ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMANPERUSTEIDEN UUDISTAMINEN

Transkriptio

1 OPETUSHALLITUS ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMANPERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Kooste esiopetuksen järjestäjien palautteesta syyskuussa 2013 Tausta Opetuksen järjestäjille lähetettiin palautepyyntö koskien esiopetuksen opetussuunnitelman luonnosta. Palautetta oli mahdollista antaa asti. Muutamille opetuksen järjestäjille annettiin vastaamiseen lisäaikaa asti. Palautepyyntö oli strukturoitu kyselyn muotoon ja se toteutettiin Survette-järjestelmän kautta. Aluksi kysyttiin seuraavat kokonaisuuteen ja otsikointiin liittyvät kysymykset: Onko sisällysluettelon ilmentämä suunta oikea? Onko otsikointi selkeä? Mitä muuta haluaisitte sanoa perusteiden rakenteesta ja kokonaisuudesta? Jokaisen esiopetuksen perusteluonnoksessa olevista luvuista kysyttiin seuraavat kysymykset: Tukeeko luku esiopetuksen kokonaisuutta? Onko luvun ilmentämä uudistuksen suunta oikea? Onko luvun teksti ymmärrettävää? Ovatko luvun painopisteet oikeat? Mitä pitäisi tuoda esille tai painottaa toisella tavalla? Mitä ko. lukuun liittyvää tukimateriaalia toivoisitte? Mitä muuta haluaisitte sanoa luvusta? Lukujen alaotsikoista sekä oppimiskokonaisuuksista kysyttiin lisäkysymys: Ovatko tekstin painopisteet oikeat? Mitä pitäisi lisäksi tuoda esiin tai painottaa toisella tavalla? Mitä kyseiseen aiheeseen liittyvää tukimateriaalia toivoisitte? Suurimpaan osaan kysymyksistä liittyivät strukturoidut vastausvaihtoehdot sekä avoin vastauskenttä. Kysymyksiin painottamisesta, tukimateriaalista ja muusta kommentoinnista vastattiin avoimeen vastauskenttään. Kyselyyn osallistuneet kirjoittivat avoimiin kenttiin kommentteja ilahduttavan runsaasti, mikä auttaa perusteluonnoksen edelleen kehittämisessä. Kysely lähetettiin niille opetuksen järjestäjille, joiden tiedot löytyvät KOULUTA-tietojärjestelmästä sekä niille, jotka pyysivät vastauslinkin sähköpostitse. Vastauksia Survette-järjestelmän kautta saapui 230, joista 159 suomenkielistä ja 12 ruotsinkielistä vastausta. Osasta kaksikielisiä kuntia tuli yksi yhteinen vastaus ja 1

2 osasta kuntia tuli useampi kuin yksi vastaus. Kyselyyn osallistui yhteensä 127 kuntaa. Vastauksista 13 tuli yksityisiltä opetuksen järjestäjiltä. Vastausten tuottamiseen olivat osallistuneet suurimmalta osin (26 %) opettajat ja esiopetukseen osallistuva muu henkilökunta. Toiseksi suurin vastaajaryhmä (24 %) oli opetuksen järjestäjän nimeämä ryhmä. Yhtä suuri osuus oli yksin vastanneita (24 %). Näissä tapauksissa vastaajina oli lastentarhanopettajia, esiluokanopettajia, rehtoreita sekä päiväkodin johtajia. Erikseen luokkaan rehtorit ja päiväkodin johtajat tuli vastauksia 11 %. Vanhemmat olivat osallistuneet vastauksen tuottamiseen 5 prosentissa tapauksia. Lasten näkemykset olivat mukana 1 prosentissa vastauksista. Joku muu taho/ ryhmä/ toimielin -luokkaan tuli vastauksia 9 %. Vastaamiseen osallistuneiden määrä jakaantui seuraavasti: Strukturoitujen kysymysten vastaukset noudattivat samoja päälinjoja jokaisen osa-alueen kohdalla. Kysyttäessä perusteiden eri osa-alueiden tarjoamaa tukea esiopetuksen toteuttamiselle 92,0 98,2 % vastaajista oli sitä mieltä, että opetussuunnitelma tukee esiopetuksen toteuttamista 2

