Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriö johtaa toiminta-ajatuksensa mukaisesti uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön politiikkaa osana valtioneuvostoa ja EU:n yhteistä päätöksentekoa. Ministeriön vision mukaan Suomi on uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi, monipuolisesti ja tehokkaasti hyödyntävä yhteiskunta, jossa ihminen ja luonto voivat hyvin. Ministeriön uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön politiikkaan sisältyy myös elintarvikkeiden laatu ja turvallisuus sekä eläinten ja kasvien terveys ja hyvinvointi. Toimenpiteillään ministeriö luo edellytyksiä maaseudun elinkeinojen ja virkistystoimintojen kehittämiseen. Ympäristöä ja luonnonsuojelua koskeva yhteisölainsäädäntö säätelee myös suomalaisten luonnonvarojen käyttöä. EU:n politiikat määrittävät tällä hetkellä erityisesti maatalouden, elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun sekä kalatalouden tavoitteita. Vuodesta 2007 lukien myös maaseudun kehittämisen tavoitteet määritellään EU:n strategiassa ja sen pohjalta laaditussa kansallisessa strategiassa. Paikkatietojen yhteiskäytössä EU:n INSPIRE-direktiivin (2007/2/EY) toimeenpano edellyttää kansallisen lainsäädännön ja direktiivin edellyttämien palveluiden toteuttamista. Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan vaikuttaminen tapahtuukin pitkälti EU-politiikkojen ja säädösvalmistelun yhteydessä. Suomen EU-politiikoilla tulee olla suunta ja niiden tulee olla vaikuttavia. Toimialan toimintaympäristön muutos Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan elinkeinot ovat tällä hetkellä suurten globaalien haasteiden edessä. Kansainvälinen kilpailu kiristyy edelleen sekä elintarvike- että metsäsektorilla samalla kun toiminnan ympäristövaikutuksille asetetaan yhä tiukempia vaatimuksia. Ilmastonmuutos, vesistöjen rehevöityminen sekä luonnon monimuotoisuuden kaventuminen ovat esimerkkejä maailmanlaajuisista ympäristöongelmista, joiden ratkaisemisessa maa-, metsä- ja kalatalouden menetelmien kehittäminen on ratkaisevassa asemassa. Vuoden 2008 talousarvioesityksessä on lisätty varoja bioenergian tuotantoteknologian ja investointien, bioenergianeuvonnan sekä bioenergian käytön edistämiseksi 9,5 milj. euroa. Hallinnonalan elinkeinojen menestyminen perustuu korkeatasoiseen ja laaja-alaiseen osaamiseen sekä innovaatioiden nopeaan hyödyntämiseen. Vuonna 2008 maatalouden toimintaedellytyksiin vaikuttaa erityisesti artiklan 141 mukaisen tukijärjestelmän jatkumiseen liittyvät ratkaisut. Määrärahat politiikkasektoreittain Maa- ja metsätalousministeriön toimialan jakautuminen politiikkasektoreihin sekä niiden menot, milj. euroa (suluissa on viittaus lukuun, jossa määrärahat on budjetoitu) 2007 varsinainen talousarvio 2008 esitys Muutos 2007/2008 Maaseudun kehittäminen (30.10) 102, ,415 17,430 Maatalous (30.20) 2 095, , ,225 Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu (30.30) 43,770 43,252-0,518 Kala-, riista- ja porotalous (30.40) 58,458 58,809 0,351 Vesitalous (30.50) 25,426 26,962 1,536 Metsätalous (30.60 ja 63) 156, ,843 0,990 Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri (30.70) 55,113 57,859 2,746 Hallinto ja muut (30.01) 88,242 98,015 9,773 Yhteensä 2 626, , ,533 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Vaikuttavuustavoitteet politiikkasektoreittain Maaseudun kehittäminen Ensisijaisena tavoitteena on maaseudun elinvoiman säilyminen kestävällä tavalla. Erityinen haaste on harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehityksen tasapainottaminen, työllisyyden parantaminen ja elinkeinotoiminnan monipuolistaminen. Tähän vaikutetaan tukemalla maaseutualueiden tasapainoista kehitystä suhteessa koko maan kehitykseen ja kehittämällä maaseutua kilpailukykyisenä asuinympäristönä, yritysten sijoituspaikkana ja asukkaiden työllistäjänä. Tunnusluvut ) Arvio Väkiluvun muutos (%) Hidastuu Harvaan asuttu maaseutu -1,31-1,16-1,05-1,09-1,27 Ydinmaaseutu -0,39-0,30-0,10-0,20-0,16 Määrärahojen muutokset Määrärahat kasvavat 17,4 milj. euroa (+17 %), mikä johtuu pääosin vuoden 2007 talousarvion määrärahan alhaisesta tasosta, koska vuonna 2007 on EU:n osarahoittamaan maaseudun kehittämishanketoimintaan käytettävissä 12,9 milj. euroa edellisiltä vuosilta siirtynyttä määrärahaa. Maaseutuneuvonnan määrärahat supistuvat kuitenkin edelleen (-3 %). Maatalous Tavoitteena on maataloustuotannon jatkuminen koko Suomessa ja kotimaisen elintarvikeketjun tarvitseman laadukkaan raaka-aineen tuottaminen, maatalouden kannattavuuden turvaaminen sekä maataloustuotannon ravinnekuormituksen vähentäminen. Tavoitteena on myös maatalousperäisen bioenergiatuotannon lisääminen. Tunnusluvut arvio 2007 arvio 2008 arvio 1. Maatalouden kannattavuuden turvaaminen Maataloustulo (kokonaistasolla), milj. euroa ennallaan ennallaan Maataloustulo euroa/tila nousee Kirjanpitotilojen työansio euroa/ tunti 2) 4,1 3,4 3,4 2 2 nousee Kannattavuuskerroin 3) neljäsosalla suurempi kuin 0,73 0,72 0,67 0,60 0,60 nousee neljäsosalla pienempi kuin 0,21 0,20 0,09 0,01 0,01 nousee 2. Raaka-aineiden tuottaminen Omavaraisuus % maito, neste liha kananmunat ruis ) Arvio. 