10. Maaseudun kehittäminen

Transkriptio

1 10. Maaseudun kehittäminen S e l v i t y s o s a : Väestön väheneminen maaseudulla on tasaantunut, mutta väestörakenne on vinoutunut. Maaseudun elinkeinorakenne on monipuolistunut. Mikro- ja pienyritysten määrä on kasvanut erityisesti kaupunkien läheisellä maaseudulla. Muuta yritystoimintaa harjoittavien maatilojen suhteellinen osuus on lisääntynyt. Kaupunkien läheisen maaseudun kehitysero suhteessa harvaan asuttuun ja ydinmaaseutuun on kuitenkin edelleen hieman kasvanut. Kehityssuunnan arvioidaan jatkuvan. Toimintaympäristön muutosta kuvaavat tunnusluvut Maaseudun väestön osuus koko maan väestöstä ) arvio/v Harvaan asuttu maaseutu 10,6 10,4 10,2 9,4-0,2 Ydinmaaseutu 15,1 15,0 14,9 13,3-0,1 Kaupunkien läheinen maaseutu 15,5 15,6 15,8 13,7 +0,2 Maaseutu yhteensä 41,2 41,0 40,9 36,4-0,1 Ensisijaisena tavoitteena on maaseudun elinvoiman säilyminen kestävällä tavalla. Erityinen haaste on harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehityksen tasapainottaminen, työllisyyden parantaminen ja elinkeinotoiminnan monipuolistuminen. Tähän vaikutetaan kehittämällä maaseutua kilpailukykyisenä asuinympäristönä, yritysten sijoituspaikkana ja asukkaiden työllistäjänä. Maaseudun säilymistä asuttuna ja elinvoimaisena tuetaan maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla muun muassa maaseudun yritys-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä maaseudun neuvonnan avulla. Voimavaroja suunnataan erityisesti harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle. Lisäksi maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen antamia mahdollisuuksia hyödynnetään. Keskeisten toimenpiteiden vaikuttavuustavoitteet Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2011 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti maaseudun kehittämisen politiikkasektorille seuraavat pääluokkaperusteluissa esitettyjä tarkentavat toimenpiteiden vaikuttavuustavoitteet: ohjelmakaudella luodaan vähintään uutta yritystä, vähintään uutta työpaikkaa ja koulutetaan vähintään henkilöä, sekä vuoden 2011 loppuun mennessä on laadittu tai päivitetty vähintään n kyläsuunnitelmaa. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman avulla edistetään kaudella maaseutualueiden kasvua, työllisyyttä ja kestävää kehitystä. Ohjelmalla pyritään maaseudun peruselinkeinojen säilymiseen ja niiden monipuolistamiseen, muun yritystoiminnan kehittämiseen ja paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistamiseen. Maaseudulla asumisen ja yrittämisen edellytyksiin vaikutetaan myös osallistumalla laajakaistainfrastruktuurin parantamista koskevan kansallisen toimintasuunnitelman toteuttamiseen. Ohjelman tuloksia seurataan jatkuvalla arvioinnilla. Ohjelman toimintalinjojen 1, 3 ja 4 toimenpiteet sekä tekninen apu rahoitetaan pääosin tämän luvun määrärahoin ja toimintalinjan 2 toimenpiteet luvun määrärahoin. Hallitus antoi eduskunnalle maaseutupoliittisen selonteon, joka käsitteli maaseutupolitiikan linjauksia. Eduskunta hyväksyi selonteon johdosta kannanoton, jossa korostetaan maaseudun infrastruktuurin ja palveluiden sekä maaseudun elinkeinoelämän kehittämistä, tutkimusta ja koulutusta. Lisäksi kannanotossa painotetaan eri hallinnonalojen viranomaisyhteistyön vahvistamista maaseutupoliittisissa kysymyksissä. Maaseutupoliittisen selonteon toimeenpanoon liittyvä valtioneuvoston periaatepäätös on tarkoitus tehdä vuoden 2010 aikana. Ohjelman toteuttamiseen käytetään luvussa 1) Ei ole vertailukelpoinen aiempien vuosien kanssa. Vuodesta 2008 alkaen luvut perustuvat ao. vuonna voimassa olevaan kuntajakoon. Aiemmat luvut perustuvat vuoden 2005 kuntajakoon. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 30.10 budjetoituja määrärahoja. Kansallisesti rahoitetaan muun muassa valtakunnallisia maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeita, erityisesti laajoja toimialakohtaisia verkostohankkeita sekä maaseutuprofessuureja. Neuvontajärjestöt tukevat maaseutuyritystoimintaa lisäämällä liiketoiminta- ja markkinaosaamista, innovatiivisuutta sekä tuottavuutta ja edistävät sukupolven- ja muita omistajanvaihdoksia. Neuvonnalla vaikutetaan lisäksi ympäristön tilan paranemiseen, maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen, maatalousperäisten energialähteiden tuotannon ja käytön lisäämiseen sekä yrittäjän jaksamiseen ja hyvinvointiin. 