3 1,20 4,3 % vastaajista oli sitä mieltä, että opetussuunnitelma ei tue esiopetuksen toteuttamista Opetuksen järjestäjien näkemykset uudistuksen suunnasta vaihtelivat eri osa-alueiden osalta seuraavasti: 72,6 85,1 % vastaajista oli sitä mieltä, että uudistuksen suunta on oikea 9,3 22,8 % sitä mieltä, että uudistuksen suunta on melko oikea 1,2 4,8 % oli sitä mieltä, että uudistuksen suunta ei ole kaikilta osin oikea 0 0,6 % sitä mieltä, että uudistuksen suunta ei ole oikea Jos mukaan otetaan yksittäisiä alalukuja koskevat näkemykset, hajonta on jonkin verran suurempi. Painopisteitä kokonaan oikeina pitävien osuus vaihteli alaluvuittain 65,1 prosentista 81,8 prosenttiin. Seuraavassa esitellään opetuksen järjestäjien vastauksia jokaisen luvun sekä kyselyyn valittujen alalukujen osalta erikseen. Myös oppimiskokonaisuuksista annetut vastaukset käsitellään erikseen. Koonnissa tarkastellaan vastauksia kysymyksiin luonnoksen tukemisesta esiopetuksen toteuttamisessa sekä luonnoksen ilmentämän muutoksen suunnasta. Koonnissa tarkastellaan myös avoimien vastauksien pääteemoja. Suomen- ja ruotsinkielisiä vastauksia ei erotella toisistaan. Aluksi tarkastellaan opetuksen järjestäjien vastauksia rakenteeseen ja sisällysluetteloon. Rakenne ja sisällysluettelo Sisällysluettelon osalta opetuksen järjestäjistä 96 % piti uudistuksen suuntaa oikeana tai melko oikeana. Opetussuunnitelman rakennetta pidettiin kokonaisuutena hyvänä. Vastaajat kaipasivat jonkin verran sisällön tiivistämistä sekä tekstissä olevien päällekkäisyyksien poistamista. Myös käsitteitä olisi vastaajien mukaan hyvä tarkastaa, ettei samasta asiasta puhuttaisi monella eri käsitteellä. Sisällysluetteloa sekä aiheiden jaottelua pidettiin kokonaisuutena selkeänä ja houkuttelevana. Sisällysluetteloon kaivattiin enemmän alaotsikoita, varsinkin oppimiskokonaisuuksien osalta. Vastaajat olivat tyytyväisiä siihen, että opetuksen jatkumo varhaiskasvatuksesta perusopetukseen näkyi jo sisällysluettelossa. 3

4 Opetussuunnitelmaa pidettiin kokonaisuutena lapsilähtöisempänä, kuin voimassaolevaa perustetta, mutta sisällysluettelon todettiin erkaantuvan lapsesta. Sisällysluettelolle annettiin muutamia ehdotuksia uudelleen muotoiluun, jolloin lukuja joko yhdisteltäisiin eri tavoin tai lukujen paikkoja vaihdettaisiin. Nämä ehdotukset koskivat lähinnä kolmatta lukua. LUKU 1: ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET Vastaajat olivat lähes yksimielisiä siitä, että Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet -luku tukee esiopetuksen toteuttamista. Luku yksi saa paljon kiitosta opetuksen järjestäjiltä. Esiopetuksen lähtökohdat, tehtävät ja tavoitteet ovat heistä selkeästi kuvattuja. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnoksessa on kyselyyn vastaajien 4

5 mielestä tarkempi ote nyt voimassa oleviin opetussuunnitelman perusteisiin verrattuna ja se luo vastaajien mielestä hyvän pohjan paikalliselle opetussuunnitelmatyölle sekä esiopetuksen suunnittelulle ja toteuttamiselle. Tämän uskotaan lisäävän yhdenmukaisuutta ja tasa-arvoa eri kuntien esiopetuksen toteuttamistapoihin. Varsinkin lapsilähtöinen ajattelu, lasten ja huoltajien mukaan ottaminen esiopetuksen toiminnan suunnitteluun ja arviointiin sekä lapsen oppimispolun jatkumon turvaaminen sekä monipuolinen yhteistyö koetaan hyvänä. Vastaajat nostavat myös esiin kysymyksen esiopetuksen muuttumisesta velvoittavaksi ja siihen miten se tulisi kirjata esiopetussuunnitelman perusteisiin. Lisäksi toivottiin joidenkin käsitteiden avaamista ja luonnoksen sanaston tarkistamista niin, että samat käsitteet ja termit kulkevat läpi asiakirjan. Vastaajat kokevat, että luvun 1 ilmentämä uudistuksen suunta on oikea (74 %) tai melko oikea (23 %). Teksti on ymmärrettävää ja velvoitteet ja tavoitteet on tuotu hyvin esiin. Erityisen hyväksi koetaan kokonaisvaltainen ja monipuolinen näkemys esiopetuksesta. Vastaajien mielestä laaja-alainen osaamisen osa-alueiden kuvaus ja tulevaisuus näkökulmat liittävät esiopetuksen luontevasti osaksi elinikäisen oppimisen jatkumoa. Vastaajien mielestä lapsen itsearvoinen merkitys kulkee vahvana koko 1. luvun läpi ja siitä tunnistaa esiopetusikäisen lapsen. Leikin, lasten osallistamisen sekä vuorovaikutuksen rooli ja merkitys lapsen kasvulle ja oppimiselle näkyvät perusteluonnoksessa kautta linjan ja näitä pidetään erittäin hyvinä asioina. Vastaajat kokevat, että perusteluonnos varmistaa tasalaatuisen ja laadukkaan esiopetuksen. Muutamat vastaajat (n=4) kuitenkin kiinnittivät huomiota lausemuotoiluun, joka antaa mahdollisuuden paikallisten voimavarojen huomioon ottamiseen. Tätä pelättiin käytettävän väärin. Muutamat vastaajat (n=4) pohtivat myös lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman tekemisen tärkeyttä ja sen esille nostamista toivottiin. Oppimissuunnitelman laatimisen vapaaehtoisuuteen liittyviä kriittisiä huomioita on läpi koko palauteaineiston. 5

