOHDANTO Ohjausryhmän alkuperäinen tehtäväksianto sosiaalityön ryhmälle Työryhmän omat linjaukset työlle SOSIAALITYÖN ORGANISOINTI KUUSIKON KUNNISSA VUONNA Organisaatiomallien sisältö ja merkitys tietojen keruulle Lapsiperheiden sosiaalityö Lapsiperheiden taloudellisen tuen organisointi Lastensuojelun avo- ja sijaishuolto Lapsiperheiden sosiaalityö ja taloudellinen avustaminen Vammaisten palvelut Vanhusten palvelut Kuntien sosiaalityön palvelujen organisointi ja muutokset Espoo Helsinki Tampere Turku Vantaa Oulu LASTENSUOJELUN AVOHUOLLOSTA KERÄTTÄVIÄ TIETOJA Asiakkaat Perhetyö Huoltosuunnitelmat Tuomioistuimelle annettavat selvitykset lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta Lastensuojelulain mukainen taloudellinen tuki Lastensuojeluilmoitukset ja syyt Lastensuojelulain mukaiset päätökset tai päätöstyypit Lapsiperheiden palvelujen avohuollon sosiaalityön ja sosiaalialan työn henkilöstö ja vuosikustannukset Lapsiperheiden palvelujen avohuollon henkilöstömäärä Lapsiperheiden palvelujen avohuollon henkilöstön laskennalliset vuosikustannukset Sosiaalityön prosessi ja kerättävät tilastotiedot Lapsiperheiden sosiaalityön prosessista saatavat tilastotiedot MUUT RYHMÄSSÄ KÄSITELLYT AIHEALUEET Lastensuojeluasiakkuuden alkaminen ja päättäminen esitys Esityksen pääpiirteet Esityksen käsittely Kuusikon kunnissa Sosiaalihuoltoon vaikuttavien säädösten muutoksia Kelpoisuusehdot Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Tutkintojen rinnastaminen Täydennyskoulutusvelvoite kunnille Täydennyskoulutusvelvoitteen seuranta TULEVAISUUDEN TARPEET TILASTOITAVILLE TIEDOILLE JA TIEDONKERUULLE Yleistä Palvelutarpeen määrittelyn pääsyyn kuluva aika Kuusikon kuntien tulostavoitteita palvelujen saannista LÄHTEET LIITTEET... 30

3 1. Yhteenveto Sosiaalityön asiantuntijaryhmä ei kerää tilastotietoja vuoden 2004 toiminnasta eikä julkaise tilastotietoihin perustuvaa raporttia vuonna Ohjausryhmän pyynnöstä työryhmä antaa raportin vuonna 2005 tehdystä työstä. Sosiaalityön asiantuntijaryhmä tekee jäsennystä ja määrittelyä avohuollon sosiaalityön tietojenkeruuta ja tietojen kuntavertailua varten. Sekä asiakkaiden aseman selkiyttämiseksi että tilastotietojen keruuta varten työryhmä teki esityksen lastensuojeluasiakkuuden alkamisen ja päättämisen kriteereistä. Tätä esitystä on verrattu Lastensuojelun kehittämisohjelman tekemään alkuarviointi -esitykseen ja ryhmän esitys on yhdenmukaistettu sen kanssa. Esitys on käsitelty kunnissa ja sitä tullaan soveltamaan kaikissa kunnissa ainakin soveltuvin osin. Mitä pidemmälle sosiaalityön ja organisointitapojen määrittelyssä mennään, sitä tärkeämmäksi tulee käsitteiden merkitys. Ryhmä on määritellyt jo aiemmin lapsiperheiden sosiaalityön ja lastensuojelun sosiaalityön. Nyt tuli ajankohtaiseksi määritellä lastensuojelun sosiaalityön rinnalle perhesosiaalityön käsite. Käsitemäärittelystä voidaan hyötyä myös valtakunnallisesti. Jos Kuusikon kunnat esim. voivat antaa yhteisen suosituksen siitä, miten kerätään tiedot avohuollon tukitoimien piiriin kuuluvien lasten määrästä, tilaston luotettavuus parantuu merkittävästi ja edesauttaa tulevaisuudessa sen määrittämistä, mitä tietoja/tilastoja kussakin kunnassa kerätään ja miten atk-ohjelmia kehitetään. Lastensuojelun sosiaalityössä Kuusikon sosiaalityön ja sijaishuollon asiantuntijatyöryhmän osuudet linkittyvät ja siksi jatkossa tulee lisäksi sopia tehtäväjaosta tilastotietojen keruussa. Lastensuojelun avo- ja sijaishuollon sosiaalityön organisointitavat poikkeavat eri kunnissa. Avohuollon sosiaalityöntekijät sekä valmistelevat että vastaavat sosiaalityöstä avohuollon tukitoimenpiteenä tehdyissä sijoituksissa kaikissa kunnissa. Avohuollon sosiaalityöntekijät myös valmistelevat huostaanoton ja sijaishuollon sijoittamispäätökset. Muista kunnista poiketen Helsingin ja Espoon avohuollon sosiaalityöntekijät vastaavat myös laitoshoitoon sijoitettujen lasten sosiaalityöstä. Nämä sosiaalityöntekijät erotetaan avohuollon työntekijämäärästä laskennallisesti, jolloin Kuusikon kuntien lastensuojelun avohuollon tehtäväalueet ovat yhtenevät. Sosiaalityön ryhmä halusi tarkastella lapsiperheiden sosiaalityötä kokonaisuutena, mutta päätyi tarkastelemaan sen erillisiä osia esim. lastensuojelun avohuoltoa ja lapsiperheiden taloudellisen tuen järjestämistä kunnissa. Tämä oli ainoa mahdollinen lähestymistapa, sillä lapsiperheiden sosiaalityön asiakaskuntaa ei tilastoida yhtenäisenä kokonaisuutena missään kaupungissa. Sosiaalityön asiakasryhmät jakautuvat toisaalta annettujen palvelujen ja toisaalta kunnan tekemien työntekijöiden tehtäväjakojen mukaan. Lastensuojelun avohuollosta saatavilla olevat tilastotiedot jaoteltiin sosiaalityön prosessin eri vaiheisiin. Tällöin havaittiin, että lastensuojelun avohuollon toiminnan osalta tilastotiedot löytyvät suurimmalta osaltaan sosiaalityön työskentelyvaiheesta. Tällöin tehdään tietojärjestelmiin päätöksiä siitä, millaisia palveluja perhe saa. Asiakkuuden alkuvaiheesta ja varsinkin asiakkuuden seurantavaiheesta ei tietoja juuri tilastoida. 1

4 Sosiaalityön asiantuntijaryhmän on syytä jatkaa vielä työskentelyään erillisenä ryhmänä, jotta saadaan määriteltyä ja analysoitua tarkemmin aikuisten ja lapsiperheiden sosiaalityön vastuualueisiin liittyviä tietoja, esim. henkilöstömääriä. 2. Johdanto Sosiaalityön asiantuntijaryhmä sai tehtäväksiannon tälle dokumentoinnille ohjausryhmältä syksyllä Ohjausryhmä katsoi, että vaikka sosiaalityön ryhmä ei raportoi tilastotietoja vuoden 2005 aikana, tulee ryhmän dokumentoida työnsä, jotta jatkotyöstä voidaan päättää. 2.1 Ohjausryhmän alkuperäinen tehtäväksianto sosiaalityön ryhmälle Vuoden 2004 lopussa ohjausryhmä antoi seuraavan tehtävän sosiaalityön ryhmälle vuodelle 2005: Sosiaalityön asiantuntijatyöryhmä jatkaa vuonna 2005 työtään määrittelemällä keskeisimmät sosiaalityön ja sosiaalialan työn tiedonkeruutarpeet ja kehittää niistä yhteiset arviointimittarit. Tietotarpeiden määrittelytyön tulee lähteä olemassa olevasta sosiaalityön tietotarpeesta eikä pitäytyä kuntien nykyisen tietotuotannon rajoitteisiin. 2.2 Työryhmän omat linjaukset työlle Vuonna 2005 työryhmä ei julkaise tilastotietoja vuoden 2004 toiminnasta. Vuoden 2004 tilastotiedoista ei voitu kerätä seurantatietoja, koska olemassa olevien tietojen tarkastelua ei ollut tarpeeksi yksityiskohtaisella tasolla ja lisäksi kunnissa oli tehty sosiaalityön toimintaan vaikuttavia organisaatiomuutoksia äskettäin. Monissa kunnissa tehtyjen organisaatio- ja tietojärjestelmien muutosten vuoksi työryhmä katsoi, että tilastotietoja kerätään vasta vuoden 2005 seurantatiedoista. Raportti koko työstä valmistuu vuonna Sosiaalityön asiantuntijaryhmän edellisessä raportissa (Kuusikko 6/2004) vertailtiin kaupunkien alueellista perussosiaalityötä. Perussosiaalityöhön oli valittu kunnista asiakasryhmät, jotka vastasivat eniten toisiaan eri kaupungeissa. Nämä olivat aikuissosiaalityössä toimeentulotuen, päihdehuollon ja osittain asumispalvelujen asiakkaat. Lapsiperheiden sosiaalityössä yhteistä olivat lastensuojelun avohuollon asiakkaat. Vuonna 2005 työryhmä jatkoi työtään lapsiperheiden palvelujen osalta määrittelemällä tarkemmin käsitteiden lapsiperheiden sosiaalityö, perhesosiaalityö ja lastensuojelun sosiaalityö väliset yhteydet. Lapsiperheiden sosiaalityöstä kerättävät tilastotiedot ovat täsmentyneet lähes pelkästään lastensuojelun avohuollon sosiaalityön palveluista kerättäviksi tilastotiedoiksi. Muutamissa kunnissa tehdään jo perhesosiaalityön ja lastensuojelun sosiaalityön yhdennettyä työtä, jolloin samat sosiaalityöntekijät työskentelevät sekä niiden perheiden kanssa, joilla ei ole lastensuojelun tarvetta että lastensuojelun tarpeessa olevien perheiden kanssa. Tilanne on 2