4H-toiminnalla vahvistetaan erityisesti maaseudun ja kaupungin välistä vuorovaikutusta. Sillä pyritään lisäämään yrittäjyyshalukkuutta ja työelämäosaamista muun muassa yrittäjyyskasvatuksen avulla. Kansallisilla totopelivaroilla edistetään hevostaloutta, erityisesti kotimaista hevoskasvatusta. 50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisesti yleisavustuksena neuvontaan ja tutkimukseen myönnettävien valtionapujen maksamiseen lähinnä valtakunnallista, koko maan kattavaa neuvontaa harjoittaville rekisteröidyille yhdistyksille ja muille yhteisöille. Erikseen haettaessa määrärahaa saadaan myöntää myös erityisavustuksena. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Valtionavulla turvataan tasokkaan sekä alueellisesti ja sisällöllisesti kattavan neuvonnan tarjonta, joka omalta osaltaan luo edellytyksiä maataloustuotannon harjoittamiselle koko Suomessa. Alueellinen neuvontajärjestö tavoittaa vuosittain yli 40 % maatiloista (laskutettujen asiakkaiden määrä). Valtionavun käytön alustavat tavoitteet: 1. Maaseutuyritysten kilpailukyvyn ja tuotteiden sekä toiminnan laadun parantaminen keskitytään asiantuntija-avun antamiseen taloudellisten laskelmien ja taloussuunnitelmien tekemisessä sekä analysoinnissa, yrityskokonaisuuden johtamisessa erityisesti markkina- ja liiketoimintaosaamisen ja tuottavuuden lisäämiseksi sekä maatilojen omistajanvaihdos- ja investointisuunnitelmissa. 2. Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen sekä maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen maataloustuotannon ravinnekuormituksen vähentämiseksi tehdään viljely- sekä erityistukisuunnitelmia tiloille sekä järjestetään neuvontaa maatilojen vesiensuojeluun liittyvistä erityiskysymyksistä. 3. Maaseudun elinkeinojen monipuolistaminen, innovatiivisuuden lisääminen, maaseutuyritysten johtaminen ja yrittäjän jaksaminen sekä hyvinvointi maatiloilla tapahtuvaa palveluyrittäjyyttä kehittämällä maaseudulle luodaan uusia työpaikkoja, joiden avulla maaseutua pystytään pitämään asuttuna ja elinvoimaisena. Erityisesti selvitetään suunnitelmien ja laskelmien avulla tilatason mahdollisuuksia bioenergian tuotantoon ja käyttöön. Neuvonta kattaa yrityksen elinkaaren perustamisesta sukupolvenvaihdokseen. Määrärahan käyttöön liittyvät tavoitteet sovitaan tarkemmin tulossopimuksessa. Maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annettu valtioneuvoston asetus (244/2002) tarkistetaan vuoden 2010 aikana. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Momentille esitetään euron määrärahaa, joka on euroa vähemmän kuin vuonna Määrärahalla on tarkoitus turvata tasokas sekä alueellisesti että sisällöllisesti kattava neuvontapalvelu, joka omalta osaltaan luo edellytyksiä maataloustuotannon harjoittamiseen koko maassa. Neuvontajärjestöt ovat yhteistyössä maaseudun muiden toimijoiden kanssa edistäneet elinkeinotoiminnan kehitystä ja yritystoiminnan monipuolistumista maaseudulla. Esimerkiksi ProAgria-keskusten palveluita ovat käyttäneet vuosittain yli tilaa ja maaseutuyritystä. Maatalouden kilpailukykyyn vaikuttaa entistä enemmän tuotteiden ja tuotantopanosten hintojen vaihtelu, joka edellyttää entistä tiiviimpää yrityksen tilanteen ja tulosten seurantaa sekä riskien hallintaa. Maaseudun elinkeinojen monipuolistamiseksi tarvitaan myös panostusta maaseudun pienyritystoiminnan lisäämiseen. Vuonna 2011 neuvontajärjestöjen toiminnassa onkin tavoitteena painottaa mm. yrityskohtaisten liiketoimintamahdollisuuksien analysointia. Valiokunta pitää tarpeellisena maaseutuneuvontajärjestöjen toimintaa ja maaseudun elinkeinojen kehittämiseen osoitettavaa valtionapua. Määrärahojen tehokkaan käytön kannalta on