6 Vastaajien mielestä teksti on pääosin helppolukuista, ymmärrettävää ja tukee paikallisten esiopetuksen opetussuunnitelmien laadintaa. Määrättyjä kohtia voidaan vastaajien mielestä käyttää myös esimerkiksi huoltajille järjestetyissä tilaisuuksissa sellaisinaan. Tekstin kehittämistoiveina vastaajat nostavat esiin joitakin lisämäärittelyä tarvitsevia käsitteitä (esimerkiksi sukupuolisensitiivisyys ja monilukutaito). Tärkeä palautteen antajien huomio on myös termien ja käsitteiden käytön johdonmukaisuus kautta tekstin. Tässä on vielä puutteita. Lisäksi joissakin vastauksissa toivottiin tekstin tiivistämistä. 1.1 Esiopetuksen arvoperusta Vastaajat kokevat, että arvoperustan määrittely on oikeansuuntainen ja ajankohtainen. Erityisesti lapsuuden itseisarvoisen merkityksen, lasten yksilöllisyyden huomioimisen ja kestävän kehityksen edistämisen periaatteiden esille nostaminen saivat kiitosta. Vastaajien mielestä arvoja ei saa olla liikaa. 6

7 Arvoperustaa käsittelevä teksti oli vastaajien kuvausten mukaan herättänyt keskustelua. Tämä näkyy erilaisina tekstiin liittyvinä pohdintoina ja runsaina ehdotuksina avoimissa vastauksissa. Eniten kommentteja (n=10) liittyy siihen, että yhteisöllisyys ja ryhmässä toimiminen tulisi ottaa arvoperustassa paremmin huomioon. Vastaajat (n=7) pohtivat myös huoltajien ja esiopetuksen henkilöstön tasavertaisuuden mahdollisuutta ja näihin liittyvää tekstin muotoilua. Tarkempaa avaamista toivottiin uskonnollisen sitoutumattomuuteen (n=4) ja sukupuolisensitiivisyyteen (n=6) liittyvissä kohdissa. 1.2 Oppimiskäsitys Oppimiskäsitystekstin katsotaan tukevan nykyistä oppimiskäsitystä. Vastaajien mielestä painopisteet ovat oikeat (77 %) tai melko oikeat (19 %). Vaikka vastaajat ovatkin enimmäkseen tyytyväisiä 1. luvun oppimiskäsitys osioon, toivovat monet (n=7), että leikin merkitystä korostettaisiin enemmän oppimiskäsitystä kuvaavassa luvussa. Samoin joissakin kommenteissa toivottiin lapsen oman aktiivisuuden ja toiminnallisuuden näkyvän myös tässä osiossa. 1.3 Laaja-alainen osaaminen Vastaajat kokevat, että on erittäin hienoa, että laaja-alainen osaaminen on tullut esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Kuvatut alueet koetaan tärkeiksi ja nyky-yhteiskuntaan sopiviksi ja tekstin pedagogiset painotukset oikeiksi. Osa-alueista monilukutaito (n=8) mainittiin useimmin tärkeänä uutena avauksena. Uudet osa-alueet kaipaavat kuitenkin tukimateriaalia ja käsitteistön avaamista. Kiitosten lisäksi avoimissa vastauksissa oli runsaasti pohdintaa ja kehittämisehdotuksia laaja-alaista osaamista käsittelevän tekstin eri kohtiin. Näkemykset kuitenkin hajautuivat. Joitakin vastaajia (n=5) mietityttää tieto- ja viestintätekniikan nostaminen omaksi osa-alueekseen, kun taas vastaavasti toiset (n=5) kokevat sen erittäin tärkeänä osa-alueena. Muutamissa kommenteissa (n=5) nousi esille tarve selkeyttää laaja-alaisen oppimisen ja luvussa 3 kuvattavien oppimiskokonaisuuksien keskinäistä suhdetta. 7