5 kunnissa kuitenkin vasta muuttumassa ja työryhmä katsoi, että vuoden 2005 palveluista saadaan seuranta- ja henkilöstötietoja pääosin lastensuojelun sosiaalityöstä. Aikuissosiaalityön palveluista käsitemäärittely on kesken. Työ on laajaa selvitystyötä edellyttävää, koska käsitteen alle kuuluvat aikuisten, vammaisten, kehitysvammaisten ja vanhusten avohuollon sosiaalityö. Pelkästään aikuisten kanssa tehtävään sosiaalityön palveluihin kuuluvat mm. sosiaaliturvatyö, muutostyö, päihdetyö, maahanmuuttajatyö, työllistävä sosiaalityö, kuntouttava työ ja asumispalvelut. Ennen kuin tilastotietoja voidaan kerätä, tulee tehdä käsitemäärittelyä edellä mainittujen asiakasryhmien ja palvelujen osalta. 3. Sosiaalityön organisointi Kuusikon kunnissa vuonna 2005 Kuusikon kunnissa käytetään lasten ja perheiden kanssa tehtävästä sosiaalityöstä eri käsitteitä ja työ on organisoitu eri tavalla. Tämän vuoksi työryhmä piti tärkeänä että kunnilla on yhteiset käsitteet lapsiperheiden sosiaalityöstä, perhesosiaalityöstä ja lastensuojelun sosiaalityöstä. Olemassa olevien määrittelyjen lisäksi työryhmältä puuttui vielä perhesosiaalityön käsite. Perhesosiaalityö on sosiaalityötä, jota tehdään lapsiperheiden kanssa, joilla ei ole lastensuojelun tarvetta. Perhesosiaalityössä sosiaalityön asiakkuus on vanhemmilla ja työ painottuu vanhemmuuden tukemiseen. Perhesosiaalityön asiakkuus voi muodostua esim. perheen pitkäaikaisen köyhyyden vuoksi (toimeentulotukiasiakkuus). Toisena esimerkkinä voi olla vanhempi, joka kaipaa tukea murrosikäisen kasvattamiseen. Kolmantena esimerkkinä on yksinhuoltaja, joka avioeron vuoksi opettelee lapsen arkihuolehtimisesta yksin ja selvittää yksinhuoltajuuteen liittyvien asioiden hoitoa. (Perhesosiaalityön määritelmällä täydennetty tehtäväalueiden määritelmät liitteessä 2) 3.1 Organisaatiomallien sisältö ja merkitys tietojen keruulle Organisointimallit vaikuttavat siihen, kuinka eriytynyttä tilastotietoa voidaan kerätä palvelualueen asiakkaista ja henkilöstömääristä Lapsiperheiden sosiaalityö Kuusikko-kunnissa voi erottaa kaksi toimintatapaa lapsiperheiden sosiaalityön organisoinnissa. Toinen on lastensuojelun sosiaalityön malli ja toinen on perhesosiaalityön ja lastensuojelun sosiaalityön yhdistetty malli. 3

6 Kuusikko-kuntien perhesosiaalityön ja lastensuojelun sosiaalityön mallit 2005 Lastensuojelun sosiaalityön malli Perhesosiaalityön ja lastensuojelun sosiaalityön yhdistetty malli Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa tai Vantaa Kuusikko kunnat Asiakastiedot Espoossa, Helsingissä, Tampereella ja Turussa toteutetaan (tai tavoitteena on toteuttaa) laajaa uudenmukaista lapsiperheiden sosiaalityön toimintamallia, jossa yhdistyvät perhesosiaalityö ja lastensuojelun sosiaalityö samassa organisaatiossa. Asiakastiedot kerätään avohuollon lasten määrästä. Tämä merkitsee, että perhesosiaalityön ja lastensuojelutyön sisällä asiakkuuksien erottaminen on vaikeaa. Perhesosiaalityön asiakas on aikuinen ja lastensuojelun asiakas on lapsi. Oulussa on lastensuojelun sosiaalityön organisointi. Vantaalla toimistot (7kpl) ovat organisoineet toiminnan asiakas- ja aluetarpeiden mukaan, joten toimintamuotona on joko lastensuojelun työmalli tai lapsiperheiden sosiaalityön työmalli. Henkilöstö Henkilöstömäärän osalta tulee määrittelyongelma. Kun työntekijä tekee yhdistettynä sekä perhesosiaalityötä että lastensuojelun sosiaalityötä, niin hänen työaikaansa ei pystytä jakamaan eri asiakasryhmien välillä. 4

7 3.1.2 Lapsiperheiden taloudellisen tuen organisointi Lapsiperheiden taloudellisessa tuessa tarkasteltiin seuraavat osa-alueet: Perhesosiaalityön perheiden toimeentulotukilain mukainen perusnormi Perhesosiaalityön perheiden toimeentulotukilain mukainen harkinnanvarainen toimeentulotuki (sis. ehkäisevän) Lastensuojeluperheen toimeentulotukilain mukainen perusnormi Lastensuojeluperheen toimeentulotukilain mukainen harkinnanvarainen toimeentulotuki (sis. ehkäisevän) Lapsen lastensuojelulain mukainen taloudellinen avustaminen 13 Espoo Lapsiperheiden sosiaalityön toiminta-alueen perheiden taloudellisen tuen organisointi 2005 organisaatio A L-perh normi LS-normi L-perh harkinta organisaatio B LS-harkinta Kuusikko kunnat LsL 13 Helsinki LS-normi L-perh normi L-perh harkinta LS-harkinta LsL 13 Tampere LS-normi L-perh normil-perh harkinta LS-harkinta LsL 13 Turku L-perh normi LS-normi L-perh harkinta LS-harkinta LsL 13 Oulu L-perh normi L-perh harkinta LS-normi LS-harkinta LsL 13 Vantaa Avoin malli eli alueet päättävät itse, miten järjestävät toiminnan Lapsiperheiden norminmukainen toimeentulotuki, Lapsiperheiden harkinnanvarainen ja ehkäisevä toimeentulotuki, Lastensuojeluperheen normi, Lastensuojeluperheen harkinnanvarainen ja ehkäisevä toimeentulotuki, Lastensuojelulain 13 :n mukainen taloudellinen tuki Lapsiperheiden norminmukainen toimeentulotuki (L-perh normi), Lapsiperheiden harkinnanvarainen ja ehkäisevä toimeentulotuki (L-perhe harkinta), Lastensuojeluperheen norminmukainen toimeentulotuki (LS-normi), Lastensuojeluperheen harkinnanvarainen ja ehkäisevä toimeentulotuki (LS-harkinta), Lastensuojelulain 13 :n mukainen taloudellinen tuki (LsL 13) Kuvio osoittaa, että lapsiperheiden taloudellinen tuki on järjestetty kaikissa Kuusikon kunnissa eri tavalla. Asiakastiedot Jos osa-alueet ovat samassa organisaatiossa, ei perhesosiaalityön perheiden ja lastensuojelun sosiaalityön perheiden saamaa norminmukaista ja harkinnanvaraista toimeentulotukea ole mahdollista erottaa, koska päätöstä ei tehdä lastensuojeluasiakkaana olevan lapsen nimellä. 5

