Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriö johtaa toiminta-ajatuksensa mukaisesti uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön politiikkaa osana valtioneuvostoa ja EU:n yhteistä päätöksentekoa. Ministeriön vision mukaan Suomi on uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi, monipuolisesti ja tehokkaasti hyödyntävä yhteiskunta, jossa ihminen ja luonto voivat hyvin. Ministeriön uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön politiikkaan sisältyy myös elintarvikkeiden laatu ja turvallisuus sekä eläinten ja kasvien terveys. Toimenpiteillään ministeriö luo edellytyksiä maaseudun elinkeinojen ja virkistystoimintojen kehittämiseen. Tavoitteen toteuttamiseksi vaikutetaan myös EU:n tasolla tapahtuvaan päätöksentekoon. Maa- ja metsätalousministeriön toimialan jakautuminen politiikkasektoreihin sekä niiden menot, milj. euroa (suluissa on viittaus lukuun, jossa määrärahat on budjetoitu) 2006 varsinainen talousarvio 2007 varsinainen talousarvio Muutos 2006/2007 Maaseudun kehittäminen (30.10) 195, ,985-93,006 Maatalous (30.20) 2 071, ,324 24,293 Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu (30.30) 43,949 43,770-0,179 Kala-, riista- ja porotalous (30.40) 58,328 58,458 0,130 Vesitalous (30.50) 27,898 25,426-2,472 Metsätalous (30.60 ja 63) 162, ,853-6,087 Maanmittaus ja paikkatietojen yhteiskäyttö (30.70) 54,876 55,113 0,237 Hallinto ja muut (30.90 ja 91) 88,448 88,242-0,206 Yhteensä 2 703, ,171-77,290 Ympäristöä ja luonnonsuojelua koskeva yhteisölainsäädäntö säätelee myös suomalaisten luonnonvarojen käyttöä. EU:n politiikat määrittävät tällä hetkellä erityisesti maatalouden, elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun sekä kalatalouden tavoitteita. Vuodesta 2007 lukien myös maaseudun kehittämisen tavoitteet määritellään EU:n strategiassa ja sen pohjalta laaditussa kansallisessa strategiassa. Lisäksi paikkatietojen yhteiskäytössä EU vaikuttaa toimintalinjoihin. Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan vaikuttaminen tapahtuukin pitkälti EU-politiikkojen ja säädösvalmistelun yhteydessä. Suomen EU-politiikoilla tulee olla suunta ja niiden tulee olla vaikuttavia. Uudella ohjelmakaudella EU:n laajenemisen johdosta Suomen osuus EU:n maaseudun kehittämisvaroista supistuu noin 30 prosentilla. Tätä vähennystä korvataan lisäämällä valtion rahoitusta. Lisäksi on käytettävissä EU:n suorien tukien leikkauksesta maaseudun kehittämiseen palautettavat määrärahat. EU:n säädösten mukaan maaseudun kehittämisen eri osa-alueille (ns. linjoille) on osoitettava tietty vähimmäisosuus EU:n kehyksestä, mikä rajoittaa merkittävästi ohjelmien vapaata rakentamista. Suomessa lähtökohtana on ollut suunnilleen nykytasoinen maaseudun kehittämistoiminta. Maaseudun kehittämisohjelman rahoitus kaudella ) ja kaudella , milj. euroa EU:n osuus Kansallinen osuus Yhteensä 1) Ohjelmakausi sisältää osarahoitteisten maaseudun kehittämisohjelmien lisäksi seuraavan kansallisen rahoituksen, joka siirtyy ohjelmakaudella rahoitettavaksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta: Pomo+-ohjelma, kansallinen tekninen apu ja kansallinen Leader-verkostoyksikkö, ympäristötuen kansallisesta lisäosasta EU-osarahoitteiseen ympäristötukeen siirtyvä määrä, ympäristötuen koulutus sekä tavoite 1 -alueen ulkopuolella kansallisesti rahoitetut maatalouden investointituet ja nuorten viljelijöiden aloitustuki. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Nykyinen kausi Uusi kausi 2) Nykyinen kausi Nykyinen kausi Uusi kausi Uusi kausi Linja 1 3) Linja 2 4) Linja Osa linjasta 4 (Leader) 5) Tekninen apu YHTEENSÄ Linja 1 varhaiseläke ( ) Linja 2 pellonmetsitys ( ) KAIKKI YHTEENSÄ josta linja 4 (Leader) josta modulaatiovarat Muutos edellisestä kaudesta Toimintalinjan 1 tavoitteena on maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn parantaminen tukemalla muun muassa ammatillista koulutusta ja tiedotusta, nuorten viljelijöiden maatalouden harjoittamisen aloittamista, maatalouden investointeja, maa- ja metsätaloustuotteiden jalostukseen ja markkinointiin liittyviä investointeja sekä innovatiivista yhteistyötä maaja metsätalous- sekä elintarvikealalla. Toimintalinjan 2 tukijärjestelmät kuten luonnonhaittakorvaukset, maatalouden ympäristötuet, eläinten hyvinvointia edistävät tuet sekä ei-tuotannolliset investoinnit liittyvät ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseen. Toimintalinjan 3 tavoitteena on maaseutualueiden elämänlaadun ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen tukemalla maatilojen monialaistamista, mikroyritysten perustamista ja kehittämistä, matkailuelinkeinon edistämistä, elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelujen kehittämistä, kylien kehittämistä, maaseutuperinnön säilyttämistä ja edistämistä sekä näitä toimia tukevaa koulutusta ja tiedotusta. Toimintalinja 4 liittyy paikallisten kehittämisstrategioiden mukaisesti kaikilla toimintalinjoilla toteutettavaan Leader-toimintatapaan. Tekninen apu sisältää myös kansallisen maaseutuverkoston toiminnan. Linjoihin 1. ja 2. sisältyvät toimenpiteet kohdistuvat lähinnä maatalous -politiikkasektoriin, muut lähinnä maaseudun kehittäminen -politiikkasektoriin. Seuraavassa on toimialan politiikkasektoreiden toimintaympäristön kuvausta, maa- ja metsätalousministeriön asettamat alustavat toimialan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2007 ja perustelu määrärahamuutokselle 2006/2007 sekä hallinnonalan toiminnalliset tulostavoitteet. Muut alustavat tulostavoitteet ja perustelut on esitetty lukuja momenttiperusteluissa. Maaseudun kehittäminen Toimintaympäristö Väestön väheneminen maaseutualueilla on viime vuosina hieman tasaantunut. Väestö keskittyy kuitenkin edelleen entistä harvempiin alueellisiin kasvukeskuksiin ja maaseudulta muuttavat erityisesti nuoret, koulutetut, työikäiset ja naiset. Tämä heikentää huoltosuhdetta ja vaikeuttaa maaseudun elinvoiman säilyttämistä. Hyvinvointia kuvaavat mittarit (muun muassa väestö, työllisyysaste) osoittavat kaupunkien ja kaupunkien läheisen maaseudun olevan lähes samalla tasolla, kun taas harvaan asuttu ja ydinmaaseutu jäävät keskiarvon alapuolelle. Maaseudun elinkeinorakenne on moni- 2) Mukaan lukien modulaatiovarat. 