Perustietoa opetuksesta

Transkriptio

1 Perustietoa opetuksesta Merkitys Anti Apuvälineet selkeä ilmaisu täydentyvät mallit kaaviot sivuilla 16 ja 49 kultaiset säännöt ja luettelo 1

2 Kognitiivinen kurssididaktiikka a) aktivoi opiskelijaa sisäisesti, b) johtaa opiskelijan opiskelua ja henkistä työskentelyä (ks. kalvo 5) c) varmistaa laaja-alaisen, syvällisen, täydellisen oppimisen, todellisuuden paremman hallinnan d) kritisoi opetusta, joka viihdyttää, mutta ei varmista hyvää oppimista aktivoi ulkoisesti eikä sisäisesti, sisältää pelkkää arki- ja sirpaletietoa johtaa pintaoppimiseen jättää huomiotta todellisuuden 2

3 Teoreettiset lähtökohdat (a + b) a) kognitiivinen psykologia (Bruner, Ausbel) Oppija = tavoitteellisesti toimiva ongelmanratkaisija ja ympäristöstään informaatiota hankkiva olento Oppiminen = älyllisesti ohjautunutta toiminta sisäisten mallien tai skeemojen muodostamista Oppisisältö = osaksi tuttua ja tuntematonta oppiainesta Opiskelu Opetus = aktiivista assimilointia ja akkomodointia edellyttävää toimintaa = opiskelijan tarkkaavaisuuden suuntaamista ja ajattelun aktivointia erilaisin tehtäviin. Opetuksessa aikaa aiemmin opitun purkuun, uuden tunnistamiseen ja vanhan tiedon uudelleenorganisointiin. Opettaja innostaa vertailuun, kyseenalaistamiseen ja laajempien yhteyksien etsimiseen. 3 Lähde: (Engeström 1982, Miettinen 1984)

4 b) Psykologinen toiminnan teoria = Kulttuurihistoriallisen psykologia suuntaus (Vygotski 1978, Leontjev 1977 ja Luria 1978) Perusoletuksia Ajattelua ja oppimista tutkittava kulttuuriin sidottuna ja kulttuurin välineillä esim. kielen ja käsitteiden avulla harjoitettavana välittyneenä toimintana Toiminnan esim. opetus ja oppimistoiminnan kaksi muotoa ovat sisäinen toiminta eli tietoisuuden prosessit ja ulkoinen toiminta. Toiminta kehittyy kun sisäinen toiminta esim. tietty ajattelumalli törmää ulkoiseen toimintaa (ts. ei toimi) Sisäisessä ja ulkoisessa toiminnassa toteutetaan tekoja, jotka ovat jatkuvassa yhteydessä toisiinsa: toinen synnyttää toiminnan kuluessa toisen. Teot taas tapahtuvat automaattisesti sujuvien operaatioiden avulla. Tieto on toimintaa ja tekoja, joilla muokataan maailmaa ja kehitetään todellisuutta. On olemassa huono ja hyvää oppimista huono oppiminen kulkee kehityksen jäljessä hyvä ristiriidat paljastava ja käsittelevä oppiminen raivaa tietä laadullisille muutoksille ja uusille kehitystasoille 4

