Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 S e l v i t y s o s a : Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Toimialan toimintaympäristö Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminnalla turvataan kotimaisen ruuan tuotanto ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö sekä luodaan edellytyksiä niihin perustuville elinkeinoille ja hyvinvoinnille. Maa- ja metsätalousministeriön toimialan elinkeinot ja hallinnonalan tehtävät ovat suurten globaalien muutosten ja haasteiden edessä. Ruokaturvan ja elintarviketurvallisuuden, makean veden saatavuuden sekä ympäristö- ja vastuullisuuskysymysten merkitys korostuu. Ilmastonmuutos, puhtaan veden riittävyys, vesistöjen rehevöityminen sekä luonnon monimuotoisuuden vähentyminen ovat esimerkkejä maailmanlaajuisista ympäristökysymyksistä. Toimialan menestyminen perustuu korkeatasoiseen ja laaja-alaiseen osaamiseen sekä innovaatioiden nopeaan hyödyntämiseen luonnonvarojen (mukaan lukien biotalous ja vesivarat) kestävässä käytössä, uusiutuvan energian tarjoamissa mahdollisuuksissa sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Ruuan hinnan nousu ja globaali ruuan kysynnän kasvu lisäävät mahdollisuutta päätyä uuteen ruokakriisiin. Ruokaketjun pidentyminen lisää mm. turvallisuusriskejä. Kuluttajat haluavat enemmän ja varmistettua tietoa ruuan alkuperästä ja tuotantotapojen vastuullisuudesta. Suurpedot ja vaelluskalat kiinnostavat kansalaisia aiempaa enemmän. Tietovarantojen ja niitä hyödyntävien tietojärjestelmien merkitys toimialalla vahvistuu. Muutokset vaikuttavat tavoitteisiin ja valintoihin maa-, metsä-, kala- ja vesitaloudessa. Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan vaikuttaminen tapahtuu pitkälti EU-politiikkojen, säädösvalmistelun sekä tulosohjauksen ja kehittämistoimenpiteiden kautta. Kaikki merkittävät maatalouden ja kalatalouden EU:n ja kansalliset tukijärjestelmät uudistuvat vuonna alkavan EU:n uuden rahoituskauden alkuvuosina. Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen mukaisten tukijärjestelmien toimeenpano alkaa pääosin vasta vuonna Vuonna jatketaan vuonna käytössä olevien järjestelmien soveltamista. Vuoden aikana valmistellaan ja lähetetään Euroopan komissiolle hyväksyttäväksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma vuosille 2020, jonka eräiden toimenpiteiden rahoitus voidaan käynnistää omalla riskillä vuoden aikana sitä koskevien edellytysten täyttyessä. Vuoden aikana käydään neuvottelut komission kanssa Etelä-Suomen kansallisen tuen ja luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan jatkosta. Tavoitteena on käynnistää vuonna Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) ohjelmakausi Määrärahoja ei ole tässä vaiheessa voitu sisällyttää talousarvioesitykseen. Toimialan ympäristövaikutukset Euroopan unioni on sitoutunut yksipuolisesti vähentämään 20 prosentilla kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Suomen maataloussektorille asetetun tavoitteen mukaan kasvihuonepäästöjen tulee olla 13 % alhaisemmat vuonna 2020 kuin vuonna Metsien ja maankäytön merkitys ilmaston muutoksen hillinnässä on korostunut edelleen. Myös energian riittävyyden varmistaminen on haaste ja siihen liittyen energiatehokkuuden lisääminen ja energiasäästötoimet sekä uusiutuvan energian lisääminen. Euroopan unioni on sitoutunut kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta 20 prosenttiin koko unionin alueella vuoteen 2020 mennessä. Suomen vastuulla on lisätä uusiutuvan energian käyttöä nykyisestä 28,5 prosentista 38 prosenttiin. Uusiutuvan energian velvoitepaketin (2010) mukaan metsähakkeen energiakäyttötavoite on 13,5 milj. kuutiometriä vuonna Vuonna 2012 metsähaketta käytettiin energiaksi 8,2 milj. kuutiometriä. Vuonna 2006 annetussa valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesiensuojelun suuntaviivoista asetettiin tavoitteeksi maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen vuoteen 2015 mennessä vähintään kolmanneksella vuosien keskimääräisestä tasosta (fosforin osalta noin t/ vuosi sekä typpikuormituksen osalta noin t/vuosi). Ilmaston muutosta hillitään kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään bioenergian käyttöä lisätään metsien hiilinielut turvataan energiatehokkuutta lisätään. Ilmastomuutokseen sopeudutaan toimialan sopeutusvalmiuksia lisätään. Ympäristökuormitusta vähennetään Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 alkutuotannon ravinnekuormitusta vähennetään materiaalitehokkuutta lisätään. Luonnon monimuotoisuutta turvataan metsien monimuotoisuutta vahvistetaan kala- ja riistakannat säilyvät elinvoimaisina vieraslajeja torjutaan. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet politiikkasektoreittain Lukuperusteluissa on kuvattu toimenpiteitä, joita toteutetaan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteutumiseksi. Maaseudun kehittäminen Maaseutu kehittyy kilpailukykyisenä asuinympäristönä ja yritysten sijoituspaikkana harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehitys tasapainottuu, työllisyys paranee ja elinkeinotoiminta monipuolistuu. Tunnusluvut tavoite Väkiluvun muutos (%) Harvaan asuttu maaseutu -1,28-1,34-1,05-1,10-1,17 Väheneminen hidastuu Ydinmaaseutu -0,09-0,19-0,15-0,16-0,24 Väheneminen hidastuu Työpaikat (%) 1) Harvaan asuttu maaseutu Alkutuotanto 16,3 15,9 15,6 15,6 15,6 Säilyy ennallaan Jalostus 23,4 22,4 21,2 21,2 21,2 Säilyy ennallaan Palvelut 58,6 60,1 61,3 >61,3 >61,3 Kasvaa Ydinmaaseutu Alkutuotanto 12,9 12,4 12,5 12,5 12,5 Säilyy ennallaan Jalostus 30,7 29,8 28,0 28,0 28,0 Säilyy ennallaan Palvelut 55,2 56,5 58,1 >58,1 >58,1 Kasvaa 1) Luvut vuodesta 2010 alkaen ovat arvioita. Lähde: Tilastokeskus, maaseutuindikaattoripalvelu. Maatalous