myönteistä, että järjestöjen välistä yhteistyötä on tiivistetty, ja että sitä on tarkoitus jatkaa vuonna On myös välttämätöntä, että ProAgria tehostaa ja kehittää edelleen toimintaansa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Edellä olevan perusteella valiokunta lisää momentille euroa neuvontajärjestöille maaseutuneuvonnan rahoittamiseen. Lisäyksestä ProAgria Keskusten Liitto ry voi kohdentaa määrärahaa mm. Suomen Hevostietokeskus ry:lle talousarvio talousarvio tilinpäätös Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion osuutena kertyvillä varoilla (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) arpajaislain (1047/2001) 18 :ssä tarkoitetusta valtion osuudesta suoritettavien avustusten maksamiseen, totopelien tuottojen käyttämisestä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen annetun lain (1055/2001) mukaisesti 2) hevostalousneuvottelukunnan menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Totopeleistä arvioidaan valtion osuutena kertyvän euroa, jota vastaava tulo on merkitty momentille Kun valtion osuudesta käytetään momentilla myönnettäviä määrärahoja vastaavasti Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen hevostalouden tutkimukseen euroa, valtion osuudesta jää tälle momentille euroa käytettäväksi hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen. Määräraha on muutettu kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi. Määrärahan arvioitu käyttö Avustus hevostalousjärjestöjen toiminnan tukemiseen Avustus totopelilaitteiden linja-, huolto- ja asennuskuluihin Avustus hevoskasvatukseen Palkintotuki ja muut avustukset Avustus raviratojen korjaus- ja korvausinvestointeihin Hevostalousneuvottelukunnan menot Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtionapu 4H-toimintaan (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisesti 4H-toiminnan tukemiseen. S e l v i t y s o s a : 4H-toiminta edistää maaseudun elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta asuinympäristönä sekä maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta tarjoamalla monipuolista harrastus- ja palvelutoimintaa, työllistämällä nuoria ja tarjoamalla heille mahdollisuuksia yrittäjyyden kokeilemiseen omalla kotiseudulla. Erilaiset käytännön taitoja edellyttävät metsä-, luonto- ja ympäristöasiat ovat toiminnan painopistealueita. Määrärahan käyttöön liittyvät vuoden 2011 tavoitteet sovitaan tarkemmin tulossopimuksessa. Erityisenä painopistealueena on nuorten kasvavaa työttömyyttä lieventävät toimenpiteet, joihin 4Hyhdistysten painopisteet, työelämävalmiudet ja työllistäminen sekä nuorten yritykset osaltaan vastaavat. 4H-järjestö on valtakunnan suurin nuorisojärjestö, jossa on yhteensä yli 290 valtionavustusta saavaa yhdistystä ja joiden toiminta kattaa noin 90 % Suomen kunnista. Yhdistysten palveluksessa on markkinaehtoisesti noin nuorta ja nuorisojäseniä on noin Maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annettu valtioneuvoston asetus (244/2002) tarkistetaan vuoden 2010 aikana. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Momentille esitetään euron määrärahaa, joka on euroa vähemmän kuin vuoden 2010 varsinaisessa talousarviossa. 4H-kerhoja on kappaletta ja toiminnan piirissä on lasta ja nuorta. Vuodessa on noin kerhokäyntiä. Kerhotoiminnan käytännön toteutuksesta vastaavat noin vapaaehtoistyöntekijää. Lisäksi tarvitaan myös palkattua työvoimaa mm. yrittäjyys- ja työelämäkasvatukseen ja -neuvontaan. Yleensä 4H-yhdistyksessä onkin päätoiminen toiminnanjohtaja. Valtionavun lisäksi myös kunnat osallistuvat 4H-yhdistystensä rahoitukseen. Valiokunta toteaa, että 4H-toiminta valmentaa nuoria työelämään ja korostaa samalla työkyvyn ja -halun sekä yritteliään elämänasenteen tärkeää merkitystä. Kerhoissa omaksutaan mm. vuorovaikutustaitoja, viestintää sekä monia käytännön elämän taitoja ja tietoja. Harrastajan iän karttuessa nuori voi osallistua työelämää valmentavaan koulutukseen. Koulutusta hyödynnetään siten, että nuori työskentelee esimerkiksi vanhuspalvelussa, lastenhoitajana tai taimikonhoitotehtävissä. Paikallisen yhdistyksen asiakkaina ovat kotitaloudet, kunnat, yritykset ja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 yhteisöt. Toiminta on markkinaehtoista ja nuoret saavat työstään työehtosopimuksen mukaisen palkan. 