PIHLAJA TUETTU TYÖLLISTYMINEN RY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIHLAJA TUETTU TYÖLLISTYMINEN RY"

Transkriptio

1 PIHLAJA 2011 TUETTU TYÖLLISTYMINEN RY

2 Tuettu työllistyminen ry Tuettu työllistyminen ry:n tehtävänä on vajaakuntoisten, lähinnä kehitysvammaisten, työllistymisen edistäminen vapailla työmarkkinoilla. Tuettu työllistyminen ry järjestää tuetun työllistymisen koulutusta ja toimii tuetun työllistymisen kehittäjänä. Toiminnanjohtaja Esa Jukantupa puh Puheenjohtaja Janne Sankelo puh Tuettu työllistyminen ry:n toimisto Tuettu työllistyminen ry puh Kauppatie Kauhava Moon-toiminta Yksilöllisesti suunniteltua, itsenäistymistä ja työssä jaksamista tukevaa toimintaa Moon-toiminta tukee tuettua työllistymistä ohjaamalla nuoria itsenäiseksi ohjatun asumisharjoittelun avulla. Toiminta pyrkii tukemaan nuoren sosiaalisten verkostojen muodostumista ja vahvistumista. Tavoitteena on saada nuorelle oma asunto ja työpaikka. Moon-toiminta on osa Tuettu työllistyminen ry:n toimintaa. Moon-toimintaan kuuluvat: Yksilölliset viikkosuunnitelmat Itsenäistymisharjoittelut, mm. ohjattu asumisharjoittelu Ohjatut vapaa-ajan toiminnot Kokemus- ja elämysmaailman rikastuttaminen Voimaantumisen ja itsenäisen päätöksenteon tukeminen Työelämäharjoittelut ja tuettu työllistyminen Koordinaattori Päivi Jukantupa puh

3 Esa Jukantupa Toiminnanjohtaja Tuettu työllistyminen ry Moon toimintaan pääseminen on monelle erityisnuorelle odotettu hetki Oppilaat odottavat malttamattomana asumis- ja itsenäistymisharjoitteiden alkamista. Ikäraja mukaan pääsemiseksi on 12 vuotta. Minusta tuntuu, että nämä nuoret pääsevät tuolloin sille korkeammalle hyppylavalle josta hypätään pidemmälle. Yksilöllisten viikkosuunnitelmien saaminen on tärkeä päivä, yleensä torstaisin, ja jollei suunnitelmaa jostakin syystä ole ilmestynyt pulpetille, sitä lähdetään Päiviltä peräämään. Sitten mitataan porukassa kenellä on enemmän toimintaa. Ja kysymyksiä esitetään; Miksi minulla ei ole yöpymistä? Epistä. Miksi minulla ei ole uintia? Miksi minulla ei ole Etelärantaa? Oppilaat haluavat toimintaa. Etelärannan asuntoalueella Kauhavalla sijaitsevat harjoitteluasunnot ovat toiminnan yksi keskipisteistä. Lisäksi tulee mm. yleiset itsenäistymisleirit joista ehkä kaikkein suosituin on Moon selviytyjä leiri joka järjestetään yhteistyössä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja Kauhavan Lentosotakoulun kanssa. Alueen yritykset tarjoavat nuorille hienoja työelämäkokemuksia ja harjoituksia työssäkäyntiavustajan tukemana. Tuetun työllistymisen kymppiluokan jälkeen nuoret usein jäävät vielä joksikin aikaan Moon-toimintaan ennen toisen asteen koulutukseen lähtemistään. Sitten onkin viimeistään aika löytää oikea työpaikka. Moon-toiminta antaa siihenkin tukensa. Tuetun työllistymisen valtakunnallinen edistäminen on yhdistyksemme osalta tätä kirjoitettaessa vaakalaudalla. Toivottavasti saamme kuitenkin myönteisen päätöksen, koska meillä on vielä kaikilla paljon tekemistä sen eteen, että tuhannet kehitysvammaiset pääsisivät oikeisiin työsuhteisiin. Vetoomus Suomen kunnille ja kaupungeille: Palkataan myös erityisiä nuoria. P.S. Valtioneuvosto teki myönteisen päätöksen tuetun työllistymisen edistämisellemme. Kiitos. 3

4 Toimitusjohtaja, Helka Linna, Jupiter säätiö Vaasa Työttömyyden torjunta kansallinen kohtalonkysymyskö? Jo hellittävä talouden lama säikäytti - päädytäänkö hyvinvointi-suomessa samanlaiseen sadoille tuhansille ihmisille pitkävaikutteisia arpia jättäneeseen tilanteeseen kuin 90-luvulla. Mutta lama kouraisikin odotettua lievemmin eikä työttömyys kerennyt nousta uusiin ennätyksiin, onneksi. Nuorten työllistämiseen saatiin lisäresursseja, jotka ovatkin purreet ja nuorisotyöttömyyden kasvua on pystytty torjumaan kohtalaisen hyvin. Mutta viime vuonna moni sosiaalista työllistämistä ja valmennusta harjoittava toimija sai huonoja uutisia elikeino- ja ympäristökeskuksista. ELY ilmoitti mm. Jupiter-säätiölle, että sen toiminta katsotaan elinkeinotoiminnan harjoittamiseksi eli olemme saaneet toukokuusta alkaen palkkatukea vain 50 % palkkakustannuksista kun palkkaamme säätiön työosastoille projektien kautta vaikeasti työllistyviä. Jupiter-säätiöllä Vaasassa on meneillään tällä hetkellä 15 erilaista projektia tai ostopalvelua, joita ostavat monet eri tahot. Henkilökuntaa eli erilaisia yksilö- tai työvalmentajia ja hallinnon henkilökuntaa on yhteensä n. 50. Vuoden 2011 talousarvion loppusumma on 3,5 milj.. Vaasanseudun työllisyys on pitkään pysynyt maan parhaimpien joukossa, joten työtä tai työhön kuntoutumista vailla olevien joukon rakenne on täällä melko erilainen kuin korkean työttömyyden alueilla. Ei sellaista mediaa, korkeaa virkamiestä tai poliitikkoa, joka ei olisi viime aikoina ollut huolestunut valtiontalouden tasapainottamisesta. Esitetyt keinot ovat moninaiset, mutta yksi yhteinenkin on valistuneimmilla ollut: työttömyys pitää saada pienemmäksi ja ihmisten työhönosallistuminen paremmaksi. Kyllä, näin pitää, mutta mitä työkaluja päättäjät ovat antamassa meille käytännön toimijoille tähän tehtävään? Ainakin viime aikoina on tuntunut, että työkaluvalikoima vain suppenee kun vastuuta vaikeasti työllistyvien palveluista on siirretty valtiolta kunnille. Valtion vai kunnan vastuulla Työ- ja elinkeinotoimistot ovat ministeriönsä uuden strategian mukaisesti siirtäneet kuntien sosiaalitoimien vastuulle ne työn- hakijat, joiden työllistyminen te-hallin- non käytettävissä olevin keinoin on erittäin epätodennäköistä joten nämä henkilöt eivät täytä te-hallinnon asiakkuuskriteerejä. Kunta maksaa Kelalle takaisin puolet työmarkkinatuesta, jota maksetaan henkilöille, jotka eivät ole missään aktiivitoimenpiteessä eli työssä, työharjoittelussa, kuntouttavassa työtoiminnassa tms. Esim. Vaasan kaupunki maksoi vuonna 2010 Kelalle takaisin 1,5 milj. työmarkkinatukia. Uudistus pyrki herättelemään kuntia järjestämään aktiivitoimia työmarkkinatuen varassa oleville. Monissa kunnissa on onnistuttukin mm. kuntouttavan työtoiminnan avulla järjestämään aktiivitoimia, mutta usein lakisääteiseen kuntouttavaan työtoimintaan käytettävät määrärahat ovat aivan liian pieniä lisääntyneeseen tarpeeseen nähden ja Kelalle maksetaan mukisematta takaisin osa työmarkkinatuesta. Kelalle maksettavilla miljoonilla pystyttäisiin kunnissa kuitenkin järjestämään esim. työpaja-työpaikkoja, jos vain säädökset sallisivat ja säädöksiä tulkittaisiin kotiinpäin eli työllisyyden hoidosta ja syrjäytymisenehkäisystä tehtäisiin todellinen paikallinen kumppanuuden voimainnäytös. Tällä hetkellä Elinkeino-, liikenne- ympäristökeskusten (ELY) osarahoittamissa Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tai kansallisesti rahoitetuissa projekteissa ei juurikaan saa olla elämänhallinnallisia elementtejä, vain suoraan työllistymistä edesauttavia toimia kuten työnhakuosaamisen lisäämistä. ESR-rahoituksen kriteerit ovat kiristyneet eikä TEMmin hankerahoituksia korvaamaan ole tullut STM:n puolelle kuin minimaalisen pieniä hankerahoja kehittämään sosiaalista työllistämistä ja edistämään työnhakijoiden elämänhallintaa ja työelämätaitoja. Kuitenkin tälläkin hetkellä on ja aina on ollut ryhmä työttömiä, joiden resurssit eivät riitä työhön avoimille työmarkkinoille, mutta jotka sosiaalisen kuntoutumisensa tarpeisiin ja syrjäytymisen välttämiseksi olisivat halukkaita tekemään jotakin, matalan kynnyksen työtä. Tämän kohderyhmän aktivointia on toteutettu kehittämisprojekteilla, jotka alkavat ja loppuvat, vaikka on ilmeinen tarve saada tällainen matalan kynnyksen työllistäminen pysyväksi ja kestäväksi toimintatavaksi. Sosiaalisten yritystenkin merkitys työllistäjänä on jäänyt marginaaliseksi, joten uusia toimintamalleja etsitään ja kokeillaan. Tekemätöntä työtä on varmasti, kysymys on vain työn organisoinnista työpaikoiksi paikkakuntakohtaisesti. 4

