OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKÖN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUODELLE

Transkriptio

1 OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKÖN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUODELLE

2 2 1. Kehittämistarpeiden kartoitus toiminnan suuntaajana Kehittämisyksikkö käynnisti toimintansa syksyllä laajalla kunta- ja tiimikierroksella. Kehittäjätiimin (kehittämispäällikkö Arja Honkakoski, kehittäjä-sosiaalityöntekijät Mirva Makkonen ja Tuula Kivistö-Pyhtilä) toteuttamien käyntien tarkoituksena oli esitellä ja arvioida kehittämisyksikön hankesuunnitelman tavoitteita ja kartoittaa toimijoiden näkemykset lastensuojelun kehittämis- ja tutkimustarpeista. Kunta- ja tiimikierros toteutettiin lokakuun 2007 ja tammikuun 2008 välisenä aikana. Tiimi- ja kuntakäyntien lisäksi järjestettiin erillinen työkokous hankekumppaneina olevien järjestöjen edustajille sekä useita tapaamisia Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston sosiaalityön laitoksen edustajien kanssa. Kartoittavia keskusteluja ja tapaamisia oli yhteensä noin 20. Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston koulutus- ja tutkimuspalveluyksikön tapaamiset järjestetään alkuvuodesta Kunta- ja tiimikierroksella toteutettiin strukturoitu teemahaastattelu, jonka avulla kartoitettiin lastensuojelun työntekijöiden ja esimiesten näkemyksiä kehittämistarpeista ja lastensuojelun työkentällä olevista haasteista. Teemahaastattelussa käsiteltiin lastensuojelun avohuollon ja sijaishuollon työn erityisyyttä, työnjakoa ja työpariutta, lastensuojelun keskeisiä pulmia, työntekijöiden osaamisen vahvistamista, asiakkaiden osallisuuden vahvistamista, palveluita ja niiden seudullista kehittämistä, kuntien edellytyksiä vastata uuden lastensuojelulain tarpeisiin sekä odotuksia lastensuojelun kehittämisyksikön toiminnalle, oppilasyhteistyölle sekä tutkimukselle. Vuoden 2008 toimintasuunnitelman tavoitteet ja toiminta on suunnattu kartoituksessa esille tulleiden kehittämistarpeiden, hankesuunnitelman sekä uuden lastensuojelulain puitteiden mukaisesti. Kehittämiskohteiden valinnassa on jouduttu tekemään myös rajauksia siten, että ehkäisevä lastensuojelutyö ei ole suoraan kehittämistyön kohteena. Toimintasuunnitelmassa on huomioitu Lasse-hankkeen kehittämiskohteet ja pyritty välttämään päällekkäisyyksiä. 2. Kehittämisen kohteet, kehitystavoitteet ja toimenpiteet Kehittämistarpeiden suhteuttaminen hankesuunnitelman tavoitteisiin Vuoden 2008 toimintasuunnitelman lähtökohdat ovat hankesuunnitelmassa ja sen pohjalta toteutetussa toimijoiden kehittämistarpeiden kartoituksessa. Hankesuunnitelmassa kehittämisyksikön ensisijaiseksi tavoitteeksi asetetaan lastensuojeluperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen. Tavoite on välillinen, johon ajatellaan päästävän 1. vahvistamalla ja ylläpitämällä lastensuojelun työntekijöiden sisällöllistä ja menetelmällistä erityisosaamista koulutuksen, konsultoinnin, tutoroinnin ja verkostoitumisen keinoin seudullisena yhteistyönä 2. luomalla osaamista tukevat ja kehittävät seudulliset ja monitoimijaiset koulutus-, tutkimus- ja kehittämistyön yhteistyörakenteet ja osaamisverkosto sekä 3. kehittämällä ja luomalla lastensuojelun seudullista palvelutuotantoa.

