Dnro 2922/031/2009

Transkriptio

1 Dnro 2922/031/2009 Jakelussa mainitut Viite Valtion talousarvio 2010 ja asetus valtion talousarviosta, 11 Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TOIMIALAN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET SEKÄ HALLINNONALAN TOIMINNALLISEN TULOKSELLISUUDEN TAVOITTEET JA NÄITÄ TUKEVAT TOIMENPITEET VUODELLE 2010 Maa- ja metsätalousministeriö on jakanut toimialansa seuraaviin politiikkasektoreihin: 1) maaseudun kehittäminen, 2) maatalous, 3) elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu, 4) kala-, riistaja porotalous, 5) vesitalous, 6) metsätalous sekä 7) kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri. Yleistavoitteena on uusiutuvien luonnonvarojen kestävä, monipuolinen ja turvallinen käyttö sekä maaseudun elinvoimaisuus. Keskeiset toimialan ja politiikkasektoreiden toimintaympäristön kuvaukset on esitetty valtion vuoden 2010 talousarvioesityksen pääluokan 30 selvitysosassa: Maa- ja metsätalousministeriön toimialan elinkeinot ovat tällä hetkellä suurten globaalien haasteiden edessä. Kansainvälinen kilpailu kiristyy edelleen sekä elintarvike- että metsäsektorilla samalla kun toiminnan ympäristövaikutuksille asetetaan yhä tiukempia vaatimuksia. Ilmastonmuutos, vesistöjen rehevöityminen sekä luonnon monimuotoisuuden kaventuminen ovat esimerkkejä maailmanlaajuisista ympäristöongelmista, joiden ratkaisemisessa maa-, metsä- ja kalatalouden menetelmien kehittäminen on ratkaisevassa asemassa. Toimialan elinkeinojen menestyminen perustuu korkeatasoiseen ja laaja-alaiseen osaamiseen sekä innovaatioiden nopeaan hyödyntämiseen. Tietovarantojen ja niitä hyödyntävien tietojärjestelmien merkitys toimialalla vahvistuu. Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa vuoden 2010 talousarvioesityksen mukaisesti seuraavat toimialansa yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ja hallinnonalan toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet. Lisäksi ministeriö vahvistaa niitä tukevat toimenpiteet. Tavoitteet tulee ottaa huomioon maa- ja metsätalousministeriön ja muiden hallinnonalan virastojen ja laitosten tulostavoitteissa.

2 2 1 YHTEISKUNNALLISET VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMISTA TUKEVAT TOIMENPITEET POLITIIKKASEKTOREITTAIN VUONNA 2010 Maaseudun kehittäminen 1. Maaseutu säilyy asuttuna ja elinvoimaisena. a) Vahvistetaan poikkihallinnollista maaseutupolitiikkaa maaseutupoliittisen erityisohjelman sekä hallituksen maaseutupoliittisen selonteon ja kokonaisohjelman toteutuksella. b) Varmistetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman uusiin haasteisiin vastaaminen ja niiden seurannan onnistuminen. Tunnusluvut / maaseudun kehittäminen Väkiluvun muutos (%) Harvaan asuttu maaseutu -1,05-1,09-1,23-1,18-1,39 Hidastuu Ydinmaaseutu -0,10-0,20-0,17-0,11-0,26 Hidastuu Maatalous 2. Tavoitteena on maatalouden ja elintarvikeketjun kannattavuuden ja kilpailukyvyn turvaaminen sekä tuotannon jatkuminen koko Suomessa. a) Selvitetään konkreettisia keinoja maatilojen kannattavuuden ja viljelijöiden tulokehityksen parantamiseksi. b) Turvataan maatalouden rakennekehitys. 3. Tavoitteena on kotimaisen elintarvikeketjun ja erityisesti kuluttajien arvojen ja odotusten huomioon ottaminen elintarviketuotannossa. a) Toteutetaan elintarviketalouden laatustrategiaa ja suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelmaa. b) Osallistutaan Kansallisen ruokastrategian valmisteluun.

