Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti,

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Lisätalousarvio vuodelle / /2016 Kaupunginhallitus Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, Sosiaali- ja terveyslautakunta, opetuslautakunta, tekninen lautakunta sekä kaupunkisuunnittelulautakunta ovat vieneet lautakuntaan lisämääräraha-anomuksen. Lisäksi elinkeino- ja kehittämispalvelut anoo lisämäärärahaa työllisyyden hoitoon. Esitykset on kerätty tähän pykälään. Huhtikuun ennusteen mukaan talousarvioon toimintakate tule ylittymään. Ennusteen mukaan ulkoiset toimintatuotot ovat jäämässä n. 1,0 milj. euroa alle talousarvion. Alkuvuodesta hyväksytyt maksujen ja taksojen korotukset kurovat tätä eroa loppuvuoden aikana kiinni eli tuotot tulevat olemaan hyvin lähellä budjetoitua. Ulkoiset kulut ovat ennusteen mukaan ylittymässä n. 2,0 milj. euroa. Mikäli kaupunginvaltuuston talousarvion yhteydessä hyväksymät sopeuttamistoimet ja henkilöstömenoihin kohdistuvia säästötoimet eivät toteudu suunnitelmien mukaisesti, ylitys tulee olemaan tätä suurempi. Kaupunkitasolla ylitys tulee olemaan tämän hetken arvion mukaan n. 3,0 milj. euroa. Mm. vapaaehtoisia palkattomia vapaita on kuluvannan vuonna anottu viime vuotta vähemmän. Talousarvion sitovuus on lautakunta netto. Sosiaali- ja terveyslautakunta on anonut 3,2 milj. euron lisämäärärahoja ja opetuslautakunta 0,5 milj. euron lisämääräahoja. Ylitykset kohdentuvat pääasiassa henkilöstömenoihin ja palvelujen ostoihin. Teknisen lautakunnan sekä kaupunkikehityslautakunnan lisämäärärahaesitykset koskevat investointiosaa. Edellisten lisäksi elinkeino- ja kehittämispalvelut anoo nettovaikutukseltaan 1,2 milj. euron lisämäärärahan työllisyyden hoitoon. Alkuvuodesta valtuusto on myöntänyt lisämäärärahaoja kaupungintalon korjaustoimenpiteisiin (käyttötalousmenot , investointimenot ) ja Kiinteistö Oy Tiipilän purkamiseen (määrärahasiirto investointimenoista käyttötalousmenoksi ). Nämä muutokset on ajettu vertailupohjaan. Huhtikuun ennusteen mukaan verotuloja olisi kertymässä vähän yli budjetoidun ja valtionosuudet toteutuisivat budjetoidusti. Verotulojen kertymään liittyy runsaasti epävarmuustekijöitä. Asukasluku on ollut edelleen laskussa eli veronmaksajine määrä on vähentynyt. Työllisyystilanne on heikko ja ansiosidonnaisella työttömyysturvalla olevien pitkäaikaistyöttömine määrä on viime vuoteen verrattuna kasvanut. Näillä

2 kummallakin on merkittävää vaikutusta kunnallisverokertymään. Yhteisöveroja on tilitetty alkuvuoden aikana ennustettua enemmän. Valtakunnallista kertymäennustetta on tarkistettu pitkin vuotta ylöspäin. Lisätalousarviossa kertymää on nostettu 7,0 milj. eurosta 9,5 milj. euroon. Yhteisöverojen kuukausitilitykset eivät ole suoranaisesti riippuvaisia salolaisten yritysten veronmaksukyvystä, vaan Salo saa ennalta määritellyn osuuden eli 0,6 % koko valtakunnan kertymästä. Tätä ei jälkikäteen oikaista vastaamaan todellista tilannetta toisin kuin kunnallisverojen suhteen tehdään. Viimeisimmän valtionosuuslaskelman mukaan Salolle tilitettävä määrä jäisi vähän alle budjetin. Laskemassa on huomioitu asiakasmaksujen korotusmahdollisuudesta johtuva valtionosuuksien leikkaus. Tulopuolelta ei yhteisöverojen lisäksi muuta katetta ole osoitettavissa, joten