AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEIDEN SEKÄ VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUS- SUUNNITELMIEN TOIMEENPANON SEURANTA

Transkriptio

1 Raisa Hievanen, Kati Lounema, Anu Räisänen, Sirkka-Liisa Kärki, Aira Rajamäki ja Marget Kantosalo AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEIDEN SEKÄ VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUS- SUUNNITELMIEN TOIMEENPANON SEURANTA Tilannekatsaus 2011 Koulutuksen seurantaraportit 2013:1

2 Opetushallitus ja tekijät Koulutuksen seurantaraportit 2013:1 ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (verkkojulkaisu) Taitto: Edita Prima Oy/Timo Päivärinta/PSWFolders Oy

3 SISÄLTÖ Esipuhe...7 Tiivistelmä...9 Sammandrag Johdanto Perusteiden uudistuksen lähtökohdat ja tavoitteet Perusteiden uudistuksen lähtökohdat Työelämälähtöisyyttä vahvistavat tavoitteet Valinnaisuutta vahvistavat tavoitteet Joustavuutta vahvistavat tavoitteet Elinikäisen oppimisen avaintaitoja vahvistavat tavoitteet Muut uudistuksen tavoitteet Perusteiden uudistamisprosessi Aikaisemmat selvitykset Perusteiden toimeenpanon tilanne vuonna Muut aikaisemmat selvitykset Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Tilannekatsaus lukuvuodesta Ammatillinen osaaminen rakennusalan ja metsäalan perustutkinnoissa Perusteiden toimeenpanon seuranta Vuosittaiset seurantakyselyt Asiakirja-analyysit Vuotta 2011 koskeva seuranta Vuotta 2011 koskevan seurannan tulokset Ammatillinen peruskoulutus Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma Työelämälähtöisyys Valinnaisuus Joustavuus Elinikäisen oppimisen avaintaidot Koulutuksen järjestäjän oma arvio linjausten toteutumisesta Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman uudistuksen toimeenpanon resursointi Uudistuksen tavoitteiden toteutumisen seuranta ja arviointi sekä kehittäminen

4 6.2 Näyttötutkintona järjestettävät perustutkinnot Näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma Työelämälähtöisyys Valinnaisuus Joustavuus Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon järjestäjän oma arvio linjausten toteutumisesta Uudistettujen perustutkintojen perusteiden toimeenpanon resursointi Uudistuksen tavoitteiden toteutumisen seuranta ja arviointi sekä kehittäminen Uudistuksen tavoitteet ja laadunvarmistus tutkintotoimikuntien näkökulmasta Kysely työelämälle Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavat ja valmentavat koulutukset Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hyväksyminen Valinnaisuus Joustavuus Työelämään valmentautuminen ja työssäoppiminen Seuranta koulutuksen päätyttyä Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset Tulosten luotettavuudesta Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma ja järjestämissopimuksen liitteenä oleva järjestämissuunnitelma Työelämälähtöisyys Valinnaisuus Joustavuus Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon perusteiden toimeenpanon resursointi Uudistuksen tavoitteiden toteutumisen seuranta ja arviointi sekä kehittäminen Työelämän käsitys perusteiden toimeenpanosta Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavat ja valmentavat koulutukset Slutledningar och utvecklingsförslag Resultatens tillförlitlighet Slutledningar och utvecklingsförslag Utbildningsanordnarens läroplan och plan för anordnande av fristående examina Arbetslivsorientering Valbarhet Flexibilitet Nyckelkompetenser för livslångt lärande Resurser för genomförandet av examensgrunderna Uppföljning, bedömning och utveckling av genomförandet av målen för revideringen Arbetslivets uppfattning om genomförandet av examensgrunderna Förberedande utbildningar för grundläggande yrkesutbildning

5 Liitteet Liite 1 Perusteiden toimeenpanon seurannan ohjausryhmä Liite 2 Ammatillisten perustutkintojen sekä valmentavien ja valmistavien koulutusten perusteiden uudistamisen aikataulu Liite 3 Tutkintokohtaisten kyselyjen otanta Liite 4 Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten otanta Liite 5 Tutkintotoimikuntien otanta Liite 6 Kyselyn vastaajat kielen mukaan Liite 7 Valinnaisten ammatillisten tutkinnon osien suunnitteluun osallistuneet tahot ammatillisessa peruskoulutuksessa Liite 8 Valinnaisten ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien suunnitteluun osallistuneet tahot ammatillisessa peruskoulutuksessa Liite 9 Elinikäisen oppimisen avaintaito, jonka huomioon ottamisessa ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjä onnistui erityisen hyvin opetuksessa ja ammattiosaamisen näytöissä Liite 10 Vaikeimmin ammatillisessa peruskoulutuksessa opetukseen ja ammattiosaamisen näyttöihin integroitavat elinikäisen oppimisen avaintaidot Liite 11 Järjestäjän linjausten toteutumisen seuranta ammatillisessa peruskoulutuksessa Liite 12 Valinnaisten tutkinnon osien suunnitteluun osallistuneet tahot näyttötutkintoina järjestettävissä ammatillisissa perustutkinnoissa Liite 13 Elinikäisen oppimisen avaintaidot, joiden huomioon ottamisessa tutkintotilaisuuksissa ja näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa tutkinnon järjestäjät onnistuivat erityisen hyvin Liite 14 Järjestäjän linjausten toteutumisen seuranta näyttötutkintoina järjestettävissä ammatillisissa perustutkinnoissa Liite 15 Kysely kaikille ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjille Liite 16 Kysely kaikille näyttötutkinnon järjestäjille Liite 17 Tutkintokohtainen kysely ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjille Liite 18 Tutkintokohtainen kysely näyttötutkinnon järjestäjille Liite 19 Kysely ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten järjestäjille Liite 20 Kysely opiskelijoille ja tutkinnon suorittajille Liite 21 Kysely työelämälle Liite 22 Kysely tutkintotoimikunnille

