Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Toimialan toimintaympäristö Maa- ja metsätalousministeriön toimialan elinkeinot ja hallinnonalan tehtävät ovat suurten globaalien muutosten ja haasteiden edessä samalla kun toiminnan ympäristövaikutuksille asetetaan yhä tiukempia vaatimuksia. Ilmastonmuutos, vesistöjen rehevöityminen sekä luonnon monimuotoisuuden vähentyminen ovat esimerkkejä maailmanlaajuisista ympäristökysymyksistä. Toimialan menestyminen perustuu korkeatasoiseen ja laaja-alaiseen osaamiseen sekä innovaatioiden nopeaan hyödyntämiseen luonnonvarojen kestävässä käytössä mukaan lukien biotalouden ja vesivarat, uusiutuvan energian tarjoamissa mahdollisuuksissa sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Euroopan unioni on sitoutunut yksipuolisesti vähentämään 20 prosentilla kasvihuonekaasujaan vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Suomen maataloussektorille asetetun tavoitteen mukaan kasvihuonepäästöjen tulee olla 13 % alhaisemmat vuonna 2020 kuin vuonna Metsien ja maankäytön merkitys ilmaston muutoksen hillinnässä on korostunut edelleen. Myös energian riittävyyden varmistaminen on haaste ja siihen liittyen energiatehokkuuden lisääminen ja energiasäästötoimet sekä uusiutuvan energian lisääminen. Euroopan unioni on sitoutunut kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta 20 prosenttiin koko unionin alueella vuoteen 2020 mennessä. Suomen vastuulla on lisätä uusiutuvan energian käyttöä 28,5 prosentista 38 prosenttiin. Uusiutuvan energian velvoitepaketin (2010) mukaan metsähakkeen energiakäyttötavoite on 13,5 milj. kuutiometriä vuonna Vuonna 2011 metsähaketta käytettiin energiaksi 7,5 milj. kuutiometriä. Ruoan hinnan nousu ja globaali ruoan kysynnän kasvu lisäävät mahdollisuutta päätyä uuteen ruokakriisiin. Ruokaketjun pidentyminen lisää mm. turvallisuusriskejä. Kuluttajat haluavat enemmän ja varmistettua tietoa ruoan alkuperästä ja tuotantotapojen vastuullisuudesta. Suurpedot ja vaelluskalat kiinnostavat kansalaisia aiempaa enemmän. Tietovarantojen ja niitä hyödyntävien tietojärjestelmien merkitys toimialalla vahvistuu. Muutokset vaikuttavat tavoitteisiin ja valintoihin maa-, metsä-, kala- ja vesitaloudessa. Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan vaikuttaminen tapahtuu pitkälti EU-politiikkojen, säädösvalmistelun sekä tulosohjauksen ja kehittämistoimenpiteiden kautta. Vuonna muutoksia tapahtuu seuraavissa asiakokonaisuuksissa: Kaikki merkittävät maatalouden sekä kalatalouden EU:n ja kansalliset tukijärjestelmät ovat uudistumassa lähivuosina. Valmistautuminen näihin vuoden jälkeistä aikaa koskeviin uudistuksiin ja EU:n tulevaan rahastokauteen edellyttävät Suomen kansallisten tavoitteiden asettamista, maatalous- ja maaseutupolitiikan tavoitteiden yhteensovittamista sekä tavoitteiden mukaista vaikuttamista Euroopan unionissa. Pääluokassa 30 on otettu huomioon 98,8 milj. euroa hallitusohjelman perusteella ja kehyspäätöksen yhteydessä sovittuja menosäästöjä valtioneuvoston hyväksymiin kehyksiin verrattuna. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet politiikkasektoreittain Lukuperusteluissa on kuvattu toimenpiteitä, joita toteutetaan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteutumiseksi. Maaseudun kehittäminen Maaseutu kehittyy kilpailukykyisenä asuinympäristönä ja yritysten sijoituspaikkana harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehitys tasapainottuu, työllisyys paranee ja elinkeinotoiminta monipuolistuu. Tunnusluvut Arvio 2011 Väkiluvun muutos (%) Harvaan asuttu maaseutu -1,25-1,29-1,35-1,06-1,10 Hidastuu Ydinmaaseutu -0,10-0,09-0,19-0,14-0,16 Hidastuu Sivu 1

2 Määrärahojen muutokset Määrärahat lisääntyvät 6,5 milj. eurolla, missä on otettu huomioon mm. EU-osarahoitteisen Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman maksatusten lisääntyminen 8,7 milj. eurolla ja hevostalouden edistämiseen käytettävän määrärahan pieneneminen 1,48 milj. eurolla. Maatalous Kotimaisen elintarvikeketjun tarvitsemien laadukkaiden raaka-aineiden ja kuluttajien odotuksia vastaavien tuotteiden tuottaminen maatalouden kannattavuuden turvaaminen ja elintarvikeketjun kilpailukyvyn edistäminen sekä tuotannon jatkuminen koko Suomessa luomu- ja lähiruoan osuuden kasvattaminen maataloustuotannon ravinnekuormituksen ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähen-täminen. Tunnusluvut arvio Tavoite Maatalouden kannattavuuden turvaaminen Maatalouden yrittäjätulo (kokonaistasolla), milj. euroa nousee Kirjanpitotilojen yrittäjätulo euroa/tila nousee Kannattavuuskerroin 2 hyvät tilat 3 0,84 0,71 0,83 0,83 nousee keskiarvo tilat 0,43 0,33 0,46 0,42 nousee heikot tilat 3-0,18-0,24-0,01-0,13 nousee 2. Raaka-aineiden tuottaminen Omavaraisuus % maito, neste ennallaan naudanliha ennallaan sianliha ennallaan siipikarjanliha ennallaan kananmunat ennallaan Rukiin viljelyala, ha kasvaa Rehuviljan (rehuohra/kaura/sekavilja) viljelyala, ha ennallaan Valkuaiskasvien viljelyala, ha kasvaa 3. Luomuruoka Luomuviljelty peltoala, % 6,6 7,2 7,5 8,1 nousee Luomukotieläintilojen lukumäärä (kpl) >574 nousee 4. Ympäristökuormituksen vähentäminen Valtakunnallinen typpitase, kg N/ha 4 50,8 38,0 55,5 47,7 laskee Valtakunnallinen fosforitase, kg P/ha 4 5,0 2,4 4,7 3,4 laskee Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia CO2/ekv 5 5,9 5,7 5,7 <5,7 alenee Maatalouden maankäyttösektorin kasvihuonepäästöt, milj. tonnia CO2/ekv 6 6,3 6,5 6,5 <6,5 alenee Sivu 2

