MUUTOKSEN VUOSI Vuosikertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MUUTOKSEN VUOSI 2014. Vuosikertomus"

Transkriptio

1 MUUTOKSEN VUOSI 2014 Vuosikertomus

2 KEMIJOKI OY:N ESITTELY OLEMME SUOMEN MERKITTÄVIN VESI- JA SÄÄTÖVOIMAN TUOTTAJA VESIVOIMA ON Suomen tärkeintä uusiutuvaa sähköntuotantoa. Tuotamme noin kolmanneksen maamme vesisähköstä 20 voimalaitoksellamme. KOTIMAINEN, UUSIUTUVA JA PÄÄSTÖTÖN vesivoima varmistaa sähkön saatavuuden pitäen Suomen käynnissä ja lämpimänä. Vesivoiman ansiosta fossiilisten polttoaineiden tarve on pienempi, mikä vähentää hiilidioksidipäästöjä ja hillitsee ilmastonmuutosta. TÄYDENNÄMME MYÖS vahvasti muita uusiutuvia energiamuotoja: pilvisinä päivinä aurinkovoimaa ja tyynellä säällä tuulivoimaa. Huomioimme toiminnassamme ympäristön ja olemme päivittäin tekemisissä jokivarren ihmisten kanssa. TOIMIMME KOLMELLA VESISTÖALUEELLA: KEMIJOELLA, KYMIJOELLA JA LIEKSANJOELLA. KEMIJOEN VESISTÖALUE Kemijoki Oy:n voimalaitokset Kemijoki Oy:n voimalaitokset Voimalaitos suunnitteilla VESIVOIMAN OSUUS UUSIUTUVASTA SÄHKÖENERGIASTA ON NOIN PUOLET Vesivoimantuotantomme on nopeaa ja joustavaa - vuonna 2014 tuotimme gigawattituntia energiaa. ERINOMAISTA SÄÄTÖVOIMAA Tuotamme kolmanneksen valtakunnallisesta säätötehon tarpeesta. LUOTETTAVAA HUOLTOVARMUUTTA Vesivoimalaitoksemme turvaavat sähkönsaannin. KOLME JOKEA JA YLI KILOMETRIÄ JOKIVARTTA Toiminta-alueidemme kahdeksassa kunnassa asukkaita on lähes LIEKSANJOEN JA KYMIJOEN VESISTÖALUEET LIEKSANJOEN TIETOA KEMIJOKI VESISTÖALUE OY:STÄ Valtion omistusosuus [osakepääomasta] 50,1 % Henkilöstöä ( ) 45 Hallituksen puheenjohtaja Matti Ruotsala Toimitusjohtaja KYMIJOEN Tuomas Timonen VESISTÖALUE Päätoimipaikat Suomessa Rovaniemi Perustettu

3 KEMIJOKI OY:N ESITTELY VASTUULLISTA VESISÄHKÖÄ KUMPPANEIDEN KANSSA KETTERÄN JA KUMPPANUUKSIA hyödyntävän toimintamallimme ansiosta tuotamme vesisähköä kustannustehokkaasti ja synnytämme uusia työpaikkoja. Yhdessä kumppaniemme kanssa olemme vastuullisia vesivoimaosaamisen kehittäjiä, työllistäjiä ja jokivarren yhteisöjen aktiivisia jäseniä. MAINTPARTNER OY huolehtii Lieksanjoen vesistöalueen voimalaitostemme paikalliskäytöstä ja kunnossapidosta. VOIMALOHI OY hoitaa Kemijoki Oy:lle asetetut kalanistutusvelvoitteet. CAVERION INDUSTRIA OY huolehtii Kemijoen vesistöalueen voimalaitostemme paikalliskäytöstä ja kunnossapidosta. INFRAKAT OY vastaa palveluntoimittajana Kemijoki Oy:n velvoite- ja ympäristötöistä. PELISÄÄNTÖMME STORA ENSO PUBLICATION PAPERS OY LTD huolehtii Kymijoen vesistöalueen voimalaitostemme paikalliskäytöstä, kunnossapidosta ja käytönvalvonnasta. Kumppanimme FORTUM OYJ:N tehtäväalueita ovat rahoituksen tukitehtävät ja tuotannon suunnittelu sekä vuoden 2016 aikana valvomotoiminta. ILO Iloitsemme omasta ja muiden onnistumisesta; Etsimme aktiivisesti myönteistä ihmisten tekemisestä AVOIN YHTEISTYÖ JA VUOROPUHELU Olemme avoimia, erityisesti vaikeissa ja ikävissä asioissa; Haemme yhteisiä ratkaisuja ENFO OYJ huolehtii Kemijoki Oy:n ICT-palveluista. ADMINISTER OY hoitaa Kemijoki Oy:n talous- ja palkkahallinnon. UUDISTUMINEN JA NÄKEMYKSELLISYYS Haemme uusia ratkaisuja ja uskallamme muuttua VASTUULLISUUS Kehitämme toimintaamme pitkäjänteisesti HILL AND KNOWLTON FINLAND OY tuottaa Kemijoki Oy:lle viestintäpalveluita. FONDIA OY tuottaa Kemijoki Oy:n tarvitsemat lakiasiainpalvelut. 3

4 VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO Poimintoja vuodesta Toimitusjohtajan katsaus 6 Strategiset tavoitteet 8 Sähkön tuotanto ja voimalaitosten käyttö 10 Merkittävät hankkeet 12 Keskeiset riskit 13 Vastuullinen Kemijoki 15 Ympäristö 18 Ihmiset ja yhteisöt 21 Taloudellinen vaikuttavuus 24 Hallinto 27 GRI-sisältövertailu 30 4

5 POIMINTOJA VUODESTA 2014 VUOTEMME 2014 SÄHKÖNTUOTANTO HYVÄLLÄ TASOLLA TOIMINTAMALLIN MUUTOS YRITYSVASTUUTYÖTÄ YHDESSÄ VOIMALAITOSKONEISTOJEN TOIMINTAVALMIUS tuottaa sähköä oli vuonna 2014 hyvällä tasolla. Vuonna 2014 tuotimme sähköä gigawattituntia (GWh). Voimalaitosten kokonaiskäytettävyys, johon vaikuttavat häiriöiden lisäksi koneiden seisokit huoltojen aikana, oli 96,63 prosenttia, mikä oli suunnitellulla tasolla. YMPÄRISTÖTÖITÄ SUUNNITELMIEN MUKAAN PITKÄJÄNTEINEN YMPÄRISTÖSTÄ HUOLEHTIMINEN on keskeinen osa toimintaamme. Saavutimme vuodelle 2014 asetut ympäristötavoitteemme kiitettävästi. Vaelluskalakantojen elvyttämisen kannalta vuosi 2014 oli erityisen tärkeä. Vuoden aikana osallistuimme useisiin kalakantoja kehittäviin hankkeisiin, kuten Auttin kauneuspadon yhteyteen suunnitellun kalatien kustannuksiin. Kalatalousvelvoitteiden osalta Kemijoki Oy:llä on Suomen suurin kalojen istutusvelvoite. Jatkuva työ maisemien ja vesistöjen parantamiseksi jatkui rannansuojauksilla, maisemoinneilla ja raivauksilla. Velvoite- ja ympäristötöihin vuonna 2014 käytimme 3,4 miljoonaa euroa. Näistä kalatalousvelvoitteiden osuus oli 2,3 miljoonaa euroa. SIIRRYIMME MAALISKUUSSA kumppanuuteen perustuvaan toimintamalliin. Kemijoki omistaa edelleen voimalaitoksensa ja toimii vesivoiman tilaaja- ja asiantuntijaorganisaationa, joka hankkii merkittävän osan toiminnoista palveluina sopimuskumppaneilta. Viimeinen merkittävä vaihe muutoksessa uuteen toimintamalliin tapahtui marraskuussa, kun yhtiön hallitus päätti valvomotoiminnan siirtämisestä Fortum Power and Heat Oy:lle. Siirtoprojekti kestää noin kaksi vuotta. TEHONNOSTOILLA LISÄÄ VESIVOIMAA VUODEN AIKANA toteutimme voimalaitoksillamme peruskorjauksia ja tehonnostoja. Tehonnostoilla lisäsimme vuoden aikana voimalaitostemme vesivoimatehoa 14 megawattia (MW). Yhteensä tehonnostoilla on lisätty vesivoimaa noin 240 megawattia. Vuodessa nämä tehonnostot tuottavat noin 240 gigawattituntia (GWh) lisää energiaa, eli noin kotitalouden keskimääräisen sähkönkulutuksen verran. Energiatehokkuutta parantavat tehonnostot ja peruskorjaukset edistävät merkittävästi myös ympäristönsuojelua. MÄÄRITTELIMME KEVÄÄN JA KESÄN AIKANA kokonaiskuvan yritysvastuumme olennaisista näkökohdista. Työhön osallistui laaja joukko kumppaneitamme ja asiantuntijoitamme. Kemijoki Oy:n hallitus vahvisti olennaisuusmäärittelyn tulokset Uuden toimintamallin johdosta aloitimme myös ympäristöjärjestelmämme uudistamisen vuoden aikana. TIIVISTÄ SIDOSRYHMÄ- YHTEISTYÖTÄ PAIKALLISYHTEISÖJEN LUOTTAMUS ja paikallinen sidosryhmätyö ovat Kemijoki Oy:n vastuullisuudessa tärkeitä. Toimintamallin muutoksesta ja ajankohtaisista aiheista järjestettiin toimintavuonna noin 50 tapaamista keskeisimpien sidosryhmien kanssa. Vierailijoita Kemijoki Oy:n voimalaitoksilla kävi aiempien vuosien tapaan noin tuhat. Kemijokivarren peruskoululaisille ja lukiolaisille käynnistimme ympäristöaiheisen luovuuskilpailun. Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille käynnistimme Hyvä elämä kylissä -palvelumuotoilukilpailun yhteistyössä Arctic Design Week -tapahtuman kanssa. 60 VUOTTA VASTUULLISTA VESIVOIMAA VUONNA 1954 PERUSTETTU KEMIJOKI juhli lokakuussa 60-vuotista matkaansa joella. Tasavuosien kunniaksi uusimme myös logomme ja visuaalisen ilmeemme. Järjestimme työntekijöillemme, eläkkeelle siirtyneille työntekijöille, kumppaneillemme, sidosryhmillemme ja omistajillemme lokakuussa 60-vuotisjuhlatilaisuuden. Juhlassa sai ensiesityksensä myös dokumentti Padottu voima Kemijoen tarina. Dokumentissa on haastateltu Kemijokivarren asukkaita, päättäjiä, asiantuntijoita sekä yhtiön nykyisiä ja eläkkeelle siirtyneitä työntekijöitä. 5

6 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS VESIVOIMA KOSKETTAA MEITÄ KAIKKIA Toimintamallin muutos oli meille vuoden 2014 suurin teema. Vuoden aikana siirryimme kumppanuuteen perus tuvaan toimintamalliin. 6

7 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS VESIVOIMA ON VIHREÄN KASVUN KÄYTTÖVOIMAA. VESIVOIMA KOSKETTAA KAIKKIA. Sillä tuotetaan Suomessa uusiutuvasta sähköenergiasta noin puolet. Vesivoimalla on myös hyvin tärkeä säätövoiman rooli. Säätövoima tarkoittaa sähköä, jonka tuotantomääriä voidaan nopeasti muuttaa tarpeen mukaan. Vesivoimalla tuotetaan noin prosenttia Suomessa tuotetusta säätösähköstä. Olemme Kemijoki Oy:ssä sekä Suomen merkittävin vesivoiman että säätövoiman tuottaja. Pidämme teollisuuden pyörät pyörimässä, saunat kuumina ja kotiuunien herkut lämpiminä tehokkaasti, varmasti ja päästöttömästi. ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ on kansainvälisesti ja Suomessa tapahtumassa isoja muutoksia. Uusiutuvan energian osuus kasvaa ja samalla ilmastopäästöjä leikataan merkittävästi. EU on asettanut tavoitteeksi vähentää päästöjä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tavoite ohjaa energiajärjestelmän kehitystä Euroopan, Pohjoismaiden ja Suomen tasolla. Vesivoima on vihreän kasvun käyttövoimaa. Vakaa vesisähkö mahdollistaa tuuli- ja aurinkoenergian maksimaalisen hyödyntämisen. Vesivoimalaitokset voidaan käynnistää ja pysäyttää nopeasti sekä niiden tehoa voidaan säätää. Veden kerääminen varastoaltaisiin antaa säätövaraa silloin, kun sähkönkulutus on huipussaan, tai tuuli- ja aurinkovoimaa ei ole saatavilla. Kotimaisena energianlähteenä vesivoima tukee myös sähköntuotannon omavaraisuustavoitetta. TOIMINTAMALLIN MUUTOS oli meille vuoden 2014 suurin teema. Siirryimme kumppanuuteen perustuvaan toimintamalliin. Muutoksen taustalla on sekä koko energia-alan kehitys että omat kehitystarpeemme yhtiönä. Vesivoiman rakentamisen ja mittavien tehonnostojen vaiheen jälkeen menemme eteenpäin. Ketterän, kumppanuuksia hyödyntävän toimintamallin ansiosta Kemijoki tuottaa vesisähköä kustannustehokkaasti ja pystyy sopeutumaan muuttuviin tilanteisiin. Koko toimintamalli rakentuu ainutlaatuisella tavalla yritysvastuuperiaatteille ja yhteiselle käytännön tekemiselle. Kustannustehokkuus, innovatiivisuus ja sähköjärjestelmän turvaaminen ovat strategisia tavoitteitamme. Vesivoiman ja Kemijoen toimintaedellytykset ovat hyvät. Laitostemme käytettävyys on korkea. Vuoden 2014 aikana valmistuneita merkittäviä hankkeita olivat Pankakosken peruskorjaus ja Seitakorvan voimalaitoksen tehonnosto. Kumpikin tuo entisestään lisää tehoa ja ympäristöhyötyjä. Taivalkoskella käynnistyy vuonna 2015 ympäristöinvestointi, jossa turbiinien juoksupyörien öljyvoitelu korvataan vesivoitelulla. VESIVOIMAOSAAMISEN ylläpitäminen ja kehittäminen on meille avainasia, sillä Kemijoen liiketoiminnan ytimessä on vastuullisuus. Täytämme yhdessä kumppanien kanssa vesivoimavelvoitteet, mutta haluamme tehdä enemmän. Olemme yhdessä vesivoimaosaamisen kehittäjiä, työllistäjiä ja jokivarren yhteisöjen aktiivisia jäseniä. Kumppanuusmallin ansiosta Lappiin on jo syntynyt ja syntyy edelleen uusia mahdollisuuksia sekä kasvu- että suuremmille yrityksille. Kemijoki täytti 60 vuotta vuonna Yhtiön ja vesivoiman vaiheista tuotettua dokumenttielokuvaa katsoessani sekä monia muistoja ja palautteita kuunnellessani näkyi vesivoiman rooli Lapille ja Suomelle koko kirjossaan. Vesisähköä tarvittiin kipeästi sotien runteleman Suomen uutta nousua varten. Vesivoiman rooli korostui myös 1970-luvun energiakriisin aikana. Kolmas erityinen kausi Kemijoen historiassa on nyt toimintamallin muutoksen myötä. Vesivoima on herättänyt ja herättää ristiriitaisia tunteita. Tarve uusiutuvalle vesisähkölle on pysynyt kautta vuosien. Ympäristöajattelu ja moni muu vesivoimaosaamisen alue sen sijaan on kehittynyt voimakkaasti, kuten pitääkin. HENKILÖSTÖ on kulkenut toimintamallin muutoksessa ison matkan lyhyessä ajassa. Muutuimme työnantajasta merkittäväksi työllistäjäksi yhdessä kumppaneidemme kanssa. Toimenkuvissa painottuvat nyt vesivoiman tilaaja- ja asiantuntijaorganisaation tehtävät sekä monipuolinen yhteistyö. Uusi toimintamalli tuo mukanaan myös uuden toimintakulttuurin. Avoimuuteen, vuoropuheluun ja näkemykselliseen asiantuntijuuteen pohjaava kulttuuri on hyvällä alulla. Suuri kiitos jokaiselle kemijokelaiselle sinnikkyydestä, osaamisesta ja rohkeudesta. SIDOSRYHMÄKENTTÄMME on ainutlaatuisen monipuolinen ja laaja. Kaikki uusi luodaan yhdessä. Siksi yhteydenpito on paljon enemmän kuin tiedon välittämistä, se on yhdessä ideointia ja rakentamista. Sitä haluamme jatkaa monipuolisesti ja avoimin mielin. Toivon henkilökohtaisesti ja koko Kemijoki Oy:n puolesta, että vilkas ja elävä yhteys säilyy ja kehittyy myös jatkossa. Vaelluskalat ovat tärkeä asia sidosryhmillemme ja Kemijoelle. Vaelluskalakantojen palauttamisessa rakennettuihin vesistöihin tarvitaan valikoima toimenpiteitä sopivassa järjestyksessä. Ensin on vahvistettava esimerkiksi Kemi- ja Ounasjokiin leimautuvien vaelluskalojen kantoja. Näin siksi, että mahdollisia kalateitä varten olisi riittävästi kalakantaa jokiin nousemaan. Käynnistämme vuoden 2015 aikana yhdessä sidosryhmien kanssa työn, jossa Kemi- ja Ounasjoelle luodaan käytännön toimintaohjelma. Kemijoki Oy tukee vastuullisesti, kustannustehokkaasti ja vakaasti Suomen vihreää kasvua. Kun luet raporttiamme, on hyvä tietää sen noudattavan valtion omistajaohjauksen ja Global Reporting Initiativen ohjeistusta, mikä tuo kattavuutta ja vertailtavuutta. TUOMAS TIMONEN toimitusjohtaja 7