6 6

7 Esipuhe Ammatillisten perustutkintojen vuosina uudistettujen tutkinnon perusteiden sekä valmistavien ja valmentavien koulutusten opetussuunnitelmien perusteiden toimeenpanon seuranta toteutetaan vuosina Perusteiden uudistuksen keskeisinä tavoitteina oli työelämälähtöisyyden, valinnaisuuden, joustavuuden ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen vahvistaminen. Tämä raportti sisältää vuotta 2011 koskevan seurannan tulokset sekä johtopäätökset ja kehittämisehdotukset. Raportin on tarkoitus antaa kokonaiskuva toimeenpanon tilanteesta vuonna Koulutuksen ja tutkinnon järjestäjät voivat, seurannan edelleen jatkuessa, raportissa esitettyjen kehittämisehdotusten avulla ideoida oman toimintansa kehittämistä uudistusten tavoitteiden mukaisessa toiminnassa. Vuotta 2011 koskevan raportin kirjoittamisesta ovat vastanneet projektisihteeri Raisa Hievanen ja yli-insinööri Kati Lounema. Vuotta 2011 koskevan seurannan toteutuksen ydintyöryhmän ovat heidän lisäkseen muodostaneet yksikön päällikkö, opetusneuvos Sirkka-Liisa Kärki, opetusneuvos Anu Räisänen, opetusneuvos Aira Rajamäki ja erityisasiantuntija Marget Kantosalo. Perusteiden toimeenpanon seurannan ohjausryhmä ja Opetushallituksen sisäinen työryhmä sekä muut ammattikoulutuksen ja arvioinnin asiantuntijat ovat tukeneet, ohjanneet ja antaneet palautetta seurantatyöstä. Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos 7

8 8

9 Tiivistelmä Vuonna 2012 toteutetun ammatillisten perustutkintojen tutkinnon perusteiden sekä ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten opetussuunnitelmien perusteiden toimeenpanon seurannan tarkoituksena oli selvittää vuosina uudistettujen perusteiden toimeenpanon valtakunnallinen kokonaistilanne vuonna 2011 erityisesti työelämälähtöisyyden, valinnaisuuden, joustavuuden ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen vahvistamisen osalta. Tavoitteena oli myös samalla selvittää, miten koulutuksen ja tutkinnon järjestäjät ovat toimeenpanneet uudistetut perusteet, missä vaiheessa toimeenpano on ja miten uudistukselle asetetut tavoitteet on saavutettu. Perusteiden toimeenpanon seurannan suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi Opetushallitus. Seurantaa tukemaan asetettiin opetushallinnon ja sidosryhmien edustajista koostuva ohjausryhmä. Seurannassa kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella kaikilta koulutuksen ja tutkinnon järjestäjiltä tietoa perusteiden toimeenpanon tilanteesta vuonna Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjistä 106 (86,2 %) vastasi kyselyyn. Näyttötutkinnon järjestäjistä kyselyyn vastasi 92 (73,0 %) järjestäjää. Lisäksi seurannassa kerättiin tutkintokohtaista tietoa 22 perustutkinnosta sekä koulutuskohtaista tietoa kaikista ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavista ja valmentavista koulutuksista. Tutkinto- ja koulutuskohtaisten kyselyjen vastaajat valittiin otannalla. Tutkintokohtaiseen kyselyyn vastasi 70 koulutuksen järjestäjää (vastausprosentti 98,6) ja 28 tutkinnon järjestäjää (vastausprosentti 100). Valmistavien ja valmentavien koulutusten kyselyyn vastasi 16 järjestäjää (vastausprosentti 100). Järjestäjien lisäksi tutkintokohtaista tietoa kerättiin opiskelijoilta ja tutkinnon suorittajilta, työelämän edustajilta sekä tutkintotoimikunnilta. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista 473 vastasi opiskelijakyselyyn. Ammatillista perustutkintoa näyttötutkintona suorittavista kyselyyn vastasi 94 tutkinnon suorittajaa. Työelämäkyselyyn vastasi 129 työelämän edustajaa, joista 57,9 % edusti työnantajia tai yrittäjiä ja 42,1 % työntekijöitä. Otantaan valikoituneista tutkintotoimikunnista 27 (71,1 %) vastasi kyselyyn. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavista ja valmentavista koulutuksista ei kerätty tietoa opiskelijakyselyllä eikä työelämäkyselyllä. Seurantakyselyjen aineiston luonteesta sekä ruotsinkielisten järjestäjien pienestä määrästä johtuen suomen- ja ruotsinkielisten järjestäjien tuloksia ei raportoida erikseen. Koulutuksen ja tutkinnon järjestäjät ovat toimeenpanneet vuosina uudistetut tutkinnon perusteet kokonaisuutena hyvin, mutta toimeenpanossa on havaittavissa selkeitä kehittämiskohteita suhteessa uudistuksen tavoitteisiin. Seurantakysely nosti esiin kehittämistarpeita sekä koulutuksen ja tutkinnon järjestäjien perusteiden toimeenpanon aikataulussa että toimeenpanoa koskevissa toimissa ja toimeenpanon tuessa. Koulutuksen ja tutkinnon järjestäjät ovat tutkinnon perusteiden toimeenpanossa eri vaiheissa, mutta myös uudistetut tutkinnon perusteet ovat tulleet voimaan eri aikoina. 9

10 Suurin osa ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjistä oli päivittänyt opetussuunnitelman yhteistä osaa tutkinnon perusteiden uudistuksen jälkeen. Osassa perusteita aika perusteiden hyväksymisen ja voimaantulon välillä oli lyhyt ja ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjien keskuudessa uudistettujen perusteiden mukaisen koulutuksen järjestämisen aloittaminen ennen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman tutkintokohtaisen osan hyväksymistä olikin yleistä. Sitä, ovatko näyttötutkinnon järjestäjät vastaavasti alkaneet järjestää uusien perusteiden mukaisia tutkintotilaisuuksia ennen kuin tutkintotoimikunta on hyväksynyt päivitetyn järjestämissuunnitelman, ei seurannan perusteella tiedetä. Osalla ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjistä opetussuunnitelmat eivät olleet helposti saatavilla. Työelämälähtöisyydelle tutkinnon perusteiden uudistuksessa asetetut tavoitteet toteutuivat pääosin hyvin. Ammatillisessa peruskoulutuksessa työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen ja näyttötutkinnoissa tutkintotilaisuuksien järjestäminen työpaikoilla toteutuivat hyvin. Suurimmat haasteet liittyivät työelämän osallistumiseen koulutuksen ja tutkintotilaisuuksien suunnitteluun ja toteutukseen sekä työpaikkaohjaajien ja arvioijien perehdytykseen uudistuksen tavoitteisiin. Myöskään arvioinnin monitahoisuus ei ammatillisessa peruskoulutuksessa toteutunut tavoitteiden mukaisesti. Valinnaisuus ei toteutunut koulutuksen ja tutkinnon järjestäjien toiminnassa tavoitteiden mukaisesti. Valinnaisuuden muodoista parhaiten toteutui opiskelijoiden ja tutkinnon suorittajien mahdollisuus valita valinnaisia tutkinnon osia oman perustutkintonsa sisältä. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijoiden mahdollisuudet valita muita ammatillisia tutkinnon osia tai opintoja olivat vähäiset, vaikka ne kiinnostivat opiskelijoita. Järjestäjien välinen yhteistyö tutkinnon osien järjestämisessä oli vähäistä. Joustavuus tutkintojen suorittamisessa ei toteutunut tavoitteiden mukaisesti. Osa ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjistä ei ollut laatinut kaikille opiskelijoille henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa, näyttötutkinnon järjestäjistä sen sijaan lähes kaikki olivat laatineet tutkinnon suorittajille henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjille osoittautui haasteelliseksi mahdollistaa tutkinnon suorittaminen osa tai osia kerrallaan ja koulutuksen ja työelämän vuorottelu. Näyttötutkinnon järjestäjien keskuudessa taas tutkinnon suorittajien osallistuminen tutkintotilaisuuksiin ilman näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta oli harvinaista. Aikaisempi opintojen, työkokemuksen tai osaamisen tunnustaminen aikaisti vain harvoin opiskelijoiden valmistumista tai lyhensi näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen kestoa. Järjestäjien mukaan elinikäisen oppimisen avaintaitojen integrointi opetukseen, ammattiosaamisen näyttöihin ja tutkintotilaisuuksiin toteutui hyvin. Seurannan luonteesta johtuen elinikäisen oppimisen avaintaitojen toteutumisesta järjestäjien toiminnassa saadaan vain yksinkertaistettu kuva, joka ei paljasta koulutusalojen ja tutkintojen välisiä eroja. Tarkemman tarkastelun kohteeksi seurannassa nostettiin yrittäjyys, kestävä kehitys ja terveys, turvallisuus ja toimintakyky. Yrittäjyyttä lukuun ottamatta sekä ammatillisen peruskoulutuksen että näyttötutkinnon järjestäjät olivat onnistuneet hyvin niiden huomioon ottamisessa. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjille yrittäjyysopintojen mahdollistaminen oli haasteellista, näyttötutkinnon järjestäjien keskuudessa tilanne oli parempi. Tutkinnon perusteiden toimeenpanon resursoinnista ei järjestäjien erilaisten resursointiperiaatteiden vuoksi saatu vertailukelpoista tietoa. 10