3 1) Maatalouden yrittäjätulo kokonaistasolla kuvaa kaikkien tilojen (runsaan tilan) taloudellista asemaa ja muut kohdan 1 tunnusluvut kirjanpitotilojen (n suurimman tilan) taloudellista asemaa. 2) Kannattavuuskerroin osoittaa, kuinka suuri osa oman työn palkkavaatimuksesta ja oman pääoman korkovaatimuksesta yrittäjätulo kattaa. Esim. MTT:n kannattavuustietojen perusteella tavoitteeksi asetettu oman työn palkkavaatimus oli 13,0 euroa vuonna 2008, 13,5 euroa vuonna 2009, 14,0 euroa vuonna 2010 ja 14,1 euroa vuonna Oman pääoman korkovaatimus oli 5 % vuosina ja keskimäärin 6,2 % vuosina ) Kannattavuuskertoimen hyvät-ryhmä on muodostettu vuosittain kannattavuudeltaan parhaimmista tiloista siten, että paras 10 prosenttia painotetusta tila-aineistosta on jätetty pois ja seuraavaksi parhailta 20 prosentilta tiloista on laskettu keskimääräinen kannattavuuskerroin. Heikot-ryhmä on muodostettu samalla periaatteella heikoimmin kannattavista tiloista. 4) Typpi- ja fosforitase kuvaavat peltohehtaarille käytetyistä panoksista tulevien ja lopputuotteisiin sitoutuneiden ravinnemäärien erotusta (lukutiedot MTT). 5) Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöiksi luetaan metaanipäästöt kotieläinten ruuansulatuksesta ja lannankäsittelystä sekä dityppioksidipäästöt lannankäsittelystä ja viljelymaasta, lukutiedot MTT. Vuosien 2010 ja 2011 luvut ovat arvioita. 6) Maatalouden maankäyttösektorin (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektori) kasvihuonepäästöjä ovat maatalousmaasta, viljelemättömästä maatalousmaasta ja kalkituksesta syntyvät hiilidioksidipäästöt, lukutiedot MTT. Vuosien 2010 ja 2011 luvut ovat arvioita. Määrärahojen muutokset Määrärahat vähenevät noin 18,9 milj. eurolla. Tässä on otettu huomioon mm. maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen väheneminen 33 milj. eurolla ja maaseutuelinkeinojen korkotuen kasvu noin 21 milj. eurolla. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Eläinten ja kasvien terveys sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu säilyy edelleen hyvänä eläinten hyvinvoinnin korkeata tasoa ylläpidetään ja parannetaan elintarvikevälitteiset ja eläinten ja ihmisten välillä leviävät tautitapaukset vähenevät ja vieraiden aineiden esiintyminen elintarvikkeissa pysyy nykyisellä hyvällä tasolla, ja alkuperä- ja tuotantotapamerkinnät ovat luotettavia ja kuluttajien tiedonsaanti elintarvikkeista ja niiden ominaisuuksista paranee. Määrärahojen muutokset Määrärahojen taso säilyy edellisen vuoden tasolla. Kala-, riista- ja porotalous Kala- ja riistakantoja hyödynnetään kestävästi ja monipuolisesti elinkeinokalatalous on kannattavaa vapaa-ajan kalastuksen suosio säilyy ja se tuottaa sosiaalista ja taloudellista hyötyä kalavarat säilytetään suunnitelmallisella hoidolla geneettisesti monimuotoisina ja tuottavina riistakannat säilyvät elinvoimaisina ja riistaeläinten aiheuttamia vahinkoja ja konflikteja rajoitetaan metsästys ja riistanhoito on eettistä ja vastuullista, ja porotalouden kannattavuus paranee ja poromäärät mitoitetaan laidunten kestävän käytön mukaan. Määrärahojen muutokset Määrärahat nousevat 1,5 milj. eurolla, mikä johtuu lähinnä riistatalouden kehittämisestä (vastaavasti riistanhoitomaksutulot nousevat 0,9 milj. eurolla). Vesitalous Vesistöjen käytettävyys ja tila ovat hyvät tulva- ja patoriskit ovat hallinnassa, ja puhtaan veden riittävyys ja vesihuoltopalvelujen saatavuus on varmistettu. Määrärahojen muutokset Määrärahat vähenevät 3,0 milj. eurolla, mikä johtuu hallitusohjelmaan perustuvista säästöistä. Metsätalous Metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu ja tuotannon arvo kasvaa metsätalouden kannattavuus paranee, ja metsien monimuotoisuus, ympäristöhyödyt ja hyvinvointivaikutukset vahvistuvat. Tavoitteisiin pyritään toteuttamalla hallitusohjelman mukaisesti Kansallista metsäohjelmaa ja siihen liittyvää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO) Sivu 3