8 STRATEGISET TAVOITTEET VESISÄHKÖÄ VASTUULLISESTI JA KUSTANNUSTEHOKKAASTI Visiomme on olla vuonna 2025 arvostetuin ja vastuullisin uusiutuvan vesivoiman tuottaja. Tärkein tavoitteemme on tuottaa osakkaillemme vesisähköä kustannustehokkaasti. Visiomme saavuttamisen mahdollistavat strategiset tavoitteet ovat: OLEMME KUSTANNUS- TEHOKKAIN OLEMME INNOVATIIVISIN TURVAAMME SÄHKÖJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUTTA HUOLEHDIMME pitkän aikavälin kokonaistehokkuudestamme. Huomioimme toimintamme suorat ja epäsuorat kustannukset sekä kehitämme toimintaamme ja osaamistamme vastuullisesti ja pelisääntöjemme mukaisesti. Hyvät toimintaedellytykset joella ovat kustannustehokkaan vesivoimatuotannon edellytys. ETSIMME AKTIIVISESTI keinoja toimintamme tehostamiseksi ylläpidämme ja kehitämme laitoksiamme ja toimintatapaamme. Parannamme joen käytön tehokkuutta vastuullisesti muun muassa ympäristötöillä ja uomanparannushankkeilla. Kannustamme henkilöstöämme ja kumppaneitamme uusien, ennakkoluulottomien ratkaisujen kehittämiseen ja toteuttamiseen. LAITOSTEMME käytettävyys on korkea. Teemme läheistä yhteistyötä Kemijoki Oy:n osakkaiden ja kansallisesti merkittävien sähkön toimitusvarmuudesta vastaavien toimijoiden kanssa. PARANNAMME JOEN KÄYTÖN TEHOKKUUTTA VASTUULLISESTI. 8

9 VESIVOIMAOSAAMISEN YLLÄPITÄMINEN JA KEHITTÄMINEN ON MEILLE AVAINASIA. Vuoden 2014 aikana siirryimme kumppanuuteen perustuvaan toimintamalliin, jossa hankimme merkittävän osan toiminnoista palveluina sopimuskumppaneilta. Ketterän ja yhdessä tekemisestä lähtevän toimintamallin ansiosta tuotamme vesisähköä kustannustehokkaasti ja vastuullisesti. Pystymme myös entistä tehokkaammin sopeutumaan muuttuviin tilanteisiin ja vastaamaan kehitystarpeisiimme. 9

10 SÄHKÖN TUOTANTO JA VOIMALAITOSTEN KÄYTTÖ SÄHKÖNTUOTANTO SUUNNITELLULLA TASOLLA Olemme Suomen merkittävin vesi- ja säätövoiman tuottaja, jonka 20 vesivoimalaitoksessa syntyy kolmannes Suomen vesisähköstä. Voimalaitoskoneistojen toimintavalmius tuottaa sähköä oli vuonna 2014 hyvällä tasolla. Vuonna 2014 tuotimme sähköä gigawattituntia (GWh). VOIMALAITOSTEMME korkea käytettävyys ja kapasiteetin säätökyky maksimoivat tuotannon joustavuuden ja osakkaidemme tuotot sekä tukevat sähköverkon häiriötöntä toimintaa. Toimimme vesivoimatuotannon tilaaja- ja asiantuntijaorganisaationa ja hyödynnämme toimintamallissamme kumppaneita, joilta ostamme suurimman osan toiminnoistamme. Kemijoki Oy on niin sanottu Mankala-yhtiö, joten tuotamme sähköä osakkaillemme omakustannushintaan. Samalla tuomme merkittävää hyvinvointia toiminta-alueillemme sekä suoraan että epäsuorasti. Käytämme vesistöjä vastuullisesti lupaehtojen ja suositusten mukaisesti ja huomioimme toiminnassamme tuotantotarpeet, ympäristön sekä vesistön muiden käyttäjien tarpeet. Suomessa tunnin sisäisen säätötarpeen arvioidaan kasvavan noin 400 MW vuoteen 2020 mennessä pelkästään kansallisen tuulivoimatavoitteen toteutumisen myötä. Päivän sisäisen säätötarpeen arvioidaan puolestaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Sähköjärjestelmän luotettavuuden kannalta on keskeistä, että kotimaista säätövoimakapasiteettia on riittävästä tarjolla. SÄHKÖNTUOTANTO Kemijoki Oy:n voimalaitoksilla vuonna 2014 oli gigawattituntia (GWh). Porttipahta Porttipahta Tuotantomäärä jäi seitsemän prosenttia Lokka alle keskivesituotannon. Merkittävin syy tähän oli se, Lokka että Kurittukoski Vajukoski koko vuoden sadesumma jäi Kemijoella hieman Matarakoski Kelukoski Kurkiaskakeskimääräistä pienemmäksi. Kemijoki Oy:n Kokkosniva säh- Permantokoski Kemijärvi Olkkajärvi SÄÄTÖVOIMAKAPASITEETIN kasvava tarve luo hyvän mahdollisuuden kehittää Kemijoki Oy:n tuo- Valajaskoski Seitakorva Petäjäskoski NETTOTUOTANTO : Pirttikoski Ossauskoski Sierilä Vanttauskoski tantoa edelleen. Valtaosa Suomen säätövoimatarpeesta katetaan vesivoimatuotannolla tai tuomalla KEMIJOEN Taivalkoski GWh 2013 VESISTÖALUE GWh vesivoimalla tuotettua sähköä muista Pohjoismaista. Säätötarpeen arvioidaan lisääntyvän Länsi- ja GWh GWh Pohjois-Euroopassa voimakkaasti lähivuosina, kun GWh sään mukaan vaihtelevan tuuli- ja aurinkovoiman osuus energiantuotannosta lisääntyy merkittävästi. LIEKSANJOEN VESISTÖALUE KEMIJOKI OY:N VOIMALAITOKSET sijaitsevat kolmella vesistöalueella: Kemijoella, Lieksanjoella ja Kymijoella. Kemijoen valuma-alueen vesivoimalaitokset sijaitsevat pääasiassa Kemijoen ja Kitisen varrella. Vesimäärältään suurimmat voimalaitoksemme sijaitsevat Kemijoen pääuo wman Rovaniemen alapuolisessa osassa. Pankakoski Lieksankoski Kemijoki Oy:n voimalaitokset Voimalaitos suunnitteilla Muut voimalaitokset vesistöalueella Säännöstelty järvi Vesivarasto Porttipahta Kurittukoski Vajukoski Kelukoski Kurkiaska Permantokoski Valajaskoski Petäjäskoski Ossauskoski Taivalkoski Porttipahta Sierilä Lokka Kemijärvi Olkkajärvi KEMIJOEN VESISTÖALUE LIEKSANJOEN VESISTÖALUE KYMIJOEN VESISTÖALUE Lokka Matarakoski Kokkosniva Seitakorva Pirttikoski Vanttauskoski Inkeroinen Anjalankoski 10 Pankakoski Lieksankoski Ke Vo Mu ves Sää Ve

11 SÄHKÖN TUOTANTO JA VOIMALAITOSTEN KÄYTTÖ köstä 92 prosenttia tuotettiin Kemijoella ja loput Lieksan- ja Kymijoen voimalaitoksilla. TEHONNOSTOILLA Kemijoki Oy lisäsi vuoden 2014 aikana voimalaitostensa vesivoimatehoa 14 megawattia (MW). Yhteensä tehonnostoilla on vuosina vesivoimaa lisätty noin 240 megawattia. Vuodessa nämä tehonnostot tuottavat noin 240 gigawattituntia (GWh) lisää energiaa, eli noin kotitalouden keskimääräisen sähkönkulutuksen verran. Fossiilisilla polttoaineilla tuotettuna tämä energiamäärä aiheuttaisi hiilidioksidipäästöjä tonnia vuodessa. KÄYTETTÄVYYS eli voimalaitoskoneistojen toimintavalmius tuottaa sähköä oli vuonna 2014 hyvällä tasolla. Pelkästään häiriöt huomioon ottava käytettävyys oli keskimääräinen, 99,45 prosenttia. Kokonaiskäytettävyys, johon vaikuttavat häiriöiden lisäksi koneiden seisokit huoltojen aikana, oli 96,63 prosenttia, mikä oli suunnitellulla tasolla. Pisimmät seisokit aiheutuivat Pankakosken koneiston 2 pe- KOKONAISKÄYTETTÄVYYS ,63 % ,51 % ,45 % ,46 % ,12 % ruskorjauksesta ja Seitakorvan koneiston 2 tehonnostosta. Koneiden ja laitteiden suunnitelmallisella ylläpidolla ja ennakoivalla huollolla Kemijoki Oy pyrkii pitämään voimalaitostensa käytettävyyden korkeana. SÄÄNNÖSTELYLLÄ ja juoksutuksilla vesivoimatuotanto sovitetaan vaihtelevaan vesitilanteeseen. Lokan ja Porttipahdan tekojärvillä sekä Kemijärven säännöstelyllä vaikutetaan merkittävästi kevättulvien aikaisiin sekä kuivien aikojen pinnankorkeuksiin eri osissa Kemijokea. Vuoden 2014 päättyessä säännöstelyaltaiden energiasisältö oli 968 GWh, mikä on 86 prosenttia ajankohdan keskiarvosta. Lisäystä varastoihin tuli vuoden 2014 aikana 89 GWh. VESIVARASTOJEN KEHITYKSEEN vaikutti merkittävimmin se, että koko vuoden sadesumma jäi Kemijoella hieman keskimääräistä pienemmäksi. Vuoden 2014 alussa Kemijoen vesivarastoissa oli 22 prosenttia keskimääräistä vähemmän vettä. Kevättulva oli vesimäärältään 13 prosenttia keskimääräistä pienempi. Noin kaksi viikkoa tavanomaista aiemmin alkaneen tulvan kesto oli keskimääräistä pitempi. Lumen varsin alhaisesta vesiarvosta johtuen virtaamatasot pysyivät tavanomaisia huippuvirtaamia matalampina. Vuoden 2014 kesä oli keskimääräistä runsassateisempi. Porttipahdan ja Lokan pinnat nousivat syksyä kohden aiempien vuosien tapaan noin puoli metriä. Vuoden 2014 lopussa tekojärvien pinta oli noin puoli metriä alle keskimääräisen tason. PATO- JA VOIMALAITOSTURVALLISUUS on toimintamme keskeinen kulmakivi, sillä omistamme pituudessa mitaten eniten patoja Suomessa. Patojen omistajana olemme vastuussa patojemme turvallisuudesta. Kumppaneidemme kanssa valvomme patoja ja huolehdimme niiden kunnosta ylläpito-ohjelmamme mukaisesti. Hankimme patojen kunnossapitotyöt Infrakat Oy:ltä, jonka henkilöstöllä on pitkä kokemus patoihin liittyvistä töistä. Vuoden 2014 aikana viranomaiset tekivät määräaikaistarkastukset Porttipahdan, Lokan ja Vajukosken padoilla. Patoturvallisuusviranomaisella ei ollut huomautettavaa patojen kunnosta. Lapin ELY-keskus toimii patoturvallisuusviranomaisena Lapin toimialueella. POIKKEAVIEN TILANTEIDEN ehkäisemiseksi ja lupaehtojen noudattamisen varmistamiseksi Kemijoki Oy seuraa ja valvoo jatkuvasti vesistöjen käyttöä tuotannossaan. Yhtiön toiminnalle asetetut lupaehdot määräävät vesistöjen vedenkorkeus- ja virtaamavaihteluiden rajat. Nopeasti muuttuvat sääolosuhteet tai voimalaitosten viat sekä muut häiriöt voivat johtaa poikkeamiin. Mahdollisista poikkeamista laaditaan kirjallinen raportti lupaehtoja valvovalle viranomaiselle. Vuonna 2014 Kemijoki Oy:n toiminnassa sattui yksi lupaehtorikkomus Kokkosnivan voimalaitoksen laitosvirtaama ylitti lupaehtojen mukaisen määrän, mistä tehtiin ilmoitus lupaehtoja valvovalle viranomaiselle. Kokkosnivan lupaehdon mukaan laitosvirtaaman 12 tunnin liukuva keskiarvo saa poiketa ylöspäin enintään 80 m 3 /s seitsemän vuorokauden liukuvasta keskiarvosta. Aikavälillä klo klo 3 poikkeama oli suurempi kuin 80 m3/s. Suurimmillaan poikkeama oli 91,7 m3/s. Kuvassa Heikki Vuollo, Caverion Industria Oy Caverion Industria Oy pitää voimalaitokset pyörimässä CAVERION INDUSTRIA OY vastaa Kemijoen vesistöalueen voimalaitosten paikalliskäytöstä ja kunnossapidosta. Kokenut kumppani varmistaa, että voimalaitokset tuottavat sähköä silloin, kun sitä tarvitaan, ja että esimerkiksi vesivoimakoneet huolletaan ajallaan. Kemijoen kumppanuusmalli on uusi, mutta voimalaitosammattilaiset ovat kokeneita osaajia. Hyvä startti oli pitkälti kokeneen henkilöstömme ansiota. Tutut pelisäännöt käytännön töiden osalta säilyivät pitkälti ennallaan, Erkki Kähkölä Caverion Industrian kunnossapitopalveluista kertoo. Toimintamallin muututtua noin 80 kemijokilaista siirtyi Caverionin palvelukseen entisinä työntekijöinä. Kemijoen ja Caverion Industrian yhteyshenkilöt tapaavat viikko- ja kuukausipalavereissa, joissa ajankohtaiset ja yhteistä ratkomista vaativat asiat käydään läpi. 11

12 MERKITTÄVÄT HANKKEET TOIMINTAMME KEHITTYI MERKITTÄVIEN HANKKEIDEN ANSIOSTA Vuoden 2014 aikana toteutimme voimalaitoksillamme peruskorjauksia ja tehonnostoja. Sierilän voimalaitoshankkeen ja Loue Tervolan uomanparannuksen lupakäsittelyt jatkuivat. KEMIJOKI OY:N VUODEN 2014 investointisuunnitelmaan sisältyneet hankkeet liittyivät voimalaitosten peruskorjauksiin ja tehonnostoihin, uomanparannushankkeisiin sekä uusiin vesivoimahankkeisiin. Investointihankkeilla lisäämme tuotantoa parantamalla hyötysuhdetta olemassa olevassa tuotantojärjestelmässämme tai hyödyntämällä uutta vesivoimapotentiaalia. Peruskorjauksilla ja korvausinvestoinneilla varmistamme voimalaitostemme pitkäaikaisen tuotantokyvyn ja korkean käytettävyystason. Huollettu ja ajanmukainen tuotantokoneisto on myös henkilö-, ympäristö- ja laiteturvallisuuden välttämätön edellytys. PANKAKOSKEN VOIMALAITOKSEN koneiston 2 peruskorjaus valmistui huhtikuussa Joulukuussa 2013 aloitetun peruskorjauksen yhteydessä uusittiin muun muassa turbiinin juoksupyörä, säätöhydrauliikkajärjestelmä ja generaattorin staattori. Koneiston hyötysuhde parani ja siitä saatiin lisätehoa suunnitelman mukaisesti. Peruskorjauksen yhteydessä laitos liitettiin osaksi Kemijoki Oy:n käytönvalvontajärjestelmää. SEITAKORVAN VOIMALAITOKSEN vuonna 2014 tehty tehonnosto päätti Kemijoen pääuoman tehonnostojen sarjan, joka alkoi vuonna 1996 Petäjäskoskelta. Vaasan hallinto-oikeus antoi maaliskuussa luvan Seitakorvan voimalaitoksen rakennusvirtaaman nostamiseksi 700 m 3 :iin sekunnissa. Seitakorvan koneiston 2 tehonnoston seisokki aloitettiin elokuussa, ja se valmistui joulukuussa. Koneiston juoksupyörä, säätöhydrauliikkajärjestelmä, päämuuntaja ja generaattorin staattori uusittiin. Uudistukset toivat 14 megawattia lisätehoa, mikä nosti voimalaitoksen kokonaistehon 144 megawattiin. TAIVALKOSKEN KONEISTOJEN peruskorjauksien valmistelu aloitettiin tekemällä koneistojen 1 3 päälaitehankinnat vuosina toteutettavia peruskorjauksia varten. Peruskorjauksissa uusitaan muun muassa turbiinien juoksupyörät vesinavallisiksi ja niiden hyötysuhdetta parannetaan. Hyötysuhteen parantaminen lisää sähköenergian tuotantoa ja vähentää tulva-ajan ohijuoksutusta. LOUE TERVOLAN UOMANPARANNUKSEN tarkoituksena on vähentää jokiuoman virtaushäviöitä ja parantaa jääolosuhteita. Hanke on suunniteltu toteutettavaksi vuonna Hankkeessa jokea perataan noin kolmen kilometrin matkalta ja rantoja vahvistetaan sekä maisemoidaan noin 15 kilo- metriä Ossauskosken voimalaitoksen alapuolella. Tehtävät rannansuojaukset vähentävät alueen rantavyörymiä ja parantavat rantojen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Nykyisin joen ahtaat virtausalueet pysyvät sulina talvella. Sulat saavat aikaan hyyteen muodostumista. Hyyde heikentää virtaamaolosuhteita ja aiheuttaa putouskorkeuden pienentymistä ja sitä kautta energiataloudellisia menetyksiä. Lisäksi hyyde aiheuttaa haittoja myös joen virkistyskäytölle. Vaasan hallinto-oikeus myönsi hankkeelle luvan maaliskuussa Luvasta tehtiin yksi valitus, jonka seurauksena hanke on käsiteltävänä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Raportointikauden 2014 jälkeen korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen ja lupa sai lainvoiman. SIERILÄN VOIMALAITOSHANKKEEN lupakäsittelyt jatkuivat vuoden 2014 aikana. Sierilä on viimeinen Kemijoen pääuomaan suunniteltu laitos. Voimalaitoksen nimellisteho olisi 44 megawattia ja vuosittainen energiantuotanto 155 gigawattituntia. Sierilän voimalaitoksella olisi merkittävä rooli kotimaisen päästöttömän ja uusiutuvan säätöenergian tuotannossa. Laitoksesta maksettaisiin kiinteistöveroa vuosittain noin miljoona euroa. Sierilän voimalaitoksen lupahakemus jätettiin Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon vuonna Toukokuussa 2011 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi yhtiölle vesitalousluvan voimalaitoksen rakentamiseen ja käyttöön. Lupa myönnettiin intressivertailun perusteella. Hankkeen arvioidut hyödyt ovat 112 miljoonaa euroa ja vahingot, haitat ja muut edunmenetykset noin kahdeksan miljoonaa euroa. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksestä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen. Vaasan hallinto-oikeus suoritti elokuussa 2014 viikon kestäneen maastotarkastuksen. Maastotarkastuksen yhteydessä tutustuttiin hankkeen olosuhteisiin ja yksityiskohtiin sekä valituksen tehneisiin kiinteistöihin ja kuultiin perusteita valituksille suullisesti. Myös luonnonsuojelulain mukaisten poikkeamislupahakemusten käsittely on vireillä. Olemme suunnitelleet yhteistyössä Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) kanssa toimenpiteitä, joilla uhanalaisen eliölajin, apilakirjokääriäisen, suojelutaso voidaan säilyttää. Raportointikauden 2014 jälkeen Vaasan hallintooikeus hyväksyi Sierilän voimalaitoshankkeen Päätöksestä tehtiin 25 valitusta. Lupakäsittely jatkuu korkeimmassa hallinto-oikeudessa. 12

13 KESKEISET RISKIT RISKIENHALLINNALLA VARMISTETAAN JATKUVUUS JA KEHITYS Merkittävimmät riskimme eivät muuttuneet toimintamallin muutoksen myötä. Kumppaneihin liittyvät riskit nousivat vuoden aikana aiempaa keskeisemmiksi. RISKIENHALLINNAN tavoitteena on tukea Kemijoki Oy:n strategisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi varmistetaan yhtiön toiminnan jatkuvuus ja kehittyminen myös siinä tapauksessa, että jokin riskeistä toteutuu. Merkittävimmät riskit ja niiden hallintakeinot käsitellään yhtiön hallituksessa vuosittain. Hallitus päättää myös riskienhallinnan strategisista linjauksista ja keskeisistä toimintaohjeista. Toimitusjohtaja vastaa riskienhallinnan järjestämisestä ja johtoryhmä arvioi riskejä kokonaisvaltaisesti vuosittain. Kukin yksikkö vastaa vastuualueeseensa kohdistuvien riskien tunnistamisesta, arvioinnista, käsittelystä ja riskienhallinnan toteuttamisesta. ILMASTON JA SÄÄOLOJEN MUUTOKSET vaikuttavat vesivoiman hyödyntämiseen tuoden epävarmuustekijöitä. Ilmaston lämmetessä vesivoimatuotannon ennakoitavuus heikkenee. Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän sademääriä Suomen pohjoisosissa. Mahdollisesti aikaisempaa suurempi osa talvisateista tulee maahan vetenä, mikä voi kasvattaa vesivoimalaitosten talviaikaista tuotantoa. Toisaalta rankkasateiden lisääntyminen saattaa muuttaa jokien tulvimista, luoden epäsuotuisia tuotanto-olosuhteita, mikä vähentää vesivoimatuotantoa. MERKITTÄVIMMÄT RISKIMME OVAT: Merkittävimmät riskimme eivät muuttuneet toimintamallin muutoksen myötä. Kumppaneihin liittyvät riskit nousivat aiempaa keskeisemmiksi, mutta eivät muuttaneet oleellisesti merkittävimpien riskien asemaa. Riskienhallintakeinot valitaan vertaamalla kustannuksia ja saavutettavia hyötyjä. ENNAKOIMATON KULUJEN KASVU Hallintakeinot> budjettiseuranta, säännöllinen raportointi ja analysointi toimitusjohtajalle ja hallitukselle, lainojen suojaus hallituksen asettamien periaatteiden mukaisesti, edunvalvonta LUPIEN JA VELVOITTEIDEN EPÄSUOTUISA KEHITTYMINEN Hallintakeinot> keskusteluyhteys vaikuttajatahoihin TULOJEN OLENNAINEN PIENENEMINEN Hallintakeinot> hyvä taloudenpito, sopeutumiskyvyn ylläpito, edunvalvonta RAHOITUSRISKIT Hallintakeinot> seuranta, säännöllinen raportointi, hajautus sekä korko- ja valuuttariskien suojaukset TUOTANTOJÄRJESTELMÄÄN KOHDISTUVA MERKITTÄVÄ VAURIO Hallintakeinot> oikein kohdistettu kunnossapito ja korvausinvestoinnit, tehokas valvonta, kriisitilanteisiin varautuminen KESKEISIIN KUMPPANEIHIN LIITTYVÄT RISKIT Hallintakeinot> valvonta, sopimushallinta, auditoinnit VALVE suurhäiriöharjoitus oli hyvä oppitunti ROVANIEMI PIMENI noin tunniksi sähköyhtiöiden ja viranomaisten VALVE suurhäiriöharjoituksen ajaksi. Harjoituksessa testattiin sähkönpalautusta vesivoiman avulla tilanteessa, jossa Ruotsista saatavaa siemensähköä ei olisi saatavilla. Rovaniemen eteläpuolella sijaitsevat Petäjäskosken vesivoimalaitos ja Fingridin sähköasema olivat harjoituksen pääroolissa. Harjoituksen laajan ennakkotiedotuksen ansiosta kotitaloudet vähensivät sähkönkulutusta huomattavasti normaalista. Pääosin tästä johtuneet tekniset ongelmat viivästyttivät sähkönpalautusta vesivoiman avulla. Harjoitus keskeytettiin, jotta sähköt saatiin palautettua ilmoitetussa aikataulussa. Harjoitusta pidettiin onnistuneena, sillä tositilannetta varten löydettiin konkreettisia kehittämistarpeita. Rovaniemen kaupungille ja alueen viranomaisille harjoitus antoi tärkeää tietoa siitä, millaiset valmiudet alueen toimijoilla on varautua sähkönjakelun suurhäiriöön. 13

14 LIIKETOIMINTAMME YTIMESSÄ ON VASTUULLISUUS. Työstimme vuoden 2014 aikana kumppaneidemme kanssa kokonaiskuvan Kemijoen yritysvastuun olennaisista näkökohdista. Työhön osallistui kattavasti Kemijoen asiantuntijoita tuoden laajasti eri sidosryhmiemme näkökulmia mukaan. Yritysvastuu on sisällytetty meidän ja kumppaneidemme toimintaan ja sitä toteutetaan yhteistyössä. 14

15 VASTUULLINEN KEMIJOKI LIIKETOIMINNAN YTIMESSÄ KUMPPANUUS JA VASTUULLISUUS Vuonna 2014 loimme Kemijoki Oy:lle kumppanuuteen, vastuullisuuteen ja yhteiseen tekemiseen perustuvan toimintamallin. OLENNAISET NÄKÖKOHDAT Kemijoki Oy:n yritysvastuussa kattavat monipuolisesti ihmisiin, ympäristöön ja talouteen liittyviä aiheita. Vesivoima on keskeinen uusiutuva sähköntuotantomuoto. Kemijoki Oy:n liiketoiminnan lähtökohtana on vesivoiman hyödyntäminen ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Keskitymme kaikessa toiminnassamme sidosryhmiemme ja liiketoiminnan kannalta tärkeisiin asioihin. Työstimme yhdessä kumppaneidemme kanssa kevään ja kesän 2014 aikana kokonaiskuvan yritysvastuun olennaisista näkökohdista. Työhön osallistui kattavasti Kemijoki Oy:n asiantuntijoita, jotka toivat laajasti sidosryhmien näkökulmia mukaan. Sekä Kemijoki Oy:n johtoryhmä että hallitus ovat vahvistaneet olennaisuusmäärittelyn tulokset. LIIKETOIMINNAN MENESTYKSEEN olennaiset näkökohdat vaikuttavat kolmella tärkeällä tasolla. Kemijoki Oy vastaa lupaehtovelvoitteiden täyttämisestä. Vesivoiman tuotanto on tiukasti lakien, asetusten ja velvoitteiden säätelemää toimintaa. Yhdessä kumppaneidemme kanssa olemme vesivoimaosaamisen kehittäjiä, työllistäjiä ja jokivarren yhteisöjen aktiivisia jäseniä. Kumppanuusmallin ansiosta Lappiin on syntynyt ja syntyy edelleen uusia mahdollisuuksia sekä kasvu- että suuremmille yrityksille. YRITYSVASTUUOHJELMA KOKOAA Kemijoki Oy:n ja kumppaneiden keskeiset toimenpiteet kokonaisuudeksi. Kemijoki hankkii merkittävän osan toiminnoista palveluina sopimuskumppaneilta. Yritysvastuu on sisällytetty Kemijoki Oy:n ja kumppaneiden toimintaan ja sitä toteutetaan yhteistyössä suhteissa muihin tahoihin. Odotamme kumppaneidemme sitoutuvan edistämään yhteistyöhön pohjautuvaa yritysvastuuohjelmaa. Sen pääkohtia ovat vesivoimaosaamisen kehittäminen, yhteistyö paikallisten sidosryhmien kanssa sekä turvallisuus ja ympäristövaikutusten hallinta. Ohjelma käynnistyi syksyllä Kerromme tämän raportin eri osioissa työstä ja ensimmäisistä tuloksista. TAVOITTEET Kemijoki Oy:n vastuullisuustyölle on määritelty sekä osana yritysvastuuohjelmaa että ympäristön osalta vuosittaisissa tarkemman tason suunnitelmissa. Yritysvastuuohjelma luotiin vuoden 2014 aikana, jolloin asetettiin alkuvaiheen tavoitteita. Tavoitteiden asetantaa tarkennetaan vuoden 2015 aikana. Taloudellinen lisäarvo omistajille ja alueelle Työllistäminen Tuki paikallisyhteisöille ja paikalliset hankkeet Vastuullinen hankinta ja ostokäytännöt sekä seuranta Huoltovarmuus Mankala-periaatteet Sähkömarkkinat Vaikuttaminen ja luottamuksellisuus TALOUDELLINEN VASTUU Vesivoimaosaamisen kehittäminen Henkilöstökäytännöt Turvallisuus Henkilöstö-, prosessi-, yleisö- SOSIAALINEN VASTUU Ympäristönhoito Elinympäristöt YMPÄRISTÖ VASTUU Kalasto ja kalastus Kalaistutukset, -tarkkailu ja kalatiet Vesistöt Säännöstely ja tarkkailu Tulvasuojelu Virkistyskäyttö Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Ympäristöluvat Häiriöt ja poikkeustilanteet Paikallisyhteisöt, paikallinen sidosryhmätyö Eettiset liiketoimintaperiaatteet Maankäyttö Henkilöstön hyvinvointi Hallinto ja palkitseminen Vesivoiman hyödyntäminen aiheuttaa muutoksia luontoon, maisemaan ja paikallisten asukkaiden elämään. Tunnemme voimalaitosten käytön, tehonnostojen, rakentamisen, säännöstelyjen sekä poikkeus- ja häiriötilanteiden ympäristövaikutukset. Seuraamme vesivoimatuotannon vaikutusalueen vesistöjen tilaa jatkuvasti muun muassa kalakantoja, vedenlaatua ja rantaeroosiota tarkkailemalla. Pyrimme ehkäisemään ja lieventämään toimintaamme liittyviä haitallisia ympäristövaikutuksia aina, kun se on mahdollista. Ympäristöön vaikuttavissa hankkeissa arvioimme ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset. Haemme ympäristöystävällisiä ja elinympäristön viihtyisyyttä edistäviä ratkaisuja yhteistyössä omistajiemme, kumppaniemme, paikallisten asukkaiden ja viranomaisten kanssa. 15