3) Ilman varhaiseläkejärjestelmää. 4) Ilman pellonmetsitystä. 5) Vain yhteishankkeet ja hallintoraha (Leader-toimintatapa sisältyy linjojen 1, 2 ja 3 rahoitusosuuksiin). Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 puolistunut erityisesti pienyritysvaltaisen ja monimuotoisen yritystoiminnan johdosta. Kaikista aktiivitiloista noin kolmanneksella harjoitetaan myös muuta yritystoimintaa kuin alkutuotantoa. Toimintaympäristön muutosta kuvaavat tunnusluvut Maaseudun väestön osuus koko maan väestöstä (%) 6) Harvaan asuttu maaseutu 11,0 10,9 10,7 10,6 Ydinmaaseutu 15,3 15,2 15,2 15,1 Kaupunkien läheinen maaseutu 15,5 15,6 15,8 15,9 Maaseutu yhteensä 41,8 41,7 41,7 41,6 Vaikuttavuustavoitteet Maaseudun kehittämisen politiikkasektorilla ensisijaiseksi tavoitteeksi asetetaan maaseudun elinvoiman lisääminen kestävällä tavalla. Tähän vaikutetaan edistämällä maaseutualueiden tasapainoista kehitystä suhteessa koko maan kehitykseen. Erityinen haaste on harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehityksen tasapainottuminen ja työllisyyden paraneminen etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Tunnusluvut Väkiluvun muutos (%) Hidastuu Harvaan asuttu maaseutu -1,31-1,16-1,05-1,09 Ydinmaaseutu -0,39-0,30-0,10-0,20 Määrärahojen muutokset Määrärahat supistuvat 93,0 milj. euroa (-47 %), mikä johtuu siitä, että EU-osarahoitteisen ohjelmatoiminnan maksatukset painottuvat nykyisen ohjelmakauden viimeiseen vuoteen, eli vuoteen Myös maaseutuneuvonnan määrärahat supistuvat suhteellisen paljon (-11 %). Maatalous Toimintaympäristö Maailmankaupan vapautuminen ja EU:n laajeneminen ovat lisänneet kilpailua markkinoilla. Kiristyneen kilpailun vaikutukset heijastuvat maataloustuotteiden hintatasoon, sillä Suomen hintataso ei voi merkittävästi poiketa keskeisten kilpailijamaiden hintatasosta. Maataloustuotteiden hintataso määräytyy pitkälti kotimaisen elintarviketeollisuuden kilpailukyvyn perusteella. Lisäksi EU on keväällä 2005 alentanut huomattavasti maksamiensa vientitukien tasoja, mikä on supistanut Suomessa maksettavia vientitukia noin 29 %. Vuonna 2006 Suomessa käyttöön otettu EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistus poisti pääosin tukien ja tuotannon välisen kytkennän EU:n suorissa tuissa, joiden osuus viljelijätuista on 30 %. Uudistuksessa ympäristönäkökohtien sekä elintarvikkeiden laatuun ja turvallisuuteen liittyvien tekijöiden huomioon ottaminen asetettiin EU:n suorien tukien saannin edellytykseksi. Uudella ohjelmakaudella vuodesta 2007 lähtien nämä ns. täydentävät ehdot ovat myös maatalouden ympäristötuki- ja luonnonhaittakorvausjärjestelmien tukiehtona. Viljelijöiden täydentäviä ehtoja koskevan tietämyksen lisäämiseksi otetaan vuonna 2007 käyttöön uusi tilaneuvontajärjestelmä. EU:n sokerialan uudistukseen liittyen otetaan käyttöön myös uusia sokerialan rakenneuudistustoimenpiteitä, jotka EU rahoittaa keräämällä maksuja tuotantoa jatkavalta sokeriteollisuudelta. EU:n suorien tukien osittaisen irrottamisen tuotannosta arvioidaan keskipitkällä aikavälillä lisäävän tuotannon markkinasuuntautuneisuutta ja alueellista keskittymistä, vähentävän tuotantoa ja nopeuttavan maatilojen rakennekehitystä. Ympäristöön ja huoltovarmuuteen liittyvien näkökohtien vuoksi on tärkeää, että likimain nykyisensuuruinen peltoala 6) Tunnusluvut on esitetty päivitetyn uuden maaseudun kolmijakoluokittelun mukaan. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 säilyy viljelykuntoisena jatkossakin. Elintarvikekäytöstä vapautuvasta peltoalasta on kuitenkin mahdollista siirtää osa peltobioenergiantuotantoon. Etelä-Suomen kansallisen tuen kausi päättyy vuoden 2007 lopussa. Tuen jatko edellyttää komission hyväksyntää. Pohjoisen tuen alueella tukijärjestelmä on pitkäaikainen. EU arvioi kuitenkin vuoden 2007 aikana pohjoisen tuen kehittämistarpeita. Maatalouden ravinnepäästöt maaperään, vesistöihin ja ilmaan vähenevät uusien, tarkennettujen tuotantomenetelmien ja -suositusten ja -määräysten seurauksena. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päästörajoitusten mukaisesti maatalousperäisten energialähteiden tuotanto ja käyttö lisääntyvät lähivuosina. Toimintaympäristön muutoksen tunnusluvut Yksikkö Kehitysarvio 2007 Tukea saaneiden tilojen määrä kpl laskee (v nousun jälkeen) Väheneminen edellisestä vuodesta % 1,8 1,9 3,3 jatkuu melko nopeana Tilojen keskimääräinen peltopintaala ha 31,8 32,7 34,2 kasvaa Pellonkäyttö Maatalouskäytössä yht., josta ha nykyinen taso elintarvikkeiden ja rehujen tuotannossa oleva ala ha supistuu hitaasti energiakäytössä oleva ala ha kasvaa olennaisesti kesantona oleva ala ha kasvaa hitaasti Tuotantomäärät Maitomäärä milj. ltr 2 399, , laskee hitaasti Lihantuotanto yhteensä, josta milj. kg 373,6 379,5 378 naudanlihan tuotanto milj. kg 95,8 93,3 87 laskee hitaasti sianlihan tuotanto milj. kg 193,2 198,5 204 kasvaa kulutuksen tahdissa siipikarjanlihan tuotanto