4 Tunnusluvut 2009 toteutuma 2010 toteutuma 2011 toteutuma 2012 arvio tavoite 2015 tavoite 1) Metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu Metsätalouden bruttotuotos, milj. euroa (vuoden 2011 rahanarvossa) Ei vielä tiedossa Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 6,1 6,9 7,5 9,0 9, Vähintään ) Metsätalouden kannattavuus paranee Ainespuun hakkuukertymän nostaminen kestävien hakkuumahdollisuuksien tasolle, milj. m³ 42,0 52,6 54,2 55,0 55, Taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien pinta-alasta on laadultaan hyviä, % Yksityismetsätalouden liiketulos, euroa/ha (vuoden 2011 rahanarvossa) 53,4 88,3 96, Nuoren metsän hoidon määrä, ha/v Yksityismetsien puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto, % (ilman kantohintojen vuotuista muutosta) 3,6 3,8 3,8 3,8 4,9 4,0 3) Metsien monimuotoisuus, ympäristöhyödyt ja hyvinvointivaikutukset lisääntyvät METSO-ohjelman toimenpiteet yksityismetsissä, ha (kumulatiivinen) ) 1) Toimialaluokituksen (TOL 2008:02) mukaisesti metsätalouden bruttotuotos ei sisällä puun kaukokuljetusta, metsäojitusta, metsäteiden rakentamista, metsäteiden perusparannusta ja Suomen metsäkeskuksen toimintaa. 2) Vuonna 2010 tarkistetun Kansallinen metsäohjelma 2015:n ja METSO-ohjelman tavoitteet. METSO-ohjelman tavoitteet asetettu vuodelle ) Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän asettama tavoite on 13,5 m3 vuoteen ) Sisältää taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen. Määrärahojen muutokset Määrärahat lisääntyvät 7,8 milj. euroa, mikä johtuu lähinnä pienpuun energiatuesta. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri Kiinteistö- ja maastotietojärjestelmät turvaavat yhteiskunnan perustietovarantoina osaltaan yksityisen maanomistuksen ja luototus- ja vakuusjärjestelmän toimivuuden sekä kiinteistöjä ja maastoa koskevan tiedon hyvän hallinnan ja saatavuuden turvataan lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin kirjattujen tietojen luotettavuuden korkea taso ja palveluiden hyvä saatavuus kiinteistöjä ja maastoa koskevat tiedot ja tietopalvelut ovat valtakunnallisesti kattavia, ajantasaisia ja riittävän laadukkaita, ja paikkatietoa keräävillä ja ylläpitävillä organisaatioilla on käytössään tukipalveluita, jotka edistävät tiedon tehokasta yhteiskäyttöä ja vähentävät tarpeetonta päällekkäistä tiedonkeruuta. Määrärahojen muutokset Määrärahat vähenevät 1,4 milj. eurolla, mikä johtuu lähinnä Maanmittauslaitokseen kohdistuvasta säästöstä. Hallinto Määrärahojen muutokset Määrärahojen taso nousee 4,2 milj. eurolla, mikä johtuu lähinnä tietojärjestelmähankkeista Sivu 4

5 Maa- ja metsätalousministeriön asettamat hallinnonalan toiminnallisen tuloksellisuuden alustavat tavoitteet vuodelle EU:n tulevan rahastokauden valmistelussa tavoitteena on tukijärjestelmien hallintotaakan vähentäminen sekä julkisessa hallinnossa että tuen saajan osalta. Hallinnonalan virastot osallistuvat ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi toteutettaviin toimenpiteisiin. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan sektoritutkimusta kohdennetaan yhteiskunnan ja päätöksenteon tarpeita laajasti vastaaviin tutkimusohjelmiin ja -hankkeisiin. Tutkimuslaitosten toimintoja kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalojen Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymää (LYNET) hyödyntäen. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä koskevan tutkimuksen vahvistamiseksi, toiminnan tehostamiseksi ja tutkimustoiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla valmistaudutaan Luonnonvaratutkimuskeskuksen muodostamiseen. Valmistelun lähtökohtana on muodostaa yksi tutkimuskeskus nykyisistä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta, Metsäntutkimuslaitoksesta sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta vuoteen 2016 mennessä. Talousarvioesitys on laadittu tukemaan hallinnonalan virastojen ja laitosten tuottavuusohjelmien toteuttamista hyväksytyn valtiontalouden kehyspäätöksen mukaisesti. Varmistetaan, että valtion aluehallinnossa toimialan tehtävissä toteutetaan tuottavuustoimenpiteitä ja että tehtäviin kohdistetaan riittävät voimavarat. Sukupuolten välinen tasa-arvo Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan menoista noin 90 % on siirtomenoja, joilla tuetaan eri politiikkasektoreiden vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Pääsääntöisesti tukien myöntämisperusteena ei ole saajan sukupuoli. Tuottavuuden parantaminen Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Valtionhallinnon tuottavuusohjelma on korvattu uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Hallitusohjelman mukaan mittaluokaltaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla toteutetaan aiemmin päätettyjä tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna on 62 henkilötyövuotta (vastaava määrärahojen vähennys on -0,890 milj. euroa). Metsähallinnon valtionapuorganisaatioissa arvioidaan toteutuvan henkilöstövähennyksinä 50 henkilötyövuotta. Talousarvioesitykseen sisältyy tuottavuustoimenpiteiden määrärahavähennyksiin liittyvät, ministeriön käyttöön jääviä varoja vastaavat tuottavuushankkeisiin kohdistettavat kertaluonteiset henkilötyövuosi- ja määrärahaehdotukset (tuottavuussäästöjen käyttö yhteensä 8,208 milj. euroa, 20 henkilötyövuotta). Valtion yhteiset toiminnot ja palvelut Hyödynnetään valtiokonsernin palveluja mahdollisimman täysimääräisesti. Vuonna virastot ja laitokset valmistautuvat valtion talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän (Kieku) käyttöönottoon. Hallinnonalan virastot ja laitokset jatkavat valtion yhteisten tietojärjestelmien käyttöönottoa sekä sähköisten palveluiden ja prosessien kehittämistä ottaen huomioon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain (634/2011) vaatimukset ja julkisen hallinnon IT-arkkitehtuuriperiaatteet. Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa) 2012 varsinainen talousarvio esitys EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 69,030 44, Sivu 5