11 Järjestäjät keräsivät seurantatietoa perusteiden uudistukseen liittyvien linjaustensa toteutumisesta useimmiten opiskelijoilta ja tutkinnon suorittajilta. Tiedonkeruu määrällisten tai laadullisten indikaattoreiden tai mittareiden tai työelämältä kerättävän palautteen avulla oli harvinaisempaa. Vain noin puolet järjestäjistä teki uudistuksen tavoitteisiin liittyvää itsearviointia; sen sijaa uudistuksen tavoitteisiin liittyvät kehittämishankkeet olivat yleisiä. Työelämän edustajat kokivat järjestäjien perehdyttäneen heidät hyvin perusteiden uudistukseen tavoitteisiin. Myös uudistuksen tavoitteet toteutuivat työpaikoilla pääasiassa hyvin. Toisaalta opiskelijoiden ja tutkinnon suorittajien ammatillisessa osaamisessa heidän tullessaan ammattiosaamisen näyttöön tai tutkintotilaisuuteen oli heidän mukaansa parantamisen varaa. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavissa ja valmentavissa koulutuksissa opiskelijoiden mahdollisuudet yksilöllisiin valintoihin ja yksilölliseen opiskeluaikaan toteutuivat pääasiassa hyvin. Koulutuksen keskeyttäminen oli kuitenkin yleistä. Vaikuttaa myös siltä, että opiskelijoiden valmiuksiin jatkaa opiskelemaan ammatilliseen tutkintoon johtavassa koulutuksessa tulee kiinnittää huomiota. 11

12 Sammandrag Syftet med den år 2012 utförda uppföljningen av genomförandet av grunderna för yrkesinriktade grundexamina och läroplanerna för förberedande utbildningar för grundläggande yrkesutbildning var att utreda det nationella helhetsläget 2011 gällande genomförandet av grunderna som reviderades I utredningen beaktades särskilt arbetslivsorienteringen, valbarheten, flexibiliteten och stärkandet av nyckelkompetenserna för livslångt lärande. Målet var också att samtidigt utreda hur utbildningsanordnarna och examensarrangörerna har genomfört de reviderade examensgrunderna, i vilket skede av genomförandet de befinner sig och hur de uppnått de mål som ställts upp för revideringen. Utbildningsstyrelsen har haft ansvar för planeringen och genomförandet av uppföljningen. En styrgrupp bestående av representanter för undervisningsförvaltningen och intressentgrupper tillsattes för att stödja uppföljningen. I uppföljningen samlade man in information av alla utbildningsanordnare och examensarrangörer angående läget för genomförandet av examensgrunderna 2011 genom en digital förfrågan. Av yrkesutbildningsanordnarna svarade 106 (86,2 %) på förfrågan. Av examensarrangörerna svarade 92 (73,0 %) på förfrågan. I uppföljningen samlade man dessutom in examensspecifika uppgifter om 22 grundexamina och utbildningsspecifika uppgifter om alla förberedande utbildningar för grundläggande yrkesutbildning. De som svarade på de examens- och utbildningsspecifika förfrågningarna valdes ut genom ett urval. Sammanlagt 70 utbildningsanordnare (svarsprocent 98,6) och 28 examensarrangörer (svarsprocent 100) svarade på den examensspecifika förfrågan. På förfrågan gällande förberedande utbildningar för grundläggande yrkesutbildning svarade 16 anordnare (svarsprocent 100). Förutom av anordnarna samlade man också in information av studerande och examinander, arbetslivsrepresentanter och examenskommissioner. Av studerandena inom grundläggande yrkesutbildning svarade 473 på studerandeförfrågan. Av dem som avlägger en yrkesinriktad grundexamen som fristående examen svarade 94 på förfrågan. På förfrågan som riktade sig till arbetslivet svarade 129 arbetslivsrepresentanter, varav 57,9 % företrädde arbetsgivare eller företagare och 42,1 % arbetstagare. Av de examenskommissioner som valdes ut i urvalet svarade 27 (71,1 %) på förfrågan. När det gäller förberedande utbildningar för grundläggande yrkesutbildning samlade man inte in information genom förfrågningar riktade till studerande eller arbetslivet. På grund av uppföljningsmaterialets art och det låga antalet svenskspråkiga anordnare rapporteras inte resultaten för de finsk- och svenskspråkiga anordnarna separat. Utbildningsanordnarna och examensarrangörerna har på det stora hela genomfört de år reviderade examensgrunderna väl, men det finns tydliga utvecklingsmål för genomförandet av grunderna i förhållande till målen i revideringen. Uppföljningsförfrågan lyfte fram utvecklingsbehov såväl i utbildningsanordnarnas och examensarrangörernas tidtabell som i åtgärderna och stödet för genomförandet av grunderna. Utbildningsanordnarna och examensarrangörerna befinner sig i olika skeden när det gäller 12