5 Miten toiminnan teoria näkyy kognitiivisessa kurssididaktiikassa? Opetuksen Ulkoiset tekijät? Havaittava käyttäytymisen ja tilanteen ohjauksen keinot Kuvataan päätekäyttäytyminen Määritellään tavoite Sisäiset tekijät? Henkinen työskentelyn ohjauksen keinot Kuvataan sisäinen tieto- ja ajattelumalli eli suorituksen orientaatioperusta Käytetään ärsykkeitä, Viihdykkeitä, palkintoja Rangaistuksia oppijoiden huomion vangitsemiseksi Motivoidaan opiskeluun Viritetään tiedollisten ristiriitojen avulla mielenkiinto sisältöön Opetetaan valmiita tosiasioita ja suorituskaavoja tai muodollisia ominaisuuksia Vaihdellaan opetuksen muotoja tavoitteena viihtyvyys, vireyden ylläpito ja oppijoiden ulkoisen aktiivisuuden turvaaminen Valitaan opetuksen sisältö Valitaan opetusmenetelmät Opetetaan laajasti soveltamiskelpoisia periaatteita, tietorakenteita Määritellään kunkin opetusvaiheen opetuksellinen tehtävä oppimisprosessin kannalta: tavoitteena asian täydellinen oppiminen ja kyky soveltaa opittua Itsenäisesti. Suunnitellaan aiheen opetuksellinen kokonaiskäsittely. Laaditaan aikataulu, luentorunko ja tuotetaan opetusmateriaali Laaditaan opetussuunnitelma Laaditaan opetussuunnitelma, jossa Kuvataan opetuksen eteneminen sisäisten tekijöiden kannalta. Etusijalla ovat esiintymistaito, sosiaalisen vuorovaikutuksen hallinta, järjestelytaito ja havainnollistamistekniikka Toimitaan taitavasti opetustilanteessa Etusijalla ovat opetettavan asian Sisällöllinen hallinta, nojautuminen 5 Opetussuunnitelmaan ja opettajan etiikka

6 b) Psykologinen toiminnan teoria Oppija = Ristiriidoista, ongelmsita käsin motivoituva, opittavan asian työstäjä, aineellisten ja aineettomien välineiden kautta ympäristöään tutkiva ja muokkaava ongelmanratkaisija Oppiminen = opiskelijan henkistä toimintaa: opittavan asian omaksumista, yleisen periaatteiden ymmärtämistä ja soveltamista uusiin tehtäviin, todellisuuden parempaa hallintaa opittujen teorioiden varassa Oppisisältö = ehyt, teema tai aihekokonaisuus, joka sisältää yleistyksen eli jonkin sellaisen teoreettisen oivalluksen, arvokkaan periaatteen tai käsitteen jota voidaan käytännössä testata Opiskelu = Tavoitteellista ja tietoista asioiden tutkimista historiallisgeneettisesti yksin ja yhdessä toisten kanssa. Opiskelun kuluessa oppijat jäljittävät ja mallintavat opittavien ilmiöiden ja olioiden syntyperää ja kehitystä sekä kokeilevat ja korjaavat rakentamiaan malleja todellisuudessa. Opetus = kasvatuksen tärkeimpänä muotona systemaattista tietoiseen ja täydelliseen oppimiseen tähtäävää 6 opiskelun suunnitelmallista ohjaamista. (Lähde:Engeström 1982, Miettinen 1984)

7 A.TIETO Ulkoinen aineellinen orientaatioperusta (jäsennys oppisisällöstä) 7. Kontrollointi (oman oppimisen ja sen tulosten kriittinen arviointi) Teoreettinen selitysmalli Ryhmä 4. Sisäistäminen (sisäistää mallin uudesta tavasta toimia ja ajatella) 3. Orientoituminen (opittavan asian alkuperää selittävän mallin muodostaminen) TÄYDELLINEN OPPIMINEN 6. Arviointi (kokeilee, korjaa täydentää mallia) C. KÄYTÄNTÖ TODELLISUUS 2. Motivoituminen (kokeilee ongelman- Ratkaisua aiemmin opitun varassa ja kokee tiedollisen ristiriidanvanha tieto ei riitä) B. OPPIJA Aikaisempi ajattelu-ja toimintamalli Oppimisprosessin aikana sisäistetty Uusi ajattelu-ja toimintamalli 5. Ulkoistaminen (käyttää uutta mallia) 7

8 DIDAKTIIKAN PERUSKÄSITTEET Opetussuunnitelma OPETUS Didaktinen Prosessi Opetuksen suunnittelu Opetuksen toteutus Didaktiset elementit : tavoitteet, menetelmät, sisällöt Arviointi Opiskelu Oppiminen (oppijan toimintaa) Ohjaus Koulutus Kasvatus Sosialisaatio 8