8 Henkilöstö Henkilöstön osalta tulee olemaan vaikeata eritellä ja verrata tietoja kuntien välillä Lastensuojelun avo- ja sijaishuolto Työryhmä käsitteli Annina Myllärniemen hahmotelmaa lapsiperheiden palvelujärjestelmästä lastensuojelun sosiaalityön näkökulmasta (Annina Myllärniemi 2005, ei julkaistu). LAPSIPERHEIDEN PALVELUJÄRJESTELMÄ LASTENSUOJELUN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMASTA Yhteistyö sijaishuollon kanssa KORJAAVA LASTENSUOJELUTYÖ LsL 18, 16 Pk-seudulla sijoitettuna keskimäärin 1,5 % lapsista (Kuusikkokunnat 2003) MONI- AMMA- TILLI- NEN YHTEIS- TYÖ SIJOITUKSEN TARPEEN ARVIOINTI LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON SOSIAALITYÖ LASTENSUOJELUASIAKKUUDEN MÄÄRITTYMINEN (alkuvaiheen tilannearvio) Lastensuojelun avohuollon piirissä keskimäärin 5,8 % lapsista (Kuusikkokunnat 2003) Erityisen tuen tarpeessa olevat lapset ja perheet PSYKIATRIAN POLIKLINIKAT ERITYISPÄIVÄ- HOITO PÄIHDEHUOLTO PERHENEUVOLA LASTEN- JA NUORTEN PSYKIATRIA ENSI- JA TURVAKODIT ERITYISOPETUS OPPILASHUOLTO KOULUPSYKOLOGI KURAATTORI TUKIOPETUS PERHESOSIAALITYÖ VARHAISEN TUEN HANKKEET ERITYISEN TUEN PROJEKTIT (esim. nuorten tai vauvaperheiden) Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen TERVEYDENHUOLTO NEUVOLATOIMINTA KOULUTERVEYDENHUOLTO NUORISOTOIMI OPETUSTOIMI VARHAISKASVATUS PÄIVÄHOITO ILTAPÄIVÄTOIMINTA ASUKASPUISTOT Palvelujen piirissä n. 100 % ikäryhmien lapsista Annina Myllärniemi, 2005 (ei julkaistu) Lastensuojelun avohuollon sosiaalityössä asiakkaana on lapsi, jonka selviytymisestä on huoli. Lastensuojelun sosiaalityö alkaa vasta, kun muut keinot eivät ole auttaneet. Kuviosta näkyy, kuinka paljon toimijoita lapsen ympärillä voi olla eri vaiheissa. Lastensuojelulakiin perustuvat lasten sijoitukset kodin ulkopuolelle Kuusikko kunnissa Lastensuojelun avohuolto linkittyy lastensuojelun sijaishuoltoon silloin, kun lapsi sijoitetaan asumaan kodin ulkopuolelle. Lastensuojelussa lapsi voidaan sijoittaa asumaan kodin ulkopuolelle joko avohuollon tukitoimena tai ottaa sosiaalilautakunnan huostaan joko kiireellisesti tai toistaiseksi. Lastensuojelun avohuollon työtä tekevän sosiaalityöntekijän tehtävä on viime kädessä arvioida, minkä sijoituspykälän kriteerit täyttyvät ja mikä sijoitusmuoto on lapsen tilanteen kannalta tarkoituksenmukaisin. 6

9 Viisikko-työryhmän raportissa 1/2000 tarkasteltiin vuonna 2000 sijoitettuna olleiden lasten sijoituspykäliä. (taulukko 1) Taulukko 1. Vuonna 2000 sijoitettuina olleet lapset viimeisen päätöspykälän mukaisesti Päätöspykälä Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Viisikko Lapset % Lapset % Lapset % Lapset % Lapset % Lapset % 1.Avohuollon tukitoimi (14 ) , , , , , ,0 2.Kiireellinen huostaanotto (18 ) 163 6,8 24 4, ,5 7 1,1 23 4, ,2 3.Suostumukseen perustuva huost.otto (16 ) , , , , , ,3 4.Vastentahtoinen huostaanotto (17 ) 71 3,0 30 5,5 43 8,3 24 3,9 19 4, ,1 5.Jälkihuolto (34 ) 211 8, ,4 28 5, , , ,0 6.Yksityinen sijoitus( 41) (41 ) 0,0 7 1,3 0,0 36 5,8 19 4,0 62 1,4 Yhteensä , , , , , ,0 Taulukko mukaillen lähteestä: Viiden suurimman kaupungin lasten sijaishuolto 2001, Viisikko-työryhmän julkaisusarja 1/2000. Tarkastelun mukaan Viisikon kuntien sijoituksista vajaa kolmasosa oli avohuollon tukitoimenpiteinä (LsL 14) tehtyjä sijoituksia. Avohuollon tukitoimenpiteenä tehtävässä sijoituksessa lasta ei oteta huostaan, vaikka hänet sijoitetaankin kodin ulkopuolelle. Avohuollon tukitoimenpiteenä tehtävä sijoitus perustuu aina yli 12-vuotiaan lapsen ja vanhempien suostumukseen. Vanhemmilla ja yli 12-vuotiaalla on halutessaan mahdollisuus keskeyttää sijoitus. Alle 12-vuotiaan voi sijoittaa avohuollon tukitoimenpiteenä korkeintaan 3 kuukaudeksi, ellei sitä erityisestä syystä jatketa 3 kuukautta eri päätöksellä. Yli 12-vuotiaan avohuollon sijoitus voidaan tehdä toistaiseksi voimassa olevaksi. (taulukossa kohta 1) Lapsen huostaanotto (LsL 16, 17 ja 18) voi olla joko asianosaisten suostumuksella tehty tai tahdonvastainen. Huostaanotossa kunta on velvollinen järjestämään lapselle sijaishuoltopaikan. (taulukossa kohdat 2, 3, ja 4) Jälkihuolto ( 34) myönnetään nuorelle, joka on ollut sijaishuoltoon sijoitettuna. Yleensä kunnat tekevät jälkihuoltopäätöksen 18 vuotta täyttäneelle nuorelle huostaanoton ja sijaishuollon päätyttyä. Sosiaalilautakunnan on järjestettävä jälkihuolto tukemalla sijaishuollossa ollutta nuorta. Jälkihuollon avulla nuorta tuetaan itsenäisen elämisen ja asumisen opettelussa. (taulukossa kohta 5) Yksityisessä sijoituksessa ( 41) lapsi on sijoitettu asumaan yksityiskotiin muun kuin sosiaalilautakunnan sijoittamana. Kuntien tekemien avohuollon tukitoimenpiteenä tehtyjen sijoitusten määrä vaihtelee suuresti. Asiakkaan kannalta avohuollon tukitoimenpiteenä tehty sijoitus on kevyempi, koska asiakas voi itse päättää esim. sijoituksen päättymisestä. Myös työntekijän kannalta päätöksenteko on helpompi avohuollon tukitoimenpiteenä tehtävissä sijoituksissa, koska yleensä päätöksenteko-oikeus on delegoitu alemmalle tasolle. Huostaanoton valmistelu ja päätöksenteko on aikaa vievä ja laissa tarkkaan säädelty prosessi. Työskentelytapaa selittävänä tekijänä ovat myös kunnan sijaishuollon resurssit. Huostaanotossa kunnan on jär- 7

10 jestettävä sijoitus ja jos sijoituspäätös on tehty avohuollon tukitoimenpiteenä, niin on mahdollista laittaa sijoitettava lapsi sijoitusjonoon tai kunnan käyttämä laitos voi kieltäytyä ottamasta lasta sisään paikkapulan vuoksi. Taulukon mukaan varsinaisista huostaanotoista on vastentahtoisia vain noin 4%. Kiireelliset huostaanotot tehdään akuutissa tilanteessa lapsen ollessa vaarassa eikä tällöin lapsen tai nuoren ja vanhempien suostumusta tarvita. Avohuollon sijoituksena ( 14) tehtävä sosiaalityö hoidetaan kaikissa kunnissa avohuollossa myös sijoituksen aikana. Kaikissa Kuusikon kunnissa lastensuojelun avohuollon työtä tekevä sosiaalityöntekijä tekee huostaanottojen valmistelun. Avohuollon tukitoimenpiteenä tehdyt sijoitukset tehdään viranhaltijapäätöksellä samoin kuin huostaanotot, johon asianosaiset suostuvat. Tahdonvastaiset huostaanotot viedään lisäksi kunnan luottamuselimen päätettäväksi. Tahdonvastaiset päätökset alistetaan tämän jälkeen hallinto-oikeuteen. Espoossa ja Helsingissä laitoksiin sijoitettujen lasten sosiaalityö on avohuollossa. Perheisiin sijoitetutuilla lapsilla on keskitetyn yksikön sosiaalityöntekijät. Vantaalla huostaanotetut lapset, jotka sijoitetaan ostopalvelupaikoille, ovat ½ - 1 vuoden ajan avohuollon sosiaalityöntekijän asiakkaana. Tampereella alueellisilla sosiaaliasemilla valmistellaan lisäksi ensimmäinen (lyhytaikaisen) sijaishuoltopaikan muutospäätös. Muissa kunnissa sijaishuollossa on omat sosiaalityöntekijät, jotka hoitavat (pitkäaikaisesti) laitoksiin ja perheisiin sijoitettujen lasten ja nuorten sosiaalityön. Yleisesti ottaen huostaanotetun lapsen perheen muu sosiaalityö jää normaalisti alueelliseen sosiaalityöhön. Taulukossa 2 on esitetty lasten määrät sijoituspaikan mukaisesti. Taulukon mukaisia vuoden 2005 tietoja tullaan käyttämään Helsingin ja Espoon sijaishuollon laskennallisten sosiaalityöntekijöiden määrän selvittämiseksi. Taulukko 2 Sijoitettuina olleet lapset tilastoidun sijoituspaikan mukaan Kunnallinen laitos Lapset % Ostopalvelu laitos Lapset % Laitos yhteensä Lapset % Ammatillinen perhekoti Lapset % Sijaisperhehoito Lapset % Lapset Kaikki yhteensä Helsinki , , ,6 71 5, , Espoo 74 18, , , , , Vantaa 84 19, , ,4 43 9, , Turku , , ,4 29 7, , Tampere 74 19, , ,9 37 9, , Oulu , ,2 12 4, , Kuusikko yhteensä , , , , , Taulukko mukaillen lähteestä: Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuolto 2004, Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 2A/2005. Sijaishuollossa lapsi voidaan sijoittaa joko laitoshoitoon tai perhehoitoon. Näiden sijoitusmuotojen välimaastossa toimii ns. ammatillisia perhekoteja, jotka valtakunnallisessa tilastoinnissa lasketaan perhehoitoon, vaikka toiminta voi olla lähellä laitoshoitoa. % 8

