PIHLAJA TUETTU TYÖLLISTYMINEN RY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIHLAJA TUETTU TYÖLLISTYMINEN RY"

Transkriptio

1 PIHLAJA 2011 TUETTU TYÖLLISTYMINEN RY

2 Tuettu työllistyminen ry Tuettu työllistyminen ry:n tehtävänä on vajaakuntoisten, lähinnä kehitysvammaisten, työllistymisen edistäminen vapailla työmarkkinoilla. Tuettu työllistyminen ry järjestää tuetun työllistymisen koulutusta ja toimii tuetun työllistymisen kehittäjänä. Toiminnanjohtaja Esa Jukantupa puh Puheenjohtaja Janne Sankelo puh Tuettu työllistyminen ry:n toimisto Tuettu työllistyminen ry puh Kauppatie Kauhava Moon-toiminta Yksilöllisesti suunniteltua, itsenäistymistä ja työssä jaksamista tukevaa toimintaa Moon-toiminta tukee tuettua työllistymistä ohjaamalla nuoria itsenäiseksi ohjatun asumisharjoittelun avulla. Toiminta pyrkii tukemaan nuoren sosiaalisten verkostojen muodostumista ja vahvistumista. Tavoitteena on saada nuorelle oma asunto ja työpaikka. Moon-toiminta on osa Tuettu työllistyminen ry:n toimintaa. Moon-toimintaan kuuluvat: Yksilölliset viikkosuunnitelmat Itsenäistymisharjoittelut, mm. ohjattu asumisharjoittelu Ohjatut vapaa-ajan toiminnot Kokemus- ja elämysmaailman rikastuttaminen Voimaantumisen ja itsenäisen päätöksenteon tukeminen Työelämäharjoittelut ja tuettu työllistyminen Koordinaattori Päivi Jukantupa puh

3 Esa Jukantupa Toiminnanjohtaja Tuettu työllistyminen ry Moon toimintaan pääseminen on monelle erityisnuorelle odotettu hetki Oppilaat odottavat malttamattomana asumis- ja itsenäistymisharjoitteiden alkamista. Ikäraja mukaan pääsemiseksi on 12 vuotta. Minusta tuntuu, että nämä nuoret pääsevät tuolloin sille korkeammalle hyppylavalle josta hypätään pidemmälle. Yksilöllisten viikkosuunnitelmien saaminen on tärkeä päivä, yleensä torstaisin, ja jollei suunnitelmaa jostakin syystä ole ilmestynyt pulpetille, sitä lähdetään Päiviltä peräämään. Sitten mitataan porukassa kenellä on enemmän toimintaa. Ja kysymyksiä esitetään; Miksi minulla ei ole yöpymistä? Epistä. Miksi minulla ei ole uintia? Miksi minulla ei ole Etelärantaa? Oppilaat haluavat toimintaa. Etelärannan asuntoalueella Kauhavalla sijaitsevat harjoitteluasunnot ovat toiminnan yksi keskipisteistä. Lisäksi tulee mm. yleiset itsenäistymisleirit joista ehkä kaikkein suosituin on Moon selviytyjä leiri joka järjestetään yhteistyössä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja Kauhavan Lentosotakoulun kanssa. Alueen yritykset tarjoavat nuorille hienoja työelämäkokemuksia ja harjoituksia työssäkäyntiavustajan tukemana. Tuetun työllistymisen kymppiluokan jälkeen nuoret usein jäävät vielä joksikin aikaan Moon-toimintaan ennen toisen asteen koulutukseen lähtemistään. Sitten onkin viimeistään aika löytää oikea työpaikka. Moon-toiminta antaa siihenkin tukensa. Tuetun työllistymisen valtakunnallinen edistäminen on yhdistyksemme osalta tätä kirjoitettaessa vaakalaudalla. Toivottavasti saamme kuitenkin myönteisen päätöksen, koska meillä on vielä kaikilla paljon tekemistä sen eteen, että tuhannet kehitysvammaiset pääsisivät oikeisiin työsuhteisiin. Vetoomus Suomen kunnille ja kaupungeille: Palkataan myös erityisiä nuoria. P.S. Valtioneuvosto teki myönteisen päätöksen tuetun työllistymisen edistämisellemme. Kiitos. 3

4 Toimitusjohtaja, Helka Linna, Jupiter säätiö Vaasa Työttömyyden torjunta kansallinen kohtalonkysymyskö? Jo hellittävä talouden lama säikäytti - päädytäänkö hyvinvointi-suomessa samanlaiseen sadoille tuhansille ihmisille pitkävaikutteisia arpia jättäneeseen tilanteeseen kuin 90-luvulla. Mutta lama kouraisikin odotettua lievemmin eikä työttömyys kerennyt nousta uusiin ennätyksiin, onneksi. Nuorten työllistämiseen saatiin lisäresursseja, jotka ovatkin purreet ja nuorisotyöttömyyden kasvua on pystytty torjumaan kohtalaisen hyvin. Mutta viime vuonna moni sosiaalista työllistämistä ja valmennusta harjoittava toimija sai huonoja uutisia elikeino- ja ympäristökeskuksista. ELY ilmoitti mm. Jupiter-säätiölle, että sen toiminta katsotaan elinkeinotoiminnan harjoittamiseksi eli olemme saaneet toukokuusta alkaen palkkatukea vain 50 % palkkakustannuksista kun palkkaamme säätiön työosastoille projektien kautta vaikeasti työllistyviä. Jupiter-säätiöllä Vaasassa on meneillään tällä hetkellä 15 erilaista projektia tai ostopalvelua, joita ostavat monet eri tahot. Henkilökuntaa eli erilaisia yksilö- tai työvalmentajia ja hallinnon henkilökuntaa on yhteensä n. 50. Vuoden 2011 talousarvion loppusumma on 3,5 milj.. Vaasanseudun työllisyys on pitkään pysynyt maan parhaimpien joukossa, joten työtä tai työhön kuntoutumista vailla olevien joukon rakenne on täällä melko erilainen kuin korkean työttömyyden alueilla. Ei sellaista mediaa, korkeaa virkamiestä tai poliitikkoa, joka ei olisi viime aikoina ollut huolestunut valtiontalouden tasapainottamisesta. Esitetyt keinot ovat moninaiset, mutta yksi yhteinenkin on valistuneimmilla ollut: työttömyys pitää saada pienemmäksi ja ihmisten työhönosallistuminen paremmaksi. Kyllä, näin pitää, mutta mitä työkaluja päättäjät ovat antamassa meille käytännön toimijoille tähän tehtävään? Ainakin viime aikoina on tuntunut, että työkaluvalikoima vain suppenee kun vastuuta vaikeasti työllistyvien palveluista on siirretty valtiolta kunnille. Valtion vai kunnan vastuulla Työ- ja elinkeinotoimistot ovat ministeriönsä uuden strategian mukaisesti siirtäneet kuntien sosiaalitoimien vastuulle ne työn- hakijat, joiden työllistyminen te-hallin- non käytettävissä olevin keinoin on erittäin epätodennäköistä joten nämä henkilöt eivät täytä te-hallinnon asiakkuuskriteerejä. Kunta maksaa Kelalle takaisin puolet työmarkkinatuesta, jota maksetaan henkilöille, jotka eivät ole missään aktiivitoimenpiteessä eli työssä, työharjoittelussa, kuntouttavassa työtoiminnassa tms. Esim. Vaasan kaupunki maksoi vuonna 2010 Kelalle takaisin 1,5 milj. työmarkkinatukia. Uudistus pyrki herättelemään kuntia järjestämään aktiivitoimia työmarkkinatuen varassa oleville. Monissa kunnissa on onnistuttukin mm. kuntouttavan työtoiminnan avulla järjestämään aktiivitoimia, mutta usein lakisääteiseen kuntouttavaan työtoimintaan käytettävät määrärahat ovat aivan liian pieniä lisääntyneeseen tarpeeseen nähden ja Kelalle maksetaan mukisematta takaisin osa työmarkkinatuesta. Kelalle maksettavilla miljoonilla pystyttäisiin kunnissa kuitenkin järjestämään esim. työpaja-työpaikkoja, jos vain säädökset sallisivat ja säädöksiä tulkittaisiin kotiinpäin eli työllisyyden hoidosta ja syrjäytymisenehkäisystä tehtäisiin todellinen paikallinen kumppanuuden voimainnäytös. Tällä hetkellä Elinkeino-, liikenne- ympäristökeskusten (ELY) osarahoittamissa Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tai kansallisesti rahoitetuissa projekteissa ei juurikaan saa olla elämänhallinnallisia elementtejä, vain suoraan työllistymistä edesauttavia toimia kuten työnhakuosaamisen lisäämistä. ESR-rahoituksen kriteerit ovat kiristyneet eikä TEMmin hankerahoituksia korvaamaan ole tullut STM:n puolelle kuin minimaalisen pieniä hankerahoja kehittämään sosiaalista työllistämistä ja edistämään työnhakijoiden elämänhallintaa ja työelämätaitoja. Kuitenkin tälläkin hetkellä on ja aina on ollut ryhmä työttömiä, joiden resurssit eivät riitä työhön avoimille työmarkkinoille, mutta jotka sosiaalisen kuntoutumisensa tarpeisiin ja syrjäytymisen välttämiseksi olisivat halukkaita tekemään jotakin, matalan kynnyksen työtä. Tämän kohderyhmän aktivointia on toteutettu kehittämisprojekteilla, jotka alkavat ja loppuvat, vaikka on ilmeinen tarve saada tällainen matalan kynnyksen työllistäminen pysyväksi ja kestäväksi toimintatavaksi. Sosiaalisten yritystenkin merkitys työllistäjänä on jäänyt marginaaliseksi, joten uusia toimintamalleja etsitään ja kokeillaan. Tekemätöntä työtä on varmasti, kysymys on vain työn organisoinnista työpaikoiksi paikkakuntakohtaisesti. 4