tilikauden alijäämä on kasvamassa 5,6 milj. eurosta 8,1 milj. euroon. Edellisen vuoden myyntivoittokirjausten jälkeen kaupungin tase on 14,6 milj. euroa ylijäämäinen. Lisätalousarvion jälkeinen tulos heikentäisi kaupungin tasetta merkittävästi. Konsernitaseessa ylijäämiä oli viime vuoden tilinpäätöskirjausten jälkeen 33,5 milj. euroa. Nykyisellä kustannuskehityksellä ja tulorahoituksen näkymillä talouden vastuullinen hoitaminen niin, että talous on tasapainossa vuonna 2017, liittyy merkittäviä haasteita. Lisämäärärahaesitykset: Elinkeino ja työllistäminen Työllisyydenhoitoon on keväällä päätetty panostaa, hankalan työllisyystilanteen ja korkeiden työmarkkinatukimaksujen johdosta. Rekrytointeja kaupungille ja alueen pk-yrityksiin on vauhditettu huomattavasti ja resursseja on myös ohjattu muihin, työllisyyttä parantaviin palveluihin (terveyspalvelut, sosiaalipalvelut, nuorisopalvelut, yhdistykset). Työllistettyjä on kesäkuussa 2016 ollut yhteensä 224 kpl, kaupungilla ja yrityksissä. Tämän seurauksena syksyn rahoitukseen tarvitaan lisäystä seuraavalla tavalla: - palkkatukipaikat työllisyysyksikön käyttömenot työmarkkinatuen kuntaosuus yhdistykset Menot yhteensä Tulot, pakkatuki eli yhteensä nettokustannukset Sosiaali- ja terveyslautakunnan lisämäärärahaesitys talousarvioon / /2016 Sosiaali- ja terveyslautakunta

3 Valmistelija: taloussuunnittelija Janne Katajamäki, p Sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvion sitovuustaso on sosiaali- ja terveyspalvelut. Lautakunnalla on sitovuustason puitteissa mahdollisuus ohjata määrärahoja tarpeen mukaan uudelleen, jos palvelujen tuottamiseen hyväksytty toimialan kokonaismäärärahavaraus on riittävä. Vuoden 2016 talousarvio sitoo toimielimiä nettoperiaatteen mukaan. Henkilöstömäärärahoja ei saa käyttää muiden menojen kattamiseen. Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle talousarviovuoden aikana. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Sosiaali- ja terveyspalveluissa toimintatuottoja on ajanjaksolla 2016/1-3 toteutunut , joka on selvästi edellisvuoden vastaavaa aikaa enemmän ja ennusteen mukaan tuottoja toteutuu talousarviovuoden aikana n (TA ). Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintakuluja on vastaavana aikana toteutunut ja alkuvuoden toteuman perusteella kuluja toteutuu talousarviovuoden aikana n (TA ). Sosiaali- ja terveyspalvelujen vuoden 2016 ennusteen mukainen toimintakate on siis ja ylittää talousarvioon varatun määrärahan (TA ). Toimintakuluja on kuitenkin kertynyt alkuvuoden aikana enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana, joten talousennusteeseen on suhtauduttava tietyllä varauksella. Talouden nettiraportointiohjelman mukaisessa ennusteessa on mukana erikoissairaanhoidon kulut ennakkolaskutuksen mukaan. Sosiaali- ja terveyspalvelujen talousarviota rasittaa palvelualueiden työllistämiskulut. Työllistämiskuluja on toteutunut vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana Jos kuluja kertyy tasaisesti koko vuoden ajan niin loppuvuodesta kuluja on n Työllistämiskulujen määräraha on budjetoitu työllisyyspalvelujen talousarvioon. Merkittävimmät määrärahaylitykset kohdistuvat palvelujen ostoihin ja henkilöstömenoihin. Kaupunkitasolla tehty henkilöstömenojen karsinta laskennallisesta vakanssien