milj. kg 83,7 87,0 87 kasvaa kulutuksen tahdissa Kananmunien tuotanto milj. kg 56,2 58,0 58 laskee hitaasti Viljasato yhteensä milj. kg 3 791, , laskee hitaasti Maataloustulo (kokonaistasolla) milj , ,4 925,0 laskee Vaikuttavuustavoitteet Tavoitteena on maataloustuotannon jatkuminen koko Suomessa ja kotimaisen elintarvikeketjun tarvitseman laadukkaan raaka-aineen tuottaminen, maatalouden kannattavuuden turvaaminen sekä maataloustuotannon ravinnekuormituksen vähentäminen. Tavoitteena on myös energiantuotantoon käytetyn peltoalan kasvu. Tunnusluvut arvio 2006 arvio 2007 tavoite 1. Maataloustulo euroa/tila nousee 2. Kirjanpitotilojen työansio euroa/tunti 7) 3,8 3,7 3,4 3,4 nousee Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 3. Kannattavuuskerroin 8) neljäsosalla suurempi kuin 0,72 0,72 0,67 0,67 nousee neljäsosalla pienempi kuin 0,17 0,14 0,09 0,09 nousee 4. Omavaraisuus % maito, neste liha kananmunat ruis Valtakunnallinen typpitase, kg H/ ha 9) <52 <51 <50 6. Valtakunnallinen fosforitase, kg P/ ha 10,9 10,5 <10,3 <10,1 <9,9 7. Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia hiilidioksidia/ekvivalenttia 10) 5,74 5,63 <5,6 <5,6 <5,5 8. Energiakasveilla % pellosta 0 0,2 0,4 0,5 1,0 Määrärahojen muutokset Määrärahat kasvavat 24,3 milj. euroa (+1 %) muun muassa EU:n sokerialan rakenneuudistuksen johdosta. Käytettävissä olevien määrärahojen taso säilyy kuitenkin suunnilleen edellisvuoden tasolla, kun vuonna 2006 käytettävissä oli talousarviomäärärahojen lisäksi maatalouden ympäristötukeen edelliseltä vuodelta siirtynyt 62,7 milj. euroa ja vuonna 2007 on käytössä 44,5 milj. euroa vuodelta 2006 siirtyvää määrärahaa eri tarkoituksiin. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Toimintaympäristö Turvallisuustavoitteet suomalaisessa elintarvikeketjussa rakentuvat EU:n yhteisen politiikan perustalle. Elintarvikkeiden turvallisuus ja eläinten hyvinvointi on kytketty osaksi yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteita. Tavoitteiden toteutuminen varmistetaan täydentävien ehtojen valvonnalla. EU:n laajeneminen, lisääntyvä maailmankauppa sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset tuovat sisämarkkinakauppaan uusia riskejä, jotka liittyvät eläin- ja kasvitautien leviämiseen sekä elintarvikkeiden ja maatalouden tuotantopanosten turvallisuuteen. Kriisinhallinnan tarve kasvaa, mikä todettiin lintuinfluenssan osalta taudin levittyä Aasiasta Eurooppaan ja Afrikkaan. Vaikuttavuustavoitteet eläinten ja kasvien terveys sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu säilyy edelleen hyvänä, eläinten hyvinvointi paranee, 7) Työtuntiansio lasketaan vähentämällä kokonaistuotosta kaikki kustannukset (sisältää oman pääoman 5 % korkovaatimuksen) ja jakamalla saatu euromäärä tehdyillä työtunneilla. Kirjanpitotilojen työtuntiansio on MTT:n ennuste vuodelle 2005 ja ) Kannattavuuskerroin osoittaa, kuinka suuri osa oman työn palkkavaatimuksesta ja oman pääoman korkovaatimuksesta on saavutettu. Oman työn palkkavaatimus oli vuonna ,3 euroa, vuonna ,7 euroa ja vuonna ,3 euroa tunnilta sekä oman pääoman korkovaatimus oli 5 prosenttia. 9) Typpi- ja fosforitase kuvaavat peltohehtaarille käytetyistä panoksista tulevien ja lopputuotteisiin sitoutuneiden ravinnemäärien erotusta. 10) Maatalouden kasvihuonekaasujen toteutuneet päästötiedot ovat MTT:n ja Tilastokeskuksen laskemia. Aiemmasta laskentatavasta poiketen ne eivät sisällä maatalousmaan hiilidioksidipäästöjä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 elintarvikevälitteiset ja eläinten ja ihmisten välillä leviävät tautitapaukset vähenevät ja vieraiden aineiden esiintyminen elintarvikkeissa pysyy nykyisellä hyvällä tasolla, ja alkuperä- ja tuotantotapamerkinnät ovat luotettavia ja muuntogeenisten tuotteiden käyttöönotto on hallittua. Määrärahojen muutokset Määrärahojen taso säilyy ennallaan. Kala-, riista- ja porotalous Toimintaympäristö Kala- ja riistakantojen arvioidaan säilyvän elinvoimaisina, porotaloudessa laidunten kestävyydessä on elpymistä. Kalastuksessa ammatinharjoittajien määrän arvioidaan vähenevän, toisaalta vapaa-ajan kalastajien ja metsästäjien lukumäärät ovat edelleen suhteellisen korkealla tasolla. Vaikuttavuustavoitteet kala- ja riistakantojen kestävä ja monipuolinen hyödyntäminen, porolaidunten kestävän käytön mukaan mitoitettu kannattava porotalous, elinkeinokalatalouden kannattavuuden parantaminen, vapaa-ajan kalastuksen lisääntyminen kestävän käytön sallimissa rajoissa, kalavarojen tehokas, tarpeeseen perustuva ja suunnitelmallinen hoito, ja riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen rajoittaminen. Määrärahojen muutokset Määrärahojen taso säilyy ennallaan. Vesitalous Toimintaympäristö Yhdyskuntien ja yhteiskunnan tärkeiden toimintojen tulvariskien hallintaa ja vesistöjen käytettävyyttä parantavien hankkeiden tarve ja kysyntä kasvaa. Tähän vaikuttaa osaltaan myös valmisteilla oleva EU:n tulvadirektiivi. Kuntarajat ylittävää yhteistyötä ja erityistilanteisiin varautumista palvelevia vesihuoltohankkeita on runsaasti vireillä eri puolella Suomea. Hankkeet tukevat myös vesihuollon rakenteellista kehitystä kohti suurempia toiminnallisia yksiköitä. Valtion tuen kysyntä on edelleen suuri. Vaikuttavuustavoitteet Tavoitteena on yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä vesitalous. Vesistöjen hoidossa tavoitteena on vesistöjen hyvä käytettävyys ja hyvä riskien hallinta myös poikkeuksellisissa vesitilanteissa. Vesihuollon edistämisessä pyritään alueellisen yhteistyön, erityistilanteisiin varautumisen sekä maaseudun vesihuollon