8 Vastaajien tukimateriaalitoiveet keskittyvät pitkälti laaja-alaisen osaamisen eri osa-alueiden sisältöihin, kuten monilukutaito, kulttuurinen osaaminen ja tieto- ja viestintätekniikka. Osa vastaajista toivoo myös materiaalia, jota voitaisiin hyödyntää huoltajille kohdistuvassa tiedottamisessa. Kaikki on saatu hyvin kuvailevaan, mutta silti tiiviiseen pakettiin, ettei voi olla muuta kuin tyytyväinen. Äärettömän hyviä asioita on nostettu nyt keskipisteeseen. Esiopetus on tavallaan tuotu nykyaikaan. kommentit kuvaavat hyvin vastaajien näkemyksiä luvusta 1. Useat vastaajat kiittivät perusteluonnoksen luvun 1 tarkkuutta ja velvoittavuutta. Heidän mielestään tämä edistää esiopetuksen tasalaatuisuutta ja siten lasten tasa-arvoisuutta. Muutamissa vastauksissa tuodaan esille, että luonnoksen sanamuodot ovat sitovia ja velvoittavia hyvin yksityiskohtaisissa asioissa. Nämä vastaajat pohtivat mitkä tehtävät ovat valtakunnallisessa suunnitelmassa esille nostettavia ja mitä pitäisi tarkemmin yksilöidä kunnan tasolla? Myös kuntien resurssit ja paikallisen voimavarat mietityttävät. Esiopetusta järjestetään monella eri tavalla ja paikallisen omaleimaisuuden toivottiin näkyvän. LUKU 2: KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI Opetuksen järjestäjät olivat hyvin yksimielisiä (97 %) siitä, että esiopetuksen opetussuunnitelman luku Kasvua ja oppimista tukeva toimintakulttuuri tukee esiopetuksen toteuttamista. He pitivät luvun ilmaisutapaa pääosin ymmärrettävänä (83 %), mikä tukee perusteiden käyttöä esiopetuksen ammattilaisten ja myös huoltajien näkökulmasta. Selkeyttämistoiveet liittyivät joihinkin epäselviin lauseisiin ja käytettyihin passiivimuotoihin. 8

9 Kasvua ja oppimista tukeva toimintakulttuuri -luvussa uudistuksen suunta oli opetuksen järjestäjien mielestä oikea tai lähes oikea. Vastaajista 81 % oli sitä mieltä, että uudistuksen suunta on oikea ja 17 % oli sitä mieltä, että uudistuksen suunta on melko oikea. Erityisesti vastaajat pitivät siitä, että luvussa nostetaan toimintakulttuuri ja sen kehittäminen esille uutena avauksena. Myös lasten osallisuuden korostamista pidettiin tärkeänä. Vastaajat kokivat, että luonnoksessa annetaan lapselle tilaa, ja pitivät kulttuurista monimuotoisuutta kunnioittavaa linjaa tasa-arvoa lisäävänä. Vaikka noin 17 % vastaajista otti hieman varovaisemman kannan ja vastasi pitävänsä uudistuksen suuntaa melko oikeana, on avoimissa vastauksissa vain lyhyitä viittauksia siihen, mitä asioita nämä vastaajat haluaisivat korostaa enemmän tai muuttaa. Yhdessä vastauksessa nostettiin esille kasvattavan yhteisön vuorovaikutuksen merkitys toimintakulttuurissa ja kahdessa vastauksessa paikallisten resurssien riittäminen ja tilojen toimivuus suhteessa luonnoksessa asetettuihin tavoitteisiin. Palautteiden tarkentavat toiveet on pääosin kirjoitettu alalukujen kohdalle. 9

