10. Maaseudun kehittäminen

Transkriptio

1 10. Maaseudun kehittäminen Väestön väheneminen maaseudulla on tasaantunut, mutta väestörakenne on vinoutunut. Maaseudun elinkeinorakenne on monipuolistunut. Mikro- ja pienyritysten määrä on kasvanut erityisesti kaupunkien läheisellä maaseudulla. Muuta yritystoimintaa harjoittavien maatilojen suhteellinen osuus on lisääntynyt. Kaupunkien läheisen maaseudun kehitysero suhteessa harvaan asuttuun ja ydinmaaseutuun on kuitenkin edelleen hieman kasvanut. Kehityssuunnan arvioidaan jatkuvan. Toimintaympäristön muutosta kuvaavat tunnusluvut Maaseudun väestön osuus koko maan väestöstä 1) arvio Harvaan asuttu maaseutu 9,6 9,4 9,2 9,1 9,0-0,2 Ydinmaaseutu 13,2 13,1 13,0 13,0 12,9-0,1 Kaupunkien läheinen maaseutu 13,3 13,4 13,4 13,5 13,5 +0,2 Maaseutu yhteensä 36,1 35,9 35,6 35,6 35,4-0,1 1) Lähde: Tilastokeskuksen maaseutuindikaattoripalvelu. Ensisijaisena tavoitteena on maaseudun elinvoiman säilyminen kestävällä tavalla. Erityinen haaste on harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehityksen tasapainottuminen, työllisyyden paraneminen ja elinkeinotoiminnan monipuolistuminen. Tähän vaikutetaan kehittämällä maaseutua kilpailukykyisenä asuinympäristönä, yritysten sijoituspaikkana ja asukkaiden työllistäjänä. Maaseudun säilymistä asuttuna ja elinvoimaisena tuetaan maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla muun muassa maaseudun yritys-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä maaseudun neuvonnan avulla. Voimavaroja suunnataan erityisesti harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle. Lisäksi maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen antamia mahdollisuuksia hyödynnetään. Keskeisten toimenpiteiden vaikuttavuustavoitteet Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2013 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti maaseudun kehittämisen politiikkasektorille seuraavat pääluokkaperusteluissa esitettyjä tarkentavat toimenpiteiden vaikuttavuustavoitteet: ohjelmakaudella luodaan vähintään uutta yritystä, vähintään uutta työpaikkaa ja koulutetaan vähintään henkilöä. n avulla edistetään kaudella maaseutualueiden kasvua, työllisyyttä ja kestävää kehitystä. Ohjelmalla pyritään maaseudun peruselinkeinojen säilymiseen ja niiden monipuolistamiseen, muun yritystoiminnan kehittämiseen ja paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistamiseen. Maaseudulla asumisen ja yrittämisen edellytyksiin vaikutetaan myös osallistumalla laajakaistainfrastruktuurin parantamista koskevan kansallisen toimintasuunnitelman toteuttamiseen. Ohjelman tuloksia seurataan jatkuvalla arvioinnilla. Ohjelman toimintalinjojen 1, 3 ja 4 toimenpiteet sekä tekninen apu rahoitetaan pääosin tämän luvun määrärahoin ja toimintalinjan 2 toimenpiteet luvun määrärahoin. Neuvontajärjestöt tukevat maaseutuyritysten toimintaa lisäämällä liiketoiminta- ja markkinaosaamista, innovatiivisuutta sekä tuottavuutta ja edistävät sukupolven- ja muita omistajanvaihdoksia. Neuvonnalla vaikutetaan lisäksi ympäristön tilan paranemiseen, maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen, maatalousperäisten energialähteiden tuotannon ja käytön lisäämiseen sekä yrittäjän jaksamiseen ja hyvinvointiin. Kansallisilla totopelivaroilla edistetään hevostaloutta, erityisesti kotimaista hevoskasvatusta. 4H-toiminnalla lisätään nuorten käytännön taitoja, omatoimisuutta, työelämävalmiuksia ja yrittäjyyttä muun muassa kurssien, harjoittelun ja työllistämisen avulla. Järjestö työllistää lisäksi itse markkinaehtoisesti suuren joukon nuoria ja toiminta nuorten työllistymisen suhteen on varsin vaikuttavaa. Lisäksi 4H-toiminnalla vahvistetaan maaseudun ja kaupungin välistä vuorovaikutusta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1