6 Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 62,127 40, Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) myöntämisvaltuus 518,000 65, Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja eituotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 2 v) myöntämisvaltuus 520, , Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) myöntämisvaltuus 1 600,000 10, Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki ((arviomääräraha) korkotukivaltuus 300, , Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 28,000 25,000 Pääluokan valtuuksien käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) Yhteensä vuodesta lähtien Ennen vuotta tehdyt sitoumukset Vuoden sitoumukset Menot yhteensä Hallinnonalan määrärahat vuosina 2011 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v. Muutos 2012 esitys % 01. Hallinto Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Maaseutuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Lautakuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) (23.) Hallinnolliset järjestelyt (siirtomääräraha 2 v) Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) (40.) Bioenergiatuotannon avustukset (siirtomääräraha 3 v) Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) Sivu 6

7 10. Maaseudun kehittäminen Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion osuutena kertyvillä varoilla (siirtomääräraha 2 v) Valtionapu 4H-toimintaan (kiinteä määräraha) EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha) Maatalous Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) EU-tulotuki ja EUmarkkinatuki (arviomääräraha) Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 2 v) Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) Luopumistuet ja -eläkkeet (siirtomääräraha 2 v) Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Elintarvikeketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Puutarhatalouden erityistoimenpiteet (siirtomääräraha 3 v) Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha) (61.) Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (siirtomääräraha 2 v) Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha) Sivu 7

8 41. Eräät korvaukset (siirtomääräraha 2 v) Kala-, riista- ja porotalous Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v) Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) Kalastuslupamaksujen palautukset ja saimaannorpan suojeluun liittyvät sopimuspalkkiot (arviomääräraha) Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Kalataloudelliset rakentamisja kunnostushankkeet (siirtomääräraha 3 v) Vesitalous Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v) Vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen (siirtomääräraha 3 v) Eräät valtion maksettavaksi määrätyt korvaukset (arviomääräraha) Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) Metsätalous Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Metsäpuiden siemenhuolto (siirtomääräraha 2 v) Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v) Eräät korvaukset (arviomääräraha) Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Sivu 8

9 47. Pienpuun energiatuki (siirtomääräraha 2 v) Eräät metsätalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v) Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v) Metsähallitus Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Geodeettisen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha) Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä ) Lisäksi pääluokan 30 määrärahoja (mom ja 62, ja 47, , 42, 50, 51, 62 ja 77, ja 31, ja ) voidaan käyttää 574 henkilötyövuotta vastaavasti tilapäisluonteisiin tehtäviin palkattavien määräaikaisten henkilöiden palkkaamiseen valtion virastoihin tai laitoksiin. Lisäksi hallinnonalan tehtäviä hoitaa toisten pääluokkien henkilöstömäärissä: TEM: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset noin 790 htv EU:n maatalous-, maaseutu- ja kalastuspolitiikan toimeenpanotehtävissä ja noin 200 htv vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, YM: 27 htv vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, VM: Aluehallintovirastot: 55 htv eläinlääkintähuollon ja elintarvikevalvonnan tehtävissä ja noin 50 htv tullilaitoksessa tarkastustehtävissä sekä UM: 6 erityisasiantuntijaa. 01. Hallinto S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan pääluokkaperusteluissa on esitetty toimialan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet, joita hallinto-luvussa budjetoidut virastot ja muu toiminta tukevat. Tässä luvussa on budjetoitu maa- ja metsätalousministeriön toimialan hallinnosta maa- ja metsätalousministeriön, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) ja Maaseutuviraston (Mavi) sekä valituslautakuntien menot. Virastot hankkivat talous- ja henkilöstöhallinnon tuki- ja asiantuntijapalvelut Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukselta ja palveluja Valtion ITpalvelukeskukselta. Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia tehtäviä hoidetaan valtion aluehallinnossa (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa ja aluehallintovirastoissa), joiden määrärahoja ei ole budjetoitu tässä pääluokassa. Maatalous- ja maaseutupolitiikan, kalastuspolitiikan sekä maa- ja metsätalousministeriön toimialan vesitalouden toimeenpanotehtäviä valtion aluehallinnossa hoitavat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. ELY-keskusten toimintamenot on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan. Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluviin tehtäviin kohdistui vuonna 2011 yhteensä noin 990 henkilötyövuotta vastaava henkilöstö, josta EU:n maatalous-, maaseutu- ja kalastuspolitiikan toimeenpanotehtävissä noin 790 henkilötyövuotta ja vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä noin 200 henkilötyövuotta. Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä elintarviketurvallisuuden valvonnan tehtäviä valtion aluehallinnossa hoitavat aluehallintovirastot. Niiden toimintamenot on budjetoitu valtiovarainministeriön pääluokkaan, missä vuonna 2011 toimi noin 55 henkilötyövuotta vastaava henkilöstö eläinlääkintähuollon ja elintarvikevalvonnan tehtävissä. Vesitalouden tehtäviin käytetään edelleen myös pääluokassa 35 budjetoituja ympäristöhallinnon voimavaroja. Lisäksi tullilaitos suorittaa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan edellyttämiä tarkastustehtäviä (toimintamenot momentilta ) Sivu 9

