Asia: Muutosesitys sosiaali- ja terveysalan ammatillisen perustutkinnon perusteisiin aiemmin osoitetun osaamisen tunnustamiseksi

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunta ESITYS Opetushallitus PL Helsinki Asia: Muutosesitys sosiaali- ja terveysalan ammatillisen perustutkinnon perusteisiin aiemmin osoitetun osaamisen tunnustamiseksi Ammatillisista koulutusta ohjaavissa asiakirjoissa hallitusohjelmasta sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta lähtien painotetaan mm. elinikäisen oppimisen edistämistä, aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Nämä ovat kannatettavia ja perusteltuja asioita työelämän sekä koulutusorganisaatioiden, yksilöiden sekä yhteiskunnan näkökulmasta. Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa ollaan kuitenkin vielä tilanteessa, jossa puuttuvat yhdenmukaiset ja oikeudenmukaiset menettelytavat. Käytännön toiminta ei ole edennyt säädösten kanssa samaan tahtiin. Ja joissakin säädöksissäkin on vielä käytännön toimintaa hankaloittavia kohtia. Osaamisen tunnustaminen voimassa olevissa määräyksissä Opetushallituksen velvoittavassa määräyksessä sosiaali- ja terveysalan perustutkinnosta (OPH 17/011/2011) todetaan kohdassa 3.6 Ammattitaidon osoittaminen näyttötutkinnossa, että Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia selvityksiä aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, arvioijat arvioivat niiden vastaavuuden näyttötutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Arvioijat ehdottavat dokumentin tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi osaksi näyttötutkinnon suoritusta. Myös ohjeluontoisessa asiakirjassa: Arvioinnin opas (OPH Oppaat ja käsikirjat 2012:9, kohta B3) sekä uudistetussa Näyttötutkintooppaassa (OPH Oppaat ja käsikirjat 2012:11, kohdat 4.8 ja 5.3) edellytetään kolmikantaisen arvioijaryhmän tekemää esitystä tutkintotoimikunnalle osaamisen tunnustamiseksi. On täysin perusteltua, että arvioijat kolmikantaisesti arvioivat tutkinnon suorittajien esittämien asiakirjojen ym. aineiston perusteella osoitetun ammattitaidon suhteessa

2 suoritettavan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin. Se on jopa välttämätöntä, jotta osaamisen ja sen ajantasaisuuden varmistaminen toteutuisi ja voidaan tehdä päätös joko tutkinnon suorittajan ohjaamiseksi tutkintotilaisuuteen tai tehdä esitys tutkintotoimikunnalle osaamisen tunnustamiseksi. Aiemmin osoitetun osaamisen tunnustamiseen liittyvien määräysten voimaan astuminen tapahtui samanaikaisesti ammatillisten perustutkintojen kokonaisuudistuksen kanssa. Ammatillisiin perustutkintoihin lisättiin koulutuspoliittisten linjausten mukaisesti runsaasti valinnaisuutta. Valinnaisuus näyttäytyy tutkinnoissa hieman vaihtelevalla tavalla. Sosiaali- ja terveysalan ammatillisen perustutkintoa näyttötutkintona suoritettaessa tutkinnon suorittajan on valittava kaikille valinnaisista tutkinnon osista yksi (OPH 17/011/2011, 4.11). Tutkinnon osa voi olla osa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnosta, osa muusta ammatillisesta perustutkinnosta, osa ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta. Tutkinnon perusteiden kohdan 4.11 mukaisesti muiden tutkintotoimikuntien toimialaan kuuluvissa tutkinnon osissa sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunta hyväksyy kyseisen tutkinnon osan osaksi sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa todistuksen perusteella. Käytännön toiminnassa on osoittautunut, että tutkinnon perusteiden kohdissa 3.6 ja 4.11 käytetyt ilmaisut antavat mahdollisuuksia tulkintoihin eivätkä ne anna yksiselitteistä velvoittavaa määräystä kolmikannan käytöstä näissä tilanteissa. Opetushallituksen virkamiesten kanssa käydyissä keskusteluissa on korostettu tutkinnon perusteiden kohtaa 3.6. Vähentääkseen tutkinnon järjestäjien sekä työelämän edustajien kuormitusta sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunta tarkentaa omaa ohjeistustaan osaamisen tunnustamisesitysten tekemisestä siten, että muiden tutkintotoimikuntien toimialaan kuuluvista tutkinnon osista riittää tutkintotoimikunnan antama todistus, josta tutkinnon järjestäjä ilmoittaa, mikä tutkinnon osa esitetään tunnustettavaksi kaikille valinnaisena tutkinnon osana sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa. Tutkintotoimikunta esittää, että Opetushallituksen velvoittamaan määräykseen tehdään muutos, jossa tämä asia ilmaistaan täsmällisesti. Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunta esittää, että tutkinnon perusteisiin kirjataan lause: Mikäli tutkinnon suorittajalla on voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukainen tutkintotodistus tai todistus tutkinnon osan/ osien suorittamisesta siltä tutkintotoimikunnalta, jonka toimialaan tunnustettavaksi esitetty tutkinnon osa kuuluu, ei kolmikantaisen arvioijaryhmän esitystä tarvita, vaan tutkinnon järjestäjä voi tehdä osaamisen tunnustamisesityksen tutkintotoimikunnalle em. todistuksen perusteella.

3 Valinnaisuuden vaikutukset tutkintojen tuottamaan ammattitaitoon Vapaasti valittavien tutkinnon osien osalta tulee vakavasti pohtia sitä, kuinka ne todellisuudessa tuottavat osaamista ja lisäävät ammattitaitoa sosiaali- ja terveysalan tehtäviin. Vuoden 2012 alusta voimaan astuneiden muutosten jälkeen valinnaisia tutkinnon osia ei ole nimetty edes koulutusaloittain, vaan tilanne on avoin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että voimassa olevan tutkinnon perustemääräyksen mukaisesti tutkintotoimikunta on tunnustanut osaksi sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa mm. seuraavat tutkinnon osat: Kone- ja metallialan pt 2000: Hitsaus ja levytyö, Logistiikan pt 2010: Kuljettaminen, Kone- ja metallialan pt 2004: Levyalan NC-tekniikka ja Maatalousalan pt 2007; Hevosen täyshoitopalvelut. Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunta on vuoden mennessä käsitellyt 1853 osaamisen tunnustamisesitystä. Näiden yhteydessä on käyty keskustelua siitä, mikä aiemmin hankittu, tunnistettu ja tunnustettu osaaminen todella tuottaa osaamista lähihoitajan tehtävissä toimimiseen. Voimassa olevien määräysten ja ohjeiden mukaisesti aiemmin osoitetun osaamisen tunnustaminen tehdään tutkinnon osittain. Opetushallitus on lisäksi virkamiesten kautta ohjeistanut, että ennen nykyistä koulutus- ja tutkintojärjestelmää suoritetuista koulutuksista voidaan tehdä osaamisen tunnustamispäätös silloin, jos arvioijien tekemästä esityksestä muodostuu 300 tunnin opintokokonaisuus. Työelämässä toimii vielä huomattavan suuri määrä ennen näyttötutkintojärjestelmää sosiaali- ja terveysalalle valmistuneita alan ammattihenkilöitä luvun alussa silloisen koulutus- ja tutkintorakenteen mukaisesti alalle valmistuneet ovat työmarkkinoiden käytössä vielä reilusti yli kymmenen vuotta. Heidän osaamisensa on karttunut työelämässä toimittaessa, mutta nykyisen ohjeistuksen mukaisesti tällaisten sosiaali- ja terveysalan koulutettujen ammattihenkilöiden tilanne vaikuttaa nyt kohtuuttomalta. Heidän ammattitaitonsa vaikuttaa suorastaan aliarvostetulta opetushallinnon puolella. Opetushallitus on rajannut pois mahdollisuuden jo koulutetuilta alan ammattihenkilöiltä osaamisalan suorittamiseen. Tämän lisäksi jopa vapaasti valinnaisen tutkinnon osan suorittaminen aiemmin osoitetun osaamisen perusteella on tehty erittäin hankalaksi, jopa mahdottomaksi. Onko osaamisen tunnustaminen tällä hetkellä voimassa olevien määräysten mukaisesti todella osaamisen tunnustamista vai koulutuksen ja tutkinnon osien tunnustamista? Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunta esittää, että Opetushallitus huolellisesti tarkastelisi mahdollisuutta muuttaa tutkinnon perusteita siten, että sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöistä säädetään erikseen. Aiemmin voimassa olleen järjestelmän mukaisesti valmistuneille perushoitajille, lastenhoitajille, hammashoitajille jne. tulee kirjata selvät, muista koulutusaloista poikkeavat mahdollisuudet aiemmin osoitetun

4 osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Tutkinnon perusteisiin tulee myös kirjata osaamisalan suorittamisen edellytykseksi nykyisten kolmen pakollisen tutkinnon osan vaihtoehtona jo aiemmin suoritettu koulutus ja toimiminen sosiaali- ja terveysalan ammatinharjoittamissäädösten mukaisesti ammattihenkilönä. Sosiaali- ja terveysalan ammatinharjoittamiseen liittyvä lainsäädäntö edellyttää alan ammattihenkilöitä kehittämään ja ylläpitämään ammattitaitoaan. On eriskummallista, mikäli tätä ammattitaitoa ei selvästi hyödynnetä ammatillisen lisäja täydennyskoulutuksen, ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestelmissä. Käytännössä on tuottanut vaikeuksia se ehdottomuus, jolla Opetushallitus on suhtautunut koulutusten ja tutkintojen diaarinumeroiden merkitsemiseen osaamisen tunnustamisesitysten tekemisessä. Tutkinnon järjestäjillä tulee olla todellinen mahdollisuus aiemmin osoitetun osaamisen tunnistamiseen ja sen ajantasaisuuden arviointiin kolmikantaisessa arviointiryhmässä siten, että osaamisen tunnustaminen ei ole diaarinumerosta kiinni. Voimassa oleva määräys sosiaali- ja terveysalan perustutkinnosta ei myöskään anna mahdollisuutta ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa suoritettujen opintojen kautta kertyneen osaamisen tunnustamiseen muuten kuin valmistavan koulutuksen henkilökohtaistamisessa. Tämä on aiheuttanut runsaasti kysymyksiä tutkintojen suorittajilta sekä tutkintojen järjestäjiltä, jotka kokevat tilanteen epäoikeudenmukaiseksi. Ammatillisena peruskoulutuksena tutkintoa suoritettaessa on mahdollista kaikille valinnaisena tutkinnon osana valita myös tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista. Samaa tutkintoa näyttötutkintona suoritettaessa tällaista mahdollisuutta ei ole. Työelämässä on runsaasti henkilöitä, jotka ovat suorittaneet opintoja ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa tai aiemman koulutusjärjestelmän mukaisesti opistotasoisia tutkintoja (esim. sairaanhoitaja). Erilaisista syistä johtuen he suorittavat nyt sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa. Nykyinen tilanne asettaa heidät eriarvoiseen asemaan aiemmin osoitetun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen osalta. Tämä ei liene koulutuspoliittisten linjausten tarkoitus. Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunta esittää, että tutkinnon perusteisiin kirjataan mahdollisuus aiemmin osoitetun osaamisen tunnistamis- ja tunnustamismenettelyyn myös ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa tai aiemmalla opistoasteella suoritetuista sosiaali-, terveys- ja liikunta koulutusalan opinnoista. Aiemmin suoritettujen opintojen ja työkokemuksen tuottaman osaamisen ajantasaisuuden ja riittävyyden varmistamisen velvoite näissäkin tilanteissa tulee olla tutkintojen järjestäjillä.

5 Kolmikantaisen arvioijaryhmän toteuttama osaamisen arviointi tulee tehdä suhteessa voimassa olevien tutkinnon perusteisen ammattitaitovaatimuksiin. Yhteenveto Tutkintojärjestelmän tahtotila on osaamisperusteisuus, työelämälähtöisyys ja joustavuus. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon kannalta on tärkeää kehittää näiden tavoitteiden saavuttamiseksi luotettavia ja yhdenmukaisia menettelytapoja. On välttämätöntä miettiä tutkintoa kokonaisuutena. Mitkä valinnaiset tutkinnon osat tuottavat todellista osaamista vaativiin sosiaali- ja terveysalan tehtäviin. On paljon muilla koulutusaloilla hankittua ja osoitettua osaamista, joka täydentää työelämässä lähihoitajina toimivien ammattihenkilöiden ammattitaitoa muuttuvassa sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmässä. Kaikki aiemmin osoitettu osaaminen ei tätä kuitenkaan tee. Osaamisen tunnustamisen osana ammatillisen perustutkinnon suorittamista tulee tapahtua luotettavasti, vastuullisesti ja ammattitaidolla. Vain siten voidaan tuottaa todellista osaamista työelämään ja puhua työelämälähtöisistä tutkinnoista. Aiemmin osoitetun osaamisen tunnistamiseen ja tunnistamiseen tarvitaan näyttötutkintojärjestelmän kolmikantaa. Menettely edellyttää työelämän osapuolten, työntekijöiden, työnantajien sekä koulutusorganisaatioiden yhteistyötä. Tämän vuoksi sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunta lähettää tämän perustellun esityksen tutkintotoimikuntaa laajemman kolmikantaedustuksen arvioitavaksi ja pyytää kannanottoja seuraavilta tahoilta: Kuntaliitto / Kunnallinen työmarkkinalaitos, AKOL ry, Teso ry, JHL, SuPer, Tehy ja examenskomissionen inom social- och hälsovårdsbranschen. Nämä kannanotot tullaan toimittamaan tämän esityksen liitteiksi Opetushallitukseen mennessä. Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunta Soila Nordström puheenjohtaja