Maatalouden kannattavuuden turvaaminen ja elintarvikeketjun kilpailukyvyn edistäminen sekä tuotannon jatkuminen koko Suomessa kotimaisen elintarvikeketjun tarvitsemien laadukkaiden raaka-aineiden ja kuluttajien odotuksia vastaavien tuotteiden tuottaminen luomu- ja lähiruuan tuotannon, jalostuksen ja kulutuksen kasvattaminen maataloustuotannon ravinnekuormituksen ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Tunnusluvut arvio tavoite 1. Maatalouden kannattavuuden turvaaminen Maatalouden yrittäjätulo (kokonaistasolla), milj. euroa 1) nousee Kirjanpitotilojen yrittäjätulo euroa/tila 1) nousee Kannattavuuskerroin 2) hyvät tilat 3) 0,71 0,82 0,84 0,94 nousee keskiarvo tilat 0,33 0,46 0,47 0,58 nousee heikot tilat 3) -0,24-0,01-0,06-0,04 nousee 2. Raaka-aineiden tuottaminen Omavaraisuus-% maito, neste kysyntää vastaavasti naudanliha ennallaan sianliha kysyntää vastaavasti siipikarjanliha kysyntää vastaavasti kananmunat kysyntää vastaavasti Rukiin viljelyala, ha kasvaa Rehuviljan (rehuohra/kaura/sekavilja) viljelyala, ha ennallaan Valkuaiskasvien viljelyala, ha kasvaa 3. Luomu- ja lähiruoka Luomuviljelty peltoala, % 7,2 7,5 8,1 9,0 kasvaa Luomukotieläintilojen lukumäärä (kpl) nousee Luomuelintarvikevalmistajien lukumäärä (kpl) nousee Elintarvikealan mikro- ja pienyritysten lukumäärä (kpl) nousee tuotannon jalostusarvo (milj. euroa) 4) 610,9 610,9 610,9 kasvaa 4. Ympäristökuormituksen vähentäminen Valtakunnallinen typpitase, kg N/ha 5) 38,1 55,8 48,7 46,3 laskee Valtakunnallinen fosforitase, kg P/ha 5) 2,4 4,9 3,7 3,8 laskee Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia CO2/ekv 6) 5,7 5,9 5,8 5,8 alenee Maatalouden maankäyttösektorin kasvihuonepäästöt, milj. tonnia CO2/ekv 7) 6,6 6,5 6,5 6,5 alenee 1) Maatalouden yrittäjätulo kokonaistasolla kuvaa kaikkien tilojen (vuonna 2012 vajaan tilan) taloudellista asemaa ja muut kohdan 1 tunnusluvut kirjanpitotilojen (n suurimman tilan) taloudellista asemaa. 2) Kannattavuuskerroin osoittaa, kuinka suuri osa oman työn palkkavaatimuksesta ja oman pääoman korkovaatimuksesta yrittäjätulo kattaa. Esim. MTT:n kannattavuustietojen perusteella tavoitteeksi asetettu oman työn palkkavaatimus oli 13,5 euroa vuonna 2009, 14,0 euroa vuonna 2010 ja 14,1 euroa vuonna 2011 ja 14,5 euroa vuoden 2012 ennusteessa. Oman pääoman korkovaatimus oli 5 % vuonna 2009 ja keskimäärin 6,2 % vuosina Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 3) Kannattavuuskertoimen hyvät-ryhmä on muodostettu vuosittain kannattavuudeltaan parhaimmista tiloista siten, että paras 10 prosenttia painotetusta tila-aineistosta on jätetty pois ja seuraavaksi parhailta 20 prosentilta tiloista on laskettu keskimääräinen kannattavuuskerroin. Heikot-ryhmä on muodostettu samalla periaatteella heikoimmin kannattavista tiloista. 4) Tiedot Tilastokeskuksen toimipaikkatilastoista. Vuosien 2011 ja 2012 luvut ovat arvioita. 5) Typpi- ja fosforitase kuvaavat peltohehtaarille käytetyistä panoksista tulevien ja lopputuotteisiin sitoutuneiden ravinnemäärien erotusta (lukutiedot MTT). 6) Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöiksi luetaan metaanipäästöt kotieläinten ruuansulatuksesta ja lannankäsittelystä sekä dityppioksidipäästöt lannankäsittelystä ja viljelymaasta, lukutiedot MTT. Vuosien 2011 ja 2012 luvut ovat arvioita. 7) Maatalouden maankäyttösektorin (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektori) kasvihuonepäästöjä ovat maatalousmaasta, viljelemättömästä maatalousmaasta ja kalkituksesta syntyvät hiilidioksidipäästöt, lukutiedot MTT. Vuosien 2011 ja 2012 luvut ovat arvioita. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Eläinten ja kasvien terveys sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu säilyy edelleen hyvänä eläinten hyvinvoinnin korkeata tasoa ylläpidetään ja parannetaan elintarvikevälitteiset ja eläinten ja ihmisten välillä leviävät tautitapaukset vähenevät ja vieraiden aineiden esiintyminen elintarvikkeissa pysyy nykyisellä hyvällä tasolla alkuperä- ja tuotantotapamerkinnät ovat luotettavia ja kuluttajien tiedonsaanti elintarvikkeista ja niiden ominaisuuksista paranee. Kala-, riista- ja porotalous Kalatalous Elinkeinokalatalous on kilpailukykyistä kalavarojen käyttö pysyy kiintiöiden rajoissa. Luonnon virkistyskäyttö Kala- ja riistakantoja hyödynnetään kestävästi ja monipuolisesti luonnon virkistyskäytön hyvinvointivaikutukset vahvistuvat kala- ja riistakannat säilyvät elinvoimaisina riistaeläinten aiheuttamat vahingot ja konfliktit ovat hallinnassa, ja metsästys, kalastus sekä riista- ja kalavarojen hoito on eettistä ja vastuullista. Porotalous Kannattavan porotalouden edellytykset paranevat. Vesitalous Vesistöjen käytettävyys ja tila ovat hyvät tulva- ja patoriskit ovat hallinnassa, ja puhtaan veden riittävyys ja vesihuoltopalvelujen saatavuus on varmistettu. Metsätalous Metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu ja tuotannon arvo kasvaa metsätalouden kannattavuus paranee metsien monimuotoisuus, ympäristöhyödyt ja hyvinvointivaikutukset vahvistuvat. Tavoitteisiin pyritään toteuttamalla hallitusohjelman mukaisesti Kansallista metsäohjelmaa ja siihen liittyvää Etelä- Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO). Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Tunnusluvut 2010 toteutuma 2011 toteutuma 2012 toteutuma arvio tavoite 2015 tavoite 1) Metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu Metsätalouden bruttotuotos, milj. euroa (vuoden 2012 rahanarvossa) Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 6,9 7,5 8,2 9,5 10, )3) 2) Metsätalouden kannattavuus paranee Ainespuun hakkuukertymän nostaminen kestävien hakkuumahdollisuuksien tasolle, milj. m³ 52,6 54,2 52,7 55,0 55, ) Taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien pinta-alasta on laadultaan hyviä, % ) Yksityismetsätalouden liiketulos, euroa/ha (vuoden 2012 rahanarvossa) Vähintään 110 2) Nuoren metsän hoidon määrä, ha/v 4) ) Yksityismetsien puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto, % (ilman kantohintojen vuotuista muutosta) 3,8 3,8 3,8 3,9 3,9 4,0 3) Metsien monimuotoisuus, ympäristöhyödyt ja hyvinvointivaikutukset lisääntyvät METSO-ohjelman toimenpiteet yksityismetsissä, ha (kumulatiivinen) ) 1) Toimialaluokituksen (TOL 2008:02) mukaisesti metsätalouden bruttotuotos ei sisällä puun kaukokuljetusta, metsäojitusta, metsäteiden rakentamista, metsäteiden perusparannusta ja Suomen metsäkeskuksen toimintaa. 2) Vuonna 2010 tarkistetun Kansallinen metsäohjelma 2015:n ja METSO-ohjelman tavoitteet. 3) Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän asettama tavoite on 13,5 m3 vuoteen ) Sisältää taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri Kiinteistö- ja maastotietojärjestelmät turvaavat yhteiskunnan perustietovarantoina osaltaan yksityisen maanomistuksen ja luototus- ja vakuusjärjestelmän toimivuuden sekä kiinteistöjä ja maastoa koskevan tiedon hyvän hallinnan ja saatavuuden turvataan lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin kirjattujen tietojen luotettavuuden korkea taso ja palveluiden hyvä saatavuus kiinteistöjä ja maastoa koskevat tiedot ja tietopalvelut ovat valtakunnallisesti kattavia, ajantasaisia ja riittävän laadukkaita paikkatietoa keräävillä ja ylläpitävillä organisaatioilla on käytössään tukipalveluita, jotka edistävät tiedon tehokasta yhteiskäyttöä ja vähentävät tarpeetonta päällekkäistä tiedonkeruuta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Maa- ja metsätalousministeriön asettamat hallinnonalan toiminnallisen tuloksellisuuden alustavat tavoitteet vuodelle Hallinnonalan virastot osallistuvat ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi toteutettaviin sekä ympäristökuormituksen vähentämistä ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen taittamista koskeviin toimenpiteisiin. Tutkimusta kohdennetaan yhteiskunnan ja päätöksenteon tarpeita laajasti vastaaviin tutkimusohjelmiin ja -hankkeisiin maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalojen Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymää (LYNET) hyödyntäen. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä koskevan tutkimuksen vahvistamiseksi, toiminnan tehostamiseksi ja tutkimustoiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla valmistellaan Luonnonvarakeskuksen muodostamista, jossa toiminta alkaa Vastaavasta ajankohdasta lukien Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos lakkautetaan. Luonnonvarakeskukseen keskitetään myös hallinnonalan tilastotehtävät. Talousarvioesitys on laadittu tukemaan hallinnonalan virastojen ja laitosten tuottavuusohjelmien toteuttamista hyväksytyn valtiontalouden kehyspäätöksen mukaisesti. Varmistetaan, että valtion aluehallinnossa ministeriön toimialan tehtävissä toteutetaan tuottavuustoimenpiteitä ja että tehtäviin kohdistetaan riittävät voimavarat. Virastojen ja laitosten hallinnon järjestäminen Hallinto on järjestetty tehokkaasti: toimintatapoja kehitetään ja tuottavuutta parannetaan sekä hyödynnetään yhteistyöverkostoja tehtävät ja voimavarat on saatettu priorisoimalla tasapainoon hallinnon riskienhallintaa parannetaan ja valmiutta muutoksiin kehitetään valtion konsernipalveluja hyödynnetään täysimääräisesti. Sukupuolten välinen tasa-arvo Maa- ja metsätalousministeriö jatkaa hallituksen tasa-arvo-ohjelman mukaisesti sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja sisällyttämistä lainvalmisteluun, toiminnan ja talouden ohjaukseen sekä muihin tasa-arvon kannalta merkittäviin toimintoihin. Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan menoista noin 90 % on siirtomenoja, joilla tuetaan eri politiikkasektoreiden vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Pääsääntöisesti tukien myöntämisperusteena ei ole toiminnan vaikutus sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Tuottavuuden parantaminen Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Valtionhallinnon tuottavuusohjelma on korvattu uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla on tähän liittyen kaksi hanketta. Paikkatietotekniikkaan liittyviä tutkimus- ja tukitehtäviä ja toimialariippuvia tietotekniikan kehittämistehtäviä valmistaudutaan kokoamaan vuoden 2015 alusta lukien (ELMA-hanke). Hallinnonalan tilasto- ja tiedonhallintatehtäviä kootaan (LUHTI 2015) perustettavaan Luonnonvarakeskukseen. Hallitusohjelman mukaan mittaluokaltaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla toteutetaan aiemmin päätettyjä tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna on 70 henkilötyövuotta (vastaava määrärahojen vähennys on -0,120 milj. euroa). Metsähallinnon valtionapuorganisaatioissa arvioidaan toteutuvan henkilöstövähennyksinä 20 henkilötyövuotta. Talousarvioesitykseen sisältyy tuottavuustoimenpiteiden määrärahavähennyksiin liittyvät, ministeriön käyttöön jääviä varoja vastaavat tuottavuushankkeisiin kohdistettavat kertaluonteiset henkilötyövuosi- ja määrärahaehdotukset (tuottavuussäästöjen käyttö on yhteensä 6,652 milj. euroa). Valtion yhteiset toiminnot ja palvelut Hyödynnetään valtiokonsernin palveluja mahdollisimman täysimääräisesti. Vuonna virastot ja laitokset valmistautuvat valtion talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän (Kieku) käyttöönottoon sovitun aikataulun mukaisesti. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Hallinnonalan virastot ja laitokset jatkavat valtion yhteisten tietojärjestelmien käyttöönottoa sekä sähköisten palveluiden ja prosessien kehittämistä ottaen huomioon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain (634/2011) vaatimukset ja julkisen hallinnon IT-arkkitehtuuriperiaatteet. Tietovarantojen avaamista edistetään. Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa) varsinainen talousarvio esitys EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 44,320-1) Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 40,274-1) EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) myöntämisvaltuus - 105, Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) myöntämisvaltuus 42,000 30, Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 2 v) myöntämisvaltuus 140,800 20, Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) myöntämisvaltuus 10, Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) korkotukivaltuus 250, , Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 35,000 25,000 1) Mikäli ohjelmakauteen 2007 kohdistuvia vuoden myöntämisvaltuuksia on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna. Hallinnonalan määrärahat vuosina 2012 v tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 01. Hallinto Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Maaseutuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Lautakuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 v tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 21. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) (23.) Hallinnolliset järjestelyt (siirtomääräraha 2 v) Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) (40.) Bioenergiatuotannon avustukset (siirtomääräraha 3 v) Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) Maaseudun kehittäminen Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion osuutena kertyvillä varoilla (siirtomääräraha 2 v) Valtionapu 4H-toimintaan (kiinteä määräraha) EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha) EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) Maatalous Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha) Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 2 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 v tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 44. Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) Luopumistuet ja -eläkkeet (siirtomääräraha 2 v) EU:n osarahoittama ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Kansallinen ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) (48.) Puutarhatalouden erityistoimenpiteet (siirtomääräraha 3 v) Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha) Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha) Eräät korvaukset (siirtomääräraha 2 v) Kala-, riista- ja porotalous Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v) Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) Kalastuslupamaksujen palautukset ja saimaannorpan suojeluun liittyvät sopimuspalkkiot (arviomääräraha) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 v tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 62. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet (siirtomääräraha 3 v) Vesitalous Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v) Vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen (siirtomääräraha 3 v) Eräät valtion maksettavaksi määrätyt korvaukset (arviomääräraha) Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) Metsätalous Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Metsäpuiden siemenhuolto (siirtomääräraha 2 v) Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v) Eräät korvaukset (arviomääräraha) Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Pienpuun energiatuki (siirtomääräraha 2 v) Eräät metsätalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v) Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v) Metsähallitus Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Geodeettisen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 v tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 40. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha) Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä 1) ) Lisäksi pääluokan 30 määrärahoja (mom , 62 ja 64, ja 47, , 42, 50, 51, 62 ja 77, ja 31, ja ) voidaan käyttää 550 henkilötyövuotta vastaavasti tilapäisluonteisiin tehtäviin palkattavien määräaikaisten henkilöiden palkkaamiseen valtion virastoihin tai laitoksiin. Lisäksi hallinnonalan tehtäviä hoitaa toisten pääluokkien henkilöstömäärissä: TEM: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset noin 725 htv EU:n maatalous-, maaseutu-, kasvinterveys- ja kalastuspolitiikan toimeenpanotehtävissä ja noin 190 htv vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, YM: 25 htv vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, VM: Aluehallintovirastot: 40 htv eläinlääkintähuollon ja elintarvikevalvonnan tehtävissä ja noin 85 htv Tullissa tarkastustehtävissä sekä UM: 6 erityisasiantuntijaa. 01. Hallinto S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan pääluokkaperusteluissa on esitetty toimialan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet, joita hallinto-luvussa budjetoidut virastot ja muu toiminta tukevat. Tässä luvussa on budjetoitu maa- ja metsätalousministeriön toimialan hallinnosta maa- ja metsätalousministeriön, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) ja Maaseutuviraston (Mavi) sekä valituslautakuntien (8 kk osalta) menot. Virastot hankkivat talous- ja henkilöstöhallinnon tuki- ja asiantuntijapalvelut Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukselta ja palveluja Valtion IT-palvelukeskukselta. Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia tehtäviä hoidetaan valtion aluehallinnossa (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa ja aluehallintovirastoissa), joiden määrärahoja ei ole budjetoitu tässä pääluokassa. Maatalous- ja maaseutupolitiikan, kalastuspolitiikan sekä maa- ja metsätalousministeriön toimialan vesitalouden toimeenpanotehtäviä valtion aluehallinnossa hoitavat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. ELY-keskusten toimintamenot on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan. Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluviin tehtäviin ELY-keskuksissa kohdistui vuonna 2012 yhteensä noin 915 henkilötyövuotta (sisältää myös yleishallinnon osuuden) vastaava henkilöstö, josta EU:n maatalous-, maaseutu-, kasvinterveys- ja kalastuspolitiikan toimeenpanotehtävissä noin 725 henkilötyövuotta ja vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä noin 190 henkilötyövuotta. Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä elintarviketurvallisuuden valvonnan tehtäviä valtion aluehallinnossa hoitavat aluehallintovirastot. Niiden toimintamenot on budjetoitu valtiovarainministeriön pääluokkaan, missä vuonna 2012 toimi noin 40 henkilötyövuotta vastaava henkilöstö eläinlääkintähuollon ja elintarvikevalvonnan tehtävissä. Vesitalouden tehtäviin käytetään edelleen myös pääluokassa 35 budjetoituja ympäristöhallinnon voimavaroja. Lisäksi Tulli suorittaa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan edellyttämiä tarkastustehtäviä (toimintamenot momentilta ). 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös eräiden Suomen tekemien kalastusta koskevien sopimusten valvonnasta aiheutuvien menojen sekä kalastuslain (286/1982) 14 :n mukaisten korvausten sekä eläinkoelautakunnan menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriö tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa toiminnalleen vuoden talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti seuraavat tulostavoitteet: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus Seuraavassa taulukossa on esitettynä maa- ja metsätalousministeriön koko toiminnan kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet (myös muut kuin momentti ). Vuoden 2012 henkilötyövuositiedot perustuvat TAHTIjärjestelmän toteutumaan. Maa- ja metsätalousministeriön päätoimintojen kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet 2012 toteutuma arvio arvio Kust Tuotot Htv Kust Tuotot Htv Kust Tuotot Htv Maaseudun kehittäminen , Maatalous , Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu , Kala-, riista- ja porotalous , Vesitalous , Metsätalous , Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri , Yhteensä 1) , ) Momentin henkilötyövuosikiintiöt: 281 htv TA 2012, 281 htv TA ja 278 htv TAE. Ministeriön toimintatapoja kehitetään ja tuottavuutta parannetaan. Toiminnan menot ja tulot 2012 toteutuma varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 884 siirtynyt seuraavalle vuodelle Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen artiklassa 68 mainitut tehtävät siirretään Maaseutuvirastoon 1.1. lukien. Tämän johdosta momentin bruttomenoissa ja bruttotuloissa on otettu huomioon vähennyksenä euroa siirtona momentille Kalastuksen valvonnan menot ovat yhteensä euroa. Vastaavat EU-osuuksien tuloutukset on otettu huomioon momentilla Tenojoen kalastuslupamaksutuloista vuonna valtiolle kuuluvana osuutena on otettu huomioon euroa. Tenojoen kalastuslupatuloista vuonna kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille Määrärahasta käytetään edelleen euroa Maaja metsätalousministeriön tietopalvelukeskukselta hankittaviin IT-palveluihin. Tuottavuussäästöjen tilapäiseen käyttöön tarkoitettua määrärahaa käytetään Kieku-tietojärjestämän kehittämisen menoihin (1 htv). Henkilötyövuosien määrä vähenee viidellä tuottavuustoimien johdosta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 Kansalaisen sähköinen osallistumisympäristö (siirto momentille ) -20 Siirto momentilta (1 htv) 50 Siirto momentilta (1 htv) 70 Tuottavuussäästöjen kertaluontoisen käytön poisto (-1 htv) -570 Tuottavuussäästöjen käyttö (1 htv) 70 Palkkausten tarkistukset 86 Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -61 Yhteensä -375 talousarvio talousarvio tilinpäätös Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (Tike) on palveluyksikkö, joka huolehtii sille laissa määrätyistä tilasto-, rekisteri- ja tietohallintotehtävistä ja tietohallinnon asiantuntijapalveluista sekä hoitaa maa- ja metsätalousministeriön ja sen hallinnonalan tukitehtäviä sen mukaan kuin maa- ja metsätalousministeriö on määrännyt. Tike tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista tuottamalla luotettavaa ja ajankohtaista tietoa maatalouden, maaseudun ja maaseutuympäristön tilasta ja muutoksista sekä tarjoamalla hallinnon käyttöön tehokkaita ja luotettavia tietojärjestelmä- ja tietohallintopalveluita. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tietotekniikan kehittämistehtäviä, Geodeettisen laitoksen tutkimus- ja kehittämistehtävät, Maanmittauslaitoksen paikkatietojen yhteiskäytön edistämiseen liittyviä tehtäviä ja mahdollisuuksien mukaan hallinnonalan eri virastojen muita toimialariippuvia tietotekniikan kehittämistehtäviä valmistaudutaan keskittämään vuoden 2015 alusta lukien (ELMA-hanke). Tike valmistelee tehtäviensä siirtoa. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden talousarvioesityksen valmisteluun liittyen Tikelle seuraavat alustavat tulostavoitteet: Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus Seuraavassa taulukossa on esitettynä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen koko toiminnan kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet (myös muut kuin momentti ). Vuoden 2012 henkilötyövuositiedot perustuvat TAHTI-järjestelmän toteutumaan. Tiken päätoimintojen kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet 2012 toteutuma arvio arvio Kust Tuotot Htv Kust Tuotot Htv Kust Tuotot Htv Tilastoviranomaistehtävät IT-palvelut Muut palvelut Yhteensä 1) ) Momentin henkilötyövuosikiintiöt: 190 htv TA 2012, 189 htv TA ja 182 htv TAE. Tiken palvelutuotannon ja toiminnan sopeuttaminen Vatu-hankkeiden tavoitteisiin. ICT-palveluiden turvaaminen muutostilanteessa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 Tiken tunnusluvut 2012 toteutuma arvio tavoite Tietojärjestelmäpalveluiden toimenpidepyynnöt, kpl Työasema- ja tuotannon tukipalvelut Ylläpito- ja kehittämispalvelut yhteensä Tietojärjestelmien tuotantoonviennit eli julkaisut Sovellukset ja tietokantamuutokset, kpl Toteutuneiden tuotantoonvientien (sovellukset, tietokantamuutokset) osuus suunnitelluista julkaisuista, % Tilasto- ja tiedontuotantopalvelut Painettujen tilastojulkaisujen levikki, kpl Sähköisten tilastojulkaisujen levikki, lataukset Raporttien kokonaismäärä, kpl (tilasto- ja tietopalvelu) Tiedontuotannon vaikuttavuus verkossa, pääjakelukanavien latausten määrä 1) ) Sisältää Matilda.fi sivulatausmäärän sekä Maatilarekisterin tietokantataulukoiden lataukset Matildassa ja MTT:n Taloustohtorissa. Toiminnan menot ja tulot 2012 toteutuma varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Palvelusopimuksiin perustuen Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuvirasto Elintarviketurvallisuusvirasto Muut virastot ja laitokset Maksuasetukseen perustuen Muut tulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 702 siirtyy seuraavalle vuodelle Vuosina ja toteutetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 1166/2008 edellyttämä EU:n maatalouden rakennetutkimus, josta aiheutuu menoja yhteensä euroa, mistä on vuoden menoja noin euroa. EU:n rahoitusosuus on enintään 75 %, kuitenkin enintään euroa. Vuonna 2012 tästä tuloutui ennakkona euroa ja loppuerä euroa tuloutetaan momentille vuonna. Henkilötyövuosien määrä vähenee viidellä tuottavuustoimien johdosta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 EU:n maatalouden rakennetutkimus (kertameno) 150 Siirto momentille (-1 htv) -50 Tuottavuussäästöjen kertaluonteisen käytön poistaminen (-1 htv) -70 Palkkausten tarkistukset 35 Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -25 Yhteensä 40 talousarvio talousarvio tilinpäätös Maaseutuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (192/) tarkoitettujen korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan kunnille. S e l v i t y s o s a : Maaseutuviraston (Mavi) tehtävänä on EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten toimenpiteiden, yhteisön osaksi rahoittamien maaseudun kehittämistoimien ja näitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden hallinto- ja toimeenpanotehtävät. Mavi tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti: Suorittamalla tukijärjestelmien ja muiden toimenpiteiden suunnittelu-, ohjaus- ja toimeenpanotehtäviä. Toimeenpanemalla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman täysimääräisesti. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden talousarvioesityksen valmisteluun liittyen Maville seuraavat alustavat tulostavoitteet: Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus Seuraavassa taulukossa on esitettynä Maaseutuviraston koko toiminnan kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet (myös muut kuin momentti ). Vuoden 2012 henkilötyövuositiedot perustuvat TAHTI-järjestelmän toteutumaan. Maaseutuviraston päätoimintojen kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet 2012 toteutuma arvio arvio Kust Tuotot Kust Htv 1) Tuotot Kust Htv 1) Tuotot Htv 1) Tukijärjestelmien suunnittelu ja hallinnointi Hakemusten käsittely Tukimaksujen käsittely Tukien valvonta ja tarkastukset Tukien takaisinperintä ja saatavien seuranta Yhteistyö ja kehittäminen 2) Sisäinen tarkastus ja valvonta Tietotekniikka ja -hallinto Yhteensä 3) ) Htv- ja kulujakaumat on laadittu työajanseurantajärjestelmän tietojen perusteella. Htv-määrät sisältävät myös teknisellä avulla palkatut ja harjoittelijat. Teknisellä avulla palkattujen htv-kertymä oli vuonna 2012 noin 6 htv. 2) Kansallisen maaseutuverkoston tehtävien ja resurssien siirto Mavin yhteyteen vuoden alusta lähtien lisää sekä viraston kustannuksia että tuottoja yhtä paljon. Siirto lisää myös teknisellä avulla palkatun henkilöstön määrää 7 htv:lla, joten vuonna teknisellä avulla on palkattu yhteensä noin 15 htv:ta. Siirtoon liittyvät lisäykset on huomioitu kokonaisuudessaan yhteistyön ja kehittämisen toiminnossa vuonna. 3) Momentin henkilötyövuosikiintiöt: 204 htv TA 2012, 202 htv TA ja 198 htv TAE. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 Valmistaudutaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen ja uuteen ohjelmakauteen Toteutetaan uudistuksesta aiheutuvat muutokset toimeenpanoon. Toteutetaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan siirtymäkauden toimeenpano vuonna. Toteutetaan ohjelmakauden 2007 sulkemisen toimenpiteitä aikataulusuunnitelman mukaisesti. Sähköistetään hallinnon prosesseja ja palveluja. Tuotokset ja laadunhallinta Maaseutuvirasto laajentaa sähköisiä palveluitaan mm. sähköistämällä hallinnon prosesseja. Mavi tukee, ohjeistaa, kouluttaa, neuvoo ja ohjaa ELY-keskuksia, kuntien yhteistoiminta-alueita ja toimintaryhmiä. Asiakas- ja kumppanityytyväisyyskyselyjen tulokset ja muu palaute otetaan huomioon toiminnan kehittämisessä ja laadunhallinnassa. Virasto kehittää tukijärjestelmien toimeenpanossa käytettäviä tietojärjestelmiä. Toiminnan menot ja tulot 2012 toteutuma varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä euroa sekä menoissa että tuloissa teknisen avun määränä, josta euroa liittyy viitaten momentin selvitysosan perusteluihin maaseutuverkoston