13 genomförandet av examensgrunderna, men så har också de reviderade examensgrunderna trätt i kraft vid olika tidpunkter. Största delen av anordnarna av grundläggande yrkesutbildning hade uppdaterat den gemensamma delen av läroplanen efter att examensgrunderna reviderades. För en del av examensgrunderna var tiden mellan att de godkändes och trädde i kraft kort och bland anordnarna av grundläggande yrkesutbildning var det också vanligt att man hade börjat ordna utbildning enligt de reviderande grunderna innan den examensspecifika delen i utbildningsanordnarens läroplan hade godkänts. Om examensarrangörerna på motsvarande sätt har börjat ordna examenstillfällen enligt de nya examensgrunderna innan examenskommissionen har godkänt den uppdaterade planen för anordnande av fristående examen framgår inte ur uppföljningen. Bland en del anordnare av grundläggande yrkesutbildning var läroplanerna inte lättillgängliga för allmänheten. De mål som ställts upp för arbetslivsorienteringen i revideringen av examensgrunderna hade i huvudsak genomförts väl. I den grundläggande yrkesutbildningen hade inlärningen i arbetet och genomförandet av yrkesprov, liksom även examenstillfällena inom fristående examina, genomförts väl på arbetsplatserna. De största utmaningarna utgjorde arbetslivets delaktighet i planeringen och genomförandet av utbildningen och examenstillfällena samt introduktionen av målen för revideringen till arbetsplatshandledarna och bedömarna. Mångsidigheten i bedömningen förverkligades inte heller i enlighet med målen. Valbarheten genomfördes inte i enlighet med målen i utbildningsanordnarnas och examensarrangörernas verksamhet. Bland de olika formerna av valbarhet genomfördes studerandenas och examinandernas möjlighet att välja valbara examensdelar inom sin egen grundexamen allra bäst. I grundläggande yrkesutbildning var studerandenas möjligheter att välja andra yrkesinriktade examensdelar eller studier små trots att just detta intresserade studerandena. Samarbetet mellan anordnarna i fråga om att ordna examensdelar var småskaligt. Flexibiliteten i examina genomfördes inte i enlighet med målen. En del av anordnarna av grundläggande yrkesutbildning hade inte gjort upp en personlig studieplan för alla studerande. Av examensarrangörerna hade däremot nästan alla gjort upp ett dokument för personlig tillämpning för examinanderna. Det visade sig vara en utmaning för anordnarna av grundläggande yrkesutbildning att göra det möjligt för studerande att avlägga examen en eller flera examensdelar i sänder och att växla mellan utbildning och arbete. Bland examensarrangörerna var det igen ovanligt att examinanderna deltog i examenstillfällen utan utbildning som förbereder för fristående examen. Erkännande av tidigare studier, arbetserfarenhet eller kunnande tidigarelade sällan studerandes examen. Den förkortade inte heller den förberedande utbildningen. Enligt anordnarna genomfördes integreringen av nyckelkompetenser för livslångt lärande väl i undervisningen, yrkesproven och examenstillfällena. På grund av uppföljningens art får man endast en förenklad bild av hur nyckelkompetenserna för livslångt lärande genomfördes i anordnarnas verksamhet och den avslöjar inga skillnader mellan utbildningsområden och examina. Företagsamhet, hållbar utveckling samt hälsa, säkerhet och funktionsförmåga lyftes fram som föremål för en noggrannare granskning i utredningen. Bortsett från företagsamheten hade såväl anordnarna av grundläggande yrkesutbildning som examensarrangörerna lyckats beakta dem väl. För anordnare av grundläggande 13

14 yrkesutbildning var det utmanande att möjliggöra studier i företagsamhet, medan situationen var bättre bland examensarrangörerna. Det gick inte att få fram jämförbar information om resurseringen av genomförandet av examensgrunderna på grund av att anordnarna hade så pass olika resurseringsprinciper. Anordnarna samlade oftast in uppföljningsinformation av studerandena och examinanderna gällande genomförandet av riktlinjerna för revideringen av examensgrunderna. Datainsamling med hjälp av kvalitativa eller kvantitativa indikatorer eller mätare eller respons som samlats in från arbetslivet var mera sällsynt. Endast omkring hälften av anordnarna gjorde en självvärdering i anslutning till målen för revideringen. Däremot var det vanligt med utvecklingsprojekt kring målen för revideringen av examensgrunderna. Enligt arbetslivsrepresentanterna hade anordnarna introducerat dem väl i målen för revideringen av examensgrunderna. Målen för revideringen genomfördes också huvudsakligen väl på arbetsplatserna. Däremot ansåg arbetslivsrepresentanterna att det fanns behov av förbättring av det yrkeskunnande som studerande och examinander har när de kommer för att avlägga yrkesprov eller delta i examenstillfällen. I förberedande utbildning för grundläggande yrkesutbildning genomfördes studerandenas möjligheter till individuella val och individuell studietid i regel väl. Studieavbrott var emellertid vanliga. Det verkar också som om man bör ägna uppmärksamhet åt studerandenas färdigheter för att fortsätta i en utbildning som leder till yrkesinriktad examen. 14