10 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös eräiden Suomen tekemien kalastusta koskevien sopimusten valvonnasta aiheutuvien menojen sekä kalastuslain (286/1982) 14 :n mukaisten korvausten sekä eläinkoelautakunnan menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriö tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa toiminnalleen vuoden talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti seuraavat tulostavoitteet: Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus Ministeriön toimintatapoja kehitetään ja tuottavuutta parannetaan. Taloudellisuus Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenojen ja henkilöstön jakautuminen tehtävittäin vuosina 2011, 2012 ja htv milj. htv milj. htv milj. Maaseudun kehittäminen ja maatalous 89 6,3 85 6,3 85 6,8 Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu 53 3,8 54 4,1 54 4,4 Kala-, riista- ja porotalous 35 3,9 34 4,1 34 5,1 Vesitalous ja maanmittaus 25 1,8 25 2,2 25 2,1 Metsätalous 29 2,3 28 2,3 27 2,2 Keskitetyt tukitehtävät 52 7,9 55 9, ,4 Yhteensä , , ,0 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2011 toteutuma 2012 varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle 884 Kalastuksen valvonnan menot ovat yhteensä euroa. Vastaavat EU-osuuksien tuloutukset on otettu huomioon momentilla Tenojoen kalastuslupamaksutuloista vuonna 2012 valtiolle kuuluvana osuutena on otettu huomioon euroa. Tenojoen kalastuslupatuloista vuonna kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille Määrärahasta käytetään edelleen euroa Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskukselta hankittaviin IT-palveluihin. Hallitusohjelmaan perustuen perustetaan eläinsuojeluasiamiehen virka. (Henkilötyövuosien enimmäismäärä on 281 htv, josta maksullisen toiminnan osuus on 0,2 htv.) Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tasomuutos Yhteishankintojen lisääminen Hallinnon tilatehokkuus -700 Palkkausten tarkistukset Sivu 10

11 Siirto momentilta Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen -12 Tuottavuussäästöjen tilapäinen käyttö (1 htv) 570 Siirto momentilta Siirto momentilta Tuottavuussäästöjen kertaluonteisen käytön poistaminen (-1 htv) -802 Yhteensä talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (Tike) on palveluyksikkö, joka huolehtii sille laissa määrätyistä tilasto-, rekisteri- ja tietohallintotehtävistä sekä hoitaa maa- ja metsätalousministeriön ja sen hallinnonalan tukitehtäviä sen mukaan kuin maa- ja metsätalousministeriö on määrännyt. Tike tukee vuodelle maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaperusteluissa esitettyjen toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista tuottamalla luotettavaa ja ajankohtaista tietoa maatalouden, maaseudun ja maaseutuympäristön tilasta ja muutoksista sekä tarjoamalla hallinnon käyttöön tehokkaita ja luotettavia tietojärjestelmäpalveluita. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden talousarvioesityksen valmisteluun liittyen tietopalvelukeskukselle alustavasti seuraavat tulostavoitteet: Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus Toimintamenot palvelukokonaisuuksittain 2011 tilinpäätös 2012 varsinainen talousarvio esitys Menot Tulot Menot Tulot Menot Tulot Htv Htv Htv Tilastoviranomaistehtävät IT-palvelut Muut palvelut Maksullinen toiminta Yleishallinto Yhteensä ) Perustuvat Tiken ja MMM:n hallinnonalan virastojen ja laitosten välisiin palvelusopimuksiin. 2) Tiken maksuasetuksen mukaisten suoritteiden tuottaminen. Tuottavuuden tunnuslukuja Tuottavuus toteutuma arvio tavoite Tietojärjestelmien tuotantoympäristön toimenpidepyynnöt, kpl Tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämispalveluiden toimenpidepyynnöt, kpl Tietojärjestelmämuutosten tuotantoonviennit, kpl Painettujen tilastojulkaisujen levikki, kpl Sivu 11

12 Sähköisten tilastojulkaisujen levikki, lataukset Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2011 toteutuma 2012 varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Palvelusopimuksiin perustuen Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuvirasto Elintarviketurvallisuusvirasto Muut virastot ja laitokset Maksuasetukseen perustuen Muut tulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle 702 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) 2011 toteutuma 2012 varsinainen talousarvio esitys Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset osuus yhteiskustannuksista Kustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Bruttomenoissa ja bruttotuloissa on otettu huomioon lisäyksenä euroa palvelusopimuksiin perustuvan toiminnan johdosta ja euroa muun maksullisen toiminnan kasvusta. Tuottavuustoimenpiteiden johdosta vähennetään yhtä henkilötyövuotta vastaava henkilöstö, vähennyksestä ei aiheudu muutoksia määrärahaan. (Henkilötyövuosien enimmäismäärä on 189 htv, josta maksullisen toiminnan osuus on 107 htv.) Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset 323 Tuottavuussäästöjen tilapäinen käyttö (1 htv) 70 Tuottavuussäästöjen kertaluonteisen käytön poistaminen (-1 htv) -716 Yhteensä -323 talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Maaseutuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa Sivu 12