5 Sosiaalimenot ovat investointi Tunnustettu fakta on, että yksi työtön kaikkine saattaa maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa jo 40 ikävuoteen mennessä. Siltikin sosiaalisiin tarkoituksiin käytettävät varat ovat yleisessä kielenkäytössä edelleen sosiaalimenoja, eivät investointeja kuten koulutuksesta jo usein puhutaan. Sosiaalisiin tarkoituksiin, myös sosiaaliseen työllistämiseen kohdennettavat resurssit olisikin nähtävä sosiaalisina investointeina, jolloin investoinnille on olemassa selkeästi määriteltävä tuotto, joka työttömiä työllistettäessä tarkoittaa sosiaalimenojen säästöjä ja kuntalaisten hyvinvoinnin lisääntymistä välittömästi tai myöhemmin. Palkkatukiuudistus yllätti Jupiterin Toukokuussa 2010 alkoi Eu:n De minimis -sääntö eli kilpailun vääristymistä ehkäisemään tarkoitettu sääntö alkoi koskea myös palkkatukia - palkkatuki on valtion rahaa ja jos joku yritys saa sitä kovin merkittäviä määriä, voi yritys saada siitä perusteetonta kilpailuetua. Perinteisesti pienten ja isojen työpajojen toiminta on suureksi osaksi perustunut palkkatuella palkattujen työllistämiseen ja valmentamiseen. Tämän vuoksi paikallinen työ- ja elinkeinohallinto joutui työ- ja elinkeinoministeriön antamien kriteereiden mukaan päättämään, ovatko jotkut paljon palkkatukityöllistämistä toteuttavat, yleensä ns. kolmannen sektorin eli sosiaalitalouden toimijat yleishyödyllisiä toimijoita vai elinkeinonharjoittajia niinkuin mikä tahansa yksityinen yritys. Pääsääntö on, että elinkeinonharjoittajaksi katsottava toimija saa palkkatukea max 50 % palkkakustannuksista eikä tuen kertymä kolmelta vuodelta saa olla enempää kuin Yleishyödylliseksi katsottu toimija saa tapauskohtaisesti % palkkatukea, kuten Jupiterkin aiemmin. Määrittelyistä ja kriteereistä tuli vaikeaselkoisia ja niitä on tulkittu eri tavalla eri puolilla Suomea. Sosiaalisen työllistämisen toimijat ovat keskenään eriarvoisissa asemissa eri puolilla maata. Jupiter-säätiön koko toiminta katsottiin elinkeinotoiminnan harjoittamiseksi, mikä oli yllättävä päätös monestakin syystä. Sittemmin kriteereihin on tullut joitakin lievennyksiä ja odotamme, että palkkatukiuudistus kumottaisiin kokonaan sosiaalista työllistämistä ja kuntouttamista harjoittavilta työpajoilta ja valmennuskeskuksilta. Jupiter-säätiö on 10-vuotisen toimintahistoriansa aikana työllistänyt projektien kautta henkilöä palkkatuella vuosittain, vuonna 2009 oli palkkatuella 97 eri henkilöä. Projekteissa kohderyhmäksi on määritelty vaikeasti työllistyvät ryhmät kuten pitkään työttömänä olleet, nuoret ja maahanmuuttajat. Nämä kohderyhmät ovat vain viranomaisten tiedossa ja viranomainen tarkistaa, täyttääkö henkilö kriteerit jotta työnhakija voisi päästä johonkin projektiin. Useimmiten lähettävä taho on te-toimisto tai työvoiman palvelukeskus. Jos normaali elinkeinonharjoittaja/ yrittäjä palkkaa henkilön palkkatuella, saa hän valita kenet ottaa - valitsee todennäköisesti sen, jolla on paras työkyky. Sen sijaan Jupiterin työvalmennuskeskukseen palkkatuella palkattavat osoitetaan te-toimistosta ja Jupiterin tulee ottaa kaikki kriteerit täyttävät projektiin. Projektissa olevat eivät ole koko aikaa töissä vaan esim. erilaisilla lyhytkursseilla suorittamassa mm. hygieniapassia ja työturvallisuuskorttia ja muutenkin usein vasta opettelemassa työelämän pelisääntöjä. Päivittäinen työaikakin on palkkatukityössä valmennuskeskuksessa yleensä 5-6 tuntia, avoimilla työmarkkinoilla koko päivä. Kun Jupiter katsottiin elinkeinotoiminnan harjoittajaksi, tarkoitti päätös säätiön kannalta sitä, että säätiön toiminnan katsottiin vääristävän kilpailua sen takia, että saimme paljon palkkatukia. Kuitenkin säätiön toiminnan tarkoitus on työvalmennus yksilö-, ryhmäja työtoiminnan avulla, ei palvelujen ja tuotteiden tuottaminen kuten avoimen sektorin kilpailijoilla. Kaikki kriteerit täyttävät yrittäjät voivat palkata palkkatuella työttömiä töihin eli kilpailla Jupiterin kanssa. Säädösten laatijan katsantokanta on suppea eikä uudistuksen seurauksia mietitty riittävästi. Jupiterin osalta uudistus on johtanut siihen, että vuonna 2011 voi palkkatuella työskennellä kerrallaan 20 henkilöä eli 40 eri henkilöä puolen vuoden jaksoissa ns. avaintehtäviin säätiön työosastoille. Lukumäärä on vajaa puolet empina vuosien määrästä. Karkeasti arvioiden edellisvuosien lukumäärien perusteella n. 80 työtöntä jää saamatta Jupiterista tuetun palkkatukityöpaikan, jota moni työtön tarvitsee ja jota toimintaa varten säätiö aikoinaan perustettiin. Palkkatukityöpaikkojen vähentyminen näkyy väistämättä sosiaalitoimen menoissa, joten kokonaisuus näyttää hölmöläisten peiton jatkamiselta sekä taloudellisesti että työttömien kannalta. Eu:n komission asiaa valmistellut virkamies sanoi marraskuussa Brysselissä, että missään tapauksessa de minimis-säännöksellä ei ole tarkoitettu tapahtuvan sitä mitä Jupiterille tapahtui, joten Suomen tilanteen taustalla saattaa olla tulkinta, joka toivottavasti muuttuu pian. Markkinat ovat usein hyvä sääntelymekanismi, mutta markkinoiden varaan ei voida jättää kaikkein haasteellisimpien ihmisten työllistämistä, tämä tosiasia on nähty ja koettu jo kymmeniä vuosia. Eri asia on, onko palkkatuki oikea tapa työllistää ja järjestää toimeentulo sille kohderyhmälle, joka Jupiteriinkin palkkatukityöhön on tähän saakka ohjautunut. Aika monelle olisi joku muu kuin palkan nimellä oleva toimeentulon muoto oikeampi. Sosiaaliset kriteerit käyttöön kilpailutuksissa Kuntien pitäisi tässä tilanteessa kiinnostua järjestämään tavalla tai toisella matalan kynnyksen työ- ja/tai aktivointipaikkoja niille, jotka te-hallinto on siirtänyt kuntien vastuulle. Myös te-hallinnon kirjoilla oleville voitaisiin luoda pysyvämpiä työpaikkoja kumppanuudessa kunnan, valtion, yhdistysten ja yristen kanssa. Sekä julkisen talouden että työttömän aktivoinnin ja toimeentulon kannalta tälle löytyy aukottomat perustelut. Työt voitaisiin organisoida mm. sosiaalisten osuuskuntien kautta, jolloin kumppanuudessa kunta ostaisi kilpailutuksessa sosiaalisia kriteerejä käyttäen joitakin palveluja ja/tai tuotteita sosiaalisin tavoittein toimivilta työllistäjiltä. Osuuskunta voi myydä palvelujaan/ tuotteitaan myös avoimille markkinoille niin paljon kuin pystyy ja työntekijät/ omistajat saisivat soviteltua päivärahaa niiltä päiviltä, jolloin työtä ei ole. Tämä tarkoittaisi osittain nyt kunnan virkatyönä suoritettavien palvelujen/tuotteiden tekemisen ulkoistamista, mutta kunnan kokonaistalouden ja kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta tämä trendi olisi täysin perusteltu. Tällaisen työllistämisen esteitä löytyy työ- ja sosiaalihallinnon säädöksistä sekä kilpailun vääristymistä estävistä säädöksistä, mutta kokonaisuutta ajatellen näitä esteitä pitää poistaa ja rivakasti. 5

6 Merja Koivisto, KM, ERO erityisasiantuntija, Opetusalan ammattijärjestö OAJ Perusopetuksen lainsäädäntö uudistuu Merja Koivisto. Opetusministeriön asettama ohjausryhmä linjasi v erityisopetuksen strategian. Strategia hahmottelee esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen kehittämislinjauksia. Opetusministeriön selvityksen siivittämänä lähti liikkeelle vauhdikas ajanjakso. Suomi on sitoutunut kansainvälisten sopimusten, ohjelmien ja julistusten perusteella kehittämään suomalaista koulutusjärjestelmäänsä ja opetusta niin, että kaikkien lasten ja nuorten oppiminen voidaan turvata mahdollisimman hyvin. Näistä sopimuksista mainittakoon Unescon Salamancan sopimus vuodelta Sopimus ilmenee mm. perusopetuslaissa: -- integraatiota ja inkluusiota on edistettävä -- yksilön vammakeskeisyydestä on siirryttävä vahvuuskeskeisyyteen -- erityisasiantuntijuudesta on pyrittävä moniammatilliseen yhteistyöhön ja yhteistyöhön vanhempien kanssa Uudistunut ja täydennetty perusopetuslaki tulee voimaan vuoden alusta. Samalla muuttuvat esi- ja perusopetussuuunnitelman perusteet. Lain ja opetussuunnitelman perusteiden sisällöt tavoittelevat tasavertaista ja laadukasta koulutusjärjestelmää. Tässä koulutusjärjestelmässä jokainen oppija huomioidaan yksilönä. Jos oppimisessa ilmenee ongelmia, niihin puututaan heti. Oppilaalla on oikeus oppimisen tukeen kuten tukiopetukseen ja osa-aikaiseen erityisopetukseen. Jos oppilas käyttäytyy koulussa aggressiivisesti, moniammatillinen yhteistyö kiristää verkkoaan ja oikean sektorin asiantuntija poimii häiriköijän huomiinsa. Jokainen hallinnonalan edustaja tietää, mitä hänen toimenkuvaansa kuuluu. Henkilöstöä on riittävästi, jotta lain velvoitteet tulevat täytettyä. Opettaja voi keskittyä kertotaulun opettamiseen, terveydenhoitaja diabetespotilaan hoitokäytänteiden järjestelyyn ja kuraattori kasvatuskeskusteluun oppilaan kanssa. Psykologi ehtii testausten lisäksi kehittämään ennaltaehkäisevää työtä. Hennon metsänhengen taikasauvan heilautus poistaa Suomesta homekoulut. Ei enää astmaoireisia oppilaita, yskiviä opettajia. Taikasauvan heilautus virittää kunnat puolustamaan koulujaan, ei lomauttamaan opettajia. Taikapöly lennättää kehäkolmosen ja kasvukeskusten ulkopuolelle kelpoisia opettajia, kuraattoreita, psykologeja. Oppilaat oppivat kohtuullisen kokoisissa ryhmissä, yhteisöllisissä kouluissa, missä kaikki voivat kilpaa hyvin. Tuntikehystä on kasvatettu, opettajilla on aikaa suunnitella joustavia opetusjärjestelyitä kuten samanaikaisopetusta. Opettajalla on aikaa huomata oppilas, eikä hautautua paperivuorten keskelle täyttämään lomakkeita, kirjaamaan strategioita. Opettajan ei tarvitse taistella resursseista, jotka oikeutetusti kuuluisivat PISA-tulosten takaajille. Uudistuvaa lakia on istutettu kentälle tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta KELPOn massiivisessa rutistuksessa. Kunnissa on laadittu tuhannen lomaketta, kokeiltu erilaisia pedagogisia järjestelyitä ja täydennyskoulutettu opettajia. Monen asiantuntijan työryhmissä on pohdittu toimintamalleja, mutta toimenkuvat eivät siitä huolimatta ole selkeät. Edelleen tehdään hallintokunnittain päällekkäistä työtä, puhutaan erilaista kieltä ja hukataan aikaa byrokratiaan. Muutama kunta on unohtunut KEL- POn kelkasta. Näissä kunnissa ei ole ollut resurssia kirjata valtionavustushakemusta, ja kaikki jatkuu niin kuin eilenkin. Tasa-arvoistaminen on synnyttänyt myös eriarvoistumista. Oppilaan saama oppimisen ja koulunkäynnin tuki on edelleen riippuvainen mm. asuinpaikasta ja vanhempien aktiivisuudesta. Syntynyt keskustelu erilaisuudesta ja yhteisöllisyydestä on uudistuksessa syntynyt helmi. Suomeen halutaan tasalaatuinen oppimisen tuen järjestelmä. Tasalaatuisuuteen päästään konkreettisella, yhtenäisellä mallilla ja lomakkeilla, jotka pakottavat toimimaan samoin. Kun kunnissa on lain edellyttämät palvelut ja henkilöstö, ollaan jo pitkällä. Hyvinvointi syntyy tekemisestä, missä on realistiset tavoitteet ja edellytykset tavoitteiden saavuttamiseen. Parhaimmillaan lain täydentyminen synnyttää uusia toimintamalleja, motivaatiota ja työssä viihtymistä. Laki voi tavoittaa ekaluokkalaisen, joka ehtii oppia lukuvuoden aikana lukemaan. Hän saa oppimisvaikeuksiinsa tehostetun jakson tukiopetusta, samanaikaisopetusta ja osa-aikaista erityisopetusta. Ekaluokka jaetaan pienempiin ryhmiin. Laki voi tavoittaa rajusti oirehtivan oppilaan ja taata hänelle kuraattorin läsnäoloa ja järkevästi rakennettua, toiminnallista joustavaa perusopetusta, huonoimmille jaksoille mielenterveyspalveluita. Laki voi edesauttaa työrauhan saavuttamista, jotta yleisopetuksen hiljainen, myöntyväinen massakin saa ansaitsemansa. Parhaimmillaan laki takaa - jos toteuttamiseen osoitettaisiin riittävästi resursseja - entistä enemmän oppilaan oikeuksia ja opettajan pedagogista asiantuntijuutta korostavan koulutusjärjestelmän. Lisätietoja: Laki perusopetuslain muuttamisesta: alkup/2010/ Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset: Esiopetuksen_opetussuunnitelman_ perusteet_2010.pdf download/127373_perusopetuksen_ opetussuunnitelman_perusteiden_ muutokset_ pdf 6

