Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 S e l v i t y s o s a : Toimialan toimintaympäristö Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Maa- ja metsätalousministeriön toimialan elinkeinot ovat suurten globaalien haasteiden edessä. Kansainvälinen kilpailu kiristyy edelleen sekä elintarvike- että metsäsektorilla samalla kun toiminnan ympäristövaikutuksille asetetaan yhä tiukempia vaatimuksia. Ilmastonmuutos, vesistöjen rehevöityminen sekä luonnon monimuotoisuuden vähentyminen ovat esimerkkejä maailmanlaajuisista ympäristökysymyksistä, joiden ratkaisemisessa maa-, metsä-, kala- ja vesitalouden menetelmien kehittäminen on ratkaisevassa asemassa. Toimialan elinkeinojen menestyminen perustuu korkeatasoiseen ja laaja-alaiseen osaamiseen sekä innovaatioiden nopeaan hyödyntämiseen varsinkin luonnonvarojen kestävässä käytössä, uusiutuvan energian tarjoamissa mahdollisuuksissa sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Tietovarantojen ja niitä hyödyntävien tietojärjestelmien merkitys toimialalla vahvistuu. Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan vaikuttaminen tapahtuu pitkälti EU-politiikkojen, säädösvalmistelun sekä tulosohjauksen ja kehittämistoimenpiteiden kautta. Vuonna muutoksia tapahtuu seuraavissa asiakokonaisuuksissa: Kaikki merkittävät maatalouden EU:n ja kansalliset tukijärjestelmät ovat uudistumassa lähivuosina. Valmistautuminen näihin vuoden 2013 jälkeistä aikaa koskeviin uudistuksiin ja EU:n tulevaan rahastokauteen edellyttävät Suomen kansallisten tavoitteiden asettamista, maatalous- ja maaseutupolitiikan tavoitteiden yhteensovittamista sekä tavoitteiden mukaista vaikuttamista Euroopan unionissa. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet politiikkasektoreittain Maaseudun kehittäminen Maaseutu säilyy elinvoimaisena maaseutu säilyy kilpailukykyisenä asuinympäristönä, yritysten sijoituspaikkana ja asukkaiden työllistäjänä sekä harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehitys muuttuu tasapainoiseksi, työllisyys paranee ja elinkeinotoiminta monipuolistuu. Tunnusluvut Arvio 2009 Väkiluvun muutos (%) Harvaan asuttu maaseutu -1,05-1,09-1,23-1,18-1,39 Hidastuu Ydinmaaseutu -0,10-0,20-0,17-0,11-0,26 Hidastuu Määrärahojen muutokset Määrärahat kasvavat noin 20,7 milj. euroa, mikä johtuu pääosin EU-osarahoitteisen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman yritys- ja hanketukien maksatusten edistymisestä. Toisaalta valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen pienenee 9 % (1 milj. euroa) vuoteen verrattuna. Maatalous Maatalouden ja elintarvikeketjun kannattavuuden ja kilpailukyvyn turvaaminen sekä tuotannon jatkuminen koko Suomessa kotimaisen elintarvikeketjun ja erityisesti kuluttajien arvojen ja odotusten huomioon ottaminen elintarviketuotannossa maataloustuotannon ravinnekuormituksen ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen sekä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 maatalousperäisen bioenergiatuotannon lisääminen. Tunnusluvut arvio arvio 1. Maatalouden kannattavuuden turvaaminen Maataloustulo (kokonaistasolla), milj. euroa 1) ennallaan Kirjanpitotilojen maataloustulo euroa/tila nousee Kirjanpitotilojen työansio euroa/tunti 3,7 6,8 2,6 2,2 2,2 nousee Kannattavuuskerroin 3) hyvät, tilat 0,86 1,15 0,84 0,84 0,84 nousee keskiarvo, tilat 0,48 0,64 0,43 0,42 0,42 nousee heikot, tilat 0,06 0,12-0,11-0,14-0,14 nousee 2. Raaka-aineiden tuottaminen Omavaraisuus % maito, neste naudanliha ennallaan sianliha ennallaan siipikarjanliha kysyntää vastaavasti kananmunat Rukiin viljelyala, ha kasvaa Rehuviljan viljelyala, ha supistuu Valkuaiskasvien viljelyala, ha kasvaa Öljykasvit kasvaa 3. Ravinnekuormituksen vähentäminen ja ilmastonmuutos Valtakunnallinen typpitase, kg N/ ha 4) <36 <48 <47 Valtakunnallinen fosforitase, kg P/ha 6,9 4,8 4,9 <2,5 <4,5 <4,5 Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia CO2/ekv 5) 5,6 5,5 5,5 <5,5 <5,5 laskee Maatalouden maankäyttösektorin kasvihuonepäästöt, milj. tonnia CO2/ ekv 6) 5,1 <5,1 <5,1 <5,0 <5,0 laskee 1) Maataloustulo kokonaistasolla kuvaa kaikkien tilojen (n tilan) taloudellista asemaa ja muut kohdan 1 tunnusluvut kirjanpitotilojen (n tilan) taloudellista asemaa. 2) Työtuntiansio lasketaan vähentämällä kokonaistuotosta kaikki kustannukset (sisältää oman pääoman 5 % korkovaatimuksen) ja jakamalla saatu euromäärä tehdyillä työtunneilla. Kirjanpitotilojen työtuntiansio on MTT:n ennuste vuodelle ) Kannattavuuskerroin osoittaa, kuinka suuri osa oman työn palkkavaatimuksesta ja oman pääoman korkovaatimuksesta on saavutettu. Esim. MTT:n kannattavuustietojen perusteella tavoitteeksi asetettu oman työn palkkavaatimus oli vuonna ,4 euroa, vuonna ,6 euroa ja vuonna ,0 euroa ja vuoden 2009 ennusteessa 13,2 euroa ja oman pääoman korkovaatimus oli 5 %. 4) Typpi- ja fosforitase kuvaavat peltohehtaarille käytetyistä panoksista tulevien ja lopputuotteisiin sitoutuneiden ravinnemäärien erotusta (lukutiedot MTT). Vuodet 2007 ja 2009 olivat kasvuolosuhteiltaan ja satomääriltään hyviä, mikä pienentää ravinnehuuhtoumia. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 4. Bioenergiatuotannon lisääminen uusien biokaasulaitosten lkm/vuosi 7) ) 4 16 Määrärahojen muutokset Määrärahat vähenevät 34,0 milj. euroa. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki supistuu 17,5 milj. euroa sekä luopumistuet ja -korvaukset 16,6 milj. euroa. Toisaalta maatalouden ympäristötuki kasvaa noin 10 milj. euroa. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Eläinten ja kasvien terveys sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu säilyy edelleen hyvänä eläinten hyvinvoinnin korkeata tasoa ylläpidetään ja parannetaan elintarvikevälitteiset ja eläinten ja ihmisten välillä leviävät tautitapaukset vähenevät ja vieraiden aineiden esiintyminen elintarvikkeissa pysyy nykyisellä hyvällä tasolla, ja alkuperä- ja tuotantotapamerkinnät ovat luotettavia ja kuluttajien tiedonsaanti elintarvikkeista ja niiden ominaisuuksista paranee. Määrärahojen muutokset Määrärahat kasvavat 1,7 milj. euroa lähinnä teknisen tarkistuksen ja palkkaratkaisun johdosta. Kala-, riista- ja porotalous Kala- ja riistakantoja hyödynnetään kestävästi ja monipuolisesti elinkeinokalatalous on kannattavaa vapaa-ajan kalastuksen suosio säilyy ja se tuottaa sosiaalista ja taloudellista hyötyä suunnitelmallisella hoidolla ylläpidetään kalavarat geneettisesti monimuotoisina ja tuottavina uhanalaista saimaannorppaa suojellaan asianmukaisin kalastusrajoituksin turvataan riistakantojen elinvoimaisuus ja rajoitetaan riistaeläinten aiheuttamia vahinkoja ja porotalouden kannattavuus paranee ja poromäärät mitoitetaan laidunten kestävän käytön mukaan. Määrärahojen muutokset Määrärahojen taso laskee 0,4 milj. eurolla. Vesitalous Vesitalous on yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää vesistöjen käytettävyys ja tila sekä riskien hallinta ovat hyvät parannetaan varautumista erityistilanteisiin kuten tulvariskeihin ja pitkäaikaiseen kuivuuteen ja parannetaan maaseudun vesihuoltoa. 5) Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöiksi luetaan metaanipäästöt kotieläinten ruoansulatuksesta ja lannankäsittelystä sekä dityppioksidipäästöt lannankäsittelystä ja viljelymaasta, lukutiedot MTT. 6) Maatalouden maankäyttösektorin (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektori) kasvihuonepäästöjä ovat maatalousmaasta, viljelemättömästä maatalousmaasta ja kalkituksesta syntyvät hiilidioksidipäästöt, lukutiedot MTT. 7) Luvussa mukana maatilalaitokset ja yhteismädättämöt 2006, 2007 ja 2008 toiminnassa olevat. 8) Vuonna 2009 MMM myöntänyt rahoitusta 16 maatilakokoluokkaa suuremmalle biokaasuhankkeelle ja 2 maatilalle. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Määrärahojen muutokset Määrärahojen taso laskee 2,8 milj. euroa vesistö- ja vesihuoltohankkeissa. Metsätalous Metsien puuntuotannollinen käyttöaste on korkea metsien puuntuotannollinen tila on hyvä metsien monimuotoisuus säilyy ja metsätalouden kannattavuus säilyy. Tavoitteisiin pyritään toteuttamalla hallitusohjelman mukaisesti Kansallista metsäohjelmaa ja siihen liittyvää Etelä- Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO). Tunnusluvut 2007 toteutuma 2008 toteutuma 2009 toteutuma tavoite tavoite 2015 tavoite 9) 1) Metsien korkea puuntuotannollinen käyttöaste Ainespuun hakkuukertymän nostaminen kestävien hakkuumahdollisuuksien tasolle, milj. m³ 10) 58,7 52,6 42,0 50,0 52, Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 3,0 4,7 6,1 7,0 8, ) 2) Metsien hyvä puuntuotannollinen tila Taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien pintaalasta on laadultaan hyviä tai tyydyttäviä, % 71,7 73,8 74, Nuoren metsän hoidon määrä, ha/v 12) Kunnostusojitusten määrä, ha/v ) Metsien monimuotoisuus Solmittujen metsätalouden ympäristötukisopimusten määrä, ha ) Metsätalouden kannattavuus Yksityismetsätalouden liiketulos, euroa/ha (vuoden 2009 rahanarvossa) Määrärahojen muutokset Määrärahojen taso laskee 2,3 milj. euroa. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri Kiinteistö- ja maastotietojärjestelmä turvaavat osaltaan yksityisen maanomistuksen sekä kiinteistöjä ja maastoa koskevan tiedon saatavuuden turvataan lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin kirjattujen tietojen luotettavuuden korkea taso ja palveluiden hyvä saatavuus kiinteistöjä ja maastoa koskevat tiedot ja tietopalvelut ovat valtakunnallisesti kattavia, ajantasaisia ja riittävän laadukkaita ja 9) Kansallinen metsäohjelma 2015:n tavoitteet. 10) Sisältää teollisuuskäytön mitat täyttävän runkopuun. 11) Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän asettama tavoite on 13,5 m3 vuoteen ) Sisältää taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 paikkatietoa keräävät ja ylläpitävät organisaatiot varmistavat tiedon tehokkaan yhteiskäytön ja sen, että päällekkäistä tiedonkeruuta ei tapahdu. Määrärahojen muutokset Määrärahojen taso laskee 2,6 milj. eurolla tietojärjestelmiin suunnattavien määrärahojen käytön ajoitusten muutosten johdosta. Hallinto Määrärahojen taso laskee 5,271 milj. euroa lähinnä siksi, että Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen IT-palvelut muutetaan maksullisiksi. Maa- ja metsätalousministeriön asettamat hallinnonalan toiminnallisen tuloksellisuuden alustavat tavoitteet vuodelle Kevennetään tuki- ja korvausjärjestelmiä mahdollisuuksien mukaan tavoitteena sekä julkisen hallinnon että tuen saajan hallinnollisen työn vähentäminen ja selkeyttäminen. Hallinnonalan virastot osallistuvat ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeuttamiseksi toteutettaviin toimenpiteisiin. Turvataan Maaseutuviraston häiriötön toiminta alueellistamisen viimeisenä vuonna. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan sektoritutkimusta kohdennetaan Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan tutkimusohjelmiin ja -hankkeisiin. Tutkimuslaitosten toimintaa tehostetaan maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalojen Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) yhteisiä toimintoja hyödyntäen. Talousarvioesitys on laadittu tukemaan hallinnonalan virastojen ja laitosten tuottavuusohjelmien toteuttamista hyväksytyn valtiontalouden kehyspäätöksen mukaisesti. Hyödynnetään valtiokonsernin palveluja mahdollisimman täysimääräisesti. Varmistetaan, että valtion aluehallinnossa toimialan tehtävissä toteutetaan tuottavuustoimenpiteitä ja että tehtäviin kohdistetaan riittävät voimavarat. Sukupuolten välinen tasa-arvo Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan menoista noin 90 % on siirtomenoja, joilla tuetaan eri politiikkasektoreiden vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Pääsääntöisesti tukien myöntämisperusteena ei ole saajan sukupuoli. Tuottavuusohjelman vaikutukset Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna on 201 henkilötyövuotta (vastaava määrärahojen vähennys on -5,392 milj. euroa). Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan virastoissa ja laitoksissa sekä metsähallinnon valtionapuorganisaatioissa arvioidaan toteutuvan ns. vanhan tuottavuusohjelman mukaiset henkilöstövähennykset vuoden loppuun mennessä. Hallinnonalan valtuudet momenteittain (milj. euroa) varsinainen talousarvio esitys EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 70,300 73, Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 69,400 68, Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) myöntämisvaltuus 102, ,094 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 2 v) myöntämisvaltuus 46,800 84, Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) myöntämisvaltuus 64,000 94, Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) korkotukivaltuus 300, , Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 76,530 74,410 Hallinnonalan määrärahat vuosina 2009 v tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 01. Hallinto Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Maaseutuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Lautakuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) (20.) Tietojärjestelmien kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Bioenergiatuotannon avustukset (siirtomääräraha 3 v) Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) Maaseudun kehittäminen Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion osuutena kertyvillä varoilla (siirtomääräraha 2 v) Valtionapu 4H-toimintaan (kiinteä määräraha) EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 v tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 62. Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha) Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Maatalous Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha) Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 2 v) Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) Luopumistuet ja -korvaukset ja pellonmetsitystuki (siirtomääräraha 2 v) Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Elintarvikeketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Puutarhatalouden ja sokerintuotannon erityistoimenpiteet (siirtomääräraha 3 v) Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha) Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (siirtomääräraha 2 v) Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha) Eräät korvaukset (arviomääräraha) Kala-, riista- ja porotalous Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 2 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 v tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (arviomääräraha) Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) Metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen (siirtomääräraha 2 v) Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) Kalastuksen edistäminen ja saimaannorpan suojeluun liittyvät sopimuspalkkiot (arviomääräraha) Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet (siirtomääräraha 3 v) Vesitalous Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v) (30.) Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki (arviomääräraha) Vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen (siirtomääräraha 3 v) Eräät valtion maksettavaksi määrätyt korvaukset (arviomääräraha) Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) Metsätalous Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Metsäpuiden siemenhuolto (siirtomääräraha 2 v) Valtionapu metsätalouden edistämisja valvontaorganisaatioille (siirtomääräraha 2 v) Eräät korvaukset (arviomääräraha) Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) (46.) Valtionapu Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen toiminnan vakauttamiseksi (kiinteä määräraha) Eräät metsätalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 v tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v) Metsähallitus Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Geodeettisen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha) Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä 13) ) Hallinto S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan pääluokkaperusteluissa on esitetty toimialan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet, joita hallinto tukee ja seuraa niiden toteutumista. Tässä luvussa on budjetoitu maa- ja metsätalousministeriön toimialan hallinnosta maa- ja metsätalousministeriön, Maaja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) ja Maaseutuviraston (Mavi) sekä valituslautakuntien menot. Virastot hankkivat talous- ja henkilöstöhallinnon tuki- ja asiantuntijapalvelut Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukselta. Maatalous- ja maaseutupolitiikan, kalastuspolitiikan sekä maa- ja metsätalousministeriön toimialan vesitalouden toimeenpanotehtäviä valtion aluehallinnossa hoitavat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Keskusten toimintamenot on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan. Vesitalouden tehtäviin käytetään edelleen myös ympäristöhallinnon voimavaroja. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä elintarviketurvallisuuden valvonnan tehtäviä hoitavat aluehallintovirastot, joiden menot on budjetoitu valtiovarainministeriön pääluokkaan. Tullilaitos suorittaa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan edellyttämiä tarkastustehtäviä (toimintamenot momentilta ). 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös eräiden Suomen tekemien kalastusta koskevien sopimusten valvonnasta aiheutuvien menojen sekä kalastuslain (286/1982) 14 :n mukaisten korvausten sekä eläinkoelautakunnan menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriö tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa toiminnalleen vuoden talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti seuraavat tulostavoitteet: 13) Lisäksi pääluokan 30 määrärahoja (mom , , 62 ja 63, ja 47, , 42, 50, 51, 62 ja 77, ja 31, ja ) voidaan käyttää 585 henkilötyövuotta vastaavasti tilapäisluonteisiin tehtäviin palkattavien määräaikaisten henkilöiden palkkaamiseen valtion virastoihin tai laitoksiin. Lisäksi hallinnonalan tehtäviä hoitaa toisten pääluokkien henkilöstömäärissä: TEM: Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset noin 777 htv EU:n maatalous-, maaseutuja kalastuspolitiikan toimeenpanotehtävissä ja 194 htv vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, YM: 28 htv vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, VM: Aluehallintovirastot: 55 htv eläinlääkintähuollon ja elintarvikevalvonnan tehtävissä ja noin 50 htv tullilaitoksessa tarkastustehtävissä sekä UM: 6 erityisasiantuntijaa. 14) Sisältää lisäyksenä 213 henkilötyövuotta siirtona momentilta ja 3 henkilötyövuotta siirtona momentilta Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus Ministeriön toimintatapoja kehitetään ja tuottavuutta parannetaan. Taloudellisuus Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenojen ja henkilöstön jakautuminen tehtävittäin vuosina 2009, ja (varsinaiset talousarviot) 2009 htv milj. htv milj. htv milj. Maaseudun kehittäminen ja maatalous 94 6,2 91 6,0 89 5,8 Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu 54 4,0 54 4,0 54 4,0 Kala-, riista- ja porotalous 37 5,2 37 5,1 34 4,0 Vesitalous ja maanmittaus 26 1,8 26 1,9 25 1,8 Metsätalous 29 2,2 28 2,2 28 2,2 Keskitetyt tukitehtävät 56 7,8 55 7,6 55 8,7 Yhteensä , , ,5 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2009 toteutuma varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Kalastuksen valvonnan menot ovat euroa, mitä vastaavat EU-osuuksien tuloutukset on otettu huomioon momentilla Tenojoen kalastuslupamaksutuloista vuonna valtiolle kuuluvana osuutena on otettu huomioon euroa. Tenojoen kalastuslupatuloista vuonna kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille Määrärahassa on otettu huomioon vähennyksenä euroa siirtona momentille eläinrekisterin hoidon menoina ja euroa ja kaksi henkilötyövuotta siirtona momentille kalataloustietojen keruuseen ja eräisiin vesistötutkimuksiin liittyvien tehtävien menoina. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä euroa bruttomenoissa ja bruttotuloissa teknisen avun määränä. Momentilta siirretään euroa asiakasrahoitteisiksi muuttuvien Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tietohallintopalveluiden rahoitukseen ja euroa ulkopuolisilta hankittavien palvelujen rahoitukseen. Määrärahasta käytetään euroa Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskukselta hankittaviin IT-palveluihin. Lisäksi momentilta siirretään euroa VIPpalvelujen käyttöön. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset 191 Tuottavuussäästöjen kertaluonteisen käytön poistaminen Tuottavuustoimenpiteet (-5 htv) -210 Kelamaksun kertaluonteisen poiston palautus 83 Siirto momentilta (1 htv) 40 Siirto momentilta IT-palveluiden rahoitus Työasemapalvelut 100 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 Siirto momentilta (VIP-palvelut käyttö) 194 Siirto momentille (-2 htv) EU-kalastustietojen keruu Teno-Näätämöjoen vesistötutkimus (-2 htv) -150 Siirto momentille SADe-ohjelman toimenpiteet (-2 htv) -100 Kalastuksen valvonnan menojen lisäys 47 Yhteensä Henkilötyövuosien enimmäismäärä on 285. talousarvio III lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (Tike) on palveluyksikkö, joka huolehtii Toimintamenot palvelukokonaisuuksittain sille laissa määrätyistä tilasto-, rekisteri- ja tietohallintotehtävistä ja tietohallinnon asiantuntijapalveluista sekä hoitaa maa- ja metsätalousministeriön ja sen hallinnonalan tukitehtäviä sen mukaan kuin maa- ja metsätalousministeriö on määrännyt. Tike tukee vuodelle maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaperusteluissa esitettyjen toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista tuottamalla luotettavaa ja ajankohtaista tietoa maatalouden, maaseudun ja maaseutuympäristön tilasta ja muutoksista sekä tarjoamalla hallinnon käyttöön tehokkaita ja luotettavia tietojärjestelmäpalveluita. Tiken tuottamien tietohallintopalvelujen ylläpito- ja kehittämistehtäviin vaadittavat määrärahat siirretään vuonna asiakasvirastoille, jotka jatkossa ostavat tarvitsemansa palvelut Tikeltä. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden talousarvioesityksen valmisteluun liittyen tietopalvelukeskukselle alustavasti seuraavat tulostavoitteet: Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus 2009 tilinpäätös budjetoitu esitys Menot Tulot Menot Tulot Menot Tulot Htv Htv Htv Tilastoviranomaistehtävät IT-palvelut 15) Muut palvelut Maksullinen toiminta Yleishallinto Yhteensä Tuottavuuden tunnuslukuja 2009 Tuottavuus toteutuma arvio tavoite IT-ylläpitopalveluiden toimenpidemäärät, kpl IT-kehittämispalveluiden toimenpidemäärät, kpl Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) ) Perustuvat Tiken ja MMM:n hallinnonalan virastojen ja laitosten välisiin palvelusopimuksiin. 16) Tiken maksuasetuksen mukaisten suoritteiden tuottaminen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 tilinpäätös varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Palvelusopimuksiin perustuen Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuvirasto Elintarviketurvallisuusvirasto Muut virastot ja laitokset 425 Maksuasetukseen perustuen Muut tulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) 2009 toteutuma varsinainen talousarvio esitys Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset osuus yhteiskustannuksista Kustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä euroa bruttomenoissa ja bruttotuloissa siirtona momentille eläinrekisteritehtävien siirtymisen johdosta. Maaseutuviraston (Mavi) ja elintarviketurvallisuusviraston (Evira) yhteiselle IT-hankkeelle on myönnetty vuosina 2008 yhteensä euroa siirtona tuottavuus- ja IT-hankkeiden edistämisen määrärahoista ja vuodelle hankkeelle ehdotetaan euroa siirtona momentilta Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset 88 Kelamaksun kertaluonteisen poiston palautus 33 Tuottavuustoimenpiteet (-12 htv) -276 Maatalouslaskenta -856 Mavin ja Eviran yhteinen IT-hanke -50 siirto momentilta vuodelle myönnetyn lisäyksen poisto -350 Tietohallintopalveluiden osto, menojen vähennys Siirto momentille Siirto momentille Siirto momentille Siirto momentille Työasemapalvelut -100 Virastopalvelut -200 Siirto momentille (työasemapalvelut) -100 Siirto momentille (-1 htv) -40 Siirto momentille Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 Maksullisten tietohallintopalvelujen tuottaminen, menojen lisäys Maksullisten tietohallintopalvelujen tuottaminen, tulojen lisäys Momentilta Momentilta Momentilta Yhteensä Henkilötyövuosien enimmäismäärä on 192, josta maksullisen toiminnan osuus on 108 htv. talousarvio III lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Maaseutuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Maaseutuviraston (Mavi) tehtävänä on EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten toimenpiteiden, yhteisön osaksi rahoittamien maaseudun kehittämistoimien ja näitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden hallinto- ja toimeenpanotehtävät. Mavi tukee osaltaan pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti: Suorittamalla tukijärjestelmien ja muiden toimenpiteiden suunnittelu-, ohjaus- ja toimeenpanotehtäviä. Toimeenpanemalla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman täysimääräisesti. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti Maville seuraavat tulostavoitteet: Virasto on pääosin alueellistunut Seinäjoelle alueellistamissuunnitelman mukaisesti. Laajennetaan sähköisiä asiointipalveluja. Viljelijätukihallinnon uudistuksen toimeenpano. Hanke- ja yritystukien hallinnollisen taakan keventäminen. Toiminnallinen tuloksellisuus Tuotokset ja laadunhallinta Maaseutuvirasto laajentaa sähköisiä asiointipalveluja. Tavoitteena on, että sähköisten tukihakemusten osuus pinta-alatukien tukihakemuksissa on vähintään 30 prosenttia. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 7 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimenpiteiden johdosta. Kun viraston alueellistamisen ja viljelijätukihallinnon uudistuksen johdosta kertaluonteinen lisäys henkilötyövuosissa on vuonna yhteensä 19 ja vuonna 12, henkilöstön enimmäismäärä alenee tämän johdosta seitsemällä ja on 206 henkilötyövuotta. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2009 toteutuma varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Henkilöstön määrä (htv) Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä euroa bruttomenoissa ja bruttotuloissa tek- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 nisen avun määränä. Määrärahasta käytetään euroa Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskukselta hankittaviin IT-palveluihin. Sähköinen pinta-alatukien haku -hankkeelle on myönnetty vuosina 2009 yhteensä euroa siirtona tuottavuus ja IT-hankkeiden edistämisen määrärahoista ja vuodelle hankkeelle ehdotetaan euroa siirtona momentilta Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset 99 Kelamaksun kertaluonteisen poiston palautus 44 Tuottavuustoimenpiteet (-7 htv) -290 Sähköinen pita-alatukien haku siirto momentilta vuodelle myönnetyn lisäyksen poisto -200 Siirto momentilta IT-palveluiden rahoitus Työasemapalvelut 100 Virastopalvelut 200 Tuottavuussäästöjen kertaluonteisen käytön poistaminen Tuottavuussäästöjen käyttö (Alueellistamisen ja tukihallinnon muutosten tukeminen (kertameno)) Muu muutos yhteensä -503 Yhteensä Henkilötyövuosien enimmäismäärä on 206. talousarvio III lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Lautakuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan ja eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan menoihin. S e l v i t y s o s a : Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta käsittelee muutoksenhakuviranomaisena maaseutuelinkeinohallinnon, lähinnä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, riistanhoitopiirien sekä kalastusalueiden päätöksistä tehtyjä valituksia ja ns. prosessuaalisia kanteluja. Valituslautakunta on antanut päätöksiä seuraavasti: 359 kpl v. 2006, 378 kpl v. 2007, 354 kpl v ja 348 kpl v Valitusasian keskimääräinen käsittelyaika valituslautakunnassa 2000-luvulla on ollut noin 6,1 kk. Tavoitteena on myös jatkossa pitää tämä käsittelyaika enintään noin 6 kuukaudessa. EU:n ja kansallisten maatalousoikeudellisten säädösten määrällä ja moniportaisuudella sekä tiheällä muuttuvuudella on kuitenkin vaikutuksensa valitusasioiden vaikeusasteeseen ja käsittelyaikaan. Valituslautakunnan päätöksistä voi hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta, kuitenkin tukiasioissa yleensä vain valitusluvalla. Eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan tehtävänä on antaa asiantuntijalausuntoja eläinlääkintään liittyvissä hoitovirhekysymyksissä. Arviolautakunta antoi vuonna 2009 yhteensä 21 lausuntoa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa palkkojen tarkistuksina ja euroa Kelamaksun kertaluonteisen poiston palautuksena. Määrärahan arvioitu käyttö Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta Eläinlääkintävahinkojen arviolautakunta Yhteensä talousarvio III lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) niiden kulutusmenojen maksamiseen, jotka aiheutuvat yhteistyöstä kansainvälisten järjestöjen puitteissa, solmituista kansainvälisistä ja valtioiden välisistä sopimuksista ja muusta alan kansainvälisestä yhteistyöstä 2) maa- ja metsätalousministeriön toimialan lähialueyhteistyöhankkeisiin ja niiden valmistelusta ja hallinnoinnista aiheutuviin kustannuksiin sekä kansainvälisen taloudellis-teknologisen yhteistyön edistämiseen tähtäävien soveltuvuustutkimusten yms. selvitysten hankkimiseen 3) kansainväliseen toimintaan liittyviin valtionapuihin. Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta myöntöpäätösperusteisena. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 talousarvio talousarvio tilinpäätös Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) eri virastoilta, laitoksilta tai muilta organisaatioilta hankittavista, maa- ja metsätalousministeriön toimialan strategista ohjaamista ja kehittämistä tukevista tutkimuksista, selvityksistä sekä arvioinneista aiheutuviin menoihin ja palkkioihin 2) valtionapujen myöntämiseen. Määrärahaa saa käyttää myös määräaikaisen enintään 80 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Momentille nettoutettavia tuloja ovat valtion virastojen ja laitosten osuudet yhteistutkimushankkeisiin. S e l v i t y s o s a : Määrärahalla hankitaan tutkimustietoa pääluokkaperusteluissa todettuja vaikuttavuustavoitteita ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteita tukevan päätöksenteon tueksi. Määrärahalla rahoitetaan hallitusohjelman perusteella uudistettavan sektoritutkimuksen ohjausjärjestelmän mukaisia, valtioneuvoston määrittämien aihepiirien tutkimusohjelmia. Määrärahalla rahoitetaan EU:n ERA-NET -ohjelmiin liittyviä kansallisia tutkimushankkeita. Muiden valtion virastojen ja laitosten rahoitusosuudet tästä määrärahasta rahoitettaviin maa- ja metsätalousministeriön kokonaisvastuulla oleviin yhteistutkimushankkeisiin tuloutetaan tälle momentille. Tulokertymäksi arvioidaan euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon v euron kertaluontoisen siirron palautus momentilta sekä valtion virka- ja työehtosopimuksesta aiheutuva euron lisäys. Momentin nimike on muutettu. talousarvio III lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan vähennys euroa on siirtoa momentille talousarvio III lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Bioenergiatuotannon avustukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) valtioneuvoston asetuksessa (607/2008) tarkemmin säädettävin perustein biomassan käyttöä edistäviin investointi- ja selvityshankkeisiin 2) EU:n energiapalveludirektiivin ja uusiutuvan energian edistämisestä annetun direktiivin toteuttamiseen maatilasektorilla 3) valtakunnallisen bioenergiakoordinaation ja -neuvonnan järjestämiseen ja koulutus- ja tiedotushankkeisiin 4) muihin bioenergiaan liittyviin koulutus- ja tiedotushankkeisiin sekä muihin kuin kohdassa 1) mainittuihin selvityshankkeisiin. Määrärahaa saa käyttää myös enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisena edellä mainittuihin hankkeisiin maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärää lisäämättä ja muihin kulutusmenoihin. Avustusta voidaan myöntää yrityksille, valtion laitoksille, kunnille ja muille yhteisöille. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Avustuksen tavoitteena on lisätä maatilapohjaisten bioenergian raaka-aineiden, elintarviketeollisuuden ja kaupan eloperäisten jätteiden ja sivutuotteiden sekä haja-asutuksesta peräisin olevien lietteiden sekä yhdyskuntalietteiden käyttöä bioenergian tuotannossa. Bioenergian tuottamisen ja käytön edistämiseksi käynnistetään biokaasun investointihankkeita ja pilottihankkeita, joiden tuloksena valmistuu suurehkoja biokaasulaitoksia erityisesti alueille, joilla on kotieläinkeskittymiä ja niistä aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Avustusta myönnetään myös muuta bioenergiaa tuottaville maatilakokoluokkaa suuremmille investoinneille ja EU:n energiapalveludirektiivin mukaisten energiansäästötoimien toteuttamiseen maatiloilla. Määrärahaa käytetään myös vuonna 2009 käynnistyneestä valtakunnallisesta koordinaatiohankkeesta aiheu- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 tuviin menoihin. Valtakunnallisen koordinaation ja neuvonnan avulla saadaan kokonaiskuva bioenergiasektorista ja ohjataan toimintaa tavoitteiden suuntaan tiedotushankkein. talousarvio talousarvio tilinpäätös Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalousministeriön toimialaan liittyvien jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen muissa maissa ja Suomessa toimiville kansainvälisille organisaatioille sekä muihin kansainvälisistä sitoumuksista aiheutuviin maksuihin. talousarvio talousarvio tilinpäätös Maaseudun kehittäminen S e l v i t y s o s a : Väestön väheneminen maaseudulla on tasaantunut, mutta väestörakenne on vinoutunut. Maaseudun elinkeinorakenne on monipuolistunut. Mikro- ja pienyritysten määrä on kasvanut erityisesti kaupunkien läheisellä maaseudulla. Muuta yritystoimintaa harjoittavien maatilojen suhteellinen osuus on lisääntynyt. Kaupunkien läheisen maaseudun kehitysero suhteessa harvaan asuttuun ja ydinmaaseutuun on kuitenkin edelleen hieman kasvanut. Kehityssuunnan arvioidaan jatkuvan. Toimintaympäristön muutosta kuvaavat tunnusluvut Maaseudun väestön osuus koko maan väestöstä ) arvio/v 2009 Harvaan asuttu maaseutu 10,6 10,4 10,2 9,4-0,2 Ydinmaaseutu 15,1 15,0 14,9 13,3-0,1 Kaupunkien läheinen maaseutu 15,5 15,6 15,8 13,7 +0,2 Maaseutu yhteensä 41,2 41,0 40,9 36,4-0,1 Ensisijaisena tavoitteena on maaseudun elinvoiman säilyminen kestävällä tavalla. Erityinen haaste on harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehityksen tasapainottaminen, työllisyyden parantaminen ja elinkeinotoiminnan monipuolistuminen. Tähän vaikutetaan kehittämällä maaseutua kilpailukykyisenä asuinympäristönä, yritysten sijoituspaikkana ja asukkaiden työllistäjänä. Maaseudun säilymistä asuttuna ja elinvoimaisena tuetaan maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla muun muassa maaseudun yritys-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä maaseudun neuvonnan avulla. Voimavaroja suunnataan erityisesti harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle. Lisäksi maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen antamia mahdollisuuksia hyödynnetään. Keskeisten toimenpiteiden vaikuttavuustavoitteet Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti maaseudun kehittämisen politiikkasektorille seuraavat pääluokkaperusteluissa esitettyjä tarkentavat toimenpiteiden vaikuttavuustavoitteet: ohjelmakaudella luodaan vähintään uutta yritystä, vähintään uutta työpaikkaa ja koulutetaan vähintään henkilöä, sekä vuoden loppuun mennessä on laadittu tai päivitetty vähintään n kyläsuunnitelmaa. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman avulla edistetään kaudella maaseutualueiden kasvua, työllisyyttä ja kestävää kehitystä. Ohjelmalla pyritään maaseudun peruselinkeinojen säilymiseen ja niiden monipuolis- 17) Ei ole vertailukelpoinen aiempien vuosien kanssa. Vuodesta 2008 alkaen luvut perustuvat ao. vuonna voimassa olevaan kuntajakoon. Aiemmat luvut perustuvat vuoden 2005 kuntajakoon. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

17 tamiseen, muun yritystoiminnan kehittämiseen ja paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistamiseen. Maaseudulla asumisen ja yrittämisen edellytyksiin vaikutetaan myös osallistumalla laajakaistainfrastruktuurin parantamista koskevan kansallisen toimintasuunnitelman toteuttamiseen. Ohjelman tuloksia seurataan jatkuvalla arvioinnilla. Ohjelman toimintalinjojen 1, 3 ja 4 toimenpiteet sekä tekninen apu rahoitetaan pääosin tämän luvun määrärahoin ja toimintalinjan 2 toimenpiteet luvun määrärahoin. Hallitus antoi eduskunnalle maaseutupoliittisen selonteon, joka käsitteli maaseutupolitiikan linjauksia. Eduskunta hyväksyi selonteon johdosta kannanoton, jossa korostetaan maaseudun infrastruktuurin ja palveluiden sekä maaseudun elinkeinoelämän kehittämistä, tutkimusta ja koulutusta. Lisäksi kannanotossa painotetaan eri hallinnonalojen viranomaisyhteistyön vahvistamista maaseutupoliittisissa kysymyksissä. Maaseutupoliittisen selonteon toimeenpanoon liittyvä valtioneuvoston periaatepäätös on tarkoitus tehdä vuoden aikana. Ohjelman toteuttamiseen käytetään luvussa budjetoituja määrärahoja. Kansallisesti rahoitetaan muun muassa valtakunnallisia maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeita, erityisesti laajoja toimialakohtaisia verkostohankkeita sekä maaseutuprofessuureja. Neuvontajärjestöt tukevat maaseutuyritystoimintaa lisäämällä liiketoiminta- ja markkinaosaamista, innovatiivisuutta sekä tuottavuutta ja edistetään sukupolven- ja muita omistajanvaihdoksia. Neuvonnalla vaikutetaan lisäksi ympäristön tilan paranemiseen, maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen, maatalousperäisten energialähteiden tuotannon ja käytön lisäämiseen sekä yrittäjän jaksamiseen ja hyvinvointiin. 4H-toiminnalla vahvistetaan erityisesti maaseudun ja kaupungin välistä vuorovaikutusta. Sillä pyritään lisäämään yrittäjyyshalukkuutta ja työelämäosaamista muun muassa yrittäjyyskasvatuksen avulla. Kansallisilla totopelivaroilla edistetään hevostaloutta, erityisesti kotimaista hevoskasvatusta. 