11 Lastensuojelun avo- ja sijaishuollon sosiaalityöntekijöiden tehtäväjako Kuusikon kunnat 2005 Avohuollon sosiaalityö Sijaishuollon sosiaalityö Laitoshoito Perhehoito Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuviossa on lastensuojelutyötä tekevien sosiaalityöntekijöiden 1 tehtäväjako avo- ja sijaishuollon asiakastyössä. Työntekijän nimike voi vaihdella kunnittain. Asiakastiedot Lapsiperheiden palvelujen avo- ja sijaishuollossa olevien asiakkaiden määrät pystytään erottamaan kaikissa kunnissa. Henkilöstö Lastensuojelun sijaishuollon sosiaalityö on kokonaisuudessaan eriytettynä toimintana kaikissa muissa kunnissa paitsi Espoossa ja Helsingissä. Näissä molemmissa kunnissa avohuollon sosiaalityöntekijä vastaa laitoshoitoon sijoitetun lapsen sosiaalityöstä myös huostaanoton jälkeen. Espoon ja Helsingin osalta päädyttiin määrittelemään sijaishuollon laitoshoidossa olevien sosiaalityöntekijöiden määrä laskennallisesti Vantaan lukujen avulla (katso 4.8) Lapsiperheiden sosiaalityön asiakasmäärän arviointia Lapsiperheiden sosiaalityön asiakkaiksi voivat tulla lapsiperheet, joilla on sosiaalityön tarvetta eri syiden takia. Asiakkuus kirjataan sosiaalihuollon palvelun tai sosiaalityön tarpeen mukaan joko vanhemmalle tai lapselle. Jos kyse on lastensuojelun tai jälkihuollon tarpees- 1 Raportissa käytetään käsitettä lastensuojelun sosiaalityötä tekevä sosiaalityöntekijä. Osassa kuntia tämä sosiaalityöntekijä voi vastata sekä perhesosiaalityöstä että lastensuojelun sosiaalityöstä. 9

12 ta, sosiaalityön asiakkaaksi tulee lapsi tai nuori. Jos perheessä ei ole lastensuojelun tarvetta, sosiaalityön tarve koskee mm. vanhemmuuden tukemista. Lapsiperheiden sosiaalityössä voi siten olla useita erilaisia asiakkuuksia, mutta sitä, kuinka paljon eri ongelmia kasaantuu samoille perheille, ei tarkasti tiedetä. On kuitenkin olemassa paikallisia tutkimuksia, joiden perusteella on mahdollista arvioida karkealla tasolla lapsiperheiden sosiaalityön asiakasjoukkoa. Helsingin Seura-ryhmässä (Henkilöstörakennemuutoksen ohjausryhmä) tehtiin huhtikuun tilastotiedoista 2003 manuaalisesti selvitys kahden toimiston asiakkaista siten, että tutkittiin toimeentulotuen ja lastensuojelun tarvetta perheissä (liite 3). Tuloksen mukaan noin 25 % kaikista toimeentulotuen tapauksista oli lapsiperheitä. Näistä perheistä noin 10 % oli myös lastensuojelun asiakkaana olevia perheitä. Nämä sekä että perheet olivat manuaalisen laskelman mukaan noin 25% kaikista lapsiperheiden palvelujen lapsiperheistä. LAPSIPERHEIDEN PALVELUT Ainoastaan Sekä LS Ainoastaan lastensuojelu että TT toimeentulotuki 40% 25% 35% Kuusikon toimeentulotukityöryhmän ja lasten sijaishuollon ryhmän kokoamia asiakastietoja vuodelta 2004 käyttäen voi esittää karkean arvion lapsiperheistä toimeentulotuen ja lastensuojelun asiakkaina Kuusikon kunnissa. Kuusikon kunnissa oli vuonna 2004 noin toimeentulotukea saanutta kotitaloutta, joista noin oli joko kahden huoltajan lapsiperheitä tai yksinhuoltajia, joilla oli lapsia. Yksinasuvia tuensaajia tai ilman ala-ikäisiä lapsia asuvia aikuisia oli valtaosa tuensaajista eli noin kotitaloutta. Lapsiperheiden osuus toimeentulotukea saavista kotitalouksista oli 22 % vuonna Mellunmäen ja Laajasalon sosiaalipalvelutoimistojen toimeentulotukiasiakkaista oli lapsiperheitä 25 %. Molemmat alueet ovat lapsiperhevaltaisia asuinalueita, joilla on lisäksi runsaasti maahanmuuttajia. Jos teoretisoidaan, että kaikissa Kuusikon kunnissa olisi Mellunmäen ja Laajasalon toimistojen kaltainen jakauma lastensuojelun sosiaalityötä ja toimeentulotukea tarvitsevien perheiden määrässä, päädytään seuraavaan arvioon lapsiperheiden sosiaalityön asiakasmäärästä. Kaikista toimeentulotukea saavista kotitalouksista oli sellaisia, joissa oli lapsia. Helsingin selvityksen suhteiden mukaisesti laskettuna näistä perheistä tarvitsisi myös lastensuojelua perhettä (40%) ja pelkkää toimeentulotukea siis noin perhettä (60%). Sekä lastensuojelua että toimeentulotukea saavien perheiden osuus lapsiperheiden palvelujen asiakkaista oli 25 %, josta voidaan laskea, että lapsiperheiden palveluja tarvitsisi lähes perhettä. Pelkästään lastensuojelua tarvitsevien perheiden määrä olisi täten noin perhettä.(ks. liite 4) 10

13 Kuusikon toimeentulotukiperheissä oli runsaat lasta vuonna 2004 (Oulun luku vuodelta 2003). Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä oli vuonna 2004 yhteensä lähes lasta ja lisäksi sijoitettuna vuonna 2004 oli lasta. Luvuissa on jokin verran päällekkäisyyttä, sillä esim. Helsinki laskee avohuollon tukitoimenpiteenä sijoitetut molempiin lukuihin mukaan. Jos sijoitetuista poistetaan kolmannes (avohuollon tukitoimenpiteenä sijoitetut, tieto vuodelta 2000, ks. taulukko 1), olisi erilaisten lastensuojelutoimenpiteiden piirissä olleita ollut noin lasta kuusikon kunnissa vuonna Siitä, missä määrin toimeentulotukiperheiden lapsia on myös lastensuojelun palvelujen piirissä, ei ole tietoa Lapsiperheiden sosiaalityö ja taloudellinen avustaminen Tarkastelussa keskityttiin kuntien lapsiperheiden palvelujen organisointiin suhteessa aikuisten palvelujen organisointiin. Lapsiperheiden palvelut tarkasteltiin erikseen perhesosiaalityön ja lastensuojelun sosiaalityön osalta sekä taloudellisen tuen organisoinnin osalta. Kuntien organisointitavat poikkeavat toisistaan. Allaolevassa kuviossa näkyvät selvitetyt palvelumuodot, siten että liitteissä 1 A-F kuntien organisointimuodot on rakennettu näistä palvelupalikoista. KUUSIKKO KUNNAT 2005 Sosiaalityön ja taloudellisen tuen palveluiden osa-alueita Yksinasuvat ja parit ilman lapsia - sosiaalityö Perhesosiaalityö Lastensuojelun sosiaalityö Yksinasuvat ja parit ilman lapsia - taloudellinen tuki Lapsiperhe TT: normi Last.suoj.perhe TT: normi Lapsiperhe TT: harkinta ja ehkäisevä Last.suoj.perhe TT: harkinta ja ehkäisevä Last.suoj.lain taloudellinen tuki 13 Vanhempien aktivointisuunnitelmat Vanhempien päihdetyö TT=toimeentulotuki Aikuissosiaalityön organisointia ei ole vielä tarkasteltu yksityiskohtaisesti. Sieltä on erotettu lapsiperheiden vanhempien aktivointisuunnitelmien tekeminen ja päihdetyö, jotta nähtiin, onko näiden toimintamuotojen organisoinnissa eroa. Aikuissosiaalityöhön liittyviä seuranta- ja henkilöstötietoja ei ole vielä määritelty eikä selvitetty tarkemmin. 11