7 Ilpo Kuronen Tutkijatohtori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PERUSKOULUSTA ELÄMÄNKOULUUN. Ammatillisesta koulutuksesta syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tarinoita peruskoulusuhteesta ja elämänkulusta peruskoulun jälkeen. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimuksia 26. Vaihtoehtopedagogiikat auttavat hitaasti eteneviä opinnoissaan Ilpo Kuronen. Koulutukseen osallistuminen ja syrjäytymiskehitys liittyvät läheisesti yhteen. Koulutus on avainasemassa lasten ja nuorten syrjäytymisuhkien ennaltaehkäisyssä ja yhteiskuntaan sosiaalistamisessa. Kun koulutus integroi yksilöä yhteiskuntaan, niin se voi samanaikaisesti ajaa sivuraiteelle niitä, joiden on vaikea pysyä vauhdissa mukana pärjäämistä ja tehokkuusvaatimuksia korostavassa ilmapiirissä. Koulutus on siten myös riskien ympäristö, jossa tapahtuu polarisoitumista. Toiset pärjäävät ja toiset uhkaavat pudota. Onko normaalioppilaan rimaa nostettu koko ajan ylemmäs? Viimeaikaisten tutkimusten mukaan viidesosa nuorista voi aiempaa huonommin ja heille kasautuu vakavia ongelmia. Monet hyvinvoinnin mittarit ovat kääntyneet punaiselle. Oppimisen ja tasapainoisen kasvun kannalta ei ole yhdentekevää millainen oppilaiden hyvinvointi ja viihtyvyys koulussa on. Esimerkiksi suuret luokkakoot ja oppilasryhmät heijastuvat koulutyöskentelyssä lasten ja nuorten reagointina. Koulun henki, ilmapiiri sekä kuulumisen ja osallisuuden tunne ovat koulusuhteen muodostumisessa olennaisia tekijöitä. Tässä artikkelissa tarkastelen kasvatustieteen väitöstutkimukseni tuloksiin ja lisäksi ammatillisen koulutuksen keskeyttämistä koskevaan tutkimukseeni tukeutuen kielteisten koulukokemusten pitkäaikaisia vaikutuksia. Kuvaan myös miten opettaja ja muut koulun toimijat voivat vaihtoehtopedagogisia ideoita soveltamalla tukea niitä oppilaita, joiden koulunkäyntiin alkaa kasautua syrjäytymisuhkaa ennakoivia piirteitä. On tärkeää tunnistaa koulun toimintamekanismeissa sellaisia tekijöitä, jotka voivat johtaa oppilaiden putoamiseen koko järjestelmästä. Huomiota tulisi kiinnittää erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kohtaamiseen, erilaisten ongelmatilanteiden varhaiseen tunnistamiseen, puheeksi ottamiseen ja ennaltaehkäisevään toimintaan. Vaikeuksissa olevia nuoria on turha sopeuttaa perinteisiin koulun toimintamekanismeihin, malleihin ja opetusjärjestelyihin, jotka eivät heille sovi. Tarvitaan lisää tehoa opiskelua tukeviin toimiin, ohjaukseen ja opiskelun henkilökohtaistamiseen. Monimutkaisiin tuen tarpeisiin voidaan vastata muokkaamalla järjestelmää nuorten taipumuksiin ja valmiuksiin paremmin sopivaksi. Yksilöllisellä ja kokonaisvaltaisella opetuksella ja ohjauksella autetaan parhaiten niitä nuoria, jotka eivät pärjää perinteisissä kouluyhteisöissä. Työkouluaate sekä sosiaali- ja erityispedagoginen ajattelu korostavat yhteisöllisyyttä ja pyrkivät edistämään nuorten kasvua ihmisinä. Tällöin myös pedagogisen suhteen ja persoonallisuuskasvatuksen merkitys samoin kuin joustavuus, avoimuus ja tilannekohtaisuus korostuvat. Tavoitteena on estää koulutuksellista, työmarkkinallista ja sosiaalista syrjäytymistä auttamalla yksilöä arjen hallinnassa sekä itsenäisissä ratkaisuissa yhteiskunnan muutoksessa, parantamalla nuoren sosiaalisia vuorovaikutustaitoja ja elämänhallintataitoja sekä vahvistamalla toimintakykyä ja yhteiskunnallista identiteettiä. Hyvinvointi ja viihtyvyys tärkeitä koulusuhteessa Hyvinvointi ja kouluviihtyvyys ovat yhteydessä oppimiseen. Ilo, hauskuus ja rentous auttavat oppimisessa ja motivoitumisessa eivätkä ne sulje pois tavoitteellista ja tosi mielellä tapahtuvaa opiskelua. Viihtyminen koulussa ei ole pysyvä tila, vaan sitä testataan arjen kohtaamiskäytännöissä, joissa oppilaat haastavat opettajansa ohjaukseen joka päivä. Suhde opettajaan ja luokkatovereihin, koulun tilat, varhainen tuki ja puuttuminen, joustavuus sekä palaute ja kannustus ovat olennaisia viihtyvyystekijöitä. Suomalaisoppilaat ovat PISA-tutkimusten mukaan oppimistuloksissa ykkösiä, mutta kouluelämän laadussa meillä ollaan häntäpäässä. Tietopainotteisuus, pänttääminen ja suorituspakko ovat uhkia kouluviihtyvyydelle. Koulussa oppilaan tulisi olla kaikessa nu- 7

8 KOULUTUKSEN TUTKIMUSLAITOKSEN UUTUUSJULKAISU Ilpo Kuronen Peruskoulusta elämänkouluun Ammatillisesta koulutuksesta syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tarinoita peruskoulusuhteesta ja elämänkulusta peruskoulun jälkeen s. 30 e. T026. Lasten ja nuorten vointi koulussa on kehittynyt vastakkaisiin suuntiin. Enemmistö voi hyvin, mutta yhä useampi kärsii esimerkiksi jännittämisestä, keskittymis- ja motivaatiovaikeuksista, kiusaamisesta, masennuksesta tai ulkopuolisuuden tunteesta. He ovat tuen tarpeessa, mutta koulun ennaltaehkäisevä toiminta on puutteellista. Moni nuori on vaarassa pudota koulun kyydistä ja myöhemmin työelämästä. Tutkimus valaisee oppilaiden jännitteisessä koulusuhteessa ja peruskoulun jälkeisessä elämänkulussa muodostuvia ongelmakimppuja ja kielteisiä kehiä. Julkaisu johdattaa paljastavin esimerkein pohtimaan koulun toimintamekanismeihin kätkeytyviä heikkouksia ja riskejä. Ne voivat pahimmillaan johtaa elämänmittaiseen syrjäytymiseen. Elämänkulun pitkittäinen tarkastelu nostaa esiin ainutlaatuisia koulu- ja elämänkokemuksia. Ne eivät tartu nuorten syrjäytymisvaarasta kertoviin tilastoihin tai rekistereihin. Tutkimus osoittaa selkeästi vaihtoehtoisten koulutusmallien tarpeellisuuden valtavirrassa hapuilevien nuorten opinpoluilla. TILAUKSET: Puh. (014) Tutkimuksia 26 ISBN ISSN X mero yksi eikä koulu saisi olla yhteisö, johon kaikki eivät tunne kuuluvansa. Hyvä koulu synnyttää tunteen mukavasta paikasta. Hyvinvointitoiminta ei ole vain sääntöjä ja ohjeita. Koulun roolia hyvinvointityössä tulisi vahvistaa ja toiminnan laatua koulussa arvioida myös yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Oppilaan ja koulun välisen suhteen jännitteisyyteen vaikuttavat mm. koulun arjessa syntyvät kokemukset sekä ihmissuhteet ja kohtaamiset koulussa. Koulusuhde ilmenee oppilaan perusasennoitumisena koulutyöhön, tapana kiinnittyä kouluun ja sitoutumisena opiskeluun. Pärjäämättömyyden kokemukset tehokkuutta, nopeutta ja samanlaisuutta korostavassa toiminnassa haittaavat koulutukseen sitoutumista ja lisäävät vastenmielisyyttä koulua kohtaan. Käsitys omasta koulutettavuudesta syntyy peruskoulussa jo varhain. Yksi ilmaisee olevansa huono kielipää, toinen kömpelö liikkuja tai surkea piirtäjä ja joku pitää itseään laiskana lukijana, mutta tekijätyyppinä. Aikuisilta ja koulun toimijoilta unohtuu helposti, että kilpailu ja kaikessa pärjääminen eivät ole oppimisen päätarkoitus. Pikemminkin yksilöiden välinen kilpailu on uhka yhteisöllisyydelle ja oppilaan koko koulutusperustalle. Kielteiset kokemukset kehystävät myöhempää koulutusuraa Alussa mainittujen tutkimusteni mukaan jo alakoulussa tai viimeistään yläkouluun siirtyessään erilaisiin vaikeuksiin joutuneiden oppilaiden koulusuhde muodostui kielteiseksi. Ongelmien taustalla ilmeni oppimisvaikeuksia, lukihäiriöitä, keskittymisongelmia, ylivilkkautta ja masennusta, mutta myös useita hyvää vanhemmuutta nakertavia tekijöitä kotona, kuten perheväkivalta, mielenterveysongelmat tai alkoholismi. Kielteiset koulukokemukset, epäonnistumiset, kiusatun ahdistus ja tuska, jännittäjäksi tai levottomaksi leimautuminen, silmätikuksi ja törmäyskurssille joutuminen, riittämättömyyden tunne, mielialan lasku, henkinen haavoittuvuus ja uupuminen, synkät ajatukset, yksinäisyys, turvattomuus tai psykosomaattiset oireet yksilöiden kokemuksina paljastavat koulun sisälle piiloutuvan pahoinvoinnin ja pimeän puolen. Oppilaiden henkinen pahoinvointi näyttäytyy lisäksi esim. päihteiden käyttönä, syömishäiriöinä, poissaoloina ja alisuoriutumisena. Pienissä kouluissa ja kyläkoulujen yhdysluokilla syntyivät kaikkein myönteisimmät koulukokemukset, mutta yläasteelle siirtyminen varsinkin maaseudun pienestä koulusta osoittautui kriittiseksi vaiheeksi. Kaikki oli uutta ja outoa, ei ollut asemaa eikä roolia muuttuneessa tilanteessa ja monenlaiset haasteet lisääntyivät. Ohjaus ja tuki kuitenkin vähenivät, ratkaisematta jääneet ja usein jo alakoulussa syntyneet ongelmat kärjistyivät, sitoutuminen oli heikointa ja koko koulu-uran kielteisimmät kokemukset syntyivät. Myönteistä palautetta ja kannustusta ei saatu, mutta rangaistuksia ja kontrollia kyllä. Oppilaat kaipasivat jälkikäteen arvioidessaan vaikeuksiensa puheeksi ottamista, työrauhaa, lämpimämpää ilmapiiriä ja välittämistä. Kiusatut sinnittelivät kestävyytensä äärirajoilla ja jäivät yksin. Heidän kouluviihtyvyytensä romahti, he ajautuivat vaikeisiin kriiseihin ja saivat henkisiä traumoja, jotka rasittivat pitkään. He menettivät luottamuksensa ihmisiin, 8