13 Määrärahaa saa käyttää myös maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetussa laissa (1336/1992) tarkoitettujen korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnalle. S e l v i t y s o s a : Maaseutuviraston (Mavi) tehtävänä on EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten toimenpiteiden, yhteisön osaksi rahoittamien maaseudun kehittämistoimien ja näitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden hallinto- ja toimeenpanotehtävät. Mavi tukee osaltaan pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti: Suorittamalla tukijärjestelmien ja muiden toimenpiteiden suunnittelu-, ohjaus- ja toimeenpanotehtäviä. Toimeenpanemalla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman täysimääräisesti. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti Maville seuraavat tulostavoitteet: Valmistaudutaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen toteuttamalla uudistuksesta johtuvat tukijärjestelmämuutokset. Valmistaudutaan ohjelmakauden 2007 sulkemiseen aikataulusuunnitelman mukaisesti sekä valmistaudutaan uuden ohjelmakauden toimeenpanon vaatimiin muutoksiin ja uudistuksiin. Varmistetaan tulosohjauksen keinoin ELY-keskusten vastuulla olevien ohjelman toimeenpanoon liittyvien toimien toteuttaminen menestyksellisesti. Mavi kehittää sähköisiä palveluitaan painopisteen siirtyessä yhä enemmän hallinnon prosessien sähköistämiseen. Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus Toimintamenot ja henkilötyövuodet toiminnoittain 2011 toteutuma 2012 arvio esitys Kustannukset Kustannukset Kustannukset Toiminnot Htv Htv Htv 1 Tukijärjestelmien suunnittelu ja hallinnointi Hakemusten käsittely Tukimaksujen käsittely Tukien valvonta ja tarkastukset Tukien takaisinperintä ja saatavien seuranta Yhteistyö ja kehittäminen Sisäinen tarkastus ja valvonta Tietotekniikka ja -hallinto Yhteensä ) Htv- ja kulujakaumat on laadittu työajanseurantajärjestelmän tietojen perusteella. Htv-määrät sisältävät myös teknisellä avulla palkatut, joiden htv-kertymä ei ole tuottavuustoimien eikä kiintiöksi asetetun henkilötyövuosien enimmäismäärän piirissä. Teknisellä avulla palkattujen htv-kertymä oli vuonna 2011 noin 8 htv, tason arvioidaan säilyvän samana vuosina 2012 ja. Tuotokset ja laadunhallinta Maaseutuvirasto laajentaa sähköisiä palveluitaan mm. sähköistämällä hallinnon prosesseja. Mavi tukee, ohjeistaa, kouluttaa, neuvoo ja ohjaa ELY-keskuksia, kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisia ja toimintaryhmiä. Asiakastyytyväisyyskyselyjen tulokset ja muu palaute otetaan huomioon toiminnan kehittämisessä ja laadunhallinnassa. Virasto kehittää tukijärjestelmien toimeenpanossa käytettäviä tietojärjestelmiä. Henkilötyövuosissa on otettu huomioon 1 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien johdosta. Mitoituksessa on otettu huomioon 1 henkilötyövuoden lisäys FLEGT-lisätoimiasetuksen mukaisten toimeenpanotehtävien johdosta. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) Sivu 13

14 2011 toteutuma 2012 varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Määrärahasta käytetään euroa Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskukselta hankittaviin tietotekniikkapalveluihin. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tasomuutos Palkkausten tarkistukset 491 Julkisen hallinnon atk-menosäästö -50 Muu toiminnan supistuminen -297 FLEGT-toimeenpanotehtävät: siirto momentilta Sähköinen hallinto: siirto momentilta Sähköinen pinta-alatukien haku: momentilta siirretyn lisäyksen poistaminen -200 Tuottavuussäästöjen tilapäinen käyttö (9 htv) Tuottavuussäästöjen kertaluonteisen käytön poistaminen (-10 htv) Siirto momentille Yhteensä Ahvenanmaan kunnille maksetaan korvauksia niistä tehtävistä, joita ne hoitavat maa- ja metsätalousministeriön ja muiden maaseutuelinkeinoviranomaisten, valtion ja Euroopan unionin varoista myöntämiin ja maksamiin avustuksiin, korvauksiin, palkkioihin ja muihin tukiin liittyen. Korvausten maksaminen on Maaseutuviraston tehtävä. Korvaukset suoritetaan valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. (Henkilötyövuosien enimmäismäärä on 202 htv, josta maksullisen toiminnan osuus on 0 htv.) talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Lautakuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan ja eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan menoihin. S e l v i t y s o s a : Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta käsittelee muutoksenhakuviranomaisena maaseutuelinkeinohallinnon, lähinnä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, Suomen riistakeskuksen sekä kalastusalueiden päätöksistä tehtyjä valituksia ja ns. prosessuaalisia kanteluja. Valituslautakunta on antanut päätöksiä seuraavasti: 354 kpl v. 2008, 348 kpl v. 2009, 246 kpl v ja 266 kpl v Valitusasian keskimääräinen käsittelyaika valituslautakunnassa 2000-luvulla on ollut noin 6,1 kk. Valitusten keskimääräinen käsittelyaika v oli noin 6,9 kk. Tavoitteena on jatkossa pitää käsittelyaika enintään noin 6 kuukaudessa. EU:n ja kansallisten maatalousoikeudellisten säädösten määrällä ja moniportaisuudella sekä tiheällä muuttuvuudella on kuitenkin vaikutuksensa valitusasioiden vaikeusasteeseen ja käsittelyaikaan. Valituslautakunnan päätöksistä voi hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta, kuitenkin tukiasioissa yleensä vain valitusluvalla Sivu 14

15 Eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan tehtävänä on antaa asiantuntijalausuntoja eläinlääkintään liittyvissä hoitovirhekysymyksissä. Arviolautakunta antoi vuonna 2011 yhteensä 25 lausuntoa ja niiden käsittely kesti keskimäärin noin 6,5 kk. Määrärahan arvioitu käyttö (2012 Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta Eläinlääkintävahinkojen arviolautakunta Yhteensä ) Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä euroa palkkausten tarkistuksista. talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) niiden kulutusmenojen maksamiseen, jotka aiheutuvat yhteistyöstä kansainvälisten järjestöjen puitteissa solmituista kansainvälisistä ja valtioiden välisistä sopimuksista ja muusta alan kansainvälisestä yhteistyöstä 2) maa- ja metsätalousministeriön toimialan lähialueyhteistyöhankkeisiin ja niiden valmistelusta ja hallinnoinnista aiheutuviin kustannuksiin sekä kansainvälisen taloudellis-teknologisen yhteistyön edistämiseen tähtäävien soveltuvuustutkimusten yms. selvitysten hankkimiseen 3) kansainväliseen toimintaan liittyviin valtionapuihin. Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. talousarvio talousarvio tilinpäätös Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) eri virastoilta, laitoksilta tai muilta organisaatioilta hankittavista, maa- ja metsätalousministeriön toimialan strategista ohjaamista ja kehittämistä tukevista tutkimuksista, selvityksistä sekä arvioinneista aiheutuviin menoihin ja palkkioihin 2) valtionapujen myöntämiseen. Määrärahaa saa käyttää myös määräaikaisen enintään 61 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Nettobudjetoinnissa on otettu huomioon valtion virastojen ja laitosten osuudet yhteistutkimushankkeisiin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määrärahalla hankitaan tutkimustietoa pääluokkaperusteluissa todettuja vaikuttavuustavoitteita ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteita tukevan päätöksenteon tueksi. Määrärahalla rahoitetaan sektoritutkimuksen ohjausjärjestelmän mukaisia, valtioneuvoston määrittämien aihepiirien tutkimusohjelmia. Määrärahalla rahoitetaan EU:n ERA-NET -ohjelmiin liittyviä kansallisia tutkimushankkeita ja muiden EU:n strategioiden ja toimintasuunnitelmien toimeenpanoon liittyvien tutkimushankkeiden kansallisia osuuksia. Muiden valtion virastojen ja laitosten rahoitusosuudet tästä määrärahasta rahoitettaviin maa- ja metsätalousministeriön kokonaisvastuulla oleviin yhteistutkimushankkeisiin tuloutetaan tälle momentille. Tulokertymäksi arvioidaan euroa Sivu 15

