Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö -hanke Ohjausryhmä HANKESUUNNITELMASTA TOTEUTTAMISSUUNNITELMAKSI

Transkriptio

1 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö -hanke Ohusryhmä HANKESUUNNITELMASTA TOTEUTTAMISSUUNNITELMAKSI 1. Toiminnan lähtökohdat: kehittämisyksikkö -hankkeen tarkoitus tavoitteet Hankesuunnitelman mukaan hankkeen ensisiinen välitön tavoite on lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen laadun parantaminen. tarkoitus on kahtalainen: Toisaalta tavoitteena on lastensuojelupalveluiden seudullinen sisällöllinen kehittäminen lastensuojelullisen osaamisen vahvistaminen. Toisaalta hankkeen (VIII/ X/2009) pyritään luomaan pysyvä lastensuojelun kehittämistoiminnan rakenne. tavoitteet 1. työntekijöiden sisällöllisen menetelmällisen erityisosaamisen vahvistaminen ylläpitäminen seudullisena yhteistyönä koulutuksen, konsultoinnin, tutoroinnin verkostoitumisen keinoin. 2. Osaamista tukevien kehittävien seudullisten monitoimiisten koulutus-, tutkimus- kehittämistyön yhteistyörakenteiden osaamisverkoston luominen. 3. Seudullisen lastensuojelun palvelutuotannon kehittäminen rakentaminen. Rakenteelliset tavoitteet - koulutuksellisen yhteistyön kehittäminen - kehittämistyön rakenteen luominen - tutkimuksellisen yhteistyön kehittäminen - käytännön, tutkimuksen kehittämistyön vuoropuheluareenoiden vahvistaminen - tietoteknologisten rakenteiden luominen käyttöönotto - kehittämisyksikköverkoston luominen Sisällölliset tavoitteet - lastensuojelullisen osaamisen vahvistaminen - siis- jälkihuollon kehittäminen - lastensuojelun avohuollon palveluvalikon vahvistaminen kehittäminen - seutukunnalliset suunnitelmat lastensuojelun järjestämisestä kehittämisestä - tiedottaminen myönteisen imagon vahvistaminen toiminta-alue toimit Oulun seutu: Oulu, Oulunsalo, Kempele, Hailuoto, Liminka, Tyrnävä Ylikiiminki Oppilaitokset: Lapin yliopiston sosiaalityön laitos, Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- terveysalan yksikkö, Diakonia-ammattikorkeakoulun Pohjoinen, Oulun yliopiston koulutus- tutkimuspalvelut Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan sosiaalityön laitos (Tutkimushanke) Järjestöt: Nuorten Ystävät, Mannerheimin lastensuojeluliiton Pohjois-Pohnmaan piiri, Oulun ensi- turvakoti, Pelastakaa Lapset Pohjois-Suomen aluetoimisto Sosiaali- terveysturvan keskusliitto Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus; Yhteistyö Lapin Sosiaalityön kehittämisyksikön sekä Haapajärvi - Nivalan seudun Lapsen kanssa -hankkeen kanssa henkilöstö Kehittäjä-sosiaali: Tuula Kivistö-Pyhtilä, Mirva Makkonen Sosiaalityön kehittämispäällikkö, Poske: Ar Honkakoski (kolmannes työpanoksesta) Yhteistyö Lassen kanssa: projektipäällikkö Anna Kärkkäinen

