Viite: Lausuntopyyntö varhaiskasvatussuunnitelman perusteista 2016

Transkriptio

1 Sosiaalialan AMK verkosto Viite: Lausuntopyyntö varhaiskasvatussuunnitelman perusteista 2016 SOSIAALIALAN AMMATTIKORKEAKOULUVERKOSTON LAUSUNTO Yleistä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on kokonaisuutena varsin laaja ja monipuolinen esitys. Pyrkimys käsitteelliseen yhtenevyyteen esiopetussuunnitelman kanssa on onnistunut ratkaisu. Koska lukijoina tulee olemaan ammattilaisten lisäksi myös esimerkiksi lasten kasvusta ja kehityksestä vastaavat henkilöt, eri yhteistyötahot ja tulevat varhaiskasvattajat, olisi tarpeen selkeyttää ja konkretisoida joitakin seuraavassa esityksessä mainitsemiamme asioita, myös kuviot selkeyttäisivät esitystä (kuten esimerkiksi kohta 4.1). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet -luonnoksessa on mielestämme käytetty varsin suppeaa ja terveyspainotteista hyvinvoinnin määrittelyä. Tässä dokumentissa hyvinvointi kiteytyy terveyteen, turvallisuuteen ja liikuntaan. Uudemman, holistisemman näkökulman kautta asiaa katsottaessa hyvinvointi käsittää paljon laajempia ulottuvuuksia, sisältäen fyysisen, henkisen, sosiaalisen ja materiaalisen hyvinvoinnin. Leikki saa ansaitsemansa sijan asiakirjassa. Asiakirjassa todetaan, että leikki on varhaiskasvatusikäisten lasten oppimiselle merkityksellistä. Näemme tarpeelliseksi korostaa leikin ensisijaisuutta lapsen hyvinvoinnille, kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. Leikki on lapsen keskeisintä toimintaa. 1 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat Varhaiskasvatuksen perusteet jäsentyvät dokumentissa kolmitasoisena: valtakunnallisena, paikallisena ja lapsen suunnitelmana. Kuinka perusteissa huomioidaan lapsiryhmätaso ja sen varhaiskasvatussuunnitelma? Tulisiko paikalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan liittää myös tieto- ja viestintäteknologinen strategia esim. mediakasvatussuunnitelma tai kiusaamisen ehkäisemistä koskeva suunnitelma?