15 1 Johdanto Ammatillisten perustutkintojen tutkinnon perusteet sekä valmistavien ja valmentavien koulutusten opetussuunnitelmien perusteet uudistettiin vuosina Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen välisessä tulossopimuksessa on sovittu uudistettujen perusteiden toimeenpanon seurannasta. Seuranta on osa laajempaa kokonaisuutta, jonka tavoitteena on hankkia palautetta ammatillisen tutkintojärjestelmän, tutkintojen ja ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten perusteiden sekä niiden valmisteluun kytkeytyvien prosessien kehittämiseksi. Uudistettujen perusteiden toimeenpanon seurannan tarkoitus on selvittää perusteiden toimeenpanon valtakunnallinen kokonaistilanne erityisesti työelämälähtöisyyden, valinnaisuuden, joustavuuden ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen vahvistamisen osalta. Samalla selvitetään, miten koulutuksen ja tutkinnon järjestäjät ovat toimeenpanneet uudistetut perusteet, missä vaiheessa toimeenpano on ja miten uudistukselle asetetut tavoitteet on saavutettu. Monivuotisessa seurannassa selvitetään perusteiden toimeenpanon tilannetta vuosia 2011, 2012 ja 2013 koskevilla kyselyillä sekä vuonna 2013 toteutettavilla asiakirja-analyyseillä. Opetushallituksen toteuttaman seurannan lisäksi Koulutuksen arviointineuvosto toteuttaa vuosina ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmaprosessin kokonaisarvioinnin, joka on otettu huomioon perusteiden toimeenpanon seurannan suunnittelussa. Opetushallitus on asettanut perusteiden toimeenpanon seurantaa tukemaan ohjausryhmän opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen, koulutuksen ja tutkinnon järjestäjien, tutkintotoimikuntien, rehtorijärjestön, opettajajärjestön, Suomen Kuntaliiton, opiskelijajärjestöjen, työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen ja -liittojen sekä Koulutuksen arviointineuvoston edustajista (Liite 1). Seurannan käytännön toteutuksesta vastaa Opetushallituksen työryhmä. Työryhmään kuuluvat opetusneuvokset Aira Rajamäki ja Anu Räisänen, yli-insinööri Kati Lounema, erityisasiantuntija Marget Kantosalo ja projektisihteeri Raisa Hievanen. Perusteiden toimeenpanon vuotta 2011 koskeva seuranta toteutettiin vuonna Seurantakyselyn kohderyhminä olivat koulutuksen ja tutkinnon järjestäjät, ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten järjestäjät, tutkintotoimikunnat, työelämän edustajat sekä opiskelijat ja tutkinnon suorittajat. Kaikille koulutuksen ja tutkinnon järjestäjille lähetettiin perusteiden toimeenpanon tilannetta yleisellä tasolla käsittelevä kysely. Lisäksi toteutettiin otantaan perustuvat tutkinto- ja koulutuskohtaiset kyselyt. Tämä raportti kertoo uudistettujen perusteiden toimeenpanon valtakunnallisesta tilanteesta vuonna Raportti sisältää lähtökohdat ja tavoitteet perusteiden uudistukselle, katsauksen perusteiden toimeenpanon aiempiin selvityksiin, perusteiden toimeenpanon seurantasuunnitelman esittelyn, vuotta 2011 koskevien seurantakyselyjen tulokset sekä tulosten perusteella tehdyt johtopäätökset ja kehittämisehdotukset. Seurantakyselyjen aineiston luonteesta sekä ruotsinkielisten järjestäjien pienestä määrästä johtuen suomenja ruotsinkielisten järjestäjien tuloksia ei raportoida erikseen. 15

16 2 Perusteiden uudistuksen lähtökohdat ja tavoitteet Ammatillisten perustutkintojen (52 kpl) perusteet sekä ammatilliseen perustutkintoon valmistavien ja valmentavien koulutusten (4 kpl: maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, kotitalousopetus sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus) opetussuunnitelmien perusteet uudistettiin vuosina Edellinen vastaava kaikkien ammatillisten perustutkintojen sekä valmistavien ja valmentavien koulutusten perusteiden uudistaminen on tehty vuosina Perusteiden uudistuksen lähtökohdat Opetusministeriö määritteli kirjeessään ( /dnro 2/502/2008) periaatteet, joita Opetushallituksen tuli noudattaa perustutkintojen kehittämis- ja päivittämistyössä sekä siihen liittyvien ammatillisten perustutkintojen rakenteeseen esitettävien muutosten valmistelussa. Opetushallituksen tuli ammatillisten perustutkintojen kehittämisessä ottaa huomioon säädöksissä, koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa, EU:n suosituksissa ja opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen välisessä tulossopimuksessa olevat lähtökohdat sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjeessään tekemät linjaukset. Perusteiden uudistuksen keskeiset tavoitteet olivat työelämälähtöisyyden, valinnaisuuden, joustavuuden ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen vahvistaminen Työelämälähtöisyyttä vahvistavat tavoitteet Työelämälähtöisyyden vahvistamisen tavoitteet uudistuksessa olivat: Ammatillisten perustutkintojen perusteissa määritellään tutkinnon osat ja niiden ammattitaitovaatimukset. Tutkinnon osat ovat joko tutkintokohtaisia tai eri aloille ja tutkinnoille yhteisiä. Tutkinnon osat kattavat ammattitaidon, jota edellytetään kyseisessä työelämän toimintakokonaisuudessa. Myös osaamis- ja ammattitaitovaatimukset määritellään tutkinnonosakohtaisesti työelämässä tarvittavan osaamisen pohjalta. Ammattitaitovaatimukset määritetään tietoina, taitoina ja pätevyytenä. Ne kuvataan konkreettisena työn tekemisenä Valinnaisuutta vahvistavat tavoitteet Valinnaisuuden vahvistamisen tavoitteet uudistuksessa olivat: Perustutkintoihin tulee voida yksilöllisesti sisällyttää osia myös muista ammatillisista tutkinnoista, sillä ammatillisten perustutkintojen perusteiden tulee mahdollistaa työelämän ammattitaitovaatimuksiin ja yksilöiden osaamistarpeisiin vastaaminen joustavasti ja tehokkaasti. Tutkinnon suorittajalle on mahdollista sisällyttää tutkintoon nimellislaajuutta enemmän tutkinnon osia silloin, kun se on työelämän alakohtaisiin ja paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Muodostumissäännöllä tulee varmistaa, että tutkinnon suorittajan osaaminen on aina työelämän edellyttämän ammattipätevyyden mukainen. 16

17 Tutkintojen muodostumissääntöjen tulee mahdollistaa aiemmin suoritetun ammattitai erikoisammattitutkinnon tai niiden osan tai osien hyödyntäminen osana perustutkintoa. Muodostumissäännöllä tulee varmistaa, että tutkinnon suorittajan osaaminen on aina työelämän edellyttämän ammattipätevyyden mukainen. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osille ei ole määritelty laajuutta, eikä niiden sisällyttämistä osaksi ammatillista perustutkintoa pidetä laajuuden määrittelynä Joustavuutta vahvistavat tavoitteet Joustavuuden vahvistamisen tavoitteet uudistuksessa olivat: Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen koulutus Koko tutkinnon suorittaminen on tutkintoon johtavassa koulutuksessa aina ensisijainen tavoite. Tutkinto tulee voida suorittaa osa tai osia kerrallaan, silloin kun se yksilön opiskeluvalmiuksien, elämäntilanteen tai työllistymisen kannalta on tarkoituksenmukaisinta. Yksilöillä tulee tällöin olla joustavia mahdollisuuksia suorittaa koko tutkinto myöhemmin. Suoritettaessa tutkinto osa tai osia kerrallaan tutkinnon perusteiden tulee tukea sitä, että koulutuksen järjestäjät laatisivat opiskelijalle, mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä työpaikan kanssa, suunnitelman koko tutkinnon suorittamisesta. Ammatillinen aikuiskoulutus Työelämässä toimiville tai toimineille tulee olla tarjolla koko tutkinnon suorittamisen lisäksi myös tutkinnon osien suorittamismahdollisuuksia. Mikäli opiskelija tai tutkinnon suorittaja suorittaa vain osan tai osia tutkinnosta, hän saa todistuksen niiden suorittamisesta Elinikäisen oppimisen avaintaitoja vahvistavat tavoitteet Elinikäisen oppimisen avaintaidot painottuvat eri tavoin eri tutkinnoissa tutkinnon luonteen ja työelämän tarpeen mukaan. Ne voidaan sisällyttää eri tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin tai niistä voidaan muodostaa itsenäinen tutkinnon osa, jos se vastaa työelämän tarpeisiin kyseisellä alalla. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen vahvistamisen tavoitteet uudistuksessa olivat: Tutkinnon perusteissa tulee erityisesti ottaa huomioon läpäisevänä teemana yrittäjyys sekä ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen edistäminen. Kaikkiin tutkintoihin tulee sisällyttää yrittäjyysosaamiseen ja yrittäjävalmiuksiin liittyviä ammattitaitovaatimuksia joko sisällytettynä tutkinnon osien tavoitteisiin tai erillisenä tutkinnon osana. Yrittäjyysosaamista sisällytetään kuhunkin perustutkintoon vähintään 5 opintoviikon nimellislaajuuden verran tutkinnolle luonteenomaisella tavalla. Yrittäjyysosaamista voi tutkinnossa olla laajemminkin joko pakollisena tai valinnaisena siten kuin se on työelämän tarpeisiin vastaamisen näkökulmasta perusteltua. Lisäksi tutkinnon perusteissa tuli tarkistaa opiskelijoiden turvallisuutta sekä opiskeluyhteisön ja opiskelijoiden hyvinvointia koskevia kohtia opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa siten, että opiskelijoiden hyvinvointia ja oppimisympäristöjen yhteisöllisyyttä voidaan vahvistaa. 17