parantamiseen. Tavoitteena on myös vaikuttaa yhdyskuntapoliittisiin ratkaisuihin, jotta ne olisivat tulvariskien hallinnan ja vesihuollon välttämättömyyspalvelujen saatavuuden kannalta kestäviä. Määrärahojen muutokset Määrärahojen taso alenee. Metsätalous Toimintaympäristö Metsätalouden kannattavuutta kuvaava yksityismetsätalouden nettotulos on viime vuosina reaalisesti heikentynyt, koska hakkuukertymä ei ole kasvanut odotusten mukaisesti ja puun hinnat ovat kuusitukkia lukuun ottamatta reaalisesti laskeneet. Vuoden 2007 hakkuukertymään vaikuttavat ennen kaikkea puun hintakehitys ja puun tuonnin kehitys Venäjältä. Metsätalouden kannattavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota vuonna 2006 valmistuvissa uusituissa hyvän metsänhoidon suosituksissa. Metsähakkeen käyttö on kohonnut Kansallisen metsäohjelma 2010:n tavoitteiden mukaisesti (v. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 2005 2,99 milj. m 3 ) ja käytön ennustetaan kasvavan myös vuonna Energiapuun talteenoton kannattavuus nuorista metsistä on kuitenkin pitkälti valtion tukien varassa. Metsäsektorin työllisyys on laskenut, mutta jonkin verran hitaammin kuin on ennakoitu. Tulevaisuudessa metsäsektorilla voi olla ongelmana työvoiman saatavuus, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle. Lähivuosina myös metsänomistajien keski-iän nousu ja kaupunkilaismetsänomistajien määrän lisääntyminen tulee jatkumaan. Nämä lisäävät metsäneuvontapalveluiden ja metsätyöpalveluiden tarvetta, kun metsänomistajien omatoimisuus metsätöissä vähenee. Toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten takia kansallista metsäohjelmaa tarkistetaan. Tarkistustyö saadaan valmiiksi vuonna Tarkistettu ohjelma on tarkoitus ulottaa metsäsektorin pitkäjänteisyyttä korostaen vuoteen Vuonna 2007 tehdään myös päätös kansallista metsäohjelmaa täydentävän Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) jatkamisesta ja luonnonsuojelulain mukaisesta luonnonsuojeluohjelmasta. Vaikuttavuustavoitteet Hakkuukertymän nouseminen kansallisen metsäohjelman tavoitteeseen (63 68 milj. m 3 ) lisäisi kantorahatuloja ja parantaisi metsätalouden kannattavuutta. Tällä hetkellä kestävien hakkuumahdollisuuksien käyttöaste on hieman yli 80 prosenttia. Valtio voi vain välillisesti vaikuttaa hakkuukertymän lisäämiseen, mutta valtio voi sen sijaan konkreettisesti vaikuttaa metsätalouden kestävyyteen. Tämä edellyttää, että huolehditaan pitkäjänteisesti metsänhoito- ja metsänparannustöiden toteuttamisesta, metsäsuunnittelusta, metsänomistajien neuvonnasta ja metsäluonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä, jolloin hakkuut voidaan tehdä metsätalouden kestävyyttä vaarantamatta. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa metsäpolitiikan lähivuosien tärkeimmiksi yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiksi metsien korkean puuntuotannollisen käyttöasteen, metsien hyvän puuntuotannollisen tilan, metsien monimuotoisuuden, ja metsätalouden kannattavuuden. Tavoitteisiin pyritään toteuttamalla hallitusohjelman mukaisesti kansallista metsäohjelmaa ja siihen liittyvää Etelä- Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa. Määrärahojen muutokset Määrärahojen taso laskee 6,1 milj. euroa (-3,7 %), minkä vuoksi kansallisessa metsäohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen vaikeutuu. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen vähenee 5 milj. eurolla, mikä vähentää valtion tuella rahoitettavien metsänhoitotöiden suoritemääriä ja työllisyysvaikutusta. Valtionapu metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaatioille pienenee 0,49 milj. eurolla. Maanmittaus ja paikkatietojen yhteiskäyttö Toimintaympäristö Maanmittaustehtävät ovat osa valtion peruspalvelutehtävää, jolla ylläpidetään valtakunnallista kiinteistö- ja maastotietojärjestelmää. Nämä järjestelmät ovat perustana monissa yhteiskunnan ydintoiminnoissa ja niihin liittyvissä tietojärjestelmissä. Maanmittausalan palveluihin ja tuotteisiin kohdistuu jatkuvasti paikkatieto- ja paikannustekniikan käytön lisääntymisen, tieto- ja sisältöteollisuuden yleisen laajenemisen sekä tiedonsiirtoteknologian kehittymiseen perustuvien tietovarantojen käytön lisääntymisen luomia muutostarpeita. Kansallisten tietovarantojen ja palveluiden merkitys virallisina ja luotettavina tietolähteinä korostuu. Euroopan unionin alueella otetaan käyttöön yhtenäiset koordinaattijärjestelmät ja karttaprojektiot. Paikkatietojen harmonisointiin tähtäävä INSPIRE-direktiiviehdotus tulee vaikuttamaan Suomen kansallisen paikkatietostrategian toimenpanoon. Vaikuttavuustavoitteet kiinteistö- ja maastotietojärjestelmä turvaavat osaltaan yksityisen maanomistuksen pysyvyyden ja maastotiedon oikeellisuuden, kiinteistöjä ja maastoa koskevat tiedot ovat valtakunnallisesti kattavia, ajantasaisia ja niitä hyödynnetään laajasti yhteiskunnassa (tietovarantojen hyödyntämisessä hakukertojen kasvu vähintään 3 % edellisvuodesta), ja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 toimialan tietovarantojen monipuolinen käyttö helpottaa kansalaisten arkea, tehostaa hallintoa ja edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä. Määrärahojen muutokset Määrärahojen taso säilyy ennallaan. Hallinto ja muut Määrärahojen mitoituksessa on otettu huomioon Maaseutuviraston perustaminen sekä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ja maa- ja metsätalousministeriön tehtävien vastaavat muutokset. Määrärahojen taso alenee hieman toimintojen supistamisen johdosta. Maa- ja metsätalousministeriön asettamat hallinnonalan toiminnallisen tuloksellisuuden alustavat tavoitteet vuodelle Maa- ja metsätalousministeriön hallinnon kehittämisen ja toimintojen alueellistamisen tavoitteista ja toimenpiteistä tekemän päätöksen perusteella lukien kootaan maatalouden ja maaseudun kehittämisen suunnittelu-, ohjaus- ja toimeenpanotehtäviä maa- ja metsätalousministeriöstä ja niihin liittyviä talous- ja tietohallintotehtäviä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta Maaseutuvirastoon. Ministeriön tehtävät keskitetään hallintopoliittisten linjausten mukaisesti yhteiskuntapolitiikan strategisiin kysymyksiin ja kansainvälisiin asioihin. Tietopalvelukeskuksen tehtävät keskitetään entistä kohdennetummin maaseutuelinkeinotilaston tuottamiseen ja tietohallinnan asiantuntijatehtäviin hallinnonalalla. Maa- ja metsätalousministeriön tekemän päätöksen mukaan Maaseutuviraston sijaintipaikkakunta on Seinäjoki ja palvelukeskustehtävien sijaintipaikka on Pori. 2. Hallinnonalan virastoissa ja laitoksissa toimeenpannaan ja tarkistetaan tuottavuusohjelmia voimavaroja kohdennetaan painopistealueille, toimintatapoja ja toimintojen järjestämistä tehostetaan, tarkistetaan vuosille laaditut strategiset henkilöstösuunnitelmat, ja kehitetään seurantaa ja arviointia, ohjausta ja johtamista, muun muassa sitä tukevaa laskentatointa. 3. Luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen ja ilmastopolitiikka Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaramittareiden perusteella uusiutuvien luonnonvarojen tila on Suomessa yleisesti ottaen hyvä ja käyttö kestävän kehityksen mukaista: maataloudesta ja vesiviljelystä vesiin aiheutuvaa kuormitusta vähennetään, maatalouden aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä pienennetään, metsävarojen määrä on säilynyt runsaana valtakunnan metsien inventoinnin mukaan, uusiutuvien energialähteiden (puu, maatalouden biomassa, biokaasu, bioetanoli, biodiesel) tuotantoa ja käyttöä edistetään, useimmat taloudellisesti tärkeät kalakannat ovat jo tehokkaasti hyödynnettyjä eikä niiden saaliita ole enää mahdollista lisätä, porotaloutta harjoitetaan lähtökohtaisesti ekologisen kantokyvyn rajoissa, laidunten kuluneisuus on paikoittainen ongelma, joskin tilanne on hieman parantunut etenkin pohjoisissa paliskunnissa, ja metsästys mitoitetaan riistakantojen mukaiseksi. Useimpien riistalajien kannat ovat vahvat. Maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa alueiden kehittämiseen vaikuttavat määrärahat tai määrärahan osat ovat seuraavat: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma vuosiksi (toimintalinjoihin 1, 3 ja 4 liittyvät kehittämismäärärahat), mom ja 62. Komissio hyväksynee ohjelman vuoden 2006 loppuun mennessä. Metsäluonnon hoidon edistäminen (mom ). Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 Hallinnonalan määrärahat vuosina v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v varsinainen talousarvio 1000 Muutos % 10. Maaseudun kehittäminen Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion osuutena kertyvillä varoilla (arviomääräraha) Valtionapu 4H-toimintaan (kiinteä määräraha) EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha) Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Maatalous Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Torjunta-ainetarkastukset (arviomääräraha) Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) EU-tulotuki (arviomääräraha) Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) Maatalouden ympäristötuki (siirtomääräraha 2 v) Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) Luopumistuet ja -korvaukset ja pellonmetsitystuki (siirtomääräraha 2 v) Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Laatujärjestelmien kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Puutarhatalouden ja sokerintuotannon erityistoimenpiteet (siirtomääräraha 3 v) Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha) Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (siirtomääräraha 2 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v varsinainen talousarvio 1000 Muutos % 30. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha) Eräät korvaukset (arviomääräraha) Kala-, riista- ja porotalous Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 2 v) Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (arviomääräraha) Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) Metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen (siirtomääräraha 2 v) Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) Tenojoen kalastuslupamaksut ja viehekalastusmaksut (arviomääräraha) Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet (siirtomääräraha 3 v) Vesitalous Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 2 v) Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki (arviomääräraha) Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin (siirtomääräraha 3 v) Eräät valtion maksettavaksi määrätyt korvaukset (arviomääräraha) Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha 3 v) Metsätalous Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Metsäpuiden siemenhuolto (kiinteä määräraha) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v varsinainen talousarvio 1000 Muutos % 42. Valtionapu metsätalouden edistämisja valvontaorganisaatioille (siirtomääräraha 2 v) Eräät korvaukset (arviomääräraha) Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Eräät metsätalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v) Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v) Metsähallitus Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) Maanmittaus ja paikkatietojen yhteiskäyttö Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Geodeettisen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha) (71.) Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos (72.) Elintarvikevirasto (73.) Kasvintuotannon tarkastuskeskus 90. Hallinto Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Tietojärjestelmien kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Maaseutuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Yhteistutkimukset (siirtomääräraha 3 v) Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v varsinainen talousarvio 1000 Muutos % 91. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta ja eläinlääkintävahinkojen arviolautakunta Lautakuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä 11) Maaseudun kehittäminen S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla maaseudun elinvoiman lisäämiseen vaikutetaan ohjelmatyön, yritystukien, tutkimus- ja kehittämishankkeiden samoin kuin maaseudun neuvonnan avulla. Maaseutualueiden ja erityisesti harvaan asutun ja ydinmaaseudun tasapainoinen kestävä kehitys edellyttää paitsi voimavarojen suuntaamista näille alueille myös maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen antamien mahdollisuuksien hyödyntämistä. Ohjelmakaudella arvioidaan tähän mennessä syntyneen runsaat uutta työpaikkaa, näistä vajaa puolet naisille. Uusista työpaikoista noin 60 prosenttia sijaitsi harvaan asutulla ja ydinmaaseudulla. Uusia yrityksiä on syntynyt yli 4 000, joista noin puolet sijaitsee harvaan asutulla tai ydinmaaseudulla. Yli työpaikkaa on uudistettu. Näistä 60 prosenttia sijaitsi harvaanasutulla tai ydinmaaseudulla. Ohjelmien rahoitus ja toteuttaminen jatkuu vuoden 2008 loppuun saakka (alueellista maaseudun kehittämisohjelmaa ALMAa lukuun ottamatta). Ohjelmakautta varten on laadittu kansallinen maaseudun kehittämisstrategia, jota toteutetaan Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Ohjelmalla edistetään maaseutualueiden kasvua, työllisyyttä ja kestävää kehitystä vaikuttamalla maaseudun peruselinkeinojen säilymiseen ja niiden monipuolistamiseen, muun yritystoiminnan kehittämiseen ja paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistamiseen maaseudun elinvoiman ja elämänlaadun lisäämiseksi. Maaseudun kehittämisohjelman linjojen 1, 3 ja 4 toimenpiteet sekä tekninen apu rahoitetaan pääosin tämän luvun määrärahoin ja linjan 2 toimenpiteet luvun määrärahoin. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista. Kansallisen maaseutupolitiikan painopisteet määritellään vuosille laadittavassa maaseutupoliittisessa erityisohjelmassa. Vuosien erityisohjelmassa tavoitteiksi oli asetettu elinkeinojen ja työn uudistaminen, osaamisen tason nostaminen, peruspalvelujen ja asumisen kehittäminen sekä maaseudun toimintarakenteiden vahvistaminen. Kansallista rahoitusta kohdennetaan erityisohjelman mukaisiin toimenpiteisiin mm. valtakunnallisina maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeina, erityisesti laajoina toimialakohtaisina verkostohankkeina, sekä kahdeksan maaseutuprofessuurin rahoitukseen. Maaseudun neuvontajärjestöjen työtä maatilatalouden ja maaseudun muun yritystoiminnan kehittämiseksi ja elinvoimaisen maaseudun säilyttämiseksi tuetaan valtionavulla. Neuvontajärjestöt tukevat omalta osaltaan hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelman tavoitteita erityisesti yritysten liiketoimintaosaamisen sekä sukupolvenvaihdoksia ja muita hallittuja omistuksen siirtoja varten tarvittavan yritysneuvonnan osalta. 4H-toiminnalla edistetään erityisesti maaseudun ja kaupungin välisen vuorovaikutuksen vahvistamisen tavoitetta. Kansallisilla totopelivaroilla edistetään hevostaloutta, erityisesti kotimaista hevoskasvatusta. 11) Lisäksi pääluokan 30 määrärahoja (mom ja 62, ja 47, , 42, 51, 62 ja 77, ja ) voidaan käyttää 332 henkilötyövuotta vastaavasti tilapäisluonteisiin tehtäviin palkattavien määräaikaisten henkilöiden palkkaamiseen valtion virastoihin tai laitoksiin. Lisäksi hallinnonalan tehtäviä hoitaa toisten pääluokkien henkilöstömäärissä: KTM, TE-keskukset: noin 705 EU:n maatalous-, maaseutu- ja kalastuspolitiikan toimeenpanotehtävissä, YM: 242 vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, SM: 26 läänineläinlääkäriä, UM: 7 erityisasiantuntijaa, VM: noin 40 tullilaitoksessa tarkastustehtävissä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2007 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti maaseudun kehittämisen politiikkasektorille seuraavat vaikuttavuustavoitteet, joilla varmistetaan ohjelmakauden tavoitteiden toteutumista, joiden maksatus jatkuu vuoden 2008 loppuun: maaseudun yritystoiminta vahvistuu (ohjelmakaudella yli uutta yritystä, joista 50 % harvaanasutulla ja ydinmaaseudulla) työllisyys paranee (ohjelmakaudella vähintään uutta työpaikkaa, joista 50 % harvaanasutulla ja ydinmaaseudulla) osaaminen vahvistuu (ohjelmakaudella vähintään koulutettua), ja kylätoiminta aktivoituu (vuoden 2007 loppuun mennessä vähintään kyläsuunnitelmaa). Toiminnallinen tuloksellisuus ohjelmakauden ohjelmien maksatukset edistyvät N+2 säännön mukaisesti siten, että ne toteutuvat mahdollisimman täysimääräisesti vuoden 2008 aikana, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma pyritään aloittamaan mahdollisimman pian ohjelmakauden alkupuolella. 50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (244/2002) mukaisesti yleisavustuksena neuvontaan ja tutkimukseen myönnettävien valtionapujen maksamiseen lähinnä valtakunnallista, koko maan kattavaa neuvontaa harjoittaville rekisteröidyille yhdistyksille ja muille yhteisöille. Määrärahaa saa käyttää myös vuonna 2004 Loimaalle perustetun maatalousmuseon vuokra- ja muihin toimintamenoihin enintään euroa. Erikseen haettaessa määrärahaa saadaan myöntää myös erityisavustuksena. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Valtionapuinen neuvonta tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen vaikuttavuustavoitteiden toteuttamista turvaamalla tasokkaan sekä alueellisesti ja sisällöllisesti kattavan neuvonnan tarjonnan, joka omalta osaltaan luo edellytyksiä maataloustuotannon harjoittamiselle koko Suomessa. Alueellisella neuvontajärjestöllä on vuosittain n asiakaskontaktia (laskutettujen asiakkaiden määrä). Määrärahaa suunnataan siten, että voidaan turvata kattavat ja korkealaatuiset neuvontakokonaisuudet. Neuvontajärjestöjen ohjauksella suunnataan toimintaa em. tavoitteisiin pääsemiseksi. Maaseudun elinkeinoneuvonnalle asetetaan alustavasti kolme avaintulosaluetta ja niille seuraavat tulostavoitteet: 1. Maaseutuyritysten kilpailukyvyn sekä tuotteiden, toiminnan ja palvelujen laadun parantaminen Maatalouden tuottavuuskasvun ja perheviljelmien kannattavuuden turvaamiseksi neuvonta panostaa taloudellisten laskelmien ja taloussuunnitelmien tekemiseen sekä analysointiin. Tavoitteena on mm. laatia liiketaloussuunnitelma kaikille omistajanvaihdosta suunnitteleville tiloille. Neuvonta toteuttaa suurimman osan alkutuotannon laatukoulutuksesta ja sertifioinnin neuvonnasta. 2. Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen Maataloustuotannon ravinnekuormituksen vähentämiseksi neuvontajärjestöt tekevät kattavasti viljelysuunnitelmia tiloille. 3. Maaseudun elinkeinojen monipuolistaminen Maatalouden energiatuotannon lisäämiseksi neuvonnassa panostetaan tuotantotekniikoiden sekä tuotannon kannattavuuden, tukimahdollisuuksien ja markkinointikanavien esittelyyn. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Momentille on ehdotettu euron määrärahaa, joka on 25 prosenttia vähemmän kuin kuluvana vuonna. Momentin selvitysosasta ilmenee, että määrärahalla tulisi turvata kattavat ja korkealaatuiset neuvontakokonaisuudet tasapuolisesti koko maassa. Maaseudun elinkeinoneuvonnalle on asetettu alustavasti kolme avaintulosaluetta: maaseutuyritysten kilpailukyvyn sekä tuotteiden, toiminnan ja palveluiden laadun parantaminen, ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen sekä maaseudun elinkeinojen monipuolistaminen. Neuvontajärjestöjen toiminta edistää yhteistyössä maaseudun muiden toimijoiden kanssa yritystoiminnan monipuolistamista. Yhteistyömalli on osoittautunut myös maaja metsätalousministeriön suorittamassa arvioinnissa Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 merkittäväksi neuvontakentän kokonaisuuden hallinnassa. Neuvonnan rooli on erityisen tärkeä EU:n uuden ohjelmakauden tuomien haasteiden ratkaisemisessa ja toimintaympäristön muuttuessa. Valtionavun osuus on ollut neuvontajärjestöjen budjetissa noin 20 prosenttia. Myös Euroopan maiden neuvontaorganisaatioiden yhteisessä kokouksessa on todettu, että valtion tulisi olla noin 20 prosentin osuudella rahoittamassa neuvontajärjestöjen toimintaa, jos halutaan varmistaa, että kansallisesti tärkeät ja maaseudun kehittämisasiat toteutuvat alueellisesti koko maassa. Maatilatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen neuvonta on julkisen rahoituksen (momentin määräraha ja EU-hankkeet) turvin pystynyt työllistämään lähes 900 henkilöä. Valtionavun leikkaus merkitsee noin 100 henkilötyövuoden supistuksia. Tästä seuraa myös palvelumaksujen menetyksiä, koska valtionavun leikkausta ei ole mahdollista korvata lisäämällä palvelutuotannon määriä/ henkilö tai korottamalla yksikköhintoja. Neuvontajärjestöjen asemaa vaikeuttaa lisäksi hankerahoituksen väheneminen vuonna Sen osuus on ollut noin viidennes toiminnan rahoituksesta. Hankerahoituksen leikkauksen on arvioitu aiheuttavan noin henkilön vähennystarpeen. Yhteensä valtionavun ja hankerahoituksen leikkaus aiheuttaisi siten noin henkilön vähennyksen vuonna 2007 neuvontaorganisaatiossa. Valiokunta viittaa eduskunnan maatalouspoliittisen selonteon käsittelyn yhteydessä hyväksyttyyn lausumaan (MmVM 7/2006 vp), joka edellyttää, että elintarviketalouteen liittyvän neuvonnan riittävä rahoitus turvataan. Valiokunta pitää maaseudun elinkeinoneuvonnalle ehdotettua määrärahaa riittämättömänä. Valiokunta ehdottaa momentille lisättäväksi euroa maatilatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen kehittämiseen. M a a t a l o u s m u s e o n v u o k r a - j a m u u t t o i- m i n t a m e n o t. Momentin perustelujen mukaan määrärahaa saa käyttää vuonna 2004 Loimaalle perustetun maatalousmuseon vuokra- ja muihin toimintamenoihin enintään euroa. Vuoden 2004, 2005 ja 2006 talousarvioissa tarkoitukseen varattiin enintään euroa, mitä valtiovarainvaliokunta edelleenkin pitää valtionavun vähimmäistasona myös tulevina vuosina. Suomen maatalousmuseo Saran kiinteistökulut ovat euroa ja palkat sivukuluineen yhteensä euroa vuodessa. Ehdotettu valtionapu ei siten riitä edes kiinteistö- ja henkilöstökuluihin. Muut välttämättömät toimintakulut (tietoliikenne, ostopalvelut, vakuutukset sekä näyttely-, kokoelma-, julkaisu- ja tutkimustoiminta) ovat saadun selvityksen mukaan yhteensä euroa. Eduskunta on valtionavun ehtona edellyttänyt museolta valtakunnallista toimintaa tavoitteena erikoismuseon status. Tarkoituksena on ollut, että maatalousmuseo saisi valtionapua vuoteen 2010 saakka maa- ja metsätalousministeriön pääluokasta. Maa- ja metsätalousministeriö on katsonut, että museotoiminta sopii varsin huonosti sen hallinnonalalle. Valtiovarainvaliokunta pitää sopivampana opetusministeriön pääluokkaa, johon museotoiminta on pääosin muutenkin sijoitettu. Valiokunta pitää myös edelleen ajankohtaisena mietinnön VaVM 45/2005 vp toteamusta valtion tämäntyyppisen toiminnan kestävistä rahoitusvaihtoehdoista tehtävästä selvitystyöstä, joka tulisi käynnistää ja saattaa loppuun viimeistään vuoden 2008 kuluessa. Momentille lisätään euroa maatalousmuseon vuokra- ja muihin toimintamenoihin talousarvio talousarvio tilinpäätös Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion osuutena kertyvillä varoilla (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää arpajaislain (1047/2001) 18 :ssä tarkoitetusta valtion osuudesta suoritettavien avustusten maksamiseen, totopelien tuottojen käyttämisestä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen annetun lain (1055/2001) mukaisesti ja hevostalousneuvottelukunnan sekä hevostalouslain (796/1993) mukaisten menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Totopeleistä arvioidaan valtionosuutena kertyvän euroa, jota vastaava tulo on merkitty momentille Kun valtion osuudesta käytetään momentilla myönnettäviä määrärahoja vastaavasti Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskukselle hevostalouden tutkimukseen euroa, valtion osuudesta jää tälle momentille euroa käytettäväksi hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen. Määrärahan arvioitu jakautuminen Avustus hevostalousjärjestöjen toiminnan tukemiseen Avustus totopelilaitteiden linja-, huolto- ja asennuskuluihin Avustus hevoskasvatukseen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 Palkintotuki ja muut avustukset Avustus raviratojen korjaus- ja korvausinvestointeihin Hevostalousneuvottelukunnan menot Yhteensä talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Valtionapu 4H-toimintaan (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (244/2002) mukaisesti 4H-toiminnan tukemiseen. S e l v i t y s o s a : 4H-toiminta edistää maaseudun elinvoimaisuutta mm. palvelutarjonnan, yrittäjyyden, ympäristökasvatuksen, asuinympäristön viihtyisyyden sekä metsä- ja luonto-osaamisen edistämisen avulla. 4H-neuvontajärjestössä on yhteensä yli 300 valtionavustusta saavaa yhdistystä, joiden toiminta kattaa noin 90 % Suomen kunnista. 4H-neuvonnan tavoitteista sovitaan tarkemmin neuvonnan ja maa- ja metsätalousministeriön välisissä tulossopimuksissa. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Momentille on ehdotettu euron määrärahaa, joka on euroa pienempi kuin kuluvan vuoden talousarviossa. 4H-järjestön toiminnan keskeisenä tavoitteena on nuorten yrittäjyyden ja työelämävalmiuksien edistäminen siten, että mahdollisimman monet työikäiset tulevaisuudessakin olisivat sekä työkykyisiä että työhaluisia. 4Htoimintaa kehitetään jatkuvasti toimintaympäristöä vastaavasti ja voimavarat pyritään suuntaamaan mahdollisimman tehokkaasti. Merkittävä osa työn vaatimista voimavaroista kootaan omatoimisen varainhankinnan avulla. Erityisesti ongelmia ennaltaehkäisevä perusnuorisotyö ja tähän liittyvän neuvontatoiminnan hoitaminen edellyttävät kuitenkin yhteiskunnan tukea. Perusrahoituksen olemassaolo muodostaa pohjan, jonka avulla nuorisotyöhön ja neuvontaan käytettävät aineelliset ja henkiset panokset kyetään moninkertaistamaan. 4H-toiminnan valtionapu ja kuntien tuki kytkeytyvät yhdistystasolla toisiinsa. Pelättävissä on, että valtionavustuksen supistuminen johtaa leikkauksiin myös kuntatuessa. Kiristyvä talous saattaa johtaa myös siihen, että 4Hnuorisotyö loppuu ensiksi niillä alueilla, joilla sitä eniten tarvittaisiin. Momentille lisätään euroa talousarvio talousarvio tilinpäätös EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Vuonna 2007 saa tehdä ohjelmakauteen kohdistuvia myöntämispäätöksiä eurolla ja ohjelmakauteen kohdistuvia myöntämispäätöksiä eurolla. Mikäli vuosien myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä ohjelmakauteen kohdistuvia myöntämispäätöksiä vuonna Määrärahaa saa käyttää EU:n ohjelmakauden tavoite 1 -ohjelmia ja Leader+-yhteisöaloiteohjelmaa toteuttavien hankkeiden sekä ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen avun Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta (EMOTR-O) maksettavan EU-rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahaa saa myös käyttää EU:n ohjelmakauden Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien hankkeiden ja sen toteutukseen liittyvän teknisen avun Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU-rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahaa saa yhdessä vastinrahoitusmomentin määrärahojen kanssa käyttää EMOTR:n ohjausosaston (EMOTR-O) osarahoittamien tavoite 1- ja Leader+-ohjelmien toteuttamiseen ja maaseuturahaston osarahoittaman Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteuttamiseen tarvittavan enintään 101 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen teknisen avun varoin. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. Kainuun hallintokokeilusta annetun lain mukaisesti kohdistuu momentin myöntämisvaltuudesta euroa ja määrärahasta euroa Kainuun maakuntaan. S e l v i t y s o s a : Määräraha on osaksi alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Määrärahasta arvioidaan käytettävän euroa tavoite 1-ohjelmissa, euroa Leader+ -yhteisöaloiteohjelmassa ja euroa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Vuonna 2005 käytössä olleesta 62,366 milj. euron myöntämisvaltuudesta käytettiin 52,717 milj. euroa, joten Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15