5 Sosiaalimenot ovat investointi Tunnustettu fakta on, että yksi työtön kaikkine saattaa maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa jo 40 ikävuoteen mennessä. Siltikin sosiaalisiin tarkoituksiin käytettävät varat ovat yleisessä kielenkäytössä edelleen sosiaalimenoja, eivät investointeja kuten koulutuksesta jo usein puhutaan. Sosiaalisiin tarkoituksiin, myös sosiaaliseen työllistämiseen kohdennettavat resurssit olisikin nähtävä sosiaalisina investointeina, jolloin investoinnille on olemassa selkeästi määriteltävä tuotto, joka työttömiä työllistettäessä tarkoittaa sosiaalimenojen säästöjä ja kuntalaisten hyvinvoinnin lisääntymistä välittömästi tai myöhemmin. Palkkatukiuudistus yllätti Jupiterin Toukokuussa 2010 alkoi Eu:n De minimis -sääntö eli kilpailun vääristymistä ehkäisemään tarkoitettu sääntö alkoi koskea myös palkkatukia - palkkatuki on valtion rahaa ja jos joku yritys saa sitä kovin merkittäviä määriä, voi yritys saada siitä perusteetonta kilpailuetua. Perinteisesti pienten ja isojen työpajojen toiminta on suureksi osaksi perustunut palkkatuella palkattujen työllistämiseen ja valmentamiseen. Tämän vuoksi paikallinen työ- ja elinkeinohallinto joutui työ- ja elinkeinoministeriön antamien kriteereiden mukaan päättämään, ovatko jotkut paljon palkkatukityöllistämistä toteuttavat, yleensä ns. kolmannen sektorin eli sosiaalitalouden toimijat yleishyödyllisiä toimijoita vai elinkeinonharjoittajia niinkuin mikä tahansa yksityinen yritys. Pääsääntö on, että elinkeinonharjoittajaksi katsottava toimija saa palkkatukea max 50 % palkkakustannuksista eikä tuen kertymä kolmelta vuodelta saa olla enempää kuin Yleishyödylliseksi katsottu toimija saa tapauskohtaisesti % palkkatukea, kuten Jupiterkin aiemmin. Määrittelyistä ja kriteereistä tuli vaikeaselkoisia ja niitä on tulkittu eri tavalla eri puolilla Suomea. Sosiaalisen työllistämisen toimijat ovat keskenään eriarvoisissa asemissa eri puolilla maata. Jupiter-säätiön koko toiminta katsottiin elinkeinotoiminnan harjoittamiseksi, mikä oli yllättävä päätös monestakin syystä. Sittemmin kriteereihin on tullut joitakin lievennyksiä ja odotamme, että palkkatukiuudistus kumottaisiin kokonaan sosiaalista työllistämistä ja kuntouttamista harjoittavilta työpajoilta ja valmennuskeskuksilta. Jupiter-säätiö on 10-vuotisen toimintahistoriansa aikana työllistänyt projektien kautta henkilöä palkkatuella vuosittain, vuonna 2009 oli palkkatuella 97 eri henkilöä. Projekteissa kohderyhmäksi on määritelty vaikeasti työllistyvät ryhmät kuten pitkään työttömänä olleet, nuoret ja maahanmuuttajat. Nämä kohderyhmät ovat vain viranomaisten tiedossa ja viranomainen tarkistaa, täyttääkö henkilö kriteerit jotta työnhakija voisi päästä johonkin projektiin. Useimmiten lähettävä taho on te-toimisto tai työvoiman palvelukeskus. Jos normaali elinkeinonharjoittaja/ yrittäjä palkkaa henkilön palkkatuella, saa hän valita kenet ottaa - valitsee todennäköisesti sen, jolla on paras työkyky. Sen sijaan Jupiterin työvalmennuskeskukseen palkkatuella palkattavat osoitetaan te-toimistosta ja Jupiterin tulee ottaa kaikki kriteerit täyttävät projektiin. Projektissa olevat eivät ole koko aikaa töissä vaan esim. erilaisilla lyhytkursseilla suorittamassa mm. hygieniapassia ja työturvallisuuskorttia ja muutenkin usein vasta opettelemassa työelämän pelisääntöjä. Päivittäinen työaikakin on palkkatukityössä valmennuskeskuksessa yleensä 5-6 tuntia, avoimilla työmarkkinoilla koko päivä. Kun Jupiter katsottiin elinkeinotoiminnan harjoittajaksi, tarkoitti päätös säätiön kannalta sitä, että säätiön toiminnan katsottiin vääristävän kilpailua sen takia, että saimme paljon palkkatukia. Kuitenkin säätiön toiminnan tarkoitus on työvalmennus yksilö-, ryhmäja työtoiminnan avulla, ei palvelujen ja tuotteiden tuottaminen kuten avoimen sektorin kilpailijoilla. Kaikki kriteerit täyttävät yrittäjät voivat palkata palkkatuella työttömiä töihin eli kilpailla Jupiterin kanssa. Säädösten laatijan katsantokanta on suppea eikä uudistuksen seurauksia mietitty riittävästi. Jupiterin osalta uudistus on johtanut siihen, että vuonna 2011 voi palkkatuella työskennellä kerrallaan 20 henkilöä eli 40 eri henkilöä puolen vuoden jaksoissa ns. avaintehtäviin säätiön työosastoille. Lukumäärä on vajaa puolet empina vuosien määrästä. Karkeasti arvioiden edellisvuosien lukumäärien perusteella n. 80 työtöntä jää saamatta Jupiterista tuetun palkkatukityöpaikan, jota moni työtön tarvitsee ja jota toimintaa varten säätiö aikoinaan perustettiin. Palkkatukityöpaikkojen vähentyminen näkyy väistämättä sosiaalitoimen menoissa, joten kokonaisuus näyttää hölmöläisten peiton jatkamiselta sekä taloudellisesti että työttömien kannalta. Eu:n komission asiaa valmistellut virkamies sanoi marraskuussa Brysselissä, että missään tapauksessa de minimis-säännöksellä ei ole tarkoitettu tapahtuvan sitä mitä Jupiterille tapahtui, joten Suomen tilanteen taustalla saattaa olla tulkinta, joka toivottavasti muuttuu pian. Markkinat ovat usein hyvä sääntelymekanismi, mutta markkinoiden varaan ei voida jättää kaikkein haasteellisimpien ihmisten työllistämistä, tämä tosiasia on nähty ja koettu jo kymmeniä vuosia. Eri asia on, onko palkkatuki oikea tapa työllistää ja järjestää toimeentulo sille kohderyhmälle, joka Jupiteriinkin palkkatukityöhön on tähän saakka ohjautunut. Aika monelle olisi joku muu kuin palkan nimellä oleva toimeentulon muoto oikeampi. Sosiaaliset kriteerit käyttöön kilpailutuksissa Kuntien pitäisi tässä tilanteessa kiinnostua järjestämään tavalla tai toisella matalan kynnyksen työ- ja/tai aktivointipaikkoja niille, jotka te-hallinto on siirtänyt kuntien vastuulle. Myös te-hallinnon kirjoilla oleville voitaisiin luoda pysyvämpiä työpaikkoja kumppanuudessa kunnan, valtion, yhdistysten ja yristen kanssa. Sekä julkisen talouden että työttömän aktivoinnin ja toimeentulon kannalta tälle löytyy aukottomat perustelut. Työt voitaisiin organisoida mm. sosiaalisten osuuskuntien kautta, jolloin kumppanuudessa kunta ostaisi kilpailutuksessa sosiaalisia kriteerejä käyttäen joitakin palveluja ja/tai tuotteita sosiaalisin tavoittein toimivilta työllistäjiltä. Osuuskunta voi myydä palvelujaan/ tuotteitaan myös avoimille markkinoille niin paljon kuin pystyy ja työntekijät/ omistajat saisivat soviteltua päivärahaa niiltä päiviltä, jolloin työtä ei ole. Tämä tarkoittaisi osittain nyt kunnan virkatyönä suoritettavien palvelujen/tuotteiden tekemisen ulkoistamista, mutta kunnan kokonaistalouden ja kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta tämä trendi olisi täysin perusteltu. Tällaisen työllistämisen esteitä löytyy työ- ja sosiaalihallinnon säädöksistä sekä kilpailun vääristymistä estävistä säädöksistä, mutta kokonaisuutta ajatellen näitä esteitä pitää poistaa ja rivakasti. 5

6 Merja Koivisto, KM, ERO erityisasiantuntija, Opetusalan ammattijärjestö OAJ Perusopetuksen lainsäädäntö uudistuu Merja Koivisto. Opetusministeriön asettama ohjausryhmä linjasi v erityisopetuksen strategian. Strategia hahmottelee esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen kehittämislinjauksia. Opetusministeriön selvityksen siivittämänä lähti liikkeelle vauhdikas ajanjakso. Suomi on sitoutunut kansainvälisten sopimusten, ohjelmien ja julistusten perusteella kehittämään suomalaista koulutusjärjestelmäänsä ja opetusta niin, että kaikkien lasten ja nuorten oppiminen voidaan turvata mahdollisimman hyvin. Näistä sopimuksista mainittakoon Unescon Salamancan sopimus vuodelta Sopimus ilmenee mm. perusopetuslaissa: -- integraatiota ja inkluusiota on edistettävä -- yksilön vammakeskeisyydestä on siirryttävä vahvuuskeskeisyyteen -- erityisasiantuntijuudesta on pyrittävä moniammatilliseen yhteistyöhön ja yhteistyöhön vanhempien kanssa Uudistunut ja täydennetty perusopetuslaki tulee voimaan vuoden alusta. Samalla muuttuvat esi- ja perusopetussuuunnitelman perusteet. Lain ja opetussuunnitelman perusteiden sisällöt tavoittelevat tasavertaista ja laadukasta koulutusjärjestelmää. Tässä koulutusjärjestelmässä jokainen oppija huomioidaan yksilönä. Jos oppimisessa ilmenee ongelmia, niihin puututaan heti. Oppilaalla on oikeus oppimisen tukeen kuten tukiopetukseen ja osa-aikaiseen erityisopetukseen. Jos oppilas käyttäytyy koulussa aggressiivisesti, moniammatillinen yhteistyö kiristää verkkoaan ja oikean sektorin asiantuntija poimii häiriköijän huomiinsa. Jokainen hallinnonalan edustaja tietää, mitä hänen toimenkuvaansa kuuluu. Henkilöstöä on riittävästi, jotta lain velvoitteet tulevat täytettyä. Opettaja voi keskittyä kertotaulun opettamiseen, terveydenhoitaja diabetespotilaan hoitokäytänteiden järjestelyyn ja kuraattori kasvatuskeskusteluun oppilaan kanssa. Psykologi ehtii testausten lisäksi kehittämään ennaltaehkäisevää työtä. Hennon metsänhengen taikasauvan heilautus poistaa Suomesta homekoulut. Ei enää astmaoireisia oppilaita, yskiviä opettajia. Taikasauvan heilautus virittää kunnat puolustamaan koulujaan, ei lomauttamaan opettajia. Taikapöly lennättää kehäkolmosen ja kasvukeskusten ulkopuolelle kelpoisia opettajia, kuraattoreita, psykologeja. Oppilaat oppivat kohtuullisen kokoisissa ryhmissä, yhteisöllisissä kouluissa, missä kaikki voivat kilpaa hyvin. Tuntikehystä on kasvatettu, opettajilla on aikaa suunnitella joustavia opetusjärjestelyitä kuten samanaikaisopetusta. Opettajalla on aikaa huomata oppilas, eikä hautautua paperivuorten keskelle täyttämään lomakkeita, kirjaamaan strategioita. Opettajan ei tarvitse taistella resursseista, jotka oikeutetusti kuuluisivat PISA-tulosten takaajille. Uudistuvaa lakia on istutettu kentälle tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta KELPOn massiivisessa rutistuksessa. Kunnissa on laadittu tuhannen lomaketta, kokeiltu erilaisia pedagogisia järjestelyitä ja täydennyskoulutettu opettajia. Monen asiantuntijan työryhmissä on pohdittu toimintamalleja, mutta toimenkuvat eivät siitä huolimatta ole selkeät. Edelleen tehdään hallintokunnittain päällekkäistä työtä, puhutaan erilaista kieltä ja hukataan aikaa byrokratiaan. Muutama kunta on unohtunut KEL- POn kelkasta. Näissä kunnissa ei ole ollut resurssia kirjata valtionavustushakemusta, ja kaikki jatkuu niin kuin eilenkin. Tasa-arvoistaminen on synnyttänyt myös eriarvoistumista. Oppilaan saama oppimisen ja koulunkäynnin tuki on edelleen riippuvainen mm. asuinpaikasta ja vanhempien aktiivisuudesta. Syntynyt keskustelu erilaisuudesta ja yhteisöllisyydestä on uudistuksessa syntynyt helmi. Suomeen halutaan tasalaatuinen oppimisen tuen järjestelmä. Tasalaatuisuuteen päästään konkreettisella, yhtenäisellä mallilla ja lomakkeilla, jotka pakottavat toimimaan samoin. Kun kunnissa on lain edellyttämät palvelut ja henkilöstö, ollaan jo pitkällä. Hyvinvointi syntyy tekemisestä, missä on realistiset tavoitteet ja edellytykset tavoitteiden saavuttamiseen. Parhaimmillaan lain täydentyminen synnyttää uusia toimintamalleja, motivaatiota ja työssä viihtymistä. Laki voi tavoittaa ekaluokkalaisen, joka ehtii oppia lukuvuoden aikana lukemaan. Hän saa oppimisvaikeuksiinsa tehostetun jakson tukiopetusta, samanaikaisopetusta ja osa-aikaista erityisopetusta. Ekaluokka jaetaan pienempiin ryhmiin. Laki voi tavoittaa rajusti oirehtivan oppilaan ja taata hänelle kuraattorin läsnäoloa ja järkevästi rakennettua, toiminnallista joustavaa perusopetusta, huonoimmille jaksoille mielenterveyspalveluita. Laki voi edesauttaa työrauhan saavuttamista, jotta yleisopetuksen hiljainen, myöntyväinen massakin saa ansaitsemansa. Parhaimmillaan laki takaa - jos toteuttamiseen osoitettaisiin riittävästi resursseja - entistä enemmän oppilaan oikeuksia ja opettajan pedagogista asiantuntijuutta korostavan koulutusjärjestelmän. Lisätietoja: Laki perusopetuslain muuttamisesta: alkup/2010/ Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset: Esiopetuksen_opetussuunnitelman_ perusteet_2010.pdf download/127373_perusopetuksen_ opetussuunnitelman_perusteiden_ muutokset_ pdf 6