10 2.1 Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet Vastaajat pitivät toimintakulttuurin kehittämisen periaatteita käsittelevää lukua tärkeänä. Luvun painopisteitä piti 82 % oikeina ja 16 % melko oikeina. Luvussa on ingressiteksti ja neljä alaotsikkoa: Kaikille yhteinen esiopetus, Oppimisen ja oivaltamisen ilo, Hyvinvoinnin ja huolenpidon kulttuuri sekä Lapsi osallisena ja oman elämänsä toimijana. Ingressissä painotetaan yhteistyötä ja nostetaan esille johtamisen merkitys sekä kannustetaan opettajia kokeilemaan ja kehittämään pedagogiikkaansa. Vastaajat pitivät näitä tärkeinä. Useissa vastauksissa (n=10) toivottiin vielä ohjaavampaa otetta kehittämisen suunnan varmistamiseksi. Kommentit liittyivät lasten osallisuuden vahvistamiseen, yhteisöllisiin toimintatapoihin, sekä huoltajien huomioimiseen. 10

11 2.2 Oppimisympäristöt esiopetuksessa Oppimisympäristöjä käsittelevää tekstiä piti vastaajista 71 prosenttia painopisteiltään oikeana ja 25 prosenttia melko oikeana. Vapaamuotoisissa vastauksissa kiitettiin käytetyn oppimisympäristökäsitteen ja kuvauksen monipuolisuutta ja laajuutta. Muutamat vastaajat (n=5) pitivät kuvausta liian yksityiskohtaisena. Lasten mahdollisuutta osallistua oppimisympäristöjen muokkaamiseen pidettiin hyvänä, tosin kolmessa kommentissa epäiltiin lasten kykyä osallistua esiopetuksen oppimisympäristöjen luomiseen. Myös työskentelyrauhan ja kiireettömyyden periaatteita pidettiin oikean suuntaisina tavoitteina. Vastauksissa nousi esille ristiriita tekstissä oppimisympäristöjen kehittämiselle asetettujen tavoitteiden ja vastaajien kokeman todellisuuden välillä. Useat vastaajat (n=11) epäilivät tavoitteiden toteutumisen mahdollisuutta käytettävissä olevien tilojen heikon kunnon tai varustelun vuoksi. Myös lasten omien välineiden käyttö nousi esille (n=7). Vastaajat pohtivat lisääkö se lasten eriarvoisuuden kokemuksia. Muutamissa vastauksissa (n=4) vastustettiin tietotekniikan käyttöä esiopetuksessa. 2.3 Yhteistyö esiopetuksessa ja siirtymävaiheissa Vastaajat kokivat yhteistyötä käsittelevän luvun painopisteitä pääosin oikeina (76 %) tai melko oikeina (22 %). Vastaajat pitivät erityisesti siitä, että yhteistyötä käsitellään perusteluonnoksessa monipuolisesti eri yhteistyötehtävien näkökulmista. Vaikka palaute on kokonaisuutena hyvin positiivista, sisältää vapaamuotoinen palaute runsaasti erilaisia kysymyksiä ja ehdotuksia, joiden pohjalta luonnosta voidaan edelleen kehittää. Nämä liittyvät tekstin tarkkuuteen käytettyjen termien ja sanamuotojen sekä tekstin määrittämien yhteistyön vastuiden osalta. Muutamissa vastauksissa haluttiin lisätä tekstin velvoittavuusastetta (n=4) tai määrittää yhteistyön minimivaatimuksia (n=4). Myös toive huoltajien velvoittamisesta yhteistyöhön mainittiin (n=4). 11

12 Avoimissa vastauksissa esitettiin monia tukimateriaalitoiveita. Eniten tukimateriaalia toivottiin esiopetuksen sisäiseen (n=8) ja huoltajien kanssa tehtävään yhteistyöhön (n=5) sekä siirtymävaiheiden käytäntöihin (n=3) liittyen. Myös oppimisympäristöjen rakentamista tukevaa materiaalia (n=3) sekä tukea tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen (n=3) kaivattiin. Myös tiedon siirtoon liittyviä ohjeita toivottiin (n=6). Nämä kommentit liittyvät vasta valmisteilla olevaan lukuun 5 (Esiopetuksen oppilashuolto). LUKU 3: ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMISEN PERIAATTEET Suuri enemmistö vastaajista, 92 prosenttia, koki luvun kolme tukevan esiopetuksen toteuttamista. Avovastauksissa oli enemmän hajontaa, vaikka valtaosa palautteesta heijastelikin tyytyväisyyttä. Toiset vastaajista kiittivät Esiopetuksen toteuttamisen periaatteet -lukua selkeydestä, toiset kritisoivat selkeyden puutteesta. Monet kokivat etenkin oppimiskokonaisuuksia koskevan tekstin paikoitellen liian yksityiskohtaiseksi ja sitovaksi, liian laajaksi tai epätasaiseksi (n=8). Moni oli kuitenkin tyytyväinen, ja joidenkin mielestä asiat voisi määritellä vieläkin tarkemmin. Leikin näkymistä tekstissä pidettiin erittäin 12