16 VASTUULLINEN KEMIJOKI Yhteiset satsaukset sekä yhtiöille itselleen että yhteiskunnallisesti lisäarvoa tuottaviin hankkeisiin Tehokkaampi ja kilpailukykyisempi toimintatapa kumppanuuden avulla Lakisääteiset sekä muut velvoitteet ja sitoumukset, joiden toteutuminen varmistetaan yhteistyössä VAHVASTI LISÄARVOA TEHOKKUUTTA KUMPPANUUSMALLILLA LAKIEN NOUDATTAMINEN, VELVOITTEIDEN TÄYTTÄMINEN JA EETTISET PERIAATTEET > vesivoimaosaamisen kehittäminen > sidosryhmätyö > turvallisuus > energiatehokkuus > henkilöstön osaamisen kehittäminen > ympäristönhoito > huoltovarmuus, > sähkömarkkinat - vaikuttaminen ja luottamuksellisuus Oy:n visioon ja strategiaan sisällytetyt pelisäännöt ja periaatteet. Yritysvastuun painopistealueet, tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet määritellään Kemijoki Oy:n hallituksen hyväksymässä yritysvastuuohjelmassa, jonka toteuttamiseen Kemijoki Oy ja kumppanit ovat yhdessä sitoutuneet. Yritysvastuuohjelman tuloksista raportoidaan säännöllisesti henkilöstölle, kumppaneille ja ulkoisille sidosryhmille. Kemijoki Oy:n yritysvastuutyötä ohjaavat myös Valtioneuvoston periaatepäätös yritysten vastuullisuudesta sekä toimintaan soveltuvat kansainväliset vastuullisuuden toimintasäännöt. Yritysvastuu sisältyy Kemijoki Oy:n hallinnointi- ja ohjausjärjestelmään. Kolmas keskeinen vastuullisuustyön tavoitekokonaisuus liittyy kalatalousvelvoitteiden täyttämiseen. Kemijoki Oy:llä on Suomen suurin kalojen istutusvelvoite. Ympäristötavoitteet ja kalojen istutuksiin liittyvät tavoitteet tuloksineen ovat tämän raportin ympäristöosiossa. YMPÄRISTÖTYÖTÄMME OHJAAVAT ympäristöperiaatteet. Niiden mukaisesti kehitämme ympäristövaikutusten hallintaa yhteistyössä omistajiemme ja palvelusopimuskumppaneiden kanssa. Investoinneilla ja nykyaikaisen tekniikan käyttöönotolla turvaamme tuotantojärjestelmien toiminnan ja energiatehokkuuden ympäristöä säästäen. Seuraamme vaikutusalueellamme ympäristön tilaa jatkuvasti muun muassa kalakantoja, veden laatua ja rantaeroosiota tarkkailemalla. Noudatamme ISO ympäristöjärjestelmästandardin vaatimuksia. Edellytämme myös palvelusopimuskumppaneiltamme sen mukaista toimintaa. Olemme jatkuvassa vuorovaikutuksessa paikallisten asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Haemme ympäristöystävällisiä ja elinympäristön viihtyisyyttä lisääviä ratkaisuja yhteistyössä palvelusopimuskumppaneiden ja sidosryhmien kanssa. Ympäristöviestintämme on avointa ja aktiivista. Vastaamme saamaamme palautteeseen viivyttelemättä ja otamme sen huomioon toiminnassamme. YRITYSVASTUUN JOHTAMISTA ohjaavat Kemijoki KEMIJOKI KALA-ASIAT > Vaelluskalakysymykset ja istutukset KEMIJOKI OSALLISTUU > Tuki paikallisyhteisöille > Ympäristöön liittyvät yhteishankkeet > Joen virkistyskäytön edistäminen KEMIJOKI VIESTII > Yritysvastuuraportointi ja viestintä KUMPPANIT JA KEMIJOKI YHDESSÄ PARHAAT OSAAJAT VESIVOIMAAN > Oppilaitosohjelma, vesivoimaosaamisen kehittäminen MITTAAMME ONNISTUMISTA > Kumppanityytyväisyyden mittaaminen ja sidosryhmäpalautteen arviointi YHDESSÄ OSA JOKIVARREN YHTEISÖÄ > Yhteiset jokivarren sidosryhmätapaamiset 16

17 VASTUULLINEN KEMIJOKI YRITYSVASTUUOHJELMAN ENSIVAIHEEN TAVOITTEET TAVOITE Olennaisuusanalyysin ja yritysvastuun toimintamallin luominen uuden toimintamallin mukaiselle Kemijoki Oy:lle TOTEUMA Kumppanipalautemallin luominen ja kyselytutkimuksen toteutus Sidosryhmäpalautteen kerääminen kumppanuuteen perustuvasta toimintamallista ja Kemijoki Oy:n sidosryhmätyöstä Oppilaitosyhteistyön ohjelman luominen yhdessä kumppaneiden kanssa Vaelluskalakantojen vahvistaminen Tukemisen periaatteiden päivitys Sidosryhmähankkeet Yritysvastuun raportointi valtion omistajaohjauksen ja Global Reporting Initiativen (GRI) ohjeistojen mukaisesti Toteutettiin Käynnistettiin 2014 lopulla, valmistui helmikuussa Toteutetaan 2015 alkupuolella. Etenemissuunnitelma luotiin 2014, käynnistys Kalojen ylisiirtotyön tuen käynnistys 2014 toteutui. Tavoitteena ylisiirtojen merkittävä kasvattaminen tulevina vuosina. Vaelluskalakantojen elvyttämiseen tähtääville toimille kokonaissuunnitelma tulevia vuosia varten. Laaditaan Tuki tutkimustyölle. Toteutui vuonna 2014 Lapin ELY-keskuksen Askel Ounasjoelle III -hankkeen myötä, jossa valmistuivat suunnitelmat kalateistä Kemijoki Oy:n omistamiin voimalaitoksiin Kemijoen alaosalla. Vuoden aikana jatkuivat pitkän aikavälin tukemme Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL)* rakennettujen jokien tutkimusohjelmalle. Auttin kauneuspadon kalatien rakentamisen kustannuksiin osallistuminen. Hanke käynnistyi Lieksanjoella olemme mukana suunnittelemassa järvilohen hyväksi kohdennettuja hankkeita. Kala-asioista tarkemmin vuosikertomuksen Ympäristö-osiossa. Toteutettiin Tavoitteena oli käynnistää osana 60-vuotisjuhlavuotta innovatiivinen ja uudentyyppinen sidosryhmähanke. Vuoden 2014 lopulla käynnistyivät Hyvä elämä kylissä -palvelumuotoilukilpailu opiskelijoille ja Minun jokeni -luovuuskilpailu ala- ja yläkouluille sekä lukioille. Kumpikin jatkuu vuonna Sidosryhmätyöstä tarkemmin Ihmiset ja yhteisöt -osiossa. Laadittu vuodesta * Luonnonvarakeskus (Luke) KEMIJOKI OY VASTAA luvanhaltijana ympäristölupien ja muiden velvoitteiden mukaisesta toiminnasta. Yritysvastuun operatiivisesta toteuttamisesta vastaavat Kemijoki Oy ja palvelusopimusten mukaisesti sopimuskumppanit. Vastuu operatiivisesta toteuttamisesta ja sopimuskumppaneiden toiminnan valvonnasta ja tarvittavasta ohjaamisesta on Kemijoki Oy:n liiketoimintayksiköillä. Edellytämme kumppaneidemme noudattavan eettisiä toimintatapoja sekä voimassaolevia lakeja ja säädöksiä. Samoin edellytämme kumppaneidemme kunnioittavan vastuullisen yritystoiminnan kannalta keskeisiä kansainvälisiä periaatteita. Kemijoki Oy ja jokainen sen kumppani edistää omassa toiminnassaan ja vaikutuspiirissään vastuullisia käytäntöjä. KUMPPANEIDEN ROOLI yritysvastuussa määritellään palvelusopimuksissa. Palvelusopimuksissa yritysvastuuseen liittyvien asioiden käsittely on ohjeistettu Kemijoki Oy:n ja kumppanin välisen yhteistyöorganisaation tehtäväksi. Suurimmissa kumppanuuksissa yritysvastuuasioiden seuranta sisältyy kumppanuuden ohjausryhmän tehtäviin. Palvelusopimuksissa on määritelty kumppaneille velvoite raportoida säännöllisesti toiminnasta ja kehittämiskohteista. Kumppanuusmallin toimivuutta arvioidaan ja mitataan vuosittain katselmustilaisuuksissa. Toteutamme myös sekä kumppaneille että Kemijoki Oy:lle yhteisesti suunnatun kumppanuustutkimuksen. Kukin arvioi siinä kumppanuuskokemusta kahdesta näkökulmasta, kokemus omasta toiminnasta ja kumppanin toiminnasta. KEMIJOKI OY:N KOKO HENKILÖSTÖN kattavassa tulospalkkiojärjestelmässä huomioidaan vahvasti yritysvastuu. Koko henkilöstölle käytetään samaa tulospalkkiomittaristoa. Vuoden 2014 osalta pääpaino oli yhtiön pitkän aikavälin menestystekijöiden lisäksi uuteen toimintamalliin siirtymisen varmistaminen. Tämä huomioitiin myös varmistamalla, että kumppaneille asetetut palvelutasomittarit ja yhtiön tulospalkkiomittarit ovat keskenään linjassa. Vuoden 2014 tulospalkkio oli kokonaisuudessaan 73,1 prosenttia täydestä tulospalkkiosta. Käytettävyystavoitteeseen ei aivan ylletty, mihin vaikutti erityisesti kesän 2014 häiriöt, kuten Taivalkosken koneiston 3 vikakorjaus. Työturvallisuuden parantaminen toteutui hyvin. Vuonna 2014 Kemijoki Oy:n henkilöstölle ei sattunut työtapaturmia. Kumppaneiden töissä sattui yhteensä yksi tapaturma. Vuonna 2014 tapahtui yksi lievä lupaehtopoikkeama. Muita ympäristöön liittyviä poikkeamia ei ollut. VESIVOIMA ON KESKEINEN UUSIUTUVA SÄHKÖNTUOTAN- TOMUOTO. 17

18 YMPÄRISTÖ ENEMMÄN TEHOA, PIENEMMÄT YMPÄRISTÖRISKIT Työmme maiseman ja vesistöjen tilan parantamiseksi jatkui vahvana. Vuosi oli erityisen tärkeä vaelluskalakantojen elvyttämisen kannalta. VESIVOIMA ON UUSIUTUVA ja päästötön sähköntuotantomuoto. Sillä on kuitenkin vaikutuksia luontoon, maisemaan, paikallisten asukkaiden ja muiden joen käyttäjien elämään. Tunnemme toimintamme ympäristövaikutukset. Pitkäjänteinen ympäristöstä huolehtiminen on keskeinen osa toimintaamme. ENERGIATEHOKKUUTTA PARANTAVAT TEHONNOS- TOT ja peruskorjaukset edistävät merkittävästi ympäristönsuojelua. Nykyaikaisen tekniikan ansiosta voimalaitosten hyötysuhde on parantunut merkittävästi. Samalla erityisesti öljyvuotojen riski on pienentynyt. Laitoksilla käytetään huomattavasti vähemmän öljyä kuin aiemmin. Uusissa turbiineissa juoksupyörän voiteluun käytetään öljyn sijaan hapetonta vettä. MAISEMAA JA VESISTÖÄ PARANNETAAN jatkuvasti tekemällä rannansuojauksia, maisemointeja ja raivauksia. Töiden suunnitteluvaiheessa otamme huomioon asukkaiden ja vesistöjen käyttäjien toiveet. Merkittävämpiä töitä ovat muun muassa tekojärvien rantojen raivaukset. Ympäristötöiden toteutuksesta vastaa pääasiassa sopimuskumppanimme Infrakat Oy. KEMIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMISHANKE vuosina toteutetaan yhteistyössä Kemijärven kaupungin ja Lapin elinkeino-, liikenne- ja VELVOITE- JA YMPÄRISTÖTÖIHIN KÄYTETTY RAHAMÄÄRÄ Velvoite- ja ympäristötöihin käytettiin 3,4 miljoonaa euroa Velvoite- ja ympäristötöihin käytettiin 3,3 miljoonaa euroa Velvoite- ja ympäristötöihin käytettiin 3,3 miljoonaa euroa Ympäristöasioihin käytettiin toimintavuonna 4,2 miljoonaa euroa Ympäristönhoitoon käytettiin 3,6 miljoonaa euroa. ympäristökeskuksen kanssa. Vuonna 2014 Kemijoki Oy:n osuus oli euroa pääosin EU:n rahoittamassa Kemijärven vesistökunnostukset hankkeessa. Säännöstelyn kehittämishankkeesta on viestitty verkossa ja tiedottein. Hanke on parantanut eri sidosryhmien välistä yhteistyötä ja lisännyt tietoisuutta vesivoimatuotannosta ja sen merkityksestä. LOKAN JA PORTTIPAHDAN SÄÄNNÖSTELYN kehittäminen etenee. Sodankylän kunnan aloitteesta vuonna 2006 aloitettiin Lokan ja Porttipahdan tekojärvien säännöstelyn kehittämishanke. Hankkeen yhteydessä on laadittu toimenpidesuositukset. Suositukset koskevat kalatalouden kehittämistä, säännöstelykäytäntöjä, monikäyttörakenteita, Luirojoen kunnostusta sekä viestintää. Lisäksi vuonna 2013 käynnistyi suositusten toteuttamiseksi pääosin EU-rahoitteinen hanke Lokan ja Porttipahdan tekojärvien moninaiskäytön kehittäminen vuosina Toimintavuonna hankkeen yhteydessä tehtiin rantojen raivaustöitä, uusittiin veneenlaskuluiskia, tehtiin luotauksia ja erilaisia selvityksiä, parannettiin jäähileiden saatavuutta sekä tiedotettiin hankkeen etenemisestä lehdissä sekä sähköisissä viestimissä. SEURAAMME JATKUVASTI veden laatua ja kalastoa viranomaisten hyväksymien suunnitelmien mukaisesti. Kemijoen ja Kemijärven veden laatu on hyvä. Lokan ja Porttipahdan tekojärvien veden laatu on parantunut altaiden ikääntyessä ja vastaa jo monelta osin pohjoissuomalaisten järvien keskitasoa. Kalojen elohopeapitoisuudet ovat olleet tasaisessa laskussa sekä tekojärvillä että Kitisellä. Euroopan unionin vesipuitedirektiivi edellyttää pintavesien kemiallisten ja ekologisen tilatavoitteiden saavuttamista. Kemijoen pääuoman, Kemijärven, Kitisen ja Porttipahdan tekojärven arvioitiin ensimmäisellä vesienhoidon suunnittelukaudella täyttävän direktiivin mukaiset tilatavoitteet. Ala- Kemijoella kalateiden puuttuminen alensi tilaluokkaa. Ehdotukset vesienhoitosuunnitelmiksi vuosille ovat parhaillaan lausunnolla. TAHTOTILA vaelluskalakantojen elvyttämiseksi on vahva eri toimijoiden kesken. Tahtotila korostui marraskuussa yhteisessä pyöreän pöydän neuvottelussa maa- ja metsätalousministerin, ympäristöministerin ja vesivoimayhtiöiden kesken. Kemijoki Oy tukee ministeriöiden koko Suomea kattavaa vaelluskalatyötä omalta osaltaan. Vaelluskalakantojen palauttamisessa rakennet- 18