mukaisesta palkkamäärärahasta on osaltaan vaikuttanut palvelualueiden henkilöstömenojen määrärahan ylitykseen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualueille talousarvioon varattu henkilöstömääräraha vuodelle 2016 on n vuoden 2015 tilinpäätöslukuja pienempi. Palvelualueiden vuoden 2016 toimintasuunnitelmat sisältävät sopeuttamisohjelman mukaiset toiminnalliset muutokset. Ne eivät kata tehtyjä leikkauksia. Palvelujen ostojen merkittävin ylitys kohdistuu erikoissairaanhoidon palveluihin. Erikoissairaanhoidon käyttö suhteessa sairaanhoitopiirin tasaerälaskutukseen on Salon kohdalla tammi-maaliskuun osalta + 4,0 %. Käytännössä erikoissairaanhoidon palvelujen ostoja on toteutunut n ennakkolaskutettua enemmän. Jos palvelujen käyttö jatkuu

4 loppuvuoden samalla tasolla, toteutuu kuluja n ennakoitua enemmän. Erikoissairaanhoidossa suoritekustannusten nousu vaikuttaa jatkuvan. Hoitojaksoja on ollut 10 % vähemmän ja avohoitokäyntejä 4 % enemmän. Palvelurakenteen muutoksissa vapautuneet voimavarat sairaanhoitopiiri näyttää ohjanneen muuhun toimintaan, joka ei ainakaan lyhyellä aikavälillä pienennä kuluja. Lisämäärärahan tarve kohdistuu palvelualueille seuraavasti: Erikoissairaanhoito Terveyspalvelut (oma) Vanhuspalvelut Sosiaalityön palvelut Perusterveydenhuollon palvelujen talousarvio ylittyy Lisämäärärahan tarve kohdistuu henkilöstökuluihin. Terveyspalveluissa vakinaisten vakanssien mukaiseen palkkasummaan tehty leikkaus näkyy määrärahan riittämättömyytenä erityisesti kun vakinaisten lääkärien ja hammaslääkärien vakanssit on saatu täytettyä aikaisempaa paremmin. Raskaiden palveluiden tarve, hankalat infektiot ja vaativa hoitoisuus sekä suuri kuntouttamistarve ovat lisänneet henkilöstöresurssin ja sijaisten tarvetta mm. terveyskeskussairaalassa ja lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Vanhuspalveluissa lisämäärärahan tarve on Henkilöstökuluihin tarvitaan lisää määrärahaa , palvelujen ostoihin ja omaishoidon tukeen Vanhuspalveluissa henkilöstömenojen leikkaus oli n Mitoitusvaatimukset estävät merkittävät muutokset henkilöstön käytössä. Sosiaalityön palvelujen lisämäärärahan tarve on Lisämäärärahan tarpeesta henkilöstökuluihin kohdistuu euroa ja palveluiden ostoon Palveluiden ostojen määrärahan riittävyys loppuvuoden aikana riippuu huostaanottojen ja muiden sijoitusten kehityksestä. Apulaiskaupunginjohtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää euron lisämäärärahaa vuoden 2016 talousarvioon. Lisämäärärahasta euroa kohdistetaan erikoissairaanhoitoon, euroa perusterveydenhuoltoon, euroa vanhuspalveluihin ja euroa sosiaalityön palveluihin. Erikoissairaanhoidon lisämääräraha euroa ohjataan palvelujen ostoihin. Perusterveydenhuollon euron lisämääräraha ohjataan henkilöstökuluihin. Vanhuspalveluiden lisämäärärahasta ohjataan euroa henkilöstökuluihin, euroa palvelujen ostoihin ja euroa omaishoidon tukeen. Sosiaalityön palvelujen lisämäärärahasta ohjataan euroa palvelujen ostoihin ja euroa

