VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN. Kooste varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden kommentoinnista huhtikuussa 2016

Transkriptio

1 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Kooste varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden kommentoinnista huhtikuussa 2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden valmistelu käynnistyi Opetushallituksessa alkusyksystä Valtakunnallisen perusteasiakirjan on määrä valmistua lokakuun lopussa, ja siihen pohjaavat paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat otetaan käyttöön kunnissa lähtien. Perustetyötä on tehty laajassa yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Osana tätä yhteistyötä varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden luonnos lähetettiin kommentoitavaksi yhteensä 370 varhaiskasvatuksen järjestäjälle ja muulle yhteistyö- ja asiantuntijatahoille. Luonnosta oli mahdollisuus kommentoida asti. Kommentointi toteutettiin Webropol -järjestelmän kautta. Kyselyssä oli sekä strukturoituja vastausvaihtoehtoja että avoimia vastauskenttiä. Avoimissa vastauskentissä vastaajat saivat kertoa omin sanoin esimerkiksi siitä, mitä eri osa-alueiden kohdalla tulisi painottaa toisella tavalla tai mitä tulisi selkeyttää. Aluksi kysyttiin seuraavat kokonaisuuteen, sisällysluetteloon ja otsikointiin liittyvät kysymykset: Onko sisällysluettelon ilmentämä suunta oikea? Perustelut Onko otsikointi selkeä? Mitä tulisi selkeyttää? Mitä muuta haluaisitte sanoa perusteiden rakenteesta ja kokonaisuudesta? Kaikista perusteluonnoksessa olevista luvuista kysyttiin seuraavat kysymykset: Tukeeko luku varhaiskasvatuksen toteuttamista? Onko luvun ilmentämä uudistuksen suunta oikea? Onko luvun teksti ymmärrettävää? Ovatko luvun painopisteet oikeat? Mitä pitäisi tuoda esille tai painottaa toisella tavalla? Mitä muuta haluaisitte sanoa luvusta? Lukujen alaotsikoista sekä oppimiskokonaisuuksista kysyttiin lisäkysymys: Ovatko tekstin painopisteet oikeat? Mitä pitäisi lisäksi tuoda esiin tai painottaa toisella tavalla? Vastauksia Webropol -järjestelmän kautta saapui 237, joista 220 oli suomenkielisiä ja 17 ruotsinkielisiä. Osasta kaksikielisiä kuntia tuli yksi yhteinen vastaus. Vastausprosentti oli 64.

2 Kyselyyn vastasi yhteensä 136 kuntaa. Vastauksia tuli myös yksityisiltä varhaiskasvatuksen järjestäjiltä, yliopistoilta, ammattikorkeakouluilta, ammattioppilaitoksilta sekä erilaisilta yhdistyksiltä ja asiantuntijatahoilta. Myös muutamia huoltajia ja lapsia oli osallistunut kommentointiin. Jokainen avoin vastaus luettiin läpi ja ne kirjattiin yhteenvetomaisesti Excel-taulukkoon. Näin saatiin näkyväksi eri luvuissa painottuneet asiat. Seuraavassa esitellään vastauksia luonnoksen jokaisen luvun sekä alalukujen osalta erikseen. Myös laaja-alaisen osaamisen osa-alueista ja oppimisen alueista annetut vastaukset käsitellään erikseen. Koonnissa tarkastellaan avointen vastausten pääteemoja. Suomen- ja ruotsinkielisiä vastauksia ei erotella tässä koosteessa toisistaan. RAKENNE JA SISÄLLYSLUETTELO Onko sisällysluettelon ilmentämä uudistuksen suunta oikea? Uudistuksen suunta ei ole oikea: 0% Uudistuksen suunta ei ole kaikilta osin oikea: 3% En osaa sanoa: 1% Uudistuksen suunta on melko oikea: 21% Uudistuksen suunta on oikea: 75% Vastaajista 96 prosenttia piti uudistukseen suuntaa oikeana tai melko oikeana. Sisällysluettelo eteni vastaajien mielestä loogisesti ja luonnoksen rakenne oli selkeä ja hyvin jäsennelty. Vastaajat kokivat, että kokonaisuus oli helposti hahmotettavissa. Vastaajat näkivät kuitenkin rakenteellisen selkiyttämisen tarvetta erityisesti luvuissa 2 ja 4. Lisäksi luonnoksen teksti kaipaa toistojen poistamista ja paikoin tiivistämistä. Tekstissä olevia käsitteitä tulisi myös avata enemmän ja tekstiä muokata paikoin selkokelisemmäksi. Lisäksi vastaajat toivoivat tekstin rinnalle kuvioita hahmottamaan kokonaiskuvaa. Onko otsikointi selkeä? Otsikointi ei ole selkeä: 0% Otsikointi ei ole kaikilta osin selkeä: 6% En osaa sanoa: 2% Otsikointi on melko selkeä: 33% Otsikointi on selkeä: 59% 2