18 2.1.5 Muut uudistuksen tavoitteet Tutkinnon ja sen osien laajuus Ammatillisen perustutkinnon laajuus säilytetään 120 opintoviikossa. Tutkinnon osien laajuus on sidoksissa työelämän työprosesseihin tai työtehtäväkokonaisuuksiin. Kaikille tutkinnon osille määritetään nimellislaajuus. Sen tehtävänä on antaa lisäinformaatiota siitä, millaisen työmäärän tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten saavuttaminen koulutuksella keskimäärin edellyttää tilanteessa, jossa henkilöllä ei ole lainkaan tutkinnon osan edellyttämää osaamista. Tutkinnon osien laajuutta voidaan myös yhtenäistää, mikäli se on työprosessin tai työtehtäväkokonaisuuden näkökulmasta mahdollista. Perustutkintojen tarkistustyö osana ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämistä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma edellyttää, että ammatillisten tutkintojen perusteita kehitettäessä tarkastellaan kaikkia tietyn koulutus- tai ammattialan tutkintoja kokonaisuutena, jotta ne vastaavat alakohtaisiin osaamistarpeisiin tehokkaasti ja johdonmukaisesti. Opetushallituksen tulee sekä ammatillisia perustutkintoja että ammatti- ja erikoisammattitutkintoja kehittäessään tarkastella myös eri tutkintotyyppien muodostamaa kokonaisuutta, jotta ne muodostavat alakohtaisesti työelämän osaamistarpeiden kannalta selkeitä kokonaisuuksia. Opetusministeriö käynnisti vuoden 2008 aikana yhdessä Opetushallituksen kanssa kolmikantaisen hankkeen, jonka tarkoituksena oli kehittää ammatillisten perustutkintojen, ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen muodostamaa järjestelmää työelämän ja yksilöiden muuttuviin osaamistarpeisiin joustavasti ja tehokkaasti vastaavana kokonaisuutena. Käynnistetty kehittämishanke tuki osaltaan sekä ammatillisten perustutkintojen että ammatti- ja erikoisammattitutkintojen kehitystyötä. Siirtyminen opetussuunnitelman perusteista ja näyttötutkinnon perusteista yhteisiin tutkinnon perusteisiin Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma edellyttää, että ammatillisten tutkintojen tulee perustua osaamiseen ja työelämän toimintakokonaisuuksiin. EQF-suosituksen mukaan tutkintojen määrittelyssä ja kuvauksessa tulee noudattaa oppimistuloksiin perustuvaa lähestymistapaa. Näihin vaatimuksiin vastaamisen helpottamiseksi tulee opetussuunnitelman perusteet ja näyttötutkinnon perusteet laatia tutkinnon perusteet -asiakirjaksi, jossa tutkintojen muodostumisosista käytetään myös ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritettavissa tutkinnoissa nimitystä tutkinnon osa. Opetushallituksen tulee ottaa tutkinnon perusteissa huomioon opetussuunnitelmaperusteisena ja näyttötutkintona tutkinnon suorittamisen erityispiirteet. Opetushallitus valmistelee ammatillista koulutusta koskevan lain mukaisesti suoritettavien perustutkintojen ammattiosaamisen näytön perusteet osaksi tutkinnon perusteita kansallisten ammattiosaamisen näyttöaineistojen ja ammattiosaamisen näytöistä saatujen kokemusten pohjalta. Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot) Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee sisältää ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia ja ammat- 18