5 henkilöstökuluihin. Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti. Opetuslautakunnan lisätalousarvioesitys, perusopetuspalvelut 972/ /2016 Opetuslautakunta Valmistelija: va. lasten ja nuorten palveluiden päällikkö Inkeri Kurppa, p , taloussuunnittelija Heli Antikainen-Pauna, p Vuoden 2016 talousarvion sitovuustaso on toimintamenojen osalta lautakunnan toimintakate. Henkilöstömenoja ei saa käyttää muiden menojen kattamiseen eikä sisäisten eriä saa käyttää ulkoisten menojen katteena. Opetuslautakunnan talousarvioon tehtiin vuoteen 2016 sopeuttamisohjelman mukainen euron suuruinen leikkaus. Tähän sisältyi mm. Pajulan koulun lakkauttamisesityksen korvaavat säästöt yhteensä euroa. Syksyllä 2016 kaupunginhallitus esitti uudelleen Pajulan koulun ja Teijon koulun lakkauttamista. Valtuusto päätti olla lakkauttamatta Pajulan koulua, mutta ei palauttanut koulujen toimintaan tarvittavia rahoja euroa, vaan edellytti, että korvaavat säästöt on löydyttävä lasten ja nuorten palveluista vuoden 2016 aikana. Lisäksi opetuslautakunnan alaisista palveluista talousarvioon tehtiin keskitetty henkilöstömäärärahojen leikkaus 3 % valmisteluvaiheessa. Sen suuruus euroina oli euron henkilöstömenoista 1,7 miljoonaa euroa. Henkilöstösäästöjä pyritään saavuttamaan vapaaehtoisten vapaiden kautta, mutta tämä säästökeino ei ole opetuspalveluissa juurikaan mahdollinen. Opetuslautakunnan toimintakuluja on kertynyt maaliskuun lopulla 23,1 % ( euroa) talousarvioon verrattaessa. Ulkoisten menojen käyttö oli 24,7 % talousarvioon verrattaessa. Viime vuonna samana ajankohtana ulkoisten menojen osuus oli 24,4 %. Kirjanpitoon on vielä kokonaan kirjaamatta mm. koulukuljetuskustannukset, joiden määrä on alkuvuoden aikana noin 1 milj. euroa. Perusopetuksen henkilöstömäärärahoja kului vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan kaikkiaan ilman hankkeita euroa. Tänä vuonna määrärahoja on varattu euroa eli noin euroa vähemmän kuin viime vuonna. Sopeuttamisohjelman mukaisia säästöjä kertyy vuoden aikana opetuspalveluissa mm. Rekijoen koulun lakkauttamisesta euroa (joista henkilöstökulujen osuus euroa), rehtoreiden tehtävien uudelleen tarkastelusta euroa, opetusryhmien jatkuvasta tarkastelusta euroa sekä leirikoulupalkkioiden ja ravintoetujen poistoista, yhteensä noin euron verran toteutetut palkankorotukset nostavat henkilöstökustannuksia opetuspuolella noin euroa/vuosi. Tuntikehyspäätös tulee nostamaan jonkin verran opetuspalveluiden

6 henkilöstökustannuksia, arvio korotusvaikutuksesta syksyn 5 kuukauden ajalta on noin euroa. Tuntikehyksen korotus aiheutuu uudesta opetussuunnitelmasta. Valtuuston talousarviokokouksessa opetuspalveluihin tekemä lisäleikkaus euroa on vielä osin kohdentamatta. Perusopetuksen henkilöstömenojen ennakoidaan ylittyvän vuoden lopussa eurolla, lisäksi tuntikehyspäätös lisää kustannuksia syksyn osalta eurolla. 2. asteen henkilöstömenojen ennakoidaan ylittyvän vuoden lopussa eurolla. Lisämäärärahan tarve on siten perusopetuspalveluissa ja 2. asteella yhteensä euroa. Sopeuttamissuunnitelman mukaisia leikkauksia tehtiin myös varhaiskasvatuspalveluiden talousarvioon. Lokakuun 2015 lautakunnassa säästöjä arvioitiin kertyvän vuoden 2016 aikana varhaiskasvatusyksikkö Sohvin lakkauttamisesta, avoimen päiväkodin toiminnan siirtämisestä ja varhaiskasvatuksen ei-lakisääteisestä henkilöstöstä luopumisesta yhteensä euroa. Yksityisten päiväkotien päivähoitopaikkojen toteutumien on osittain lykkääntynyt tilaratkaisuista johtuvista syistä, Sohvista ei tämän vuoksi lakkauteta tänä vuonna kuin yksi ryhmä. Annankadun avoimen