3 Vastaajista 59 prosenttia koki otsikoinnin selkeäksi ja 33 prosenttia melko selkeäksi. Vastaajat kokivat hyväksi otsikointien yhteneväisyyden esiopetuksen opetussuunnitelmaan. Pääosin otsikoita pidettiin informatiivisina, mutta osaa otsikoista toivottiin kuvailevampaan muotoon. Lisäksi otsikointien kielimuotoa toivottiin yhteneväisemmäksi. LUKU 1: VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITELMAN PERUSTEET JA PAIKALLISET VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAT Tukeeko luku 1 varhaiskasvatuksen toteuttamista? Suurin osa vastaajista (94 %) oli sitä mieltä, että luku 1 tukee varhaiskasvatuksen toteuttamista. Vastaajat kokivat, että luku ohjaa selkeästi varhaiskasvatussuunnitelmien tekoa eri tasoilla (n = 15) ja että luku tukee varhaiskasvatuksen toteuttamista arjessa (n = 11). Lisäksi kiitosta sai se, että luvussa linjataan ja avataan varhaiskasvatuslain keskeiset asiat (n = 11). Kehittämisehdotuksena vastaajat toivat esiin, että tekstissä tulisi avata ja selkeyttää lastentarhanopettajan roolia lasten varhaiskasvatussuunnitelmien teossa (n = 11). Onko luvun 1 ilmentämä uudistuksen suunta oikea? 3

4 Uudistuksen suunta koettiin pääosin oikeaksi (72 %) tai melko oikeaksi (23 %). Erityisen hyväksi koettiin pedagogiikan painottaminen sekä lapsen nostaminen keskiöön läpi koko asiakirjan. Lisäksi vastaajat kokivat myönteiseksi sen, että lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tekoa ohjataan tekstissä selkeästi (n = 5). Jotkut vastaajat toivoivat kuitenkin myös hoidon ja huolenpidon korostamista pedagogiikan rinnalla (n = 4). Onko luvun 1 teksti ymmärrettävää? Vastaajien mielestä luvun teksti oli pääosin helposti ymmärrettävää ja helppolukuista. Tekstin koettiin olevan informatiivista ja tukevan paikallisten varhaiskasvatussuunnitelmien laadintaa. Vastaajat antoivat jonkin verran konkreettisia tekstiin liittyviä muokkausehdotuksia koskien tekstin rakennetta ja selkeyttä. Erityisesti toivottiin tekstin tiivistämistä ja toistojen poistamista. Lisäksi vastaajat toivoivat käsitteiden määrittelyä. Myös lastentarhanopettajan roolia perhepäivähoidon puolella tulisi selventää (n = 11). LUKU 2. VARHAISKASVATUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET Tukeeko luku 2 varhaiskasvatuksen toteuttamista? 4

5 Suurin osa vastaajista (91 %) koki luvun 2 tukevan varhaiskasvatuksen toteuttamista. Pedagogiikan painottaminen ja varhaiskasvatuksen tavoitteet saivat vastaajilta erityistä kiitosta (n = 5). Vaikka lukuun oltiin pääsääntöisesti hyvin tyytyväisiä, vastaajat antoivat myös kehittämisehdotuksia liittyen esimerkiksi käsitteiden määrittelyyn ja tekstin selkeyttämiseen. Lisäksi toivottiin luvun rakenteen ja jaottelun tarkistamista. Onko luvun 2 ilmentämä uudistuksen suunta oikea? Vastaajista 70 prosenttia koki uudistuksen suunnan oikeaksi ja 24 prosenttia melko oikeaksi. Uudistuksen hyvinä puolina pidettiin esimerkiksi arjen merkityksen huomioimista oppimisen ja hyvinvoinnin kannalta sekä eri tahojen kanssa tapahtuvan yhteistyön kuvaamista. Vastaajat painottivat uudistuksessa muun muassa hoidon tärkeyttä ja merkitystä varhaiskasvatuksessa. Onko luvun 2 teksti ymmärrettävää? Luvun 2 teksti koettiin suurimmalta osin ymmärrettäväksi (71 %) tai melko ymmärrettäväksi (20 %). Kehittämisehdotukset liittyivät enimmäkseen käsitteiden epäselvyyteen. Uusia ja laajoja käsitteitä pyydettiin avaamaan (esimerkiksi inkluusio, ekososiaalinen sivistys sekä kielipesä ). Lisäksi kehotettiin välttämään monitulkintaisten käsitteiden ja ilmaisujen käyttöä tekstissä. Kasvattaja - käsitteen käyttöä kommentoitiin runsaasti ja sen sopivuutta asiakirjaan pohdittiin. Useat vastaajat toivoivat kasvattaja -käsitteen korvaamista toisella. 5