16 Määrärahan mitoituksessa on otettu edelleen huomioon HO-säästönä 0,5 milj. euroa. talousarvio talousarvio tilinpäätös (23.) Hallinnolliset järjestelyt (siirtomääräraha 2 v) 29. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. S e l v i t y s o s a : talousarvio talousarvio tilinpäätös (40.) Bioenergiatuotannon avustukset (siirtomääräraha 3 v) 2012 II lisätalousarvio 2011 tilinpäätös Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalousministeriön toimialaan liittyvien jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen muissa maissa ja Suomessa toimiville kansainvälisille organisaatioille sekä muihin kansainvälisistä sitoumuksista aiheutuviin maksuihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on edelleen otettu huomioon HO-säästönä euroa järjestöjen tuki- ja jäsenmaksusäästönä. talousarvio talousarvio tilinpäätös Maaseudun kehittäminen S e l v i t y s o s a : Väestön väheneminen maaseudulla on tasaantunut, mutta väestörakenne on vinoutunut. Maaseudun elinkeinorakenne on monipuolistunut. Mikro- ja pienyritysten määrä on kasvanut erityisesti kaupunkien läheisellä maaseudulla. Muuta yritystoimintaa harjoittavien maatilojen suhteellinen osuus on lisääntynyt. Kaupunkien läheisen maaseudun kehitysero suhteessa harvaan asuttuun ja ydinmaaseutuun on kuitenkin edelleen hieman kasvanut. Kehityssuunnan arvioidaan jatkuvan. Toimintaympäristön muutosta kuvaavat tunnusluvut Maaseudun väestön osuus koko maan väestöstä arvio Harvaan asuttu maaseutu 9,6 9,4 9,2 9,1 9,0-0,2 Ydinmaaseutu 13,2 13,1 13,0 13,0 12,9-0,1 Kaupunkien läheinen maaseutu 13,3 13,4 13,4 13,5 13,5 +0,2 Maaseutu yhteensä 36,1 35,9 35,6 35,6 35,4-0,1 1) Lähde: Tilastokeskuksen maaseutuindikaattoripalvelu. Ensisijaisena tavoitteena on maaseudun elinvoiman säilyminen kestävällä tavalla. Erityinen haaste on harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehityksen tasapainottuminen, työllisyyden paraneminen Sivu 16