päiväkodin toiminta on suunniteltu siirtyvän Sohvin tiloihin. Ei-lakisääteisestä henkilöstöstä luopuminen ei toteudu kokonaan vielä tänä vuonna. Koko säästömäärän toteutuminen suunnitelman mukaisesti on tämän vuoksi haasteellista, mutta varhaiskasvatuspalvelut arvioivat sen kuitenkin olevan mahdollista. Apulaiskaupunginjohtaja: Opetuslautakunta esittää perusopetuspalveluiden ( euroa) ja 2. asteen ( euroa) henkilöstömäärärahojen lisätalousarvioesityksen yhteensä euroa kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi. Opetuslautakunta hyväksyi päätösehdotuksen. Kaupunkisuunnittelulautakunnan lisätalousarvioesitys Kaupunkisuunnittelulautakunta Valmistelija: yhdyskuntateknisten palvelujen kaupungininsinööri Petri Virtanen, puh , petri.virtanen@salo.fi. Hanke KT52 Parantaminen, projektinumero Hankkeelle on myönnetty investointimäärärahoja 1,1 milj euroa vuosille 2015 ja 2016 eli yhteensä 2,2 milj euroa, joka on koko hankkeesta noin 22 %. Liikennevirasto on laskuttanut kaupunkia urakan toteuman mukaisesti vuoden 2015 aikana yhteensä euroa. Vuodelta 2015 määrärahaa on siten jäänyt käyttämättä euroa, joka lisää vuoden 2016 osuutta.

7 Lisäksi koko hankkeen kustannusarvio tulee ylittymään noin eurolla. Suurimmat lisäkustannuksien aiheuttajat ovat olleet Salon veden tekemät Karjaskylänkadun varren vesihuollon muutostyöt (noin euroa) ja Kiskontien varren kevyenliikenteen sillan lisäpohjanvahvistustyöt. Kaupungin osuudeksi näistä muutostöistä on katsottu osuus Salon veden teettämistä Karjaskylänkadun vesihuollon muutostöistä. Hankkeen ohjausryhmässä on sovittu kaupungin kustannusosuudeksi lisätöistä euroa. Näin ollen lisämäärärahan tarve vuodelle 2016 talousarvioon investointihankkeelle KT52 parantaminen, projektinumero 4495, on yhteensä euroa. Kaupunkikehityspäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää hyväksyä edellä esitetyn lisätalousarvioesityksen kunnallistekniikan investointihankkeisiin ja esittää sen edelleen kaupunginhallituksen ja -valtuuston hyväksyttäväksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi päätösehdotuksen. Teknisen lautakunnan lisätalousarvioesitys Tekninen lautakunta Valmistelijat: kaupunkikehityspäällikkö Mika Mannervesi, puh. (02) , tilapalvelujen kaupungininsinööri Janne Lehto, puh. (02) , Kaupunginvaltuuston seuraavaan kokoukseen valmistellaan esitys kaupungin talousarvion tarkistamisesta. Teknisen lautakunnan osalta käyttötalouden talousarvioon ei ole tarkistamistarvetta, mutta investointiosaan on tarpeen tehdä jäljempää ilmenevät tarkistukset. Kaupunkikehityspalvelujen investointihankkeeseen 3417 "Sisäilmakorjaukset" on varattuna vuodelle euron määräraha. Tältä hankkeelta on tarkoitus maksaa sisäilmakorjauksiin liittyviä kustannuksia, kuten mm. Moision kouluun ja Halikon virastotaloon kohdistuvia korjauksia. Moisioon kohdistuvaa kustannusosuutta on vaikea arvioida, mutta huomattava osa jäljellä olevasta eurosta kohdistuu sinne. Hankkeelta on jo maksettu tutkimus- ja suunnittelukuluja euroa. Alkuvuoden aikana on ilmennyt useita kohteita, joissa sisäilmatutkimuksien ja -korjausten tekeminen on pikaisesti tarpeen. Pieni osa tutkimuskuluista saadaan maksettua työsuojelun määrärahasta, mutta korjauskustannukset jäävät kokonaisuudessaan kaupunkikehityspalvelujen vastattavaksi.

8 Pääterveysaseman pitkään jatkuneiden sisäilmaongelmien tutkimussuunnitelma on valmistunut ja tutkimukset kustantavat alustavan kustannusarvion mukaan noin euroa. Suuri ilmi tullut vaurio on Mesikämmen B-talon muovimaton vaurioituminen. Teetetyn selvityksen perusteella ja korjauksesta saadun alustavan arvion perusteella alapohjan muovimattojen uusiminen kustantaa reilut ehkä jopa euroa riippuen osin kuivatustoimenpiteiden nopeudesta. Mesikämmenen korjaus olisi tehtävä loppuvuoden aikana ja pääterveysaseman sisäilmatutkimukset käynnistettävä mahdollisimman pikaisesti. Näiden toimenpiteiden kuin myös muiden esille tulleiden ja tulevien kohteiden pikaisten toimenpiteiden käynnistämiseksi ja osin tämän vuoden aikana loppuunsaattamiseksi hankkeelle 3417 " Sisäilmakorjaukset" esitetään euron suuruista lisämäärärahaa. Investointihankkeelle 3419 "Salohallin valaistus" on varattu euron määräraha. Määrärahan perusteena oli, että vain palloilusalin valaistus olisi uusittu led-valaisimiin. Suunnittelun aikana tuli esille, että suunnittelu on laajennettava koskemaan myös 1. kerroksen tasannetta, jolta osalta valaisimet nyt myös uusittaisiin. Valaistuksen ohjaus taas vaatii kaapelointimuutoksia kellarikeroksesta asti. Näin saadaan kokonaisuus parhaiten hallintaan ja jatkossa valaistusmuutoksia voidaan jatkaa muissa tiloissa. Suunnittelukustannuksien ja saatujen tarjousten perusteella hankkeelle varattu määräraha ei riitä. Hankkeella 3406 "Energiansäästökorjaukset" on varattu euroa. Koska kyseessä on saman sitovuustason alla olevat hankkeet, tekninen lautakunta voi päättää määrärahan siirroista hankkeiden kesken. Tilapalvelut esittää, että hankkeelta 3406 "Energiasäästökorjaukset" siirretään euroa hankkeelle 3419 "Salohallin valaistus". Kaupunkikehityspäällikkö: Tekninen lautakunta päättää hyväksyä euron määrärahasiirron investointihankkeelta 3406 "Energiasäästökorjaukset" hankkeelle 3419 "Salohallin valaistus" vuoden 2016 talousarvion investointeihin. Tekninen lautakunta päättää hyväksyä Sisäilmakorjaukset -hankkeen euron lisämäärärahaesityksen vuoden 2016 talousarvion investointeihin edellä esitetyn mukaisesti ja esittää sen edelleen kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle hyväksyttäväksi. Tekninen lautakunta hyväksyi päätösesityksen ja päätti lisäksi yksimielisesti esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että nykyisten sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi ja tulevien ongelmien estämiseksi lisätalousarvioon varataan euroa sisäilma-asiantuntijan palkkaamiseksi tälle vuodelle kustannuspaikalle "Sosiaali- ja terveyslautakunnan investointien lisämäärärahaesitys