6 2.2 VARHAISKASVATUKSEN ARVOPERUSTA Ovatko luvun 2.2 painopisteet oikeat? Vastaajista yhteensä 95 prosenttia näki luvun painopisteiden olevan oikeita tai melko oikeita. Vastaajat kokivat, että arvoperustan määrittely on oikeansuuntainen ja ajankohtainen. Erityisesti lapsuuden merkityksen, kestävän kehityksen sekä ekologisuuden edistämisen periaatteiden esille nostaminen saivat kiitosta. Vastaajat esittivät useita konkreettisia kehittämisehdotuksia sekä sisältöihin että ilmaisuun liittyen. Laajoja käsitteitä ja ilmaisuja pyydettiin avaamaan konkreettisemmiksi (esimerkiksi ilmaisu kauneudentaju herätti pohdintoja). Lisäksi erityisesti kiusaamisteemasta ja kiusaamisen ehkäisemisestä toivottiin enemmän tekstiä (n = 6). 2.3 OPPIMISKÄSITYS Ovatko luvun 2.3 painopisteet oikeat? Oppimiskäsitysluvun katsottiin tukevan nykyistä oppimiskäsitystä. Painopisteet olivat 83 prosentin mielestä oikeat ja 14 prosentin mielestä melko oikeat. Osa vastaajista toivoi, että leikin merkityksellisyyttä ja monimuotoisuutta korostettaisiin vielä painokkaammin tekstissä (n = 5), mutta vastaavasti toiset kokivat, että leikki ja lapsille ominainen tapa toimia oli hyvin huomioitu (n = 6). Lisäksi muutamat vastaajat toivoivat oppimisteorioiden esiin tuomista tekstissä. 6

7 2.4. VARHAISKASVATUS OSANA LAPSEN KASVUN JA OPPIMISEN POLKUA Ovatko luvun 2.4 painopisteet oikeat? Vastaajat kokivat luvun painopisteet pääosin oikeiksi (81 %) tai melko oikeiksi (15 %). Eniten pohdintaa herättivät osiot, jotka käsittelivät tiedonsiirtoa (n=8) sekä neuvolan kanssa tehtävää yhteistyötä (n=6). Molemmissa vastaajat toivoivat käytäntöjen ja säännösten avaamista tekstissä. Kiitosta luku sai esimerkiksi siitä, että siirtymien merkitystä oli tuotu hyvin esiin. 2.5 YHTEISTYÖ VARHAISKASVATUKSESSA Ovatko luvun 2.5 painopisteet oikeat? Vastaajat kokivat yhteistyötä käsittelevän luvun suurimmaksi osaksi hyväksi. Vastaajista 67 prosenttia arvioi painopisteet oikeiksi ja 25 prosenttia melko oikeiksi. Vanhempien osallisuuden merkityksen korostaminen koettiin hyväksi (n = 4). Vaikka palautteen antajat kokivat kokonaisuuden positiiviseksi, vastauksissa tuli esiin runsaasti erilaisia ehdotuksia ja pohdintoja. Erityisesti kasvatuskumppanuus - käsitteen poisjättöä asiakirjasta kritisoitiin useissa kommenteissa (n = 12). Lisäksi huoltajien kanssa tehtävästä yhteistyöstä toivottiin lisää tekstiä. 7

8 2.6. VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTAMUODOT Ovatko luvun 2.6 painopisteet oikeat? Vastaajat olivat lukuun pääsääntöisesti tyytyväisiä. 71 prosenttia vastaajista koki luvun painopisteet oikeiksi ja 20 prosenttia melko oikeiksi. Parannusehdotukset koskivat erityisesti tekstin sisältöä. Vastaajat toivoivat enemmän kuvausta eri toimintamuotojen rooleista ja erityispiirteistä. Erityisesti perhepäivähoidosta (n = 7), ryhmäperhepäivähoidosta (n = 3) ja vuorohoidosta (n = 6) toivottiin enemmän tekstiä. Lisäksi vastaajat pohtivat lastentarhanopettajan roolia perhepäivähoidossa. 2.7 PEDAGOGISESTI PAINOTTUNUT VARHAISKASVATUS Ovatko luvun 2.7 painopisteet oikeat? Luku koettiin 72 prosentin mielestä oikeaksi ja 21 prosentin mielestä melko oikeaksi. Vastaajat kokivat positiiviseksi esimerkiksi sen, että pedagogiikka oli nostettu keskiöön ja sen merkitystä myös arjen hoito- ja kasvatustilanteissa oli painotettu. Kehittämisehdotuksia antaneet vastaajat kiinnittivät erityisesti huomiota hoito -käsitteeseen ja hoidon määrittelyyn. Hoidon toivottiin nousevan enemmän esiin läpi asiakirjan ja sen tärkeyttä varhaiskasvatuksessa toivottiin korostettavan. Vastaajat pohtivat hoiva -käsitteen käyttöä hoito -käsitteen sijaan. 8

9 2.8. KIELI JA KULTTUURI Ovatko luvun 2.8 painopisteet oikeat? Luvun painopisteet koettiin pääosin oikeiksi (70 %) tai melko oikeiksi (20 %). Palaute oli pääosin positiivista ja erityisesti kulttuurinen moninaisuus -termin käyttö tekstissä sai kiitosta. Tekstin kehittämistoiveina vastaajat nostavat esiin erityisesti lisämäärittelyä tarvitsevia käsitteitä (esimerkiksi kielipesä (n = 14)). Lisäksi muutamat vastaajat kokivat tekstin otsikoinnin olevan liian laaja suhteessa tekstiin ERITYISIÄ KASVATUSSUUNTAUKSIA VARHAISKASVATUKSESSA Ovatko luvun 2.9 painopisteet oikeat? Erityisiä kasvatussuuntauksia käsittelevää tekstiä piti vastaajista 72 prosenttia painopisteiltään oikeana ja 17 prosenttia melko oikeana. Pohdintoja vastaajissa herätti eniten osuus, joka käsitteli maailmankatsomukseen tai kasvatusjärjestelmän taustalla olevaan arvo- ja kasvatusfilosofiseen järjestelmään sitouttamista (n = 11). Vastaajat kaipasivat lisäavausta mainittuun kohtaan tekstissä. Lisäksi vastaajat ehdottivat erilaisia otsikointimahdollisuuksia Erityisiä kasvatussuuntauksia otsikon tilalle. 9

10 LUKU 3. VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTAKULTTUURI Tukeeko luku 3 varhaiskasvatuksen toteuttamista? Vastaajat olivat lähes yksimielisiä siitä, että luku 3 tukee varhaiskasvatuksen toteuttamista. Vastaajat pitivät lukua informatiivisena ja selkeänä kokonaisuutena. Varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin nostaminen esiin ja omaksi luvukseen sai kiitosta vastaajilta. Positiiviseksi koettiin myös asiakirjan yhteneväisyys esiopetuksen opetussuunnitelman kanssa. Tämän katsottiin tukevan eheän jatkumon muodostumista varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ja perusopetuksen välille. Vaikka vastaajat olivatkin enimmäkseen tyytyväisiä lukuun, toivottiin johtamisesta lisää tekstiä (n=6). Johtaminen koettiin yleisesti tärkeäksi osa-alueeksi ja sitä toivottiin painotettavan enemmän. Onko luvun 3 uudistuksen suunta oikea? Luvun 3. uudistuksen suunta koettiin suurimmalta osin oikeaksi (84 %) tai melko oikeaksi (13 %). Kommentit olivat monipuolisia ja vastaajat olivat tyytyväisiä esimerkiksi toimintakulttuurin esiin nostamisesta ja osallisuuden korostamisesta. Kehittämisehdotuksissa toivottiin esimerkiksi tunnetaitojen korostamista. 10

11 Onko luvun 3 teksti ymmärrettävää? Vastaajista 81 prosenttia koki tekstin ymmärrettäväksi ja 16 prosenttia melko ymmärrettäväksi. Kehittämisehdotuksina vastaajat antoivat konkreettisia tekstinmuokkausehdotuksia, esimerkiksi tekstissä esiintyvien päällekkäisyyksien tarkistamista sekä epäselvien ilmauksien tarkempaa määrittelyä. Luvussa esiintyvää terminologiaa toivottiin avattavan, esimerkiksi inkluusio -termille kaivattiin määritelmää (n = 7). LUKU 3.1 TOIMINTAKULTTUURIN MERKITYS JA LUKU 3.2 TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMINEN JA SITÄ OHJAAVAT PERIAATTEET Ovatko toimintakulttuurin merkitystä ja kehittämistä käsittelevien lukujen 3.1 ja 3.2 painopisteet oikeat? Toimintakulttuurin merkitystä ja kehittämistä käsittelevässä luvussa 78 prosenttia vastaajista koki painopisteet oikeaksi ja 21 prosenttia melko oikeaksi. Vastaajat kokivat, että painopisteet ovat ajan hengen mukaiset. Vastaajat olivat erityisesti tyytyväisiä toimintakulttuurin, pedagogiikan ja leikin keskeisestä asemasta tekstissä (n = 9). Kehittämisehdotuksissa vastaajat toivoivat erityisesti johtamista ja johtajan roolia käsiteltävän lisää. Lisäksi vastaajat kokivat luvun tekstin olevan paikoitellen ympäripyörää ja kaipaavan konkretiaa ja selkeyttämistä. 11

12 LUKU 3.3 VARHAISKASVATUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖT Ovatko luvun 3.3 painopisteet oikeat? Vastaajista 74 prosenttia koki luvun painopisteet oikeiksi ja 21 prosenttia melko oikeiksi. Lukuun oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä ja esimerkiksi ekologisuuden ja pienryhmätoiminnan tärkeyden esiin nostaminen koettiin positiiviseksi. Kehittämisehdotuksia tuli erityisesti tietotekniikan käyttöön liittyviin osioihin. Esimerkiksi lasten omien tietoteknisten laitteiden käyttö varhaiskasvatuksessa herätti muutamissa vastaajissa kritiikkiä. Lisäksi vastaajat toivoivat laajemmin erilaisten oppimisympäristöjen kuvausta tekstiin (n = 5) sekä enemmän psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristöjen huomioimista (n = 4). LUKU 4. VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGISEN TOIMINNAN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINEN Tukeeko luku 4 varhaiskasvatuksen toteuttamista? Kyselyyn vastaajista 95 prosenttia oli sitä mieltä, että luku tukee varhaiskasvatuksen toteuttamista. Avovastauksissa vastaajat kiittelivät erityisesti leikin merkityksen (n=6), lapsen osallisuuden (n=6) ja pedagogisuuden (n=7) vahvistamista. Myös havainnoinnin, arvioinnin ja dokumentoinnin nostaminen esiin ja omaksi luvukseen sai positiivisia kommentteja vastaajilta (n=5). Luvussa 4 tulisi vastaajien 12

13 mielestä vielä kiinnittää huomiota pienryhmätyöskentelyn painottamiseen (n=3) sekä lasten eri ikä- ja kehitysvaiheiden huomioimiseen tekstissä paremmin (n=3). Onko luvun 4 ilmentämä uudistuksen suunta oikea? Vastaajista 95 prosenttia oli sitä mieltä, että luvun neljä uudistuksen suunta oli oikea tai melko oikea. Lapsen osallisuus (n=8) ja leikki (n=9) nousivat vastauksissa myönteisinä painotusalueina esiin. Vastaajien mielestä tekstissä tulisi selkeämmin painottaa lastentarhanopettajan vastuuta toiminnan pedagogisesta suunnittelusta (n=3). Onko luvun 4 teksti ymmärrettävää? 77 prosenttia vastaajista näki luvun neljä tekstin olevan ymmärrettävää ja 17 prosenttia melko ymmärrettävää. Luku oli vastaajien mielestä selkeästi kuvattu, mutta osa vastaajista koki siinä olevan jonkin verran turhaksi koettua toistoa (n=5). Lisäksi Varhaiskasvatuksen pedagoginen viitekehys - kuviota ja sen periaatetta toivottiin avattavan paremmin tekstissä (n=5). 13

14 4.1 MONIPUOLISET TYÖTAVAT Ovatko luvun 4.1 painopisteet oikeat? 83 prosenttia vastaajista koki Monipuoliset työtavat -luvun painopisteiden olevan oikeita ja 15 prosenttia melko oikeita. Vastaajat toivoivat tekstissä huomioitavan paremmin esimerkiksi lasten eri ikävaiheita ja herkkyyskausia eri työtapojen kuvauksissa (n=4). Myös projektimaista työskentelyä ja eheyttävää opetusta tulisi vastaajien mielestä painottaa enemmän varhaiskasvatuksen työtapoina. 4.2 HAVAINNOINTI, DOKUMENTOINTI JA ARVIOINTI Ovatko luvun 4.2 painopisteet oikeat? Suurin osa vastaajista piti havainnointia, dokumentointia ja arviointia käsittelevää tekstin painopisteitä oikeina (72 %) tai melko oikeina (21 %). Vastaajat toivoivat kasvattajan oman työn itsearvioinnin painottamista (n=6), konkreettisempia välineitä arviointiin (n=5) sekä lapsen osallisuuden vahvistamista osana havainnoinnin, dokumentoinnin ja arvioinnin tekemistä (n=4). Vastaajat myös ehdottivat otsikon muokkaamista muotoon pedagoginen dokumentointi ja arviointi (n=4). 14

15 4.3 LEIKKI KEHITYKSEN, OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN LÄHTEENÄ Ovatko luvun 4.3 painopisteet oikeat? Luku sai paljon kiitosta avoimissa vastauksissa ja suurin osa vastaajista piti painopisteitä oikeina (88 %) tai melko oikeina (8 %). Vastaajat näkivät tärkeänä, että leikille on kirjoitettu oma lukunsa, jossa leikin tärkeyttä varhaiskasvatuksessa painotetaan. (n=23) Vastaajat näkivät myös hyvänä, että kasvattajan osallistumisen tärkeyttä tuodaan tekstissä esiin, mutta osa vastaajista toivoi kasvattajan aktiivista roolia leikin ohjaajana painotettavan vielä enemmän (n=6). Myös ohjattua ja suunnitelmallista pedagogista leikkiä tulisi vastaajien mielestä avata ja painottaa enemmän (n=4). 4.4 LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Ovatko luvun 4.4 painopisteet oikeat? Vastaajat kiittelivät laaja-alaisen osaamisen olevan hyvin kuvattu ja sen painopisteiden nähtiin olevan pääosin oikeita (76 %) tai melko oikeita (17 %). Kiitosta luku sai tekstin yhteneväisyydestä Esiopetuksen opetussuusuunnitelman perusteiden laaja-alaisen osaamisen kuvauksen kanssa. Sosiaalisia, vuorovaikutus- ja tunnetaitoja tulisi kuitenkin vastaajien mielestä huomioida ja painottaa tekstissä enemmän (n=8). Teknologiataitojen nähtiin painottuvan joissain osioissa liikaa (n=4). Vastaajat toivoivat myös selkeyttävää kuviota laaja-alaisen osaamisen eri osa-alueista (n=4). 15

16 Ovatko luvun Ajattelu ja oppimaan oppiminen painopisteet oikeat? Lähes kaikki vastaajista olivat sitä mieltä, että luvun painopisteet olivat oikeita (80 %) tai melko oikeita (17 %). Vastaajat kiittelivät avovastauksissa monia erilaisia asioita, esimerkiksi kasvattajan aktiivisen ja sensitiivisen toimintatavan sekä lasten omien mielenkiinnon kohteiden ja aktiivisen roolin painottamista. Vastaajat myös kiittelivät tekstissä painotettavan lapsen itseluottamuksen tukemista. Luku sai melko vähän kehittämisehdotuksia vastauksissa. Vastaajat ehdottivat otsikon muuttamista muotoon Ajattelu ja oppiminen esiopetuksen opetussuunnitelmassa olevan samansisältöisen luvun tapaan (n=3). Ovatko luvun Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu painopisteet oikeat? Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä että luvun painopisteet olivat oikeat (79 %) tai melko oikeat (17 %). Vastauksissa kiiteltiin esimerkiksi sukupuolisensitiivisyyden painottamista, uskonnottomuuden mainitsemisen tasavertaisena katsomuksena sekä kulttuurien moninaisuus -käsitettä. Vuorovaikutustaitoja sekä tunteisiin ja niiden käsittelyyn liittyviä taitoja toivottiin painotettavan enemmän luvun sisällössä (n=8). Muutamat vastaajat toivoivat myös uskonto- ja katsomuskasvatuksen selkiyttämistä tai poistamista. 16