2 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman sisällössä jää epäselväksi, miten lapsen kasvusta ja kehityksestä vastaavilla henkilöillä on mahdollisuus vaikuttaa varhaiskasvatuksen tavoitteisiin ja miten he voivat olla aloitteellisia varhaiskasvatussuunnitelman tarkistamiseksi. Voiko lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa toteuttaa ilman yhteistä sopimista vanhempien tai kasvusta ja kehityksestä vastaavien henkilöiden kanssa? 2 Varhaiskasvatuksen tehtävät ja yleiset tavoitteet Käsitettä pedagogisesti painottunut kasvatus tulisi avata ja konkretisoida. Kyseessä on varhaiskasvattajien työtä ohjaava yleinen asiakirja, mutta sen tulisi avautua myös muille lukijoille. Sivulla 14 todetaan asiasta, että pedagogisesti painottunut varhaiskasvatus edellyttää pedagogista asiantuntemusta ja viitataan HE(341/2014) 7a. Tässä yhteydessä tulisi kuitenkin viitata uuteen varhaiskasvatuslakiin ja sen linjauksiin pedagogisesta pätevyydestä. Perhepäivähoito listataan luvussa 2.2 yhdeksi varhaiskasvatuksen toimintamuodoista, samoin muu varhaiskasvatustoiminta. Luvussa 2.1 todetaan kuitenkin, ettei muussa kuin päiväkodissa toteutettavaan varhaiskasvatukseen ole kelpoisuusvaatimuksia. Eikö ole tarpeen määritellä myös esim. perhepäivähoidon, kerho- ja leikkitoiminnan tai avoimen varhaiskasvatuksen kelpoisuuksia? Jäävätkö avoimet varhaiskasvatuspalvelut nyt muutoinkin kokonaan määrittelemättä? Arvoperusta: Perheiden monimuotoisuuden tarkastelu on hyvä asia, jota korostetaan myös uudessa sosiaalihuoltolaissa. Tämän lisäksi tärkeää olisi arvoperustassa korostaa lapsen vanhempien tai lapsen kasvusta ja kehityksestä vastuussa olevien henkilöiden osallisuutta ja ensisijaisuutta lastensa kasvatuksessa. 3 Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri Toimintakulttuurissa voisi korostaa varhaiskasvatusta osana laajempaa yhteisöä avoimena kohtaamispaikkana muun muassa erilaisille perheille. Tärkeää olisi tuoda esille esimerkiksi vanhempien mahdollisuus tutustua toisiinsa ja heidän yhteiset vaikuttamismahdollisuutensa varhaiskasvatuksen toimintakulttuuriin. Kappaleessa Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä todetaan kuitenkin vastoin edellistä ajatusta, että varhaiskasvatuksen yhteisön muodostaa lapset ja henkilöstö. Mikä on alaikäisten lasten kasvatuksesta ensisijaisesti vastuussa olevien tahojen rooli varhaiskasvatuksen yhteisössä? Erittäin keskeistä on, että lapsella on oikeus turvallisiin vertaissuhteisiin sekä mahdollisimman pysyviin vuorovaikutussuhteisiin varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö: Varhaiskasvatuksen perusteissa tulee korostaa lapsen kasvusta ja kehityksestä vastuussa olevien tahojen kanssa tehtävän yhteistyön ensisijaisuutta. Mielestämme yhteistyö käsitteenä on liian määrittelemätön ja yleinen. Kyseinen käsite tulisi korvata ilmaisulla

3 kasvatusyhteistyö tai dialoginen kasvatusyhteistyö. Tällöin määrittyisi paremmin kyseisen yhteistyön sisältö ja tapa. Yhteistyön sisältöä tulisi tekstissä avata ja selkeyttää samalla eri tahojen roolia yhteistyössä. Miksi termi kasvatuskumppanuus on jätetty kokonaan pois käsitteistöstä? Monialainen yhteistyö varhaiskasvatuksessa: Tässä osiossa pohdintaa herättää se, mistä asioista ja millä tasolla moniammatillisessa työryhmässä voidaan keskustella. Tietosuojaan liittyvät periaatteet ja kysymykset tuleekin määritellä ja korostaa varhaisen monialaisen yhteistyön merkitystä lapsen kasvun ja kehityksen tukemisessa. Määrittelemättä jää myös sosiaalipalvelujen osalta yhteistyön luonne. Yhteistyötä tulee tarkastella uuden sosiaalihuoltolain linjausten mukaan jäsenneltynä. Toinen vaihtoehto on tarkastella asioita kaikkien yhteistyötahojen kanssa samalla yleisyyden tasolla. 4 Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen Pedagoginen viitekehys ja dokumentointi: Pienryhmätoiminta käsitteenä on jätetty kokonaan pois varhaiskasvatuksen perusteista. Käsite soveltuu toisaalta työkaluksi, kun varhaiskasvatussuunnitelmia tarkennetaan paikallisella tasolla. Mielestämme käsite on hyödyllinen muun muassa tarkasteltaessa lapsen kehityksen ja oppimisen tukemisen käytäntöjä. Vaikka varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on työtä ohjaava yleinen asiakirja, pedagogista dokumentointia ja sen menetelmiä tulisi määritellä vielä täsmällisemmin. Tämä pätee kokonaisuudessaan lukuun 5, jonka sisältö varsin vankka ja tärkeä. Jotta asiakirjasta saadaan ammattilaisten työtä aidosti ohjaava asiakirja, tulee asioita myös jonkin verran konkretisoida. Tällöin toiminta avautuu myös muille lukijalle. Oppimisen alueet: Erinomainen aikaisempiin sisältöorientaatioihin verrattuna. Paljon uutta asiaa ja terminologiaa. Kieli- ja kulttuuritietoisuus varhaiskasvatuksessa: Aihe on tärkeä ja ajankohtainen varhaiskasvatuksessa - suomalainen varhaiskasvatus koostuu varsin laajakirjoisista kulttuurisista tekijöistä. Miksi esiin on nostettu vain saamelaislapset ja romanilapset? Laajamittainen/suppeampi kaksikielinen varhaiskasvatus, kielikylpy, kielipesä osiot ihmetyttävät. Onko perusteltua ottaa em. asiat esiin tässä asiakirjassa? Jos uutta terminologiaa käytetään, se tulee määritellä selkeästi. 5 Lapsen kehityksen ja oppimisen tuki Yhteistyö lapsen, huoltajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa tuen aikana; Kaikille huoltajille tulee kertoa. Parempi termi on keskustella, tällöin puhutaan tasavertaisesta dialogisesta suhteesta, ei asiantuntijavallasta. Osio kaipaa muutoinkin

4 muokkausta toimijoiden tasavertaisuutta korostavaan suuntaan, nyt se on liian asiantuntijakeskeisesti kirjoitettu. Osion 5.2 tulisi lisäksi olla linjassa uuden sosiaalihuoltolain palvelujen määrittelyn ja nimikkeiden kanssa, jos palveluja lähdetään erittelemään, kuten nyt on tehty. 6 Toiminnan arviointi ja kehittäminen varhaiskasvatuksessa Onko huomioitu kasvattajien reflektio omasta toiminnastaan? Miten kasvattaja itse voisi kehittää omia taitojaan kasvattajana? Miten kasvattaja toimii erilaisissa tilanteissa ja säätelee esim. omia tunteitaan arjen tilanteissa? Olisi tärkeää myös keskustella ammatillisuudesta työyhteisöissä. Miten ammatillisuus ja pedagogiikka näkyvät varhaiskasvatusyksikössä? Miten laadukasta varhaiskasvatusta mitataan? Millaisia tavoitteita asetetaan ja millaisia mittareita käytetään? Tehdäänkö kunnissa pitkän tähtäimen suunnitelmia ja miten niiden toteutumista seurataan? Tähän osioon kaivataan tarkennusta ja konkretisointia. Tiivistelmä - hyvinvoinnin käsite laajennettava holistisempaan suuntaan - pedagogisesti painottunut varhaiskasvatus määriteltävä selkeämmin, myös toiminnan suunnittelun ja toteuttamisen suhteen (tapahtuu myös paikallisissa vasuissa) - leikin ensisijaisuutta korostettava - yhteistyön käsitettä lapsen kasvusta ja kehityksestä vastuussa olevien henkilöiden kanssa selkiytettävä ja vahvistettava. Nyt määrittely on liian laaja ja väljä. Kasvatuskumppanuus terminä on turhaan jätetty pois ko. käsite kuvaa yhteistyön laatua erinomaisesti. Myös kasvatusyhteistyö tai dialoginen kasvatusyhteistyö ovat käsitteinä onnistuneempia kuin pelkkä yhteistyön käsite - lapsen kasvusta ja kehityksestä vastuussa olevien asiantuntijuutta ja ensisijaisuutta lapsen elämässä korostettava ja vahvistettava pohdittava vielä, minkä viestin asiakirja haluaa välittää em. tahoille? - varhaiskasvatuksen toimintamuodot määriteltävä sisällöllisesti ja kelpoisuusvaatimuksineen selkeämmin; perhepäivähoito, leikki- ja kerhotoiminta, avoin varhaiskasvatus - asiakirja kaipaa selkeyttä ja hieman konkretisointia, jotta se muodostuu aidosti ammattilaisen työtä ohjaavaksi asiakirjaksi ja avautuu myös eri yhteistyötahoille kuten vanhemmille ja muille lapsen kasvusta ja kehityksestä vastaaville paremmin. Päivi Niiranen-Linkama Yliopettaja Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston puheenjohtaja Mikkelin ammattikorkeakoulu Patteristonkatu 3 PL 181, Mikkeli p

5