9 heidän itsetuntonsa kärsi ja he yhdistivät kiusaamiskokemuksensa myöhemmin puhjenneisiin mielenterveysongelmiin. Tulevaisuutensa suhteen he olivat erityisen neuvottomia ja koulukielteisiä. Oppilaat eivät kokeneet opettajien toimintatapoja oikeudenmukaisiksi. Monet opettajat ottivat heidät silmätikuiksi ja kohtelivat leiman mukaisesti. Oppiaineet muuttuivat kielteisen opettajasuhteen vuoksi vastenmielisiksi ja numerot putosivat rajusti. Kun alakoulussa oppilaat kokivat olleensa vielä subjekteja, niin yläkoulussa he kokivat olleensa enemmän objekteja ja heihin suhtauduttiin välinpitämättömästi. Opettajat näyttivät olleen enemmän kiinnostuneita oppiaineesta kuin kasvatuksesta. Jotkut putosivat peruskoulusta kokonaan ja viimeistelivät oppivelvollisuutensa vasta vuosien kuluttua. Leimautuminen peittää voimavarat ja vahvuudet Oppilaan leimautuminen erilaiseksi harhauttaa usein aikuisenkin katsomaan lasta tai nuorta liian kapea-alaisesti. Tällöin esim. koulupudokkaan, kiusatun, ADHD-lapsen, paniikkihäiriöisen tai mielenterveysongelmaisen hyvät ominaisuudet, voimavarat ja vahvuudet jäävät havaitsematta. Kielteinen stigma rasittaa pitkään. On tärkeää oivaltaa kätketty selviytyvyys ja varoa asettamasta lopullisia leimoja tai ennustamasta kenenkään putoamista ennenaikaisesti. Tunne selviytymisestä ja toivon ylläpito ovat ratkaisevia tekijöitä haasteiden kohtaamisessa. On aina parempi neuvoa ja tukea kuin moittia ja arvostella. Tutkimusteni mukaan yläkoulu ei valmistanut vaikeuksissa olleita ja muita heikommista lähtökohdista ponnistelleita nuoria riittävästi nivelvaiheeseen. Tulevaisuus näyttäytyi epäselvänä, sitä ei juurikaan ajateltu eivätkä tulevaisuuden mahdollisuudet avautuneet. Yhteisvalintamekanismi tuntui vaikealta ja saatu ohjaus koettiin vain teknisenä apuna. Näköalattomuus haittasi valintojen tekoa ja toisen asteen koulutukseen muodostui keskeyttämisuhkia ja kiinnittymisongelmia. Monet joutuivat turvaverkkojen varaan ja tarvitsivat terapiaa. Yhteiskuntaan kiinnittymisen polut osoittautuivat hankaliksi ja haasteellisiksi. Aikuistumisesta tuli mutkikas prosessi, jossa haettiin ratkaisuja ja kamppailtiin selviytymisen ja kasvun tiellä irti syrjäytymisriskeistä. Häiritsevä käyttäytyminen on helppo havaita, mutta myös ahdistus, arkuus, vetäytyminen, kiusaaminen ja alkava putoaminen pitäisi tunnistaa. Sormien läpi katsominen ja tilanteeseen tyytyminen vauhdittaa kielteisen kehän muodostumista. Se taas ennakoi myöhempiä selviytymisongelmia, korjaavia toimenpiteitä ja terapiaa. Kielteisten kokemusten ja epäonnistumisten keriytyvää kehää on vaikea katkaista ja syrjäytymiseen johtavat riskit pääsevät kasvamaan. Vaihtoehtoiset koulutusmallit käännekohta monille Elämän suunnittelu on normi ja yhteiskunta vaatii taloudellisesti, poliittisesti ja moraalisesti lineaarisia, nopeita ja ongelmattomia uria, jotka jäävät monille nuorille haaveiksi. Nuoria painostetaan ja syyllistetään nopeisiin ja suoriin siirtymiin ja lyhyisiin opiskeluaikoihin koulutusurallaan. Kaikki nuoret eivät kerta kaikkiaan pysty etenemään tehokkaasti. Monet etsivät ja kulkevat omia polkujaan, kokeilevat, testaavat, protestoivat eivätkä tee sitovia päätöksiä. Onko hitaasti eteneville aikaa, paikkaa ja mahdollisuuksia? Yhä useampi tarvitsee apua ja tukea pysyäkseen mukana. Samanlaisuuden tavoittelu ja kovenevat pärjäämisvaatimukset ajavat yhä useampia marginaaliin ja putoamisvaarassa olevien määrä kasvaa. Jäykät rakenteet ja vaihtoehdottomat ajattelutavat vaivaavat järjestelmiämme, joissa erilaisuudelle on niukasti tilaa. Nuoret tarvitsevat apua tulevaisuutensa rakentamisessa. Parasta tukea on turvata laadukas perusopetus. Tutkimusteni mukaan tavanomaisesta poikkeavat vaihtoehtoiset, työpainotteiset ja yksilölliseen tukeen pyrkivät koulutusmallit tuottivat kaikille tutkittaville aikaisemmista koulukokemuksista selvästi erottuvia myönteisiä tunteita ja pärjäämisen kokemuksia. Ne pystyivät vahvistamaan elämänhallintaa ja antamaan kokonaisvaltaista ohjausta ja tukea sekä kiinnittämään opiskelijat soveltamalla joustavia ratkaisuja opiskelun toteuttamisessa. Ohjaajilla oli asenne kohdallaan ja sydän paikallaan sekä halua ja osaamista lähiauttamiseen. Opettajan ja opiskelijan välillä toteutui luottamusta herättävä ja tasa-arvoinen vuoropuhelu. Kohtaamisilla oli siis ratkaiseva merkitys. Vaikeistakin asioista, tunteista ja ahdistuksesta oli Ilpo Kuronen. helppo puhua. Kannustusta ja myönteistä palautetta annettiin pienestäkin edistymisestä. Turvallisuutta toi pieni ryhmä, jossa sai olla aidosti oma itsensä ja ryhmän jäseniltä sai tuen. Yksilölliset ja erilaiset tavat oppia huomioitiin ja joustoja sallittiin tarpeiden mukaan. Ohjaus ja tuki annettiin oikea-aikaisesti. Vaihtoehtoisesta koulutusmuodosta muodostui myönteinen käännekohta ja uusi alku koulutusuralla ja elämänkulussa. Työssäoppimisen kokemukset olivat merkittäviä. Ne toivat uuden ulottuvuuden koulukokemuksiin ja työyhteisössä sai kannustavaa palautetta osaamisesta. Vaikeat elämänvaiheet alkoivat muuttua vähitellen voimavaroiksi. Tarvitaan siis tukea antavaa otetta ja syrjäytymistä ehkäisevää toimintakulttuuria. Joustavat koulutus- ja työvoimapoliittiset ratkaisut ovat merkittäviä yksilön hyvinvoinnin ja sosiaalisen integraation kannalta. Suomalaisnuorten koulutususko on vahva eikä koulukielteisyyskään estä hakeutumista koulutuksen pariin. Koulutuksen koetaan kuuluvan asiaan vaikeuksista huolimatta. Tarvitaan kuitenkin oikea aika, paikka ja vaihtoehto tulokselliseen opiskeluun. 9

10 Työpajatoiminta Kaksineuvoisessa TyöpajaT Junki Kieppis Työpajatoiminta käynnistyy Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella Euroopan Sosiaalirahaston rahoittamalla kehittämishankkeella vuosien aikana. Työpajatoiminnan tarkoituksena on työllisyyden parantaminen ja ns. välityömarkkinoiden kehittäminen alueella. Tällainen toiminta parantaa asiakkaiden elämänlaatua ja terveyttä sekä estää syrjäytymistä. Tärkeimpinä yhteistyökumppaneina toimivat alueen TEtoimistot, koulutuspalvelujen tuottajat ja yritykset. Te-toimistojen kautta asiakkaat tulevat työpajoihin ja yritysten kautta heidät pyritään työllistämään. Työpajoja on kaksi, Evijärvellä ja Kauhavalla. Työpajojen toiminta pyrkii noudattamaan kestävän kehityksen periaatetta. Työpajan toiminta Työpajan toiminnan tarkoituksena on parantaa yksilön mahdollisuuksia työja koulutusmarkkinoilla. Työpajassa asiakkaat työskentelevät työpajaohjaajan valvonnan alaisena. Työmenetelminä ovat käytännön työn ohella työ- ja yksilövalmennus. Jokaiselle pajatoimintaan osallistuvalle pyritään löytämään hyvä ratkaisu tulevaisuutta varten. Kestävä kehitys teema Tämä teema tulee olemaan keskeinen työpajatoiminnan näkyvyydessä ulospäin. Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Kestävä kehitys sisältää sekä ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen että kulttuurisen näkökulman. Työpajan henkilöstö on tietoinen kestävän kehityksen edellytyksistä ja välittää tämän tiedon myös työpajan asiakkaiden omaksuttavaksi. Pajan toiminnassa kestävä kehitys tulee näkymään sekä pajan sisällä, että ulospäin suuntautuvassa toiminnassa. Yhteistyötä tämän teeman ympärillä tullaan tekemään alueen jätehuoltoyhtiöiden, kuntien ympäristöviranomaisten ja paikallisen KEKE-hankkeen kanssa. Työpajan kohderyhmät Työttömät työikäiset työvoimatoimiston asiakkaat, joilla on vaikeuksia työllistyä. Työpajalla on mahdollisuus selvittää työllistymisen esteitä ja kartoittaa useampia mahdollisia ammattialoja ja niiden soveltuvuutta asiakkaan elämäntilanteeseen. Työpajan tilat rakennetaan alusta asti itse, tilanne tammikuussa Nuoret opintojen keskeytymisen tai ammatillisen koulutuksen puutteen vuoksi työttömänä olevat nuoret tarvitsevat ammatillista ohjausta ja tukea elämäntilanteensa selvittämiseen ja työkokemusten kartuttamiseen. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat henkilöt, jotka tarvitsevat kartoitusta työkykyisyytensä selvittämiseksi. Työpajan tilanne tänään Työpaja Junki Kauhavalla on tilojen suhteen remontointivaiheessa. Työpajan käytössä on 1000m² teollisuushallitilaa, johon rakennetaan ja kunnostetaan käyttötarkoitukseltaan erilaisia tiloja. Osa tiloista on toimistotilaa, johon sijoittuvat työpajan projektipäällikkö ja toimistosihteeri sekä työpajan ohjaajat. Tiloihin rakennetaan kahvila/ruokalatilat, jotka ovat avoinna myös yleistä käyttöä ja ulkopuolisia asiakkaita varten. Keittiö rakennetaan sellaiseksi, että tulevaisuudessa on mahdollista lounastarjoilu sekä elintarvikkeiden myynti ja tilausravintolatoiminta. Pesulatoiminnan käynnistäminen on yksi työpajan tärkeimmistä tavoitteista. Pesulatilan rakentaminen on kuitenkin suuritöinen ja pitkäkestoinen työ, joka vaatii perusteellisen suunnittelun. Puu- ja metallitöitä varten kiinteistössä on tilavat hallit, joissa erilaisten tilaustöiden suunnittelu ja toteutus tulevat mainiosti onnistumaan. Samoin tekstiilitöiden tekemistä varten kunnostetaan erilliset tilat pajan yhteyteen. Tilojen odotetaan valmistuvan vuoden 2011 aikana, jolloin toiminta pääsee täysimuotoisena käyntiin. Työpaja Kieppis Evijärvellä toimii kierrätyskeskuksen vajaan 200m²:n kiinteistössä, jota kunnostetaan. Kieppiksen toiminta tulee perustumaan lähinnä tekstiili- ja puutyötoimintaan sekä ympäristönhoitoon. Evijärvellä on palkattuna yksi työpajaohjaaja. Palvelut ja käytännön toiminta Työpaja Junki tulee palvelemaan Kauhavan alueen asukkaita tarjoamalla pesula-, ravintola- ja kotipalvelutoimintaa. Pajan tuotteita tulee olemaan myytävänä pajan yhteydessä olevassa myymälätilassa. Molemmat pajat tulevat myös antamaan tietoa ja ohjausta kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamisessa. Työpaja Kieppiksen yhteydessä tulee myös toimimaan myymälä pajan tuotteille. Henkilökunta Työpajatoimintaa toteuttamaan on palkattu seuraavat henkilöt: Kirsi Smulter projektipäällikkö Satu Huhdankoski toimistosihteeri Ali Kankaanpää työpajaohjaaja, Kauhava Tiina Kultalahti- työpajaohjaaja, Byskata Evijärvi Pirkko Mäenpää työpajaohjaaja, Kauhava Lisätietoja ja yhteydenotot: Kirsi Smulter Työpaja Junki Työpaja Kieppis Hallikuja 3 Kirkkotie KAUHAVA EVIJÄRVI 10