9 talousarvion 2016 Sosiaali- ja terveyslautakunta Valmistelija: taloussuunnittelija Janne Katajamäki, p Lehmuskodin korvaavan ryhmäkodin rakentaminen Lehmuskodin rakennushankkeelle oli varattu kuluvan vuoden talousarvion investointiosaan määrärahaa euroa. Kaupunginhallitus siirsi päätöksellään määrärahasta euroa Kiinteistö Oy Tiipilän vanhan Lehmuskodin purkamista varten kustannuspaikalle 2767 Kehitysvammaisten asumispalvelut. Määrärahan siirron jälkeen rakennushankkeelle jäi kuluvalle vuodelle määrärahaa euroa, josta on jäljellä n euroa. Tällä hetkellä maksamattomia maksueriä on n euroa ja lisätöitä ilmennyt arviolta euron edestä. Vuoden 2015 talousarviossa hankkeelle oli varattu määrärahaa euroa. Vuoden 2015 aikana määrärahasta käytettiin euroa. Nyt anottavasta lisämäärärahasta huolimatta rakennushanke alittaa kokonaisuudessaan alkuperäisen kustannusarvion. Apulaiskaupunginjohtaja: Hankkeen loppuunsaattamiseksi esitetään kertaalleen rakennushankkeen määrärahasta siirretyn euron suuruista lisämäärärahaa vuoden 2016 talousarvion investointiosaan hankkeelle 3032 Lehmuskodin korvaava ryhmäkoti. Lisäksi hankkeen tulopuolelle esitetään ARA:n myöntämän euron avustuksen erityisryhmien asunto-olojen parantamiseen lisäämistä (päätös ARA 35590/322/15). Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti." Yhteenveto niiden toimielinten muutoksista, joita lisämäärärahaesitys koskee TA 2016 Muutos TA + LA 2016 Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveys ltk Opetus ltk Toimintakate Verotulot Tilikauden yli/alijäämä Investoinnit Toimintamenot nousevat 371,1 milj. eurosta 376,6 milj. euroon ja toimintakate heikkenee - 278,0 milj. eurosta - 283,0 milj. euroon. Osa katteesta katetaan yhteisöverokertymän tarkistuksella. Vuosikate

10 heikkenee 8,6 milj. eurosta 6,1 milj. euroon. Investointeihin lisämääräahaa esitetään yhteensä 0,9 milj. euroa ja rahoitusosuuksia lisätään 0,6 milj. euroa, jolloin investointien omarahoitus laskee 50,7 prosentista 35,3 prosenttiin. Rahoituslaskemassa kassavarojen muutos on 2,8 milj. euroa. Lisärahoitus katetaan kassavaroista. Liitteenä on yhteenveto lautakuntien anomista lisämäärärahoista sekä tuloslaskelma ja rahoituslaskelma. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että lisämäärärahaesitykset hyväksytään liitteen mukaisesti. Kaupunginvaltuusto Kaupunginjohtaja totesi, että pöytäkirjaan valmistelutekstiin kirjataan kaupunkisuunnittelulautakunnan, teknisen lautakunnan ja sosiaali- ja terveyslautakunnan päätökset. Samalla todettiin, että teknisen lautakunnan esittämää sisäilma-asiantuntijan palkkaamiseen varattua määrärahaa ei ole huomioitu lisätalousarviossa. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen kaupunginjohtajan tekemin lisäyksin. Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että lisämäärärahaesitykset hyväksytään liitteen mukaisesti Kaupunginvaltuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen, että asiat käsitellään esittelytekstissä olevan yhteenvedon mukaisessa järjestyksessä. Kaupunginhallitus, Sosiaali- ja terveyslautakunta, Opetuslautakunta, Toimintakate,

11 Verotulot, Tilikauden yli/alijäämä, Investoinnit,