2 2 2. Tavoitteita konkretisoivia kysymyksiä 1. Lähtöidea Kehittämisyksikön toiminnassa on jäsennettävissä kaksi rinnakkaista toisiinsa integroituvaa prosessia. Toinen prosessi sisältää olemassa olevien työprosessien menetelmien kehittämisen hankesuunnitelmassa kuvatuilla sisältöalueilla. Toisen prosessin tähtäin on pysyvän kehittämistoiminnan rakenteen toimintatavan luomisessa, jonka peruskysymys liittyy käytännön työn kehittämisen, tutkimuksen (uuden tiedon) koulutuksen hedelmälliseen yhteistyöhön. Tarkoituksena on integroida prosessit toiminnallisesti toisiinsa niin, että samalla kun kohdistetaan koulutuksellisia, tutkimuksellisia kehittämistoimia valituille sisällöllisille alueille, jäsennetään, arvioidaan suunnataan kehittämistoimintaa itseään. Pysyvän kehittämistoiminnan rakenteen idut ovat potentiaalisesti hankkeessa, mutta ne on hahmotettava toiminnan kautta esille. Eli hankkeen käynnistyessä koko an prosessin edetessä on pohdittava: Miten yhdistää kaksi rinnakkaista prosessia, joista toinen vastaa käytännön lastensuojelutyön uudistamisen tarpeeseen toinen kehittämistoiminnan pysyvän rakenteen luomiseen? 2. työntekijöiden osaamisen tukeminen vahvistaminen työntekijöiden tarve jäsentää työnsä hektisyyttä " "tiedon virtaa" edellyttää sekä vertaistuen rakenteita että tutkivan arvioivan attelu- toimintatavan vahvistamista. Tutorointi- mentorointikäytäntöjen sekä verkostokonsultaation kehittämisestä löytynee vastauksia kollegiaalisen tuen tarpeisiin. Tutkivan työkäytännön kehittämisessä tarvitaan käytännön tiedon tutkimuksellisen tiedon yhdistämistä. Käytäntötutkimuksen problematisointi konkretisointi tarjoaa metodisia välineitä tähän kysymykseen. sisältöalueilla, siis- jälkihuollolla sekä avohuollolla on kullakin erityiset, syksyn 2007 aikana täsmentyvät kehittämishaasteensa. Niillä on myös yhteisiä haasteita, joiksi kehittäjätiimi tunnisti alustavasti alla olevat teemat. Erityiset sisällölliset kehittämishaasteet Yhteiset sisällölliset kehittämishaasteet Siis- jälkihuolto - tilanne- tarvekartoitus kunnittain yksilöidyt kehittämiskohteet - toimet Avohuolto - tilanne- tarvekartoitus kunnittain yksilöidyt kehittämiskohteet - toimet 1. Dokumentaation kehittäminen 2. Lapsen kanssa työskentelyn menetelmällinen kehittäminen 3. Lähiverkoston kanssa työskentelyn menetelmällinen kehittäminen 4. työntekijöiden lastensuojelullisen osaamisen identifiointi ammatillisen imagon vahvistaminen 5. Asiakasprosesseista nousevan tiedon yleistäminen hyödyntäminen lapsipoliittisessa vaikuttamistyössä alussa kartoitetaan toimijoiden näkemykset kehittämistarpeista, jäsennetään ne yhdistäviksi teemoiksi valitaan kehittämistoimenpiteet. Eli hankkeen alkaessa edetessä työstettäviä kysymyksiä ovat:

3 3 Millaisia erityisiä yhteisiä sisällöllisiä haasteita kehittämiskohteiksi otetuilla siis- jälkihuollolla sekä avohuollolla on? Miten kehittämisen kohteeksi otettua käytäntöä kehitetään tutkitaan? Miten käytäntötutkimusta konkretisoidaan toiminnassa? 3. Toiminnan rakenteiden dynamiikan hahmottaminen tavoitteissa korostuu sisällöllisen kehittämisen rinnalla rakenteellinen kehittäminen. Hankkeessa on mainittu monentasoista -sisältöistä rakenteiden uudistamisen tarvetta. Kokoavasti tulkiten rakenteita koskeva kehittämistyö kohdistuu palvelurakenteiden palvelutuotannon seudullistamiseen ammatillisiin dialogirakenteisiin innovaatiorakenteisiin (tiedon tuottaminen, koulutus, kehittäminen) Myös rakenteiden kehittämisessä lähdetään liikkeelle nykytilanteesta kartoitetaan hankekumppaneiden näkemykset rakenteellisesta kehittämisestä. Hankesuunnitelman kuviota on seuraavassa täydennetty toimiverkostolla yhteisenä haasteena olevalla kysymyksellä: Miten hahmotetaan toimiverkoston eri toimijoiden rooli tehtävät lastensuojelun kehittämisyksikkö -hankkeessa a) välittömien sisällöllisten rakenteellisten tavoitteiden toteuttamisessa b) pysyvän kehittämistoiminnan rakenteen luomisessa? Millaisella työprosessilla visio eli seudullinen (tai laajempi), innovatiivinen dialoginen lastensuojelun kehittämisen rakenne on mahdollista saavuttaa? Posken keskeinen rooli tässä. kehittäminen Lapin yo/sosiaalityön laitos, Oamk / sote yksikkö, Diak Pohjoinen, Oulun yo/kotu Tampereen yo tutkimus Lastensuojelutyö Lapsi perhe koulutus Lapin yo/sosiaalityön laitos, Oamk / sote yksikkö, Diak Pohjoinen, Oulun yo/kotu Lasse -hankkeen kunnat: Oulu, Oulunsalo, Kempele, Liminka, Lumijoki, Haukipudas, Muhos, Tyrnävä, Kiiminki, Ylikiiminki, Kunnat / kuntatiimit: Oulu, Oulunsalo, Kempele, Hailuoto, Liminka, Tyrnävä Ylikiiminki käytäntö Järjestöt: Nuorten Ystävät, Mannerheimin lastensuojeluliiton Pohjois-Pohnmaan piiri, Oulun ensi- turvakoti, Pelastakaa Lapset Pohjois- Suomen aluetoimisto Sosiaali- terveysturvan keskusliitto