19 YMPÄRISTÖ tuihin vesistöihin tarvitaan laaja valikoima toimenpiteitä sopivassa järjestyksessä. Käynnistämme vuoden 2015 aikana yhdessä sidosryhmien kanssa työn, jossa Kemi- ja Ounasjoelle luodaan ohjelma seuraavien vuosien toimille. Valtioneuvosto on puolestaan vahvistanut Suomen kansallisen kalatiestrategian sekä lohi- ja meritaimenstrategian. Kalastuslakia uudistetaan samoista lähtökohdista. Ensin on vahvistettava jokien poikastuotantoalueille leimautuvien vaelluskalojen kantoja, jotta mahdollisia kalateitä varten olisi riittävästi kalakantaa jokiin nousemaan. Kalakantoja vahvistetaan emokalojen ylisiirroilla alajuoksulta yläjuoksulle ja kalanpoikasten tuki-istutuksilla. Tavoitteena on luonnonlohen poikastuotannon kohottaminen sellaiselle tasolle, että Kemijoen suulle palaa jatkossa vuosittain merkittävä määrä kutuvalmiita ja nousuhalukkaita emokaloja. Väriluku /mgpt/l KALATALOUSVELVOITTEIDEN OSALTA Kemijoki Oy:llä on Suomen suurin kalojen istutusvelvoite. Kalatalousvelvoitteiden kustannukset vuonna 2014 olivat 2,3 miljoonaa euroa. Istutukset tehdään kalatalousviranomaisen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Edellisvuosien tapaan istutusten käytännön toteutuksesta vastasi Kemijoki Oy:n osakkuusyhtiö Voimalohi Oy. Velvoiteistutukset toteutuivat määrällisesti ja laadullisesti suunnitelmien mukaisesti lukuun ottamatta merialueen vaellussiikaa ja nahkiaista. Siian tuotanto jäi odotettua alhaisemmaksi helteisestä kesästä johtuen. Nahkiaisvuosi oli saaliiden suhteen heikko useilla Pohjanlahteen laskevilla joilla ja Kemijokisuulla tapahtuvassa nahkiaisten ylisiirtopyynnissä saalis jäi alle puoleen tavoitteesta. Kalataloustarkkailussa julkaistiin vuonna 2014 Ounasjoen kalastustiedusteluraportti ja toteutettiin kalastustiedustelu Kitisellä. Vapaaehtoisena hankkeena Voimalohessa aloitettiin yksivuotiaiden meritaimenten rasvaeväleikkaus. Ensimmäiset rasvaevättömät meritaimenet istutetaan mereen Kemijokisuulle keväällä KANSAINVÄLISEN ENERGIAJÄRJESTÖ IEA:n (International Energy Agency) vesivoimaan liittyvä kokous ja seminaari pidettiin Rovaniemellä. Kokoukseen osallistui noin 50 vesivoima-asiantuntijaa yhdeksästä eri maasta. Kokouksen isännöinnistä vastasivat Energiateollisuus ry ja Kemijoki Oy. Seminaarissa korostettiin vesivoiman merkitystä tärkeimpänä uusiutuvan sähkön tuotantomuotona maailmanlaajuisesti Osallistumme IEA:n kautta myös kansainvälisiin vesivoiman ympäristöhaittojen lieventämiseen tähtääviin tutkimushankkeisiin koskien muun mu- LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN VEDEN LAADUN KEHITYS Lokka Porttipahta Lokan ja Porttipahdan tekojärvien veden laatu on vuosien saatossa vakiintunut, mikä näkyy esimerkiksi veden väriarvon aikasarjassa. Tekojärvien veden laatu vastaa nykyisellään monilta osin pohjoissuomalaisten luonnonjärvien veden laatua. Työtä kalakantojen hyväksi LAPIN ELY-KESKUKSEN Askel Ounasjoelle III -hankkeessa valmistuivat suunnitelmat kalateistä Kemijoki Oy:n omistamiin voimalaitoksiin Kemijoen alaosalla. Olemme mukana pitkäjänteisesti Luonnonvarakeskuksen rakennettujen jokien tutkimusohjelmassa. Siinä syntyy tärkeää tietoa vaelluskalakantojen palauttamismahdollisuuksista vesivoimavesistöihin. Tuimme Lohijokitiimi ry:n PALUU-hanketta, jossa ylisiirrettiin lohia Kemijokisuulta Ounasjokeen kutemaan. Ylisiirto ja tukemme hankkeelle jatkuvat myös vuonna Tavoittelemme lohen poikastuotannon käynnistämistä Ounasjoessa aikaisempaa mittavammalla emokalojen ylisiirroilla. Osallistumme merkittävällä osuudella Auttin kauneuspadon yhteyteen suunnitellun kalatien kustannuksiin. Sillä on merkitystä paikallisten kalojen vaeltamisessa kutualueille. Lieksanjoella olemme mukana rahoittamassa järvilohen hyväksi toteutettuja hankkeita. Osallistumme esimerkiksi kalateiden teknisten rakenteiden selvitystyöhön vaelluskalojen osalta. 19

20 YMPÄRISTÖ assa tekojärvien kasvihuonekaasutaseita ja vaelluskalakysymyksiä. YMPÄRISTÖTAVOITTEET Sähköntuotanto vesivoimalla ja sen lisääminen ympäristöllisesti kestävin periaattein Haitallisten ympäristövaikutusten minimointi mahdollisuuksien mukaan KEMIJOKI OY:N YMPÄRISTÖTAVOITTEET 2014 TOIMENPITEET > Säädön onnistumista kuvaavaa mittausta jatketaan. > Yhteenveto ja raportointi virkistyskäytön kannalta merkittävistä kohteista. > Kehitetään uusia tapoja mitata joen vastuullista ja ympäristön kannalta kestävää käyttöä valmistauduttaessa siirtymään valvomo toiminnan osalta uuteen toimintamalliin. > Pankakosken toisen vesivoimakoneen peruskorjaus. Energiatehokkuus paranee ja ohijuoksutettavan veden määrä pienenee. > Seitakorvan tehonnosto. Energiatehokkuus paranee merkittävästi ja tulva-aikana ohijuoksutettavan veden määrä pienenee. > Seitakorvan päämuuntajan uusinta. Energiatehokkuus paranee pienempien häviöiden vuoksi. > Seitakorvan CO 2 -järjestelmän poistaminen. > Seitakorvan omakäyttömuuntajan uusinta öljymuuntajasta kuiva muuntajaksi. > Kemijärvellä Tarvaslammen pumppuaseman pumpun perus_ korjaus. > Pankakosken toisen generaattorin CO 2 -järjestelmän poistaminen. > Pankakosken öljymäärän pienentäminen n. 75 %:lla. > Pankakosken toiseen juoksupyörään vesinapa ja korkeapainehydrauliikka. SEURANTA Toteutettu Siirretty toteutettavaksi myöhemmin yhdessä Fortumin kanssa. Valvomotoiminnan palvelusopimuksessa sovittu palvelutasomittareista, joilla mitataan joen käyttöä. Palvelutasomittarien tarkempi kehitystyö aloitettu. Toteutettu Toteutettu Toteutettu Toteutettu Toteutettu Rakennukset kunnostettu, muita toimenpiteitä ei toteutettu. Toteutettu Toteutettu Toteutettu ALOITIMME YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN uudistuksen vuonna Uuteen toimintamalliin siirtyminen edellytti myös ISO standardin mukaisen ympäristöjärjestelmän uudelleenarviointia. Käynnistimme järjestelmätoimintojen perusteellisen muutostyön loppuvuodesta Ympäristöperiaatteet, -päämäärät ja -tavoitteet määriteltiin vastaamaan uutta toimintamallia. YMPÄRISTÖTAVOITTEET saavutimme vuonna 2014 kiitettävästi toimintamallin muutoksesta huolimatta. Näitä olivat esimerkiksi Pankakosken toisen vesivoimakoneen peruskorjaus sekä Seitakorvan voimalaitoksen tehonnosto. Toimenpiteiden seurauksena voimalaitosten energiatehokkuus parani merkittävästi sekä riski öljyvahingolle pieneni, kun turbiinin juoksupyörässä navan voiteluöljy korvattiin vedellä. Lisätietoa toimenpiteistä Merkittävät hankkeet -osiosta. Peruskorjauksiin, tehonnostoihin ja muihin ympäristöä parantaviin investointeihin käytimme yhteensä 11,7 miljoonaa euroa. Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen osaksi jokapäiväistä toimintaa Ympäristöviestinnän ja vuorovaikutteisen toimintatavan lisääminen Kemijoki Oy osallistuu Energiateollisuus ry:n energiantehokkuusraportointiohjelmaan. Lupaehtojen noudattamisen seurannan kehittäminen. Sidosryhmäviestinnän kehittäminen. Olemme mukana, sopimus vuoteen 2016 asti. Lupaehtojen noudattamisen seurantaan liittyvää mittaristoa tarkennettiin ja kehitettiin. Otimme käyttöön Lieke-uutiskirjeen ja uudistimme verkkosivumme. Sosiaalisen median palveluista otimme käyttöön Twitterin ja Instagramin. VUODEN AIKANA SAAVUTIMME YMPÄRISTÖ- TAVOITTEEMME KIITETTÄVÄSTI. 20

21 IHMISET JA YHTEISÖT YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA Kumppanuusmallissa Kemijoki Oy on merkittävä työllistäjä. Oman henkilöstömme uusi painopiste on puolestaan vesivoiman tilaaja- ja asiantuntijatehtävissä. Kemijoki ja kumppanit ovat aktiivisia jokivarren yhteisöjen ja yhteiskunnan jäseniä. VESIVOIMAN TILAAJA- JA ASIANTUNTIJAORGANI- SAATIONA toimivalle Kemijoki Oy:lle henkilöstön osaaminen, hyvinvointi ja innostus ovat edellytyksiä vahvan asiantuntijuuden säilyttämiseksi ja kehittämiseksi edelleen. Kemijoki Oy kehittää vastuullisia henkilöstökäytäntöjä ja huolehtii henkilöstön hyvinvoinnista, osaamisesta ja ammattitaidon kehittämisestä. Tavoitteenamme on terve ja hyvinvoiva henkilöstö. Yksilön kunnioittaminen, tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus ohjaavat vastuullisuuttamme. Yhtiön toimintamallin muutos vaikutti henkilöstömäärään merkittävästi, ja 107 henkilöstöstä siirtyi ns. vanhoina työntekijöinä Kemijoki Oy:n kumppaneiden palvelukseen. Vuoden 2014 alussa henkilöstön määrä oli 187 henkilöä ja vuoden lopussa 45 henkilöä. Keskimäärin yhtiön palveluksessa vuonna 2014 oli 78 henkilöä. Toimintavuoden aikana eläkkeelle siirtyi 12 henkilöä. Yhtiössä päättyi taloudellisin ja tuotannollisin perustein 13 henkilön sekä muin perustein (mm. henkilön itse päättämä työsuhde) 10 henkilön työsuhde. Muutostilanteessa yhtiö tuki ja edisti irtisanomisuhan alla olevien ja irtisanottujen henkilöiden työllistymistä. Osalle työllistymisratkaisuja löytyi esimerkiksi kumppaneiden, työntekijän ja Kemijoki Oy:n välisissä erillisissä neuvotteluissa. Lisäksi yhtiö tuki työllistymistä edistäviä toimia, kuten uudelleenkouluttautumista ja yritystoiminnan käynnistämistä sekä tarjosi valmennusta muutoksenhallintaan ja työnhakuprosessiin. Yhteistoimintaneuvotteluissa yhtiön esittämä tukipaketti oli alueelliset olosuhteet huomioiden toimialan keskivertotasoa parempi. Henkilöstömäärän muuttuminen ja henkilöstön rakenne vuoden lopussa esitetään tarkemmin seuraavan sivun taulukoissa. OSAAMISEN KEHITTÄMISEKSI yhtiössä työsuhteessa jatkaneille henkilöille järjestettiin useita koulutuksia työskentelystä uudessa toimintamallissa ja muutosten vaikutusten hallinnasta. Koulutustilaisuuksissa aiheina olivat muun muassa omien valmiuksien kehittäminen, entisestä poisoppiminen ja viestinnän kehittäminen. Henkilöstölle järjestettiin useita koulutuksia kumppaneiden kanssa tehtyjen sopimusten sisällöstä ja uusista toimintakäytännöistä kumppanuusmallissa. Kemijoki Oy tarjosi työnhakuvalmennusta niille, joiden työsuhde päättyi taloudellisella ja tuotannollisella perusteella. Vuonna 2014 koulutuskustannukset ilman palkkakustannuksia olivat euroa. HYVINVOINNIN JA JAKSAMISEN TUKEMISEKSI muutostilanteen aikana henkilöstölle järjestettiin toimintavuonna runsaasti valmennusta. Työhyvinvointiohjelman tavoitteena on ylläpitää henkilöstön työterveyttä ja toimintakykyä sekä vähentää sairauspoissaoloja. Henkilöstön urheilu- ja virkistystoiminnan tukemista jatkettiin edelleen henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi. Koko henkilöstölle järjestettiin virkistyspäivä kesäkuussa. TASA-ARVOTYÖLLÄ on yhtiössä pitkät perinteet. Yhtiön ensimmäinen taso-arvosuunnitelma valmistui vuonna Kemijoki Oy:ssa tasa-arvosuunnitelman tavoitteena on edistää erityisesti naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä havaita kaikki ne menettelyt, toimintatavat ja asiat, jotka voivat hidastaa tasa-arvon edistämistä tai olla sen toteutumisen esteenä. Tasa-arvosuunnitelma on jaettu eri osaalueisiin: työhönotto, sisäinen tehtävien täyttäminen ja uralla eteneminen, johtaminen ja henkilöstön kehittäminen, naisten ja miesten sijoittuminen eri tehtäviin, työsuhteen ehdot ja palkkaus, työolot ja työolosuhteet, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen sekä häirinnän ja syrjinnän estäminen. Tavoitteena on, että tasa-arvoisuuden edistäminen työyhteisössä tapahtuu luonnollisena osana joka- Hyvät tulokset kumppanuustutkimuksesta TOTEUTIMME vuodenvaihteessa kumppanisopimusten avainhenkilöille tutkimuksen kumppanuuskokemuksista. Vastausprosentti oli noin 90, ja 58 kumppania ja kemijokilaista vastasi kyselyyn. 89 % kumppaneista ja 71 % Kemijoen henkilöstöstä arvioi kumppanuusmallin toteutuneen erittäin tai melko hyvin. 93 % kumppaneista ja 86 % henkilöstöstä arvioi Kemijoen onnistuneen toiminnassaan melko tai erittäin hyvin. Henkilöstömme mielestä onnistuimme parhaiten turvallisuuden ja ympäristöasioiden huomioimisessa sekä viestinnässä. Kumppanimme kiittivät meitä asiantuntevuudesta sekä ympäristöasioiden ja turvallisuuden huomioimisesta. Kokonaistulosta kuvaava kumppanuusvastuuindeksi huomioi kustannustehokkuuden, ympäristöasiat, turvallisuuden, työnantajamaineen sekä viestinnän aktiivisuuden ja avoimuuden. Indeksin keskiarvo asteikolla 1 5 oli 4,2, mikä on hyvä tulos. Kyselyn tuloksia hyödynnetään kumppanuuden kehittämisessä mm. Kemijoki Oy:n tilaajaosaamisen vahvistamisessa sekä kumppanuusverkoston yhteistyön syventämisessä. 21

22 IHMISET JA YHTEISÖT päiväistä johtamista ja toimintaa. Tasa-arvoasioita käsitellään yhteistoiminnassa vuosittain. HENKILÖSTÖN TUNNUSLUKUJA/HENKILÖSTÖTIEDOT TYÖTERVEYSHUOLLON valmiutta asiantuntijakeskusteluihin ja ryhmätapaamisiin lisättiin toimintavuoden muutostilanteista johtuen. Lakisääteisen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon lisäksi henkilöstö saa yleislääkäritasoista sairaanhoitoa, ikäkausitarkastuksia sekä työfysioterapeutin ja -psykologin palveluja. Koko henkilöstölle tehtiin vuoden lopussa hyvinvointikysely, jossa selvitettiin mm. kognitiivista työergonomiaa sekä muutostilanteen vaikutusta jaksamiseen. Henkilöstön sairauspoissaolojen määrä vuonna 2014 oli 5,6 prosenttia säännöllisestä teoreettisesta työajasta. Vuonna 2013 vastaava luku oli 3,7. Työsuhteiden määrä v Vakituisia Harjoittelijat Määräaikaisia keskimäärin v.2014 Kokoaikaisia (keskimäärin) Osa-aikaisia (keskimäärin) Uudet työsuhteet v Vakituiset Harjoittelijat Yhteensä Päättyneet työsuhteet v Lkm % 45 95,7 2 4,3 1 2, ,8 1 2,2 Lkm Lkm TUNNUSLUKUJA Vuonna Henkilöstön määrä, keskimäärin Sairauspoissaolo % 3,4 4,8 4,7 3,7 5,6 Tapaturmataajuus Sukupuolijakauma % N/M 21/79 20/80 20/80 20/80 13/87 Keski-ikä vuosina Työsuhteen pituus vuosina 22,0 22,0 23,0 23,0 25,4 TYÖTURVALLISUUS ON KESKEISELLÄ SIJALLA yhteistyössä kumppaneiden kanssa, ja parhaita käytäntöjä jakamalla kumppaneilla on mahdollisuus oppia toisistaan. Tavoitteenamme on saavuttaa tapaturmaton työyhteisö. Vuonna 2014 Kemijoki Oy:n ja kumppaneiden töissä sattui yhteensä yksi tapaturma, josta aiheutui yksi työkyvyttömyyspäivä. Kemijoki Oy:n omille työntekijöille ei vuonna 2014 sattunut tapaturmia. Vuonna 2013 tapaturmataajuusluku energiateollisuudessa oli keskimäärin 13,5. Jäänyt eläkkeelle Siirtynyt kumppanien palvelukseen Taloudelliset ja tuotannolliset perusteet Muu peruste (mm. henkilön itse päättämä työsuhde) Yhteensä Sukupuolijakauma Työntekijät Toimihenkilöt Ylemmät toimihenkilöt Ylin johto Hallitus ja toimitusjohtaja Miehiä Naisia KEMIJOKI OY:N ELÄKESÄÄTIÖN eläkevastuiden kokonaismäärä oli euroa. Eläkepäätöksiä oli vuoden lopussa voimassa 352. Eläkesäätiö on A-eläkesäätiö, joka on suljettu Henkilöstötiedot Henkilöstön keski-ikä (vuotta) Työsuhteen pituus keskimäärin (vuotta) (toistaiseksi voimassa olevat) Sairauspoissaolo % Tapaturmataajuus *) *) Tapaturmataajuus tarkoittaa sattuneiden tapaturmien ja tehtyjen työtuntien suhdetta. Suhde lasketaan miljoonaa työtuntia kohden ,4 5,6 0 TAPATURMATAAJUUS Vuosi Tunnit Tapaturmat* Taajuus , , , ,5 *kahteen työkyvyttömyyspäivään johtaneet tapaturmat 22

23 IHMISET JA YHTEISÖT SÄHKÖ KOSKETTAA KAIKKIA KEMIJOKI TOIMII maantieteellisesti laajalla alueella ja toimintamme koskettaa suurta joukkoa sidosryhmiä. Vesivoiman tuotanto on aihepiiri, joka kiinnostaa ja herättää näkemyksiä. Paikallisyhteisöjen luottamus ja paikallinen sidosryhmätyö ovat Kemijoen vastuullisuudessa tärkeitä. Tiivis yhteydenpito sidosryhmien kanssa, paikallinen edunvalvonta sekä sidosryhmäviestintä ja -informaatio ovat olennainen osa vastuullista toimintaa. Haluamme olla jatkuvasti tietoisia siitä, millaisia odotuksia Kemijoen ja kumppaneiden toimintaan kohdistuu toiminta-alueilla ja laajemmin Suomessa. Kemijoki myös osallistuu paikallisten hankkeisiin tukemisen periaatteiden mukaisesti. SIDOSRYHMIÄ OVAT osakkaiden ja henkilöstön lisäksi kumppanit, toiminta-alueen asukkaat, poliittiset päättäjät, viranomaiset, osakaskunnat ja kalastusalueet, media ja suuri yleisö, koululaiset ja opiskelijat, tutkimuslaitokset, oppilaitokset, energia-alan järjestöt sekä alihankkijat ja rahoittajat. TOIMINTAMALLIN MUUTOKSESTA informoimme sidosryhmätapaamisissa, joita järjestimme yhdessä kumppaneiden kanssa tapaamisissa kuntien ja muiden yhteisöjen edustajille. Toimintamallin muutoksesta ja ajankohtaisista aiheista järjestettiin toimintavuonna noin 50 tapaamista keskeisimpien sidosryhmien kanssa. YMPÄRISTÖTIEDUSTELUITA kiinteistöasioista, ympäristönhoitotöistä ja juoksutuksista tuli vuoden aikana Kyselyiden määrä ja jakauma on pysynyt samalla tasolla jo usean vuoden ajan. Valtaosa kysymyksistä liittyy päivittäiseen joenkäyttöön. Ihmiset kysyvät kuinka esimerkiksi kalastus ja muu joella liikkuminen kannattaa ajoittaa suhteessa joen kulloiseenkin virtaamaan. Kemijoki Oy:lle vesivoiman tuottajana on tärkeää vastata kaikentyyppisiin yhteydenottoihin ja saada niistä oppi toiminnan kehittämiseen. YHDISTYKSISSÄ VAIKUTTAMINEN on merkittävää sidosryhmäyhteistyötä. Kemijoki Oy toimii aktiivisesti Energiateollisuus ry:ssä. Yhtiöllä on edustajat vesivoimatoimikunnassa, ympäristötoimikunnassa, ympäristöpoolissa sekä vesivoiman viestinnän kehittämistyöryhmässä. Vuonna 2014 liityimme yritysvastuuverkosto FIBS:in (Finnish Business & Society) jäseneksi. Kansainvälistä yhteistyötä teemme osallistumalla jäsenenä IHA:n (International Hydropower Association), ICOLD:n (International Commission on Large Dams) ja IEA:n (International Energy Agency) toimintaan. IEA:n vesivoimasopimuksen hallintokomiteassa (Executive Committee) Suomen edustaja on Kemijoki Oy:stä. Olemme mukana myös IEA:n vesivoimasopimuksen kasvihuonekaasutaseita sekä vaelluskala-asioita koskevissa tutkimushankkeissa. YHTEISÖJÄ, joissa toimimme tai joiden jäseniä olemme, ovat Suurpadot Suomen osasto ry, Voimatalouspoolin Pohjois-Suomen voima-alue, Laatukeskus, Lapin kauppakamari, Rovaniemen Työterveys ry, VGB Power Tech e.v. ja International Council on Large Electric Systems (CIGRE). VIERAILIJOITA Kemijoen voimalaitoksilla kävi aiempien vuosien tapaan noin tuhat tutustumassa vesivoimalaitosten tuotantoon Kemijoki Oy:n ja Caverion Industria Oy:n asiantuntijoiden opastamana. Eniten voimalaitoksilla kävi koululaisia. VALVE-harjoituksen aikana suuri joukko energiaalan ja sen sidosryhmien sekä median edustajia tutustui Petäjäskosken voimalaitokseen. VIESTIMME vuoden aikana aktiivisesti. Kemijoki Oy:n uudistetut nettisivut avattiin Samassa yhteydessä otettiin käyttöön Twitter ja vuoden lopulla koulukilpailun käynnistymisen yhteydessä Instagram. Kaikki tapahtumat ja ajankohtaiset asiat uutisoitiin Lisäksi maaliskuussa aloitimme Lieke-uutiskirjeen julkaisun. Vuoden 2014 aikana uutiskirje ilmestyi 11 kertaa. TUKITOIMINNAN periaatteet uudistettiin vuonna Yhteistyö jokivarren ja muiden yhteisöjen kanssa on keskeistä Kemijoki Oy:lle. Tukemme on yhdessä tekemistä ja paikallisuutta. Osallistumisemme muodot vaihtelevat asiantuntija-avusta taloudelliseen tukeen. Keskitymme huolellisesti valittuihin kumppanuuksiin. Tavoitteenamme on, että yhteistyö hyödyttää molempia osapuolia sekä Lappia ja suomalaista yhteiskuntaa laajemmin. Haluamme edistää osallisuutta ja elämän laatua, luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä työtä ja toimeentuloa synnyttäviä ideoita. Esimerkkeinä hankkeista ovat vuoden 2014 lopulla käynnistynyt kilpailukokonaisuus. Kemijokivarren peruskoululaisille ja lukiolaisille käynnistimme ympäristöaiheisen luovuuskilpailun. Minun jokeni -kilpailuun ilmoittautui yhteensä 64 ryhmää Tervolan, Rovaniemen, Sodankylän, Pelkosenniemen ja Kemijärven kouluista. Kilpailun aktiivivaihe ajoittuu kevääseen Yhteistyössä Arctic Design Week -tapahtuman kanssa käynnistimme puolestaan yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille Hyvä elämä kylissä -palvelumuotoilukilpailun. Siinä monialaiset opiskelijatiimit yhdessä muotoilutoimistojen kanssa kehittävät neljälle Kemijokivarren kylälle (Hirvas, Oikarainen, Autti ja Juujärvi), erityisesti niiden ikääntyvälle väelle, palveluja. Kilpailu huipentui helmikuussa SIDOSRYHMÄTIEDUSTELUJEN MÄÄRÄ

24 TALOUDELLINEN VAIKUTTAVUUS KUMPPANIEMME KANSSA TALOUDELLISTA HYVINVOINTIA ALUEELLISESTI Taloudellinen päätavoitteemme on kustannustehokkuus. Olemme merkittävä kiinteistöveron maksaja. Vuonna 2014 maksoimme kiinteistöveroa yhteensä 18,1 miljoonaa euroa, joka jakaantui usealle kunnalle. KEMIJOKI OY ON niin sanottu Mankala-yhtiö. Tämä tarkoittaa, että yhtiö tuottaa sähköä osakkailleen omakustannushintaan eikä yhtiön tavoitteena ole tuottaa voittoa. Sähkömarkkinoiden tasapainoiseen toimivuuteen vaikutamme taajuusreservien kaupankäynnillä, markkinatoimenpiteillä sekä varmistamalla tietojen luottamuksellisuuden ja noudattamalla kilpailuoikeudellisia periaatteita. KEMIJOKI ON PAIKALLISESTI MERKITTÄVÄ KIINTEIS- TÖVEROJEN MAKSAJA. Kiinteistövero on Kemijoki Oy:n merkittävin taloudellisen lisäarvon tuottaja alueellisesti. Vuonna 2014 maksoimme kiinteistöveroa 18,1 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua 5,2 prosenttia edellisvuodesta. (2013: 17,2 miljoonaa euroa). Eniten kiinteistöveroa, 8,3 miljoonaa euroa, maksettiin Rovaniemen kaupungille. Yhtiön maksaman kiinteistöveron osuus yhden kunnan kiinteistöverokertymästä oli merkittävin Tervolassa. Tervolan kunnalle kiinteistöveroa maksettiin yli 1,9 miljoonaa euroa, joka muodostaa 72 prosenttia kunnan kiinteistöverokertymästä, joka oli 2,6 miljoonaa euroa vuonna TOIMINTAMALLIN MUUTOKSEN JOHDOSTA ostamme merkittävän osan toiminnoistamme kumppaneiltamme. Vuonna 2014 ostimme kumppaneiltamme palveluita 9,4 miljoonalla (ei sisällä arvonlisäveroa). Toimintamallimme myös luo työllisyyttä toiminta-alueellamme. Vuoden 2014 aikana Caverion Industria, Administer ja Fondia perustivat toimipisteet Rovaniemelle. Nämä yritykset ovat löytäneet alueelta uusia asiakkaita ja palkanneet lisää työntekijöitä. Edistämme alueellisesti taloudellista aktiivisuutta ja työllisyyttä sekä tuemme paikallisia hankkeita. Tukemme on yhdessä tekemistä ja paikallisuutta osallistumismuotojen vaihdellessa asiantuntija-avusta taloudelliseen tukeen. Vuonna 2014 annoimme tukia ja lahjoituksia paikallisiin hankkeisiin euroa. Lisätietoa tukemistamme paikallisista hankkeista Ihmiset ja yhteisöt -osiossa. Valmiussuunnittelulla huolehdimme tärkeästä roolistamme huoltovarmuuden ylläpidossa. Vuonna 2014 investoimme investointisuunnitelmamme mukaisesti 14,4 miljoonaa euroa voimalaitosten peruskorjauksiin ja tehonnostoihin, uomanparannushankkeisiin sekä uusiin vesivoimahankkeisiin. Investoinneilla varmistamme voimalaitosten pitkäaikaisen toimintakyvyn, korkean käytettävyystason sekä henkilö-, ympäristö- ja laiteturvallisuuden. RAHOITTAJAT Rahoituskulut 8,3 M JULKINEN SEKTORI Kiinteistö- ja tuloverot 18,1 M HENKILÖSTÖ Henkilöstökulut (sis. eläke- ja muut henkilösivukulut) 5,9 M RAHAVIRRAT KESKEISILLE SIDOSRYHMILLE 2014 VERKKOYHTIÖT Verkkomaksut 2,8 M YLEISHYÖDYLLISET TAHOT Annetut tuet ja lahjoitukset KUMPPANIT Palveluhankinnat 9,4 M OSAKKEENOMISTAJAT Omistajille maksetut osingot INVESTOINNIT Investoinnit 14,4 M 24

25 TALOUDELLINEN VAIKUTTAVUUS KEMIJOKI OY:LLA ON VESIVOIMAOSAKKEITA ja rahaosakkeita. Vesivoimaosakkaat ostavat Kemijoki Oy:n tuottaman sähkön samassa suhteessa kuin omistavat vesivoimaosakkeita. Tuotetusta sähköstä vesivoimaosakkailta veloitetaan osakassähkön hinta, joka muodostaa pääosan yhtiön liikevaihdosta. Osakassähkön hinnalla katetaan yhtiön toiminnan ja rahoituksen kulut. Suurin vesivoimaosakkeiden omistaja on Fortum Power and Heat Oy 63,79 prosentin osuudella. Fortum saa suurimman osan Kemijoen tuottamasta sähköstä vastaten samalla suurimmalta osin yhtiön kuluista. Kemijoella on myös rahaosakkeita, jotka oikeuttavat osakkeenomistajan yhtiöjärjestyksessä määriteltyyn osinkoon. Vuoden 2014 osalta Kemijoki Oy maksoi osinkoja yhtiöjärjestyksen mukaisesti euroa. Suurimmalle rahaosakkeiden omistajille Suomen valtiolle Kemijoki Oy maksoi vuoden 2014 osalta osinkoa euroa. Suomen valtiolla on 52,37 prosenttia Kemijoki Oy:n rahaosakkeista ja koko osake-pääomasta 50,1 prosenttia. KEMIJOKI OY MAKSAA VEROJA ainoastaan Suomessa. Kansainvälistä toimintaa tai omistuksia ulkomailla yhtiöllä ei ole. Olennaisin yhtiön veroista on kiinteistövero, jonka euromäärä oli vuonna 2014 yhteensä 18,1 miljoonaa euroa. Merkittävin osa kiinteistöverosta maksetaan voimalaitosten kiinteistöverona laitosten sijaintikunnille. Kemijoki Oy on keskinäinen yhtiö ja toimii ns. Mankala-periaatteella. Yhtiön vesivoimaosakkeiden omistajat saavat tuotetun energian omakustannushintaan ja verotettava tulos siirtyy täten näiden omistajien tilinpäätöksen verotettavaksi tuloksi siinä suhteessa kuin omistajat ovat myyneet sähkön markkinoille. Kemijoki Oy tekee verotettavaa tuloa vain osingonjaon vaatiman tulon verran. KEMIJOKI OY:N MAKSAMAT KIINTEISTÖVEROT KUNNITTAIN 2014 Kemijoki Oy:n maksamat kiinteistöverot Rovaniemi ,2 Sodankylä ,6 Tervola ,4 Kemijärvi ,1 Keminmaa ,3 Pelkosenniemi ,0 Lieksa ,1 Kouvola ,5 Muut Kunnan koko kiinteistöverotuotto 2014 (maksuunpantu) Yht Kemijoki Oy:n osuus kunnan kiinteistöveroista % VEROJALANJÄLKISELVITYS Tilikaudelta maksettavat välittömät verot, M Tuloverot 0,004 0,475 Työnantajamaksut 0,868 1,749 Kiinteistöverot 18,138 17,241 Muut verot 0,002 0,001 Tilikaudelta maksettavat välilliset verot, M Valmisteverot 1,243 1,262 Tilikaudelta tilitettävät verot, M Palkkaverot 2,237 3,254 Arvonlisäverot, myynnit 13,188 12,499 Arvonlisäverot, hankinnat 7,304 5,223 KEMIJOKI OY:N OSAKKAAT JA OSAKKEIDEN JAKAUTUMINEN Osakkaat Vesivoima-osakkeet % Raha-osakkeet % Koko osake-pääoma% Suomen valtio - 52,37 50,1 Fortum Power and Heat Oy 63,79 15,4 17,5 Lapin Sähkövoima Oy 10,62 9,28 9,34 UPM-Kymmene Oyj 19,0 3,45 4,13 Helen Oy (ent. Helsingin kaupunki, Helsingin Energia) 3,91 0,81 0,94 Rovakairan Tuotanto Oy 1,64 0,66 0,7 Rovaniemen Energia Oy 1,04 0,38 0,4 Kemijoki Oy - 17,65 16,89 25

26 TALOUDELLINEN VAIKUTTAVUUS VUONNA 2014 INVESTOINTIMME OLIVAT 14,4 MILJOONAA EUROA. EMOYHTIÖN AVAINTUNNUSLUVUT 2014 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan kulut pl. kiinteistövero Kiinteistövero Henkilöstölle maksetut palkat ja palkkiot (sisältäen eläke- ja henkilöstösivukulut) Tilikauden tulos Taseen loppusumma Bruttoinvestoinnit Tutkimus- ja kehitystoiminta 37,4 MEUR 15,8 MEUR 41,0 MEUR 18,1 MEUR 5,9 MEUR 0,6 MEUR 452,4 MEUR 14,4 MEUR 0,1 MEUR Omavaraisuusaste 16,6 % RAHAVIRRAT KESKEISILLE SIDOSRYHMILLE ( ) Kiinteistöverot Tuet ja lahjoitukset Osingot Investoinnit Yhteensä

27 HALLINTO KEMIJOKI OY:N HALLINTO Olemme sitoutuneet toiminnassamme hyvään hallintotapaan ja lainsäädännön noudattamiseen. KEMIJOKI-KONSERNIN emoyhtiö on Kemijoki Oy, jonka hallinto- ja toimielimet ovat yhtiökokous, hallintoneuvosto, hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Kemijoki Oy:llä on lisäksi neljä tytäryhtiötä. YHTIÖKOKOUS Kemijoki Oy:n ylintä päätöksentekovaltaa käyttää yhtiökokous. Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain kesäkuun loppuun mennessä Rovaniemellä tai Helsingissä. Varsinainen yhtiökokous päättää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan sille kuuluvista asioista. HALLINTONEUVOSTO Kemijoki Oy:n yhtiöjärjestyksen mukaan hallintoneuvoston keskeisin tehtävä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa yhtiön hallintoa sekä antaa hallitukselle ohjeita laajakantoisissa tai periaatteellisesti tärkeissä asioissa. HALLINTONEUVOSTON KOKOONPANO Puheenjohtaja: ARI HEIKKINEN, Hallintojohtaja Jäsenet: HEIKKI AUTTO Kansanedustaja ( alkaen) HILKKA HALONEN, Toimitusjohtaja OLLI IMMONEN, Kansanedustaja HARRI JASKARI, Kansanedustaja PAULA LEHTOMÄKI, Kansanedustaja JUHA MÄKELÄ, Lakiasiainjohtaja JOHANNA OJALA-NIEMELÄ, Kansanedustaja TATU RAUHAMÄKI, Toimitusjohtaja ANNE SÄRKILAHTI, Johtaja TIINA TUOMELA, Executive Vice President 27

28 HALLINTO HALLITUS Kemijoki Oy:n hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja toiminnan järjestämisestä lainsäädännön, yhtiöjärjestyksen ja yhtiökokouksen antamien ohjeiden mukaisesti. Kemijoki Oy:n hallitus valitsee toimitusjohtajan. MATTI RUOTSALA Hallituksen puheenjohtaja Diplomi-insinööri, s Hallituksen jäsen vuodesta 2008 Päätoimi Operatiivinen johtaja, Fortum Oyj Keskeinen työkokemus Johtotehtäviä Fortum-konsernissa KCI Konecranes Oyj, operatiivinen johtaja Oy Valtra Ab, toimitusjohtaja AGCO Corporation, Vice President Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät PKC Group Oyj, hallituksen puheenjohtaja Fortum Power and Heat Oy, hallituksen puheenjohtaja Oy Halton Group Ltd, hallituksen jäsen Teollisuuden Voima Oyj, hallituksen puheenjohtaja Componenta Oyj, hallituksen jäsen TAPIO KORPEINEN Hallituksen varapuheenjohtaja Diplomi-insinööri, MBA, s Hallituksen jäsen vuodesta 2008 Päätoimi Talous- ja rahoitusjohtaja sekä johtaja, UPM Energy Keskeinen työkokemus UPM-Kymmene Oyj, Energia ja sellu -liiketoimintaryhmä, vastaava johtaja UPM-Kymmene Oyj, strategia ja yritysjärjestelyt Jaakko Pöyry Oy, liikkeenjohdon konsultoinnin johtotehtävät Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät Pohjolan Voima Oy, hallituksen puheenjohtaja Teollisuuden Voima Oyj, hallituksen jäsen Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, hallintoneuvoston jäsen RISTO ANDSTEN Diplomi-insinööri, s Hallituksen jäsen vuodesta 2007 Päätoimi Johtaja, Fortum Power and Heat Oy Keskeinen työkokemus Fortum Power and Heat Oy, vesi- ja lämpövoimalaitosten johtotehtävät Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät Fortum Generation AB vesivoimayhtiöt, hallitusjäsenyyksiä ELINA ENGMAN Diplomi-insinööri, s Hallituksen jäsen vuodesta 2013 Päätoimi Voimaosakeyhtiö SF, President and CEO Voimaosakeyhtiö SF, Vice President, Business Development Keskeinen työkokemus Kemira Oyj, Vice President, Energy Framatome ANP GmbH (Areva), General Representative Siemens Oy, energialiiketoiminnan johtotehtävät Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät ei ole TAPIO JALONEN Diplomi-insinööri, s Hallituksen jäsen vuodesta 2009 Päätoimi Toimitusjohtaja, Rovakaira Oy ja Rovakairan Tuotanto Oy Keskeinen työkokemus Maakunnallisen sähköyhtiön sähkön hankintaan, jakeluun, myyntiin ja hallintoon liittyvät johtotehtävät Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät Lapin Sähkövoima Oy, hallituksen puheenjohtaja Energiapolar Oy, hallituksen puheenjohtaja Energiateollisuus ry, hallituksen jäsen Rovakaira Oy:n ja Rovakairan Tuotanto Oy:n osakkuusyhtiöiden hallitusten jäsenyyksiä PEKKA MANNINEN Diplomi-insinööri, s Hallituksen jäsen vuodesta 2012 Päätoimi Toimitusjohtaja, Helen Oy (ent. Helsingin kaupunki, Helsingin Energia) Keskeinen työkokemus Helen Oy (ent. Helsingin kaupunki, Helsingin Energia), johtajatehtävät Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät Teollisuuden Voima Oyj, hallituksen jäsen Energiateollisuus ry, hallituksen jäsen Energiafoorumi ry, hallituksen jäsen EPV Energia Oy, hallituksen jäsen Voimapiha Oy, hallituksen jäsen Suomen Hyötytuuli Oy, hallituksen jäsen Suomen Merituuli Oy, hallituksen puheenjohtaja Suomen Energia-Urakointi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Helen-yhtiöiden hallitusjäsenyyksiä JUKKA OHTOLA KTM, CEFA, s Hallituksen jäsen vuodesta 2014 Päätoimi Neuvotteleva virkamies, Valtioneuvoston kanslia, Omistajaohjausosasto Keskeinen työkokemus Kauppa- ja teollisuusministeriö, Omistajapolitiikan yksikkö, ylitarkastaja Rahoitusalan tehtäviä Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät Ekokem Oyj, hallituksen jäsen Meritaito Oy, hallituksen varapuheenjohtaja TILINTARKASTAJA KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, vastuunalaisena tilintarkastajana KHT, JHTT Antti Kääriäinen 28

29

Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö. Lapin kalastusaluepäivät 13.-14.11.2014 13.11.2014

Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö. Lapin kalastusaluepäivät 13.-14.11.2014 13.11.2014 Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö 13.11.2014 1 Tässä esityksessä Kemijoki Oy:n tunnuslukuja Yhtiön historia Kemijoki Oy:n uusi toimintamalli Ajankohtaista kalarintamalla Padottu voima

Lisätiedot

Kemijoki Oy esittäytyy

Kemijoki Oy esittäytyy Kemijoki Oy esittäytyy Ismo Heikkilä Fingridin verkkotoimikunta 25.2.2016 1 Suomen merkittävin vesi- ja säätövoiman tuottaja 20 voimalaitosta, kolmannes Suomen vesisähköstä Tuotanto 5 333 GWh (2015) Kokonaisteho

Lisätiedot

Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa

Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa ET:n kevätseminaari Rovaniemellä 13.5.2016 Tuomas Timonen ja Timo Torvinen 13.5.2016 1 Sisältö Kemijoen ajankohtaiset kuulumiset Sierilän voimalaitosprojekti

Lisätiedot

Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä

Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kaj Hellsten Lakiasiainjohtaja Kemijoki Oy SYS:n ympäristöoikeuspäivät 8. 9.9.2011 1 Vesivoimarakentaminen uudessa vesioikeudellisessa

Lisätiedot

OSA JOKIVARSIEN ELÄMÄÄ KEMIJOKI OY // OSA JOKIVARSIEN ELÄMÄÄ

OSA JOKIVARSIEN ELÄMÄÄ KEMIJOKI OY // OSA JOKIVARSIEN ELÄMÄÄ OSA JOKIVARSIEN ELÄMÄÄ KEMIJOKI OY:N ESITTELY PIDÄMME SUOMEN KÄYNNISSÄ VESIVOIMA ON OSA JOKIVARSIEN ELÄMÄÄ SÄHKÖNTARVE VAIHTELEE eri vuorokauden aikoina. Se kasvaa aamuisin, kun kodeissa tehdään aamutoimia

Lisätiedot

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi Kemijoki Oy on vesivoimalaitosten tehonnoston edelläkävijä PORTTIPAHTA KURITTU VAJU KELU KURKIASKA VALAJAS

Lisätiedot

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014 Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat

Lisätiedot

Uusiutuvaa, kotimaista, päästötöntä energiaa

Uusiutuvaa, kotimaista, päästötöntä energiaa Uusiutuvaa, kotimaista, päästötöntä energiaa Sierilä Kemijoen pääuoman viimeinen voimalaitos Sierilän vesivoimalaitos täydentää Lokan tekojärveltä lähtevän voimalaitosketjun yhtenäiseksi tuotantokoneistoksi.

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ

VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ SÄHKÖNTUOTANTO MUISTIO 1(6) 19.5.2014 VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ Koskiensuojelulaki, joka tuli voimaan yli 25 vuotta sitten, on aika saattaa

Lisätiedot

Vuosikertomus I 2012

Vuosikertomus I 2012 Vuosikertomus I 2012 SISÄLTÖ Uusiutuvaa ja turvallista sähköä meille ja tuleville sukupolville 3 Kemijoki-yhtiöt lyhyesti 5 Missio, arvot, visio ja strategia 7 Toimitusjohtajan katsaus 8 Sähkön tuotanto

Lisätiedot

TAPAMME TOIMIA -PERIAATTEET -PERIAATTEET

TAPAMME TOIMIA -PERIAATTEET -PERIAATTEET TAPAMME TOIMIA -PERIAATTEET -PERIAATTEET TAPAMME TOIMIA -PERIAATTEET OLEMME OSA JOKIVARSIEN ELÄMÄÄ 5 Viesti toimitusjohtajalta 6 Lainsäädännön ja hyvien liiketoimintatapojen noudattaminen 8 Reilu kilpailu

Lisätiedot

Lapin liiton kannanotto Kemijoki Oy:n ulkoistamissuunnitelmaan

Lapin liiton kannanotto Kemijoki Oy:n ulkoistamissuunnitelmaan 18.11.2013 Kehitysministeri Pekka Haavisto Kemijoki Oy:n hallituksen jäsenet Lapin liiton kannanotto Kemijoki Oy:n ulkoistamissuunnitelmaan Kemijoki Oy on Suomen merkittävin vesivoiman ja vesivoimaan liittyvien

Lisätiedot

Pohjoisten jokien merkitys vesivoimantuotannossa Voimalaitospäällikkö Janne Ala

Pohjoisten jokien merkitys vesivoimantuotannossa Voimalaitospäällikkö Janne Ala Pohjoisten jokien merkitys vesivoimantuotannossa Voimalaitospäällikkö Janne Ala JAla 21.9.2011 Nettotuonti 13,9 % Vesivoima 15,5 % Vesivoima Pohjoismaissa ja Suomessa JAla 21.9.2011 Nettotuonti 13,9 %

Lisätiedot

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012 Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalatiestrategian taustaa ( Vanhasen II) hallitusohjelmaan sisältynyt asia Hanketta valmisteli

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS YLISIIRTOPYYNNIN KÄYNNISTÄMINEN Hankkeen arvioidut kustannukset 131 400 e / 2v Pyynti toteutettiin kahdella pyyntipaikalla

Lisätiedot

65 Kemijoen vesistöalue

65 Kemijoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 151(196) 65 Kemijoen vesistöalue Vesistöalueen ala 51 127 km 2 Suomen puolella 49 467 km 2 Järvisyys 4,3 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987 ja laki Ounasjoen erityissuojelusta

Lisätiedot

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015 Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta Sidosryhmätutkimus 2015 1 Sisältö Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tietoa vastaajista Tutkimuksen tulokset 2 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Sisältö. Sisältö Taustaa Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu 2 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT

Sisältö. Sisältö Taustaa Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu 2 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT YMPÄRISTÖ- JA YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI Sisältö 2 3 4 5 6 Sisältö Taustaa Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu 2 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT TAUSTAA Keravan Energian

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Missio ja arvot. Missio

Missio ja arvot. Missio Pohjolan Voima Omakustannushintaan perustuva toimintamalli on tehokas tapa toteuttaa energiainvestointeja. Toimintamalli mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti laaja joukko

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus Järvitaimenseminaari Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus MMM:n strategiaperusta Uusiutuvien luonnovarojen käyttö on kestävää ja tuottaa lisäarvoa. Luonnonvaroja

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2013. Tilinpäätös

VUOSIKERTOMUS 2013. Tilinpäätös VUOSIKERTOMUS 2013 1 VUOSIKERTOMUS 2013 Uusiutuvaa ja turvallista sähköä meille ja tuleville sukupolville 2 Kemijoki-yhtiöt lyhyesti 3 Toimitusjohtajan katsaus 4 Sähkön tuotanto ja voimalaitosten käyttö

Lisätiedot

53 Kalajoen vesistöalue

53 Kalajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiajärjestelmä tarvitsee. vesi- VOIMAA

Tulevaisuuden energiajärjestelmä tarvitsee. vesi- VOIMAA Tulevaisuuden energiajärjestelmä tarvitsee vesi- VOIMAA FORTUMIN ENERGIAKATSAUS JOULUKUU 2015 Uusiutuva, päästötön ja joustava vesivoima olennainen osa tulevaisuuden energiajärjestelmää Vesivoimalla on

Lisätiedot

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!!

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!! Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!! !!! Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS on Suomen johtava yritysvastuuverkosto. Autamme yrityksiä tekemään parempaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta

Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta Oiva-iltapäivä 29.10.2014 / kk SATO lyhyesti 2 Vastuullisuus SATOssa Ympäristövastuu Energiatehokkuus Elinkaari-investoinnit Jätemäärien pienentäminen Investointien

Lisätiedot

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 1 Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen keskeiset tapahtumat Kokonaisuudessaan hyvä operatiivinen tulos Vahva kassavirta, 553 miljoonaa euroa, +22

Lisätiedot

Kotimaista säätövoimaa vedestä

Kotimaista säätövoimaa vedestä Kotimaista säätövoimaa vedestä 2013 Suomen sähkön tuotanto energialähteittäin 2012 (67,7 TWh) Vesivoima on merkittävin uusiutuva energialähde Vesivoima hoitaa myös suurimman osan tuotannon ja kulutuksen

Lisätiedot

Kantaverkkopäivä 3.9.2014. Hotelli Holiday Inn Pasila

Kantaverkkopäivä 3.9.2014. Hotelli Holiday Inn Pasila Kantaverkkopäivä 3.9.2014 Hotelli Holiday Inn Pasila Ohjelma klo 12.30 Ilmoittautuminen ja kahvi klo 13.00 Asiakkaat ja Fingrid Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj klo 13.30 klo 14.00 Saavuttaako

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun

Lisätiedot

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen VYYHTI-hankkeen seminaari 19.11.2014 Lappajärvi Liisa Maria Rautio Vesistöpäällikkö Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Vesitalousstrategian (2011) päämäärät Valuma-alueilla

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.

Lisätiedot

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lap ELY Jarmo Huhtala 6.5.2014 1 Esitelmän pääasiallinen sisältö Mikä on kalatie, miksi kalateitä tarvitaan Kalatiesuunnitteluprosessi

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Erittäin haastava toimintaympäristö Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla, teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Paimionjoki voimantuotannossa

Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki - seminaari 15.6. 2011 Paimio 1 Fortum tänään Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten

Lisätiedot

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 It s As u l Ik t Im n An e El y S E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 FIBS! Perustettu vuonna 2000 Suomen ainoa riippumaton ja voittoa tavoittelematon yritysvastuuverkosto Autamme jäseniämme

Lisätiedot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Tiina Viitanen Kehitys-ympäristöpäällikkö Itella Posti Oy 1 Esityksen sisältö Yritysvastuu Itella:ssa Postinjakelun vaiheet CO2- päästökehitys Itellan ympäristöohjelma Ajotapa

Lisätiedot

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

VOIMAA VEDESTÄ - selvitys vesivoiman lisäämismahdollisuuksista

VOIMAA VEDESTÄ - selvitys vesivoiman lisäämismahdollisuuksista VOIMAA VEDESTÄ - selvitys vesivoiman lisäämismahdollisuuksista Jukka Leskelä Energiateollisuus ry 1 Vesivoiman lisäämiselle poliittista kysyntää Vanhanen I hallituksen energia- ja ilmastostrategia vesivoiman

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu

Lisätiedot

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke KOHTI KIERTOTALOUTTA ketterästi ja kunnianhimoisesti Ekokemin liiketoiminta-alueet Mitä Ekokem tekee? 1 Kehitämme jätteitä vähentäviä ja hyödyntäviä ratkaisuja asiakkaidemme

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Tilinpäätös 2011

SISÄLLYSLUETTELO. Tilinpäätös 2011 Vuosikertomus 2011 SISÄLLYSLUETTELO Missio, arvot, visio ja strategia 3 Kemijoki-yhtiöt lyhyesti 5 Toimitusjohtajan katsaus 6 Sähkön tuotanto ja voimalaitosten käyttö 9 Investoinnit 12 Ympäristö 15 Henkilöstö

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Fingrid välittää. Varmasti. Asiakkaat jayhteiskunta Turvaamme yhteiskunnalle varman

Lisätiedot

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 SISÄVESI LIFE IP SISÄVESI LIFE IP Metsähallituksen koordinoima valtakunnallinen EUrahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa Suomen sisävesien tilaa ja sovittaa

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

Liite 5. Kemijärvi, vesikasvikartoitus Linjatiedot vuoden 2010 kartoituksen perusteella. Linja- Pistetyyppi Vyöhyke Syvyys

Liite 5. Kemijärvi, vesikasvikartoitus Linjatiedot vuoden 2010 kartoituksen perusteella. Linja- Pistetyyppi Vyöhyke Syvyys Liite 5. Kemijärvi, vesikasvikartoitus Linjatiedot vuoden 2010 kartoituksen perusteella Linja- Pistetyyppi Vyöhyke Syvyys Koordinaatit (YK) tunnus m X Y 4 Linjan alkupiste Ruoko 0 7397760 3523928 4 Vyohykkeen

Lisätiedot

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 2 Ilmarinen lyhyesti HUOLEHDIMME YLI 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL

Lisätiedot

Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito

Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014 Iisalmi Jouni Tammi Luonnonvaraosasto Sisältö Rakennettujen vesistöjen hoidon kehittäminen yhteistyö kalaja

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke. EnergyVarkaus Seminaari 8.8.2014

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke. EnergyVarkaus Seminaari 8.8.2014 Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke EnergyVarkaus Seminaari 8.8.2014 Sisältö 1. Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke 2. Hankkeen tilannekatsaus Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Hanke käynnistyi syksyllä 2010

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008

Ajankohtaiskatsaus. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008 1 Ajankohtaiskatsaus Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008 Taloudellinen näkökulma 2 Asiakas- ja sidosryhmänäkökulma Visio ja strategia Fingridin arvot Sisäisten

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

42 Kyrönjoen vesistöalue

42 Kyrönjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 104(196) 42 Kyrönjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 923 km 2 Järvisyys 1,2 % Vesistönro Vesistö + laitos Rakennetut MW GWh/a 42 Kyrönjoen vesistöalue 17,5 50,8

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

Paimionjoki voimantuotannossa

Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki voimantuotannossa Teemaryhmäpalaveri 16.3.2011 Tarvashovi 1 Fortum tänään Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten käyttö,

Lisätiedot

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat Kuinka Tapiolan vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat henkilöstöjohtamisessa? ht i Henry Foorumi Veera Lammi 9.11.2010 9.11.2010 1 Agenda Miksi vastuullinen johtaminen on tärkeää? Miten vastuullista

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin ja sähks hköverkon sopeutumiseen Suomessa FINADAPT 340 Veera Peltomaa & Miia Laurikainen 01.04.2008 Taustaa & menetelmät Tutkimuksen tavoitteena kartoittaa

Lisätiedot

KUMPPANUUSYHTEISTYÖ JA YRITYSVASTUU. Arto Heinonen, 17.6.2015

KUMPPANUUSYHTEISTYÖ JA YRITYSVASTUU. Arto Heinonen, 17.6.2015 KUMPPANUUSYHTEISTYÖ JA YRITYSVASTUU Arto Heinonen, 17.6.2015 Henkilöstöä n. 3400. Lähes JUURET ULOTTUVAT 1700- LUVULLE. TOIMINTA ON AINA PERUSTUNUT KESKINÄISYYTEEN. 1,6milj. asiakkaansa omistama. Voitot

Lisätiedot

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke Oulu 7.6.2011 Tilaisuuden ohjelma 10.00 Esitykset ja haastattelut/paneeli 11.00 Lounas Jari Suominen Antti Heikkinen Antti Kettunen Veli-Matti Puutio Esko Tavia

Lisätiedot

Kollaja YVA-seurantaryhmän kokous. 22.11.2007 Kehittämiskeskus Pohjantähti Pudasjärvi

Kollaja YVA-seurantaryhmän kokous. 22.11.2007 Kehittämiskeskus Pohjantähti Pudasjärvi Kollaja YVA-seurantaryhmän kokous 22.11.2007 Kehittämiskeskus Pohjantähti Pudasjärvi Valtakunnallinen voimayhtiö Tengeliönjoki Vesivoimalaitos Ydinvoimalaitos Lämpövoimalaitos Tuulivoimalaitos Isohaara

Lisätiedot

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto turvaa kalakantojen elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:

Lisätiedot

Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti 12.12.2013

Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti 12.12.2013 Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti 12.12.2013 Huomautukset Tämä esitys ei muodosta kehotusta ostaa, merkitä tai muutoin hankkia Fortumin osakkeita. Aiemmat tulokset eivät ole tae tulevaisuuden

Lisätiedot

LUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN

LUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN LUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttämisen toteutussuunnitelma Luonnos 13.11.2015 Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen hallituksen

Lisätiedot

Fingridin investointiohjelma joustaa: 1,6 plus? Kantaverkkopäivä 1.9.2010 Kari Kuusela Fingrid Oyj

Fingridin investointiohjelma joustaa: 1,6 plus? Kantaverkkopäivä 1.9.2010 Kari Kuusela Fingrid Oyj Fingridin investointiohjelma joustaa: 1,6 plus? Kantaverkkopäivä 1.9.2010 Kari Kuusela Fingrid Oyj 2 Fingridin investointiohjelma joustaa: 1,6 plus? Mittava investointiohjelma ja joustot Onnistumisen avaintekijät

Lisätiedot

Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta

Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta Jaana Husu Kallio 31.3.2014 IPCC:n 2. arviointiraportin julkistustilaisuus, SYKE 1: Yrityksistä huolimatta kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Sähkökyselyn tulokset

Sähkökyselyn tulokset Hankkeen energiaosion yhteenveto Hanna Kuusela 22.11.2011 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Sähkökyselyn tulokset Vastaus-% 56 Vuosikulutuksen keskiarvo oli 81,8 MWh / v Kaikkien hankkeen 136 tilan kokonaiskulutukseksi

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020. Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020. Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020 Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö Valmistelusta Eduskunta: asetettava työryhmä, jonka tehtävänä on löytää yhteisymmärrys kansallisesta

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Fingridin ajankohtaiset. Käyttövarmuuspäivä 2.12.2013 Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen

Fingridin ajankohtaiset. Käyttövarmuuspäivä 2.12.2013 Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Fingridin ajankohtaiset Käyttövarmuuspäivä 2.12.2013 Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen 2 Erinomainen käyttövarmuus v. 2013 Asiakastyytyväisyys parantunut Asiakastoimintamallia kehitetään Baltian spot-markkinat

Lisätiedot