2 50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (244/2002) mukaisesti yleisavustuksena neuvontaan ja tutkimukseen myönnettävien valtionapujen maksamiseen lähinnä valtakunnallista, koko maan kattavaa neuvontaa harjoittaville rekisteröidyille yhdistyksille ja muille yhteisöille. Erikseen haettaessa määrärahaa saadaan myöntää myös erityisavustuksena. Maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky Suomen olosuhteissa perustuu tulevaisuudessa entistä enemmän kaikkien elintarvikeketjun toimijoiden vahvaan osaamiseen ja uusien innovaatioiden kehittämiseen ja nopeaan käyttöönottoon. Suomessa on hyödynnettävä aikaisempaa tehokkaammin koko tiedonsiirtoketjua biotalouden mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Maatalouden harjoittajan toimintaympäristön nopea muutos edellyttää uutta tietoa ja sen nopeaa välittymistä viljelijöille mm. laajenevien tilojen johtamisesta ja riskienhallinnasta. Lisäksi maaseudun peruselinkeinojen säilymistä ja niiden monipuolistamista vahvistetaan lisäämällä innovaatioihin ja yhteistyöverkostoihin liittyvää neuvontaa. Valtionavulla turvataan tasokkaan sekä alueellisesti ja sisällöllisesti kattavan neuvonnan tarjonta, joka omalta osaltaan luo edellytyksiä maataloustuotannon harjoittamiselle koko Suomessa. Alueellinen neuvontajärjestö tavoittaa vuosittain yli 40 % maatiloista (laskutettujen asiakkaiden määrä). Valtionavun käytön alustavat tavoitteet biotalouden edistämiseksi: 1. Tuotannon määrä, kannattavuus ja kilpailukyky Maatalouden ja elintarvikeketjun kannattavuuden ja kilpailukyvyn turvaaminen sekä tuotannon jatkuminen koko Suomessa kiinnittämällä huomiota yrityksen johtamiseen, toiminnan jatkuvuuteen (omistajanvaihdokset ja investoinnit) sekä yrittäjän jaksamiseen ja hyvinvointiin. Neuvonnan erityisenä painopisteenä on parantaa kannattavan maatalouden edellytyksiä lisäämällä maatilayritysten markkina- ja liiketoimintaosaamista, jotta maatalouden kannattavuutta voidaan parantaa markkinaehtoisesti. 2. Ympäristö Maataloustuotannon ravinnekuormituksen ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Energiatehokkuuden (sisältäen sekä energiansäästön että -tuotannon) lisääminen. 3. Ruokapolitiikka Kotimaisen elintarvikeketjun tarvitsemien laadukkaiden raaka-aineiden ja kuluttajien odotuksia vastaavien tuotteiden tuottaminen. Vastuullisuuden ja jäljitettävyyden lisääminen elintarvikeketjussa. Luomu- ja lähiruoan osuuden kasvattaminen. Määrärahan käyttöön liittyvät tavoitteet sovitaan tarkemmin tulossopimuksessa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Kertaluonteinen poisto (EK) -500 Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp ( ) Maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky Suomen olosuhteissa perustuu entistä enemmän kaikkien elintarvikeketjun toimijoiden vahvaan osaamiseen. Momentin määrärahoilla on osaltaan varmistettu, että alkutuotanto saa tarvitsemansa neuvonnan toiminnan kehittämiseen koko maassa. Neuvonnan valtionapu on vähentynyt viime vuosina siten, että se on kuluvana vuonna enää 10 prosenttia ProAgria-keskusten maaseutuneuvonnan kokonaisrahoituksesta. Järjestöt ovat kehittäneet toimintaansa ja lisäävät edelleen tehokkuuttaan mm. aluekeskusjärjestelyillä ja sähköisten palveluiden kehittämisellä. Valiokunta toteaa, että maatalousyrittäjät tarvitsevat valmiutta ja tukea yhteistyömahdollisuuksien hyödyntämiseen sekä hyvien käytäntöjen jakamiseen ja käyttöönottoon. Tilatasolla kannattavuuskehitystä voidaan parantaa erityisesti kustannusten hallinnan avulla. Näille neuvonnan peruspalveluille on edelleen suuri kysyntä. Maataloudessa ja maaseudun yritystoiminnassa painottuvat vahvasti vihreä talous ja kestävä kehitys. Vihreän talouden konkreettiset toimet liittyvät energiatehokkuuteen ja energian tuotantoon sekä ravinteiden hyväksikäytön tehostamiseen. Myös luomutuotannon palveluiden kysyntä on selvästi lisääntynyt ja tuotanto on kasvussa. Luomutiloja on noin eli 7 prosenttia maatiloista. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2