4H-yhdistykset työllistävät vuosittain noin nuorta. Valiokunta lisää momentille euroa talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien hankkeiden ja sen toteutukseen liittyvän teknisen avun Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU-rahoitusosuuden maksamiseen 2) yhdessä vastinrahoitusmomentin määrärahojen kanssa maaseuturahaston rahoitusosuutena enintään 170 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta teknisellä avulla palkattavien osuus on enintään 101 henkilötyövuotta 3) ohjelmien toteuttamisen kannalta muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen. kohdistuu momentin myöntämisvaltuudesta euroa ja määrärahasta euroa Kainuun maakuntaan. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. Valtuus Vuonna 2011 saa tehdä ohjelmakauteen kohdistuvia myöntämispäätöksiä eurolla. Mikäli ohjelmakauteen kohdistuvaa vuoden 2010 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman tavoitteita tukevia toimenpiteitä. Myöntämisvaltuuksien käytöstä aiheutuvat menot (milj. euroa) Yhteensä vuodesta 2011 lähtien Ennen vuotta 2011 tehdyt sitoumukset 62,300 41,000 30,000 18,000 5, ,400 Vuoden 2011 sitoumukset 9,400 29,400 17,400 10,800 6,400 73,400 Yhteensä 71,700 70,400 47,400 28,800 11, ,800 Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin (milj. euroa) Ohjelma Ohjelmakauden rahoituskehys ohjelmakau- valtuutta valtuutena tena Myöntämisvaltuus Käytetty määrärahaa v määrärahaa v Määräraha Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (ohjelmakausi ) 2) 438, ,400 73,400 34,596 57,300 71,700 josta laajakaistahankkeet 24,571 7,000 7,000-2,000 6,000 josta Kainuu 10,660 6,305 1,580 0,688 1,520 1,790 josta tekninen apu 18,000 10,657 2,427 4,308 2,800 3,100 Kaikki yhteensä 438, ,400 73,400 34,596 57,300 71,700 määrärahasta rahoitetaan alueellisten myöntämisvaltuuksien maaseuturahaston rahoitusosuus Kainuun maakuntaa varten. Momentin teknisen avun määrärahaa käytetään myös momenttien ja sekä Maatilatalouden kehittämisrahaston toimeenpanon osalta Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteutukseen 2) Sisältää osan toimintalinjasta 1, toimintalinjan 3, osan toimintalinjasta 4 ja teknisen avun. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 liittyvän teknisen avun maaseuturahaston rahoitusosuuden maksamiseen. Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille sekä valtion rahoitusosuus momentille talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien hankkeiden ja sen toteutukseen liittyvän teknisen avun valtion rahoitusosuuden maksamiseen 2) yhdessä momentilla olevan maaseuturahaston rahoitusosuuden kanssa valtion rahoitusosuutena henkilöstön palkkaamiseen sekä muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen Myöntämisvaltuuksien käytöstä aiheutuvat menot (milj. euroa) 3) neuvoston asetuksen (EY 1290/2005) artiklan 31 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) ja 33 (maaseuturahastoa koskevat erityiset säännökset), neuvoston asetuksen (EY 1260/1999) artiklan 30 (tukikelpoisuus) ja artiklan 39 (varainhoitoa koskevat oikaisut) ja neuvoston asetuksen (ETY 2082/1993) artiklan 24 (tuen vähentäminen, pidättäminen ja peruuttaminen) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen. kohdistuu momentin myöntämisvaltuudesta euroa ja määrärahasta euroa Kainuun maakuntaan. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. Valtuus Vuonna 2011 saa tehdä ohjelmakauteen kohdistuvia myöntämispäätöksiä eurolla. Mikäli ohjelmakauteen kohdistuvaa vuoden 2010 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman tavoitteita tukevia toimenpiteitä Yhteensä vuodesta 2011 lähtien Ennen vuotta 2011 tehdyt sitoumukset 59,700 41,700 32,500 26,400 4, ,100 Vuoden 2011 sitoumukset 8,900 27,400 16,100 9,900 6,000 68,300 Yhteensä 68,600 69,100 48,600 36,300 10, ,400 Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin (milj. euroa) Ohjelma Ohjelmakauden rahoituskehys valtuutena valtuutta ohjelmakautena Myöntämisvaltuus Käytetty määrärahaa v määrärahaa v Määräraha Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (ohjelmakausi ) 3) 445, ,808 68,300 37,003 60,600 68,500 josta Kainuu 12,334 7,304 1,822 0,775 1,800 2,070 josta tekninen apu 22,000 13,026 2,967 5,264 3,430 3,790 3) Sisältää osan toimintalinjasta 1, toimintalinjan 3, osan toimintalinjasta 4 ja teknisen avun. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Ohjelmien korjaukset ,584 0,100 0,100 Kaikki yhteensä 445, ,808 68,300 37,587 60,700 68,600 määrärahasta rahoitetaan yhdessä momentilla olevan maaseuturahaston rahoitusosuuden kanssa alueellisten myöntämisvaltuuksien valtion rahoitusosuus Kainuun maakuntaa varten. Momentin teknisen avun määrärahaa käytetään myös momenttien ja sekä Maatilatalouden kehittämisrahaston toimeenpanon osalta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteutukseen liittyvän teknisen avun valtion rahoitusosuuden maksamiseen talousarvio talousarvio tilinpäätös Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää valtakunnallisen maaseudun kehittämisen ja tutkimuksen sekä maa- ja elintarviketalouden tutkimuksen rahoituksesta annetun lain (1477/2007) ja valtionavustuslain (688/2001) mukaisessa laajuudessa valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien hankkeisiin sisältyvät kulutusmenot. Määrärahaa voidaan myöntää em. lainsäädännön edellyttämässä laajuudessa myös julkisyhteisöjen toteuttamiin hankkeisiin, joissa määrärahaa voidaan käyttää hankkeiden toteuttamiseen tarvittavan enintään 45 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määrärahalla rahoitetaan valtakunnallista maaseudun kehittämis- ja tutkimustoimintaa, erityisesti laajojen verkostojen muodostumista. Määrärahalla tuetaan lisäksi valtioneuvoston maaseutupoliittisen selonteon ja valtioneuvoston periaatepäätöksen sekä viidennen, vuosia koskevan maaseutupoliittisen kokonaisohjelman tavoitteita ja toteuttamista. Momentilta osarahoitetaan hankkeina myös seitsemää määräaikaista maaseutuprofessuuria. Määrärahan jakamisessa otetaan huomioon valtakunnallisen maaseudun kehittämisen ja tutkimuksen sekä maa- ja elintarviketalouden tutkimuksen rahoituksesta annettu asetus (35/2009). Määrärahasta on tarkoitus osoittaa kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen euroa. Kylätoiminnan valtionavun tavoitteena on rahoituspohjan vakauttaminen ja välttämättömän kehitystyön jatkumisen turvaaminen. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Momentin määrärahasta on tarkoitus osoittaa euroa kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen. Määräraha on euroa vähemmän kuin vuonna Viidennessä Maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa esitettiin kylätoiminnan vaiheittaista valtionavun nostoa eurolla vuosittain niin, että saavutetaan suhteessa sama taso kuin toiminnaltaan saman laajuisilla muilla vastaavilla järjestöillä, ja että voidaan palkata pysyvästi maakunnalliset kyläasiamiehet. Myös valtioneuvoston Maaseutupoliittisessa selonteossa on sitouduttu valtionavun vaiheittaiseen nostoon. Valiokunta toteaa, että kylätoiminta on vastuullista kansalaistoimintaa yhdessä julkisen vallan kanssa ja pitää tärkeänä maakunnallisen kyläasiamiesjärjestelmän rahoitusta sekä kylätoiminnan järjestelmällisen työskentelytavan vahvistamista. Valtionapu lisää kylien edellytyksiä osallistua kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseen ja lähipalveluiden uudelleen järjestämiseen. Kyläyhdistykset kokoavat tehokkaasti yhteen paikalliset asukkaat ja voimavarat. Maaseudun kehittämistyötä tehdään useissa kehittämishankkeissa, joiden toteuttamiseen käytetään myös merkittävästi yksityistä rahoitusta ja vapaaehtoistyötä. Valiokunta lisää momentille euroa kylätoiminnan kehittämiseen talousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6