4 4 3. Toiminnan vaiheistaminen Hanke jäsennetään toiminnallisesti allisesti neljään vaiheeseen, jotka ovat: I käynnistämisvaihe syksy 2007 II toimintavaihe I/ V/2009 III arviointi- laajentamisvaihe I - X/2009 IV kehittämisyksikön pysyvän toiminnan vakiinnuttaminen X / I käynnistämisvaihe syksy 2007 Syksyn 2007 aikana rakennetaan kehittämistoiminnan sisällöllinen perusta luodaan toimiverkosto. Tämä tarkoittaa seuraavia toimenpiteitä: 1. Kunta- järjestökierros loka-marraskuussa, jossa kyselyllä kartoitetaan lastensuojelun tilanne sekä kehittämis- tutkimustarpeet (Tuula Kivistö- Pyhtilä, Mirva Makkonen, Ar Honkakoski) 2. Koulutus- tutkimusorganisaatioiden näkemysten sekä yhteistyöintressien -mahdollisuuksien kartoitus (päävastuu Ar Honkakoskella) 3. Yhteenvedot edellä mainituista kartoituksista konkreettisen kehittämistoiminnan jäsentäminen. Toimiverkoston foorumeiden luominen. (kehittäjätiimi) 4. Avohuollon sekä siis- jälkihuollon käytännöllinen teoreettinen pohjustaminen (Mirva Makkonen, Tuula Kivistö-Pyhtilä) 5. Käytäntötutkimuksen käytännöllinen teoreettinen avaaminen suhteessa hankkeeseen (Ar Honkakoski) 6. Arvioinnin suunnittelu (Ar Honkakoski) 7. Tiedottaminen tiedotussuunnitelman mukaisesti (kehittäjätiimi) 8. Lasse -hankkeen syksylle suunniteltujen menetelmien juurruttaminen koulutusten toteuttaminen (Anna Kärkkäinen): menetelmien juurruttaminen: tilannearvio, sijoitusprosessit ryhmätoiminnot koulutukset: Läheisneuvonpito Lastensuojelulaki LH , Lapsen kanssa työskentely Alkuarvioinnin koulutta -koulutus XI / osallistuu Posken järjestämään kehittämisyksiköiden tueksi organisoimaan koulutukseen (X / XII / 2008) II toimintavaihe I/ V/2009 toimintavaiheen toteuttamissuunnitelma valmistellaan I vaiheen pohlta mennessä. Toiminta käynnistetään vuoden 2008 alusta. III arviointi- laajentamisvaihe I - X/2009 IV kehittämisyksikön pysyvän toiminnan vakiinnuttamisen vaihe X / Näiden vaiheiden yksityiskohtainen toiminta suunnitellaan prosessin edetessä.