3 Ekologinen tuotanto korostuu niin ikään EU:n tulevalla ohjelmakaudella vihertämiseen liittyvissä toimenpiteissä. Valiokunta pitää valitettavana, että neuvontajärjestöjen resurssit eivät kuitenkaan riitä tarvittavassa määrin vastaamaan vihreän talouden ja kasvavan luomutuotannon kysynnän tarpeisiin. Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (244/2002) mukaisesti yleisavustuksena neuvontaan ja tutkimukseen myönnettävien valtionapujen maksamiseen lähinnä valtakunnallista, koko maan kattavaa neuvontaa harjoittaville rekisteröidyille yhdistyksille ja muille yhteisöille. Erikseen haettaessa määrärahaa saadaan myöntää myös erityisavustuksena. IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp ( ) Momentilta vähennetään euroa. Vähennys on siirtoa momentille IV lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp ( ) Momentilta vähennetään euroa. 54. Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion osuutena kertyvillä varoilla (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. 1) arpajaislain (1047/2001) 18 :ssä tarkoitetusta valtion osuudesta suoritettavien avustusten maksamiseen, totopelien tuottojen käyttämisestä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen annetun lain (1055/2001) mukaisesti 2) hevostalousneuvottelukunnan menojen maksamiseen. Totopeleistä arvioidaan valtion osuutena kertyvän euroa, jota vastaava tulo on merkitty momentille Vähennys euroa johtuu siitä, että valtion osuutta totopelien tuotosta vähennetään. Kun valtion osuudesta käytetään momentilla myönnettäviä määrärahoja vastaavasti Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen hevostalouden tutkimukseen euroa, valtion osuudesta jää tälle momentille euroa käytettäväksi hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen talousarvio talousarvio tilinpäätös Momentille myönnetään euroa. 1) arpajaislain (1047/2001) 18 :ssä tarkoitetusta valtion osuudesta suoritettavien avustusten maksamiseen, totopelien tuottojen käyttämisestä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen annetun lain (1055/2001) mukaisesti 2) hevostalousneuvottelukunnan menojen maksamiseen. 55. Valtionapu 4H-toimintaan (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (244/2002) mukaisesti 4H-toiminnan tukemiseen. 4H-toiminta edistää maaseudun elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta asuinympäristönä tarjoamalla monipuolista harrastus- ja palvelutoimintaa, työllistämällä nuoria ja tarjoamalla heille mahdollisuuksia yrittäjyyden kokeilemiseen omalla kotiseudulla. Erityisenä haasteena on nuorten kasvava työttömyys, johon 4H-yhdistysten painopisteet, työelämävalmiudet ja työllistäminen sekä nuorten yritykset osaltaan vastaavat. 4H-järjestö on valtakunnan suurin nuorisojärjestö, jossa on yhteensä yli 290 valtionavustusta saavaa yhdistystä ja joiden toiminta kattaa noin 90 % Suomen kunnista. 4H-yhdistykset toimivat työantajina tuhansille nuorille turvaten samalla osaltaan maaseudun palvelutarjontaa. Nuoret perustavat myös omia yrityksiä 4H-toiminnan kautta. Toiminnan keskeisiä teemoja ovat ruoka, metsä, luonto, ympäristö, kotieläimet, käden taidot sekä kansainvälisyys. Jäseniä yhdistyksissä on n Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3

4 Määrärahan käyttöön liittyvät vuoden 2013 tavoitteet sovitaan tarkemmin tulossopimuksessa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Kertaluonteinen poisto (EK) -200 Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp ( ) 4H-järjestö toteuttaa laajamittaista nuorten työelämävalmennusta ja yrittäjyyskasvatusta. Se työllistää vuosittain tuhansia nuoria sekä maaseudulla että kaupungeissa. Toiminta on ensisijaisesti nuorten syrjäytymistä ennaltaehkäisevää, ja sitä toteuttavat 250 paikallisyhdistystä eri puolilla Suomea. Valtionavun osuus on 15 prosenttia järjestön vuosittaisesta budjetista, ja sen avulla saadaan aikaan runsaasti vapaaehtoistyötä, varainhankintaa, työllistämistä ja hanketoimintaa. Järjestön eri ikäryhmille suuntaamat toimintamallit tarjoavat käytännön ratkaisuja myös nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen. Suomeen tarvitaan erilaisia matalan kynnyksen työllistymismahdollisuuksia, joiden kautta nuorilla on mahdollisuus kasvaa työn tekemiseen vähitellen. Työkokemukset ovat mitä parhainta ennaltaehkäisevää nuorisotyötä. Valiokunta pitää erittäin tarpeellisena hyödyntää 4Hjärjestön toimintaa nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä ja yhteiskuntatakuun toteuttamisessa. Järjestöllä on valmiit rakenteet ja tarvittava osaaminen sekä mahdollisuus huolehtia erityisesti muuten vaikeasti tavoitettavista haja-asutusalueen nuorista. Valiokunta lisää momentille euroa. Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (244/2002) mukaisesti 4H-toiminnan tukemiseen. IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp ( ) Momentille myönnetään lisäystä euroa. Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että erikseen haettaessa määrärahaa voidaan myöntää myös erityisavustuksena. Lisämääräraha on siirtoa momentilta ja aiheutuu suomenkielisen 4H-järjestön organisaatiouudistuksen aiheuttamista lisäkustannuksista vuonna Momentin perustelujen täydennyksellä mahdollistetaan erityisavustuksen hakeminen IV lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp ( ) Momentille myönnetään lisäystä euroa. Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että erikseen haettaessa määrärahaa voidaan myöntää myös erityisavustuksena. 61. EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. 1) EU:n ohjelmakauden Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien hankkeiden ja sen toteutukseen liittyvän teknisen avun Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU-rahoitusosuuden maksamiseen 2) yhdessä vastinrahoitusmomentin määrärahojen kanssa maaseuturahaston rahoitusosuutena enintään 204 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta teknisellä avulla palkattavien osuus on enintään 110 henkilötyövuotta 3) ohjelmien toteuttamisen kannalta muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen. Vuonna 2013 saa tehdä ohjelmakauteen kohdistuvia myöntämispäätöksiä eurolla. Mikäli ohjelmakauteen kohdistuvia vuoden 2012 myöntämisvaltuuksia on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4

5 a toteutetaan Suomen maaseudun kehittämisstrategian mukaisesti. Strategiassa on määritelty maaseudun kehittämiselle seuraavat kolme painopistealuetta: 1. Maa- ja metsätalouden harjoittaminen taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä sekä eettisesti hyväksyttävällä tavalla koko Suomessa. 2. Yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yrittäjien verkostoitumista suosiva ja kehittävä toiminta maaseudun elinkeinojen monipuolistamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. 3. Paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistaminen maaseudun elinvoiman ja elämänlaadun lisäämiseksi. Painopistealueita edistetään tämän momentin varoin yritystukina sekä paikallisina, alueellisina, alueiden välisinä, valtakunnallisina ja myös Leader-toimintaryhmien välisinä kansainvälisinä hankkeina. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa) Yhteensä vuodesta 2013 lähtien Ennen vuotta 2013 tehdyt sitoumukset 76,000 72,500 44, ,680 Vuoden 2013 sitoumukset 4,500 17,500 22,320 44,320 Menot yhteensä 80,500 90,000 66, ,000 Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö (milj. euroa) Ohjelmakauden Budjetoitu valtuutta Myöntämisvaltuus Ohjelma rahoituskehys valtuutena ohjelmakautena v Käytetty määrärahaa v Budjetoitu määrärahaa v Määräraha v (ohjelmakausi ) 1) 438, ,004 44, ,174 77,000 80,500 josta laajakaistahankkeet 24,570 19,500 5,070 0,321 6,000 10,000 josta Kainuu 10,287 9,394-3,256 2,300 - josta tekninen apu 22,455 17,876 4,608 8,264 3,780 3,600 Kaikki yhteensä 438, ,004 44, ,174 77,000 80,500 Kainuun hallintokokeilusta annettu laki (343/2003) ei ole voimassa enää vuonna Kainuun hallintokokeilusta annetun lain perusteella Kainuun maakuntaan kohdistuneesta myöntämisvaltuudesta aiheutuva maaseuturahaston rahoitusosuus maksetaan tästä määrärahasta. Momentin teknisen avun määrärahaa käytetään myös momenttien ja sekä Maatilatalouden kehittämisrahaston toimeenpanon osalta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteutukseen liittyvän teknisen avun maaseuturahaston rahoitusosuuden maksamiseen. Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille sekä valtion rahoitusosuus momentille Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tasomuutos Yhteensä talousarvio II lisätalousarvio 2012 talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5