14 Kuntien tavat organisoida lapsiperheiden sosiaalityö on kuvattu edellä lastensuojelun kohdassa Suurimmat erot kuntien palvelujen organisoinnissa on siinä, miten aikuisten palvelut ja taloudellisen tuen myöntäminen on järjestetty. Osassa kuntia lapsiperheiden palvelut on erotettu kokonaan aikuissosiaalityöstä, jossa ovat pelkästään yksinasuvat aikuiset ja parit ilman lapsia. Aikuisten sosiaalityön palvelut ja taloudellinen tuki - Espoossa aikuisten sosiaalityö on järjestetty siten, että aikuissosiaalityön palveluissa ovat myös niiden lapsiperheiden palvelut, joilla ei ole lastensuojelun tarvetta. Perhesosiaalityön osalta palvelujen tarjonta on vaihteleva, resurssien mukaan. Taloudellinen tuki myönnetään aikuisten palveluissa paitsi lastensuojeluperheiden harkinnan mukainen ja ehkäisevä tuki ja lastensuojelulain mukainen taloudellinen tuki. - Helsingissä aikuisten sosiaalityö on järjestetty siten, että aikuissosiaalityön palveluissa ovat myös niiden lapsiperheiden palvelut, joilla ei ole perhetyön tai lastensuojelun tarvetta. Taloudellinen tuki on lastensuojelulain mukaista tukea lukuun ottamatta aikuisten palveluiden vastuualueella. Helsingissä perhekeskuksissa ei tehdä aktivointisuunnitelmia. - Tampereella sosiaalityö ja taloudellinen tuki on järjestetty siten, että aikuissosiaalityön alueellisissa palveluissa ovat vain ne aikuiset, joiden perheeseen ei kuulu lapsia. Sosiaaliasema Sarviksella käsitellään keskitetysti kaikkien uusien asiakkaiden toimeentulotukiasiat. - Turussa sosiaalityö on järjestetty siten, että aikuissosiaalityön palveluissa ovat vain ne aikuiset, joiden perheeseen ei kuulu lapsia. Taloudellinen tuki on jaettu siten, että etuuskäsittely-yksikössä hoidetaan kaikkien aikuisten, myös lapsiperheiden toimeentulotuen norminmukaiset päätökset. Aikuisten palveluissa tehdään harkinnan mukaiset ja ehkäisevän toimeentulotuen päätökset. Lapsiperheiden osalta muut kuin normipäätökset tehdään lapsiperheiden sosiaalityössä. - Oulussa aikuisten ja lapsiperheiden sosiaalityö sekä taloudellinen tuki on järjestetty siten, että aikuissosiaalityön palveluissa ovat myös niiden lapsiperheiden palvelut, joilla ei ole lastensuojelun tarvetta. - Vantaalla jokainen toimisto (7kpl) on järjestänyt palvelut asiakas- ja aluetarpeiden mukaan. Vanhempien aktivointisuunnitelmat Espoossa, Helsingissä ja Oulussa (lastensuojelun sosiaalityön malli) lapsiperheiden vanhempien aktivointisuunnitelmat tehdään aikuisten sosiaalityössä. Tampereella vanhempien aktivointisuunnitelmat tehdään lapsiperheiden palveluissa (perhesosiaalityön ja lastensuojelun sosiaalityön yhdistetty malli). Turussa aktivointisuunnitelmat tehdään joko lapsiperheiden palveluissa (alle 25-v) tai työllistymispalveluissa (yli 25-v). Vantaalla jokainen toimisto (7kpl) on järjestänyt palvelut asiakas- ja aluetarpeiden mukaan. Lapsiperheiden vanhempien päihdetyö Perhesosiaalityön ja lastensuojelun sosiaalityön yhdistetyn mallin kunnissa (Espoo, Helsinki, Tampere ja Turku) vanhempien päihdetyö kuuluu lapsiperheiden sosiaalityön toimintaan. 12

15 Oulussa lastensuojelun sosiaalityö toimii eriytyneenä perhesosiaalityöstä ja päihdepalvelut on järjestetty keskitetyn yksikön toimintana, joka ei kuulu aikuisten eikä lapsiperheiden sosiaalityön organisaatioon. Vantaalla jokainen toimisto (7kpl) on järjestänyt palvelut asiakas- ja aluetarpeiden mukaan Vammaisten palvelut Vammaisten palvelujen sosiaalityöhön kuuluvat sekä vammaispalvelulain että kehitysvammalain mukaisten palvelujen mukainen avohuollon sosiaalityö. VAMMAISTEN PALVELUJEN AVOHUOLLON SOSIAALITYÖ KUUSIKON KUNNISSA 2005 Vammaisten palvelut ovat kaikissa kunnissa eriytettyä toimintaa, joissa kehitysvammapalvelun sosiaalityö on yhtenä osana ESPOO 1 keh.vamm-stt vammaispalvelujen sisällä HELSINKI useita vammais- ja keh.vamm- stt alueellisissa yksiköissä TAMPERE 1 keh.vamm-stt vammaispalvelujen sisällä TURKU 2 keh.vamm-stt vammaispalvelujen sisällä OULU 1 keh.vamm-stt vammaispalvelujen sisällä VANTAA yhdistetty vanhus- ja vammaispalvelut, joissa 1keh.vamm-stt Asiakastiedot Vammaispalvelulain mukaisista palveluista ja kehitysvammalain mukaisista palveluista on saatavissa asiakasmäärät. Lisäksi nämä asiakasryhmät saavat palveluja myös muiden lakien perusteella. Toimeentulotukipäätöksissä vammaisten osuutta ei voida erottaa ilman, että eri yksiköiden henkilötietoja verrataan toisiin. Tietoa tarvitaan, jos toimeentulotukipäätösten määriä halutaan jakaa toimintasektoreittain. Henkilöstö Vammaisten palvelujen henkilöstö voidaan erottaa, koska palvelut järjestetään keskitettynä palveluna. Joissain kunnissa keskitetty palvelu voi olla osa aikuisten yleistä palvelua, mutta henkilöstö toimii omana ryhmänä. Vantaa ei pysty erottamaan vanhus- ja vammaispalvelujen henkilöstöä. 13

16 3.1.7 Vanhusten palvelut Palvelut on järjestetty kahdella eri tavalla kunnissa. VANHUSPALVELUJEN AVOHUOLLON SOSIAALITYÖ KUUSIKON KUNNISSA 2005 (ei sisällä toimeentulotukityötä) Vanhuuteen liittyvät sosiaalityön palvelut osana alueellista aikuisten sosiaalityötä Vanhuuteen liittyvät sosiaalityön palvelut eriytettynä työnä ESPOO HELSINKI TURKU TAMPERE OULU sis. kaikki palvelut: (esim. tt ja laitospalvelut) VANTAA yhdistetty vanhus- ja vammaispalvelut Asiakastiedot Aikuispalveluihin yhdistetyn sosiaalityön palvelun kunnissa (Espoo ja Tampere) ei pystytä erottamaan vanhuspalvelujen sosiaalityön asiakkaita erikseen. Eriytetyn palveluorganisaation kunnissa asiakkaiden seurantatiedot on helpompi erottaa toisistaan, koska asiakkaiden tietoja ei tarvitse etsiä iän perusteella. Henkilöstö Yhdistetyn palvelun kunnissa (Espoo ja Tampere) henkilöstön osuutta ei voi erottaa. Vantaallakaan henkilöstön osuutta ei voida erottaa vammaispalvelujen sosiaalityöstä. 3.2 Kuntien sosiaalityön palvelujen organisointi ja muutokset Monissa Kuusikon kunnissa on tapahtunut organisaatiomuutoksia ja on otettu käyttöön uusia tietojärjestelmiä Espoo Espoon sosiaali- ja terveystoimi siirtyi uuteen palveluorganisaatioon. Lähtökohtana oli koota perhe- ja sosiaalipalvelut, päivähoito, terveyspalvelut ja vanhusten palvelut kukin omiin yksiköihinsä. Jokaiselle tulosyksikölle valittiin johtaja. Alueellinen sosiaalityö organisoitui aikuis- ja perhesosiaalityöhön. Vammaispalvelun sosiaalityö muodosti oman keskitetyn palveluyksikön, johon myös kehitysvammaisten palvelut yhdistettiin. Tapahtunut organisaatiomuutos antaa mahdollisuuden syventää ja tarkentaa tilastotietojen saamista sekä tuo näkyville kehittämistarpeita. Vuoden 2004 alusta toteutettu organisaatiomuutos ja saman vuoden syksylle ajoittunut Effica Yksilö- ja perhehuolto-ohjelman käyttöönotto ovat vaikeuttaneet vertailua. Effican 14

17 omat tilastointivälineet ovat tuottaneet lähinnä Stakesin keräämät tilastotiedot, mutta konekielisinä, jolloin ne ovat olleet organisaation käytettävissä vasta palautetiedoissa. Vasta loppuvuonna 2005 tietojen reaaliaikainen tarkastelu on ollut mahdollista Cognosin Power Play sovelluksella Helsinki Helsingissä siirryttiin alkaen suurpiiripohjaisesta alueorganisaatiosta asiakkaiden elämänkaaren mukaiseen organisaatioon. Aikaisemmin esimerkiksi toimeentulotuki ja lastensuojelu hoidettiin seitsemässä eri sosiaalikeskuksessa ja n. 25 sosiaalipalvelutoimistossa. Uusi organisaatio muodostuu seuraavista osastoista: päivähoidon palvelujen vastuualue, lapsiperheiden palvelujen vastuualue, aikuisten palvelujen vastuualue ja vanhusten palvelujen vastuualue sekä hallinto- ja kehittämiskeskus. Vastuualueilla on edelleen alueellisia toimintayksikköjä, mutta niiden määrä on vähentynyt, jolloin toiminta ja johtaminen ovat keskitetympää. Organisaatiomuutoksen yhteydessä tapahtui myös toiminnan kehittämistä ja tästä aiheutuva palveluiden määrittelytyö on jatkunut vuoden 2005 aikana. Palvelujen keskittäminen tulee auttamaan tilastotietojen laadun parantamisessa Tampere Alueellisessa sosiaalityössä on erotettu toisistaan aikuissosiaalityö ja lapsiperheiden sosiaalityö. Tampereella toteutettiin asiakastyön tietojärjestelmän uudistus Käyttöön otettiin Effica-tietojärjestelmä, jonka avulla saadaan asiakastyötä koskevat tilastot alkaen. Tilastotiedot eivät kaikilta osin ole vertailukelpoisia aikaisempiin tilastoihin. Koko vuotta koskevat asiakastilastot saadaan Effica-järjestelmän avulla vasta vuodelta Tampereella toteutetaan koko kaupungin hallintoa ja organisaatiota koskeva uudistus Uudistusta ollaan jo toteuttamassa asteittain Turku Turussa tehtiin vuonna 2004 laajat organisaatiomuutokset liittyen aikuis- ja lapsiperhesosiaali-työhön, lastensuojeluun ja toimeentulotukeen. Näiden muutosten vuoksi lastensuojelun henkilöstöresurssia ei saada enää tilastoitua, koska samat työntekijät tekevät sekä lastensuojelua että perhesosiaalityötä. Vuoden 2004 organisaatiomuutosten myötä saatiin ensimmäistä kertaa tarkempia tilastoja aikuis- ja lapsiperhesosiaalityöstä. Vuonna 2005 ei enää tapahtunut mitään sosiaalityöhön liittyviä organisaatiomuutoksia. Kuitenkin vuonna 2004 aloitettujen muutoksen vaikutus on näkynyt selkeämmin vuonna Esimerkiksi keskitetyn etuuskäsittelyn toiminnan kehittäminen on selkeyttänyt etuuskäsittelyn ja sosiaalityön työnjaon. Keskitetyn etuuskäsittelyn vapauttamista sosiaalityön resursseista kertovat mm. asiakassuunnitelmien määrän nousu sekä etuuskäsittelyn toimeentulotukipäätösten määrän kasvu suhteessa sosiaalityöntekijöiden päätösten määrään. Sosiaalityöntekijöiden tietyissä tilanteissa käsittelemään norminmukaiseen toimeentulotukeen liittyy yleensä sosiaalityön kontrolli tai tuki (perusosan alennus, aktivointi yms.). Kuntien sosiaalityön resursseja arvioitaessa tulisi ottaa huomioon keskitetyn etuuskäsittelyn vaikutus sosiaalityöntekijän käytettävissä olevaan työaikaan. 15