5 5 4. Tiedotussuunnitelma kehittämisyksikkö -hankkeen tiedottaminen toteutetaan oheisen suunnitelman mukaan. Verkkoympäristö luodaan syksyn 2007 aikana Pohjois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen / www -sivuille. Kohderyhmä Tiedottamisen tavoite Asiakkaat Asiakkaan mahdollisuus saada tietoa vaikuttaa uusiin työkäytäntöihin Kuntalaiset Kuntalaisen mahdollisuus saada tietoa lastensuojelupalvelujen kehittämisestä. Hankekumppanit Tiedottamisen sisältö Uusien menetelmien työmuotojen kokeilu tarve, päämäärät työmuodot kehittämisyksikön työn kohteena. Tiedottamisen tapa väline Henkilökohtainen keskustelu Vastuuhenkilö / Tiedotta Tiedotteet tiedotusvälineille. Lastensuojelutyöntekijöiden haastattelut, esimiehet Ankohta Ennakoivasti kehittämisprosessin edetessä taitekohdissa: käynnistys, uudet työmuodot rakenteet, päätösvaihe Kuntatiimit (lastensuojelu esimiehet) Kuntien luottamushenkilöt virkamiehet Järjestöt Koulutus- tutkimusorganisaatiot Rahoitta LH Yhteistyöorganisaatioiden tiedotuksesta vastaavat. Yhteisen ymmärryksen luominen hankkeen tavoitteista sisällöistä. Sitoutuminen yhteistyöhön. kehittämisyksikön toiminnan legitimointi Yhteisen ymmärryksen luominen hankkeen tavoitteista, sisällöistä. Sitoutuminen yhteistyöhön. Kehittämisyksikön rakentaminen käytännön kehittämisen, koulutuksen tutkimuksen yhteistyön foorumiksi. Rahoituspäätöksen raportointi sisällölliset rakenteelliset linukset sekä niiden käytännön toteuttaminen käynnistämien, toiminta tulokset sisällölliset rakenteelliset linukset sekä niiden käytännön toteuttaminen Yhteistyössä sovitut sisällölliset rakenteelliset linukset sekä toimenpiteet. toiminnan, talouden tulosten toteutuminen Käynnit kuntatiimeissä. Yhteiset foorumit. www sivut X-XII / Sp -tiedotteet Esitteet Kokousten yhteydessä. Esitteet Käynnit järjestöissä. Konkreettisesta yhteistyöstä tiedottaminen. www sivut Esitteet Henkilökohtaiset kontaktit, s-posti, Raportit. Kuntien sosiaalityön johtat tarvittaessa kehittäjätiimi hallinnoi. Kuntatiimikierros X-XI / 2007 kehittämisprosessin edetessä Foorumit 2 /v käynnistyessä päättyessä Järjestökierros X / Kontaktit hankkeen. Yhteistyöfoorumit 1-2 /v Maksatusaikataulun mukaisesti

6 6 Verkostokumppanit PoskeLappi / Sosiaalityön kehittämisyksikkö sosiaalityön kehittämisyksikköjen toimintojen niveltäminen. Hyvien käytäntöjen levittäminen. sosiaalityön kehittämisyksiköt valtakunnallisesti Kiinnittyminen osaksi valtakunnallista kehittämisverkostoa kehittämisyksikön toiminta Hyvien käytäntöjen toimintamallien vaihdanta Työkokoukset, kehittäjäkoulutus, Poske -päivät, seminaarit, hteinen verkkoympäristö, Valtakunnalliset foorumit (STAKES). Muut tahot Muut Pohjois-Suomen sosiaalialan kehittämisyksiköt Kiinnittyminen osaksi pohjoissuomalaista kehittämisverkostoa pysyvää kehittämistoiminnan rakennetta. Hyvien toimintamallien luominen pysyvän kehittämistoiminnan rakenteelle Kehittäjäkoulutus Työkokoukset Oulun seudun P-P. maan kunnat Sosiaali- lastensuojelun kehittämistyön tulosten levittäminen kokemusten vaihtaminen valtakunnallisesti erityisesti Pohjois- Suomessa Toiminnan tulosten levittäminen. tulokset kokemukset tulokset kokemukset. www-sivut / Ammatilliset seminaarit tapahtumat. Opinnäytteet, artikkelit, julkaisut puheenvuorot alan julkaisuissa. www sivut /. esimiehet Järjestöt Kehittämisyksikön laajentaminen vakiinnuttaminen Toiminnan tulosten levittäminen Kehittämisyksikön laajentamisen prosessi. tulokset kokemukset. Erikseen sovittavalla tavalla Neuvottelut seutukunnittain / yhteistoimintaalueittain www sivut / Vakiinnuttamis- laajentamisvaiheessa 2009 Yksityiset palvelujen tuottat Toiminnan tulosten levittäminen tulokset kokemukset. www sivut /

7 7 5. Ohusryhmän kokouskäytännöt. ohusryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa raportointi maksatusaikataulujen mukaisesti. Ohusryhmän esityslistat toimitetaan sekä varsinaisille että varajäsenille viikkoa ennen kokousta. Varsinainen jäsen ilmoittaa varajäsenelle, mikäli hän on esteellinen osallistumaan kokoukseen. Ohusryhmän esityslistat toimitetaan kaikille hankekumppaneille.