13 tärkeänä (n=9), mutta muutama vastaaja kaipasi leikille vielä suurempaa painoarvoa. Arviointi nousi esille useissa palautteissa (n=11). Useimpia vastaajia lähestymistapa miellytti, mutta parissa vastauksessa epäiltiin, ettei esiopetusikäisten kohdalla ehdotettua arviointia, ainakaan itsearviointia, vielä tarvita. Palautteessa toivottiin myös eheytetyn oppimisen tarkempaa kuvausta (n=2). Samoin oppimiskokonaisuuksien yhdistelyperiaatteita pohdittiin kahdessa vastauksessa. Valtaosa vastaajista oli sitä mieltä, että uudistuksen suunta on oikea (73 %) tai melko oikea (20 %). Vaikka monet kiittivät uudistuksen suunnasta, moni epäili oppimiskokonaisuuksien toteuttamista vaativaksi tai koki niiden tavoitteet ajoittain liian pikkutarkoiksi (n=8). Arvioinnin (n=9) ja leikin (n=3) merkitys nousi jälleen vastauksissa esiin, ja työtapaosio sai kiitosta (n=3). 77 prosenttia vastaajista piti tekstiä ymmärrettävänä ja 17 prosenttia melko ymmärrettävänä. Parannusehdotukset koskivat erityisesti tekstin tiivistämistä (n=8), ts. päällekkäisyyksien ja yksityiskohtien karsimista, sekä oppimiskokonaisuuksien yhteismitallistamista (n=5). Oppimiskokonaisuuksien ryhmittely ja jaottelu epäilytti muutamaa vastaajaa (n=5). Myös käsitteiden täsmentämisen tarve nousi esiin (n=4). 13

14 3.1 Monipuoliset työtavat Peräti 96 prosenttia vastaajista koki työtapoja käsittelevän tekstin painopisteet oikeiksi (81 %) tai lähes oikeiksi (15 %). Palautteen myönteisyys näkyi myös avovastauksissa. Ylivoimaisesti eniten huomiota sai leikki (n=17), jolle osa vastaajista toivoi vielä enemmän painoarvoa. Vastauksissa tarjottiin erilaisia näkökulmia siihen, miten leikkiä tulisi tekstissä käsitellä. Leikin pedagogiikan vahvistamisella ehkäistäisiin sitä, että leikki ja oppiminen näyttäytyvät liian erillisinä. Joissain vastauksissa toivottiin myös toiminnallisten menetelmien painottamista nykyistä enemmän (n=5). Virke Työtavat ovat sekä oppimisen väline että opettelun kohde sai erityiskiitosta (n=2). Tukimateriaalitoiveita tiedusteltaessa eniten mainintoja sai arviointi (ml. itsearviointi) ja dokumentaatio (n=9). Leikki ja lorut nousivat esiin kolmessa vastauksessa ja eriyttäminen kahdessa. Ylipäätään toivottiin konkreettisia esimerkkejä ja hyviä käytäntöjä toteuttamisen tueksi. 3.2 Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Suurin osa vastaajista piti arviointia käsittelevän tekstin painopisteitä oikeina (70 %) tai melko oikeina (20 %). Lapsen itsearviointia pohdittiin monessa vastauksessa (n=10). Yksittäisinä eniten huomiota saaneina asioina nousivat esille tyytymättömyys ehdotetun osallistumistodistuksen sisältöön (n=6) sekä henkilötunnuksen kirjaamiseen liittyvä ihmetys (n=8). Samat asiat nousivat esiin jo lukua 3 kokonaisuudessaan koskevan palautteen joukossa. Myös todistuksen saannin perusteisiin kaivattiin täsmennystä. Jokaiselle lapselle laadittavan esiopetuksen oppimissuunnitelman velvoittavuutta peräänkuulutettiin kuudessa vastauksessa. Pari vastaajaa toivoi arvioinnin keskittyvän enemmän lasten sosiaalisiin taitoihin. Henkilöstön itsearviointi nähtiin tärkeäksi ja esiopetusta kehittävälle arvioinnille toivottiin enemmän painoarvoa. Arviointiin toivottiin monipuolisesti tukimateriaalia. Tukea kaivattiin erityisesti itsearvioinnin toteuttamiseen. Samat tukimateriaalitarpeet nousivat esille jo monipuolisten työtapojen kohdalla. 14