19 titaitoa täydentäviä opintoja (yhteiset opinnot). Näistä on säädetty tarkemmin valtioneuvoston päätöksellä (213/1999). Ammattitaidon saavuttamista tukevien tutkinnon osien tulee näkyä esimerkiksi arviointikriteerien määrittelyssä. Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien osaamisvaatimusten vastaavuudet lukio-opintoihin tulee määritellä, jotta yhteistyö, yhteisen opetustarjonnan hyödyntäminen ja osaamisen tunnustaminen lukion ja ammatillisen peruskoulutuksen välillä toimii sujuvasti. Arviointiasteikko Ammatillisen perustutkinnon perusteissa määritellään tutkinnon arvioinnin perusteet. Ammattitaitovaatimusten arviointikriteerit tulee määritellä kolmelle tasolle: tyydyttävä (1), hyvä (2) ja kiitettävä (3). Tutkintojen arviointikriteereitä määritettäessä tyydyttävän tason vaatimukset tulee asettaa siten, että työelämän edellyttämä ammattipätevyys saavutetaan. Kiitettävän tason arviointikriteerit tulee asettaa tasolle, joka on realistista saavuttaa, mutta joka toisaalta motivoi hankkimaan mahdollisimman korkeatasoista ja syvällistä osaamista. Tässä yhteydessä on samalla tarkasteltava, että saman alan perustutkinnot ja ammattitutkinnot muodostavat työelämän ammattitaitovaatimuksiin johdonmukaisesti vastaavan kokonaisuuden. Yhteistyö Opetushallituksen tulee tehdä tiivistä yhteistyötä koulutustoimikuntien, tutkintotoimikuntien sekä muiden sidosryhmien kanssa ammatillisten perustutkintojen perusteiden päivitystyön eri vaiheissa. Opetushallituksen tulee raportoida hankkeen etenemisestä opetusministeriölle osana tulossopimuksen raportointimenettelyjä. Tutkintojen modulaarisella rakenteella edistetään tutkintojen joustavaa päivittämistä ja uudistamista työelämän toimintakokonnaisuuksien ja osaamisvaatimusten muutosten mukaisesti. Opetushallituksen tulee laatia tutkinnon perusteiden päivitystyön osana suunnitelma ammatillisten perustutkintojen säännöllisestä päivittämisestä ja huolehtia sen toteutumisesta. 2.2 Perusteiden uudistamisprosessi Vuosina toteutettu uudistustyö alkoi perusteiden tarkastamisena, mutta johti uudistamisprosessin aikana kaikkien perusteiden uudistamiseen. Uudistetut perusteet valmisteltiin Opetushallituksen johdolla laajassa sidosryhmäyhteistyössä. Työhön osallistui noin henkilöä. Työnantajien, työntekijöiden, työ- ja elinkeinoelämän, koulutuksen ja tutkintojen järjestäjien, opettajien ja opiskelijoiden edustajat sekä koulutustoimikunnat ja tutkintotoimikunnat olivat niitä tahoja, jotka aktiivisesti osallistuivat perusteiden uudistamistyöhön. Vuonna 2008 otettiin käyttöön kahden tutkinnon perusteet sekä yhden ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen perusteet, vuonna 2009 otettiin käyttöön 22 tutkinnon perusteet (jo uudistetut metsäalan ja rakennusalan perustutkintojen perusteet päivitettiin uusilla koulutusohjelmilla/osaamisaloilla) ja vuonna 2010 otettiin käyttöön 30 perustutkinnon ja kolmen valmistavan koulutuksen perusteet. Kunkin ammatillisen perustutkinnon ja valmistavan ja valmentavan koulutuksen uudistettujen perusteiden voimaantulon ajankohta käy ilmi liitteestä 2. 19

20 Koulutuksen järjestäjien tuli ottaa käyttöön uudistettujen perusteiden mukaisesti tarkistetut opetussuunnitelmat 1.8. alkaneessa koulutuksessa sinä vuonna, jolloin uudistetut tutkinnon perusteet astuivat voimaan. Vastaavasti tutkinnon järjestäjien tuli tarkistaa näyttötutkintona järjestettävien perustutkintojen järjestämissuunnitelmat uudistettujen perusteiden mukaisiksi. Lisäksi ne tuli hyväksyttää tutkintotoimikunnilla siten, että uudistettu järjestämissuunnitelma oli voimassa niissä perustutkinnoissa, joihin tutkinnon järjestäjä järjesti tutkintotilaisuuksia uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Ammatillisten perustutkintojen perusteiden uudistaminen perustui uuteen tutkintorakenteeseen, jossa määritettiin tutkinnot alaan tai toimintoon perustuvine nimineen. Lisäksi tutkinnoille määritettiin asetuksessa koulutusohjelmat (opetussuunnitelmaperusteinen koulutus) ja osaamisalat (näyttötutkinnot) sekä tutkinto- tai osaamisalakohtaiset tutkintonimikkeet. Tutkintorakenteessa ja perusteita uudistettaessa otettiin huomioon käynnissä olleiden tutkintorakenne- sekä tutkinnon peruste -kokeilujen tulokset sekä palautteet. Uudistetut tutkintojen perusteet (opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet) ovat yhteiset ammatilliselle peruskoulutukselle ja näyttötutkintoina suoritettaville perustutkinnoille. Perustutkinnon perusteet on määräys, jolla ohjataan sekä koulutuksen että näyttötutkintojen järjestäjiä. Ammatillisen perustutkinnon perusteiden pohjalta koulutuksen järjestäjä hyväksyy ammatillista peruskoulutusta varten opetussuunnitelman. Järjestettäessä näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta koulutuksen järjestäjä päättää koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Ammatillinen perustutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista sekä ammatillisessa peruskoulutuksessa myös ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (yhteiset opinnot) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista. Tutkinnon perusteissa on päätetty tutkinnon ja koulutusohjelmien/osaamisalojen tavoitteet, tutkinnon muodostuminen, tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai tavoitteet, ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit sekä ammatillisten tutkinnon osien osalta myös ammattitaidon osoittamistavat. Lisäksi perusteet sisältävät muita ammatillista peruskoulutusta ja näyttötutkintoja koskevia määräyksiä. Uudistetuissa perusteissa tutkinnon osa -käsite korvaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen käsitteen opintokokonaisuus. Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteiset opinnot) tavoitteet on määritelty oppimistuloksina (tiedot, taidot, osaaminen tai pätevyys). Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten opetussuunnitelman perusteet sisältävät vastaavat osat soveltuvin osin. Perusteiden uudistuksessa ammattitaidon saavuttamista tukevat tutkinnon osat kytkettiin osaksi tutkinnossa vaadittavaa ammattitaitoa. Lisäksi määriteltiin ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien vastaavuus lukio-opintoihin. Uudistuksen yhteydessä yhdistettiin myös ammattiosaamisen näyttöjen perusteet osaksi tutkinnon perusteita sekä määriteltiin ammattitaitovaatimusten arviointikriteerit kolmelle tasolle. Perusteiden uudistuksen yhteydessä elinikäisen oppimisen avaintaitojen asemaa perusteissa vahvistettiin. Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisällytettiin ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) tavoitteisiin sekä ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin erikseen arvioitavana kohteena. Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka, terveys, turvallisuus ja toimintakyky, aloitekyky ja yrittäjyys, 20

21 kestävä kehitys, estetiikka, viestintä ja mediaosaaminen, matematiikka ja luonnontieteet, teknologia ja tietotekniikka sekä aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Perusteiden uudistamistyössä huomioitiin kunkin tutkinnon terveydentilavaatimukset. Lisäksi ammatillisiin opintoihin sisällytettiin monipuolisesti terveyttä ja työkykyä vahvistavia osioita. Tähän liittyen Opetushallitus osallistui ammattiosaajan työkykypassin kehittämiseen. Passin tavoitteena on lisätä opiskelijoiden tietoja, taitoja ja motivaatiota huolehtia omasta hyvinvoinnistaan opiskelun aikana ja sen jälkeen. 21