50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisesti yleisavustuksena neuvontaan ja tutkimukseen myönnettävien valtionapujen maksamiseen lähinnä valtakunnallista, koko maan kattavaa neuvontaa harjoittaville rekisteröidyille yhdistyksille ja muille yhteisöille. Erikseen haettaessa määrärahaa saadaan myöntää myös erityisavustuksena. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Valtionavulla turvataan tasokkaan sekä alueellisesti ja sisällöllisesti kattavan neuvonnan tarjonta, joka omalta osaltaan luo edellytyksiä maataloustuotannon harjoittamiselle koko Suomessa. Alueellinen neuvontajärjestö tavoittaa vuosittain yli 40 % maatiloista (laskutettujen asiakkaiden määrä). Valtionavun käytön alustavat tavoitteet: 1. Maaseutuyritysten kilpailukyvyn ja tuotteiden sekä toiminnan laadun parantaminen keskitytään asiantuntija-avun antamiseen taloudellisten laskelmien ja taloussuunnitelmien tekemisessä sekä analysoinnissa, yrityskokonaisuuden johtamisessa erityisesti markkina- ja liiketoimintaosaamisen ja tuottavuuden lisäämiseksi sekä maatilojen omistajanvaihdos- ja investointisuunnitelmissa. 2. Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen sekä maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen maataloustuotannon ravinnekuormituksen vähentämiseksi tehdään viljely- sekä erityistukisuunnitelmia tiloille sekä järjestetään neuvontaa maatilojen vesiensuojeluun liittyvistä erityiskysymyksistä. 3. Maaseudun elinkeinojen monipuolistaminen, innovatiivisuuden lisääminen, maaseutuyritysten johtaminen ja yrittäjän jaksaminen sekä hyvinvointi maatiloilla tapahtuvaa palveluyrittäjyyttä kehittämällä maaseudulle luodaan uusia työpaikkoja, joiden avulla maaseutua pystytään pitämään asuttuna ja elinvoimaisena. Erityisesti selvitetään suunnitelmien ja laskelmien avulla tilatason mahdollisuuksia bioenergian tuotantoon ja käyttöön. Neuvonta kattaa yrityksen elinkaaren perustamisesta sukupolvenvaihdokseen. Määrärahan käyttöön liittyvät tavoitteet sovitaan tarkemmin tulossopimuksessa. Maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annettu valtioneuvoston asetus (244/2002) tarkistetaan vuoden aikana. talousarvio talousarvio tilinpäätös Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion osuutena kertyvillä varoilla (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

18 1) arpajaislain (1047/2001) 18 :ssä tarkoitetusta valtion osuudesta suoritettavien avustusten maksamiseen, totopelien tuottojen käyttämisestä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen annetun lain (1055/2001) mukaisesti 2) hevostalousneuvottelukunnan menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Totopeleistä arvioidaan valtion osuutena kertyvän euroa, jota vastaava tulo on merkitty momentille Kun valtion osuudesta käytetään momentilla myönnettäviä määrärahoja vastaavasti Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen hevostalouden tutkimukseen euroa, valtion osuudesta jää tälle momentille euroa käytettäväksi hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen. Määräraha on muutettu kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi. Määrärahan arvioitu käyttö Avustus hevostalousjärjestöjen toiminnan tukemiseen Avustus totopelilaitteiden linja-, huolto- ja asennuskuluihin Avustus hevoskasvatukseen Palkintotuki ja muut avustukset Avustus raviratojen korjaus- ja korvausinvestointeihin Hevostalousneuvottelukunnan menot Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtionapu 4H-toimintaan (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisesti 4H-toiminnan tukemiseen. S e l v i t y s o s a : 4H-toiminta edistää maaseudun elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta asuinympäristönä sekä maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta tarjoamalla monipuolista harrastus- ja palvelutoimintaa, työllistämällä nuoria ja tarjoamalla heille mahdollisuuksia yrittäjyyden kokeilemiseen omalla kotiseudulla. Erilaiset käytännön taitoja edellyttävät metsä-, luonto- ja ympäristöasiat ovat toiminnan painopistealueita. Määrärahan käyttöön liittyvät vuoden tavoitteet sovitaan tarkemmin tulossopimuksessa. Erityisenä painopistealueena on nuorten kasvavaa työttömyyttä lieventävät toimenpiteet, joihin 4Hyhdistysten painopisteet, työelämävalmiudet ja työllistäminen sekä nuorten yritykset osaltaan vastaavat. 4H-järjestö on valtakunnan suurin nuorisojärjestö, jossa on yhteensä yli 290 valtionavustusta saavaa yhdistystä ja joiden toiminta kattaa noin 90 % Suomen kunnista. Yhdistysten palveluksessa on markkinaehtoisesti noin nuorta ja nuorisojäseniä on noin Maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annettu valtioneuvoston asetus (244/2002) tarkistetaan vuoden aikana. talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien hankkeiden ja sen toteutukseen liittyvän teknisen avun Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU-rahoitusosuuden maksamiseen 2) yhdessä vastinrahoitusmomentin määrärahojen kanssa maaseuturahaston rahoitusosuutena enintään 170 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta teknisellä avulla palkattavien osuus on enintään 101 henkilötyövuotta 3) ohjelmien toteuttamisen kannalta muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen. Kainuun hallintokokeilusta annetun lain mukaisesti kohdistuu momentin myöntämisvaltuudesta euroa ja määrärahasta euroa Kainuun maakuntaan. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. Valtuus Vuonna saa tehdä ohjelmakauteen kohdistuvia myöntämispäätöksiä eurolla. Mikäli ohjelmakauteen kohdistuvaa vuoden myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18