Metsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen. Puukauppaa yksityismetsänomistajien kanssa vuosittain

Transkriptio

1 Metsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen Metsätieteen päivä Sami Oksa Päällikkö, ympäristö ja kestävä kehitys UPM ja metsä 50M Tainta istutetaan vuosittain 27Mm3 Puuta UPM:n tehtaille vuosittain 80% UPM 30, % Puusta sertifioitua Puukauppaa yksityismetsänomistajien kanssa vuosittain Puusta peräisin kestävistä lähteistä

2 Puustotiedot tänään o Puustokuvioiden tietoja voidaan tarkastella kartalla o Puustokuvioiden puustotiedot pidetään ajan tasalla Kasvunlaskenta Hakkuiden jälkeinen puustotietojen päivitys Rajoja muutetaan vain hakkuiden mukaan 3 UPM Monimuotoisuuden turvaaminen mitä tiedetään etukäteen? Fertile bog Brook Small lake Grove Grove Grove Spring Rocky patch Spring Brook Grove Mire 300 m UPM4 UPM

3 Monimuotoisuuden turvaaminen miten dokumentoidaan jälkikäteen? Controlled burning Retention tree groups Retention tree Dead wood 5 UPM Kuviotaso lähtökohtana, maisemataso tavoitteeksi? 6 UPM

4 Uhanalaisten lajien jakautuminen ensisijaisen elinympäristön mukaisesti Metsät Suot Vedet Rannat Kalliot Tunturipaljakat Perinneympäristöt Elinympäristö tuntematon 0 % 23 % 36 % 6 % 10 % 5 % 13 % 7 % 7 UPM Uhanalaisten lajien suhde elinympäristöjen pinta-aloihin (pinta-alat ovat arvioituja) 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Uharit yht P-A yht (kokonais P-A) 8 UPM

5 Uhanalaisuusluokkien jakautuminen metsäisissä elinympäristöissä = 500 lajia VU EN CR 0 Metsätyypit 9 UPM Metsätaloudesta aiheutuvat uhanalaisuuden syyt metsäisissä elinympäristöissä O = Ojitus Ml = Lahopuu Mk = Kuloalueet Mv = Vanhat metsät Mp = Puulajisuhteet M = Metsien uudistus ja hoito N = Avoimien alueiden sulkeutuminen O Ml Mk Mv Mp M N UPM

6 Lahopuun määrän ja laadun ennustaminen - UPM-Kymmene Oyj:n eteläiset metsät Tuomas Karan Pro Gradu työ UPM:n toimeksiannosta Tutkimuksen tarkoitus Tarkastella nykyisten ohjeiden merkitystä monimuotoisuudelle keskeisten rakennepiirteiden muuttumisesta ajassa Erityistarkastelussa lahopuumäärän kehitys Pohja-aineistona käytettiin UPM:n kuviotietoja, maastoinventoinnin tuloksia (lahopuu) ja UPM:n maille osuneiden VMI pysyvien koealojen muuttujia 11 UPM Lähtökohta Lahopuun määrä UPM:n mailla Laskettu UPM:n tiloilla sijaitsevilta VMI-pysyväiskoealojen datasta VMI11 mukaan lahopuuta 4,3 m 3 /ha 77 % maalahopuuta, noin 50 % pitkälle lahonnutta puuta Noin 90 % havulahopuuta Uudistuskypsissä metsissä lahopuuta 17,4 m 3 /ha 12 UPM

7 Menetelmät MELA-simulointi Metsäntutkimuslaitoksen luoma metsän kehityksen simulointi ja operatiivisen päätöksenteon tukiohjelmisto (Redsven ym. 2012) MELA-simulointia käytettiin tulevaisuuden luonnonpoistuman määrittämiseen Luonnonpoistuma perustuu Puiden luontaisen kuolemisen malli (Haapala 1983) Puun iästä johtuva luontainen kuoleminen (Hynynen ym. 2002) Puuston itseharvenemisesta johtuva kuoleminen (Hynynen ym. 2002) m3 ha-1 0,2 0,15 0,1 0,05 (Salminen 2012) 13 UPM Vuonna Malli 14 UPM

8 Tulokset Lahopuun tilavuus UPM:n mailla Lahopuun tilavuus kasvoi kaikilla alueilla verrattuna lähtötilanteeseen 8,50 8,00 7,50 7,00 Pinta-aloilla painotettu keskimääräinen lahopuun tilavuus vuonna 2064 oli 5,92 m 3 ha -1 m 3 ha -1 6,50 6,00 5,50 5,00 4,50 4, Vuonna Lahopuuston tilavuus koko laskenta-alueella. Virhepalkit edustavat alueellisia maksimi ja minimiarvoja. 15 UPM Täydellisen toimenpidekiellon kohteet Lahopuuta huomattavasti enemmän kuin koko UPM:n alueella keskimäärin TPK kohteiden lahopuun määrä keskimäärin vuonna 2064 oli 30,92 m 3 ha -1 m 3 ha -1 80,00 60,00 40,00 20,00 Rannikko ES Rannikko VS Lounais Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi ES Keski-Suomi VS Häme Kaakkois Etelä-Savo Painotettu 0, Vuonna 16 UPM

9 Tulosten tarkastelu Lahopuun tilavuus kasvussa Muutokset talouskäytössä olevilla kohteilla maltillisia Täydellisen toimenpidekiellon alaisilla kohteilla voimakkaampia Ennusteen epävarmuustekijät MELA-simuloinnit Luonnonpoistumamallien epävarmuus MELA ei huomioi satunnaisluontoisia häiriöitä Säästöpuiden jätöllä ei ollut vaikutusta puuston kuolleisuuteen Pohja-aineistot Saatujen lahopuun tilavuuksien on syytä olettaa olevan minimejä Satunnaistekijöillä ja talousmetsien luonnonhoidonmenetelmillä todellisuudessa huomattava vaikutus lahopuustoon Säästöpuutesti Jätettiin 5 m 3 /ha säästöpuita kaikilla avohakkuilla Oletettiin kaikkien säästöpuiden kuolevan Lahopuun tilavuus ennusteen lopussa oli neljänneksen suurempi m3 ha-1 32,50 27,50 22,50 17,50 12,50 7,50 2,50 30,92 5, Vuonna 17 UPM Tulosten tarkastelu Pitkälle lahonnut puu merkittävin lahoaste lähes koko laskentajakson ajan 6,00 5,00 Vuoden 2034 jälkeen lahoasteiden väliset suhteet lähes muuttumattomia m 3 ha -1 4,00 3,00 2,00 33 % 43 % 51 % 55 % 58 % 59 % 59 % 60 % 60 % 59 % 30 % 26 % 23 % 21 % 19 % 19 % 18 % 18 % 18 % 18 % Johtuu MELA-simulaatioiden tuottamasta tasaisesta puuston luonnonpoistumasta 1,00 0,00 38 % 31 % 27 % 24 % 23 % 22 % 22 % 22 % 23 % 23 % Vuonna Tuore lahopuu Hieman lahonnut Pitkälle lahonnut 18 UPM

10 UPM ja Suomen ympäristökeskus: TAPAUSTUTKIMUS Puupohjaisten tuotteiden ekosysteemipalvelut 19 UPM Ekosysteemipalvelut 4000 kg CO² nielua 1000 kg havusellua 11 havupuuta 80 vuoden kierrolla Puolet Suomen lajistosta on metsälajeja 800 lajia on havupuusidonnaisia 8, l puiden käyttämää vettä 220 kg ruokaa 20 UPM