15 3.3 Ilmaisun monet muodot 93 prosenttia vastaajista piti Ilmaisun monet muodot osuuden painopisteitä oikeina (71 %) tai melko oikeina (22 %). 7 prosenttia koki, etteivät painopisteet olleet kaikilta osin oikeat. Kun vastaajilta kysyttiin, mitä pitäisi lisäksi tuoda esiin tai painottaa toisin, eniten kritiikkiä sai paikoitellen liian pitkälle viety yksityiskohtaisuus ja konkretia sekä oppimiskokonaisuuden eri osioiden epätasaisuus (n=20). Esimerkkeinä turhasta yksityiskohtaisuudesta mainittiin yksi pitkäkestoinen käsityöprosessi ja solotutti. Muutama vastaaja toivoi osioon vahvemmin liikkumista ja erityisesti tanssillista ilmaisua (n=4). 3.4 Kielen rikas maailma 15

16 Suurin osa vastaajista koki Kielen rikas maailma -osuuden painopisteet oikeiksi (68 %) tai melko oikeiksi (27 %). Osa-alueen painotuksia koskevissa avoimissa vastauksissa palautetta tuli eniten vieraiden kielten mainitsemisesta perusteissa (n=12). Valtaosa suhtautui varautuneesti tai koki ehdotuksen kaipaavan täsmennystä, mutta muutama vastaaja koki esityksen myös ilahduttavana. Myös tekstin tuottaminen tietokonetta käyttäen epäilytti joitain vastaajia (n=6). Ylipäätään toivottiin tieto- ja viestintätekniikan kirjaamista perusteisiin joustavammin (n=7). Muutama vastaaja oli sitä mieltä, että kirjoittaminen ja lukeminen tulisi säästää kouluun. Hienomotoriikka-osuus koettiin irralliseksi (n=4). Sadut ja sadutus nousivat esiin neljässä vastauksessa. Lisäksi tarjottiin uutta ruotsinkielistä käännöstä: Språkets berikande värld. 3.5 Minä ja meidän yhteisömme Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että Minä ja meidän yhteisömme -osuuden painopisteet ovat oikeat (66 %) tai melko oikeat (27 %). Vaikka yleisarvosana on myönteinen, tämän osion painopisteitä kokonaan oikeina pitävien osuus on kuitenkin oppimiskokonaisuuksien matalin. Avovastauksista käy ilmi, että moni vastaaja koki osion laajaksi ja vaativaksi ja/tai liian yksityiskohtaiseksi (n=19). Kriittiset äänenpainot keskittyivät erityisesti katsomuskasvatukseen ja jossain määrin myös historiaan (ärtymystä aiheuttavana yksityiskohtana yhteen historialliseen henkilöön tutustuminen). Eettisen kasvatuksen osuus sen sijaan sai pääosin myönteistä palautetta. 16

17 3.6 Mielenkiintoinen ympäristöni Suurin osa vastaajista koki Mielenkiintoinen ympäristöni -osuuden painopisteet oikeiksi (67 %) tai melko oikeiksi (23 %). Vastaajien tuodessa esiin omia ehdotuksiaan siitä, mitä pitäisi lisäksi tuoda esiin tai painottaa toisin, matematiikka sai paljon huomiota. Moni kaipasi matematiikalle (tai pikemmin matemaattisen ajattelun kehittymiselle) vahvempaa asemaa osiossa, omaa osiota tai ainakin näkymistä otsikossa (n=19). Yhtä moni vastaaja koki kokonaisuuden sisällöt liian yksityiskohtaisiksi tai vaativiksi; yksittäisenä asiana eniten kritiikkiä sai pylväsdiagrammin mainitseminen. Kestävälle kehitykselle ja lasten luontosuhteelle sen sijaan toivottiin enemmän tilaa (n=9). 17

18 3.7 Kasvan ja kehityn 94 prosenttia vastaajista näki Kasvan ja kehityn -osuuden painopisteet oikeiksi tai melko oikeiksi. Painopisteitä kokonaan oikeina pitävien osuus oli peräti 78 prosenttia. Vaikka palaute oli valtaosin myönteistä, moni vastaaja kaipasi kuitenkin liikunnalle enemmän painoarvoa (n=11). Yksityiskohtien karsiminen (esim. kieriminen) nousi esiin tämänkin osuuden palautteessa. Turva- ja kuluttajakasvatus nostettiin myös esiin vastauksissa (n=7), mutta näkemykset niiden osalta jakautuivat. Ruokakulttuureihin tutustuminen epäilytti joitain vastaajia (n=5). Muutama vastaaja toivoi kiusaamisen ehkäisemiselle enemmän huomiota. Lisäksi muutamassa vastauksessa tarjottiin vaihtoehtoista otsikointia: Kasvan, voin hyvin ja kehityn / Kasvamme ja kehitymme / Liikunta ja terveys. Oppimiskokonaisuuksiin liittyvissä tukimateriaalitoiveissa tuotiin esiin muun muassa seuraavat: kiusaamisen ehkäisy, turvataidot (ml. turvatiedotteita lapsille), oppimiskokonaisuuksiin liittyviä tutkimustuloksia tietopankkiin, konkreettisia toteutusmalleja, käytännön esimerkit pois normista tukimateriaalin puolelle, numero- ja kirjainmallit, kehoon ja terveelliseen ravintoon liittyvää havainnollista materiaalia lapsille ja aikuisille. 3.8 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä 76 prosenttia vastaajista piti kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä käsittelevän tekstin painopisteitä oikeina ja 17 prosenttia melko oikeina. Vapaamuotoisissa vastauksissa toivottiin lisäohjausta koskien maahanmuuttajien perusopetuksen valmistavaa opetusta (n=5). Tähän liittyviä kysymyksiä oli mm: Tulisiko sen olla pakollista? Mitä tarkoittaa, että voi osallistua joko esiopetukseen, valmistavaan opetukseen tai molempiin? Kuka päättää? Myös Suomi toisena kielenä toivottiin tarkempaa ohjeistusta. Kielikylpy- ja vieraskielistä opetusta koskevassa osuudessa todettiin olevan täsmennystä vaativia käsitteitä (n=5). 18

19 Tukimateriaalitoiveissa nousi ylitse muiden S2-kielen opetus (n=5). Vastaajat kaipasivat lisäksi erilaista monikulttuurisuusmateriaalia (ml. eri uskonnot), ohjeistusta varhaisen kielenoppimisen herkkyyskausien kielikasvatukseen sekä helppoja vieraskielisiä lastenleikkilauluja. LUKU 4: LAPSEN KASVUN JA OPPIMISEN TUKI Palautteen antajien mielestä luku 4 antaa hyvän pohjan arjen työlle lasten kasvun ja oppimisen tukemisessa. Erityisesti vastaajat kiittivät luvun selkeyttä. He myös näkivät luonnoksen tukevan hyvin tuen muotojen ja toteuttamisen jatkumoa päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen. Suurin osa palautteen antajista (85 %) koki, että luonnoksen ilmentämä uudistuksen suunta on oikea. Luonnosta luonnehdittiin esimerkiksi ajantasaiseksi ja perusteelliseksi. Perusteluonnoksessa käsitellään myös osa-aikaista erityisopetusta, mikä on uutta verrattuna voimassa olevaan perusteasiakirjaan. Pääosa vastaajista näki tämän myönteisenä muutoksena. Perusopetuslaki uudistui vuonna Lakiuudistuksen vuoksi monet kunnat ja yksityiset opetuksen järjestäjät ovat kehittäneet käytäntöjään. Useista avoimista 19

20 vastauksista käy ilmi, että palautteen antajat kokevat luonnoksen kuvaavan heidän olemassa olevia käytäntöjään. Harvat kielteiset kommentit liittyivät tuen käytäntöjen työllistävyyteen (n=1), osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamisen mahdollisuuteen päiväkodissa (n=1) ja luonnostekstin koulumaiseen henkeen (n=1). Vaikka palautteen antajat pitivät lukua 4 kokonaisuudessaan selkeänä ja ymmärrettävänä, sisältää palaute havaintoja ja kysymyksiä, joiden pohjalta tekstiluonnosta voi vielä kehittää. Suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä luvun painopisteisiin (83 %). Avoimissa vastauksissa on jonkin verran tarkentavia kommentteja ja ehdotuksia, jotka auttavat tekstin työstämisessä. Kommentit käsittelevät kuitenkin hyvin eri tyyppisiä asioita ja kohtia. Kommenteissa esille tulivat esimerkiksi sosioemotionaalista tukea tarvitsevien lasten tuen tarpeen huomioiminen sekä joustavien opetusjärjestelyjen ja esteettömyyden avaaminen. Muutamat toiveet liittyvät muun muassa ryhmäkokoihin ja opettajankoulutukseen, joista ei opetussuunnitelman perusteissa määrätä. Joistakin vastauksista kuvastui huoli tuen resurssien turvaamisesta talousvaikeuksissa olevissa kunnissa sekä tuen järjestäminen pitkien välimatkojen alueilla. 20

21 21