2) Työtuntiansio lasketaan vähentämällä kokonaistuotosta kaikki kustannukset (sisältää oman pääoman 5 % korkovaatimuksen) ja jakamalla saatu euromäärä tehdyillä työtunneilla. Kirjanpitotilojen työtuntiansio on MTT:n ennuste vuodelle 2006 ja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 3. Ravinnekuormituksen vähentäminen Valtakunnallinen typpitase, kg N/ha 4) <53 <52 <51 <50 Valtakunnallinen fosforitase, kg P/ha 10,9 10,5 <10,2 <9,9 <9,6 <9,3 Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia hiilidioksidia/ ekvivalenttia 7,5 <7,4 <7,4 <7,3 <7,3 <7,2 4. Bioenergiatuotannon lisääminen Energiakasveilla % pellosta 0 0,2 0,4 0,7 1,2 1,3 Määrärahojen muutokset Määrärahat kasvavat 135,2 milj. euroa (6 %), mikä johtuu EU:n kokonaan rahoittamien markkinatukien ja osarahoitteisten menekinedistämisohjelmien siirtymisestä rahoitettavaksi talousarviosta (+51,5 milj. euroa), korkotukilainojen korkotuen kasvusta (+22,2 milj. euroa) ja siirron kasvusta Maatilatalouden kehittämisrahastoon (+8,1 milj. euroa). Maatalouden ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen ja luopumistukien menojen kasvua lisää se, että vuonna 2007 menoista 44,5 milj. euroa rahoitettiin edelliseltä vuodelta siirtyvällä määrärahalla. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu eläinten ja kasvien terveys sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu säilyy edelleen hyvänä, eläinten hyvinvointi paranee, elintarvikevälitteiset ja eläinten ja ihmisten välillä leviävät tautitapaukset vähenevät ja vieraiden aineiden esiintyminen elintarvikkeissa pysyy nykyisellä hyvällä tasolla, ja alkuperä- ja tuotantotapamerkinnät ovat luotettavia ja muuntogeenisten tuotteiden käyttöönotto on hallittua. Määrärahojen muutokset Määrärahojen taso säilyy ennallaan. Kala-, riista- ja porotalous kala- ja riistakantoja hyödynnetään kestävästi ja monipuolisesti, elinkeinokalatalouden kannattavuus paranee, vapaa-ajan kalastuksen harjoittaminen tapahtuu kestävän käytön sallimissa rajoissa, kalavarojen hoito on tehokasta, tarpeeseen perustuvaa ja suunnitelmallista, rajoitetaan riistaeläinten aiheuttamia vahinkoja, ja porotalouden kannattavuutta parannetaan ja mitoitetaan porolaidunten kestävän käytön mukaan. Määrärahojen muutokset Riistanhoitomaksua korotetaan 4 eurolla. Määrärahojen taso säilyy muutoin pääosin ennallaan. Vesitalous Tavoitteena on yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä vesitalous. Vesistöjen hoidossa tavoitteena on vesistöjen hyvä käytettävyys ja hyvä riskien hallinta myös poikkeuksellisissa vesitilanteissa. Vesihuollon edistämisessä pyritään alueellisen yhteistyön, erityistilanteisiin varautumisen sekä maaseudun vesihuollon parantamiseen. Tavoitteena 3) Kannattavuuskerroin osoittaa, kuinka suuri osa oman työn palkkavaatimuksesta ja oman pääoman korkovaatimuksesta on saavutettu. Esim. vuosina 2005 oman työn palkkavaatimus oli 12,3 euroa tunnilta ja oman pääoman korkovaatimus oli 5 prosenttia. 4) Typpi- ja fosforitase kuvaavat peltohehtaarille käytetyistä panoksista tulevien ja lopputuotteisiin sitoutuneiden ravinnemäärien erotusta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 on myös vaikuttaa yhdyskuntapoliittisiin ratkaisuihin, jotta ne olisivat tulvariskien hallinnan ja vesihuollon välttämättömyyspalvelujen saatavuuden kannalta kestäviä. Määrärahojen muutokset Määrärahojen taso nousee hieman lähinnä haja-asutusalueiden viemäriverkostojen laajentamistuen johdosta. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri kiinteistö- ja maastotietojärjestelmä turvaavat osaltaan yksityisen maanomistuksen sekä kiinteistöjä ja maastoa koskevan tiedon saatavuuden, kiinteistöjä ja maastoa koskevat tiedot ja tietopalvelut ovat valtakunnallisesti kattavia, ajantasaisia ja riittävän laadukkaita ja niiden laaja ja monipuolinen käyttö yhteiskunnassa helpottaa kansalaisten arkea, tehostaa hallintoa ja edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä (tietovarantojen hyödyntämisessä hakukertojen kasvu vähintään 3 % edellisvuodesta), ja paikkatietoa keräävillä ja ylläpitävillä organisaatioilla on käytettävissään menetelmiä ja palveluita, jotka mahdollistavat tehokkaan yhteiskäytön ja poistavat tarpeettoman päällekkäisen tiedonkeruun. Määrärahojen muutokset Määrärahojen taso nousee jonkin verran lähinnä kiinteistöjen kirjaamisjärjestelmien uudistamisen johdosta. Metsätalous metsien puuntuotannollinen käyttöaste on korkea, metsien puuntuotannollinen tila on hyvä, metsien monimuotoisuus säilyy, ja metsätalouden kannattavuus paranee. Tavoitteisiin pyritään toteuttamalla hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2007 päivitettävää kansallista metsäohjelmaa ja siihen liittyvää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa. Tunnusluvut toteutuma toteutuma toteutuma tavoite tavoite tavoite 5) 1) Metsien korkea puuntuotannollinen käyttöaste Hakkuukertymän nostaminen hakkuumahdollisuuksien tasolle, milj. m³ 6) 61,2 58,7 56, ) Metsien hyvä puuntuotannollinen tila Hyvän metsänhoidon suositusten mukaisten taimikoiden osuus perustetuista taimikoista, % yli 90 Nuoren metsän hoidon määrä, ha/v 7) Kunnostusojitusten määrä, ha/v ) Metsien monimuotoisuus Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteiden säilyminen ennallaan tai lähes ennallaan, % yli 95 yli 95 5) Tavoitteet perustuvat hallitusohjelman mukaisesti Metsäsektorin tulevaisuuskatsauksessa esiteltyihin linjauksiin. 6) Sisältää markkinahakkuiden lisäksi kotitarpeiksi sahatun puun ja pientalokiinteistöjen käyttämän polttopuun (yht. n. 6 milj. m3/vuosi). 