7 Ilpo Kuronen Tutkijatohtori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PERUSKOULUSTA ELÄMÄNKOULUUN. Ammatillisesta koulutuksesta syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tarinoita peruskoulusuhteesta ja elämänkulusta peruskoulun jälkeen. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimuksia 26. Vaihtoehtopedagogiikat auttavat hitaasti eteneviä opinnoissaan Ilpo Kuronen. Koulutukseen osallistuminen ja syrjäytymiskehitys liittyvät läheisesti yhteen. Koulutus on avainasemassa lasten ja nuorten syrjäytymisuhkien ennaltaehkäisyssä ja yhteiskuntaan sosiaalistamisessa. Kun koulutus integroi yksilöä yhteiskuntaan, niin se voi samanaikaisesti ajaa sivuraiteelle niitä, joiden on vaikea pysyä vauhdissa mukana pärjäämistä ja tehokkuusvaatimuksia korostavassa ilmapiirissä. Koulutus on siten myös riskien ympäristö, jossa tapahtuu polarisoitumista. Toiset pärjäävät ja toiset uhkaavat pudota. Onko normaalioppilaan rimaa nostettu koko ajan ylemmäs? Viimeaikaisten tutkimusten mukaan viidesosa nuorista voi aiempaa huonommin ja heille kasautuu vakavia ongelmia. Monet hyvinvoinnin mittarit ovat kääntyneet punaiselle. Oppimisen ja tasapainoisen kasvun kannalta ei ole yhdentekevää millainen oppilaiden hyvinvointi ja viihtyvyys koulussa on. Esimerkiksi suuret luokkakoot ja oppilasryhmät heijastuvat koulutyöskentelyssä lasten ja nuorten reagointina. Koulun henki, ilmapiiri sekä kuulumisen ja osallisuuden tunne ovat koulusuhteen muodostumisessa olennaisia tekijöitä. Tässä artikkelissa tarkastelen kasvatustieteen väitöstutkimukseni tuloksiin ja lisäksi ammatillisen koulutuksen keskeyttämistä koskevaan tutkimukseeni tukeutuen kielteisten koulukokemusten pitkäaikaisia vaikutuksia. Kuvaan myös miten opettaja ja muut koulun toimijat voivat vaihtoehtopedagogisia ideoita soveltamalla tukea niitä oppilaita, joiden koulunkäyntiin alkaa kasautua syrjäytymisuhkaa ennakoivia piirteitä. On tärkeää tunnistaa koulun toimintamekanismeissa sellaisia tekijöitä, jotka voivat johtaa oppilaiden putoamiseen koko järjestelmästä. Huomiota tulisi kiinnittää erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kohtaamiseen, erilaisten ongelmatilanteiden varhaiseen tunnistamiseen, puheeksi ottamiseen ja ennaltaehkäisevään toimintaan. Vaikeuksissa olevia nuoria on turha sopeuttaa perinteisiin koulun toimintamekanismeihin, malleihin ja opetusjärjestelyihin, jotka eivät heille sovi. Tarvitaan lisää tehoa opiskelua tukeviin toimiin, ohjaukseen ja opiskelun henkilökohtaistamiseen. Monimutkaisiin tuen tarpeisiin voidaan vastata muokkaamalla järjestelmää nuorten taipumuksiin ja valmiuksiin paremmin sopivaksi. Yksilöllisellä ja kokonaisvaltaisella opetuksella ja ohjauksella autetaan parhaiten niitä nuoria, jotka eivät pärjää perinteisissä kouluyhteisöissä. Työkouluaate sekä sosiaali- ja erityispedagoginen ajattelu korostavat yhteisöllisyyttä ja pyrkivät edistämään nuorten kasvua ihmisinä. Tällöin myös pedagogisen suhteen ja persoonallisuuskasvatuksen merkitys samoin kuin joustavuus, avoimuus ja tilannekohtaisuus korostuvat. Tavoitteena on estää koulutuksellista, työmarkkinallista ja sosiaalista syrjäytymistä auttamalla yksilöä arjen hallinnassa sekä itsenäisissä ratkaisuissa yhteiskunnan muutoksessa, parantamalla nuoren sosiaalisia vuorovaikutustaitoja ja elämänhallintataitoja sekä vahvistamalla toimintakykyä ja yhteiskunnallista identiteettiä. Hyvinvointi ja viihtyvyys tärkeitä koulusuhteessa Hyvinvointi ja kouluviihtyvyys ovat yhteydessä oppimiseen. Ilo, hauskuus ja rentous auttavat oppimisessa ja motivoitumisessa eivätkä ne sulje pois tavoitteellista ja tosi mielellä tapahtuvaa opiskelua. Viihtyminen koulussa ei ole pysyvä tila, vaan sitä testataan arjen kohtaamiskäytännöissä, joissa oppilaat haastavat opettajansa ohjaukseen joka päivä. Suhde opettajaan ja luokkatovereihin, koulun tilat, varhainen tuki ja puuttuminen, joustavuus sekä palaute ja kannustus ovat olennaisia viihtyvyystekijöitä. Suomalaisoppilaat ovat PISA-tutkimusten mukaan oppimistuloksissa ykkösiä, mutta kouluelämän laadussa meillä ollaan häntäpäässä. Tietopainotteisuus, pänttääminen ja suorituspakko ovat uhkia kouluviihtyvyydelle. Koulussa oppilaan tulisi olla kaikessa nu- 7

8 KOULUTUKSEN TUTKIMUSLAITOKSEN UUTUUSJULKAISU Ilpo Kuronen Peruskoulusta elämänkouluun Ammatillisesta koulutuksesta syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tarinoita peruskoulusuhteesta ja elämänkulusta peruskoulun jälkeen s. 30 e. T026. Lasten ja nuorten vointi koulussa on kehittynyt vastakkaisiin suuntiin. Enemmistö voi hyvin, mutta yhä useampi kärsii esimerkiksi jännittämisestä, keskittymis- ja motivaatiovaikeuksista, kiusaamisesta, masennuksesta tai ulkopuolisuuden tunteesta. He ovat tuen tarpeessa, mutta koulun ennaltaehkäisevä toiminta on puutteellista. Moni nuori on vaarassa pudota koulun kyydistä ja myöhemmin työelämästä. Tutkimus valaisee oppilaiden jännitteisessä koulusuhteessa ja peruskoulun jälkeisessä elämänkulussa muodostuvia ongelmakimppuja ja kielteisiä kehiä. Julkaisu johdattaa paljastavin esimerkein pohtimaan koulun toimintamekanismeihin kätkeytyviä heikkouksia ja riskejä. Ne voivat pahimmillaan johtaa elämänmittaiseen syrjäytymiseen. Elämänkulun pitkittäinen tarkastelu nostaa esiin ainutlaatuisia koulu- ja elämänkokemuksia. Ne eivät tartu nuorten syrjäytymisvaarasta kertoviin tilastoihin tai rekistereihin. Tutkimus osoittaa selkeästi vaihtoehtoisten koulutusmallien tarpeellisuuden valtavirrassa hapuilevien nuorten opinpoluilla. TILAUKSET: Puh. (014) Tutkimuksia 26 ISBN ISSN X mero yksi eikä koulu saisi olla yhteisö, johon kaikki eivät tunne kuuluvansa. Hyvä koulu synnyttää tunteen mukavasta paikasta. Hyvinvointitoiminta ei ole vain sääntöjä ja ohjeita. Koulun roolia hyvinvointityössä tulisi vahvistaa ja toiminnan laatua koulussa arvioida myös yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Oppilaan ja koulun välisen suhteen jännitteisyyteen vaikuttavat mm. koulun arjessa syntyvät kokemukset sekä ihmissuhteet ja kohtaamiset koulussa. Koulusuhde ilmenee oppilaan perusasennoitumisena koulutyöhön, tapana kiinnittyä kouluun ja sitoutumisena opiskeluun. Pärjäämättömyyden kokemukset tehokkuutta, nopeutta ja samanlaisuutta korostavassa toiminnassa haittaavat koulutukseen sitoutumista ja lisäävät vastenmielisyyttä koulua kohtaan. Käsitys omasta koulutettavuudesta syntyy peruskoulussa jo varhain. Yksi ilmaisee olevansa huono kielipää, toinen kömpelö liikkuja tai surkea piirtäjä ja joku pitää itseään laiskana lukijana, mutta tekijätyyppinä. Aikuisilta ja koulun toimijoilta unohtuu helposti, että kilpailu ja kaikessa pärjääminen eivät ole oppimisen päätarkoitus. Pikemminkin yksilöiden välinen kilpailu on uhka yhteisöllisyydelle ja oppilaan koko koulutusperustalle. Kielteiset kokemukset kehystävät myöhempää koulutusuraa Alussa mainittujen tutkimusteni mukaan jo alakoulussa tai viimeistään yläkouluun siirtyessään erilaisiin vaikeuksiin joutuneiden oppilaiden koulusuhde muodostui kielteiseksi. Ongelmien taustalla ilmeni oppimisvaikeuksia, lukihäiriöitä, keskittymisongelmia, ylivilkkautta ja masennusta, mutta myös useita hyvää vanhemmuutta nakertavia tekijöitä kotona, kuten perheväkivalta, mielenterveysongelmat tai alkoholismi. Kielteiset koulukokemukset, epäonnistumiset, kiusatun ahdistus ja tuska, jännittäjäksi tai levottomaksi leimautuminen, silmätikuksi ja törmäyskurssille joutuminen, riittämättömyyden tunne, mielialan lasku, henkinen haavoittuvuus ja uupuminen, synkät ajatukset, yksinäisyys, turvattomuus tai psykosomaattiset oireet yksilöiden kokemuksina paljastavat koulun sisälle piiloutuvan pahoinvoinnin ja pimeän puolen. Oppilaiden henkinen pahoinvointi näyttäytyy lisäksi esim. päihteiden käyttönä, syömishäiriöinä, poissaoloina ja alisuoriutumisena. Pienissä kouluissa ja kyläkoulujen yhdysluokilla syntyivät kaikkein myönteisimmät koulukokemukset, mutta yläasteelle siirtyminen varsinkin maaseudun pienestä koulusta osoittautui kriittiseksi vaiheeksi. Kaikki oli uutta ja outoa, ei ollut asemaa eikä roolia muuttuneessa tilanteessa ja monenlaiset haasteet lisääntyivät. Ohjaus ja tuki kuitenkin vähenivät, ratkaisematta jääneet ja usein jo alakoulussa syntyneet ongelmat kärjistyivät, sitoutuminen oli heikointa ja koko koulu-uran kielteisimmät kokemukset syntyivät. Myönteistä palautetta ja kannustusta ei saatu, mutta rangaistuksia ja kontrollia kyllä. Oppilaat kaipasivat jälkikäteen arvioidessaan vaikeuksiensa puheeksi ottamista, työrauhaa, lämpimämpää ilmapiiriä ja välittämistä. Kiusatut sinnittelivät kestävyytensä äärirajoilla ja jäivät yksin. Heidän kouluviihtyvyytensä romahti, he ajautuivat vaikeisiin kriiseihin ja saivat henkisiä traumoja, jotka rasittivat pitkään. He menettivät luottamuksensa ihmisiin, 8