3 3 Hankesuunnitelmassa tavoitteet on jäsennetty: A Sisällöllisiin tavoitteisiin, joita ovat - lastensuojelullisen osaamisen vahvistaminen - sijais- ja jälkihuollon kehittäminen - lastensuojelun avohuollon palveluvalikon vahvistaminen ja kehittäminen - seutukunnalliset suunnitelmat lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä - tiedottaminen ja myönteisen imagon vahvistaminen sekä B Rakenteellisiin tavoitteisiin, joita ovat - koulutuksellisen yhteistyön kehittäminen - kehittämistyön rakenteen luominen - tutkimuksellisen yhteistyön kehittäminen - käytännön, tutkimuksen ja kehittämistyön vuoropuheluareenoiden vahvistaminen - tietoteknologisten rakenteiden luominen ja käyttöönotto - kehittämisyksikköverkoston luominen Kuten ohjausryhmän kokouksessa hyväksytyssä syksyn 2007 toimintasuunnitelmassa todettiin, haasteena on yhdistää kaksi rinnakkaista prosessia, joista toinen vastaa käytännön lastensuojelutyön uudistamisen tarpeeseen ja toinen kehittämistoiminnan pysyvän rakenteen luomiseen. Tähän haasteeseen pyritään vastaamaan vuoden 2008 toiminnalla. Vuoden 2008 kehittämisen kohteet, kehitystavoitteet ja toimenpiteet Lastensuojelun kehittämisyksikön vuoden 2008 toiminta suunnataan neljään laajahkoon kehittämisen kohteeseen. Kullekin kehittämisen alueelle on määritelty keskeinen kehitystavoite ja toimenpiteet. Kehittämistoimintaa läpäisevinä tavoitteina ovat lapsen osallisuuden vahvistaminen, asiakasprosessin rajapintojen ja siirtymien vaativuuden tunnistaminen ja työn vaikuttavuuden arviointi. Kehittämisen kohteista on rajattu pois ehkäisevä lastensuojelutyö ja Lasse-hankkeen toiminnot. Kehittämisen kohde 1: Lastensuojelun kokonaisuuden systemaattinen vahvistaminen asiakasprosessin näkökulmasta siten, että asiakkaat saavat laadukkaan palvelun. Kehitystavoite 1: Tavoitteellisen lastensuojelutyön käytäntöjen sisällöllinen ja menetelmällinen kehittäminen. - teemallisten kehittämisryhmien perustaminen: perhetyö, dokumentointi, huostaanotto, läheisverkoston kartoitus ja sukulaissijoitus sekä jälkihuolto - työprosessien tukeminen: perhekuntoutus, esimiestyö, sosiaalipäivystys - toimintaohjeiden laatimiseen osallistuminen ja koulutusmateriaalin tuottaminen - tukirakenteet: ohjaus ja konsultaatio, työparius, reflektoiva työparius, foorumit, koulutus, tiimi- ja kuntakäynnit, työryhmätyöskentelyt

4 4 Kehittämisen kohde 2: Asiakastyön sisältämän tiedon tunnistaminen, tuottaminen ja tiedon hyödyntäminen yksilö- ja perhekohtaisen lastensuojelutyön kehittämisessä ja rakennetasolla. Kehitystavoite 2: Tietoisuuden lisääminen asiakastyöprosessin kulusta ja vaikutuksista asiakkaan tarpeiden ja työntekijän toiminnan sekä palvelujen näkökulmista. Tiedon hyödyntäminen asiakastyön vaikuttavuuden parantamiseksi ja rakenteellisen työotteen vahvistamiseksi. - teemallisen kehittämisryhmän perustaminen tiedontuotantoon: asiakastyöprosessin jäsentäminen tiedontuotannon käytäntöjen pohjaksi - asiakastietojärjestelmän sisältämän tiedon analysointitarpeiden ja - mahdollisuuksien jäsentäminen Kehittämisen kohde 3: Ammatillisten dialogirakenteiden sekä käytännön, koulutuksen ja tutkimuksen vuorovaikutusrakenteiden luominen seudun työntekijöiden lastensuojelullisen osaamisen tukemiseksi ja kehittämiseksi. Kehitystavoite 3: Lastensuojelullisen osaamisen vahvistaminen vertaistuen kehittämisen ja asiantuntijatiedon avulla. - kehittäjä-sosiaalityöntekijöiden konsultatiivinen tuki ja työparius valituilla kohdealueilla - vertaistuen käytäntöjen luominen - osaajapankin luominen (ml. läheisneuvonpito, arvioidaan verkkokonsultaation mahdollisuus) - kartoitus tutorointi- ja mentorointikäytäntöjen tarpeista sisältöjen kehittämiseksi - tukirakenteet: teemalliset kehittämisryhmät, foorumit ja koulutukset, joissa ajankohtaisen lastensuojelua koskevan tutkimustiedon esittelyä kehittämisteemoihin soveltuen, tiimi- ja kuntakäynnit Kehitystavoite 4: Lastensuojelutyön pysyvän kehittämis- ja tutkimustoiminnan rakenteen luominen käytännön, koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyön areenana. - tiedontuotannon funktioiden, sisältöjen ja rakenteiden käsitteellinen ja käytännöllinen täsmentäminen (kehittämistyön ja tutkimuksen vuorovaikutus, käytännön ja teorian suhde, käytäntötutkimus ja muu tutkimus jne.) - yhteistyöryhmä(t) Lapin yliopiston sosiaalityön laitoksen sekä Diakonia ja Oulun seudun ammattikorkeakoulujen edustajien kanssa: toimintamallin luominen käytännön opetuksen ja opinnäytetöiden integroimiseksi kehittämisyksikön toimintaan - täydennyskoulutustarpeiden kanavoiminen koulutusorganisaatioille - yhteistyön pohjana on kunta- ja tiimikierroksella nousseista tarpeista koostettava kehittämis- ja tutkimusohjelma Kehittämisen kohde 4: Seudullisen osaamisen vahvistaminen lastensuojelupalvelujen ja palvelurakenteiden kehittämisessä sekä lastensuojelusuunnitelman valmistelun tukeminen. Kehitystavoite 5: Lastensuojelun seudullinen kehittäminen palvelujen ja tarvittavan erityisosaamisen turvaamiseksi uudistuvissa kunta- ja palvelurakenteissa.