18 3.2.5 Vantaa Vantaan sosiaali- ja terveystoimessa ei ole tehty organisaatiomuutosta vuoden 1997 jälkeen. Organisaatiomuutos on tulossa vuoden 2007 alussa, jolloin siirrytään aluepohjaisesta organisaatiosta linjaorganisaatioon. Organisaatiomallin muodostamisen tavasta ei ole vielä selvyyttä. Asiakastietojärjestelmästä saadut tiedot ovat pysyneet samoina ja vuosittaisia vertailuja voidaan tehdä niiden tietojen osalta, joita asiakastietojärjestelmä pystyy tuottamaan. Vaikka Vantaalla ei ole tehty organisaatiomuutosta, on työn sisällössä tapahtunut muutoksia. Sosiaalityössä on siirrytty työskentelemään aikuis- ja perheiden sosiaalityön linjoilla. Tämä ei kuitenkaan ole vaikuttanut tilastointiin. Ongelmaksi on noussut se, että nykyinen tilastointijärjestelmä ei vastaa nykypäivän tarpeisiin eikä pysty erottelemaan aikuis- ja perheiden sosiaalityön linjoilla tehtyä työtä erikseen Oulu Oulun kaupungin sosiaalityön organisaatio uudistettiin , jolloin yleinen sosiaalityö ja lastensuojelu eriytettiin omiksi palveluyksiköikseen. Yleisen sosiaalityön palvelut keskitettiin yhteen toimipisteeseen ja lastensuojelu toimii kolmella alueellisella asemalla. Sosiaalityö siirtyi vuoden 2005 alussa uuteen asiakastietojärjestelmään. Tällä hetkellä sosiaalityön asiakastietojärjestelmästä saatavat tilastotiedot ovat puutteellisia. Johdon tietojärjestelmään on tarkoitus kerätä asiakastietojärjestelmästä tilastotuotannon kannalta keskeiset tiedot. Oulun sosiaali- ja terveystoimi siirtyy suunnitelman mukaan tilaaja-tuottajamallin mukaiseen organisaatioon Organisaation suunnittelu on kesken ja sen vaikutuksia tilastotuotantoon ei pystytä vielä arvioimaan. 4. Lastensuojelun avohuollosta kerättäviä tietoja Ryhmän tavoitteena on tuottaa vertailukelpoista tilastotietoa ja tietoa sosiaalityön sisällöstä. Ryhmä kävi läpi suuren määrän lasten ja nuorten avohuollon sosiaalityöhön liittyviin tietojärjestelmiin kirjattavia tietoja (kts. liite 6). Suurin osa läpikäydyistä tiedoista jouduttiin hylkäämään yhteisinä mittareina, sillä tietojärjestelmistä löytyy vain harvoja tietoja edes likimain yhtenäisinä tilastotietoina sosiaalityön osalta. Näidenkin valittujen tietojen osalta jää nähtäväksi, vaikuttavatko esim. erilaiset työkäytännöt ja tehtävien organisointitavat sekä ohjeistukset tietojärjestelmiin tehtävistä kirjauksista siihen, miten näennäisesti saman käsitteen takaa löytyvät tiedot ovat vertailtavissa. Lastensuojelun avohuollosta esitetään kerättäväksi seuraavat tiedot: 16

19 4.1 Asiakkaat Asiakasmäärä yhteensä (henkilötunnus kertaalleen) avohuollon sosiaalityön asiakkaista lastensuojelun perhetyön tai avotyön asiakkaista jälkihuollon asiakkaista Huomioitava, että perhetyön, avohuollon ja jälkihuollon asiakasmäärässä voi olla samoja asiakkaita. Lastensuojelun avohuollon asiakkuuden alkamisen määrittelyyn on kiinnitetty huomiota useissa viimeaikaisissa tutkimuksissa. Stakesin työpaperissa: Lastensuojelun asiakkuuden haasteet (Heino & Kuoppala & Säkkinen 2005) todetaan mm. seuraavaa: Lastensuojelun alku ja asiakkuuden määritys ovat tulkinnanvaraisia prosesseja ja nämä käsitteet ovat pikemminkin hämäriä kuin selkeärajaisia. On vaikeaa määritellä, milloin asiakkuus alkaa. Annina Myllärniemi (2005) puolestaan toteaa: Kun lastensuojelun (avohuollon) asiakkaana olevien määrä on lisääntynyt vuosi toisensa jälkeen, on päädytty tarkistamaan tilastointitapoja. Epätarkkuuden alkuperä lienee lastensuojeluasiakkuuden määrittely-, aloittamisja päättämiskäytäntöjen kirjavuudessa. Todettujen vaikeuksien vuoksi Kuusikon sosiaalityön asiantuntijaryhmä päätti määritellä lastensuojeluasiakkuuden alkamisen ja päättämisen kriteerit (katso 5.1) 4.2 Perhetyö Perheen käsite perhetyössä on, että perheiden määrä = kotitalouksien määrä, jossa perhetyöntekijä käy eli ns. jääkaappiperheiden lukumäärä. Lastensuojelun avohuollon perhetyöstä koottavat tiedot: perheiden määrä perhe kertaalleen vuodessa lasten määrä perheissä (= kaikki ne lapset, jotka ovat asiakkaina perhetyössä) Tarkistettava: Miten perhe on määritelty tietojärjestelmään silloin, kun lapsi asuu vuoroviikot kummankin vanhemman luona? Efficaan voidaan tehdä vain toiseen osoitteeseen perheyhteys. Helsinki kerää tiedot manuaalisti ja saa vain perheiden määrät kuukausitasolla, ei vuositasolla (lapset samoin). Tampere ei saa tuotettua perhetyötä saavien perheiden määrää. Turku ei saa ostopalvelujen kustannuksia luotettavasti erikseen, koska kunta myöntää MLL:lle könttäsummana tukea, joka sisältää myös muita palveluja. Vantaa saa tuotettua perhetyötä saavien perheiden määrän, muttei pysty erittelemään omaa ja ostopalvelua. Perhetyötä tekevän henkilöstön määrän ja henkilöstön palkkakustannukset saavat kaikki. 4.3 Huoltosuunnitelmat Lastensuojelun avohuollon huoltosuunnitelmat 2005 tehdyt tai tarkistetut lastensuojelun avohuollon huoltosuunnitelmat. 17

20 Lapsi kertaalleen vuoden aikana niistä lapsista, joille on tehty uusi tai päivitetty vanhaa suunnitelmaa. Montako suunnitelmaa tehty lapselle ja keskiarvo suunnitelmat/lapset. Perhetyön osalta huoltosuunnitelmien määrän saa vain 2 kuntaa ja jälkihuollon osalta päätettiin, ettei tieto suunnitelmista ole niin tärkeä, että sitä kerättäisiin. Suunnitelmien määrät saadaan, mutta päivitettyjen suunnitelmien määrän keräämisen mahdollisuus pitää vielä selvittää tilastotietojen keruussa. 4.4 Tuomioistuimelle annettavat selvitykset lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta Tuomioistuimelle annettavat selvitykset eivät perustu lastensuojelulakiin eivätkä ole avohuollon sosiaalityötä, vaan oma tehtäväalueensa, joka perustuu lakiin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983, 7) Kerätään Selvitysten määrä yhteensä vuoden aikana. Selvitys voidaan antaa yhtenä kaikista perheen lapsista. Näitä tietoja haluttiin kerätä, koska osassa kuntia tämä työ on osa lastensuojelun sosiaalityöntekijän perustyötä. Näitä kuntia ovat Espoo, Oulu, Turku ja Vantaa. Helsingissä ja Tampereella nämä selvitykset tehdään keskitettynä toimintana. Koska perhetapaukset ja tilanteet ovat yhä monimutkaisempia, Espoossa, Oulussa ja Vantaalla on myös suunniteltu, että toiminta keskitetään. 4.5 Lastensuojelulain mukainen taloudellinen tuki LsL 13 mukaisesti myönnettyä taloudellista tukea saaneiden tilastotiedot kerätään asiakkaiden määrä kertaalleen päätökset yhteensä. Jälkihuoltonuorten taloudellinen tukeminen Kuntien tekemistä selvityksistä kävi ilmi, ettei jälkihuoltonuorten taloudellisen tukemisen eurojen määrää ole järkevää lähteä keräämään, koska niitä on vaikea saada eroteltua toimeentulotukena myönnetyistä avustuksista. Päätettiin, ettei kerätä kustannuksia tältä osin. Lastensuojelulakia on suunniteltu muutettavan siten, että jälkihuoltonuorten toimeentulotukinormi tulee asuinkunnan kustannettavaksi, kun se nyt on voitu periä sijaishuollon järjestämisen vastuussa olleelta kunnalta. (Ks. LsL 683/1983, 45) 4.6 Lastensuojeluilmoitukset ja syyt Kuusikon sosiaalityön asiantuntijatyöryhmä päätti kerätä seuraavat tilastoidut tiedot kunnista. Lastensuojeluilmoitukset 18