6 Momentille myönnetään euroa. 1) EU:n ohjelmakauden Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien hankkeiden ja sen toteutukseen liittyvän teknisen avun Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU-rahoitusosuuden maksamiseen 2) yhdessä vastinrahoitusmomentin määrärahojen kanssa maaseuturahaston rahoitusosuutena enintään 204 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta teknisellä avulla palkattavien osuus on enintään 110 henkilötyövuotta 3) ohjelmien toteuttamisen kannalta muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen. Vuonna 2013 saa tehdä ohjelmakauteen kohdistuvia myöntämispäätöksiä eurolla. Mikäli ohjelmakauteen kohdistuvia vuoden 2012 myöntämisvaltuuksia on jäänyt käyttämättä, Valtuuden lisäys (milj. euroa) saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna I lisätalousarvioesitys HE 52/2013 vp ( ) myöntämispäätöksiä eurolla. on mitoitettu vuoden 2013 talousarviossa euroksi. Valtuuden määrää lisätään eurolla. Muutokseen sisältyy valtuuden vähentäminen eurolla, mikä vastaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman vireillä olevaa muutosehdotusta ja valtuuden lisääminen eurolla, mikä vastaa n loppuneissa, keskeytyneissä ja toteutumatta jääneistä hankkeista peruuntunutta valtuutta. Peruuntunut valtuus ei sisällä laajakaistahankkeita eikä teknistä apua. Peruuntunut valtuus budjetoidaan uudelleen ohjelman täysimääräisen käytön edistämiseksi. Talousarvio Lisätalousarvioesitys Yhteensä (ohjelmakausi ) 1) 44,320 6,647 50,967 josta laajakaistahankkeet 5,070-5,070 josta tekninen apu 4,608-4,608 Kaikki yhteensä 44,320 6,647 50,967 Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa I lisätalousarvio 2013 talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 21/2013 vp ( ) myöntämispäätöksiä eurolla. IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp ( ) myöntämispäätöksiä eurolla. on mitoitettu vuoden 2013 talousarviossa ja sen ensimmäisessä lisätalousarviossa euroksi. Valtuuden määrää lisätään eurolla, mikä vastaa n loppuneissa, keskeytyneissä ja toteutumatta jääneissä hankkeissa peruuntunutta valtuutta. Peruuntunut valtuus budjetoidaan uudelleen ohjelman täysimääräisen käytön edistämiseksi. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 6

7 Valtuuden lisäys (milj. euroa) Ohjelma Talousarvio ja I lisätalousarvio IV lisätalousarvioesitys Yhteensä (ohjelmakausi ) 1) 50,967 4,775 55,742 josta laajakaistahankkeet 5,070 0,190 5,260 josta tekninen apu 4,608-4,608 Kaikki yhteensä 50,967 4,775 55,742 Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa IV lisätalousarvio 2013 I lisätalousarvio 2013 talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp ( ) myöntämispäätöksiä eurolla. 62. Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. 1) EU:n ohjelmakauden Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavan a toteuttavien hankkeiden ja sen toteutukseen liittyvän teknisen avun valtion rahoitusosuuden maksamiseen 2) yhdessä momentilla olevan maaseuturahaston rahoitusosuuden kanssa valtion rahoitusosuutena henkilöstön palkkaamiseen sekä muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen 3) neuvoston asetuksen (EY 1290/2005) artiklan 31 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) ja 33 (maaseuturahastoa koskevat erityiset säännökset), neuvoston asetuksen (EY 1260/1999) artiklan 30 (tukikelpoisuus) ja artiklan 39 (varainhoitoa koskevat oikaisut) ja neuvoston asetuksen (ETY 2082/1993) artiklan 24 (tuen vähentäminen, pidättäminen ja peruuttaminen) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen. Vuonna 2013 saa tehdä ohjelmakauteen kohdistuvia myöntämispäätöksiä eurolla. Mikäli ohjelmakauteen kohdistuvia vuoden 2012 myöntämisvaltuuksia on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna Momentin määrärahan käytön tavoitteet on esitetty momentin selvitysosassa. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa) Yhteensä vuodesta 2013 lähtien Ennen vuotta 2013 tehdyt sitoumukset 74,100 73,100 45, ,726 Vuoden 2013 sitoumukset 4,100 15,900 20,274 40,274 Menot yhteensä 78,200 89,000 65, ,000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 7

8 Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö (milj. euroa) Ohjelmakauden Ohjelma rahoituskehys valtuutena Budjetoitu valtuutta ohjelmakautena Myöntämisvaltuus v Käytetty määrärahaa v Budjetoitu määrärahaa v Määräraha v (ohjelmakausi ) 1) 433, ,783 40, ,871 72,900 78,100 josta Kainuu 11,875 10,848-3,681 2,600 - josta tekninen apu 27,445 21,850 5,632 10,101 4,620 4,400 Ohjelmien korjaukset ,263 0,100 0,100 Kaikki yhteensä 433, ,783 40, ,134 73,000 78,200 Kainuun hallintokokeilusta annettu laki (343/2003) ei ole voimassa enää vuonna Kainuun hallintokokeilusta annetun lain perusteella Kainuun maakuntaan kohdistuneesta myöntämisvaltuudesta aiheutuva valtion rahoitusosuus maksetaan tästä määrärahasta. Momentin teknisen avun määrärahaa käytetään myös momenttien ja sekä Maatilatalouden kehittämisrahaston toimeenpanon osalta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteutukseen liittyvän teknisen avun valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tasomuutos Yhteensä talousarvio II lisätalousarvio 2012 talousarvio tilinpäätös Momentille myönnetään euroa. 1) EU:n ohjelmakauden Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavan a toteuttavien hankkeiden ja sen toteutukseen liittyvän teknisen avun valtion rahoitusosuuden maksamiseen 2) yhdessä momentilla olevan maaseuturahaston rahoitusosuuden kanssa valtion rahoitusosuutena henkilöstön palkkaamiseen sekä muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen 3) neuvoston asetuksen (EY 1290/2005) artiklan 31 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) ja 33 (maaseuturahastoa koskevat erityiset säännökset), neuvoston asetuksen (EY 1260/1999) artiklan 30 (tukikelpoisuus) ja artiklan 39 (varainhoitoa koskevat oikaisut) ja neuvoston asetuksen (ETY 2082/1993) artiklan 24 (tuen vähentäminen, pidättäminen ja peruuttaminen) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen. Vuonna 2013 saa tehdä ohjelmakauteen kohdistuvia myöntämispäätöksiä eurolla. Mikäli ohjelmakauteen kohdistuvia vuoden 2012 myöntämisvaltuuksia on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna I lisätalousarvioesitys HE 52/2013 vp ( ) myöntämispäätöksiä eurolla. on mitoitettu vuoden 2013 talousarviossa euroksi. Valtuuden määrää vähennetään eurolla. Muutokseen sisältyy valtuuden vähentäminen eurolla, mikä vastaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman vireillä olevaa muu- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 8

9 Valtuuden vähennys (milj. euroa) tosehdotusta ja valtuuden lisääminen eurolla, mikä vastaa tarvetta budjetoida uudelleen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman loppuneissa, keskeytyneissä ja toteutumatta jääneissä hankkeista peruuntunutta valtuutta. Peruuntunut valtuus ei sisällä teknistä apua. Peruuntunut valtuus budjetoidaan uudelleen ohjelman täysimääräisen käytön edistämiseksi. Talousarvio Lisätalousarvioesitys Yhteensä (ohjelmakausi ) 1) 40,274-1,078 39,196 josta tekninen apu 5,632-5,632 Kaikki yhteensä 40,274-1,078 39,196 Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa I lisätalousarvio 2013 talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 21/2013 vp ( ) myöntämispäätöksiä eurolla. IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp ( ) myöntämispäätöksiä eurolla. on mitoitettu vuoden 2013 talousarviossa ja sen ensimmäisessä lisätalousarviossa euroksi. Valtuuden määrää lisätään eurolla, mikä vastaa tarvetta budjetoida uudelleen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman täysimääräisen käytön edistämiseksi sen loppuneissa, keskeytyneissä ja toteutumatta jääneissä hankkeissa peruuntunutta valtuutta. Valtuuden lisäys (milj. euroa) Ohjelma Talousarvio ja I lisätalousarvio IV lisätalousarvioesitys Yhteensä (ohjelmakausi ) 1) 39,196 3,200 42,396 josta tekninen apu 5,632-5,632 Kaikki yhteensä 39,196 3,200 42,396 Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa IV lisätalousarvio 2013 I lisätalousarvio 2013 talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp ( ) myöntämispäätöksiä eurolla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 9