tehtävien ja resurssien siirtämiseen maa- ja metsätalousministeriöstä Maaseutuvirastoon. Määrärahasta käytetään euroa Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskukselta hankittaviin tietotekniikkapalveluihin. Momentin määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon Ahvenanmaan maakunnan kunnille suoritettavat korvaukset maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (192/) tarkoitettujen tehtävien hoitamisesta. Korvaus määräytyy tukihakemusten lukumäärän perusteella ja sen suuruudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Tuottavuussäästöjen tilapäiseen käyttöön tarkoitettua määrärahaa käytetään menoihin, jotka aiheutuvat CAP2020-uudistuksen ja siirtymävaiheen tietojärjestelmämuutoksista, prosessien sähköistämisestä ja kaukokartoitusmenetelmien kehittämisestä (8 htv). Tukisovelluksen uudistaminen (momentilta siirretyn lisäyksen poistaminen) Tukisovelluksen uudistaminen (siirto momentilta ) 700 Tuottavuussäästöjen kertaluonteisen käytön poistaminen (-9 htv) Tuottavuussäästöjen tilapäinen käyttö (8 htv) Tuottavuustoimet (-3 htv) -120 Palkkausten tarkistukset 53 Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -38 Yhteensä -503 talousarvio talousarvio tilinpäätös Lautakuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan ja eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan menoihin. Määrärahasta käyttämätön osuus voidaan käyttää 1.9. jälkeen vastaaviin tehtäviin hallinto-oi- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

17 keuksissa ja Elintarviketurvallisuusvirastossa. Tämä koskee myös vuoden siirtomäärärahaa. S e l v i t y s o s a : Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta käsittelee muutoksenhakuviranomaisena maaseutuelinkeinohallinnon, lähinnä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, Suomen riistakeskuksen sekä kalastusalueiden päätöksistä tehtyjä valituksia ja ns. prosessuaalisia kanteluja. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi maaseutuelinkeinoasioiden muutoksenhaku-uudistuksen voimaanpanosta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan tehtävät on tarkoitus siirtää hallinto-oikeuksiin ja lautakunta lakkauttaa 1.9. lukien. Tämän johdosta momentin määrärahasta siirretään neljän kuukauden osuutena euroa ja 3 henkilötyövuotta momentille Eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan tehtävänä on antaa asiantuntijalausuntoja eläinlääkintään liittyvissä hoitovirhekysymyksissä. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnasta annetun lain muuttamisesta. Tehtävät on tarkoitus siirtää Elintarviketurvallisuusviraston tehtäviksi 1.9. lukien. Tämän johdosta momentin määrärahasta siirretään euroa ja 1 henkilötyövuosi momentille Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta Eläinlääkintävahinkojen arviolautakunta Yhteensä Siirto momentille (-3 htv) (4 kk osuus) -278 Siirto momentille (-1 htv) (4 kk osuus) -20 Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -3 Palkkausten tarkistukset 3 Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -2 Yhteensä -300 talousarvio talousarvio tilinpäätös Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) niiden kulutusmenojen maksamiseen, jotka aiheutuvat yhteistyöstä kansainvälisten järjestöjen puitteissa solmituista kansainvälisistä ja valtioiden välisistä sopimuksista ja muusta alan kansainvälisestä yhteistyöstä 2) maa- ja metsätalousministeriön toimialan lähialueyhteistyöhankkeisiin ja niiden valmistelusta ja hallinnoinnista aiheutuviin kustannuksiin sekä kansainvälisen taloudellis-teknologisen yhteistyön edistämiseen tähtäävien soveltuvuustutkimusten yms. selvitysten hankkimiseen 3) kansainväliseen toimintaan liittyviin valtionapuihin. Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. talousarvio talousarvio tilinpäätös Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) eri virastoilta, laitoksilta tai muilta organisaatioilta hankittavista, maa- ja metsätalousministeriön toimialan strategista ohjaamista ja kehittämistä tukevista tutkimuksista, selvityksistä sekä arvioinneista aiheutuviin menoihin ja palkkioihin 2) valtionapujen myöntämiseen 3) Luonnonvarakeskuksen valmistelusta aiheutuviin menoihin ja palkkioihin. Määrärahaa saa käyttää myös määräaikaisen enintään 25 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Nettobudjetoinnissa on otettu huomioon valtion virastojen ja laitosten osuudet yhteistutkimushankkeisiin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määrärahalla hankitaan tutkimustietoa pääluokkaperusteluissa todettuja vaikuttavuustavoitteita ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteita tukevan päätöksenteon tueksi. Määrärahalla rahoitetaan EU:n ERA-NET -ohjelmiin liittyviä kansallisia tutkimushankkeita ja muiden EU:n strategioiden ja toimintasuunnitelmien toimeenpanoon Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

18 liittyvien tutkimushankkeiden kansallisia osuuksia. Muiden valtion virastojen ja laitosten rahoitusosuudet tästä määrärahasta rahoitettaviin maa- ja metsätalousministeriön kokonaisvastuulla oleviin yhteistutkimushankkeisiin tuloutetaan tälle momentille. Tulokertymäksi arvioidaan euroa. Tuottavuussäästöjen tilapäiseen käyttöön tarkoitettua määrärahaa käytetään Luonnonvarakeskuksen perustamisesta aiheutuviin menoihin. HO-säästö Tuottavuussäästöjen tilapäinen käyttö Yhteensä -548 talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalousministeriön toimialaan liittyvien jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen muissa maissa ja Suomessa toimiville kansainvälisille organisaatioille sekä muihin kansainvälisistä sitoumuksista aiheutuviin maksuihin. S e l v i t y s o s a : Tasomuutos 200 Yhteensä 200 talousarvio talousarvio tilinpäätös talousarvio talousarvio tilinpäätös Maaseudun kehittäminen S e l v i t y s o s a : Väestön väheneminen maaseudulla on tasaantunut, mutta väestörakenne on vinoutunut. Maaseudun elinkeinorakenne on monipuolistunut. Mikro- ja pienyritysten määrä on kasvanut erityisesti kaupunkien läheisellä maaseudulla. Muuta yritystoimintaa harjoittavien maatilojen suhteellinen osuus on lisääntynyt. Kaupunkien läheisen maaseudun kehitysero suhteessa harvaan asuttuun ja ydinmaaseutuun on kuitenkin edelleen hieman kasvanut. Kehityssuunnan arvioidaan jatkuvan. Toimintaympäristön muutosta kuvaavat tunnusluvut Maaseudun väestön osuus koko maan väestöstä 1) Muutos 2012 arvio Harvaan asuttu maaseutu 9,2 9,1 9,0 8,8-0,2 Ydinmaaseutu 13,0 13,0 12,9 12,8-0,1 Kaupunkien läheinen maaseutu 13,4 13,5 13,5 13,6 0,2 Maaseutu yhteensä 35,6 35,6 35,4 35,2-0,1 1) Lähde: Tilastokeskuksen maaseutuindikaattoripalvelu. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18

19 Ensisijaisena tavoitteena on maaseudun elinvoiman säilyminen kestävällä tavalla. Erityinen haaste on harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehityksen tasapainottuminen, työllisyyden paraneminen ja elinkeinotoiminnan monipuolistuminen. Tähän vaikutetaan kehittämällä maaseutua kilpailukykyisenä asuinympäristönä, yritysten sijoituspaikkana ja asukkaiden työllistäjänä. Maaseudun säilymistä asuttuna ja elinvoimaisena tuetaan maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla muun muassa maaseudun yritys-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä maaseudun neuvonnan avulla. Voimavaroja suunnataan erityisesti harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle. Lisäksi maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen antamia mahdollisuuksia hyödynnetään. Osa maaseudun kehittämisestä (mm. maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) työ ja valtakunnalliset kehittämishankkeet) kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle. Keskeisten toimenpiteiden vaikuttavuustavoitteet Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti maaseudun kehittämisen politiikkasektorille seuraavat pääluokkaperusteluissa esitettyjä tarkentavat toimenpiteiden vaikuttavuustavoitteet: ohjelmakauden 2007 toimenpitein luodaan yhteensä vähintään uutta yritystä, vähintään uutta työpaikkaa ja koulutetaan vähintään henkilöä. Kauden 2007 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman avulla edistetään maaseutualueiden kasvua, työllisyyttä ja kestävää kehitystä. Ohjelmalla pyritään maaseudun peruselinkeinojen säilymiseen ja niiden monipuolistamiseen, muun yritystoiminnan kehittämiseen ja paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistamiseen. Maaseudulla asumisen ja yrittämisen edellytyksiin vaikutetaan myös osallistumalla laajakaistainfrastruktuurin parantamista koskevan kansallisen toimintasuunnitelman toteuttamiseen. Ohjelman tuloksia seurataan jatkuvalla arvioinnilla. Ohjelman toimintalinjojen 1, 3 ja 4 toimenpiteet sekä tekninen apu rahoitetaan pääosin tämän luvun määrärahoin ja toimintalinjan 2 toimenpiteet luvun määrärahoin. Päätöksentekoa voidaan jatkaa eräissä toimenpiteissä jälkeen komission toimeenpanoasetukseen N:o 1974/2006 tulevan muutoksen mukaisesti ja jäljellä olevien ohjelmakauden 2007 varojen puitteissa. Maksatukset voivat jatkua ohjelmakauden 2007 varoista maaseudun kehittämisohjelman kansallisen sulkemisaikataulun mukaisesti enintään saakka (momentit , , , ja ). Ohjelmakauden 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa valmistellaan. Toimenpiteiden laajuus ei ole vielä tiedossa ja sen vuoksi kaudelle asetettavia vaikuttavuustavoitteita ei vielä ole määritelty. Esitys ohjelman rahoitukseksi sisältyy valtioneuvostossa syksyllä käsiteltävään ohjelmaehdotukseen, joka toimitetaan sen jälkeen Euroopan komissiolle. Mahdollisuus jatkaa ohjelmakauden 2007 monivuotisia tukia ja luonnonhaittakorvauksia koskevia sitoumuksia ja sopimuksia yhdellä vuodella osana uutta maaseudun kehittämisohjelmaa määriteltäneen tulevan maaseutuasetuksen perusteella annettavalla delegoidulla säädöksellä ja sen mukaisesti erikseen vuoden osalta uudessa ohjelmassa. Edellytysten täyttyessä voitaneen jäsenmaan omalla riskillä ottaa vuoden aikana käyttöön eräitä uuteen ohjelmaan sisältyviä toimenpiteitä. Neuvontajärjestöt tukevat maaseutuyritysten toimintaa lisäämällä liiketoiminta- ja markkinaosaamista, innovatiivisuutta sekä tuottavuutta ja edistävät sukupolven- ja muita omistajanvaihdoksia. Tulevalla ohjelmakaudella maaseudun kehittämisohjelmassa tilaneuvonnan merkitys korostuu ympäristön tilan parantamisessa, maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä sekä eläinten hyvinvoinnin edistämisessä. Kansallisilla totopelivaroilla edistetään hevostaloutta, erityisesti kotimaista hevoskasvatusta. 4H-toiminnalla lisätään nuorten käytännön taitoja ja omatoimisuutta muun muassa kurssien, harjoittelun, työllistämisen, työelämävalmiuksien ja yrittäjyyden avulla. Järjestö toteuttaa omalta osaltaan nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteita työllistämällä itse markkinaehtoisesti suuren joukon nuoria. Lisäksi 4H-toiminnalla vahvistetaan maaseudun ja kaupungin välistä vuorovaikutusta. 50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (244/2002) mukaisesti yleisavustuksena neuvontaan ja tutkimukseen myönnettävien valtionapujen maksamiseen lähinnä valtakunnallista, koko maan kattavaa neuvontaa harjoittaville rekisteröidyille yhdistyksille ja muille yhteisöille. Erikseen haettaessa määrärahaa saadaan myöntää myös erityisavustuksena. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky Suomen olosuhteissa perustuu tulevaisuudessa en- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19