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu 2013 (päivitetty_ )

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu 2013 (päivitetty_ ) Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu (päivitetty_28052014) Lastensuojelu ilmoitusten lukumäärä Kuusikko-kunnissa 2009-16 000 Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2009

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2009 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU Lastensuojelun työryhmä Aila Kumpulainen 17.6.2010 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN 1457-5078 Edita Oy Ab 2010

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Liite nro 1 Pela 13.1.2009 1 (9) Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Perusturvan tilaajaorganisaatio Viranhaltija viranomaistehtävä Tilaajajohtaja -

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

Kuusikko 2007 Liite 1 1(3)

Kuusikko 2007 Liite 1 1(3) Kuusikko 2007 Liite 1 1(3) TOIMEENTULOTUEN TIEDONKERUUN MÄÄRITELMÄT 2006 Toimeentulotuella tarkoitetaan toimeentulotukilain (1412/97) mukaan kunnan varoista suoritettua viimesijaista taloudellista tukea

Lisätiedot

Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2005 Aikuisten sosiaalityö, sosiaaliohjaus ja toimeentulotukityö Perussosiaalityön koko henkilöstö

Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2005 Aikuisten sosiaalityö, sosiaaliohjaus ja toimeentulotukityö Perussosiaalityön koko henkilöstö Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2005 Aikuisten sosiaalityö, sosiaaliohjaus ja toimeentulotukityö Perussosiaalityön koko henkilöstö 29.3.2007 Kuusikon sosiaalityön asiantuntijaryhmä Marja-Riitta Kilponen

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto 31.1.2017 10.1.2017 Toimeentulotuki Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi auttamaan yli pahimpien talousvaikeuksien.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Sosiaalipalvelut. Muutosehdotukset: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan:

Sosiaalipalvelut. Muutosehdotukset: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan: Kirkkonummen kunta Perusturva Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan: Muutosehdotukset: Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluiden

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

Kyh Kyh liite 3 Kyh Kyh liite 1

Kyh Kyh liite 3 Kyh Kyh liite 1 Kyh 20.1.209 6 Kyh liite 3 Kyh 21.9.2010 94 Kyh liite 1 2 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ANTAMISESTA JA JÄRJESTÄMISESTÄ PÄÄT- TÄMINEN JA RATKAISUVALTA YKSILÖASIOISSA Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN VALTAKUNNALLINEN TILANNE

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN VALTAKUNNALLINEN TILANNE SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN VALTAKUNNALLINEN TILANNE - Sosiaalialan osaamiskeskusten selvitysten mukaan 6.. Jorma Kurkinen jorma.kurkinen@ulapland.fi SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN VALTAKUNNALLINEN TILANNE - Tiedot

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen toiminnan tilastoja vuonna 2015

Sosiaaliasiamiehen toiminnan tilastoja vuonna 2015 Sosiaaliasiamiehen toiminnan tilastoja vuonna 215 Palvelun tuottaja 213 214 215 Kunnan palvelu 541 423 452 Kuntayhtymän sosiaalipalvelu 3 3 Yksityinen kunnan ostopalveluna 2 28 22 Yksityinen sosiaalipalvelu

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Suun terveydenhuolto

Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuoltoon kuuluvat kunnalliset hammashuoltopalvelut. Osana analyysiä tarkastellaan myös yksityisiä ostopalveluita sekä erikoishammashoitoa. SUUN TERVEYDENHUOLLON YHTEENVETO

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 21.4.2015 45 Korvaa 18.6.2013 80 vahvistetun delegointisäännön Keuruun kaupunki 2 Perusturvalautakunnan toimialan delegointi / lastensuojelun

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu. vuonna 2014

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu. vuonna 2014 Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2014 Hanna Ahlgren-Leinvuo Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 4/2015 Esipuhe Kuutoskaupungit, kuutoset tai Kuusikko muodostuu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) 31.10.2012 Sivu 1 / 1 4537/05.01.00/2012 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta,

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Perusturvalautakuntan siirtää päätöksellään toimivaltaansa alaisilleen viranhaltijoille lukien seuraavasti:

Perusturvalautakuntan siirtää päätöksellään toimivaltaansa alaisilleen viranhaltijoille lukien seuraavasti: LAUKAAN KUNTA Perusturvalautakunta LIITE Perusturvalautakuntan siirtää päätöksellään 27.8.2015 toimivaltaansa alaisilleen viranhaltijoille 28.8.2015 lukien seuraavasti: 1. PERUSTURVAJOHTAJA/OSASTOPÄÄLLIKKÖ

Lisätiedot

Tilastoja. kanteluja sosiaalihuolto 2291; lastensuojelua 348

Tilastoja. kanteluja sosiaalihuolto 2291; lastensuojelua 348 Tilastoja Sosiaalihuolto kanteluja 1.1.2010-31.8.2013 sosiaalihuolto 2291; lastensuojelua 348 vuosi 2010: noin 4000 kantelua, joista noin 120 koski lasten oikeuksia (noin 60 koski lastensuojelua) vuosi

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta Tero Ristimäki Lastensuojelulain toimeenpanoon valmistautuminen Suurimpien kaupunkien suunnitelmat resurssien lisäämisestä lastensuojeluun vuodelle 2008 ja arviot lastensuojelulain velvoitteista selviytymisestä

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2014

LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2014 LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2014 2014 Sisältö Lastensuojelun tila 2014 1. LASTENSUOJELUILMOITUKSET 2. LASTENSUOJELUN ASIAKKAAT 3. LASTENSUOJELUN KUSTANNUKSET 4. LASTENSUOJELUN PALVELURAKENNE

Lisätiedot

Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista?

Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista? Lastensuojelun laatupäivä Tampereella 6.10.2010 Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista? Materiaali paneelia varten Erikoistutkija Tarja Heino, THL Asiantuntija Kaisu Muuronen,

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

Vakinaiset viranhaltijat käyttävät päätösvaltaa heidän ratkaistavakseen määrätyissä asioissa asianomaiseen virkaan tultuaan.

Vakinaiset viranhaltijat käyttävät päätösvaltaa heidän ratkaistavakseen määrätyissä asioissa asianomaiseen virkaan tultuaan. SASTAMALAN KAUPUNKI Sosiaalinen hyvinvointi ja toimintakyky ydinprosessi Sosiaali- ja terveyslautakunnan delegointisääntö I YLEISTÄ 1 Soveltamisala Sastamalan kaupungin hallintosäännön 9 :n mukaan lautakunnalla

Lisätiedot

Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke 2014-2016 Pohjois 2 Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke 2014-2016 Pohjois-Suomessa on tehty lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden kehittämistyötä vuodesta 2008 alkaen

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö 1 (13) Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.5.2015 2 (13) Sisällysluettelo Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Organisaatio... 3 1. Toimiala...

Lisätiedot

Ohje 1 / 7. Toimintaohje. Sosiaali- ja terveystoimi Terveyspalvelut. Sosiaali- ja terveyslautakunta Voimassa 1.1.

Ohje 1 / 7. Toimintaohje. Sosiaali- ja terveystoimi Terveyspalvelut. Sosiaali- ja terveyslautakunta Voimassa 1.1. Ohje 1 / 7 Toimintaohje Sosiaali- ja terveyslautakunta 22.11.2016 144. Voimassa 1.1.2017 lukien Sosiaali- ja terveystoimi Terveyspalvelut Tehtävä Päätösvalta Viranhaltija, päättää voimassaolevan lainsäädännön

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Vuorovaikutuksellinen lastensuojelulain perehdytys yhteistyökumppaneille Espoonlahden lastensuojelun avopalveluissa

Vuorovaikutuksellinen lastensuojelulain perehdytys yhteistyökumppaneille Espoonlahden lastensuojelun avopalveluissa Vuorovaikutuksellinen lastensuojelulain perehdytys yhteistyökumppaneille Espoonlahden lastensuojelun avopalveluissa Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.-30.9.2011 Johtava sosiaalityöntekijä Pekka

Lisätiedot

Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä tiedonantajapalaute 21/2002

Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä tiedonantajapalaute 21/2002 Stakes/StakesTieto 12.12.2002 Sosiaali- ja terveystilastot PL 220, 00531 Helsinki Puh. (09) 3967 2064 Salla Säkkinen Puh. (09) 3967 2234 Tuula Kuoppala Fax. (09) 3967 2459 e-mail: etunimi.sukunimi@stakes.fi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 44/ (5) Kaupunginhallitus Stj/

Helsingin kaupunki Esityslista 44/ (5) Kaupunginhallitus Stj/ Helsingin kaupunki Esityslista 44/2016 1 (5) Päätöshistoria Sosiaali- ja terveysvirasto 28.11.2016 HEL 2016-012226 T 01 01 00 Päätösehdotus Sosiaali- ja terveysvirasto esittää, että kaupunginhallitus päättäisi

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ YLEINEN EHKÄISY RISKIEHKÄISY RISKIEN TUNNISTAMINEN TYÖSKENTELYVAIHE 1 3 KK KORJAAVA PÄIHDETYÖ PÄIHDEHOITO

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Sosiaalipalvelukeskuksen tehtävät on määritelty perusturvalautakunnan johtosäännössä 9.

Sosiaalipalvelukeskuksen tehtävät on määritelty perusturvalautakunnan johtosäännössä 9. TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaalipalvelukeskus Sosiaalipalvelukeskuksen tehtävät on määritelty perusturvalautakunnan johtosäännössä 9. JOHTORYHMÄ Sosiaalipalvelukeskuksessa toimii johtoryhmä, jota johtaa sosiaalipalvelupäällikkö.

Lisätiedot

Kuntien yhteistoiminta ja tilastot. Mikko Mehtonen

Kuntien yhteistoiminta ja tilastot. Mikko Mehtonen Kuntien yhteistoiminta ja tilastot Mikko Mehtonen Kuntien yhteistoiminta 1. Yhteistoiminta-alueet isäntäkunta mallilla» Isäntäkunnan tilasto» Sopimuskunnan tilasto 2. Kuntayhtymät» Kuntayhtymän tilasto»

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011

Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 Päivähoidon Kuusikko-vertailu 2011 Päivähoitoikäiset (10kk 6v) ikäryhmittäin 31.12.2011 Kuusikon kunnissa sekä muutos

Lisätiedot

Lastensuojelun perhehoito

Lastensuojelun perhehoito Lastensuojelun perhehoito 12.12.2012 Perhehoidon lakimuutoksia 1.1.2012 Perhehoidon ensisijaisuus (Lsl 50 ) Ennakkovalmennus pakollinen (Perhehoitajalaki 1 ) Sijaishoitaja (Perhehoitajalaki 6 a ) Vastuutyöntekijän

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP Horisontti 6 000 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät ja 5 000 4 000 3 000 1 000 1 161 649 263 600 518 271 1 749 542 960 2 288 1 384 4 348 960 3 261 120 365 600 2 165 14 TP14 14

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen toimialan 2.2.2 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 28.12.2015 Voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi.

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi. HEINOLAN KAUPUNKI KUNNALLINEN III/PER SÄÄNTÖKOKOELMA Sosiaali- ja terveystoimi Kaupunginvaltuuston 17.11.2008 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 9.2.2009 hyväksymä muutos Kaupunginvaltuuston 11.5.2009 hyväksymä

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 6.4.215] KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Helmikuu 216 HELMIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Helmikuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

Perhepalvelut. Katso myös kuvaajat aineiston lopusta

Perhepalvelut. Katso myös kuvaajat aineiston lopusta Osavuosikatsaus 2: tammi-elokuu 2014 Uutta Maiseman korvaavaa raportointijärjestelmää kehitetään parhaillaan. Tiedot täydentyvät ja tarkentuvat tilinpäätöksen yhteydessä. Katso myös kuvaajat aineiston

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 3.11.215] KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Lokakuu 215 LOKAKUU PÄHKINÄNKUORESSA Lokakuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa: Lääkäripalvelujen

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 5.1.216] KUUKAUSIRAPORTTI MARRASKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Marraskuu 215 MARRASKUU PÄHKINÄNKUORESSA Marraskuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa:

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 29.6.216] KUUKAUSIRAPORTTI TOUKOKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Toukokuu 216 TOUKOKUU PÄHKINÄNKUORESSA Toukokuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016 Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Yleistä: Oulun kaupungissa on tällä hetkellä noin 250 lastensuojelun, 13 ikäihmisten ja 3 kehitysvammaisten ja vammaisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtäväalueena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaan kuuluvien lakien mukaiset tehtävät.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtäväalueena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaan kuuluvien lakien mukaiset tehtävät. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä, muutokset kv 21.1.2015, voimaan 1.2.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT 1. Toiminta-ajatus Lempäälän sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

SoTen tilaustaulukon toteutuminen 1-6/2015/Hyvinvointi ja terveyden edistämisen palvelut Palvelu

SoTen tilaustaulukon toteutuminen 1-6/2015/Hyvinvointi ja terveyden edistämisen palvelut Palvelu SoTen tilaustaulukon toteutuminen 1-6//Hyvinvointi ja terveyden edistämisen palvelut nkuvaus Laatu n myöntämisen n tarve/ HYVINVOINTI- JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN Neuvolapalvelut Äitiysneuvola lla turvataan

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ

YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ 1 YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 20.1.2015 Päivitys 17.1.2017 I Yleistä 1 Soveltamisala Ylöjärven

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Tilinpäätös > Lisää suoritetietoja tarvittaessa saatavilla Anu Vuoriselta )

Tilinpäätös > Lisää suoritetietoja tarvittaessa saatavilla Anu Vuoriselta ) Tilinpäätös 214 --> Lisää suoritetietoja tarvittaessa saatavilla Anu Vuoriselta (anu.vuorinen@oulunkaari.com, 44 365 5473) Perhepalvelut Kuntien väkiluvut 9 61 8 537 3 356 2 945 3 193 Katso myös kuvaajat

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Lasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro?

Lasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro? Lasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro? Tutkimusprofessori Mika Gissler 18.8.2016 1 THL on sosiaali- ja terveysalan tilastoviranomainen Lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalvelut

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 4.5.215] KUUKAUSIRAPORTTI MAALISKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Maaliskuu 215 MAALISKUU PÄHKINÄNKUORESSA Tähän maaliskuun kuukausiraporttiin on talousarvion 215 luvut korjattu yhteistoimintaneuvottelujen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN PÄÄTÖSVALLAN DELEGOINTI ALKAEN

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN PÄÄTÖSVALLAN DELEGOINTI ALKAEN KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.9.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN PÄÄTÖSVALLAN DELEGOINTI 1.11.2016 ALKAEN Tällä asiakirjalla tarkoitetaan Kauniaisten kaupungin

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu. vuonna 2015

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu. vuonna 2015 Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2015 Hanna Ahlgren-Leinvuo Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 7/2016 Esipuhe Kuusikko-työssä vertaillaan kuutoskaupunkien

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallituksen delegointisääntö

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallituksen delegointisääntö Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallituksen delegointisääntö Delegointisääntö on vahvistettu Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallituksen kokouksessa 15.12.2014 189 ja se astuu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta 31.10. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus paranee vähintään 1,8 % Kotihoidon asiakaspalvelutunnin

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 36 Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 2008-2012 Korvaus 2012 2011 2010 2009 2008 Laskennallinen 649 645 816 519 841 709 630 813 480 158 korvaus Toimeentulotuki 522 620 917

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2016-17 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia lasten osuus lapsiperh. koko väestöstä Koko maa 1 091 560 20,50 % 587

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh 07.01.2016 Sivu 1 / 1 5681/2015 01.02.01 7 Perhehoidon palkkioiden korottaminen 1.3.2016 Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh. 050 428 9405 Nina Sormo, puh. 050 598 6982 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset

Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset 1. Laskennallinen korvaus Alle 7-vuotiaat 6 845 / hlö / vuosi 7 -vuotta täyttäneet 2 300 / hlö / vuosi Maksetaan kolmen vuoden ajan 2. Korvaus

Lisätiedot

Toimeentulotuen Kelasiirto kunnan näkökulma Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät Lahti Virve Flinkkilä Palvelupäällikkö Vantaan

Toimeentulotuen Kelasiirto kunnan näkökulma Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät Lahti Virve Flinkkilä Palvelupäällikkö Vantaan Toimeentulotuen Kelasiirto kunnan näkökulma Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät Lahti 25-26.1.2017 Virve Flinkkilä Palvelupäällikkö Vantaan kaupunki Toimeentulotuen Kelasiirron vaikutukset Paljon

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun.

Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Finland/Law on Child Protection (Victims of trafficking) Lastensuojelulaki (13.4.2007/417) Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Lain tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Laitoshoidon ja palveluasumisen asiakasmaksupäätökset

Laitoshoidon ja palveluasumisen asiakasmaksupäätökset HALLINTO- JA TUKIPALVELUT / PERUSTURVA TP2013 TP2014 TP2015 Varhaiskasvatus Asiakasmaksupäätökset 1 762 2 145 1 644 Yksityisen hoidon tukipäätökset 314 252 278 Ostopalvelupäätökset sekä lasten kotihoidontuen

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski-Uudellamaalla 2009

Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski-Uudellamaalla 2009 Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski-Uudellamaalla 2009 SISÄLTÖ ALKUSANAT... 4 1 JOHDANTO... 5 1.1Selvityksen kunnat, kuntayhtymät ja yhteistoiminta-alueet... 5 2 LASTENSUOJELUN ASIAKKAAT... 9 2.1 Lastensuojeluilmoitukset...

Lisätiedot