11 Jouni Nummi, kuntayhtymän johtaja Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä sosiaalihuollon erityispalvelujen osaaja, kehittäjä ja palvelujen tuottaja Eskoo tarjoaa kehitysvammaisille ja muille itsenäisessä elämässä tukea ja apua haluaville erilaisia palveluita. Kehitysvammaisten erityishuollon tarkoituksena on edistää kehitysvammaisen henkilön suoriutumista päivittäisistä toiminnoista edistää hänen itsenäistä toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa hoito ja muu huolenpito Toiminta-alueemme kattaa sekä Etelä-Pohjanmaan että Pohjanmaan alueen ( asukasta). Alueella on 35 kuntaa. Tarjoamme kehitysvammaisten erityishuollon lisäksi mm. vammaispalvelulain mukaisia tulkkipalveluja, sosiaalihuoltolain mukaista päivätoimintaa sekä lastensuojelulain mukaisia laitospalveluja. Kuntayhtymämme päätoimipiste on Eskoon palvelukeskus, joka sijaitsee Seinäjoella. Muut toimintayksiköt sijaitsevat Isojoella, Kuortaneella, Seinäjoella, Vähässäkyrössä, Pietarsaaressa ja Ähtärissä. Jokainen tarvitsee joskus apua, tukea ja kannustusta Olemme toimineet jo yli neljänkymmenen vuoden ajan ja meillä on noin 360 vakinaista työntekijää. Uskomme, että jokaisella on oikeus kasvuun ja hyvään elämään. Siksi haluamme tukea asiakkaan oman elämän hallintaa, auttaa arkielämän tehtävissä ja kannustaa osallistumaan yhteiskunnan toimintaan. Yhdessä omaisten, läheisten ja muun tukiverkoston kanssa pystymme nostamaan asiakkaan elämän laatua. Valtioneuvoston periaatepäätös Jouni Nummi. Suomessa arvioidaan olevan noin kehitysvammaista henkilöä, joista suuri osa tarvitsee yksilöllistä apua ja tukea asumisessaan. Suomessa on tällä hetkellä 18 laitosta, joiden toiminta on kokonaan tai pääosin suunnattu palvelemaan kehitysvammaisia henkilöitä. Toukokuussa 2009 kehitysvammalaitoksissa oli noin paikkaa pitkäaikaishoidossa ja lyhytaikaisen kuntouttavan hoidon käytössä noin 400 paikkaa. Omaisten luona asui noin henkilöä, joista noin puolet oli aikuisia kehitysvammaisia henkilöitä. Laitoshoidon vähentäminen ja aikuisten kehitysvammaisten henkilöiden lapsuudenkodeista muuttamisen mahdollistaminen edellyttää monia toimenpiteitä asuntotarjonnan lisäämisen ohella, tärkeimpinä yksilöllistä asumista tukevat palvelut sekä asumiskustannusten hallinta. (Valtioneuvoston periaatepäätös 2010.) Hallituksen asuntopolitiikalla tavoitellaan ihmisten asumisen toiveiden ja tarpeiden, yhteiskunnan tarpeiden ja kestävän kehityksen yhteensovittamista. Jokaisella tulisi ohjelman mukaan olla mahdollisuuksia tarpeitaan ja toiveitaan vastaavaan asumiseen. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisohjelman tavoitteena on mahdollistaa kehitysvammaisille henkilöille yksilöllinen asuminen, joka vahvistaa heidän osallisuuttaan ja yhdenvertaisuuttaan lähiyhteisössä sekä koko yhteiskunnassa. (Valtioneuvoston periaatepäätös 2010.) Ohjelman tavoitteena on vuosina : vähentää laitospaikkoja suunnitelmallisesti ja hallitusti sekä tarjota mahdollisuus muuttoon lapsuudenkodeista tuottamalla kehitysvammaisten henkilöiden tarpeita ja toiveita vastaavia asumisratkaisuja sekä tarjoamalla yksilöllisiä ja riittäviä palveluja sekä tukea. tuottaa pitkäaikaisesta laitoshoidosta muuttaville kehitysvammaisille henkilöille noin asuntoa ja lapsuudenkodista muuttaville aikuisille kehitysvammaisille henkilöille noin asuntoa. tuottaa vuosittain noin 600 kehitysvammaisille henkilöille tarkoitettua asuntoa ja koko ohjelmakaudella yhteensä asuntoa. 11

12 Muistoista voimaa omaishoitoon/ Remembering together (rtrt) Reminiscence Training for family carers of people with dementia. MIKÄ? RTRT-projekti pohjautuu Euroopan muistelutyöverkoston 1997 käynnistämään RYCT-projektiin (Rememberin Yesterday, Caring Today), joka toteutettiin 16:ssa Euroopan kaupungissa. Projektissa kokeiltiin luovan muistelutyön menetelmiä omaishoitajien ja heidän muistisairaiden parissa. Tavoitteena oli helpottaa omaishoidon raskasta arkea ja luoda perheisiin iloista ja luovaa vuorovaikutusta. Projektista saadut vaikutukset olivat hyvin myönteiset. Luovalla muistelutyöllä todettiin olevan moninaisia hyvinvointivaikutuksia. Projekti osoitti, että ne omaishoitajat, jotka osallistuivat muistelutyöryhmiin ja jotka kokeilivat luovaa muistelutyötä hoidettaviinsa, kokivat työnsä vähemmän kuormittavaksi. Luovan, elämyksellisen muistelun kautta löytyi myös positiivinen yhteys hoidettavaan ja näin arkinen elämä helpottui. Omaishoitajat sitoutuivat vanhustenhuollon strategian mukaisesti hoitamaan läheisiään kotona entistä pitempään ja etsimään uusia luovia toimintatapoja. Näiden RYCT-projektista saatujen kokemusten pohjalta Euroopan muistelutyöverkosto käynnisti elokuussa 2010 Grundtvig-rahoitteisena uuden Eurooppa projektin, johon osallistuu 10 Euroopan maata: Englanti, Pohjois- Irlanti, Irlanti, Saksa, Hollanti, Suomi, Puola, Tsekki, Slovakia ja Espanja. Projekti on kaksivuotinen ja sen tavoitteena on edelleen kehittää ja mallintaa luovan muistelutyön tekniikoita parhaimpien eurooppalaisten käytäntöjen pohjalta omaishoidon osaksi. Kyse on täsmähankkeesta, jossa hyödynnetään oppimista, taiteen tekemistä ja vertaistukea. Projektin päätavoitteena on tukea omaishoitajan jaksamista, parantaa heidän ja muistisairaan elämänlaatua ja arvokkuuden kokemusta luovan muisteluyön uusimpien tekniikoiden avulla. Projektin yhtenä tavoitteena on luovan muistelun kautta syntyvien tuotosten esille tuominen ja tätä kautta omaishoitajan ja muistosairaan maailman näkyväksi tekeminen. Projektilla on myös tutkimuksellisia tavoitteita, esim. Britanniassa mukana on yliopistoja ja peräti 480 koeperhettä. MIKSI? Omaishoitajia on tällä hetkellä yli 300,000, jotka päivittäin hoitavat ikääntynyttä, vammautunutta tai sairastunutta perheenjäsentä tai läheisiään. Väestön ikääntyessä muistihäiriöisten osuus kasvaa, mikä asettaa suuret haasteet omaishoitajien hoivatyölle. Omaishoitajat kärsivät usein palveluvajeesta, niukkenevasta omasta ajasta ja sosiaalisesta eristäytyneisyydestä. Läheisen sairaus kaventaa sosiaalista verkostoa. Omaishoitajien työ on äärimäisen kuormittavaa, useimmiten ympärivuorokautista. Tarvitaan uusia kuntoutusmenetelmiä, joiden avulla hoidettavan elämänlaatua voidaan ylläpitää ja parantaa. Omaishoitajat tarvitsevat puolestaan voimaannuttavia keinoja ja ulkopuolista tukea jaksamiseen. MITÄ? Hankkeen suomalaisena partnerina toimii Muistojen Talon Kannatusyhdistys ry, ainoana Pohjoismaista. Oppimiskumppanuuden tarkoituksena on tukea muistisairaan omaishoitajia ja perehdyttää heitä luovan muistelutyön tarjoamiin mahdollisuuksiin omaisten välisen kommunikoinnin edistämiseksi, identiteetin vahvistamiseksi sekä yhteiskunnallisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Hankkeessa hyödynnetään taidelähtöisiä muistelutyön menetelmiä, joista Muistojen Talolla on VOIMAA MUISTOISTA Eurooppa projektin ( ) tuottamaa kokemusta ja tietotaitoa. Taiteessa ja kulttuurissa on todettu olevan juuri niitä elementtejä, jotka kantavat arkea, estävät elämän rutinoitumista ja toimivat syrjäytymistä estä- 12