17 Ovatko luvun Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot painopisteet oikeat? Vastaajat kokivat luvun painopisteiden olevan oikean suuntaisia; 81 prosenttia näki painopisteiden olevan oikeita ja 15 prosenttia melko oikeita. Luvun sisältö nähtiin hyvin tärkeänä ja sen myönteisestä kirjoitussävystä pidettiin. Vastaajat toivoivat kuitenkin lisää sisältöä tunnetaidoista (n=5). Tekstissä toivottiin myös painotettavan enemmän yhteistyötä huoltajien kanssa (n=7). Ovatko luvun Monilukutaito painopisteet oikeat? Painopisteet olivat 75 prosentin mielestä oikeita ja 16 prosentin mielestä melko oikeita. Avovastauksissa tuli esiin, että luku koettiin hieman vaikealukuiseksi (n=7) ja esimerkiksi monilukutaito -käsite jää osalle vastaajista hieman epäselväksi. Vastaajat toivoivat lisäksi luvun sisällössä huomioitavan pienimpiä lapsia paremmin (n=4). Luku sai myös kiitosta, sillä sen katsottiin olevan nykyaikainen ja vastaavan nyky-yhteiskunnan vaatimuksiin. 17

18 Ovatko luvun Tieto- ja viestintäteknologia painopisteet oikeat? Luku herätti jonkin verran sisällöllistä kritiikkiä, mutta 74 prosenttia vastaajista katsoi sen painopisteiden olevan kuitenkin oikeita ja 17 prosenttia melko oikeita. Osa vastaajista (n=8) katsoi, että tieto- ja viestintäteknologiaa ei tulisi nostaa varhaiskasvatuksessa esiin, vaan se kuuluisi vasta esiopetuksen ja peruskoulun sisältöihin. Vastaajat olivat myös huolissaan, että tietotekniikan painotus eriarvoistaa päiväkoteja, mikäli kaikilla yksiköillä ei ole samanlaisia teknisiä resursseja käytössään (n=7). Vastaajat ehdottivatkin lukuun lisää sisältöä tai luvun siirtämistä Monilukutaito luvun alle. Ovatko luvun Osallistuminen ja vaikuttaminen painopisteet oikeat? Luvun painopisteisiin oltiin tyytyväisiä, sillä 98 prosenttia vastaajista näki niiden olevan oikeita tai melko oikeita. Luvun sisältö nähtiin tärkeänä ja sen koettiin olevan kirjoitettu selkeästi. Sisällöllisesti esimerkiksi lapsen osallisuuden korostaminen sai kiitosta. Osallistuminen ja osallisuus käsitteiden määrittelyä toivottiin. Lisäksi tekstien vaikeita lauserakenteita (n=5) ehdotettiin selkiytettävän ja toistoa aikaisempiin lukuihin (n=5) karsittavan. 18

19 4.5 OPPIMISEN ALUEET Ovatko luvun 4.5 painopisteet oikeat? Luvun painopisteisiin oltiin hyvin tyytyväisiä, sillä 99 prosenttia vastaajista näki niiden olevan oikeat tai melko oikeat. Oppimisen alueiden nähtiin tukevan käytännön työtä ja olevan selkeitä (n=13). Myös esimerkiksi orientaatioista luopuminen sai kiitosta vastaajilta. Luvussa toivottiin kuitenkin painotettavan vielä enemmän eheytettyä opetusta ja lasten mielenkiinnonkohteista rakentuvien oppimiskokonaisuuksien merkitystä (n=5). Ovatko luvun Kielten rikas maailma painopisteet oikeat? Vastaajista 77 prosenttia oli sitä mieltä, että luvun painopisteet olivat oikeita ja 18 prosenttia näki niiden olevan melko oikeita. Luvun nähtiin olevan kattava ja selkeä sisällöltään. Vastaajat kiittelivät kielen kehitykseen liittyvää kuviota ja sen nähtiin muun muassa selkiyttävän luvun sisältöä (n=8). Erityisesti ruotsinkieliset vastaajat kommentoivat tätä lukua runsaasti ja toivoivat esimerkiksi kaksikielisyydestä kirjoitettavan lisää ja selkeämmin. Luvussa tulisi vastaajien mukaan olla myös enemmän sisältöä suomi toisena kielenä opetuksesta (n=5). 19

20 Ovatko luvun Ilmaisun monet muodot painopisteet oikeat? Luvun painopisteisiin oltiin pääosin tyytyväisiä (84 %) tai melko tyytyväisiä (12 %). Sen sisältö oli vastaajista suurimmalta osin oikea. Vastauksissa toivottiin kuitenkin vielä lisää kuvausta eri ilmaisumuodoista ja niiden käytöstä eheyttävässä opetuksessa (n=6). Ovatko luvun Minä ja meidän yhteisömme painopisteet oikeat? Vastaajista 96 prosenttia oli sitä mieltä, että luvun painopisteet ovat oikeat tai melko oikeat. Katsomuskasvatus herätti osassa vastaajista ihmettelyä tai kritiikkiä ja sen kuvaus tekstissä koettiin epäselväksi (n=5). Eettisestä kasvatuksesta koettiin olevan melko vähän tekstiä ja suomalaisen kulttuuriperinnön painottamista toivottiin enemmän. Luku nähtiin kuitenkin hyvin tärkeänä ja sen sisällössä painottuvan oikeat asiat. 20

21 Ovatko luvun Tutkin ja toimin ympäristössäni painopisteet oikeat? Vastaajista 96 prosenttia näki luvun painopisteet oikeiksi tai melko oikeiksi. Matematiikka sai vastauksissa paljon huomiota ja matemaattisen ajattelun kehittymisestä, erityisesti arjen tilanteissa, toivottiin lisää sisältöä (n=6). Myös joidenkin termien ja ilmaisujen avaamista ja selkeyttämistä ehdotettiin. Vastaajat kiittelivät ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen painottamista luvussa (n=11). Ovatko luvun Kasvan, liikun ja kehityn painopisteet oikeat? Vastaajista 97 prosenttia näki Kasvan ja kehityn -osuuden painopisteet oikeiksi tai melko oikeiksi. Palaute oli valtaosin myönteistä, ja vastaajat kiittelivät esimerkiksi liikunnan painottamista, ruokakasvatuksen esiin nostamista sekä liikunta- ja ruokasuositusten näkymistä luvun sisällössä. Osa kuitenkin ehdotti näitä suosituksia tekstin liitteiksi tai tukimateriaaleiksi. (n=8). Vastauksissa tuli ilmi myös toive kasvattajien aktiivisen roolin korostamisesta (n=7). Myös turvallisuuskasvatuksesta ja turvataidoista toivottiin lisää sisältöä (n=8). Käsite ruokakasvatus herätti ihmetystä joissain vastaajissa (n=7), ja vastauksissa ehdotettiin sen korvaamista esimerkiksi ruokakulttuurilla tai ravitsemuskasvatuksella. 21

22 LUKU 5 KASVUN JA OPPMISEN TUKI LUKU 5.1 TUEN JÄRJESTÄMISTÄ OHJAAVAT PERIAATTEET Ovatko luvun 5.1 painopisteet oikeat? A Vastaajista 81 prosenttia näki luvun painopisteiden olevan oikeita ja 11 prosentin mielestä melko oikeita. Vastaajat näkivät positiivisena asiana tuen jatkuvuuden painottamisen ja tuen periaatteiden yhtenevyyden esi- ja perusopetukseen. Vastaajat kiittelivät vastauksissa erityisesti kolmiportaisen tuen periaatetta ja inkluusioajattelua (n=20), vaikka toisaalta kaivattiin myös käsitteiden selkeyttämistä ja avaamista. Vastaajat toivoivat luvussa painotettavan myös enemmän yleistä tukea ja sitä avaavaa kuvausta. Vastaajat kommentoivat paljon myös erityislastentarhanopettaja -käsitteen käyttöä (n=12). Se koettiin vanhentuneeksi nimitykseksi ja vastauksissa ehdotettiin sen korvaamista varhaiserityisopettajalla tai varhaiskasvatuksen erityisopettajalla. Lisäksi vastauksissa nousi esiin tarve painottaa kaikkien kasvattajien vastuuta lasten havainnoimisesta ja tuen tarjoamisesta (n=7). Toisaalta osa vastaajista toivoi myös tuotavan selkeämmin esiin lastentarhanopettajan ja erityislastentarhanopettajan roolit tuen suunnittelussa, kirjaamisessa ja arvioinnissa (n=5). 5.2 YHTEISTYÖ HUOLTAJIEN JA MUIDEN ASIANTUNTIJOIDEN KANSSA Ovatko luvun 5.2 painopisteet oikeat? 22

23 Luvun painopisteet olivat vastaajien mielestä pääosin oikeat (83 %) tai melko oikeat (11 %). Vastaajat kiittelivät erityisesti sitä, että lapsen etua painotetaan ensisijaisena, vaikka esimerkiksi vanhemmat eivät suostuisikaan lapsen tarvitsemaan tukeen (n=10). Tarkennusta vastaajat toivoivat siihen, miten käytännössä tulisi toimia eri tuen muotojen suhteen, mikäli vanhemmat eivät suostuisikaan lapsen edun mukaiseen tukeen (n=6). Lisäksi kysymyksiä herätti se, miten lapselle tulisi ikätaso huomioiden kertoa hänen saamastaan tuesta ja kuinka paljon lapsi voi olla mukana häntä koskevien asioiden käsittelyssä. (n=12). Monialaisen yhteistyön periaatteita toivottiin tarkennettavan sekä vanhempien aktiivista roolia ja vastuuta yhteistyössä korostettavan. 5.3 TUEN TOTEUTTAMINEN VARHAISKASVATUKSESSA Ovatko luvun 5.3 painopisteet oikeat? Vastaajista 75 prosenttia oli sitä mieltä, että luvun painopisteet ovat oikeita ja 17 prosenttia sitä mieltä, että ne ovat melko oikeita. Luku nähtiin hyvin kuvattuna, selkeänä ja sisällöllisesti oikean suuntaisena. Vastaajat toivoivat kuitenkin tässäkin kohtaa lisää kuvausta kolmiportaisen tuen eri tukimuodoista ja menetelmistä sekä tuen portaalta siirtymisen käytännöistä (n=13). Erityisesti yleistä tukea tulisi vastausten perusteella avata ja kuvata enemmän (n=8), sillä osalle vastaajista oli jäänyt epäselväksi esimerkiksi se, onko yleinen tuki laadukasta varhaiskasvatusta vai ensimmäinen tuen porras. Myös tuen tarpeen arviointi herätti kysymyksiä (n=6) esimerkiksi sen suhteen, millainen tukimuoto vaatii terveydenhuollon asiantuntijan päätöksen tai lausunnon. 23

24 5.4 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TUEN AIKANA Ovatko luvun 5.4 painopisteet oikeat? Vastaajat kokivat luvun painopisteiden olevan pääosin oikeat (80 %) tai melko oikeat (14 %). Luku sai kiitosta selkeydestä ja sen nähtiin ohjaavan hyvin lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tekoa. Vastaajat kaipasivat kuitenkin esimerkiksi selkeämpää linjausta siitä, miten tuen tarpeet tulisi kirjata sekä tukea arvioida. Myös tässä kohtaa vastaajat toivat esiin toivovansa mallilomakkeita lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tekemisen tueksi. LUKU 6. TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Tukeeko luku 6 varhaiskasvatuksen toteuttamista? 24

25 Onko luvun 6 ilmentämä uudistuksen suunta oikea? Onko luvun 6 teksti ymmärrettävää? Vastaajista 94 prosenttia oli sitä mieltä, että luku 6 tukee varhaiskasvatuksen toteuttamista ja 95 prosenttia näki uudistuksen suunnan olevan oikea tai melko oikea. Myös 96 prosenttia vastaajista katsoi luvun 6 tekstin olevan ymmärrettävää tai melko ymmärrettävää. Luku nähtiin tarpeellisena ja sen tärkeyttä painotettiin avovastauksissa. (n=10) Osa vastaajista oli sitä mieltä että luku ohjeistaa hyvin arvioinnin tekemistä (n=7), mutta iso osa vastanneista kaipasi lisää kuvausta ja konkreettista ohjeistusta arvioinnin tekemiseen (n=23). Vastauksissa toivottiin ohjeistusta esimerkiksi siihen, kuinka usein arviointia tulisi toteuttaa, sekä konkreettisia välineitä esimerkiksi arviointimittareiden muodossa. Osa vastaajista (n=8) koki, että tällaisenaan luku ei tue yhtenäisen arviointikulttuurin luomista kuntiin ja se saattaa johtaa alueellisiin eroihin arvioinnin laadussa. Toisaalta osa vastaajista (n=12) oli vahvasti sitä mieltä, että luku velvoittaa ja määrittelee hyvin arvioinnin toteuttamista paikallisella tasolla. 25

26 LUKU 6.1 PEDAGOGISEN TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Ovatko luvun 6.1 painopisteet oikeat? Vastaajista 77 prosenttia oli sitä mieltä, että luvun painopisteet ovat oikeat ja 17 prosenttia, että ne ovat melko oikeat. Luku nähtiin monipuolisena, ja vastaajat kiittelivät esimerkiksi arvioinnin tärkeyden painottamista. Myös tässä kohtaa nousi esiin vastaajien toive selkeämmästä, konkreettisemmasta ja ohjeistavammasta sisällöstä (n=7). Myös vanhempien osallisuuteen arvioinnissa toivottiin tarkennusta (n=4). Lisäksi vastaajien mielestä johtajan roolia arvioinnissa tulisi painottaa enemmän(n=4). YHTEENVETOA VASTAUKSISTA Luonnoksen sisältöön ja painopisteisiin oltiin pääsääntöisesti hyvin tyytyväisiä. Eri lukujen nähtiin myös tukevan varhaiskasvatuksen toteuttamista. Kautta linjan kiiteltiin mm. lapsilähtöisyyttä ja lapsen nostamista keskiöön, leikin ja pedagogiikan korostamista, arvioinnin vahvistamista sekä luonnoksen yhtenevyyttä esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Koko luonnoksessa tulisi huomioida lasten eri kehitysvaiheet (erityisesti alle 3-vuotiaat) ja varhaiskasvatuksen eri toimintamuodot paremmin. Lapsen osallisuus tulisi näkyä vielä enemmän tekstissä ja osallisuuden käsitettä tulisi tarkentaa. Vastaajat toivoivat eheytetyn opetuksen näkökulman kirkastamista sekä johtajuuden ja johtajan roolin esille tuomista selkeämmin. Lisäksi kasvattaja käsite herätti paljon kritiikkiä ja sen muuttamista toiseksi toivottiin useissa kommenteissa läpi kyselyn. 26

27 27