7) Sisältää taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 4) Metsätalouden kannattavuus Yksityismetsätalouden nettotuloksen paraneminen, euroa/ha (vuoden 2006 rahanarvossa) 101,2 93,9 84, Määrärahojen muutokset Määrärahojen taso nousee hieman, mikä johtuu puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen osoitetun tuen kasvusta. Valtionapu metsätalouden edistämis- ja neuvontaorganisaatioille sekä Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenomäärärahat kuitenkin supistuvat. Hallinto- ja muut Kasvu aiheutuu bioenergiatuotannon avustuksista (+5 milj. euroa) ja lähinnä Maaseutuviraston perustamisesta. Maa- ja metsätalousministeriön asettamat hallinnonalan toiminnallisen tuloksellisuuden alustavat tavoitteet vuodelle 2008 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan sektoritutkimusta kohdennetaan painottaen valtioneuvoston määräämiä aihepiirejä, sektoritutkimuksen vaikuttavuutta lisätään tiivistämällä yhteistyötä neuvontaorganisaatioiden kanssa. Talousarvioesitys on laadittu tukemaan hallinnonalan virastojen ja laitosten tuottavuusohjelmien toteuttamista. Tuottavuusohjelmien sisältöä ja toimenpiteitä tarkistetaan tarvittaessa. Maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa alueiden kehittämiseen vaikuttavat määrärahat tai määrärahan osat ovat seuraavat: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma vuoksiksi eräiltä osin ( ja 62). Elinkeinokalatalouden toimintaohjelma Kainuun hallintokokeilun osalta ( ). Metsäluonnon hoidon edistäminen ( ). Sukupuolten välinen tasa-arvo Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan menoista noin 90 % on siirtomenoja, joilla tuetaan eri politiikkasektoreiden vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Pääsääntöisesti tukien myöntämisperusteena ei ole saajan sukupuoli. Tuottavuusohjelman vaikutukset Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2008 on 139 henkilötyövuotta. Hallinnonalan valtuudet momenteittain, milj. euroa 2007 varsinainen 2008 talousarvio esitys EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 56,816 63, Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudunkehittämisestä (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 57,085 69, Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) myöntämisvaltuus 584,094 92, Maatalouden ympäristötuki ja tuotantoeläinten hyvinvointituki (siirtomääräraha 2 v) myöntämisvaltuus 1 257,600 90, Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 myöntämisvaltuus 1 700,000 25, Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) korkotukivaltuus 170, , Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 62,500 66,900 Hallinnonalan määrärahat vuosina v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v esitys 1000 Muutos % 01. Hallinto Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Maaseutuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Lautakuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Tietojärjestelmien kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Yhteistutkimukset (siirtomääräraha 3 v) (23.) Hallinnolliset järjestelyt (siirtomääräraha 2 v) 29. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Bioenergiatuotannon avustukset (siirtomääräraha 3 v) Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) Maaseudun kehittäminen Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion osuutena kertyvillä varoilla (arviomääräraha) Valtionapu 4H-toimintaan (kiinteä määräraha) EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v esitys 1000 Muutos % 63. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Maatalous Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha) Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) Maatalouden ympäristötuki, tuotantoeläinten hyvinvointituki ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 2 v) Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) Luopumistuet ja -korvaukset ja pellonmetsitystuki (siirtomääräraha 2 v) Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Laatujärjestelmien kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Puutarhatalouden ja sokerintuotannon erityistoimenpiteet (siirtomääräraha 3 v) Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha) Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (siirtomääräraha 2 v) Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha) Eräät korvaukset (arviomääräraha) Kala-, riista- ja porotalous Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 2 v) Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (arviomääräraha) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v esitys 1000 Muutos % 42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) Metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen (siirtomääräraha 2 v) Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) Tenojoen kalastuslupamaksut ja viehekalastusmaksut (arviomääräraha) Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet (siirtomääräraha 3 v) Vesitalous Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 2 v) Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki (arviomääräraha) Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin (siirtomääräraha 3 v) Eräät valtion maksettavaksi määrätyt korvaukset (arviomääräraha) Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha 3 v) Metsätalous Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Metsäpuiden siemenhuolto (siirtomääräraha 2 v) Valtionapu metsätalouden edistämisja valvontaorganisaatioille (siirtomääräraha 2 v) Eräät korvaukset (arviomääräraha) Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Eräät metsätalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v) Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v) Metsähallitus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v esitys 1000 Muutos % 50. Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Geodeettisen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha) (90.) Hallinto (91.) Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta ja eläinlääkintävahinkojen arviolautakunta Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä 8) (30.90 ja 91) Hallinto S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan pääluokkaperusteluissa on esitetty toimialan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet, joita hallinto tukee ja seuraa. Tässä luvussa on budjetoitu maa- ja metsätalousministeriön toimialan hallinnosta maa- ja metsätalousministeriön, Maaja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ja toimintansa aloittaneen Maaseutuviraston sekä valituslautakuntien menot. Osana valtion palvelukeskushanketta ovat mainitut virastot hankkineet henkilöstöhallinnon peruspalvelut Valtiokonttorin palvelukeskukselta lukien. Talouspalvelujen osto Valtiokonttorin palvelukeskukselta aloitetaan lukien. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) tehtävät keskitetään tietohallinnon asiantuntijapalveluihin sekä tilastoviranomaistehtäviin. Organisaatiomuutoksen ja tuottavuustoimenpiteiden vaikutukset henkilötyövuosikiintiöön 2006 htv lukien, hlö 2008 htv Maa- ja metsätalousministeriö Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Maaseutuvirasto Yhteensä Maatalous- ja maaseutupolitiikan sekä kalastuspolitiikan toimeenpanotehtäviä valtion aluehallinnossa hoitavat työvoima- ja elinkeinokeskukset. Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen toimintamenot on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan momentille Lääninhallitukset vastaavat eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä elintarviketurvallisuuden valvonnasta (toimintamenot momentilla ). Tullilaitos suorittaa EU:n yhteisen 8) Lisäksi pääluokan 30 määrärahoja (mom ja 62, ja 47, , 42, 51, 62 ja 77, ja ) voidaan käyttää 274 henkilötyövuotta vastaavasti tilapäisluonteisiin tehtäviin palkattavien määräaikaisten henkilöiden palkkaamiseen valtion virastoihin tai laitoksiin. Lisäksi hallinnonalan tehtäviä hoitaa toisten pääluokkien henkilöstömäärissä: TEM, TE-keskukset: noin 705 EU:n maatalous-, maaseutu- ja kalastuspolitiikan toimeenpanotehtävissä, YM: 238 vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, SM: 26 läänineläinlääkäriä, UM: 6 erityisasiantuntijaa, VM: noin 40 tullilaitoksessa tarkastustehtävissä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 maatalouspolitiikan edellyttämiä tarkastustehtäviä (toimintamenot momentilla ). Maa- ja metsätalousministeriön toimialan vesitaloustehtäviä varten on voimavaroja ympäristöministeriön pääluokassa. 01. ( ) Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös eräiden Suomen tekemien kalastusta koskevien sopimusten valvonnasta aiheutuvien menojen sekä kalastuslain (286/1982) 14 :n mukaisten korvausten ja kasvilajikelautakunnan menojen maksamiseen. Määrärahasta saa maksaa myös maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetussa laissa (1336/1992) tarkoitettuja korvauksia Ahvenanmaan maakunnalle. S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriö tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista johtamalla ja ohjaamalla maatalous- ja kalastuspolitiikan toimeenpanoa, varmistamalla elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua, määrittelemällä metsäpolitiikan ja maaseudun kehittämisen suuntaviivat sekä huolehtimalla vesitalouden ja maanmittauksen ja paikkatietojen yhteiskäyttöön liittyvistä tehtävistä. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa toiminnalleen vuoden 2008 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti seuraavat tulostavoitteet: Toiminnan tuloksellisuus Vakiinnutetaan ministeriön toiminta ja organisaatio. Taloudellisuus Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenojen ja henkilöstön jakautuminen tehtävittäin vuosina 2006 ja 2007 (varsinaiset talousarviot) sekä vuonna 2008 (esitys) htv milj. htv milj. htv milj. Maaseudun kehittäminen ja maatalous , ,2 81 5,1 Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu 59 3,4 50 3,2 49 3,2 Kala-, riista- ja porotalous 41 3,2 40 3,3 37 4,3 Vesitalous ja maanmittaus 25 1,7 25 1,7 25 1,6 Metsätalous 30 2,3 28 2,2 29 2,0 Keskitetyt tukitehtävät 87 9,4 77 8,9 73 8,5 Yhteensä , , ,7 Toiminnallinen tehokkuus Vuonna 2005 hyväksyttyä tuottavuusohjelmaa tarkistetaan muun muassa Maaseutuviraston perustamisen johdosta. Ministeriön prosesseja ja organisoitumista kehittämällä varmistetaan tehokas toiminta. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2006 toteutuma 2007 varsinainen talousarvio 2008 esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 Kalataloustietojen keruun ja kalastuksen valvonnan menot ovat yhteensä euroa, missä lisäystä on euroa. Vastaavasti EU-osuuksien tuloutuksia on otettu huomioon momentilla Tenojoen kalastuslupamaksutuloista vuonna 2007 valtiolle kuuluvana osuutena on otettu huomioon euroa, missä on vähennystä euroa. Tenojoen kalastuslupatuloista vuonna 2008 kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille Momentin mitoituksessa on otettu huomioon 10 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Bruttomenot Organisaatiomuutoksen johdosta 4 kk:n osuus, yht., mistä Siirto momentille Siirto momentille Siirto momentilta Organisaatiomuutoksen tarkistus (9 henkilöä) siirtona momentilta Organisaatiomuutoksen muu tarkistus siirtona momentilta Tuottavuustoimenpiteet -350 Uusi palkkausjärjestelmä (UPJ) 56 Tenojoen maksuja vast. tehtävät -10 Muutosten tukeminen tuottavuustoimenpiteiden säästöistä Muut muutokset -363 Bruttotulot -28 Siirto momentille Yhteensä talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (Tike) on palveluyksikkö, joka huolehtii sille laissa määrätyistä tilasto-, rekisteri- ja tietohallintotehtävistä ja tietohallinnon asiantuntijapalveluista sekä hoitaa maa- ja metsätalousministeriön ja sen hallinnonalan muita hallintotehtäviä sen mukaan kuin maa- ja metsätalousministeriö on määrännyt. Tike tukee vuonna 2008 maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista tuottamalla luotettavaa ja ajankohtaista tietoa maatalouden, maaseudun ja maaseutuympäristön tilasta ja muutoksista sekä tarjoamalla hallinnon käyttöön tehokkaita ja luotettavia tietojärjestelmäpalveluita. Tiken palvelutehtävien mitoituksesta ja kohdistumisesta eri asiakasvirastoille päätetään maa- ja metsätalousministeriön ja Tiken välisessä tulossopimuksessa, jonka nojalla Tike ja asiakasvirastot solmivat yksityiskohtaisemmat palvelusopimukset. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2008 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen Tikelle alustavasti seuraavat tulostavoitteet: Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan menot, henkilötyövuodet ja tulot palvelukokonaisuuksittain maa- ja metsätalousministeriön alustavien kehyksien mukaisesti: Toimintamenot palvelukokonaisuuksittain 2006 tilinpäätös 2007 arvio 2008 esitys Menot Tulot Menot Tulot Menot Tulot Htv Htv Htv Tilastoviranomaistehtävät Palvelutehtävät Maksullinen toiminta Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 Yleishallinto ) - Yhteensä Tiken tietotekniikkapalvelut virastoittain 10) MMM Mavi Evira Muut Yhteensä htv htv htv htv htv Perustietotekniikkapalvelut (integraatio-, käyttö-, sähköposti- ja tietoliikenne-, tukikeskus- ja työasemapalvelut) Tietojärjestelmien ylläpitopalvelut Tietojärjestelmien kehittämispalvelut (sis. asiantuntijapalvelut) Tietotekniikkapalvelut yhteensä Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2006 toteutuma 2007 varsinainen talousarvio 2008 esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon neljän henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Bruttomenot organisaatiomuutoksen johdosta 4 kk:n osuutena yhteensä Siirtona momentille Siirtona momentille Siirtona momentille Organisaatiomuutoksen tukemiseksi -378 Tuottavuustoimenpiteet -184 Peltolohkorekisterimenoina siirtona momentilta (8 kk) 245 Bruttotulot ) Sisältää Tikeen jäävät Valtiokonttorin palvelukeskukseen siirtymättömät htv:t. 10) Ei peritä palvelumaksuja. Palvelumaksuina ( ) -657 Peltolohkotoimitustulojen loppumisena ja muun tulorahoituksena supistumisena (4 kk) -466 Yhteensä talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Maaseutuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Maaseutuviraston (Mavi) tehtävänä on EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten toimenpiteiden, yhteisön osaksi rahoittamien maaseudun kehittä- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 mistoimien ja näitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden hallinto- ja toimeenpanotehtävät. Mavi tukee osaltaan pääluokkaperusteluissa esitettyjen toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista suorittamalla tukijärjestelmien ja muiden toimenpiteiden suunnittelu-, ohjaus- ja toimeenpanotehtäviä. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2008 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti Maville seuraavat tulostavoitteet: Toiminnallinen tuloksellisuus Uuden viraston toiminta vakiinnutetaan vuoden 2008 aikana. Toiminnan laatua kehitetään yhtenäistämällä viraston prosesseja ja toimintatapoja. Toimintaa kehitetään pitäen periaatteena hyvää hallintotapaa ja palvelulähtöisyyttä. Mavi tekee toimeenpanosuunnitelman tuottavuusohjelmasta. Mavin toiminnan ohjaamista ja johtamista varten otetaan käyttöön toimintolaskentajärjestelmä, joka tuottaa ydinprosessien ja niitä tukevien toimintojen kustannukset. Huolehditaan vuonna 2008 voimaantulevien uusien tukijärjestelmien toimeenpanosta. Varmistetaan henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi organisaation muutostilanteessa. Muutoksenhallintaa tukee tehokas johtaminen. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2007 varsinainen talousarvio 2008 esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Bruttomenot Organisaatiomuutoksen johdosta (4 kk) Siirtona momentilta Siirtona momentilta Siirtona momentilta Viraston vakiinnuttamisen ja alueellistamisen tukeminen tuottavuustoimenpiteiden säästöistä Organisaatiomuutoksen tarkistuksen johdosta (8 kk) Peltolohkorekisterimenojen siirtona momentille henkilön menoina siirtona momentille Palvelumaksuina -157 Organisaatiomuutoksen muu tarkistus siirtona momentille Muut kehittämistoimet 411 Muut muutokset 16 Bruttotulot 28 Siirtona momentilta (4 kk osuutena) 28 Yhteensä talousarvio II lisätalousarvio talousarvio ( ) Lautakuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan ja eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan menoihin. S e l v i t y s o s a : Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta käsittelee muutoksenhakuviranomaisena maaseutuelinkeinohallinnon, lähinnä työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen sekä riistanhoitopiirien ja kalastusalueiden päätöksistä tehtyjä valituksia ja ns. prosessuaalisia kanteluja. Vuonna 2003 valituslautakunta antoi päätöksen 327 valitusasiassa, vuonna 2004 päätöksiä oli 315 kpl ja vuonna 2005 oli päätöksiä 410 kpl. Vuonna 2006 valituslautakunta ratkaisi 359 valitusasiaa. Lähivuosiin verrattuna saapuneiden valitusten määrä (467 kpl) kasvoi vuonna 2006 noin kolmanneksella. Vuonna 2007 ja 2008 valituslautakuntaan saapuvien valitusmäärien arvioidaan edelleen kasvavan muun muassa käyttöönotetun uuden tilatukijärjestelmän sekä uuden ohjelmakauden mukaisten maaseutuyritysten investointi- ja muiden kehittämistukien käynnistymisen ja Maaseutuviraston uusien valitusasioi- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 den vuoksi. Jaksolla valitusasian keskimääräinen käsittelyaika valituslautakunnassa on ollut 5,2 kk. Tavoitteena on myös jatkossa pitää tämä käsittelyaika noin 6 kk:ssa, vaikka EU:n maatalousoikeuden määrä, säädösten moniportaisuus ja tulkinnanvaraisuus sekä runsaat muutokset ovat edelleenkin vaikeuttaneet asioiden valmistelua ja ratkaisemista. Valituslautakunnan päätöksistä voi hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta, kuitenkin tukiasioissa yleensä vain valitusluvalla. Eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan tehtävänä on antaa asiantuntijalausuntoja eläinlääkintään liittyvissä hoitovirhekysymyksissä. Arviolautakunta antoi vuonna 2006 yhteensä 27 lausuntoa. Määrärahan arvioitu käyttö Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta Eläinlääkintävahinkojen arviolautakunta Yhteensä Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palvelukeskusmaksuina talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Tietojärjestelmien kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalousministeriön tietojärjestelmien kehittämisestä ja ministeriön hallinnonalan yhteisistä tietohallinnon kehittämishankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen. Momentin määrärahaa saa käyttää enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan arvioitu käyttö Maataloushallinnon järjestelmät Elintarvike- ja terveyshallinnon järjestelmät Yhteiset järjestelmät ja hallinnonalan yhteiset tietohallintohankkeet Mavin ja Eviran yhteinen IT-infrastruktuuri Yhteensä Maataloushallinnon kehittämistoimenpiteet liittyvät käynnissä olevien hankkeiden loppuunsaattamiseen, tukien maksatusjärjestelmien kokonaisuudistukseen sekä hallinto- ja palveluprosessien sähköistämiseen. Elintarvike- ja terveyshallinnon tarpeet kohdistuvat lakisääteisten valvontakohde- ja eläinrekistereiden kehittämiseen. Yhteisten järjestelmien kehittämisellä tuetaan asiakkuuden ja tietovarantojen hallinnan, raportoinnin ja muiden hallinnon yhteentoimivuutta lisäävien hankkeiden toteuttamista. Maaseutuviraston (Mavi) ja Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) yhteisen IT-infrastruktuurihankkeen tavoitteena on tuottaa virastoille ja niiden ohjaamalle hallinnolle yhteinen tekninen alusta palveluiden ja ydinprosessien sähköistämiseksi talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää niiden kulutusmenojen maksamiseen, jotka aiheutuvat yhteistyöstä kansainvälisten järjestöjen puitteissa, solmituista kansainvälisistä ja valtioiden välisistä sopimuksista ja muusta alan kansainvälisestä yhteistyöstä. Lisäksi määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalousministeriön toimialan lähialueyhteistyöhankkeisiin ja niiden valmistelusta ja hallinnoinnista aiheutuviin kustannuksiin sekä kansainvälisen taloudellis-teknologisen yhteistyön edistämiseen tähtäävien soveltuvuustutkimusten yms. selvitysten hankkimiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kansainväliseen toimintaan liittyviin valtionapuihin. Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta myöntöpäätösperusteisena talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Yhteistutkimukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää lähinnä eri virastojen, laitosten tai muiden organisaatioiden yhteistyönä suoritettavasta, maa- ja metsätalousministeriön toimialan strategista ohjaamista ja kehittämistä tukevasta tutkimuksesta sekä organisaatioiden arvioinnista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää tutkimushankkei- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 den asiantuntija-arvioinneista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahasta saa maksaa valtionapuja ja menoja, jotka aiheutuvat määräaikaisen enintään 80 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperustiesena. S e l v i t y s o s a : Määrärahalla tuotetaan tutkimustietoa pääluokkaperusteluissa todettuja