17 ja elinkeinotoiminnan monipuolistuminen. Tähän vaikutetaan kehittämällä maaseutua kilpailukykyisenä asuinympäristönä, yritysten sijoituspaikkana ja asukkaiden työllistäjänä. Maaseudun säilymistä asuttuna ja elinvoimaisena tuetaan maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla muun muassa maaseudun yritys-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä maaseudun neuvonnan avulla. Voimavaroja suunnataan erityisesti harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle. Lisäksi maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen antamia mahdollisuuksia hyödynnetään. Keskeisten toimenpiteiden vaikuttavuustavoitteet Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti maaseudun kehittämisen politiikkasektorille seuraavat pääluokkaperusteluissa esitettyjä tarkentavat toimenpiteiden vaikuttavuustavoitteet: ohjelmakaudella 2007 luodaan vähintään uutta yritystä, vähintään uutta työpaikkaa ja koulutetaan vähintään henkilöä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman avulla edistetään kaudella 2007 maaseutualueiden kasvua, työllisyyttä ja kestävää kehitystä. Ohjelmalla pyritään maaseudun peruselinkeinojen säilymiseen ja niiden monipuolistamiseen, muun yritystoiminnan kehittämiseen ja paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistamiseen. Maaseudulla asumisen ja yrittämisen edellytyksiin vaikutetaan myös osallistumalla laajakaistainfrastruktuurin parantamista koskevan kansallisen toimintasuunnitelman toteuttamiseen. Ohjelman tuloksia seurataan jatkuvalla arvioinnilla. Ohjelman toimintalinjojen 1, 3 ja 4 toimenpiteet sekä tekninen apu rahoitetaan pääosin tämän luvun määrärahoin ja toimintalinjan 2 toimenpiteet luvun määrärahoin. Neuvontajärjestöt tukevat maaseutuyritysten toimintaa lisäämällä liiketoiminta- ja markkinaosaamista, innovatiivisuutta sekä tuottavuutta ja edistävät sukupolven- ja muita omistajanvaihdoksia. Neuvonnalla vaikutetaan lisäksi ympäristön tilan paranemiseen, maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen, maatalousperäisten energialähteiden tuotannon ja käytön lisäämiseen sekä yrittäjän jaksamiseen ja hyvinvointiin. Kansallisilla totopelivaroilla edistetään hevostaloutta, erityisesti kotimaista hevoskasvatusta. 4H-toiminnalla lisätään nuorten käytännön taitoja, omatoimisuutta, työelämävalmiuksia ja yrittäjyyttä muun muassa kurssien, harjoittelun ja työllistämisen avulla. Järjestö työllistää lisäksi itse markkinaehtoisesti suuren joukon nuoria ja toiminta nuorten työllistymisen suhteen on varsin vaikuttavaa. Lisäksi 4H-toiminnalla vahvistetaan maaseudun ja kaupungin välistä vuorovaikutusta. 50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (244/2002) mukaisesti yleisavustuksena neuvontaan ja tutkimukseen myönnettävien valtionapujen maksamiseen lähinnä valtakunnallista, koko maan kattavaa neuvontaa harjoittaville rekisteröidyille yhdistyksille ja muille yhteisöille. Erikseen haettaessa määrärahaa saadaan myöntää myös erityisavustuksena. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky Suomen olosuhteissa perustuu tulevaisuudessa entistä enemmän kaikkien elintarvikeketjun toimijoiden vahvaan osaamiseen ja uusien innovaatioiden kehittämiseen ja nopeaan käyttöönottoon. Suomessa on hyödynnettävä aikaisempaa tehokkaammin koko tiedonsiirtoketjua biotalouden mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Maatalouden harjoittajan toimintaympäristön nopea muutos edellyttää uutta tietoa ja sen nopeaa välittymistä viljelijöille mm. laajenevien tilojen johtamisesta ja riskienhallinnasta. Lisäksi maaseudun peruselinkeinojen säilymistä ja niiden monipuolistamista vahvistetaan lisäämällä innovaatioihin ja yhteistyöverkostoihin liittyvää neuvontaa. Valtionavulla turvataan tasokkaan sekä alueellisesti ja sisällöllisesti kattavan neuvonnan tarjonta, joka omalta osaltaan luo edellytyksiä maataloustuotannon harjoittamiselle koko Suomessa. Alueellinen neuvontajärjestö tavoittaa vuosittain yli 40 % maatiloista (laskutettujen asiakkaiden määrä). Valtionavun käytön alustavat tavoitteet biotalouden edistämiseksi: 1. Tuotannon määrä, kannattavuus ja kilpailukyky: Maatalouden ja elintarvikeketjun kannattavuuden ja kilpailukyvyn turvaaminen sekä tuotannon jatkuminen koko Suomessa kiinnittämällä huomiota yrityksen johtamiseen, toiminnan jatkuvuuteen (omistajanvaihdokset ja investoinnit) sekä yrittäjän jaksamiseen ja hyvinvointiin. Neuvonnan Sivu 17

18 erityisenä painopisteenä on parantaa kannattavan maatalouden edellytyksiä lisäämällä maatilayritysten markkina- ja liiketoimintaosaamista, jotta maatalouden kannattavuutta voidaan parantaa markkinaehtoisesti. 2. Ympäristö: Maataloustuotannon ravinnekuormituksen ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Energiatehokkuuden (sisältäen sekä energiansäästön että -tuotannon) lisääminen. 3. Ruokapolitiikka: Kotimaisen elintarvikeketjun tarvitsemien laadukkaiden raaka-aineiden ja kuluttajien odotuksia vastaavien tuotteiden tuottaminen. Vastuullisuuden ja jäljitettävyyden lisääminen elintarvikeketjussa. Luomu- ja lähiruoan osuuden kasvattaminen. Määrärahan käyttöön liittyvät tavoitteet sovitaan tarkemmin tulossopimuksessa. Määrärahan mitoituksessa on edelleen otettu huomioon HO-säästönä euroa hallitusohjelman mukaisena järjestöjen tuki- ja jäsenmaksusäästönä. - talousarvio talousarvio tilinpäätös Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion osuutena kertyvillä varoilla (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) arpajaislain (1047/2001) 18 :ssä tarkoitetusta valtion osuudesta suoritettavien avustusten maksamiseen, totopelien tuottojen käyttämisestä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen annetun lain (1055/2001) mukaisesti 2) hevostalousneuvottelukunnan menojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Totopeleistä arvioidaan valtion osuutena kertyvän euroa, jota vastaava tulo on merkitty momentille Vähennys euroa johtuu siitä, että valtion osuutta totopelien tuotosta vähennetään. Kun valtion osuudesta käytetään momentilla myönnettäviä määrärahoja vastaavasti Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen hevostalouden tutkimukseen euroa, valtion osuudesta jää tälle momentille euroa käytettäväksi hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen. talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtionapu 4H-toimintaan (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (244/2002) mukaisesti 4H-toiminnan tukemiseen. S e l v i t y s o s a : 4H-toiminta edistää maaseudun elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta asuinympäristönä tarjoamalla monipuolista harrastus- ja palvelutoimintaa, työllistämällä nuoria ja tarjoamalla heille mahdollisuuksia yrittäjyyden kokeilemiseen omalla kotiseudulla. Erityisenä haasteena on nuorten kasvava työttömyys, johon 4H-yhdistysten painopisteet, työelämävalmiudet ja työllistäminen sekä nuorten yritykset osaltaan vastaavat. 4H-järjestö on valtakunnan suurin nuorisojärjestö, jossa on yhteensä yli 290 valtionavustusta saavaa yhdistystä ja joiden toiminta kattaa noin 90 % Suomen kunnista. 4H-yhdistykset toimivat työantajina tuhansille nuorille turvaten samalla osaltaan maaseudun palvelutarjontaa. Nuoret perustavat myös omia yrityksiä 4H-toiminnan kautta. Toiminnan keskeisiä teemoja ovat ruoka, metsä, luonto, ympäristö, kotieläimet, käden taidot sekä kansainvälisyys. Jäseniä yhdistyksissä on n Määrärahan käyttöön liittyvät vuoden tavoitteet sovitaan tarkemmin tulossopimuksessa Sivu 18