3 3 4. Tavoitteena on maataloustuotannon ravinnekuormituksen ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. a) Viedään käynnissä olevien tutkimusohjelmien (TEHO, HYÖTYLANTA) tulokset käytäntöön. b) Tehostetaan ravinnekuormituksen alueellista seurantaa. c) Varmistetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ympäristöteemavuoden onnistuminen. d) Selvitetään Neuvoston maaseutuasetuksen (N:o 1698/2005, art. 38) uuden vesipuitedirektiivituen käyttömahdollisuudet. 5. Tavoitteena on maatalousperäisen bioenergiatuotannon lisääminen. a) Edistetään maatalousperäisen bioenergiatuotannon linjauksia ja varmistetaan toimenpiteiden yhteensovitus päällekkäisyyksien estämiseksi. b) Jatketaan maatilojen energiaohjelman toteuttamista. Tunnusluvut / maatalous Maatalouden kannattavuuden turvaaminen Maataloustulo (kokonaistasolla), milj. euroa ennallaan Maataloustulo euroa/tila nousee Kirjanpitotilojen työansio euroa/tunti 1) 3,4 3,7 6,8 3,9 3,9 nousee Kannattavuuskerroin 2) 25 %:lla tiloista yli 0,65 0,86 1,15 0,99 0,84 nousee 25 %:lla tiloista alle 0,08 0,06 0,12-0,07-0,14 nousee 2. Raaka-aineiden tuottaminen Omavaraisuus % maito, neste liha kananmunat ruis Ravinnekuormituksen vähentäminen ja ilmastonmuutos Valtakunnallinen typpitase, kg N/ha 3) <47 <53 <40 <49 <48 <47 Valtakunnallinen fosforitase, kg P/ha 3) <6,6 <6,7 <4,4 <4,8 <4,5 <4,5 Maatalouden kasvihuone-kaasupäästöt, milj. tonnia hiilidioksidia/ekvivalenttia 4) 5,6 5,6 5,5 5,5 <5,5 laskee Maatalouden maankäyttö-sektorin kasvihuonepäästöt, milj. tonnia CO2/ekv 5) 5,2 5,1 <5,1 <5,1 <5,0 laskee 4. Bioenergiatuotannon lisääminen Uusien biokaasulaitosten lkm/v 6) ) 4 1) Työtuntiansio lasketaan vähentämällä kokonaistuotosta kaikki kustannukset (sisältää oman pääoman 5 % korkovaatimuksen) ja jakamalla saatu euromäärä tehdyillä työtunneilla. Kirjanpitotilojen työtuntiansio on MTT:n ennuste vuodelle. 2) Kannattavuuskerroin osoittaa, kuinka suuri osa oman työn palkkavaatimuksesta ja oman pääoman korkovaatimuksesta on saavutettu. Esim. MTT:n kannattavuustietojen perusteella tavoitteeksi asetettu oman työn palkkavaatimus oli vuonna ,4 euroa, vuoden 2007 ennusteessa 12,6 euroa ja vuoden ennusteessa 12,9 euroa ja oman pääoman korkovaatimus oli 5 %. 3) Typpi- ja fosforitase kuvaavat peltohehtaarille käytetyistä panoksista tulevien ja lopputuotteisiin sitoutuneiden ravinnemäärien erotusta (lukutiedot MTT). Vuosi 2007 oli kasvuolosuhteiltaan ja satomääriltään hyvä, mikä pienentää ravinnehuuhtoumia. 4) Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöiksi luetaan metaanipäästöt kotieläinten ruoansulatuksesta ja lannankäsittelystä sekä dityppioksidipäästöt lannankäsittelystä ja viljelymaasta, lukutiedot MTT. 5) Maatalouden maankäyttösektorin (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektori) kasvihuonepäästöjä ovat maatalousmaasta, viljelemättömästä maatalousmaasta ja kalkituksesta syntyvät hiilidioksidipäästöt, lukutiedot MTT. 6) Luvussa mukana maatilalaitokset ja yhteismädättämöt 2005, 2006 ja 2007 toiminnassa olevat. 7) Vuonna 2009 MMM myöntänyt rahoitusta 16 maatilakokoluokkaa suuremmalle biokaasuhankkeelle ja 2 maatilalle. Hankkeiden käynnistymisestä ei ole vielä tietoa.

4 4 Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu 6. Eläinten ja kasvien terveys sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu säilyy edelleen hyvänä. a) Varmistetaan pellolta pöytään valvontaketjussa samantasoiset ja yhdenmukaiset palvelut koko maassa sekä kohdennetaan valvontaa riskiperusteisesti. b) Tarttuviin eläintauteihin varautumista tehostetaan huomioiden kansainväliset riskit painopisteen kohdistuessa ennaltaehkäisyyn. c) Vahvistetaan kasvinsuojeluaineiden kestävää käyttöä ja keskitetään valvontaa. d) Kehitetään kasvinterveyden valvontaa ja varautumista vaarallisten kasvintuhoojien varalta. e) Varmistetaan sisämarkkinakaupan ja EU:n ulkopuolisista maista tapahtuvan tuonnin ja EU:n ulkopuolelle tapahtuvan viennin valvonnan toimivuus. 7. Eläinten hyvinvointi paranee. a) Eläinsuojelulainsäädäntöä uudistetaan ja eläinten hyvinvoinnin arviointia ja valvonnan toimivuutta parannetaan. b) Kehitetään koe-eläintoimintaa ja edistetään vaihtoehtomenetelmiä. 8. Elintarvikevälitteiset ja eläinten ja ihmisten välillä leviävät tautitapaukset vähenevät ja vieraiden aineiden esiintyminen elintarvikkeissa pysyy nykyisellä hyvällä tasolla. a) Elintarvikevalvontaa kehitetään seudullisesti ja kohdennetaan riskiperusteisesti ja pk-yritysten hallinnollinen taakka arvioidaan. b) Zoonoosien ja mikrobilääkeresistenssin torjuntaa tehostetaan. c) Elintarviketurvallisuusselonteko annetaan eduskunnalle. 9. Alkuperä- ja tuotantotapamerkinnät ovat luotettavia ja kuluttajien tiedonsaanti elintarvikkeista ja niiden ominaisuuksista paranee. a) Varmistetaan kuluttajien riittävä tiedonsaanti elintarvikkeiden ravitsemuksellisista ominaisuuksista ja haitallisista aineista. b) Osallistutaan aktiivisesti muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen hyväksymisprosessiin.

5 5 Tavoitteiden kehitystä kuvaavat avainmittarit ja tunnusluvut / elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Avainmittari Vaarallisia tai helposti leviäviä eläintauteja 3 vähentyvä vähentyvä ei lainkaan Todettuja vaarallisia kasvintuhoojia Todetut elintarvikevälitteiset tautitapaukset ihmisillä yleisimmät tartunnanaiheuttajat, kotimaiset, kpl vähentyvä -3,0 % -5 % vakavimmat tartunnanaiheuttajat, kpl 47 vähentyvä -3,0 % -5 % Salmonellan esiintyvyys elintarviketuotantoeläimissä ja elintarvikkeissa, % <1 <2 <1 <1 elintarviketuotantoeläinten rehuissa ei lainkaan 0,5 ei lainkaan ei lainkaan Eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvonnassa havaitut ongelmat, % <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 Pakkausmerkintävirheet, toimenpiteet/tarkastetut kohteet % - <3 <3 <3 Tuotantoeläinten EU-tarkastuksissa todetut laiminlyönnit tunnistamiseen liittyen, % 44 <40 <40 <30 hyvinvointiin liittyen, % 22 <25 <20 <15 Laiminlyöntejä siemenkaupassa, % lannoitevalmisteisiin liittyen, % 12 <10 <8 <8 kasvinsuojeluaineisiin liittyen, % 5 <5 <4 <4 luonnonmukaisessa elintarvikeketjussa, % 6 <4 <4 <4 muuntogeenisiin tuotteisiin liittyen, % 8 vähentyvä <5 <5 rehuihin liittyen, % 2 <2 <2 <2 Eläinlääkäriavun saanti kiireellisissä sairaustapauksissa <12 h <12 h <12 <12 h Kala-, riistaja porotalous 10. Kala- ja riistakantoja hyödynnetään kestävästi ja monipuolisesti. a) Ohjataan pyynnin säätelyä, laivaston mukauttamista ja valvontaa EY:n ja kansallisen lainsäädännön avulla. b) Kalastuksen säätelyn avulla varmistetaan kestävä vapaa-ajan kalastus. c) Metsästystä ja riistakantoja säännellään riistakantatietojen avulla. 11. Elinkeinokalatalouden kannattavuus paranee. a) Varmistetaan elinkeinokalatalouden toimintaedellytykset ja tuetaan alan kannattavuutta. 12. Vapaa-ajan kalastuksen suosio säilyy ja se tuottaa sosiaalista ja taloudellista hyötyä. a) Luodaan edellytykset kiinnostavien ja monipuolisten kalastusmahdollisuuksien tuottamiselle. 13. Suunnitelmallisella hoidolla ylläpidetään kalavarat geneettisesti monimuotoisina ja tuottavina. a) Edistetään kalakantojen geneettisen monimuotoisuuden säilymistä. Huolehditaan kalakantojen säilyttämisestä ja heikentyneiden kantojen vahvistamisesta.

6 6 14. Rajoitetaan riistaeläinten aiheuttamia vahinkoja. a) Riistataloudessa kehitetään riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen estämistoimenpiteitä sekä rajoitetaan vahinkoa aiheuttavien riistaeläinkantojen kasvua ottaen huomioon sekä kansalliset tavoitteet että kansainväliset velvoitteet. 15. Kehitetään porotalouden kannattavuutta ja poromäärät mitoitetaan laidunten kestävän käytön mukaan. a) Seurataan eloporojen määrää suhteessa suurimpaan sallittuun tasoon ja talvilaidunten kuntoa. b) Tuetaan porotalouden rakenteen ja kannattavuuden kehittymistä. c) Edistetään poronlihan menekkiä. Tunnusluvut / kala-, riistaja porotalous Alkutuotannon (ammattikalastus ja vesiviljely) arvo, milj. euroa 70,5 74,1 71, Kalatalouden työllistävyys, henkilöä Alkutuotannon työllistävyys Kalan jalostuksen ja tukkukaupan työllistävyys Riistasaaliin laskennallinen arvo, milj. euroa 74,0 63,0 66,0 66,0 68,0 Metsästäjien määrä, henkilöä Petovahinkojen määrä, milj. euroa 2,51 3,13 2,91 4,25 4,25 Poronlihan arvo, milj. euroa 21,09 21,68 23,00 24,00 24,00 Poronomistajien määrä, henkilöä Valtion keräämien kalastusmaksujen arvo, milj. euroa 8,0 8,5 8,6 9,5 9,5 Virkistyskalastajien lukumäärä, milj. henkilöä 1,8 1,8 1,7 1,8 1,8 Vapaa-ajan kalastajien pyydyspäivät, milj. kpl Vesitalous Tavoitteena on yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä vesitalous. 16. Vesistöjen ja niiden valuma-alueiden hoidossa tavoitteena on vesistöjen hyvä käytettävyys ja tila sekä riskien hallinta. a) Vaikutetaan valuma-alueen vesitaloutta muuttaviin toimintoihin siten, että tulvariskien hallintaan ja vesistöjen käytettävyyteen ja tilaan liittyvät tavoitteet otetaan riittävästi huomioon. b) Edistetään toimenpiteitä happamista sulfaattimaista aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi asiaa selvittäneen ohjausryhmän ehdotusten pohjalta.

7 7 17. Vesihuollon edistämisessä pyritään alueellisen yhteistyön, erityistilanteisiin varautumisen sekä maaseudun vesihuollon parantamiseen. a) Vesihuollon varautumisen parantamistavoitteet otetaan huomioon vesihuoltolain tarkistamistyössä ja vesihuoltopoolin toiminnassa. b) Maaseudun vesihuoltoa parannetaan edistämällä erityisesti järkevien viemäröintihankkeiden toteutumista. 18. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi parannetaan tulvariskien hallintaa ja varautumista pitkäaikaiseen kuivuuteen. a) Vesistösäännöstelyjä tarkistetaan ottaen huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset. Tunnusluvut / vesitalous Toteutetaan valuma-alueilla ja vesistöissä vesivarojen käytettävyyttä ja tilaa parantavia hankkeita. Vesistöjen käyttökelpoisuus paranee. (Suomen ympäristökeskuksen 3-5 vuoden välein laatima vesistöjen käyttökelpoisuusluokitus) Tuettujen peruskuivatuksen ympäristötoimenpiteiden määrä Toteutetaan tulvasuojeluhankkeita ja laaditaan tulvakarttoja; laadittujen tulvakarttojen määrä Ylikunnallisiin hankkeisiin osallistuneiden kuntien määrä Vesihuoltolaitokset, joiden erityistilanteisiin varautumista kuvaava varmuusluokitus nousee Taloudet, joille on maaseudulla aikaansaatu vesihuolto Tulvavahinkojen uhka rakennetuilla alueilla pienenee; annettujen suositusten alimmiksi rakentamiskorkeuksiksi määrä Vesihuoltolaitoskentän organisatoriset rakenteet vastaavat taloudellisen kannattavuuden, osaamisen sekä verkostojen ikääntymisen ja laajentamisen haasteisiin. Vesihuoltolaitosten määrä kääntyy laskuun TTSkaudella Metsätalous 19. Metsien puuntuotannollinen käyttöaste on korkea. a) Tuetaan hakkuukertymän nostamista kestävien hakkuumahdollisuuksien tasolle. b) Lisätään metsähakkeen käyttöä energiantuotannossa.

8 8 20. Metsien puuntuotannollinen tila on hyvä. a) Parannetaan taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien laatua. Tavoitteena on, että taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien alasta vähintään 75 % on metsänhoidolliselta laadultaan hyviä tai tyydyttäviä. b) Lisätään nuoren metsän hoidon työmääriä. c) Lisätään kunnostusojituksia. 21. Metsien monimuotoisuus säilyy. a) Lisätään ympäristötukisopimuksilla suojeltujen alueiden määrää. 22. Metsätalouden kannattavuus säilyy. a) Pyritään parantamaan yksityismetsätalouden liiketulosta. Tunnusluvut / metsätalous ) 1) Metsien korkea puuntuotannollinen käyttöaste Ainespuun hakkuukertymän nostaminen kestävien hakkuumahdollisuuksien tasolle, milj. m³ 2) 51,7 58,7 52, Metsähakkeen käytön määrä, milj.m 3 3,4 3,0 4,6 5,5 6, ) Metsien hyvä puuntuotannollinen tila Taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien pinta-alasta on laadultaan hyviä ja tyydyttäviä, % 3) 70,0 71,7 73, Nuoren metsän hoidon määrä, ha/v 4) Kunnostusojitusten määrä, ha/v ) Metsien monimuotoisuus Solmittujen metsätalouden ympäristötukisopimusten määrä, ha ) Metsätalouden kannattavuus Yksityismetsätalouden liiketulos, euroa/ha (vuoden rahanarvossa) 91,7 142,0 98, ) Kansallinen metsäohjelma 2015:n tavoitteet. 2) Sisältää teollisuuskäytön mitat täyttävän runkopuun. 3) Perustuu valtakunnan metsien 10. inventoinnin tietoihin. Tiedot on laskettu kahden vuoden liukuvana keskiarvona ja ne ovat saatavilla vuodesta 2006 lähtien. 4) Sisältää taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen.

9 9 Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri 23. Kiinteistö- ja maastotietojärjestelmä turvaavat osaltaan yksityisen maanomistuksen sekä kiinteistöjä ja maastoa koskevan tiedon saatavuuden. a) Toimitustuotantoa tehostetaan. b) Kiinteistö- ja maastotietojen perusparantamista ja systemaattista ylläpitoa jatketaan. 24. Käsittelemällä kiinteistöjen kirjaamisasiat tehokkaasti, asianosaisten oikeuden turvaavalla tavalla, turvataan lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin kirjattujen tietojen luotettavuuden korkea taso ja palveluiden hyvä saatavuus. a) Kiinteistöjen kirjaamisjärjestelmä uudistetaan. 25. Kiinteistöjä ja maastoa koskevat tiedot ja tietopalvelut ovat valtakunnallisesti kattavia, ajantasaisia ja riittävän laadukkaita ja niiden laaja ja monipuolinen käyttö yhteiskunnassa helpottaa kansalaisten arkea, tehostaa hallintoa ja edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä (tietovarantojen hyödyntämisessä hakukertojen kasvu vähintään 3 % edellisvuodesta). a) Aineistojen laatua ja sähköisiä tietopalveluita kehitetään edelleen. 26. Paikkatietoa keräävillä ja ylläpitävillä organisaatioilla on käytettävissään menetelmiä ja palveluita, jotka mahdollistavat tehokkaan yhteiskäytön ja poistavat tarpeettoman päällekkäisen tiedonkeruun. a) Jatketaan paikkatietoinfrastruktuurin kehittämistä.

10 10 TOIMINNALLISEN TULOKSELLISUUDEN TAVOITTEET VUONNA Tavoitteena on Maaseutuviraston häiriöttömän toiminnan turvaaminen alueellistamisen viimeisinä vuosina. a) Varaudutaan alueellistamisen ongelmiin ja puututaan niihin aktiivisesti. Varmistetaan yhteistyöverkostojen toimivuus. 28. Maatalous- ja elintarvikehallinnon tietohallinto- ja ICT-palvelukokonaisuutta kehitetään. Tähän liittyen selvitetään Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tehtävät ja asema. a) Ministeriö on asettanut Tiken ja sen asiakasvirastojen tehtävä- ja resurssijakoa sekä yhteistyössä sovellettavaa toimintamallia selvittävän työryhmän, jonka määräaika päättyy tammikuussa Ministeriö sisällyttää työryhmän ehdotukset tarvittavilta osin vuoden 2011 talousarvioesitykseen. Ministeriö asettaa pysyväisluonteisen Tiken palvelutuotannon asiakasohjausta vahvistavan ryhmän. Tiken ja sen asiakkaiden välisiä nykyisiä yhteistyömenetelmiä ja -muotoja uudistetaan. 29. Toteutetaan koko valtionhallintoa koskevan tietoturvallisuuden ja tietotekniikkatoimintojen varautumisen kehittämisohjelman edellyttämät tavoitteet ja toimenpiteet. a) Hallinnonalan jokaiselle virastolle ja laitokselle määritellään sen toiminnan sisältöön perustuva tietoturvan ja tietoteknisen varautumisen taso kehittämisohjelman vaatimusmäärittelyn asteikkoa soveltaen. Lisäksi laaditaan vaatimustason mukainen toimenpidesuunnitelma vuodelle 2010 ja alustavasti kehittämisohjelman toteuttamiseksi kokonaisuudessaan. 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan sektoritutkimusta kohdennetaan sektoritutkimuksen neuvottelukunnan tutkimusohjelmiin ja -hankkeisiin. Hallinnonalan tutkimuslaitosten toimintaa tehostetaan osana luonnonvarojen ja ympäristön tutkimuksen kokonaisuutta. a) Hyödynnetään Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymää tutkimuslaitosten yhteistoiminnan tiivistämisessä. 31. Talousarvioesitys on laadittu tukemaan hallinnonalan virastojen ja laitosten tuottavuusohjelmien toteuttamista. Tuottavuusohjelmien sisältöä ja toimenpiteitä tarkistetaan hyväksytyn valtiontalouden kehyspäätöksen johdosta. a) Vuoden 2010 tulossopimuksissa sovitaan tarkistetuista tuottavuusohjelmista. Tarvittavilta osin tarkistetaan myös valtionapuorganisaatioiden tuottavuustavoitteet. 32. Varmistetaan toimialan tehtävien hoito uudistetussa valtion aluehallinnossa ja paikallishallinnossa. a) Varmistetaan maaseutu-, maatalous-, kalatalous-, kasvinterveys- ja vesitalousasioiden kokonaisvaltainen hoito elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa (ELY). b) Varmistetaan ministeriön toimialan tehtävien hoito uusissa aluehallintovirastoissa (AVI) ja paikallishallinnossa. c) Varmistetaan viljelijätukihallinnon uudistamiseen liittyvien yhteistoiminta-alueiden muodostuminen.

11