5 5 - seudullisen palvelurakenteen kehittäminen (erityisesti perhehoito) yhteistyössä sovitulla tavalla - seudullisen sosiaalipäivystysjärjestelmän kehittämisen tukeminen - kommentoiva asiantuntemus lastensuojelun suunnitelmatyön tueksi 4. Arviointi Kehittämisyksikön ulkoinen arviointi toteutetaan yhteisenä kaikille Lapin ja Pohjois- Pohjanmaan kehittämisyksiköille. Lapin Poske koordinoi arvioinnin toteuttamista. Arviointisuunnitelman ja -asetelman valmistelua varten lastensuojelun kehittämisyksikkö on toimittanut kuvauksen tavoitteista ja näkökulmia arvioinnin kohdentamisesta. Yhteisessä arvioinnissa tulisi kiinnittää huomiota pysyvän kehittämis- ja tutkimustoiminnan rakennetta kuvaaviin kysymyksiin: Mitä varten kehittämisyksiköt on perustettu? Mitä tavoitteita ne toteuttavat? Miten niiden on oletettu toimivan? Eli miten kehittämisyksiköiden perustamisen kriteerit ovat toteutuneet? Miten kehittämisyksikkö on kyennyt ylittämään perinteisen hanketoiminnan edellytykset, elementit ja kriteerit? Miten kehittämisyksikkö on hahmottanut toimintansa yhteiskunnallisen kontekstin, ja miten se kyennyt ankkuroitumaan toimintaympäristöönsä? Kunkin kehittämisyksikön itseymmärrystä tavoitteiden tulkinnasta, valittuja toiminnan linjauksia ja toimenpiteitä sekä saavutettuja tuloksia tulisi arvioida suhteessa edellä esitettyihin näkökulmiin. Ulkoisen arvioinnin lisäksi kehittämisyksikössä toteutetaan sisäistä arviointia. Arvioinnin tehtävänä on tukea kehittämistyötä. Arvioitaviksi kohteiksi valitaan kultakin kehittämisen alueelta kehitystavoitteen toteutumisen kannalta keskeinen asia. Tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit laaditaan toimintojen käynnistämisen alkuvaiheessa. Koska sisäiseen arviointiin ei ole käytettävissä erillisiä resursseja, arviointikäytännöt tulee olla yksinkertaisesti toteutettavissa. Lasse-hankkeen arviointitutkimus palvelee kehittämisyksikön toiminnan suuntaamista. Siinä arvioidaan, miten lapsi näkyy työntekijöiden työorientaatiossa lastensuojelutarpeen arvioinnin ja sijoitusprosessin aikana. Lapsen osallisuuden vahvistaminen on yhteinen tavoite molemmissa hankkeissa, joten Lasse-hankkeessa tuotetun arviointitiedon hyödyntäminen on perusteltua. 5. Tiedottaminen Kehittämisyksikön tiedottaminen toteutetaan ohjausryhmän hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Keskeisin tiedottamisen tapa ja väline on Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen sosiaalikollega / www -sivut. Verkkoympäristöä valmistellaan niin, että se voidaan avata helmikuussa.

6 6 6. Käyttötaloussuunnitelma 2008 Vuoden 2008 resurssien kohdentaminen toimintasuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamiseksi ilmenee oheisesta käyttötaloussuunnitelmasta. Palkkamenot (kehittäjä-sosiaalityöntekijät, taloushallinto) Vuokrat (työtila +atk, muut vuokrat) Asiantuntijapalvelu (kehittämispäällikön työpanos) Henkilöstön koulutus (kehittäjä- ja pridekoulutus, 3868 perhehoidon päivät, ym.) Seminaarit, foorumit ja koulutukset 9550 Aineet, tarvikkeet, tavarat 1500 Kokouskulut 1500 Muut palvelut 1178 Matkakulut 4961 Verkkosivut 3000 Yhteensä