13 vinä voimina. Taide ja kulttuuri saavat mielen liikkeeseen, antavat elämyksiä, tunteita ja kokemuksia. On havaittu, että erilaisten toiminnallisten ja luovien tekniikoiden käyttö aktivoi muistia tehokkaasti. Muistelutyöstä kumpuava taidetoiminta pitää siten sisällään sekä luovuuden riemun että eletyn elämän pohdinnan. Muistisairaan kohdalla luova muistelutyö tarkoittaa irtiottoa psyykkisestä horroksesta ja omaishoitajien kohdalla pakoa uuvuttavasta arjesta. MITEN? Perheet kokoontuvat joka toinen keskiviikko Muistojen Talolle (www.muistojentalo.fi) muistelemaan luovasti. Ohjaajat ovat luovan muistelun asiantuntijoita, apuohjaajat ovat vanhustyön ammattilaisia ja opiskelijoita. Tapaamiskerrat etenevät temaattisesti elämänkaarimallin mukaan. Yhteisiä muistoja herätellään erilaisten muistiherättäjien, kuten kuvan, piirtämisen ja maalaamisen, musiikin, äänen, laulun, liikkeen, draaman, esineiden ja materiaalien avulla. Omaishoitajia tuetaan näin ottamaan käyttöön uusia oppimiaan menetelmiä myös kotona omaistensa virkistämiseksi ja tukemiseksi. Omaishoitajat pitävät kokemuksistaan päiväkirjaa. Tapaamisissa omaishoitajat tutustuvat vastaavassa elämäntilanteessa oleviin muihin omaishoitajiin. Tavoitteena on tukea omaishoitajia hoitamaan omaistaan kotona mahdollisimman pitkään. Lisäksi pyritään antamaan valmiuksia tilanteisiin, joissa kotoa on siirryttävä laitoshoitoon. KOKEMUKSIA: Perheet kokoontuivat ensimmäisen kerran Muistojen Talolle Kokoontumisia on tähän mennessä ollut viisi. Jokaisen tapaamiskerran jälkeen ohjaajat ja apuohjaajat arvioivat tarkoin lomakkein tapaamisen kulun. Tähänastiset kokemukset ovat olleet erittäin myönteisiä. Olemme pyytäneet palautetta myös perheiltä. Kolmannen tapaamiskerran jälkeen mukana ollut muistisairas mies kiteytti kokemuksensa seuraavasti: On ollut mukavaa. Tämä on arvokas juttu: MUUTEN MUISTOT HAU- TAUTUU..JOSTAIN UNHON YÖSTÄ NE PULPPUAA. KANSAINVÄLI- NEN SEMINAARI: Projektissa mukana olevien partnerimaiden edustajat kokoontuvat Kotkassa keväällä kansainväliseen seminaariin ja työpajatoimintaan. Kaikille avoin seminaari on perjantaina klo Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun auditoriossa. Seminaarissa partnerimaiden edustajat esittelevät projektin tuloksia. Mm. Pam Schweitzer, Euroopan muistelutyöverkoston perustaja ja johtaja sekä RTRT-projektin Eurooppa koordinaattori, kertoo Iso-Britanniassa käynnissä olevasta laajasta yliopiston johtamasta hankkeesta (Kts. Olemme pyytäneet seminaariin myös mikkeliläisen omaishoitajien teatteriryhmän, Virtapiirin, joka esittää omaishoitajien tarinoista koostuvan esityksen. Leonie Hohenthal-Antin RTRT-projektin yhdyshenkilö puh

14 Mark Hodges, vas. ylh. Säkkipilliharjoitus, yläkuva. Paddingtonin asema, alakuva. 14

15 Moon Powerparkissa, vas..ylh. Jevan Bartlett, Exeter, yläkuva. Moon entisöinnin ystävä, alakuva. 15

16 Päivi Jukantupa, koordinaattori Tuettu työllistyminen ry I am over the moon to be in paid work Partnering for success at Plymouth and Exeter, Ensimmäinen tapaaminen Plymouthissa. Osallistujia Gironasta, Espanjan Kataloniasta, Englannista Plymouthista ja Exeterista sekä Suomesta Tuettu työllistyminen ry:stä. Järjestäjinä vierailulla oli Pluss-organisaatio. Pluss tarkoittaa visiota. Se on sosiaalinen yritys, joka tukee tuhansia vammaisia ja ihmisiä, joilla on erilaisia haittoja. Pluss tekee asiantuntijan työnvälityspalveluita, jotka auttavat ihmisiä löytämään palveluita paikallisissa yhteisöissä. Organisaatio tarjoaa asiantuntija-apua jos ihmisellä on esim. oppimisvaikeuksia, mielenterveysongelmia tai fyysisiä vammoja. Pluss on kunnallinen yhtiö, jonka vuotuinen liikevaihto on 23 miljoonaa. Palveluksessa on yli 500 työntekijää, joista puolella on jokin vamma. Sillä on työpaikkoja omissa kaupallisissa yrityksissään. Ne tarjoavat sekä pysyviä työpaikkoja että harjoittelumahdollisuuksia sadoille vammaisille. Harjoittelijat tulevat yrityksiin lyhyisiin työsuhteisiin vakituisen henkilökunnan rinnalle. Työssään he oppivat uusia taitoja ja saavat pätevyyden tehdä työtä. Kotoutuminen tapahtuu parhaiten löytämällä työtä paikallisissa yrityksissä. Plussan esitteessä sanotaan osuvasti I am over the moon to be in paid work. Tärkeää on harjoittelu ja tuki. Pluss on todistettavasti saavuttanut tuloksia ja sen henkilökunta on kokenutta. Henkilökunta tukee asiakkaita löytämään työtä ja ke- hittämään uraansa. Pluss hoitaa ja kehittää innovatiivisia työllisyyden ongelmanratkaisuja. Se tukee myös työnantajan työllistämään vammaisia. Jokainen joka haluaa työskennellä, voi ottaa yhteyttä työvoimatoimistoon, joka tarjoaa neuvontaa, ohjausta ja opastusta. Ensimmäisen päivän ohjelmaan kuului mm. historiaa (From the Poor Law to New horizon) ja elinikäistä oppimista. Iltapäivän tunnit kuluivat vierailukäynneillä. Tutustumiskäynnillä isoon Derriforden sairaalaan (6 500 työntekijää). Sairaalassa oli projekti SEARCH. Vajaakuntoiset nuoret harjoittelivat 10 kk. Tänä aikana heillä oli mahdollisuus harjoitella kolmessa eri pisteessä. Nuoret työskentelevät mm. puhdistustehtävissä ja postitustehtävissä. Päivä aloitetaan ja päätetään yhteisellä kokoontumisella. Tärkeänä on nähty mm. sosiaalisten taitojen kehittyminen. Vanhempien tuki on tärkeä harjoiteltaessa sekä työllistyttäessä oikeille työpaikoille. Illalla saimme vähän aikaa shoppailuun. Ostoskeskus Drake Circus Shopping keskus oli Plymouthin kuuluisimpia ostoskeskuksia oli skotlantilaisen runoilija Robert Burnsin päivä. Luennoitsijamme Rob Burnett oli pukeutunut skotlantilaisten kansallisasuun. Luennon päätteeksi säkkipilliä soittavan saattueen seuratessa oli vuorossa Special Lunch. Saattueessa kannettiin hopealautasella Haggis-ateriaa. Säkkipillin soiton lopetettuaan Rob luki Burnin runon, vetäisi sukanvarrestaan terävän veitsen, puhkaisi Haggis n ja näin alkoi ruokailu. Haggis sisltää mm. lammasta, lihaa, sipulia ja kauraryyniä. Maku oli lähellä meidän ryynimakkaraamme. Muutama sai koettaa säkkipillin soittoa. Totesin, että täytyy olla hyvät keuhkot ja oikea tekniikka. Äänen kuitenkin sain aikaan, vaikka ei se kauniilta kuulostanut. Iltapäivällä oli vierailu New Leaf -keskukseen, joka tukee mielenterveyskun- 16

17 toutujia. Ilta kului kokoontuessamme Dolphin Pubiin ja illallisella Glass Blowing hotellissa. Viimeinen opiskelupäivä vierähti nopeasti vierailukäynneillä. Vierailumme Duke of Cornwall hotellissa (yli 145-vuotias hotelli) osoitti, että vajaakuntoiset ovat tärkeitä työntekijöitä, kunhan saavat työvalmentajan tukea. Nuorille itselleen oikea työ antaa valmiuksia löytää omat voimavaransa sekä kehittää itsetuntemusta, avoimuutta ja sosi- aalisuutta. Vierailukäynti Future Clean:ssa oli myös mielenkiintoinen. Ympäristöystävälliseksi itseään mainostava yritys, jossa työskentelee vajaakuntoisia sekä mielenterveyskuntoutujia. Nuoret pesevät autoja mahdollisimman ympäristöystävällisillä aineilla vettä säästäen. Vierailukäynnit antoivat kasvot työlle, jota tehdään vajaakuntoisten hyväksi. Palautekeskusteluissa kiittelimme hyvin järjestettyä ohjelmaa sekä asiantuntevaa, innokasta luennoitsijapo- rukkaa. Matkaevääksi saimme paljon tietoa, kokemuksia sekä uusia ystävyyssuhteita. Paluumatkalla vielä oli mahdollisuus nähdä muutamia asioita Lontoosta, mm. House of Parliament, Big Ben, London Eye ja Kensington Palace. Kävelyretki Hyde Parkissa virkisti monen luennoilla istutun päivän jälkeen. Lontoon kuuluisin tavaratalo Harrods oli vielä nähtävä. Talossa on yli 300 osastoa. Keskuspihan suihkulähteen juurella egyptiläisaihein koristeltu prinsessa Dianalle ja Dodi Al Fayedille omistettu muistoarkku pysähdytti hetkeksi miettimään elämää ja sen tarkoitusta. Kauniisti hymyilevä Diana loi omalla persoonallaan valoa ja hyväntekeväisyys oli hänelle tärkeä osa elämää, joka päättyi traagisesti. Plussan esitteissä elämän perusasiat tuodaan valoisalla tavalla esille. Ihmisen tarve kuulua yhteiskuntaan palkkatyötä tekemällä. I am in a job and enjoy doing it, Pluss have been a great help and I am actually very helpful for that. I love it here. Myös työnantajat ovat osa tuettua työllistymistä. The service and support from Pluss has been fantastic. Lentokentällä oli vielä hetki aikaa shoppailla. Sitten kohti Suomea. Valmistelut Suomen vierailulle voivat alkaa. Espanjalaiset ja englantilaiset haluavat kokea saunan! Moon-toimintaa osana tuettua työllistymistä ja ihmisen kokonaisvaltaista tukemista esitellään vierailijoillemme. Rob Burnett, säkkipillin soittaja. 17

18 Johtava työvalmentaja Nina Sohlberg-Ahlgren Helsingin kaupunki, Tuetun Työllistymisen Palvelu Puhe IX Tuetun työllistymisen markkinoilla Tuettu työllistyminen ry:n puheenjohtaja Janne Sankelo luovutti pystin Helsingin kaupungin Tuetun Työllistymisen Palvelun johtava työvalmentaja Nina Sohlberg-Ahlgrenille. Tuhannet kiitokset palkinnosta! Tuhannet kiitokset teille, jotka päätitte, että tänä vuonna Tuetun työllistymisen pystin saa Helsingin kaupungin Tuetun Työllistymisen Palvelu. Erityisen arvokkaaksi palkinnon saamisen tekee se, että sen myöntävät kollegat. Helsingin kaupunki on sitoutunut pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti kehitysvammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden tuettuun työllistämiseen. Tuetun työllistämisen malli on moderni ja kunnille taloudellinen toimintamalli, jolla päästään erinomaisiin tuloksiin. Tuetun työllistymisen palvelu perustettiin Helsinkiin 15 vuotta sitten. Olemme nyt siis päässeet murrosikään, joka myös meidän kohdallamme on tuonut muutoksia. Olemme kehittäneet toimintaamme vahvasti kuluneen vuoden aikana Kehitysvammaliiton Alli-arviointikierroksen myötävaikutuksella. Tavoitteenamme on pyrkiä entistä asiakaslähtöisempään työskentelytapaan, jossa korostuvat yksilöllisyys, tuettu päätöksenteko sekä voimaantuminen. Kehittämistyössä ei myöskään saa unohtaa työnantajayhteistyön ja markkinoinnin tärkeyttä. Tuetun työn mallin mukainen työvalmennus on herättänyt kiinnostusta myös muita erityistä tukea tarvitsevia ryhmiä työllistettäessä. Teemme tällä hetkellä yhteistyökokeilua Helsingin Työvoiman palvelukeskukseen kuuluvan Duurin kanssa, ja tähänastiset tulokset ovat erinomaisia. Kokeilussa nuori, erityistä tukea työllistymiseensä tarvitseva asiakas, saa Duurista sosiaalityön ja työvoimavirkailijan palveluja ja meiltä henkilökohtaisen työvalmentajan tuen kuntouttavaan työtoimintaan. Tuetun työllistymisen mallia ei voi sivuuttaa pohdittaessa tulevaisuutta ja ennakoitua työvoimapulaa. Toivomme tuetun työllistymisen mallin saavuttavan pysyvän jalansijan jokaisessa Suomen kunnassa, jokaisen siitä hyötyvän työllistyjän käyttöön. 18

19 Työssäkäyntiavustaja, Arja Purola Mietteitä tuetusta työllistymisestä Opiskelen parhaillaan työssäkäyntiavustajaksi. Koulutus on jo loppusuoralla. Jo ennen tätä koulutustani luulin tietäväni ja ymmärtäväni, mitä tuettu työllistyminen on ja mitä se merkitsee. Olemme opiskelutovereitteni kanssa kuunnelleet monia luentoja ja useita erilaisia asiantuntijoita, jotka ovat kertoneet meille tuetusta työllistymisestä ja siihen liittyvistä asioista. Olemme tehneet tutustumiskäyntejä, opiskelleet itse meille jaetusta materiaalista, sekä keskustelleet asioista keskenämme. Joka lähiopetusjakson jälkeen huomaan saaneeni jotakin uutta tietoa matkaani ja joka etätehtävän jälkeen ymmärrän vähän paremmin, mitä tuettu työllistyminen tarkoittaa. Kuitenkin, vasta työharjoittelun myötä ja asiakkaaseeni tutustumisen myötä, ymmärrys siitä, mitä tuettu työllistyminen oikeasti merkitsee asiakkaalleni, itselleni työssäkäyntiavustajana, sekä työnantajalle, alkaa kirkastua. On valaisevaa huomata, että tekemätöntä työtä on paljon ja löytyy paljon myös sellaista työtä, joka sopii asiakkaalleni ja jota hän jo osaa, tai voi opetella tekemään. Katselin työministeriön nettisivuilta, mitä sanotaan tuetusta työllistymisestä: Siellä kerrottiin, että vajaakuntoiset henkilöt voivat työllistyä tuetusti normaaleille työpaikoille, saada normaalia palkkaa ja samat edut, kuin muutkin työntekijät. Heillä on oikeus jatkuvaan tukeen työn hankkimiseksi, säilyttämiseksi ja työuran kehittämiseksi. Tuki on pysyvää. Mitä sitten sanottiin vajaakuntoisuudesta: Vajaakuntoinen henkilö on IH- MINEN, jolla on todettu vamma, sairaus, tai vajavuus, joka heikentää pysyvästi hänen mahdollisuuksiaan saada sopivaa työtä, säilyttää työpaikka ja edetä uralla. Pitäisi olla itsestään selvä asia, että jokainen meistä, tai heistä, on oikeutettu saamaan toisen ihmisen tukea silloin kun sitä tarvitsee ja sen verran, kuin sitä tarvitsee. Kukaan meistä ei ole täydellinen. Kaikki me tarvitsemme toisen ihmisen tukea, joskus enemmän ja toisinaan Työssäkäyntiavustajat 2010, Lapuan kristillinen opisto. vähemmän. Kukaan ei pärjää yksin tässä maailmassa. Toisaalta, kaikilla meillä ihmisillä on velvollisuus ja oikeus osallistua yhteisiin asioihin kykyjensä mukaan. Kaikki ovat oppivelvollisia ja saavat, tai ainakin kaikkien pitäisi saada, sopivaa opetusta ja tukea siihen. Miksi tällainen oikeus, velvollisuus loppuisi koulun jälkeen? Omasta mielestäni kaikkien tulee kantaa kortensa kekoon myös työelämässä - kykyjensä ja voimiensa mukaan, josta seuraa tietysti oikeus niihin etuihin, kuten palkkaan, joita työelämä tuo mukanaan. Jokainen ihminen saa myös tyydytystä ja merkitystä elämälleen, voidessaan olla osallinen työyhteisöstä ja olla sen tarpeellinen jäsen. Hän saa myös rahaa omiin tarpeisiinsa. Meillä on velvollisuus auttaa ja tukea kanssaihmisiä, silloin kun se on tarpeen. Tällainen tuki voi olla myös työ, kuten työssäkäyntiavustajan, eräänlaisen rinnallakulkijan, työ. Koko yhteiskunta hyötyy tuetusta työllistymisestä. Laitokset ovat kalliita ja niissä menevät monet kyvyt hukkaan. Laitoksissa, ei tuotteiden kysyntä ja tarjonta aina kohtaa. Usein on jumituttu tiettyihin toimintoihin, joita vajaakuntoiset ovat perinteisesti tehneet. eikä osata, tai uskalleta lähteä etsimään uutta, laitoksen ulkopuolelta. Ajat ovat muuttuneet ja kaikkien täytyy pysyä ajan tasalla. Laitokset ovat tietenkin hyviä paikkoja niille, jotka niitä todella tarvitsevat, mutta mielestäni kaikkia erilaisia ihmisiä ei tarvitse piilottaa erityisiin, heille tarkoitettuihin paikkoihin, silloin, kun he voivat olla - tuen turvin - normaalissa työelämässä mukana, tehdä tarpeellista työtä, käyttää kykyjä, joita heillä on ja ansaita rahaa omiin tarpeisiinsa. Kun harjoittelussani olin tullut niin pitkälle, että asiakkaani oli tekemässä harjoittelusopimusta työnantajan kanssa, kirkastui ajatus tuetun työn merkityksestä: Voi sitä ylpeyttä, mikä näkyi asiakkaani silmistä ja koko olemuksesta, kun hän tikkukirjaimilla kirjoitti nimensä elämänsä ensimmäiseen työsopimukseen. Saman huomasi myös työnantaja, joka selvästi sai hyvää mieltä, kun voi olla antamassa jotakin toiselle ihmiselle, samalla kun saa uskollisen työntekijän itselleen. Oli mukava kuulla, että sopivaa työtä kyllä löytyy ja asiakkaani voi rauhassa harjoitella sen tekemistä. Olin todella ylpeä asiakkaastani ja tyytyväinen siitä, että saan olla hänen tukenaan tällaisena hetkenä ja kulkea hänen rinnallaan hänen ensimmäisessä työpaikassaan. Nyt on asiakkaallani työharjoittelupaikka, kuten kaikilla muillakin hänen ikäisillään nuorilla. Nyt hän on osallinen siitä, mistä on kuullut muiden puhuvan. Kyllä minä osaan, hän sanoi, kun lähdimme harjoittelusopimuksen kunniaksi pullakahville. Mieleeni tuli Tommy Tabermanin runo, jossa hän pohtii ihmisenä olemista toiselle ihmiselle: Ihminen tarvitsee ihmistä ollakseen ihminen ihmiselle ollakseen itse ihminen. Lämpimin peitto on toisen iho, toisen ilo on parasta ruokaa. Emme ole tähtiä, taivaan lintuja. Olemme ihmisiä, osa pitkää haavaa. Ihminen tarvitsee ihmistä. Ihminen ilman ihmistä on vähemmän ihminen ihmiselle, vähemmän kuin ihminen voi olla Ihminen tarvitsee ihmistä. 19

20 Markku Hassinen Valtakunnallinen työpajayhdistys toiminnanjohtaja Työelämän tilkkutäkki Markku Hassinen. Suomalaisen työelämän kehittäminen on viimevuosina heijastellut hyvin yleistä yhteiskunnallista keskustelua. Vastapuolina ovat ihmiset, henkilöt ja tahot, jotka haluavat rakentaa monialaisia palveluja heikosti työelämään ja koulutukseen sijoittuvien turvaksi ja ne jotka haluavat rakentaa täydellistä järjestelmää. Viimeksi mainitut kuuluvat niihin, jotka näkevät pitkään jatkuneen työttömyyden ja sosiaalisen ahdingon olevan enemmän yksilön kuin yhteiskunnan ongelma. Yksilöä tuetaan ja kannustetaan erilaisilla leikkureilla ja sanktioilla, jotta se perimmäinen laiskuuden ja saamattomuuden asenne saataisiin häädettyä. Täydellistä järjestelmää on rakennettu jo kautta ihmiskunnan historian. Kun katolisen kirkon ja tieteen intressit kolahtivat yhteen luvun lopussa, päätettiin uhrata tähtitieteilijä Giordano Bruno, joka poltettiin noitana vuonna Kirkko oli la machina perfetto, eikä sen perusteita voitu asettaa kyseenalaiseksi. Suomalaisen työelämän pysyväksi piirteeksi on viime vuosina noussut se, että ihmistä kiertää toistuvasti työllistämistoimenpiteissä ja erilaisissa aktivointipalveluissa. Työttömien määrä on viimeiset kaksikymmentä vuotta pysynyt melkein vakiona. Taloudelliset nousukaudet eivät ole laskeneet työttömyyslukuja, harvoin on työttömien määrässä päästy alle Työttömyydestä kaikkine seurausilmiöineen on tullut Suomessa pysyvä olotila ja radikaalien rakenneuudistusten esittäjät yleensä ammutaan alas varsin nopeasti. Työttömyydestä on tullut pysyvä elämäntilanne suurelle joukolle ihmisiä, jos on uskominen tiedotusvälineitä. Viime vuoden lopulla marraskuun Helsingin Sanomissa TEM: in neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen esitti sangen lohduttoman kuvan suomalaisesta työttömyydestä. Hänen mukaansa suurin osa pitkään työttömistä olleista on tuomittu pysyvän työttömyyden olotilaan ja mitkään keinot eivät edistä näiden ihmisten työllistymistä. Samantyyppisen näkemyksen esitti viime syksynä Mikkelissä Ilkka Taipale, joka sanoi, että pitkäaikaistyöttömistä pitäisi päästää välittömästi eläkkeelle ainakin henkilöä. Työttömien joukkoon kuuluu kaiken ikäisiä ihmisiä ja viime vuosina varsinkin nuorten tilanne on heikentynyt monella tavalla. Työmarkkinat imevät nopeasti ne nuoret, jotka pystyvät kouluttautumaan ammatillisesti, mutta THL: n mukaan Suomessa on myös n nuoren ryhmä, joka ei ole perinteisillä keinoilla nopeasti nostettavissa työelämään. Näiden nuorten kohdalla toimeentulotuen uudet leikkurit eivät ainakaan toimi mitenkään kannustavina signaaleina järjestelmän suunnalta. Poliittisen keskustelun yhdeksi ydinkäsitteeksi on noussut ns. tempputyöllistäminen, jota on pontevasti vastustettu eduskunnan lehtereillä. Samanaikaisesti on myös heitetty kitkerää kritiikkiä kolmannen sektorin järjestöjen työllistämistoimia kohtaan. Varsinkin yhdistyksiä on syytetty siitä, etteivät ne kykene tarjoamaan pitkäaikaisia työpaikkoja. Mitään korvaavaa tai parempaa vaihtoehtoa ei kuitenkaan ole esitetty. Kolmannen sektorin taakaksi alkaa myös nousta liiketoiminnan ja yleishyödyllisyyden ristiriita. Verottajan päätökset ja EU: n linjaukset julkisesta tuesta ajavat järjestöjä yhä ahtaampaan segmenttiin. Uudella tulevalla eduskunnalla onkin paljon pohdittavaa, jos kaikki kolmannen sektorin toiminta ja koko perinteinen tempputyöllistämisen palvelukirjo halutaan ajaa alas. Työttömien määrä ei ainakaan vähene Suomessa ja vaarana on, että polarisoituminen ja yleinen sosiaalinen kurjistuminen entisestään lisääntyy. Mitä on siis tehtävissä? Kansallisen työvoimapolitiikan painopiste on siirtynyt selkeästi avoimien työmarkkinoiden suuntaan. Kehitystä on tuettu työvoimahallinnon taholta suuntaamalla palkkatukea entistä enemmän yrityksille. Samaan aikaan käydään keskustelua myös suomalaisten välityömarkkinoiden kehittämisestä ja strategiasta. Perinteiset työvoimapoliittiset koulutusja aktivointimallit tullaan arvioimaan uudelleen. Siinä pohdinnassa monet perinteiset kolmannen sektorin toimijat ja järjestöt joutuvat kirjoittamaan omat strategiansa uudelleen. Yksi suurimpia kysymyksiä suomalaisessa työvoimapolitiikassa tulee olemaan työllistymiseen liittyvien palvelujen suhde muuhun palveluverkostoon. Sosiaalisen työllistämisen kentän toimijoiden yhteinen viesti on, että pitkään työttöminä olleita ihmisiä tuetaan parhaiten vain monialaisilla ja räätälöidyillä palveluilla. Palvelujen kirjo voi vaihdella asiakkaan tarpeiden mukaan. Viimeaikaiset tutkimukset todistavat myös, että työvoimapoliittisilla keinoilla ja ammatillisen koulutuksen avulla pystytään parhaiten tukemaan ihmisiä 20

21 heti työttömyyden alkuvaiheessa. Työttömyyden pitkittyessä tarvitaan tueksi myös muiden viranomaisten palveluja. Moniammatillisen yhteistyön voima työllisyyden hoidossa ymmärrettiin aikanaan Tanskassa ja tulokset olivat myös EU maiden keskinäisessä vertailussa erittäin hyviä. Asiakkaiden avoimille työmarkkinoille sijoittuminen ja siellä pysymisen erilaiset tukitoimet tulevat olemaan sosiaalisen työllistämisen toimijoiden tulevaisuuden suurimmat haasteet. Ikäluokkien pienentyminen ja muutaman vuoden kuluttua alkava kiihtyvä eläköityminen asettavat työvoimapolitiikalle suuria haasteita. Työnantajien näkökulmasta on luonnollista, että suomalainen työttömien työvoimareservi saadaan työmarkkinoiden käyttöön. Samaan aikaan pitää myös hyväksyä se, että maahamme tulee entistä enemmän työvoimaa muualta maailmalta. Tämä muuttaa myös sosiaalisen työllistämisen toimijoiden toimintatapoja. Tuettu työllistyminen ja työvalmentajan palvelut yrityksille ovat erittäin hyviä kehityksen kärjessä kulkevia keinoja ja menetelmiä. Myös työpajakentällä kehitetään tällä hetkellä ns. seinättömien pajojen toimintaa ja tavoitteena on viedä pajatoiminta yhä lähemmäksi työelämää ja ammatillista koulutusta. Suuri keskustelu suomalaisen työelämän tasa-arvoisuudesta pitää myös käydä uudestaan, sillä edelleenkin osatyökykyisten mahdollisuudet sijoittua työelämään ovat rajalliset. Varsinkin työkyvyttömyyseläkkeellä olevien joukossa olisi paljon sellaisia, jotka haluaisivat palata työelämään. Tulevan hallituskauden keskeisiä kysymyksiä tulevat olemaan myös sosiaalisen työllistämisen keinojen ja merkityksen selvittäminen. Välityömarkkinoiden roolia tulee selkeyttää ja siinä keskustelussa pitää myös luoda visio joustavista työmarkkinoista. Professori Asko Suikkanen on esittänyt v tekemässään välityömarkkinaselvityksessä voimakasta kritiikkiä suomalaista työvoimapolitiikkaa kohtaan. Suikkasen näkemyksen mukaan suomalainen työvoimapolitiikka on kapeaa ja reaktiivista. Työn tarjoamisen sijaan Suomessa hoidetaan suurella koneistolla työttömyyden aiheuttamia vaurioita ja TE toimistojen palvelut keskittyvät lähinnä etuuksien jakamiseen. Suikkasen näkemyksen mukaan pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota elämän suuriin nivelvaiheisiin ja siirtymiin, joiden huomioiminen ehkäisisi ihmisten tipahtamisen palvelujen ulottumattomiin. Tämä tarkoittaisi myös suurta remonttia suomalaisessa hallintoja palvelukulttuurissa. Haasteita tulee myös sosiaalisen työllistämisen kentän toimijoille, sillä nykytilanteessa toimijat usein kutovat enemmän viranomaisten tilkkutäkkiä kuin toteuttavat asiakkaiden tarpeita. Suikkasen raportissa todetaan: Tälle vaihtoehtoinen malli olisi omaksua työelämään integroimisen voimavaramalli, jossa lähdetään niin yksilön jäljellä olevista voimavaroista, niiden kehittämisestä kuin myös paikallisilla työmarkkinoilla olevista mahdollisuuksista ja niiden kumppanuuteen perustuvasta hyödyntämisestä. Tässä meillä toimijoilla ja keskusjärjestöjen edustajilla on paljon tekemistä. Oman toiminnan uudelleen arviointi on usein kivuliasta, mutta tämän hetkinen yhteiskunnallinen tilanne antaa myös mahdollisuuksia muuttaa asioita. Kolmas sektori on tärkeässä roolissa tulevaisuudessa ja välityömarkkinoista voidaan kehittää yhdessä dynaaminen ja joustava eri työllistymisen muotojen välillä toimiva järjestelmä, joka huomioi elämän suuret nivelvaiheet ja siirtymät. Ei ole helppoa kun kaiken pitää muuttua. Tapio Kiminkinen luennoimassa Tuetun työllistymisen markkinoilla Lapualla. 21

22 Plymouthin historiaa meren rannalla. Drake Circus shopping center. Raisa Venäläistä onnittelemassa. Four Teachers.

23 Moon syysretkellä. Tuomo Lehtiniemen taidetta. Moon Piispalassa rannalla. Tulvii Pohjanmaa.

24 NYT ON VARASTO... KÄÄNNETTY VÄÄRIN PÄIN Asuste Sisustus Käsi- ja tilkkutyö, pitsiverho, penkkari ym. ym. kankaita... Siis kaikenlaista: maan ja taivaan väliltä!!! Ompelutarvikkeet, kanavatyöt, piirretyt liinat jne.. KAIKKI ALENNETTU tuu itte kattomaan! Myymälä avoinna Ma Pe 9 17 Soita jos tarvitset lisäaikaa! PIRKON HALLI Kortesjärvi Sinikka Pirkko Ylipelkolan Puutarha Ay kukkakauppapalvelut hautauspalvelut Nissintie 29 LAPPAJÄRVI

25 Lappajärven Osuuspankki Maneesintie 4 C, Lappajärvi Lappajärven konttori / p Itäkylän konttori / p Karvalan konttori / p POP Helsinki / p Ylihärmä - Isokyrö - Kauhava - Alahärmä Lapua PAIKKAKUNNAN MONIPUOLISIN OSTOSPAIKKA elintarvikeosasto vaateosasto kirjaosasto rautaosasto myymäläauto posti Elisa Shopit ABC A24 veikkaus RAY Härmän Taksipalvelu Oy Alahärmä TAKSI TAKSIBUSSI INVATAKSI Lomatapiola Luxuslomaa Lappajärvellä Traktoriurakointi Hannu Antintupa (040) kylvöurakointi maa- ja hiekanajo urakointi Mattilantie 17, Kortesjärvi Lappajärvi Runsas valikoima sisustamiseen matot verhokankaat päiväpeitteet koristetyynyt vahakankaat pöytäliinat suunnittelu- ja ompelupalvelu 25

26 Kauppakatu 6 Seinäjoki Kauppatie 60 Kauhava

27 Kauhavan VAIHTOMÖÖPELI (06) , Kauppatie 90, KAUHAVA ILMAINEN KOTIINKULJETUS Palvelemme Ma-To 9-17 Pe 9-18 La 9-14 Palvelemme ark la 8-18 su ERKINHEIMO ALAHÄRMÄ p , fax LAPPAJÄRVI p , fax Kortesjärven Apteekki Jääkärintie Kortesjärvi puh , fax avoinna ma-pe 9-17 la 9-13 Näkösi parhaaksi optikot ja silmälääkärit Lauttamuksentie 2, Kauhava Puh. (06) KAUHAVAN KIRKONKYLÄN APTEEKKI PALVELUKSESSANNE Ma-Pe 9-20 La 9-14 Su Kauppatie 86 Puh (Tokmannin talo) 27

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarina kaupunki THL 18.1.2010 Faktoja Kaarina kuuluu Turun seutuun Kaarinassa asukkaita: 31 000, josta työvoimaan kuuluvia

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

KELPO- muutosta kaivataan

KELPO- muutosta kaivataan KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,

Lisätiedot

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo on sosiaalihuollon erityispalvelujen asiakaslähtöinen osaaja, tuottaja ja kehittäjä. Eskoo on erikoistunut vammaispalveluihin ja lastensuojeluun.

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Viestejä valvontakentältä

Viestejä valvontakentältä Viestejä valvontakentältä Kotiin annettavat palvelut lapsiperheiden osalta 12.12.2016 1 Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaisen kotipalvelun saatavuus Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueella (säännöstöä

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille PALAPELI2-PROJEKTI 1.8.2008-31.12.2012 Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille Palapeli2-projektin tavoite saada hyvin ja tehokkaasti alkuun maahanmuuttajan kotoutumisja

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA Päivi Pienmäki-Jylhä Nuorisotakuu kunnissa Nuorten monialaiset ohjaus- ja palveluverkostot Etsivä nuorisotyö Työpajatoiminta Nuorisolain mukaiset nuorten

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2014 1 (5) Päätöshistoria 22.04.2014 469 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 15.11.2016 Heureka Nuorten ohjautuminen nuorten työpajatoimintaan ja muuta ajankohtaista työja elinkeinoministeriöstä Ari-Pekka Leminen, TEM Sisältöä

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0! Työllisyysyksikkö Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: työllisyysyksikkö 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0,0 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! työllisyysyksikkö 2 831 200,0 2 692 110,0 #JAKO/0!

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot