Raisa Hievanen, Kati Lounema, Anu Räisänen, Sirkka-Liisa Kärki ja Jarkko Korpela

Transkriptio

1 Raisa Hievanen, Kati Lounema, Anu Räisänen, Sirkka-Liisa Kärki ja Jarkko Korpela AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEIDEN SEKÄ VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANON SEURANTA - TILANNEKATSAUS 2012 Koulutuksen seurantaraportit 2014:9

2 Koulutuksen seurantaraportit 2014:9 Raisa Hievanen, Kati Lounema, Anu Räisänen, Sirkka-Liisa Kärki ja Jarkko Korpela AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEIDEN SEKÄ VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANON SEURANTA - TILANNEKATSAUS 2012

3 Opetushallitus ja tekijät Koulutuksen seurantaraportit 2014:9 ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (verkkojulkaisu) Taitto: Erja Hirvonen, Grano Oy

4 SISÄLTÖ Esipuhe...6 Tiivistelmä...7 Sammandrag Johdanto Vuotta 2012 koskeva seuranta Vuotta 2012 koskevan seurannan tulokset Ammatillinen peruskoulutus Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma Työelämälähtöisyys Valinnaisuus Joustavuus Elinikäisen oppimisen avaintaidot Koulutuksen järjestäjän oma arvio linjausten toteutumisesta Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman uudistuksen toimeenpanon resursointi Uudistuksen tavoitteiden toteutumisen seuranta ja arviointi sekä kehittäminen Näyttötutkintona järjestettävät perustutkinnot Näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma Työelämälähtöisyys Valinnaisuus Joustavuus Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon järjestäjän oma arvio linjausten toteutumisesta Uudistettujen tutkinnon perusteiden toimeenpanon resursointi Uudistuksen tavoitteiden toteutumisen seuranta ja arviointi sekä kehittäminen Uudistuksen tavoitteet ja laadunvarmistus tutkintotoimikuntien näkökulmasta Kysely työelämälle Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavat ja valmentavat koulutukset Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hyväksyminen Valinnaisuus Joustavuus Työelämään valmentautuminen ja työssäoppiminen Seuranta koulutuksen päätyttyä Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset Tulosten luotettavuudesta Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma ja järjestämissopimuksen liitteenä oleva järjestämissuunnitelma Työelämälähtöisyys Valinnaisuus Joustavuus

5 4.2.5 Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon perusteiden toimeenpanon resursointi Uudistuksen tavoitteiden toteutumisen seuranta ja arviointi sekä kehittäminen Työelämän käsitys perusteiden toimeenpanosta Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavat ja valmentavat koulutukset Kehittämisehdotukset Slutledningar och utvecklingsförslag Resultatens tillförlitlighet Slutledningar och utvecklingsförslag Utbildningsanordnarens läroplan och plan för anordnande av fristående examina Arbetslivsorientering Valbarhet Flexibilitet Nyckelkompetenser för livslångt lärande Resurser för genomförandet av examensgrunderna Uppföljning, bedömning och utveckling av genomförandet av målen för revideringen Arbetslivets uppfattning om genomförandet av examensgrunderna Förberedande utbildningar för grundläggande yrkesutbildning Utvecklingsförslag Liitteet Liite 1. Ammatillisten perustutkintojen sekä valmentavien ja valmistavien koulutusten perusteiden uudistamisen aikataulu Liite 2. Perusteiden toimeenpanon seurannan ohjausryhmä Liite 3. Tutkintokohtaisten kyselyjen otanta Liite 4. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten otanta Liite 5. Tutkintotoimikuntien otanta Liite 6. Kyselyn vastaajat kielen mukaan Liite 7. Valinnaisten ammatillisten tutkinnon osien suunnitteluun osallistuneet tahot ammatillisessa peruskoulutuksessa Liite 8. Valinnaisten ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien suunnitteluun osallistuneet tahot ammatillisessa peruskoulutuksessa Liite 9. Elinikäisen oppimisen avaintaito, jonka huomioon ottamisessa ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjä onnistui erityisen hyvin opetuksessa ja ammattiosaamisen näytöissä Liite 10. Vaikeimmin ammatillisessa peruskoulutuksessa opetukseen ja ammattiosaamisen näyttöihin integroitavat elinikäisen oppimisen avaintaidot Liite 11. Järjestäjän linjausten toteutumisen seuranta ammatillisessa peruskoulutuksessa Liite 12. Valinnaisten tutkinnon osien suunnitteluun osallistuneet tahot näyttötutkintoina järjestettävissä ammatillisissa perustutkinnoissa

6 Liite 13. Elinikäisen oppimisen avaintaidot, joiden huomioon ottamisessa tutkintotilaisuuksissa ja näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa tutkinnon järjestäjät onnistuivat erityisen hyvin Liite 14. Järjestäjän linjausten toteutumisen seuranta näyttötutkintoina järjestettävissä ammatillisissa perustutkinnoissa Liite 15. Kysely kaikille ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjille Liite 16. Kysely kaikille näyttötutkinnon järjestäjille Liite 17. Tutkintokohtainen kysely ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjille.114 Liite 18. Tutkintokohtainen kysely näyttötutkinnon järjestäjille Liite 19. Kysely ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten järjestäjille Liite 20. Kysely opiskelijoille ja tutkinnon suorittajille Liite 21. Kysely työelämälle Liite 22. Kysely tutkintotoimikunnille Taulukkoluettelo Kuvioluettelo

7 Esipuhe Ammatillisten perustutkintojen vuosina uudistettujen tutkinnon perusteiden sekä ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten opetussuunnitelmien perusteiden toimeenpanon seuranta toteutetaan vuosina Perusteiden uudistuksen keskeisinä tavoitteina oli työelämälähtöisyyden, valinnaisuuden, joustavuuden ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen vahvistaminen. Tämä raportti sisältää vuotta 2012 koskevan seurannan tulokset sekä johtopäätökset ja kehittämisehdotukset. Raportin on tarkoitus antaa kokonaiskuva perusteiden toimeenpanon tilanteesta vuonna Koulutuksen ja tutkinnon järjestäjät voivat, seurannan edelleen jatkuessa, tässä tilannekatsauksessa ja vuotta 2011 koskevassa tilannekatsauksessa esitettyjen kehittämisehdotusten avulla ideoida oman toimintansa kehittämistä uudistusten tavoitteiden mukaisessa toiminnassa. Vuotta 2012 koskevan tilannekatsauksen kirjoittamisesta ovat vastanneet projektiassistentti Raisa Hievanen, yli-insinööri Kati Lounema ja yksikön päällikkö, opetusneuvos Anu Räisänen. Lisäksi projektisihteeri Jarkko Korpela on avustanut kirjoitustyössä. Vuotta 2012 koskevan seurannan toteutuksen ydintyöryhmän ovat heidän lisäkseen muodostaneet yksikön päällikkö, opetusneuvos Sirkka-Liisa Kärki, opetusneuvos Aira Rajamäki, erityisasiantuntija Marget Kantosalo, erityisasiantuntija Tim Lamminranta ja opetusneuvos Ingeborg Rask. Perusteiden toimeenpanon seurannan ohjausryhmä sekä Opetushallituksen ammattikoulutuksen ja arvioinnin asiantuntijat ovat tukeneet, ohjanneet ja antaneet palautetta seurantatyöstä. Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos 6

8 Tiivistelmä Vuonna 2013 toteutetun ammatillisten perustutkintojen tutkinnon perusteiden sekä ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten opetussuunnitelmien perusteiden toimeenpanon seurannan tarkoituksena oli selvittää vuosina uudistettujen perusteiden toimeenpanon valtakunnallinen kokonaistilanne vuonna 2012 erityisesti työelämälähtöisyyden, valinnaisuuden, joustavuuden ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen vahvistamisen osalta. Tavoitteena oli myös samalla selvittää, miten koulutuksen ja tutkinnon järjestäjät ovat toimeenpanneet uudistetut perusteet, missä vaiheessa toimeenpano on ja miten uudistukselle asetetut tavoitteet on saavutettu. Perusteiden toimeenpanon seurannan suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi Opetushallitus. Seurantaa tukemaan asetettiin opetushallinnon ja sidosryhmien edustajista koostuva ohjausryhmä. Seurannassa kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella kaikilta koulutuksen ja tutkinnon järjestäjiltä tietoa perusteiden toimeenpanon tilanteesta vuonna Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjistä 106 (86,2 %) vastasi kyselyyn. Näyttötutkinnon järjestäjistä kyselyyn vastasi 85 (87,6 %) järjestäjää. Lisäksi seurannassa kerättiin tutkintokohtaista tietoa 21 perustutkinnosta sekä koulutuskohtaista tietoa kaikista ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavista ja valmentavista koulutuksista. Tutkinto- ja koulutuskohtaisten kyselyjen vastaajat valittiin otannalla. Tutkintokohtaiseen kyselyyn vastasi 73 koulutuksen järjestäjää (vastausprosentti 88,0) ja 51 tutkinnon järjestäjää (vastausprosentti 87,9). Valmistavien ja valmentavien koulutusten kyselyyn vastasi 15 järjestäjää (vastausprosentti 93,8). Järjestäjien lisäksi tutkintokohtaista tietoa kerättiin opiskelijoilta ja tutkinnon suorittajilta, työelämän edustajilta sekä tutkintotoimikunnilta. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista 770 vastasi opiskelijakyselyyn. Ammatillista perustutkintoa näyttötutkintona tai oppisopimuskoulutuksena suorittavista kyselyyn vastasi 244 tutkinnon suorittajaa tai opiskelijaa. Työelämäkyselyyn vastasi 203 työelämän edustajaa, joista 63,5 % edusti työnantajia tai yrittäjiä ja 36,5 % työntekijöitä. Otantaan valikoituneista tutkintotoimikunnista 20 (74,1 %) vastasi kyselyyn. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavista ja valmentavista koulutuksista ei kerätty tietoa opiskelijakyselyllä eikä työelämäkyselyllä. Seurantakyselyjen aineiston luonteesta sekä ruotsinkielisten järjestäjien pienestä määrästä johtuen suomen- ja ruotsinkielisten järjestäjien tuloksia ei raportoida erikseen. Koulutuksen ja tutkinnon järjestäjät ovat toimeenpanneet vuosina uudistetut tutkinnon perusteet kokonaisuutena hyvin, mutta toimeenpanossa on havaittavissa selkeitä kehittämiskohteita suhteessa uudistuksen tavoitteisiin. Seurantakysely nosti esiin kehittämistarpeita Opetushallituksen perusteiden julkaisun aikataulussa, koulutuksen ja tutkinnon järjestäjien perusteiden toimeenpanon aikataulussa sekä toimeenpanoa koskevissa toimissa ja toimeenpanon tuessa. Koulutuksen ja tutkinnon järjestäjät ovat tutkinnon perusteiden toimeenpanossa eri vaiheissa, mutta myös uudistetut tutkinnon perusteet ovat tulleet voimaan eri aikoina. 7

9 Koulutuksen järjestäjät olivat päivittäneet asianmukaisesti koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteisen osan. Osassa perusteita aika perusteiden hyväksymisen ja voimaantulon välillä oli lyhyt. Koulutuksen järjestäjien keskuudessa olikin yleistä, että uudistettujen tutkinnon perusteiden mukainen koulutus oli aloitettu ennen opetussuunnitelman tutkintokohtaisen osan hyväksymistä. Myös osa tutkinnon järjestäjistä oli aloittanut uudistettujen perusteiden mukaisen valmistavan koulutuksen ja/tai tutkinnon järjestämisen ennen kuin tutkintotoimikunta oli hyväksynyt päivitetyn järjestämissuunnitelman. Koulutuksen järjestäjillä opetussuunnitelmien saatavuus oli hyvä. Työelämälähtöisyydelle tutkinnon perusteiden uudistuksessa asetetut tavoitteet toteutuivat pääosin hyvin. Parannettavaa on kuitenkin erityisesti työelämän osallistamisessa suunnitteluvaiheeseen. Valinnaisuus ei toteutunut koulutuksen ja tutkinnon järjestäjien toiminnassa tavoitteiden mukaisesti. Parhaiten valinnaisuus on mahdollistettu ja toteutuu suoritettavan tutkinnon sisällä. Kehitettävää on erityisesti koulutuksen ja tutkinnon järjestäjien välisen yhteistyön hyödyntämisessä valinnaisuutta mahdollistettaessa. Tavoitteiden mukaisesti koulutuksen ja tutkinnon järjestäjien toiminnassa ei toteutunut myöskään joustavuus. Koulutuksen järjestäjille osoittautui jossain määrin haasteelliseksi mahdollistaa sekä tutkinnon suorittaminen osa tai osia kerrallaan että koulutuksen ja työelämän vuorottelu. Tutkinnon suorittajien osallistuminen tutkintotilaisuuksiin ilman osallistumista näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistumista oli harvinaista. Joustavuuden tarjoamat mahdollisuudet aikaistavat valmistumista tai lyhentävät näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen kestoa heikosti. Järjestäjien mukaan elinikäisen oppimisen avaintaitojen integrointi opetukseen, ammattiosaamisen näyttöihin ja tutkintotilaisuuksiin toteutui hyvin. Koulutuksen järjestäjät kohdensivat opettajien tuntiresursseja työssäoppimisen ohjaukseen, ammattiosaamisen näyttöihin ja opetussuunnitelmien päivitystyöhön. Tutkinnon järjestäjistä lähes kaikki kohdensivat henkilöresursseja tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistamiseen, tutkinnon järjestämiseen, näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällön ja järjestämisen suunnitteluun, tutkintotilaisuuksiin sekä arvioijien kouluttamiseen. Lisäksi suuri osa kohdensi henkilöresursseja myös järjestämissuunnitelman laadintaan. Seurannan aineiston perusteella ei kuitenkaan saada kattavaa kuvaa päivitystyöhön käytetyn resurssin suuruudesta, sillä kohdentamisperiaatteista oli suurta vaihtelua eri järjestäjien välillä. Työelämäjaksolle vuonna 2012 osallistuneiden opettajien ja kouluttajien määrät olivat melko pienet. Järjestäjät keräsivät seurantatietoa perusteiden uudistuksen tavoitteisiin liittyvien linjaustensa toteutumisesta useimmiten opiskelijoilta tai tutkinnon suorittajilta. Määrällisten tai laadullisten indikaattorien tai mittareiden avulla kerätty tai työelämältä koottu palaute oli vähäisempää. Noin puolet järjestäjistä teki vuonna 2012 uudistuksen tavoitteisiin liittyvää itsearviointia. Uudistuksen tavoitteisiin liittyvien kehittämistoimenpiteiden tai -hankkeiden tekeminen tai käynnistäminen oli yleisempää. 8

10 Työelämän edustajien mukaan uudistuksen tavoitteisiin perehtyminen ja niiden toteutuminen työpaikoilla toimivat pääosin hyvin. Heidän mukaansa parantamisen varaa oli opiskelijoiden ja tutkinnon suorittajien ammatillisessa osaamisessa heidän tullessaan ammattiosaamisen näyttöön tai tutkintotilaisuuteen. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavissa ja valmentavissa koulutuksissa opiskelijoiden mahdollisuudet yksilöllisiin valintoihin ja yksilölliseen opiskeluaikaan toteutuivat melko hyvin. Koulutuksen keskeyttäminen oli kuitenkin yleistä. Opiskelijoiden valmiuksiin jatkaa opiskelemaan ammatilliseen tutkintoon johtavassa koulutuksessa tulee kiinnittää huomiota. 9

11 Sammandrag Syftet med den år 2012 utförda uppföljningen av genomförandet av grunderna för yrkesinriktade grundexamina och läroplanerna för förberedande utbildningar för grundläggande yrkesutbildning var att utreda det nationella helhetsläget 2012 gällande genomförandet av grunderna som reviderades I utredningen beaktades särskilt arbetslivsorienteringen, valbarheten, flexibiliteten och stärkandet av nyckelkompetenserna för livslångt lärande. Målet var också att samtidigt utreda hur utbildningsanordnarna och examensarrangörerna har genomfört de reviderade examensgrunderna, i vilket skede av genomförandet de befinner sig och hur de uppnått de mål som ställts upp för revideringen. Utbildningsstyrelsen har haft ansvar för planeringen och genomförandet av uppföljningen. En styrgrupp bestående av representanter för undervisningsförvaltningen och intressentgrupper tillsattes för att stödja uppföljningen. I uppföljningen samlade man in information av alla utbildningsanordnare och examensarrangörer angående läget för genomförandet av examensgrunderna 2012 genom en digital förfrågan. Av yrkesutbildningsanordnarna svarade 106 (86,2 %) på förfrågan. Av examensarrangörerna svarade 85 (87,6 %) på förfrågan. I uppföljningen samlade man dessutom in examensspecifika uppgifter om 21 grundexamina och utbildningsspecifika uppgifter om alla förberedande utbildningar för grundläggande yrkesutbildning. De som svarade på de examens- och utbildningsspecifika förfrågningarna valdes ut genom ett urval. Sammanlagt 73 utbildningsanordnare (svarsprocent 88,0) och 51 examensarrangörer (svarsprocent 87,9) svarade på den examensspecifika förfrågan. På förfrågan gällande förberedande utbildningar för grundläggande yrkesutbildning svarade 15 anordnare (svarsprocent 93,8). Förutom av anordnarna samlade man också in information av studerande och examinander, arbetslivsrepresentanter och examenskommissioner. Av studerandena inom grundläggande yrkesutbildning svarade 770 på studerandeförfrågan. Av dem som avlägger en yrkesinriktad grundexamen som fristående examen eller på läroavtal svarade 244 på förfrågan. På förfrågan som riktade sig till arbetslivet svarade 203 arbetslivsrepresentanter, varav 63,5 % företrädde arbetsgivare eller företagare och 36,5 % arbetstagare. Av de examenskommissioner som valdes ut i urvalet svarade 20 (74,1 %) på förfrågan. När det gäller förberedande utbildningar för grundläggande yrkesutbildning samlade man inte in information genom förfrågningar riktade till studerande eller arbetslivet. På grund av uppföljningsmaterialets art och det låga antalet svenskspråkiga anordnare rapporteras inte resultaten för de finsk- och svenskspråkiga anordnarna separat. Utbildningsanordnarna och examensarrangörerna har på det stora hela genomfört de år reviderade examensgrunderna väl, men det finns tydliga utvecklingsmål för genomförandet av grunderna i förhållande till målen i revideringen. Uppföljningsförfrågan lyfte fram utvecklingsbehov gällande såväl Utbildningsstyrelsens tidtabell för publiceringen av examensgrunderna, tidtabellen för genomförandet av examensgrunderna hos utbildningsanordnarna och examensarrangörerna som åtgärderna och stödet för ge- 10

12 nomförandet av grunderna. Utbildningsanordnarna och examensarrangörerna befinner sig i olika skeden när det gäller genomförandet av examensgrunderna, men så har också de reviderade examensgrunderna trätt i kraft vid olika tidpunkter. Anordnarna av grundläggande yrkesutbildning hade uppdaterat den gemensamma delen av läroplanen enligt föreskrifterna. För en del av examensgrunderna var tiden mellan att de godkändes och trädde i kraft kort. Bland utbildningsanordnarna var det också vanligt att man hade börjat ordna utbildning enligt de reviderande grunderna innan den examensspecifika delen i utbildningsanordnarens läroplan hade godkänts. Även en del av examensarrangörerna hade börjat ordna förberedande utbildning och/eller examen enligt de reviderade grunderna innan examenskommissionen hade godkänt den uppdaterade planen för anordnande av fristående examen. Tillgången till läroplanerna hos utbildningsanordnarna var god. De mål som ställts upp för arbetslivsorienteringen i revideringen av examensgrunderna hade i huvudsak genomförts väl. Det som fortfarande behöver förbättras är särskilt arbetslivets delaktighet i planeringsskedet. Valbarheten genomfördes inte i enlighet med målen i utbildningsanordnarnas och examensarrangörernas verksamhet. Allra bäst genomfördes möjligheten att välja valbara examensdelar inom den egna grundexamen. Ett särskilt viktigt utvecklingsområde för utbildningsanordnarna och examensarrangörerna är att skapa ett samarbete som ger flera möjligheter till valbarhet. Inte heller flexibiliteten i examina genomfördes i enlighet med målen i utbildningsanordnarnas och examensarrangörernas verksamhet. Det visade sig i viss mån vara en utmaning för utbildningsanordnarna att göra det möjligt för de studerande både att avlägga examen en eller flera examensdelar i sänder och att växla mellan utbildning och arbete. Det var ovanligt att examinanderna deltog i examenstillfällen utan att först ha deltagit i utbildning som förbereder för fristående examen. De möjligheter som flexibiliteten erbjuder har en svag inverkan när det gäller att tidigarelägga examen eller förkorta tiden för den förberedande utbildningen. Enligt anordnarna genomfördes integreringen av nyckelkompetenser för livslångt lärande väl i undervisningen, yrkesproven och examenstillfällena. Utbildningsanordnarna allokerade lärarnas timresurser till handledning av inlärning i arbetet, yrkesprov och arbete med uppdateringen av läroplanerna. Av examensarrangörerna allokerade nästan alla personresurser till personlig tillämpning vid avläggandet av examen, ordnandet av examen, planering av innehåll och ordnandet av förberedande utbildning för fristående examen, examenstillfällen samt utbildning av bedömare. Därtill allokerade en stor del också personresurser till uppgörandet av planen för anordnande av fristående examen. Det är ändå inte möjligt att utgående från uppföljningsmaterialet få en heltäckande bild av mängden resurser som använts på uppdateringsarbetet, eftersom det finns stora variationer mellan resurseringsprinciperna hos anordnarna. De lärare och utbildare som deltagit i arbetslivsperioder år 2012 var ganska få till antalet. Anordnarna samlade oftast in uppföljningsinformation av studerandena och examinanderna angående genomförandet av riktlinjerna för revideringen av examensgrunderna. 11

13 Respons som samlats in med hjälp av kvalitativa eller kvantitativa indikatorer eller mätare eller respons som samlats in från arbetslivet var mindre vanligt. Ungefär hälften av anordnarna gjorde 2012 en självvärdering i anslutning till målen för revideringen. Att göra upp utvecklingsåtgärder och starta utvecklingsprojekt kring målen för revideringen av examensgrunderna var däremot vanligare. Enligt arbetslivsrepresentanterna fungerade introduktionen och genomförandet av målen för revideringen på arbetsplatserna i huvudsak väl. Enligt dem fanns det ändå behov av förbättring när det gäller det yrkeskunnande som de studerande och examinanderna har när de kommer för att avlägga yrkesprov eller delta i examenstillfällen. I förberedande utbildning för grundläggande yrkesutbildning genomfördes studerandenas möjligheter till individuella val och individuell studietid ganska väl. Studieavbrott var emellertid vanliga. Man bör ägna mer uppmärksamhet åt studerandenas färdigheter att fortsätta i en utbildning som leder till yrkesinriktad examen. 12

14 1 Johdanto Ammatillisten perustutkintojen tutkinnon perusteet sekä valmistavien ja valmentavien koulutusten opetussuunnitelmien perusteet uudistettiin vuosina (Liite 1). Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen välisessä tulossopimuksessa vuosille on sovittu uudistettujen perusteiden toimeenpanon seurannasta. Seuranta on osa laajempaa kokonaisuutta, jonka tavoitteena on hankkia palautetta ammatillisen tutkintojärjestelmän, tutkintojen ja ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten perusteiden sekä niiden valmisteluun kytkeytyvien prosessien kehittämiseksi. Uudistettujen perusteiden toimeenpanon seurannan tarkoitus on selvittää perusteiden toimeenpanon valtakunnallinen kokonaistilanne erityisesti työelämälähtöisyyden, valinnaisuuden, joustavuuden ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen vahvistamisen osalta. Samalla selvitetään, miten koulutuksen ja tutkinnon järjestäjät ovat toimeenpanneet uudistetut perusteet, missä vaiheessa toimeenpano on ja miten uudistukselle asetetut tavoitteet on saavutettu. Monivuotisessa seurannassa selvitetään perusteiden toimeenpanon tilannetta vuosia 2011, 2012 ja 2013 koskevilla kyselyillä sekä vuonna 2013 toteutetuilla asiakirja-analyyseillä. Opetushallituksen toteuttaman seurannan lisäksi Koulutuksen arviointineuvosto toteuttaa vuosina ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmaprosessin kokonaisarvioinnin, joka on otettu huomioon perusteiden toimeenpanon seurannan suunnittelussa. Ennen varsinaisen seurannan toteutuksen käynnistämistä Opetushallitus selvitti erillisellä kyselyllä toimeenpanon tilannetta vuonna Raportti perusteiden toimeenpanon tilannekatsauksesta on julkaistu sähköisesti vuonna Varsinainen seuranta käynnistyi vuotta 2011 koskevalla kyselyllä, joka toteutettiin vuonna Vuotta 2011 koskevan seurannan tulokset, johtopäätökset ja kehittämisehdotukset on raportoitu seurannan vuotta 2011 koskevassa tilannekatsauksessa. Seurannan lähtökohdat ja tavoitteet perusteiden uudistukselle on esitetty kattavasti tässä raportissa. Perusteiden toimeenpanon vuotta 2012 koskeva seuranta toteutettiin vuonna Seurantakyselyjen kohderyhminä olivat koulutuksen ja tutkinnon järjestäjät, ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten järjestäjät, tutkintotoimikunnat, työelämän edustajat sekä opiskelijat ja tutkinnon suorittajat. Kaikille koulutuksen ja tutkinnon järjestäjille lähetettiin perusteiden toimeenpanon tilannetta yleisellä tasolla käsittelevä kysely. Lisäksi toteutettiin otantaan perustuvat tutkinto- ja koulutuskohtaiset kyselyt. Tämä raportti kertoo uudistettujen perusteiden toimeenpanon valtakunnallisesta tilanteesta vuonna Raportti sisältää perusteiden toimeenpanon seurantasuunnitelman suppean esittelyn, vuotta 2012 koskevien seurantakyselyjen tulokset sekä tulosten perusteella tehdyt johtopäätökset ja kehittämisehdotukset. Seurantakyselyjen aineiston luonteesta sekä ruotsinkielisten järjestäjien pienestä määrästä johtuen suomen- ja ruotsinkielisten järjestäjien tuloksia ei raportoida erikseen. Perusteiden toimeenpanolla on liittymäpintoja myös muihin selvityksiin. Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavasta koulutuksesta on tehty tilanne- 13

15 katsaus lukuvuodesta Vuotta 2011 koskevan seurannan tilannekatsauksen julkaisemisen aikaan olivat valmistuneet arvioinnit ammatillisesta osaamisesta rakennusalan ja metsäalan perustutkinnoissa. Tämän jälkeen oppimistulosten arvioinneista ovat valmistuneet myös maatalousalan perustutkintoa, hiusalan perustutkintoa sekä sähkö- ja automaatioalan perustutkintoa koskevat arvioinnit. Toimeenpanon seurantaan liittyviä selvityksiä tullaan käsittelemään tarkemmin koko seurantahankkeen tulokset yhdistävässä loppuraportissa. Opetushallitus on asettanut perusteiden toimeenpanon seurantaa tukemaan ohjausryhmän opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen, koulutuksen ja tutkinnon järjestäjien, tutkintotoimikuntien, rehtorijärjestön, opettajajärjestön, Suomen Kuntaliiton, opiskelijajärjestöjen, työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen ja -liittojen sekä Koulutuksen arviointineuvoston edustajista (liite 2.). Seurannan käytännön toteutuksesta Opetushallituksessa vastaa seurannan ydintyöryhmä, jonka työtä tukee sisäinen työryhmä. Ydintyöryhmään kuuluvat yli-insinööri Kati Lounema, opetusneuvos Anu Räisänen, projektisihteeri Raisa Hievanen ja projektisihteeri Jarkko Korpela. Sisäiseen työryhmään kuuluvat lisäksi opetusneuvos Aira Rajamäki, erityisasiantuntija Tim Lamminranta, erityisasiantuntija Marget Kantosalo ja opetusneuvos Ingeborg Rask. Seurantahanketta johtaa yksikön päällikkö, opetusneuvos Sirkka-Liisa Kärki. 14

16 2 Vuotta 2012 koskeva seuranta Perusteiden toimeenpanon seurannasta on sovittu opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen välisessä tulossopimuksessa vuosille Seuranta koostuu kolmena vuonna toteutettavista seurantakyselyistä ja kerran toteutettavasta asiakirja-analyysistä. Seurannan tavoitteena on hankkia tietoa siitä, miten järjestäjät ovat toimeenpanneet uudistetut tutkinnon perusteet, missä vaiheessa toimeenpano on ja miten toimeenpanoon on resursoitu sekä miten uudistukselle asetetut tavoitteet on saavutettu. Seurannan kautta saatavaa tietoa voidaan käyttää säädösten, perustutkintojen tutkinnon perusteiden ja valmistavien ja valmentavien koulutusten opetussuunnitelmien perusteiden sekä perusteiden laadintaprosessien kehittämiseen. Lisäksi seurannalla saadaan tietoa siitä, millaista tukea koulutuksen järjestäjät tarvitsevat opetussuunnitelmia ja tutkinnon järjestäjät järjestämissuunnitelmia laatiessaan. Ensimmäinen, vuotta 2011 koskeva seurantakysely toteutettiin vuonna Kyselyn tulosten perusteella laadittiin tilannekatsaus, joka julkaistiin alkuvuodesta Näin ollen tämän tilannekatsauksen johtopäätökset ja kehittämisehdotukset eivät ole voineet vaikuttaa järjestäjien toimintaan vuonna Vuotta 2012 koskevaa seurantaa varten kerättiin tietoa kahdeksalla eri kyselyllä. Kaksi kyselyä suunnattiin kaikille järjestäjille: kysely kaikille ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjille kysely kaikille ammatillisia perustutkintoja näyttötutkintona järjestäville tutkinnon järjestäjille. Kuuden muun kyselyn vastaajat valittiin otannalla: tutkintokohtainen kysely ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjille tutkintokohtainen kysely ammatillisia perustutkintoja näyttötutkintona järjestäville tutkinnon järjestäjille tutkintokohtainen kysely opiskelijoille ja tutkinnon suorittajille tutkintokohtainen kysely työelämälle tutkintokohtainen kysely tutkintotoimikunnille koulutuskohtainen kysely ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten järjestäjille. Tutkintokohtaisten kyselyiden kohteena olleet perustutkinnot valittiin harkinnanvaraisesti kaikilta koulutusaloilta yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alaa lukuun ottamatta suhteessa koulutusalan kokoon. Lisäksi pyrittiin siihen, että vuoden 2011 ja 2012 seurantojen kohteena olisi mahdollisimman vähän samoja perustutkintoja. 15

17 Taulukko 1. Tutkintokohtaisen tarkastelun kohteeksi valittujen perustutkintojen määrä eri koulutusaloilla. Koulutusala Tutkintokohtaisen tarkastelun kohteeksi valittujen perustutkintojen määrä Humanistinen ja kasvatusala 1 Kulttuuriala 2 Luonnontieteiden ala 1 Tekniikan ja liikenteen ala 10 Luonnonvara- ja ympäristöala 3 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 3 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 1 Yhteensä 21 Tutkinto- ja koulutuskohtaisten kyselyjen vastaajien otantaa tehtäessä noudatettiin seuraavia periaatteita: Vastaajiksi valittiin noin 10 % seurannan kohteeksi valittujen perustutkintojen ja ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten järjestäjistä. Vastaajiksi valittiin erikokoisia järjestäjiä tasaisesti eri puolilta maata. Mukaan valittiin suomen- ja ruotsinkielisiä järjestäjiä. Otanta pyrittiin tekemään niin, että samalta järjestäjältä ei olisi mukana otannassa kovin montaa perustutkintoa ja valmistavaa ja valmentavaa koulutusta. Kaikki järjestäjät eivät osuneet otantaan. Opiskelijoille ja tutkinnon suorittajille kohdennetun kyselyn kohderyhmänä olivat keväällä 2013 valmistuvat opiskelijat ja tutkinnon suorittajat kyseessä olevasta perustutkinnosta. Työelämäkyselyn kohderyhmänä olivat kyseisen perustutkinnon ammattiosaamisen näyttöjen ja/tai tutkintotilaisuuksien arvioijina toimivat työelämän edustajat. Tutkintokohtaisen kyselyn otantaan valitut järjestäjät etsivät kukin työelämän yhteistyökumppaniensa joukosta kolme vastaajaa. Tutkintokohtaisen tarkastelun kohteeksi valitut perustutkinnot, järjestäjien määrät kussakin perustutkinnossa sekä otantaan valittujen koulutuksen ja tutkinnon järjestäjien määrät perustutkinnoittain on esitetty liitteessä 3. Vastaavat tiedot ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavista ja valmentavista koulutuksista on esitetty liitteessä 4. Ne tutkintotoimikunnat, joita tutkintotoimikuntien kysely koski, on lueteltu liitteessä 5. Kyselyiden pohjana käytettiin vuotta 2011 koskevassa seurannassa käytettyjä kyselylomakkeita, joten tämän raportin tulokset ovat pääosin vertailtavissa vuoden 2011 raportin tuloksiin. Ennakkoilmoitukset kyselyistä lähetettiin järjestäjille vuoden 2012 lopussa. Linkit sähköisiin kyselylomakkeisiin sekä tarkemmat vastausohjeet lähetettiin järjestäjille ja tutkintotoimikunnille tammikuussa Seurantakyselyt toteutettiin sähköisen Survettekyselytyökalun avulla. Järjestäjät ja tutkintotoimikunnat vastasivat kyselyihin hyvin. 16

18 Taulukko 2. Kaikille järjestäjille suunnattujen kyselyiden perusjoukot, kyselyihin vastanneiden määrät ja vastausprosentit. Kaikille järjestäjille suunnatut kyselyt Perusjoukko N Kyselyyn vastanneet n Vastausprosentti Kysely kaikille ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjille ,2 Kysely kaikille näyttötutkinnon järjestäjille ,6 Taulukko 3. Otantaperusteisesti toteutettujen kyselyiden otantojen koot, kyselyihin vastanneiden määrät ja vastausprosentit. Otantaperusteisesti toteutetut tutkintokohtaiset kyselyt Otanta N Kyselyyn vastanneet n Vastausprosentti Tutkintokohtainen kysely ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjille ,0 Tutkintokohtainen kysely näyttötutkinnon järjestäjille ,9 Kysely ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten järjestäjille ,8 Kysely tutkintotoimikunnille ,1 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoille suunnattuun kyselyyn vastasi yhteensä 770 opiskelijaa. Ammatillista perustutkintoa näyttötutkintona suorittaville suunnattuun kyselyyn vastasi 244 tutkinnon suorittajaa. Työelämäkyselyyn vastasi 203 työelämän edustajaa. Heistä 63,5 % edusti työnantajia tai yrittäjiä ja 36,5 % työntekijöitä. Suomen- ja ruotsinkielisten vastaajien osuudet on esitetty liitteessä 6. 17

19 3 Vuotta 2012 koskevan seurannan tulokset 3.1 Ammatillinen peruskoulutus Tässä alaluvussa tarkastellaan tutkinnon perusteiden toimeenpanon seurannan vuotta 2012 koskevia tuloksia ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjille suunnatusta kyselystä käytetään tekstissä termiä järjestäjäkysely ja ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjille suunnatusta tutkintokohtaisesta kyselystä termiä tutkintokohtainen kysely. Koulutuksen järjestäjään viitataan termillä järjestäjä Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa Lähes kaikki järjestäjät ovat päivittäneet opetussuunnitelman yhteisen osan tutkinnon perusteiden uudistamisen jälkeen. Yleisimmin järjestäjät olivat hyväksyneet opetussuunnitelman yhteisen osan viimeksi vuonna Taulukko 4. Vuosi, jolloin järjestäjäkyselyn mukaan koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa viimeksi hyväksyttiin. Vuosi % n , , , , , , ,9 4 Yhteensä 100,0 103 Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Tutkintokohtaisen kyselyn mukaan kaikki järjestäjät olivat aloittaneet uudistettujen tutkinnon perusteiden mukaisen koulutuksen viimeistään vuonna Tästä huolimatta viidesosa (20,3 %) järjestäjistä hyväksyi uudistettujen tutkinnon perusteiden mukaisen opetussuunnitelman tutkintokohtaisen osan ensimmäisen kerran vasta vuonna 2011 tai Kaiken kaikkiaan 28,8 % järjestäjistä oli aloittanut uudistettujen tutkinnon perusteiden mukaisen koulutuksen aikaisempana vuonna kuin mitä opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa oli ensimmäisen kerran hyväksytty. 18

20 Taulukko 5. Vuosi, jolloin tutkintokohtaisen kyselyn mukaan opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa hyväksyttiin ensimmäisen kerran uudistettujen tutkinnon perusteiden voimaantulon jälkeen. Vuosi % n , , , , ,8 4 Yhteensä 100,0 69 Verrattaessa vielä toisiinsa tarkkaa ajankohtaa (kuukausi/vuosi), jolloin järjestäjät tutkintokohtaisen kyselyn mukaan hyväksyivät ensimmäisen kerran opetussuunnitelman tutkintokohtaisen osan ja jolloin he olivat aloittaneet uudistettujen tutkinnon perusteiden mukaisen koulutuksen, käy ilmi, että suurin osa (73,1 %) järjestäjistä aloitti uudistettujen tutkinnon perusteiden mukaisen koulutuksen ennen kuin hyväksyi opetussuunnitelman tutkintokohtaisen osan. Tutkintokohtaisen kyselyn mukaan puolet (51,4 %) järjestäjistä oli päivittänyt opetussuunnitelman tutkintokohtaisen osan sen hyväksymisen jälkeen. Yleisimmin opetussuunnitelmien tutkintokohtaisia osia oli päivitetty vuonna Taulukko 6. Vuosi, jolloin opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa oli viimeksi päivitetty tutkintokohtaisen kyselyn mukaan. Vuosi % n , , , ,8 3 Yhteensä 100,0 34 Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman tutkintokohtaisen osan laadintaan osallistuivat useimmiten opettajat ja koulutuspäälliköt. Opetussuunnitelmien tutkintokohtaiset osat hyväksyi yleensä koulutuksen järjestäjän hallitus, johtokunta tai kunnan ollessa koulutuksen järjestäjänä lautakunta. Yhtä yleisenä hyväksyjätahona mainittiin rehtorit ja johtajat. Useat vastaajat mainitsivat erikseen, että ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelmat hyväksyy ammattiosaamisen näyttöjen toimielin. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman saatavuus Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma on julkinen asiakirja. Järjestäjäkyselyn mukaan kaikkien järjestäjien opetussuunnitelma oli saatavilla ainakin jollain kyselyssä mainitulla tavalla. Yleisimmin opetussuunnitelma oli saatavilla henkilökunnalle tarkoitetussa sisäisessä verkossa ja paperisena versiona koulutuksen järjestäjän tiloissa. 19

21 Internet 43,4 Opiskelijoille tarkoitetulla sähköisellä oppimisalustalla 42,5 Henkilökunnan käytössä olevassa sisäisessä verkossa, josta se on jaettavissa 78,3 Paperinen versio luettavissa järjestäjän tiloissa 67,9 Paperinen versio toimitetaan tarpeelliseksi katsotuille tahoille (mm. opiskelijat ja heidän huoltajansa) 46,2 Toimitetaan pyydettäessä 56,6 Muualla 5, Opetussuunnitelma saatavissa Kuvio 1. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman saatavuus Työelämälähtöisyys Työelämälähtöisyys toteutui pääosin hyvin. Sekä järjestäjä- että tutkintokohtaisen kyselyn mukaan työelämälähtöisyyttä edistävistä linjauksista parhaiten toteutuivat työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestäminen työpaikoilla. Heikoiten taas toteutuivat työelämän osallistuminen koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Lisäksi tutkintokohtaisen kyselyn mukaan työelämältä kerättiin melko harvoin järjestelmällisesti tutkintokohtaista palautetta. Koulutus järjestetään tutkinnon osittain työelämän toimintakokonaisuuksina. 5,7 10,4 50,9 31,1 Työelämä osallistuu koulutuksen suunnitteluun. 4,7 31,1 48,1 16,0 Työelämä osallistuu aktiivisesti koulutuksen toteutukseen. 2,8 31,1 49,1 16,0 Työssäoppiminen järjestetään työpaikoilla. 4,7 34,0 61,3 Ammattiosaamisen näytöt järjestetään työpaikoilla. 9,4 65,1 25,5 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ei koskaan Erittäin harvoin Melko harvoin Melko usein Aina Kuvio 2. Työelämälähtöisyyden toteutuminen järjestäjäkyselyn mukaan. 20

22 Opetus järjestettiin tutkinnon osittain työelämän toimintakokonaisuuksina. 11,1 9,7 11,1 50,0 18,1 Työelämän edustajat osallistuivat tutkintokohtaisen opetussuunnitelman laadintaan. 16,4 31,5 28,8 12,3 11,0 Opettajaryhmät ja työelämän edustajat suunnittelivat yhdessä opetuksen sisällöt. 19,2 24,7 37,0 16,4 Työelämän edustajat osallistuivat koulutuksen toteutukseen. 9,6 17,8 23,3 42,5 6,8 Ammattiosaamisen näytöt järjestettiin työpaikoilla. 4,1 11,0 68,5 13,7 Työssäoppiminen järjestettiin työpaikoilla. 23,6 76,4 Työelämältä koottiin järjestelmällisesti tutkintokohtaista palautetta. 9,6 11,0 28,8 28,8 21,9 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ei koskaan Erittäin harvoin Melko harvoin Melko usein Aina Kuvio 3. Työelämälähtöisyyden toteutuminen tutkintokohtaisen kyselyn mukaan. Siitä huolimatta, että ammattiosaamisen näyttöjen järjestäminen työpaikoilla toteutui kokonaisuudessaan hyvin, oli koulutusalojen ja tutkintojen välillä järjestäjäkyselyn mukaan eroja. Taulukko 7. Koulutusala- tai tutkintokohtaiset erot ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisessä työpaikoilla järjestäjäkyselyn mukaan. % n Ei lainkaan 20,8 21 Erittäin vähän 17,8 18 Melko vähän 23,8 24 Melko paljon 33,7 34 Erittäin paljon 4,0 4 Yhteensä 100,0 101 Opiskelijoilla oli melko hyvät mahdollisuudet osallistua laajennettuun työssäoppimiseen, mikä lisää koulutuksen työelämälähtöisyyttä. 21

23 Taulukko 8. Laajennetun työssäoppimisen mahdollistaminen. Järjestäjäkysely Tutkintokohtainen kysely % n % n Ei kenellekään 3,8 4 12,3 9 Erittäin harvoille 12, ,8 13 Melko harvoille 17, ,4 12 Melko monille 24, ,0 8 Kaikille 41, ,5 31 Yhteensä 100, ,0 73 Tutkintokohtaisen kyselyn mukaan järjestäjät onnistuivat ammattiin liittyvän tietoperustan ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen integroinnissa työelämälähtöisen ammattitaidon hankintaan tai oppimiseen. Ammattiin liittyvä tietoperusta 6,8 82,2 6,8 Elinikäisen oppimisen avaintaidot 4,1 20,5 67,1 5,5 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ei lainkaan Erittäin huonosti Melko huonosti Melko hyvin Erittäin hyvin Kuvio 4. Onnistuminen ammattiin liittyvän tietoperustan ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen integroinnissa työelämälähtöiseen ammattitaidon hankintaan tai oppimiseen tutkintokohtaisen kyselyn mukaan. 22

24 Kaikkia työpaikkaohjaajia ja ammattiosaamisen näyttöjen arvioijia ei ollut perehdytetty tutkinnon perusteiden uudistuksen tavoitteisiin. Taulukko 9. Työpaikkaohjaajien ja ammattiosaamisen näyttöjen arvioijien perehdyttäminen uudistuksen tavoitteisiin. Kysely Järjestäjäkysely Tutkinto-kohtainen kysely Ammattiosaamisen Työpaikkaohjaajat Perehdytettyjen osuus näyttöjen arvioijat % n % n Ei ketään 0,0 0 0,0 0 Erittäin harvat 4,7 5 2,8 3 Melko harvat 17,0 18 7,5 8 Melko monet 55, ,6 60 Kaikki 22, ,0 35 Yhteensä 100, ,0 106 Ei ketään 9,7 7 5,5 4 Erittäin harvat 6,9 5 8,2 6 Melko harvat 18, ,1 11 Melko monet 51, ,4 39 Kaikki 13, ,8 13 Yhteensä 100, ,0 73 Tutkintokohtaisen kyselyn mukaan koulutettujen työpaikkaohjaajien osuus kaikista työpaikkaohjaajista vaihteli suuresti järjestäjien välillä. Muutaman järjestäjän työpaikkaohjaajista yksikään ei ollut koulutettu. Järjestäjien välillä oli tutkintokohtaisen kyselyn mukaan suuria eroja myös siinä, kuinka suuressa osassa työpaikalla tapahtuvia ammattiosaamisen näyttöjä opettaja ja työpaikkaohjaaja olivat paikalla yhdessä seuramassa ja arvioimassa opiskelijan suoritusta Sen sijaan opiskelijoiden mahdollisuus arvioida omaa osaamistaan toteutui järjestäjien mukaan hyvin. Taulukko 10. Opiskelijoiden mahdollisuus tehdä itsearviointi omasta osaamisestaan ammattiosaamisen näytöissä tutkintokohtaisen kyselyn mukaan. % n Ei koskaan 0,0 0 Erittäin harvoin 0,0 0 Melko harvoin 0,0 0 Melko usein 16,4 12 Aina 83,6 61 Yhteensä 100,

25 Tutkintokohtaisen kyselyn mukaan 69,9 % järjestäjistä järjesti vähintään 90,0 % työssäoppimisesta työpaikoilla. Ainakin osan työssäoppimisesta järjesti oppilaitoksen työsaleissa 39,7 % järjestäjistä ja oppilaitoksen palvelupisteissä noin viidesosa (21,9 %) järjestäjistä. Lisäksi pieni osa (8,2 %) järjestäjistä järjesti työssäoppimista muissa ympäristöissä. Vain 15,1 % järjestäjistä järjesti vähintään 90 % ammattiosaamisen näytöistä työpaikalla. Ainakin osan ammattiosaamisen näytöistä järjesti oppilaitoksen työsaleissa 78,1 % järjestäjistä. Oppilaitoksen palvelupisteissä tai vastaavissa ympäristöissä ammattiosaamisen näyttöjä järjesti viidesosa (24,7 %) järjestäjistä ja muissa ympäristöissä 17,8 % järjestäjistä. Työelämälähtöisyys opiskelijoiden näkökulmasta Työelämälähtöisyys toteutui ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijoiden mukaan hyvin. Opettajat opettavat sitä, mitä työelämässä tarvitaan. 16,4 56,5 23,4 Opetus järjestetään siten, että tutkinnon osissa tulevat esille työelämässä vaadittavat toiminnot. 16,8 60,2 20,7 Uskon, että tutkinnon suorittaminen tuottaa minulle sellaisen ammattitaidon, joka vastaa työelämän tarpeita. 20,7 53,1 22,7 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä Kuvio 5. Opiskelijoiden käsitys työelämälähtöisyyden toteutumisesta. Ammattiosaamisen näyttöjen järjestäminen työpaikoilla tutkinnon osittain aidoissa työelämän tilanteissa toteutui opiskelijoiden mukaan melko hyvin. Ammattiosaamisen näyttöjä arvioitaessa työelämän edustajat osallistuivat arviointiin selvästi useammin silloin, kun ammattiosaamisen näyttö järjestettiin työpaikalla kuin näytön tapahtuessa oppilaitoksessa. Opettajat eivät aina osallistuneet ammattiosaamisen näyttöjen seuraamiseen ja arviointiin ammattiosaamisen näytön tapahtuessa työpaikalla. Taulukko 11. Opiskelijoiden käsitys siitä, kuinka usein ammattiosaamisen näytöt järjestettiin työpaikoilla tutkinnon osittain aidoissa työelämän tilanteissa. % n Ei koskaan 3,4 26 Erittäin harvoin 7,6 58 Melko harvoin 23,4 179 Melko usein 47,6 364 Aina 17,9 137 Yhteensä 100,

26 Työelämän edustajat arvioivat opiskelijan osaamista ammattiosaamisen näytöissä työpaikoilla aidoissa työelämän tilanteissa. 5,7 19,0 43,2 29,1 Työelämän edustajat seuraavat ja arvioivat opiskelijan osaamista oppilaitoksessa järjestettävissä ammattiosaamisen näytöissä. 15,9 11,0 23,4 34,8 14,9 Opettajat seuraavat ja arvioivat opiskelijan suoritusta työpaikoilla järjestettävissä ammattiosaamisen näytöissä. 8,0 10,5 19,8 39,8 21,9 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ei koskaan Erittäin harvoin Melko harvoin Melko usein Aina Kuvio 6. Opiskelijoiden käsitys työelämän edustajien ja opettajien osallistumisesta osaamisen arviointiin Valinnaisuus Valinnaisuuden tarjonta Sekä järjestäjäkyselyn että tutkintokohtaisen kyselyn mukaan järjestäjät mahdollistivat opiskelijoilleen parhaiten valinnaisuuden oman tutkinnon sisällä. Myös valinnaisuus paikallisesti tarjottavista tutkinnon osista sekä lukio-opinnoista toteutui melko hyvin. Valinnaisuus muista ammatillisista tutkinnoista tai ammattikorkeakouluopinnoista toteutui heikosti. Oman tutkinnon sisällä 4,8 48,6 41,9 Muut perustutkinnot 8,5 17,0 41,5 30,2 Ammattitutkinnot 19,0 25,7 35,2 17,1 Erikoisammattitutkinnot 34,3 25,7 25,7 11,4 Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat 10,5 5,7 21,0 39,0 23,8 Ammattikorkeakouluopinnot 29,4 20,6 34,3 9,8 5,9 Lukio-opinnot 4,8 12,4 37,1 41,9 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ei lainkaan Erittäin huonosti Melko huonosti Melko hyvin Erittäin hyvin Kuvio 7. Valinnaisuuden mahdollistaminen opiskelijoille järjestäjäkyselyn mukaan. 25

27 Oman tutkinnon sisällä 76,7 Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat 58,3 Muut perustutkinnot 35,6 Ammattitutkinnot 18,8 Erikoisammattitutkinnot Ammattikorkeakouluopinnot 6,8 5,9 Lukio-opinnot 66, Valinnaisuuden mahdollistaneiden järjestäjien osuus Kuvio 8. Valinnaisuuden toteutuminen tutkintokohtaisen kyselyn mukaan. Tutkintokohtaisen kyselyn mukaan sekä oman tutkinnon sisältä että paikallisesti tarjottavien tutkinnon osien osalta järjestäjien välillä oli eroja niiden tutkinnon osien määrässä, joista opiskelijat saattoivat valita valinnaisia tutkinnon osia. Oman tutkinnon sisällä valinnaisuuden mahdollistaneista järjestäjistä 59,6 % toteutti kaikki tarjoamansa tutkinnon osat, paikallisesti tarjottavia tutkinnon osia tarjonneista järjestäjistä taas 62,2 %. Tarjottuja valinnaisia tutkinnon osia ei pienimmillä valinnut yksikään opiskelija, suurimmillaan taas kaikki. Taulukko 12. Tarjottujen ja toteutuneiden valinnaisten tutkinnon osien määrä tutkintokohtaisen kyselyn mukaan. Tutkinnon osat oman tutkinnon sisältä Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat Pienin määrä Suurin määrä Tarjottujen tutkinnon osien määrä 1 45 Toteutuneiden tutkinnon osien määrä 0 24 Tarjottujen tutkinnon osien määrä 1 14 Toteutuneiden tutkinnon osien määrä 0 7 Osa järjestäjistä tarjosi opiskelijoilleen mahdollisuuden valita valinnaisia tutkinnon osia tai opintoja myös tietyistä muista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista, erikoisammattitutkinnoista, ammattikorkeakouluopinnoista ja lukio-opinnoista. Noin puolella opintoja muista perustutkinnoista tai ammattitutkinnoista tarjonneista järjestäjistä yksikään opiskelija ei valinnut niitä. Tutkinnon osia erikoisammattitutkinnoista tarjonneiden järjestäjien opiskelijoista yksikään ei vuonna 2012 valinnut niitä ja ammattikorkeakouluopintoja tarjonneista järjestäjistä vain kahdella oli niitä valinneita opiskelijoita. Lukio-opintoja valinneita opiskelijoita sen sijaan oli 80 % niitä tarjonneista järjestäjistä. Tutkintokohtaisen kyselyn mukaan sekä valinnaisten ammatillisten tutkinnon osien tai opintojen että ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien suunnitteluun osallistuivat useimmiten oppilaitoksen johdon edustajat ja opettajat. (Liitteet 7 ja 8.) 26

28 Yhteistyö valinnaisuuden mahdollistamiseksi Ammatillisten ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien järjestäminen yhteistyössä muiden järjestäjien kanssa oli järjestäjäkyselyn mukaan melko vähäistä. Taulukko 13. Kuinka usein ammatillisia ja ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia järjestetään yhteistyössä muiden järjestäjien kanssa järjestäjäkyselyn mukaan. % n Ei koskaan 5,7 6 Erittäin harvoin 33,3 35 Melko harvoin 43,8 46 Melko usein 13,3 14 Aina 3,8 4 Yhteensä 100,0 105 Suurin osa (90,2 %) tutkintokohtaiseen kyselyyn vastanneista järjestäjistä ei järjestänyt ammatillisia tutkinnon osia yhteistyössä muiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa. Valinnaisia tutkinnon osia ainoastaan itse omassa oppilaitoksessaan järjesti noin puolet (49,3 %) järjestäjistä. Eniten järjestäjät tekivät yhteistyötä valinnaisten tutkinnon osien järjestämisessä lukiokoulutuksen järjestäjien kanssa. Sen sijaan yhteistyö koulutuksen järjestäjän muiden oppilaitosten, muiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien, ammattikorkeakoulujen tai muiden tahojen kanssa oli harvinaista. Valinnaisuuden toteutuminen Tutkintokohtaiseen kyselyyn vastanneista järjestäjistä yli puolet (58,9 %) kertoi kaikkien opiskelijoidensa voineen valita tutkintoonsa haluamansa valinnaiset tutkinnon osat. Taulukko 14. Niiden opiskelijoiden osuus, jotka saivat valita tutkintoonsa haluamansa valinnaiset tutkinnon osat tutkintokohtaisen kyselyn mukaan. % n Ei kukaan 12,3 9 Vain muutama 8,2 6 Alle puolet 4,1 3 Yli puolet 16,4 12 Kaikki 58,9 43 Yhteensä 100,0 73 Tutkintokohtaisen kyselyn mukaan liian pieneksi jäävä ryhmäkoko oli yleisin tekijä, joka rajoitti opiskelijoiden tekemiä valinnaisia tutkinnon osia koskevia valintoja. Toisena yleisenä valinnaisuutta rajoittavana tekijänä järjestäjät mainitsivat oppilaitoksen resurssit. 27

29 Valinnaisuus opiskelijoiden näkökulmasta Opiskelijoiden mukaan tutkinnon perusteiden uudistuksessa valinnaisuudelle asetettuja tavoitteita ei saavutettu. Heikoiten toteutui opiskelijoiden mahdollisuus valita tutkintoonsa osia muiden koulutuksen tai tutkinnon järjestäjien tarjonnasta. Opiskelijat ovat voineet vaikuttaa siihen, mitä valinnaisia tutkinnon osia on tarjolla. 12,0 15,4 23,8 37,0 11,6 Olen itse voinut valita tutkintooni sisältyvät valinnaiset tutkinnon osat. 9,2 9,7 18,5 37,0 25,7 Opiskelijaryhmämme on saanut valita tutkintoon sisältyvät valinnaiset tutkinnon osat. 10,6 10,0 23,0 41,9 14,6 Työelämä, opettajat ja opiskelijat ovat yhdessä valinneet tutkintoon sisältyvät valinnaiset tutkinnon osat. 13,3 12,0 29,2 36,1 9,4 Minulla on ollut mahdollisuus valita tutkintooni osia muiden koulutuksen/tutkinnon järjestäjien tarjonnasta. 23,5 13,7 25,2 29,2 8,4 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ei koskaan Erittäin harvoin Melko harvoin Melko usein Aina Kuvio 9. Opiskelijoiden käsitys valinnaisuuden toteutumisesta. Valinnaisuuden mukanaan tuomat mahdollisuudet olivat opiskelijoille tärkeitä. Tärkeimpänä opiskelijat pitivät mahdollisuutta valita tutkintoonsa paikallisesti tarjottavia tutkinnon osia. Sen sijaan vähiten tärkeänä he pitivät mahdollisuutta valita lukio-opintoja. Useimmiten opiskelijat valitsivatkin valinnaisia opintoja paikallisesti tarjottavista tutkinnon osista. Pidän tärkeänä mahdollisuutta valita tutkinnon osia/opintoja muiden koulutuksen/tutkinnon järjestäjien tarjonnasta. 4,7 26,0 52,9 16,4 Pidän tärkeänä mahdollisuutta valita paikallisesti tarjottavia tutkinnon osia. 18,8 60,3 18,0 Pidän tärkeänä mahdollisuutta valita tutkinnon osia muista perustutkinnoista tai ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista. 4,5 26,4 53,3 15,8 Pidän tärkeänä mahdollisuutta valita lukio-opintoja. 26,2 31,5 30,1 12,2 Pidän tärkeänä mahdollisuutta valita ammattikorkeakouluopintoja. 9,6 30,1 42,3 18,0 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ei lainkaan tärkeä Melko vähän tärkeä Melko tärkeä Erittäin tärkeä Kuvio 10. Opiskelijoiden käsitys valinnan mahdollisuuksien tärkeydestä. 28