9 OPPISISÄLLÖN VALINNAN LÄHTÖKOHDAT 1.Tavoiteltava ammattipätevyys ja ammatin ja työnprosessin kehittäminen 3.Tieteenalojen sisältö ja kehitys (tutkimustieto) 2.Organisaation tarpeet, ongelmat, tehtävät, suunnitelmat 4.Oppijoiden aiemmat tiedolliset rakenteet oppimis-ja opetusprosessin lainomaisuudet Oppisisältö 9

10 arvioi suorittaa suhtautuu käsittelee KOHDETTA HYVÄ ORIENTAATIOPERUSTA 1. Antaa selkeän, systemaattisen kokonaiskuvan opetettavasta asiasta 2. Ilmaisee opetettavan asian sisäiset suhteet 3. Selittää ilmiön perusperiaatteita ja yleiset toimintaperiaatteet 4. Vastaa kysymykseen miksi? 5. Ilmaisee opettavan asian oleelliset tekijät ja vaiheet 6. Auttaa kontrolloimaan, arvioimaan korjaamaan suoritusta 10

11 Erityyppisiä orientaatioperustoja 3.tason Alkusolu kuvaa ilmiön kehitystä ja ristiriitoja MIKSI? Systeemikuvaus toiminnan kokonaisuuden diagnoosi (asioiden väliset suhteet) 2.tason Algoritmi kysymyssarjoja, sääntöjä MITEN? 1.tason Ennakkojäsentäjät erittelevät menettelytavan osavaiheisiin (esim. audiorunko) MITÄ? Spontaanit orientaatioperustat muodostuu havainnoimalla, jäljittelemällä y-e:llä 11

12 ULKOISET JA SISÄISET TEKIJÄT LAATI OPS:N AIKATAULUN VAIHTELEE OPETUS- MUOTOJA MOTIVOI PALKINNOIN ASETTAA TAVOITELTAVAN PÄTEVYYDEN OPPIMISTOIMINNAN VIRITTÄMISTÄ JA JOHTAMISTA YMPÄRÖIVÄN TODELLISUUDEN PAREMPI YMMÄRTÄMINEN JA HALLINTA ARKITIETO RIITÄMÄTÖN Mahdollistaa tutkivan ja innovatiivisen työtoiminnan MIKSI KATTAVA ORIEN- TAATIOPERUSTA: jäsentyneet rakenteet, selittävät periaatteet MISSÄ TIIMEISSÄ, KIINTEÄSSÄ YHTEYDESSÄ TODELLISUUTEEN JA TYÖSSÄ KOHDATTUIHIN ONGELMIIN MITÄ Ongelma MITEN HYVÄ OPETUS ENGESTRÖMIN MUKAAN JÄRJESTELY- KYKYINEN TAITAVA ESIINTYJÄ ESIINTYY SUJUVASTI VUOROVAIKUT- TEINEN ULKOISESTI TAITAVA HAVAINNOL- LINEN HUOLEHDITAAN OPETUKSEN ULKOISISTA TEKIJÖISTÄ (Resursseista) jäljittää ilmiöiden ja olioiden syntyperustan ja kehityksen historiallis-geneettisesti HUOLEHDITAAN OPETUKSEN SISÄISISTÄ TEKIJÖISTÄ, OHJATAAN HENKISTÄ TOIMINTAA MOTIVOINTIIN ORIENTOINTIIN SISÄISTÄMISEEN ULKOISTAMISEEN OPITUN ARVIOINTIIN OPPIMISEN KONTROLLOINTIIN MILLAINEN OPETTAJA SISÄISESTI TAITAVA ASIAN- TUNTEVA SUUNNITEL- MALLINEN EETTINEN 12 lähde: Engeström.Y Perustietoa opetuksesta.