22 3 Aikaisemmat selvitykset 3.1 Perusteiden toimeenpanon tilanne vuonna 2010 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen välisessä tulossopimuksessa vuosille oli sovittu perusteiden toimeenpanon tilannekatsauksen laatimisesta osana ammatillisten perustutkintojen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten perusteiden toimeenpanon seurantaa. Raportti perusteiden toimeenpanon tilannekatsauksesta julkaistiin sähköisenä versiona vuonna Tilannekatsauksessa selvitettiin toimeenpanon tilannetta vuonna Opetushallitus selvitti koulutuksen ja tutkinnon järjestäjille lähetetyn kyselyn avulla vuosina uudistettujen ammatillisten perustutkintojen perusteiden sekä valmistavien ja valmentavien koulutuksien käyttöönottoa yleisellä tasolla. Kyselyllä selvitettiin uudistettujen tutkinnon perusteiden ja opetussuunnitelmien perusteiden käyttöönoton tilannetta, käyttöönottoon liittyneitä käytäntöjä sekä mahdollisia käyttöönottoon liittyneitä ongelmia. Kyselyyn vastasi 132 (92 %) järjestäjää. Vastanneista ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjistä 85 (hieman vajaa 73 %) oli kyselyajankohtana hyväksynyt opetussuunnitelman yhteisen osan uudistettujen perusteiden mukaan. Kyselyajankohtana hyväksymättä oli lähes 30 % koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmien tutkintokohtaisista osista ja 25 % valmistavien ja valmentavien koulutuksien opetussuunnitelmista. Järjestäjistä 84 (vajaa 59 %) oli solminut perustutkintojen järjestämissopimuksia tutkintotoimikuntien kanssa. Tilannekatsauksen mukaan järjestäjät tarjosivat suhteellisen tasaisesti kaikkia perustutkinnossa tarjottuja valinnaismahdollisuuksia. Eniten tarjottiin saman tutkinnon osia muista koulutusohjelmista tai osaamisaloista tai paikallisesti tarjottavia tutkinnon osia, vähiten tarjottiin tutkinnon osia ammattikorkeakouluopinnoista tai ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista. Järjestäjien keskinäinen yhteistyö oli monipuolista. Sen sijaan työelämän edustajien osallistuminen koulutuksen järjestäjien opetussuunnitelmatyöhön ja järjestämissuunnitelmien laadintaan vaihteli. Perusteiden toimeenpanon haasteina nähtiin toimeenpanon aikataulu ja opettajilta edellytettävä pedagogisten prosessien muutos. Perusteiden toimeenpanoa tukemaan koulutuksen järjestäjät odottivat Opetushallitukselta eniten koulutusta. Tilannekatsauksen mukaan keskeisiä vuosina toteutettavaan perusteiden toimeenpanon seurantaan sisällytettäviä teemoja tulisi olla koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmien ja näyttötutkintojen järjestämissopimusten hyväksynnän tilanne, valinnaisuuden toteutuminen erityisesti koulutuksen ja/tai tutkinnon järjestäjältä edellytettävien toimien osalta, eri toimijoiden välinen yhteistyö koulutuksen ja tutkintojen järjestämisessä sekä eri toimijoiden (mukaan lukien Opetushallitus, koulutuksen ja/tai tutkinnon järjestäjät) toteuttamien tuki- ja ohjaustoimien rooli ja vastuujaot. 22

23 3.2 Muut aikaisemmat selvitykset Seuraavassa tarkastellaan muita Opetushallituksen tekemiä oppimistulosten arviointeja ja seurantoja ja niissä saatuja perusteiden toimeenpanoon liittyviä tuloksia. Raportit esitellään aikajärjestyksessä uusimmasta vanhimpaan Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Tilannekatsaus lukuvuodesta Opetushallitus on selvittänyt maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen toteutumista useissa tilannekatsauksissa. Uusin tilannekatsaus käsittelee lukuvuotta Uusimmassa tilannekatsauksessa kerättiin tietoja muun muassa koulutukseen hakijoista ja valituista, opiskelijaksi ottamisen kriteereistä, opetuskielen taitotason testaamisesta, opetussuunnitelman perusteiden toimivuudesta ja kehittämistarpeista, henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnasta ja laadintaan liittyvistä ongelmista, henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman seurannasta, koulutuksessa toimivista opettajista, opetussuunnitelmien toteutumisesta, opetuksesta sekä koulutuksen keskeyttämisestä ja sijoittumisesta opintojen jälkeen. Seuraavassa kuvataan tiivistetysti niitä tuloksia, jotka liittyvät uudistettuihin opetussuunnitelmiin ja niiden toimeenpanoon. Tilannekatsauksen tiedot kerättiin maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulusta järjestäville koulutuksen järjestäjille suunnatulla kyselyllä keväällä Kyselyyn vastasi 49 järjestäjää 55:stä vastausprosentin ollessa 89. Koulutukseen valituista yli puolet (55 %) oli suorittanut kotimaassaan lukion oppimäärää vastaavan koulutuksen, ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon, Selvityksen mukaan koulutusta käytetäänkin kielikoulutuksena henkilöille, joilla ei ole tarvetta tai aikomustakaan pyrkiä ammatilliseen peruskoulutukseen. Opintojen henkilökohtaistaminen ei toteudu tavoitteiden mukaisesti, sillä suurin osa järjestäjistä (80 %) toteutti koulutuksen 40 opintoviikon laajuisena, joka on opintojen suurin laajuus. Järjestäjät eivät juurikaan alakohtaista koulutusta vaan pääosa koulutuksesta järjestettiin niin sanottuina yleisvalmentavina koulutuksina. Vain yhdeksällä järjestäjällä oli alakohtaisesti suuntaavia koulutuksia. Eniten oli sosiaali- ja terveysalalle suuntaavia koulutuksia, joita oli viidellä järjestäjällä. Lisätietoja maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen toteutumisesta lukuvuonna : Kantosalo M. ja Korpela J Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Tilannekatsaus lukuvuodesta Koulutuksen seurantaraportit. Opetushallitus Ammatillinen osaaminen rakennusalan ja metsäalan perustutkinnoissa 2012 Opetushallitus on arvioinut ammatillisena koulutuksena järjestettäviin rakennusalan ja metsäalan perustutkintoihin liittyviä oppimistuloksia. Arviointitieto on koottu ammattiosaamisen näytöistä vuosina Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoja koskevien tietojen lisäksi arvioinnissa koottiin myös pedagogista toimintaa kuvaavia määrällisiä tunnuslukuja sekä laadullista aineistoa, jonka koulutuksen järjestäjät tuottivat itsearviointina tutkintokohtaisesti. Lisäksi näyttösuunnitelmat sekä näyttöjen kuvaukset analysoitiin. Seuraavassa kuvataan tuloksia tiivistetysti. Tekstin yhteydessä esitetään rakennusalan perustutkintoa koskevat tulokset ja suluissa esitetyt tunnusluvut viittaavat metsäalan vastaaviin tuloksiin. 23