vaikuttavuustavoitteita ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteita tukevan päätöksenteon tueksi. Määrärahalla rahoitetaan hallitusohjelman perusteella uudistettavan sektoritutkimuksen ohjausjärjestelmän mukaisia, valtioneuvoston määrittämien aihepiirien tutkimusohjelmia talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa talousarvio talousarvio tilinpäätös Bioenergiatuotannon avustukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää bioenergiaa tuottavien laitosten perustamista edistäviin soveltaviin tutkimus-, selvitys-, koulutus- ja tiedotushankkeisiin ja uutta tutkimustietoa ja teknologiaa soveltaviin pilottihankkeisiin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää maatilakokoluokkaa suurempien keskitettyjen biomassasta, lannasta, elintarviketeollisuuden eloperäisistä jätteistä ja sivutuotteista sekä haja-asutuksen ja yhdyskuntien lietteistä bioenergiaa tuottavien laitosten investointien tukemiseen sekä EU:n energiapalveludirektiivin toteuttamiseen maatilasektorilla. Avustusta voidaan myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille. S e l v i t y s o s a : Avustuksen tavoitteena on lisätä maatilapohjaisten bioenergian raaka-aineiden, elintarviketeollisuuden eloperäisten jätteiden ja sivutuotteiden sekä hajaasutuksesta peräisin olevien lietteiden sekä yhdyskuntalietteiden käyttöä bioenergian tuotannossa. Bioenergian tuottamisen ja käytön edistämiseksi käynnistetään pilottihankkeita, joiden tuloksena lähivuosina arvioidaan syntyvän 6 10 suurehkoa biokaasulaitosta erityisesti alueilla, joissa on kotieläinkeskittymiä ja niistä aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Lisäksi myönnetään avustuksia myös muuta bioenergiaa tuottaville maatilakokoluokkaa suuremmille investoinneille ja EU:n energiapalveludirektiivin mukaisten energiansäästötoimien toteuttamiseen maatiloilla talousarvio ( ) Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalousministeriön toimialaan liittyvien jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen muissa maissa ja Suomessa toimiville kansainvälisille organisaatioille sekä muihin kansainvälisistä sitoumuksista aiheutuviin maksuihin talousarvio talousarvio tilinpäätös Maaseudun kehittäminen S e l v i t y s o s a : Väestön väheneminen maaseudulla on tasaantunut, mutta väestörakenne on vinoutunut. Maaseudun elinkeinorakenne on monipuolistunut ja mikro- ja pienyritysten määrä on kasvanut erityisesti kaupunkien läheisellä maaseudulla. Maatiloilla maatalouden ohella harjoitettava muu yritystoiminta on lisääntynyt. Kaupunkien läheisen maaseudun kehitysero suhteessa harvaan asuttuun ja ydinmaaseutuun on kuitenkin edelleen hieman kasvanut. Kehityssuunnan arvioidaan jatkuvan. Toimintaympäristön muutosta kuvaavat tunnusluvut Maaseudun väestön osuus koko maan väestöstä (%) 11) arvio Harvaan asuttu maaseutu 11,0 10,9 10,7 10,6 10,4 Ydinmaaseutu 15,3 15,2 15,2 15,1 15,0 11) Tunnusluvut on esitetty vuonna 2006 päivitetyn maaseudun kolmijakoluokittelun ja vuoden 2006 kuntajaon mukaan. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 Kaupunkien läheinen maaseutu 15,1 15,2 15,4 15,5 15,6 Maaseutu yhteensä 41,4 41,3 41,3 41,2 41,0 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla maaseudun säilymiseen asuttuna ja elinvoimaisena vaikutetaan muun muassa maaseudun yritys-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden samoin kuin maaseudun neuvonnan avulla. Voimavaroja suunnataan erityisesti harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle. Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen antamia mahdollisuuksia hyödynnetään. Ohjelmakaudelle asetetut tavoitteet on jo tähän mennessä ylitetty, kun on vaikutettu lähes uuden yrityksen perustamiseen, yli uuden työpaikan luomiseen sekä yli koulutetun osaamisen lisääntymiseen. Yli 60 % uusista yrityksistä ja 65 % uusista työpaikoista on sijainnut harvaanasutulla ja ydinmaaseudulla. Ohjelmien toteuttaminen jatkuu tavoite 1-alueilla ja Leaderin osalta vuoden 2008 loppuun saakka. Lisäksi on laadittu yli kyläsuunnitelmaa. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman avulla edistetään kaudella maaseutualueiden kasvua, työllisyyttä ja kestävää kehitystä. Ohjelmalla pyritään maaseudun peruselinkeinojen säilymiseen ja niiden monipuolistamiseen, muun yritystoiminnan kehittämiseen ja paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistamiseen. Ohjelman toimintalinjojen 1, 3 ja 4 toimenpiteet sekä tekninen apu rahoitetaan pääosin tämän luvun määrärahoin ja toimintalinjan 2 toimenpiteet luvun määrärahoin. Kansallisen maaseutupolitiikan tavoitteeksi on vuosien maaseutupoliittisessa erityisohjelmassa asetettu elinkeinojen ja työn uudistaminen, osaamisen tason nostaminen, peruspalvelujen ja asumisen kehittäminen sekä maaseudun toimintarakenteiden vahvistaminen. Kansallisesti rahoitetaan muun muassa valtakunnallisia maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeita, erityisesti laajoja toimialakohtaisia verkostohankkeita sekä yhdeksää maaseutuprofessuuria. Maaseutumaisilla seutukunnilla tulee olla tarjolla kattavat, maaseutuyritysten tarpeita vastaavat neuvontapalvelut (ml. bioenergianeuvonta), jotka luovat maaseudun kehittämiselle vankan osaamispohjan. Näiden pitkäjänteinen tarjonta ja kehittäminen on turvattava sekä kansallisin että EU:n osarahoittamin toimin. Neuvontajärjestöjen yritysneuvonnalla kehitetään maaseudun yrittäjyyttä, lisätään liiketoimintaosaamista sekä sukupolven- ja muita omistajanvaihdoksia. Kansallisilla totopelivaroilla edistetään hevostaloutta, erityisesti kotimaista hevoskasvatusta. 4H-toiminta vahvistaa erityisesti maaseudun ja kaupungin välistä vuorovaikutusta lisäämällä lasten ja nuorten kiinnostusta maaseutuun sekä maaseudun ammatteihin ja metsään. Toiminnassa toteutuvat myös uuden nuorisolain tavoitteet. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2008 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti maaseudun kehittämisen politiikkasektorille seuraavat pääluokkaperusteluissa esitettyjä tarkentavat toimenpiteiden vaikuttavuustavoitteet: ohjelmakaudella luodaan vähintään uutta yritystä, ohjelmakaudella luodaan vähintään uutta työpaikkaa, ohjelmakaudella koulutetaan vähintään henkilöä, ja vuoden 2008 loppuun mennessä on laadittu vähintään kyläsuunnitelmaa. 50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen Määrärahaa saa käyttää myös vuonna 2004 Loimaalle (siirtomääräraha 3 v) perustetun maatalousmuseon vuokra- ja muihin toimintamenoihin enintään Momentille myönnetään euroa. euroa. Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (244/2002) mukaisesti yleisavustuksena neuvontaan ja tutkimukseen myönnettävien valtionapujen maksamiseen lähinnä valtakunnallista, koko maan kattavaa neuvontaa harjoittaville rekisteröidyille yhdistyksille ja muille yhteisöille. Erikseen haettaessa määrärahaa saadaan myöntää myös erityisavustuksena. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Valtionavulla turvataan tasokkaan sekä alueellisesti ja sisällöllisesti kattavan neuvonnan tarjonta, joka omalta osaltaan luo edellytyksiä maataloustuotannon harjoittamiselle koko Suomessa. Alueellinen neuvontajär- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

17 jestö tavoittaa vuosittain yli 40 % maatiloista (laskutettujen asiakkaiden määrä). Valtionavun käytön alustavat tavoitteet: 1. Maaseutuyritysten kilpailukyvyn sekä tuotteiden, toiminnan ja palvelujen laadun parantaminen keskitytään asiantuntija-avun antamiseen taloudellisten laskelmien ja taloussuunnitelmien tekemisessä sekä analysoinnissa, yrityskokonaisuuden johtamisessa ja maatilojen omistajanvaihdossuunnitelmissa. 2. Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen maataloustuotannon ravinnekuormituksen vähentämiseksi tehdään viljelysuunnitelmia tiloille sekä keskitytään hyvien viljelymenetelmien neuvontaan. 3. Maaseudun elinkeinojen monipuolistaminen neuvonnan painopistealueina ovat energiantuotanto, maaseutumatkailu, urakointi ja muu palveluyrittäjyys. Neuvonta kattaa yrityksen elinkaaren perustamisesta sukupolvenvaihdokseen. maatalouden energiatuotannon lisäämiseksi neuvonnassa keskitytään tuotantotekniikoiden sekä tuotannon kannattavuuden, tukimahdollisuuksien ja markkinointikanavien esittelyyn sekä energiakartoituksiin, joissa selvitetään tilatason mahdollisuudet sekä bioenergian tuotantoon että energian säästöön talousarvio talousarvio tilinpäätös Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion osuutena kertyvillä varoilla (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää arpajaislain (1047/2001) 18 :ssä tarkoitetusta valtion osuudesta suoritettavien avustusten maksamiseen, totopelien tuottojen käyttämisestä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen annetun lain (1055/2001) mukaisesti ja hevostalousneuvottelukunnan sekä hevostalouslain (796/1993) mukaisten menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Totopeleistä arvioidaan valtion osuutena kertyvän euroa, jota vastaava tulo on merkitty momentille Kun valtion osuudesta käytetään momentilla myönnettäviä määrärahoja vastaavasti Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen hevostalouden tutkimukseen euroa, valtion osuudesta jää tälle momentille euroa käytettäväksi hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen. Määrärahan arvioitu käyttö Avustus hevostalousjärjestöjen toiminnan tukemiseen Avustus totopelilaitteiden linja-, huolto- ja asennuskuluihin Avustus hevoskasvatukseen Palkintotuki ja muut avustukset Avustus raviratojen korjaus- ja korvausinvestointeihin Hevostalousneuvottelukunnan menot Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtionapu 4H-toimintaan (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (244/2002) mukaisesti 4H-toiminnan tukemiseen. S e l v i t y s o s a : 4H-toiminta edistää maaseudun elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta asuinympäristönä tarjoamalla monipuolista harrastus- ja palvelutoimintaa, työllistämällä nuoria ja tarjoamalla heille mahdollisuuksia yrittäjyyden kokeilemiseen omalla kotiseudulla. Erilaiset käytännön taitoja edellyttävät metsä-, luonto- ja ympäristöasiat ovat toiminnan painopistealueita. 4H-neuvontajärjestössä on yhteensä yli 300 valtionavustusta saavaa yhdistystä, joiden toiminta kattaa noin 90 % Suomen kunnista. 4H-neuvonnan tavoitteista sovitaan tarkemmin neuvonnan ja maa- ja metsätalousministeriön välisissä tulossopimuksissa talousarvio talousarvio tilinpäätös EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Vuonna 2008 saa tehdä ohjelmakauteen kohdistuvia myöntämispäätöksiä eurolla. Mikäli vuoden 2007 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17