9 heidän itsetuntonsa kärsi ja he yhdistivät kiusaamiskokemuksensa myöhemmin puhjenneisiin mielenterveysongelmiin. Tulevaisuutensa suhteen he olivat erityisen neuvottomia ja koulukielteisiä. Oppilaat eivät kokeneet opettajien toimintatapoja oikeudenmukaisiksi. Monet opettajat ottivat heidät silmätikuiksi ja kohtelivat leiman mukaisesti. Oppiaineet muuttuivat kielteisen opettajasuhteen vuoksi vastenmielisiksi ja numerot putosivat rajusti. Kun alakoulussa oppilaat kokivat olleensa vielä subjekteja, niin yläkoulussa he kokivat olleensa enemmän objekteja ja heihin suhtauduttiin välinpitämättömästi. Opettajat näyttivät olleen enemmän kiinnostuneita oppiaineesta kuin kasvatuksesta. Jotkut putosivat peruskoulusta kokonaan ja viimeistelivät oppivelvollisuutensa vasta vuosien kuluttua. Leimautuminen peittää voimavarat ja vahvuudet Oppilaan leimautuminen erilaiseksi harhauttaa usein aikuisenkin katsomaan lasta tai nuorta liian kapea-alaisesti. Tällöin esim. koulupudokkaan, kiusatun, ADHD-lapsen, paniikkihäiriöisen tai mielenterveysongelmaisen hyvät ominaisuudet, voimavarat ja vahvuudet jäävät havaitsematta. Kielteinen stigma rasittaa pitkään. On tärkeää oivaltaa kätketty selviytyvyys ja varoa asettamasta lopullisia leimoja tai ennustamasta kenenkään putoamista ennenaikaisesti. Tunne selviytymisestä ja toivon ylläpito ovat ratkaisevia tekijöitä haasteiden kohtaamisessa. On aina parempi neuvoa ja tukea kuin moittia ja arvostella. Tutkimusteni mukaan yläkoulu ei valmistanut vaikeuksissa olleita ja muita heikommista lähtökohdista ponnistelleita nuoria riittävästi nivelvaiheeseen. Tulevaisuus näyttäytyi epäselvänä, sitä ei juurikaan ajateltu eivätkä tulevaisuuden mahdollisuudet avautuneet. Yhteisvalintamekanismi tuntui vaikealta ja saatu ohjaus koettiin vain teknisenä apuna. Näköalattomuus haittasi valintojen tekoa ja toisen asteen koulutukseen muodostui keskeyttämisuhkia ja kiinnittymisongelmia. Monet joutuivat turvaverkkojen varaan ja tarvitsivat terapiaa. Yhteiskuntaan kiinnittymisen polut osoittautuivat hankaliksi ja haasteellisiksi. Aikuistumisesta tuli mutkikas prosessi, jossa haettiin ratkaisuja ja kamppailtiin selviytymisen ja kasvun tiellä irti syrjäytymisriskeistä. Häiritsevä käyttäytyminen on helppo havaita, mutta myös ahdistus, arkuus, vetäytyminen, kiusaaminen ja alkava putoaminen pitäisi tunnistaa. Sormien läpi katsominen ja tilanteeseen tyytyminen vauhdittaa kielteisen kehän muodostumista. Se taas ennakoi myöhempiä selviytymisongelmia, korjaavia toimenpiteitä ja terapiaa. Kielteisten kokemusten ja epäonnistumisten keriytyvää kehää on vaikea katkaista ja syrjäytymiseen johtavat riskit pääsevät kasvamaan. Vaihtoehtoiset koulutusmallit käännekohta monille Elämän suunnittelu on normi ja yhteiskunta vaatii taloudellisesti, poliittisesti ja moraalisesti lineaarisia, nopeita ja ongelmattomia uria, jotka jäävät monille nuorille haaveiksi. Nuoria painostetaan ja syyllistetään nopeisiin ja suoriin siirtymiin ja lyhyisiin opiskeluaikoihin koulutusurallaan. Kaikki nuoret eivät kerta kaikkiaan pysty etenemään tehokkaasti. Monet etsivät ja kulkevat omia polkujaan, kokeilevat, testaavat, protestoivat eivätkä tee sitovia päätöksiä. Onko hitaasti eteneville aikaa, paikkaa ja mahdollisuuksia? Yhä useampi tarvitsee apua ja tukea pysyäkseen mukana. Samanlaisuuden tavoittelu ja kovenevat pärjäämisvaatimukset ajavat yhä useampia marginaaliin ja putoamisvaarassa olevien määrä kasvaa. Jäykät rakenteet ja vaihtoehdottomat ajattelutavat vaivaavat järjestelmiämme, joissa erilaisuudelle on niukasti tilaa. Nuoret tarvitsevat apua tulevaisuutensa rakentamisessa. Parasta tukea on turvata laadukas perusopetus. Tutkimusteni mukaan tavanomaisesta poikkeavat vaihtoehtoiset, työpainotteiset ja yksilölliseen tukeen pyrkivät koulutusmallit tuottivat kaikille tutkittaville aikaisemmista koulukokemuksista selvästi erottuvia myönteisiä tunteita ja pärjäämisen kokemuksia. Ne pystyivät vahvistamaan elämänhallintaa ja antamaan kokonaisvaltaista ohjausta ja tukea sekä kiinnittämään opiskelijat soveltamalla joustavia ratkaisuja opiskelun toteuttamisessa. Ohjaajilla oli asenne kohdallaan ja sydän paikallaan sekä halua ja osaamista lähiauttamiseen. Opettajan ja opiskelijan välillä toteutui luottamusta herättävä ja tasa-arvoinen vuoropuhelu. Kohtaamisilla oli siis ratkaiseva merkitys. Vaikeistakin asioista, tunteista ja ahdistuksesta oli Ilpo Kuronen. helppo puhua. Kannustusta ja myönteistä palautetta annettiin pienestäkin edistymisestä. Turvallisuutta toi pieni ryhmä, jossa sai olla aidosti oma itsensä ja ryhmän jäseniltä sai tuen. Yksilölliset ja erilaiset tavat oppia huomioitiin ja joustoja sallittiin tarpeiden mukaan. Ohjaus ja tuki annettiin oikea-aikaisesti. Vaihtoehtoisesta koulutusmuodosta muodostui myönteinen käännekohta ja uusi alku koulutusuralla ja elämänkulussa. Työssäoppimisen kokemukset olivat merkittäviä. Ne toivat uuden ulottuvuuden koulukokemuksiin ja työyhteisössä sai kannustavaa palautetta osaamisesta. Vaikeat elämänvaiheet alkoivat muuttua vähitellen voimavaroiksi. Tarvitaan siis tukea antavaa otetta ja syrjäytymistä ehkäisevää toimintakulttuuria. Joustavat koulutus- ja työvoimapoliittiset ratkaisut ovat merkittäviä yksilön hyvinvoinnin ja sosiaalisen integraation kannalta. Suomalaisnuorten koulutususko on vahva eikä koulukielteisyyskään estä hakeutumista koulutuksen pariin. Koulutuksen koetaan kuuluvan asiaan vaikeuksista huolimatta. Tarvitaan kuitenkin oikea aika, paikka ja vaihtoehto tulokselliseen opiskeluun. 9

10 Työpajatoiminta Kaksineuvoisessa TyöpajaT Junki Kieppis Työpajatoiminta käynnistyy Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella Euroopan Sosiaalirahaston rahoittamalla kehittämishankkeella vuosien aikana. Työpajatoiminnan tarkoituksena on työllisyyden parantaminen ja ns. välityömarkkinoiden kehittäminen alueella. Tällainen toiminta parantaa asiakkaiden elämänlaatua ja terveyttä sekä estää syrjäytymistä. Tärkeimpinä yhteistyökumppaneina toimivat alueen TEtoimistot, koulutuspalvelujen tuottajat ja yritykset. Te-toimistojen kautta asiakkaat tulevat työpajoihin ja yritysten kautta heidät pyritään työllistämään. Työpajoja on kaksi, Evijärvellä ja Kauhavalla. Työpajojen toiminta pyrkii noudattamaan kestävän kehityksen periaatetta. Työpajan toiminta Työpajan toiminnan tarkoituksena on parantaa yksilön mahdollisuuksia työja koulutusmarkkinoilla. Työpajassa asiakkaat työskentelevät työpajaohjaajan valvonnan alaisena. Työmenetelminä ovat käytännön työn ohella työ- ja yksilövalmennus. Jokaiselle pajatoimintaan osallistuvalle pyritään löytämään hyvä ratkaisu tulevaisuutta varten. Kestävä kehitys teema Tämä teema tulee olemaan keskeinen työpajatoiminnan näkyvyydessä ulospäin. Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Kestävä kehitys sisältää sekä ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen että kulttuurisen näkökulman. Työpajan henkilöstö on tietoinen kestävän kehityksen edellytyksistä ja välittää tämän tiedon myös työpajan asiakkaiden omaksuttavaksi. Pajan toiminnassa kestävä kehitys tulee näkymään sekä pajan sisällä, että ulospäin suuntautuvassa toiminnassa. Yhteistyötä tämän teeman ympärillä tullaan tekemään alueen jätehuoltoyhtiöiden, kuntien ympäristöviranomaisten ja paikallisen KEKE-hankkeen kanssa. Työpajan kohderyhmät Työttömät työikäiset työvoimatoimiston asiakkaat, joilla on vaikeuksia työllistyä. Työpajalla on mahdollisuus selvittää työllistymisen esteitä ja kartoittaa useampia mahdollisia ammattialoja ja niiden soveltuvuutta asiakkaan elämäntilanteeseen. Työpajan tilat rakennetaan alusta asti itse, tilanne tammikuussa Nuoret opintojen keskeytymisen tai ammatillisen koulutuksen puutteen vuoksi työttömänä olevat nuoret tarvitsevat ammatillista ohjausta ja tukea elämäntilanteensa selvittämiseen ja työkokemusten kartuttamiseen. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat henkilöt, jotka tarvitsevat kartoitusta työkykyisyytensä selvittämiseksi. Työpajan tilanne tänään Työpaja Junki Kauhavalla on tilojen suhteen remontointivaiheessa. Työpajan käytössä on 1000m² teollisuushallitilaa, johon rakennetaan ja kunnostetaan käyttötarkoitukseltaan erilaisia tiloja. Osa tiloista on toimistotilaa, johon sijoittuvat työpajan projektipäällikkö ja toimistosihteeri sekä työpajan ohjaajat. Tiloihin rakennetaan kahvila/ruokalatilat, jotka ovat avoinna myös yleistä käyttöä ja ulkopuolisia asiakkaita varten. Keittiö rakennetaan sellaiseksi, että tulevaisuudessa on mahdollista lounastarjoilu sekä elintarvikkeiden myynti ja tilausravintolatoiminta. Pesulatoiminnan käynnistäminen on yksi työpajan tärkeimmistä tavoitteista. Pesulatilan rakentaminen on kuitenkin suuritöinen ja pitkäkestoinen työ, joka vaatii perusteellisen suunnittelun. Puu- ja metallitöitä varten kiinteistössä on tilavat hallit, joissa erilaisten tilaustöiden suunnittelu ja toteutus tulevat mainiosti onnistumaan. Samoin tekstiilitöiden tekemistä varten kunnostetaan erilliset tilat pajan yhteyteen. Tilojen odotetaan valmistuvan vuoden 2011 aikana, jolloin toiminta pääsee täysimuotoisena käyntiin. Työpaja Kieppis Evijärvellä toimii kierrätyskeskuksen vajaan 200m²:n kiinteistössä, jota kunnostetaan. Kieppiksen toiminta tulee perustumaan lähinnä tekstiili- ja puutyötoimintaan sekä ympäristönhoitoon. Evijärvellä on palkattuna yksi työpajaohjaaja. Palvelut ja käytännön toiminta Työpaja Junki tulee palvelemaan Kauhavan alueen asukkaita tarjoamalla pesula-, ravintola- ja kotipalvelutoimintaa. Pajan tuotteita tulee olemaan myytävänä pajan yhteydessä olevassa myymälätilassa. Molemmat pajat tulevat myös antamaan tietoa ja ohjausta kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamisessa. Työpaja Kieppiksen yhteydessä tulee myös toimimaan myymälä pajan tuotteille. Henkilökunta Työpajatoimintaa toteuttamaan on palkattu seuraavat henkilöt: Kirsi Smulter projektipäällikkö Satu Huhdankoski toimistosihteeri Ali Kankaanpää työpajaohjaaja, Kauhava Tiina Kultalahti- työpajaohjaaja, Byskata Evijärvi Pirkko Mäenpää työpajaohjaaja, Kauhava Lisätietoja ja yhteydenotot: Kirsi Smulter Työpaja Junki Työpaja Kieppis Hallikuja 3 Kirkkotie KAUHAVA EVIJÄRVI 10

11 Jouni Nummi, kuntayhtymän johtaja Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä sosiaalihuollon erityispalvelujen osaaja, kehittäjä ja palvelujen tuottaja Eskoo tarjoaa kehitysvammaisille ja muille itsenäisessä elämässä tukea ja apua haluaville erilaisia palveluita. Kehitysvammaisten erityishuollon tarkoituksena on edistää kehitysvammaisen henkilön suoriutumista päivittäisistä toiminnoista edistää hänen itsenäistä toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa hoito ja muu huolenpito Toiminta-alueemme kattaa sekä Etelä-Pohjanmaan että Pohjanmaan alueen ( asukasta). Alueella on 35 kuntaa. Tarjoamme kehitysvammaisten erityishuollon lisäksi mm. vammaispalvelulain mukaisia tulkkipalveluja, sosiaalihuoltolain mukaista päivätoimintaa sekä lastensuojelulain mukaisia laitospalveluja. Kuntayhtymämme päätoimipiste on Eskoon palvelukeskus, joka sijaitsee Seinäjoella. Muut toimintayksiköt sijaitsevat Isojoella, Kuortaneella, Seinäjoella, Vähässäkyrössä, Pietarsaaressa ja Ähtärissä. Jokainen tarvitsee joskus apua, tukea ja kannustusta Olemme toimineet jo yli neljänkymmenen vuoden ajan ja meillä on noin 360 vakinaista työntekijää. Uskomme, että jokaisella on oikeus kasvuun ja hyvään elämään. Siksi haluamme tukea asiakkaan oman elämän hallintaa, auttaa arkielämän tehtävissä ja kannustaa osallistumaan yhteiskunnan toimintaan. Yhdessä omaisten, läheisten ja muun tukiverkoston kanssa pystymme nostamaan asiakkaan elämän laatua. Valtioneuvoston periaatepäätös Jouni Nummi. Suomessa arvioidaan olevan noin kehitysvammaista henkilöä, joista suuri osa tarvitsee yksilöllistä apua ja tukea asumisessaan. Suomessa on tällä hetkellä 18 laitosta, joiden toiminta on kokonaan tai pääosin suunnattu palvelemaan kehitysvammaisia henkilöitä. Toukokuussa 2009 kehitysvammalaitoksissa oli noin paikkaa pitkäaikaishoidossa ja lyhytaikaisen kuntouttavan hoidon käytössä noin 400 paikkaa. Omaisten luona asui noin henkilöä, joista noin puolet oli aikuisia kehitysvammaisia henkilöitä. Laitoshoidon vähentäminen ja aikuisten kehitysvammaisten henkilöiden lapsuudenkodeista muuttamisen mahdollistaminen edellyttää monia toimenpiteitä asuntotarjonnan lisäämisen ohella, tärkeimpinä yksilöllistä asumista tukevat palvelut sekä asumiskustannusten hallinta. (Valtioneuvoston periaatepäätös 2010.) Hallituksen asuntopolitiikalla tavoitellaan ihmisten asumisen toiveiden ja tarpeiden, yhteiskunnan tarpeiden ja kestävän kehityksen yhteensovittamista. Jokaisella tulisi ohjelman mukaan olla mahdollisuuksia tarpeitaan ja toiveitaan vastaavaan asumiseen. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisohjelman tavoitteena on mahdollistaa kehitysvammaisille henkilöille yksilöllinen asuminen, joka vahvistaa heidän osallisuuttaan ja yhdenvertaisuuttaan lähiyhteisössä sekä koko yhteiskunnassa. (Valtioneuvoston periaatepäätös 2010.) Ohjelman tavoitteena on vuosina : vähentää laitospaikkoja suunnitelmallisesti ja hallitusti sekä tarjota mahdollisuus muuttoon lapsuudenkodeista tuottamalla kehitysvammaisten henkilöiden tarpeita ja toiveita vastaavia asumisratkaisuja sekä tarjoamalla yksilöllisiä ja riittäviä palveluja sekä tukea. tuottaa pitkäaikaisesta laitoshoidosta muuttaville kehitysvammaisille henkilöille noin asuntoa ja lapsuudenkodista muuttaville aikuisille kehitysvammaisille henkilöille noin asuntoa. tuottaa vuosittain noin 600 kehitysvammaisille henkilöille tarkoitettua asuntoa ja koko ohjelmakaudella yhteensä asuntoa. 11

12 Muistoista voimaa omaishoitoon/ Remembering together (rtrt) Reminiscence Training for family carers of people with dementia. MIKÄ? RTRT-projekti pohjautuu Euroopan muistelutyöverkoston 1997 käynnistämään RYCT-projektiin (Rememberin Yesterday, Caring Today), joka toteutettiin 16:ssa Euroopan kaupungissa. Projektissa kokeiltiin luovan muistelutyön menetelmiä omaishoitajien ja heidän muistisairaiden parissa. Tavoitteena oli helpottaa omaishoidon raskasta arkea ja luoda perheisiin iloista ja luovaa vuorovaikutusta. Projektista saadut vaikutukset olivat hyvin myönteiset. Luovalla muistelutyöllä todettiin olevan moninaisia hyvinvointivaikutuksia. Projekti osoitti, että ne omaishoitajat, jotka osallistuivat muistelutyöryhmiin ja jotka kokeilivat luovaa muistelutyötä hoidettaviinsa, kokivat työnsä vähemmän kuormittavaksi. Luovan, elämyksellisen muistelun kautta löytyi myös positiivinen yhteys hoidettavaan ja näin arkinen elämä helpottui. Omaishoitajat sitoutuivat vanhustenhuollon strategian mukaisesti hoitamaan läheisiään kotona entistä pitempään ja etsimään uusia luovia toimintatapoja. Näiden RYCT-projektista saatujen kokemusten pohjalta Euroopan muistelutyöverkosto käynnisti elokuussa 2010 Grundtvig-rahoitteisena uuden Eurooppa projektin, johon osallistuu 10 Euroopan maata: Englanti, Pohjois- Irlanti, Irlanti, Saksa, Hollanti, Suomi, Puola, Tsekki, Slovakia ja Espanja. Projekti on kaksivuotinen ja sen tavoitteena on edelleen kehittää ja mallintaa luovan muistelutyön tekniikoita parhaimpien eurooppalaisten käytäntöjen pohjalta omaishoidon osaksi. Kyse on täsmähankkeesta, jossa hyödynnetään oppimista, taiteen tekemistä ja vertaistukea. Projektin päätavoitteena on tukea omaishoitajan jaksamista, parantaa heidän ja muistisairaan elämänlaatua ja arvokkuuden kokemusta luovan muisteluyön uusimpien tekniikoiden avulla. Projektin yhtenä tavoitteena on luovan muistelun kautta syntyvien tuotosten esille tuominen ja tätä kautta omaishoitajan ja muistosairaan maailman näkyväksi tekeminen. Projektilla on myös tutkimuksellisia tavoitteita, esim. Britanniassa mukana on yliopistoja ja peräti 480 koeperhettä. MIKSI? Omaishoitajia on tällä hetkellä yli 300,000, jotka päivittäin hoitavat ikääntynyttä, vammautunutta tai sairastunutta perheenjäsentä tai läheisiään. Väestön ikääntyessä muistihäiriöisten osuus kasvaa, mikä asettaa suuret haasteet omaishoitajien hoivatyölle. Omaishoitajat kärsivät usein palveluvajeesta, niukkenevasta omasta ajasta ja sosiaalisesta eristäytyneisyydestä. Läheisen sairaus kaventaa sosiaalista verkostoa. Omaishoitajien työ on äärimäisen kuormittavaa, useimmiten ympärivuorokautista. Tarvitaan uusia kuntoutusmenetelmiä, joiden avulla hoidettavan elämänlaatua voidaan ylläpitää ja parantaa. Omaishoitajat tarvitsevat puolestaan voimaannuttavia keinoja ja ulkopuolista tukea jaksamiseen. MITÄ? Hankkeen suomalaisena partnerina toimii Muistojen Talon Kannatusyhdistys ry, ainoana Pohjoismaista. Oppimiskumppanuuden tarkoituksena on tukea muistisairaan omaishoitajia ja perehdyttää heitä luovan muistelutyön tarjoamiin mahdollisuuksiin omaisten välisen kommunikoinnin edistämiseksi, identiteetin vahvistamiseksi sekä yhteiskunnallisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Hankkeessa hyödynnetään taidelähtöisiä muistelutyön menetelmiä, joista Muistojen Talolla on VOIMAA MUISTOISTA Eurooppa projektin ( ) tuottamaa kokemusta ja tietotaitoa. Taiteessa ja kulttuurissa on todettu olevan juuri niitä elementtejä, jotka kantavat arkea, estävät elämän rutinoitumista ja toimivat syrjäytymistä estä- 12

13 vinä voimina. Taide ja kulttuuri saavat mielen liikkeeseen, antavat elämyksiä, tunteita ja kokemuksia. On havaittu, että erilaisten toiminnallisten ja luovien tekniikoiden käyttö aktivoi muistia tehokkaasti. Muistelutyöstä kumpuava taidetoiminta pitää siten sisällään sekä luovuuden riemun että eletyn elämän pohdinnan. Muistisairaan kohdalla luova muistelutyö tarkoittaa irtiottoa psyykkisestä horroksesta ja omaishoitajien kohdalla pakoa uuvuttavasta arjesta. MITEN? Perheet kokoontuvat joka toinen keskiviikko Muistojen Talolle (www.muistojentalo.fi) muistelemaan luovasti. Ohjaajat ovat luovan muistelun asiantuntijoita, apuohjaajat ovat vanhustyön ammattilaisia ja opiskelijoita. Tapaamiskerrat etenevät temaattisesti elämänkaarimallin mukaan. Yhteisiä muistoja herätellään erilaisten muistiherättäjien, kuten kuvan, piirtämisen ja maalaamisen, musiikin, äänen, laulun, liikkeen, draaman, esineiden ja materiaalien avulla. Omaishoitajia tuetaan näin ottamaan käyttöön uusia oppimiaan menetelmiä myös kotona omaistensa virkistämiseksi ja tukemiseksi. Omaishoitajat pitävät kokemuksistaan päiväkirjaa. Tapaamisissa omaishoitajat tutustuvat vastaavassa elämäntilanteessa oleviin muihin omaishoitajiin. Tavoitteena on tukea omaishoitajia hoitamaan omaistaan kotona mahdollisimman pitkään. Lisäksi pyritään antamaan valmiuksia tilanteisiin, joissa kotoa on siirryttävä laitoshoitoon. KOKEMUKSIA: Perheet kokoontuivat ensimmäisen kerran Muistojen Talolle Kokoontumisia on tähän mennessä ollut viisi. Jokaisen tapaamiskerran jälkeen ohjaajat ja apuohjaajat arvioivat tarkoin lomakkein tapaamisen kulun. Tähänastiset kokemukset ovat olleet erittäin myönteisiä. Olemme pyytäneet palautetta myös perheiltä. Kolmannen tapaamiskerran jälkeen mukana ollut muistisairas mies kiteytti kokemuksensa seuraavasti: On ollut mukavaa. Tämä on arvokas juttu: MUUTEN MUISTOT HAU- TAUTUU..JOSTAIN UNHON YÖSTÄ NE PULPPUAA. KANSAINVÄLI- NEN SEMINAARI: Projektissa mukana olevien partnerimaiden edustajat kokoontuvat Kotkassa keväällä kansainväliseen seminaariin ja työpajatoimintaan. Kaikille avoin seminaari on perjantaina klo Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun auditoriossa. Seminaarissa partnerimaiden edustajat esittelevät projektin tuloksia. Mm. Pam Schweitzer, Euroopan muistelutyöverkoston perustaja ja johtaja sekä RTRT-projektin Eurooppa koordinaattori, kertoo Iso-Britanniassa käynnissä olevasta laajasta yliopiston johtamasta hankkeesta (Kts. Olemme pyytäneet seminaariin myös mikkeliläisen omaishoitajien teatteriryhmän, Virtapiirin, joka esittää omaishoitajien tarinoista koostuvan esityksen. Leonie Hohenthal-Antin RTRT-projektin yhdyshenkilö puh

14 Mark Hodges, vas. ylh. Säkkipilliharjoitus, yläkuva. Paddingtonin asema, alakuva. 14

15 Moon Powerparkissa, vas..ylh. Jevan Bartlett, Exeter, yläkuva. Moon entisöinnin ystävä, alakuva. 15

16 Päivi Jukantupa, koordinaattori Tuettu työllistyminen ry I am over the moon to be in paid work Partnering for success at Plymouth and Exeter, Ensimmäinen tapaaminen Plymouthissa. Osallistujia Gironasta, Espanjan Kataloniasta, Englannista Plymouthista ja Exeterista sekä Suomesta Tuettu työllistyminen ry:stä. Järjestäjinä vierailulla oli Pluss-organisaatio. Pluss tarkoittaa visiota. Se on sosiaalinen yritys, joka tukee tuhansia vammaisia ja ihmisiä, joilla on erilaisia haittoja. Pluss tekee asiantuntijan työnvälityspalveluita, jotka auttavat ihmisiä löytämään palveluita paikallisissa yhteisöissä. Organisaatio tarjoaa asiantuntija-apua jos ihmisellä on esim. oppimisvaikeuksia, mielenterveysongelmia tai fyysisiä vammoja. Pluss on kunnallinen yhtiö, jonka vuotuinen liikevaihto on 23 miljoonaa. Palveluksessa on yli 500 työntekijää, joista puolella on jokin vamma. Sillä on työpaikkoja omissa kaupallisissa yrityksissään. Ne tarjoavat sekä pysyviä työpaikkoja että harjoittelumahdollisuuksia sadoille vammaisille. Harjoittelijat tulevat yrityksiin lyhyisiin työsuhteisiin vakituisen henkilökunnan rinnalle. Työssään he oppivat uusia taitoja ja saavat pätevyyden tehdä työtä. Kotoutuminen tapahtuu parhaiten löytämällä työtä paikallisissa yrityksissä. Plussan esitteessä sanotaan osuvasti I am over the moon to be in paid work. Tärkeää on harjoittelu ja tuki. Pluss on todistettavasti saavuttanut tuloksia ja sen henkilökunta on kokenutta. Henkilökunta tukee asiakkaita löytämään työtä ja ke- hittämään uraansa. Pluss hoitaa ja kehittää innovatiivisia työllisyyden ongelmanratkaisuja. Se tukee myös työnantajan työllistämään vammaisia. Jokainen joka haluaa työskennellä, voi ottaa yhteyttä työvoimatoimistoon, joka tarjoaa neuvontaa, ohjausta ja opastusta. Ensimmäisen päivän ohjelmaan kuului mm. historiaa (From the Poor Law to New horizon) ja elinikäistä oppimista. Iltapäivän tunnit kuluivat vierailukäynneillä. Tutustumiskäynnillä isoon Derriforden sairaalaan (6 500 työntekijää). Sairaalassa oli projekti SEARCH. Vajaakuntoiset nuoret harjoittelivat 10 kk. Tänä aikana heillä oli mahdollisuus harjoitella kolmessa eri pisteessä. Nuoret työskentelevät mm. puhdistustehtävissä ja postitustehtävissä. Päivä aloitetaan ja päätetään yhteisellä kokoontumisella. Tärkeänä on nähty mm. sosiaalisten taitojen kehittyminen. Vanhempien tuki on tärkeä harjoiteltaessa sekä työllistyttäessä oikeille työpaikoille. Illalla saimme vähän aikaa shoppailuun. Ostoskeskus Drake Circus Shopping keskus oli Plymouthin kuuluisimpia ostoskeskuksia oli skotlantilaisen runoilija Robert Burnsin päivä. Luennoitsijamme Rob Burnett oli pukeutunut skotlantilaisten kansallisasuun. Luennon päätteeksi säkkipilliä soittavan saattueen seuratessa oli vuorossa Special Lunch. Saattueessa kannettiin hopealautasella Haggis-ateriaa. Säkkipillin soiton lopetettuaan Rob luki Burnin runon, vetäisi sukanvarrestaan terävän veitsen, puhkaisi Haggis n ja näin alkoi ruokailu. Haggis sisltää mm. lammasta, lihaa, sipulia ja kauraryyniä. Maku oli lähellä meidän ryynimakkaraamme. Muutama sai koettaa säkkipillin soittoa. Totesin, että täytyy olla hyvät keuhkot ja oikea tekniikka. Äänen kuitenkin sain aikaan, vaikka ei se kauniilta kuulostanut. Iltapäivällä oli vierailu New Leaf -keskukseen, joka tukee mielenterveyskun- 16

17 toutujia. Ilta kului kokoontuessamme Dolphin Pubiin ja illallisella Glass Blowing hotellissa. Viimeinen opiskelupäivä vierähti nopeasti vierailukäynneillä. Vierailumme Duke of Cornwall hotellissa (yli 145-vuotias hotelli) osoitti, että vajaakuntoiset ovat tärkeitä työntekijöitä, kunhan saavat työvalmentajan tukea. Nuorille itselleen oikea työ antaa valmiuksia löytää omat voimavaransa sekä kehittää itsetuntemusta, avoimuutta ja sosi- aalisuutta. Vierailukäynti Future Clean:ssa oli myös mielenkiintoinen. Ympäristöystävälliseksi itseään mainostava yritys, jossa työskentelee vajaakuntoisia sekä mielenterveyskuntoutujia. Nuoret pesevät autoja mahdollisimman ympäristöystävällisillä aineilla vettä säästäen. Vierailukäynnit antoivat kasvot työlle, jota tehdään vajaakuntoisten hyväksi. Palautekeskusteluissa kiittelimme hyvin järjestettyä ohjelmaa sekä asiantuntevaa, innokasta luennoitsijapo- rukkaa. Matkaevääksi saimme paljon tietoa, kokemuksia sekä uusia ystävyyssuhteita. Paluumatkalla vielä oli mahdollisuus nähdä muutamia asioita Lontoosta, mm. House of Parliament, Big Ben, London Eye ja Kensington Palace. Kävelyretki Hyde Parkissa virkisti monen luennoilla istutun päivän jälkeen. Lontoon kuuluisin tavaratalo Harrods oli vielä nähtävä. Talossa on yli 300 osastoa. Keskuspihan suihkulähteen juurella egyptiläisaihein koristeltu prinsessa Dianalle ja Dodi Al Fayedille omistettu muistoarkku pysähdytti hetkeksi miettimään elämää ja sen tarkoitusta. Kauniisti hymyilevä Diana loi omalla persoonallaan valoa ja hyväntekeväisyys oli hänelle tärkeä osa elämää, joka päättyi traagisesti. Plussan esitteissä elämän perusasiat tuodaan valoisalla tavalla esille. Ihmisen tarve kuulua yhteiskuntaan palkkatyötä tekemällä. I am in a job and enjoy doing it, Pluss have been a great help and I am actually very helpful for that. I love it here. Myös työnantajat ovat osa tuettua työllistymistä. The service and support from Pluss has been fantastic. Lentokentällä oli vielä hetki aikaa shoppailla. Sitten kohti Suomea. Valmistelut Suomen vierailulle voivat alkaa. Espanjalaiset ja englantilaiset haluavat kokea saunan! Moon-toimintaa osana tuettua työllistymistä ja ihmisen kokonaisvaltaista tukemista esitellään vierailijoillemme. Rob Burnett, säkkipillin soittaja. 17

18 Johtava työvalmentaja Nina Sohlberg-Ahlgren Helsingin kaupunki, Tuetun Työllistymisen Palvelu Puhe IX Tuetun työllistymisen markkinoilla Tuettu työllistyminen ry:n puheenjohtaja Janne Sankelo luovutti pystin Helsingin kaupungin Tuetun Työllistymisen Palvelun johtava työvalmentaja Nina Sohlberg-Ahlgrenille. Tuhannet kiitokset palkinnosta! Tuhannet kiitokset teille, jotka päätitte, että tänä vuonna Tuetun työllistymisen pystin saa Helsingin kaupungin Tuetun Työllistymisen Palvelu. Erityisen arvokkaaksi palkinnon saamisen tekee se, että sen myöntävät kollegat. Helsingin kaupunki on sitoutunut pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti kehitysvammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden tuettuun työllistämiseen. Tuetun työllistämisen malli on moderni ja kunnille taloudellinen toimintamalli, jolla päästään erinomaisiin tuloksiin. Tuetun työllistymisen palvelu perustettiin Helsinkiin 15 vuotta sitten. Olemme nyt siis päässeet murrosikään, joka myös meidän kohdallamme on tuonut muutoksia. Olemme kehittäneet toimintaamme vahvasti kuluneen vuoden aikana Kehitysvammaliiton Alli-arviointikierroksen myötävaikutuksella. Tavoitteenamme on pyrkiä entistä asiakaslähtöisempään työskentelytapaan, jossa korostuvat yksilöllisyys, tuettu päätöksenteko sekä voimaantuminen. Kehittämistyössä ei myöskään saa unohtaa työnantajayhteistyön ja markkinoinnin tärkeyttä. Tuetun työn mallin mukainen työvalmennus on herättänyt kiinnostusta myös muita erityistä tukea tarvitsevia ryhmiä työllistettäessä. Teemme tällä hetkellä yhteistyökokeilua Helsingin Työvoiman palvelukeskukseen kuuluvan Duurin kanssa, ja tähänastiset tulokset ovat erinomaisia. Kokeilussa nuori, erityistä tukea työllistymiseensä tarvitseva asiakas, saa Duurista sosiaalityön ja työvoimavirkailijan palveluja ja meiltä henkilökohtaisen työvalmentajan tuen kuntouttavaan työtoimintaan. Tuetun työllistymisen mallia ei voi sivuuttaa pohdittaessa tulevaisuutta ja ennakoitua työvoimapulaa. Toivomme tuetun työllistymisen mallin saavuttavan pysyvän jalansijan jokaisessa Suomen kunnassa, jokaisen siitä hyötyvän työllistyjän käyttöön. 18

19 Työssäkäyntiavustaja, Arja Purola Mietteitä tuetusta työllistymisestä Opiskelen parhaillaan työssäkäyntiavustajaksi. Koulutus on jo loppusuoralla. Jo ennen tätä koulutustani luulin tietäväni ja ymmärtäväni, mitä tuettu työllistyminen on ja mitä se merkitsee. Olemme opiskelutovereitteni kanssa kuunnelleet monia luentoja ja useita erilaisia asiantuntijoita, jotka ovat kertoneet meille tuetusta työllistymisestä ja siihen liittyvistä asioista. Olemme tehneet tutustumiskäyntejä, opiskelleet itse meille jaetusta materiaalista, sekä keskustelleet asioista keskenämme. Joka lähiopetusjakson jälkeen huomaan saaneeni jotakin uutta tietoa matkaani ja joka etätehtävän jälkeen ymmärrän vähän paremmin, mitä tuettu työllistyminen tarkoittaa. Kuitenkin, vasta työharjoittelun myötä ja asiakkaaseeni tutustumisen myötä, ymmärrys siitä, mitä tuettu työllistyminen oikeasti merkitsee asiakkaalleni, itselleni työssäkäyntiavustajana, sekä työnantajalle, alkaa kirkastua. On valaisevaa huomata, että tekemätöntä työtä on paljon ja löytyy paljon myös sellaista työtä, joka sopii asiakkaalleni ja jota hän jo osaa, tai voi opetella tekemään. Katselin työministeriön nettisivuilta, mitä sanotaan tuetusta työllistymisestä: Siellä kerrottiin, että vajaakuntoiset henkilöt voivat työllistyä tuetusti normaaleille työpaikoille, saada normaalia palkkaa ja samat edut, kuin muutkin työntekijät. Heillä on oikeus jatkuvaan tukeen työn hankkimiseksi, säilyttämiseksi ja työuran kehittämiseksi. Tuki on pysyvää. Mitä sitten sanottiin vajaakuntoisuudesta: Vajaakuntoinen henkilö on IH- MINEN, jolla on todettu vamma, sairaus, tai vajavuus, joka heikentää pysyvästi hänen mahdollisuuksiaan saada sopivaa työtä, säilyttää työpaikka ja edetä uralla. Pitäisi olla itsestään selvä asia, että jokainen meistä, tai heistä, on oikeutettu saamaan toisen ihmisen tukea silloin kun sitä tarvitsee ja sen verran, kuin sitä tarvitsee. Kukaan meistä ei ole täydellinen. Kaikki me tarvitsemme toisen ihmisen tukea, joskus enemmän ja toisinaan Työssäkäyntiavustajat 2010, Lapuan kristillinen opisto. vähemmän. Kukaan ei pärjää yksin tässä maailmassa. Toisaalta, kaikilla meillä ihmisillä on velvollisuus ja oikeus osallistua yhteisiin asioihin kykyjensä mukaan. Kaikki ovat oppivelvollisia ja saavat, tai ainakin kaikkien pitäisi saada, sopivaa opetusta ja tukea siihen. Miksi tällainen oikeus, velvollisuus loppuisi koulun jälkeen? Omasta mielestäni kaikkien tulee kantaa kortensa kekoon myös työelämässä - kykyjensä ja voimiensa mukaan, josta seuraa tietysti oikeus niihin etuihin, kuten palkkaan, joita työelämä tuo mukanaan. Jokainen ihminen saa myös tyydytystä ja merkitystä elämälleen, voidessaan olla osallinen työyhteisöstä ja olla sen tarpeellinen jäsen. Hän saa myös rahaa omiin tarpeisiinsa. Meillä on velvollisuus auttaa ja tukea kanssaihmisiä, silloin kun se on tarpeen. Tällainen tuki voi olla myös työ, kuten työssäkäyntiavustajan, eräänlaisen rinnallakulkijan, työ. Koko yhteiskunta hyötyy tuetusta työllistymisestä. Laitokset ovat kalliita ja niissä menevät monet kyvyt hukkaan. Laitoksissa, ei tuotteiden kysyntä ja tarjonta aina kohtaa. Usein on jumituttu tiettyihin toimintoihin, joita vajaakuntoiset ovat perinteisesti tehneet. eikä osata, tai uskalleta lähteä etsimään uutta, laitoksen ulkopuolelta. Ajat ovat muuttuneet ja kaikkien täytyy pysyä ajan tasalla. Laitokset ovat tietenkin hyviä paikkoja niille, jotka niitä todella tarvitsevat, mutta mielestäni kaikkia erilaisia ihmisiä ei tarvitse piilottaa erityisiin, heille tarkoitettuihin paikkoihin, silloin, kun he voivat olla - tuen turvin - normaalissa työelämässä mukana, tehdä tarpeellista työtä, käyttää kykyjä, joita heillä on ja ansaita rahaa omiin tarpeisiinsa. Kun harjoittelussani olin tullut niin pitkälle, että asiakkaani oli tekemässä harjoittelusopimusta työnantajan kanssa, kirkastui ajatus tuetun työn merkityksestä: Voi sitä ylpeyttä, mikä näkyi asiakkaani silmistä ja koko olemuksesta, kun hän tikkukirjaimilla kirjoitti nimensä elämänsä ensimmäiseen työsopimukseen. Saman huomasi myös työnantaja, joka selvästi sai hyvää mieltä, kun voi olla antamassa jotakin toiselle ihmiselle, samalla kun saa uskollisen työntekijän itselleen. Oli mukava kuulla, että sopivaa työtä kyllä löytyy ja asiakkaani voi rauhassa harjoitella sen tekemistä. Olin todella ylpeä asiakkaastani ja tyytyväinen siitä, että saan olla hänen tukenaan tällaisena hetkenä ja kulkea hänen rinnallaan hänen ensimmäisessä työpaikassaan. Nyt on asiakkaallani työharjoittelupaikka, kuten kaikilla muillakin hänen ikäisillään nuorilla. Nyt hän on osallinen siitä, mistä on kuullut muiden puhuvan. Kyllä minä osaan, hän sanoi, kun lähdimme harjoittelusopimuksen kunniaksi pullakahville. Mieleeni tuli Tommy Tabermanin runo, jossa hän pohtii ihmisenä olemista toiselle ihmiselle: Ihminen tarvitsee ihmistä ollakseen ihminen ihmiselle ollakseen itse ihminen. Lämpimin peitto on toisen iho, toisen ilo on parasta ruokaa. Emme ole tähtiä, taivaan lintuja. Olemme ihmisiä, osa pitkää haavaa. Ihminen tarvitsee ihmistä. Ihminen ilman ihmistä on vähemmän ihminen ihmiselle, vähemmän kuin ihminen voi olla Ihminen tarvitsee ihmistä. 19

20 Markku Hassinen Valtakunnallinen työpajayhdistys toiminnanjohtaja Työelämän tilkkutäkki Markku Hassinen. Suomalaisen työelämän kehittäminen on viimevuosina heijastellut hyvin yleistä yhteiskunnallista keskustelua. Vastapuolina ovat ihmiset, henkilöt ja tahot, jotka haluavat rakentaa monialaisia palveluja heikosti työelämään ja koulutukseen sijoittuvien turvaksi ja ne jotka haluavat rakentaa täydellistä järjestelmää. Viimeksi mainitut kuuluvat niihin, jotka näkevät pitkään jatkuneen työttömyyden ja sosiaalisen ahdingon olevan enemmän yksilön kuin yhteiskunnan ongelma. Yksilöä tuetaan ja kannustetaan erilaisilla leikkureilla ja sanktioilla, jotta se perimmäinen laiskuuden ja saamattomuuden asenne saataisiin häädettyä. Täydellistä järjestelmää on rakennettu jo kautta ihmiskunnan historian. Kun katolisen kirkon ja tieteen intressit kolahtivat yhteen luvun lopussa, päätettiin uhrata tähtitieteilijä Giordano Bruno, joka poltettiin noitana vuonna Kirkko oli la machina perfetto, eikä sen perusteita voitu asettaa kyseenalaiseksi. Suomalaisen työelämän pysyväksi piirteeksi on viime vuosina noussut se, että ihmistä kiertää toistuvasti työllistämistoimenpiteissä ja erilaisissa aktivointipalveluissa. Työttömien määrä on viimeiset kaksikymmentä vuotta pysynyt melkein vakiona. Taloudelliset nousukaudet eivät ole laskeneet työttömyyslukuja, harvoin on työttömien määrässä päästy alle Työttömyydestä kaikkine seurausilmiöineen on tullut Suomessa pysyvä olotila ja radikaalien rakenneuudistusten esittäjät yleensä ammutaan alas varsin nopeasti. Työttömyydestä on tullut pysyvä elämäntilanne suurelle joukolle ihmisiä, jos on uskominen tiedotusvälineitä. Viime vuoden lopulla marraskuun Helsingin Sanomissa TEM: in neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen esitti sangen lohduttoman kuvan suomalaisesta työttömyydestä. Hänen mukaansa suurin osa pitkään työttömistä olleista on tuomittu pysyvän työttömyyden olotilaan ja mitkään keinot eivät edistä näiden ihmisten työllistymistä. Samantyyppisen näkemyksen esitti viime syksynä Mikkelissä Ilkka Taipale, joka sanoi, että pitkäaikaistyöttömistä pitäisi päästää välittömästi eläkkeelle ainakin henkilöä. Työttömien joukkoon kuuluu kaiken ikäisiä ihmisiä ja viime vuosina varsinkin nuorten tilanne on heikentynyt monella tavalla. Työmarkkinat imevät nopeasti ne nuoret, jotka pystyvät kouluttautumaan ammatillisesti, mutta THL: n mukaan Suomessa on myös n nuoren ryhmä, joka ei ole perinteisillä keinoilla nopeasti nostettavissa työelämään. Näiden nuorten kohdalla toimeentulotuen uudet leikkurit eivät ainakaan toimi mitenkään kannustavina signaaleina järjestelmän suunnalta. Poliittisen keskustelun yhdeksi ydinkäsitteeksi on noussut ns. tempputyöllistäminen, jota on pontevasti vastustettu eduskunnan lehtereillä. Samanaikaisesti on myös heitetty kitkerää kritiikkiä kolmannen sektorin järjestöjen työllistämistoimia kohtaan. Varsinkin yhdistyksiä on syytetty siitä, etteivät ne kykene tarjoamaan pitkäaikaisia työpaikkoja. Mitään korvaavaa tai parempaa vaihtoehtoa ei kuitenkaan ole esitetty. Kolmannen sektorin taakaksi alkaa myös nousta liiketoiminnan ja yleishyödyllisyyden ristiriita. Verottajan päätökset ja EU: n linjaukset julkisesta tuesta ajavat järjestöjä yhä ahtaampaan segmenttiin. Uudella tulevalla eduskunnalla onkin paljon pohdittavaa, jos kaikki kolmannen sektorin toiminta ja koko perinteinen tempputyöllistämisen palvelukirjo halutaan ajaa alas. Työttömien määrä ei ainakaan vähene Suomessa ja vaarana on, että polarisoituminen ja yleinen sosiaalinen kurjistuminen entisestään lisääntyy. Mitä on siis tehtävissä? Kansallisen työvoimapolitiikan painopiste on siirtynyt selkeästi avoimien työmarkkinoiden suuntaan. Kehitystä on tuettu työvoimahallinnon taholta suuntaamalla palkkatukea entistä enemmän yrityksille. Samaan aikaan käydään keskustelua myös suomalaisten välityömarkkinoiden kehittämisestä ja strategiasta. Perinteiset työvoimapoliittiset koulutusja aktivointimallit tullaan arvioimaan uudelleen. Siinä pohdinnassa monet perinteiset kolmannen sektorin toimijat ja järjestöt joutuvat kirjoittamaan omat strategiansa uudelleen. Yksi suurimpia kysymyksiä suomalaisessa työvoimapolitiikassa tulee olemaan työllistymiseen liittyvien palvelujen suhde muuhun palveluverkostoon. Sosiaalisen työllistämisen kentän toimijoiden yhteinen viesti on, että pitkään työttöminä olleita ihmisiä tuetaan parhaiten vain monialaisilla ja räätälöidyillä palveluilla. Palvelujen kirjo voi vaihdella asiakkaan tarpeiden mukaan. Viimeaikaiset tutkimukset todistavat myös, että työvoimapoliittisilla keinoilla ja ammatillisen koulutuksen avulla pystytään parhaiten tukemaan ihmisiä 20

21 heti työttömyyden alkuvaiheessa. Työttömyyden pitkittyessä tarvitaan tueksi myös muiden viranomaisten palveluja. Moniammatillisen yhteistyön voima työllisyyden hoidossa ymmärrettiin aikanaan Tanskassa ja tulokset olivat myös EU maiden keskinäisessä vertailussa erittäin hyviä. Asiakkaiden avoimille työmarkkinoille sijoittuminen ja siellä pysymisen erilaiset tukitoimet tulevat olemaan sosiaalisen työllistämisen toimijoiden tulevaisuuden suurimmat haasteet. Ikäluokkien pienentyminen ja muutaman vuoden kuluttua alkava kiihtyvä eläköityminen asettavat työvoimapolitiikalle suuria haasteita. Työnantajien näkökulmasta on luonnollista, että suomalainen työttömien työvoimareservi saadaan työmarkkinoiden käyttöön. Samaan aikaan pitää myös hyväksyä se, että maahamme tulee entistä enemmän työvoimaa muualta maailmalta. Tämä muuttaa myös sosiaalisen työllistämisen toimijoiden toimintatapoja. Tuettu työllistyminen ja työvalmentajan palvelut yrityksille ovat erittäin hyviä kehityksen kärjessä kulkevia keinoja ja menetelmiä. Myös työpajakentällä kehitetään tällä hetkellä ns. seinättömien pajojen toimintaa ja tavoitteena on viedä pajatoiminta yhä lähemmäksi työelämää ja ammatillista koulutusta. Suuri keskustelu suomalaisen työelämän tasa-arvoisuudesta pitää myös käydä uudestaan, sillä edelleenkin osatyökykyisten mahdollisuudet sijoittua työelämään ovat rajalliset. Varsinkin työkyvyttömyyseläkkeellä olevien joukossa olisi paljon sellaisia, jotka haluaisivat palata työelämään. Tulevan hallituskauden keskeisiä kysymyksiä tulevat olemaan myös sosiaalisen työllistämisen keinojen ja merkityksen selvittäminen. Välityömarkkinoiden roolia tulee selkeyttää ja siinä keskustelussa pitää myös luoda visio joustavista työmarkkinoista. Professori Asko Suikkanen on esittänyt v tekemässään välityömarkkinaselvityksessä voimakasta kritiikkiä suomalaista työvoimapolitiikkaa kohtaan. Suikkasen näkemyksen mukaan suomalainen työvoimapolitiikka on kapeaa ja reaktiivista. Työn tarjoamisen sijaan Suomessa hoidetaan suurella koneistolla työttömyyden aiheuttamia vaurioita ja TE toimistojen palvelut keskittyvät lähinnä etuuksien jakamiseen. Suikkasen näkemyksen mukaan pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota elämän suuriin nivelvaiheisiin ja siirtymiin, joiden huomioiminen ehkäisisi ihmisten tipahtamisen palvelujen ulottumattomiin. Tämä tarkoittaisi myös suurta remonttia suomalaisessa hallintoja palvelukulttuurissa. Haasteita tulee myös sosiaalisen työllistämisen kentän toimijoille, sillä nykytilanteessa toimijat usein kutovat enemmän viranomaisten tilkkutäkkiä kuin toteuttavat asiakkaiden tarpeita. Suikkasen raportissa todetaan: Tälle vaihtoehtoinen malli olisi omaksua työelämään integroimisen voimavaramalli, jossa lähdetään niin yksilön jäljellä olevista voimavaroista, niiden kehittämisestä kuin myös paikallisilla työmarkkinoilla olevista mahdollisuuksista ja niiden kumppanuuteen perustuvasta hyödyntämisestä. Tässä meillä toimijoilla ja keskusjärjestöjen edustajilla on paljon tekemistä. Oman toiminnan uudelleen arviointi on usein kivuliasta, mutta tämän hetkinen yhteiskunnallinen tilanne antaa myös mahdollisuuksia muuttaa asioita. Kolmas sektori on tärkeässä roolissa tulevaisuudessa ja välityömarkkinoista voidaan kehittää yhdessä dynaaminen ja joustava eri työllistymisen muotojen välillä toimiva järjestelmä, joka huomioi elämän suuret nivelvaiheet ja siirtymät. Ei ole helppoa kun kaiken pitää muuttua. Tapio Kiminkinen luennoimassa Tuetun työllistymisen markkinoilla Lapualla. 21

22 Plymouthin historiaa meren rannalla. Drake Circus shopping center. Raisa Venäläistä onnittelemassa. Four Teachers.

23 Moon syysretkellä. Tuomo Lehtiniemen taidetta. Moon Piispalassa rannalla. Tulvii Pohjanmaa.

24 NYT ON VARASTO... KÄÄNNETTY VÄÄRIN PÄIN Asuste Sisustus Käsi- ja tilkkutyö, pitsiverho, penkkari ym. ym. kankaita... Siis kaikenlaista: maan ja taivaan väliltä!!! Ompelutarvikkeet, kanavatyöt, piirretyt liinat jne.. KAIKKI ALENNETTU tuu itte kattomaan! Myymälä avoinna Ma Pe 9 17 Soita jos tarvitset lisäaikaa! PIRKON HALLI Kortesjärvi Sinikka Pirkko Ylipelkolan Puutarha Ay kukkakauppapalvelut hautauspalvelut Nissintie 29 LAPPAJÄRVI

25 Lappajärven Osuuspankki Maneesintie 4 C, Lappajärvi Lappajärven konttori / p Itäkylän konttori / p Karvalan konttori / p POP Helsinki / p Ylihärmä - Isokyrö - Kauhava - Alahärmä Lapua PAIKKAKUNNAN MONIPUOLISIN OSTOSPAIKKA elintarvikeosasto vaateosasto kirjaosasto rautaosasto myymäläauto posti Elisa Shopit ABC A24 veikkaus RAY Härmän Taksipalvelu Oy Alahärmä TAKSI TAKSIBUSSI INVATAKSI Lomatapiola Luxuslomaa Lappajärvellä Traktoriurakointi Hannu Antintupa (040) kylvöurakointi maa- ja hiekanajo urakointi Mattilantie 17, Kortesjärvi Lappajärvi Runsas valikoima sisustamiseen matot verhokankaat päiväpeitteet koristetyynyt vahakankaat pöytäliinat suunnittelu- ja ompelupalvelu 25

26 Kauppakatu 6 Seinäjoki Kauppatie 60 Kauhava

27 Kauhavan VAIHTOMÖÖPELI (06) , Kauppatie 90, KAUHAVA ILMAINEN KOTIINKULJETUS Palvelemme Ma-To 9-17 Pe 9-18 La 9-14 Palvelemme ark la 8-18 su ERKINHEIMO ALAHÄRMÄ p , fax LAPPAJÄRVI p , fax Kortesjärven Apteekki Jääkärintie Kortesjärvi puh , fax avoinna ma-pe 9-17 la 9-13 Näkösi parhaaksi optikot ja silmälääkärit Lauttamuksentie 2, Kauhava Puh. (06) KAUHAVAN KIRKONKYLÄN APTEEKKI PALVELUKSESSANNE Ma-Pe 9-20 La 9-14 Su Kauppatie 86 Puh (Tokmannin talo) 27

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ VALTUUSKUNTA 18 jäsentä HALLITUS 7 jäsentä TOIMITUSJOHTAJA JOHTORYHMÄ - toimipisteiden esimiehet - hankkeiden edustaja - toimitusjohtaja ja toimistosihteeri. TILITOIMISTO - palkanlaskenta

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset Hätä Nuorista! Nuorten työpajapalveluiden turvaaminen Joensuunseudulla! Nuorten työpajatoiminta on tavoitteellista, arjen hallintaa

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Palkkatuki muutoksia10.5.2010

Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Iisalmi 15.6. ja Kuopio 18.6.2010 13.8.2010 1 Palkkatuki muutoksia Palkkatuen myöntäminen elinkeinotoiminnan harjoittajille muuttui 10.5.2010 EY:n valtiotukisäännösten lähtökohtana

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Projektin rahoitus ja toteuttajat Rahoitus ESR/ Keski-Suomen ELY-keskus Päätoteuttajana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu (työaikaresurssi

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Susanna Kosonen Projektipäällikkö Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso-hanke Keuda Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso OPPISOPIMUS Ennakkojaksolta valmiuksia

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä VÄLITYÖMARKKINAT Työtä ja sosiaalityötä Välityömarkkinoiden idea on tarjota työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Rakennetyöttömyyden purku on pysyvää

Lisätiedot

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Mika Paasolainen 28.09.2011 Ketään ei voida pakottaa elämään ihmisarvoista elämää mutta hänet voidaan kohdata ihmisyyttä kunnioittavalla tavalla, joka tarjoaa

Lisätiedot

Alakouluhanke Workshop

Alakouluhanke Workshop Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Alakouluhanke Workshop Mieli-päivien sessio Pienet mielet lapset ja perheet Riikka Nurmi KM, LO, draamaopettaja Kriisit ja selviytymisen

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

Kipinä syttyy työpajoilla

Kipinä syttyy työpajoilla Kipinä syttyy työpajoilla Nuorten työpajat Kaakkois-Suomessa 2013 25.9.2013 Työpaja Työpajoilla tuetaan nuoren elämänhallintaa sekä järjestetään työkokeiluja Työpajojen tavoitteena on ehkäistä nuorten

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Kehittämiskokonaisuudet 2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa pyritään parantamaan erityisesti opetuksen laatua Toimenpiteet

Lisätiedot

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009. Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari Copyright 2009. Pedagoginen kehittämistyö (Kuulluksi tulemisen pedagogiikka, Louhela 2012) Opetusmetodinen kehittämistyö (NeliMaaliopetusmetodi 2009) Opettaja-oppilassuhteiden

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014

Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite työpaikkojen avaamisesta nuorten yhteiskuntatakuun piiriin kuuluville

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015 Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kunta työttömien aktivoijana Esityksen sisältö Pitkään

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot