Yhteinen käsityö: tasa-arvoa vai pakkoa? Yhteisen käsityön tarkastelua tasa-arvon näkökulmasta.
|
|
- Antero Siitonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Aineenopettajankoulutuksen vaihtoehdot ja tutkimus Yhteinen käsityö: tasa-arvoa vai pakkoa? Yhteisen käsityön tarkastelua tasa-arvon näkökulmasta. Sinikka Pöllänen Joensuun yliopisto, Savonlinnan Opettajankoulutuslaitos Yhteinen käsityö, kahden käsityölajin tekstiilityön ja teknisen työn liittäminen yhdeksi oppiaineeksi on perustunut sekä koulutuksellisen että sukupuolten välisen tasa-arvon vaatimuksiin. Kahden erilaisia painotuksia, tekniikoita, materiaaleja jne. omaavan käsityölajin osalta nämä tasa-arvoon liittyvät näkökulmat ovat herättäneet käytännön tasolla kysymyksiä siitä, miten käsityötä tulisi peruskoulussa opettaa. Tulisiko käsityön oppiaineena olla kaikille samalla tavalla organisoitua, saman sisältöistä vai voiko siihen sisältyä valinnaisuutta tai vaihtoehtoisuutta? Tässä artikkelissa pohditaan yhteisen käsityön erilaisia toteutusmalleja koulutuksellisen ja sukupuolten välisen tasa-arvon osalta ja luodaan näkökulmia tasa-arvoiseen käsityön toteutukseen. Key words: yhteinen käsityö, tekstiilityö, tekninen työ, tasa-arvo, sukupuolten välinen tasa-arvo, koulutuksellinen tasa-arvo 1
2 Sinikka Pöllänen 1 Yhteisen käsityön taustaa Kasvatusideologiat ihmis- ja oppimiskäsityksineen vaikuttavat koulutuksen tasa-arvoisuuden käsityksiin ja päämääriin. Nämä taas vaikuttavat koulutuspoliittisiin ratkaisuihin ja käytännön tasolla opetuksen toteutukseen. Opetuksen puolestaan uskotaan muuttavan ja kehittävän yhteiskuntaa. Tästä syystä sekä tasa-arvo- (L 609/1987) että koululainsäädäntöön (mm. L 476/1983) on sisällytetty velvoitteita tasa-arvon toteuttamiseksi koulutuksessa ja opetuksessa. Peruskoulussa sukupuolten tasa-arvo nähdään osaksi koulun arvoperustaa. Kasvatustavoitteena tämä merkitsee sitä, että sekä tytöt että pojat saavat samanlaiset valmiudet toimimiseen yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin perhe- ja työelämässä sekä yleensä yhteiskunnassa. Kouluviranomaisten näkemys siitä, mitä tasa-arvon tulisi koulun käytännöissä merkitä, ei kuitenkaan ole ollut yhtenäinen (Lahelma 1992). Tytöt ja naiset osallistuvat koulutukseen yhtä paljon tai jopa enemmän kuin pojat ja miehet, mutta sekä ammatillinen että koulutusalojen sukupuolinen jakautuminen ei ole osittanut murtumisen merkkejä (Lahelma 1992; Harding 1993; Lee 1997) Tyttöjen roolissa on tapahtunut laajentumista (ks. Lähteenmaa & Näre 1992), mikä näkyy mm. teknisen alan valinnoissa, mutta silti tytöt suuntautuvat yhä enemmistönä ns. perinteisille naisten aloille ja pojat miesten aloille. Toisaalta myös työtehtävien sukupuolen mukainen eriytyminen samankin koulutuksen saaneiden välillä on säilynyt. Yleissivistävän koulutuksen kohdalla tätä sukupuolen mukaista eriytymistä nähdään tapahtuvan ainevalinnoissa (Lahelma 1992). Käsityössä sukupuolten väliset tasa-arvovaatimukset ovat kohdistuneet erityisesti siihen, että opetus on pyrittävä järjestämään molemmille sukupuolille yhteisenä oppiaineena, jossa on sekä tekstiilityön että teknisen työn sisältöjä. Käytännössä yhteinen käsityö on merkinnyt erilaisia tapoja toteuttaa opetusta. Osa kouluista on järjestänyt opetuksen siten, että oppilaalla on ollut yhteisten erilaajuisten ns. pakollisten osuuksien jälkeen mahdollisuus valita joko tekstiili- tai tekninen työ. Osa kouluista on puolestaan toteuttanut ohjetta kirjaimellisesti ja jakanut käytettävissä olevat tunnit puolitettuna molempiin käsityönlajeihin niin, että oppilas on opiskellut ilman valintaa molempia sisäl- 2
3 Yhteinen käsityö: tasa-arvoa vai pakkoa? Yhteisen käsityön tarkastelua... töjä. Äärimmilleen vietynä oppilas on opiskellut kumpaakin käsityön lajia vuoroviikoittain, jolloin saman sisältöalueen oppituntien väli on ollut kaksi viikkoa. Tilannetta voidaan pitää sekä tasa-arvon että aineen opettamisen ja oppilaiden oppimistulosten kannalta epätarkoituksenmukaisena ja opetusjärjestelyiden kannalta jopa kaoottisena. 2 Yhteinen käsityö erilaisten kasvatusideologioitten valossa Tätä jäsentymätöntä yhteisen käsityön tilannetta voidaan tarkastella konservatiivisen, liberaalisen ja demokraattisen näkemyksen kautta (vrt. Huse n 1977), jolloin voimme pyrkiä hahmottamaan sitä, mitä erilaiset toteutustavat merkitsevät sekä sukupuolten tasa-arvon että aineen opettamisen ja opiskelun kannalta. Konservatiivisen tasa-arvokäsityksen mukaisesti voidaan ajatella, että oppilailla on erilaisia kykyjä, joita tulisi kehittää parhaalla mahdollisella tavalla, jopa niin, että nämä kyvyt ja valmiudet optimoidaan työelämän hyväksi. Käsityön kannalta tämä voisi tarkoittaa sitä, että oppilas valitsisi jo varhain sen käsityönlajin, johon hänellä on kykyjä ja johon hän omien sukupuoliroolimalliensa mukaisesti motivoituisi. Todennäköisesti tämä merkitsisi hyvin pitkälle perinteisen ns. naisten ja miesten käsityön rinnakkaiseloa niin kauan kuin yhteiskunnassamme olisi sukupuolisidonnaista jaottelua ja käsityölle annettaisiin sukupuoleen liittyviä merkityksiä. Käsityö ei näin kenties monen mielestä toteuttaisi sukupuolten välistä tasa-arvoa, mutta aineen opettamisen kannalta tilanne olisi selkeä ja oppilaat voisivat saavuttaa yhteen käsityönlajiin ja omiin kykyihinsä keskittyessään sellaisen osaamisen tason, että he voisivat hyödyntää saamiaan tietoja ja taitoja myöhemmin elämässään. Liberaalisen ajattelutavan mukaan pitäisi pyrkiä oppimisen esteenä olevien tekijöiden poistamiseen ja myötäsyntyisten kykyjen hyödyntämiseen. Käsityönopetuksen toteutuksen kannalta tämä tarkoittaisi sellaista mallia, jossa oppilaat tutustuvat ensin sukupuoliroolittomasti molempiin käsityön sisältöihin ja sen jälkeen valitsevat omia kykyjään parhaiten vastaavan käsityönlajin joko tekstiilityön tai teknisen työn. Äärimmilleen vietynä liberaalissa mallissa ei otettaisi kan- 3
4 Sinikka Pöllänen taa eri käsityönlajien opettamiseen tai niiden valintaan, vaan oppilaat opiskelisivat ns. pakollisena aineena molempia käsityön sisältöjä koko kouluajan yhdeksi oppiaineeksi laskettuna käsityönä. Ongelmallisena tilanne voidaan nähdä kuitenkin sukupuolten tasa-arvon sekä aineen opettamisen ja oppilaiden koulutustulosten kannalta, jos aineiden sisällöt puolittuvat tai painottuvat jompaankumpaan käsityönlajiin siten, että toinen jää määrältään vähäisemmäksi tai vähempiarvoiseksi. Käytännössä oppiaineiden painotus viittaisi siihen, mitä tietoalueita arvostetaan (ks. Lahelma 1992, 14). Tällöin oppilaiden taidot jäävät aineen sisältöjen hallinnan osalta puolitiehen ja monet käsityökasvatuksen tavoitteet, mm. kulttuuriset, teknologiset sekä humaaniset ja työkasvatukselliset tavoitteet jäävät saavuttamatta. Voidaan kysyä saako oppilas silloin näissä sisällöissä sellaisia myöhemmin elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja, joita oppilaan monipuolinen kasvu ja kehitys peruskoulun tavoitteiden mukaan edellyttäisi. Käytännössä nämä ns. pakolliset käsityönjaksot ovat aika-ajoin aiheuttaneet osalle oppilaista motivoitumattomuutta ja voimakkaita stereotyyppisen puolustuskäyttäytymisen muotoja. Heterogeenisissä ja suurissa opetusryhmissä oppilaan henkilökohtaiseen ohjaukseen ja motivointiin ei aina ole ollut mahdollisuutta siten, että sukupuolten tasa-arvoon tähtäävä tavoite olisi saavutettu. On todettava, että ennakkoasenteet pikemminkin vahvistuvat ja johtavat asenteelliseen väittelyyn, jos asian käsittelyyn ja perehtymiseen ei ole mahdollisuutta (ks. Lahelma 1992, 56) Demokraattisen tasa-arvonäkemyksen mukaisesti tulosten samankaltaisuus ja tasa-arvoisuus mahdollistuu mm. resursoinnin avulla, jolloin tasa-arvoon päästään toisistaan eriävillä tavoilla. Käsityönopetuksessa tämä voisi toteutua mm. siten, että oppilaat opiskelisivat molempia käsityönsisältöjä omina erillisinä oppiaineinaan niin, että niiden sisältöjä ja tuntiresursseja ei olisi puolitettu. Tällöin näiden aineiden eri tieteenalapainotteisten, luonnontieteisiin ja teknologiaan suuntautuvan teknisen työn ja humanismiin sekä kulttuuritutkimukseen suuntautuvan tekstiilityön (ks. Kojonkoski-Rännäli 2001), sisältöjen opettaminen tarjoaisi mahdollisuuden koulutustulosten samankaltaisuuteen. Parhaimmillaan sekä tytöt että pojat saattaisivat valita erilaajuisia ja kenties eri sisältöisiä kursseja molemmista käsityönlajeista omien tavoitteiden ja toiveiden mukaisesti. Toisena vaihtoehtona demokraattinen tasa-arvonäkemys voisi merkitä käsityön opetuksen radikaalia 4
5 Yhteinen käsityö: tasa-arvoa vai pakkoa? Yhteisen käsityön tarkastelua... muuttamista siten, että sekä tekstiilityö että tekninen työ asettaisivat uudet yhteiset tavoitteet ja sisällöt, jotka eivät olisi sidoksissa nykyisellä tavalla tekstiili- tai tekniseen työhön (ks. Pöllänen & Kröger 2000). Tällöin käytettävät tekniikat, materiaalit jne. jäisivät kokonaan menetelmän asemaan. Sukupuoliroolittomasti oppilaat voisivat valita samoihin tavoitteisiin pyrkivän, mutta eri materiaaleja tai tekniikoita sisältävän käsityön, tai käsityön, jossa yhdistetään molempien lajien sisältöjä ja tekniikoita toisiinsa. Aineen opettamisen kannalta tämä merkitsisi täysin erilaisista lähtökohdista tapahtuvan opetuksen suunnittelua yhdessä toisen käsityölajin edustajan kanssa, tavallaan olisi kysymys uudenlaisen oppiaineen luomisesta. Uuden synnyttäminen merkitsisi erinomaisuudessaankin jostakin luopumista: se myös sisältää sen vaaran, että jotakin oleellista ja ainutlaatuista käsityön opiskelussa jää saavuttamatta, erityisesti vaativampien sisältöjen osalta. Mukavan puuhastelun tai näyttäviä materiaaleja hyödyntävän askartelun tuottamaa materiaalista kosketusta ja tekniikkaa laajemmin käsityö on kuitenkin hahmotettava oppilaan omasta maailmasta liikkeelle lähteväksi prosessiksi. Tällöin se antaa tulevaan elämään valmiuksia tietoina, taitoina, tunteina sekä ajattelu- ja ongelmanratkaisutaidon heräämisenä. 3 Näkökulmia tasa-arvoiseen yhteisen käsityön toteutukseen Kun yhteisen käsityön opetuksen erilaisia toteuttamistapoja punnitaan sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmasta, on arvioitava koulutukseen pääsyn, koulutusjärjestelyiden ja -prosessin sekä tulosten tasaarvoisuutta (ks. Huse n 1975). On arvioitava sitä, mitä tarkoittaa käytännössä yhteisen käsityön osalta mm. se, että annetaan mahdollisuudet edetä edellytysten kannalta edullisissa olosuhteissa tai mitä on lopulta koulutustulosten sekä päämäärien tasa-arvoisuus eli yhtä hyvät mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen, hyvinvointiin, hyviin ihmissuhteisiin ja osallistumiseen. Absoluuttiseen tasa-arvoisuuteen pyrittäessä annettaisiin samanlaista koulututusta kaikille, kun taas suhteelliseen tasa-arvoisuuteen pyrkiminen perustuisi mm. koulutettavien erilaisiin kykyihin ja 5
6 Sinikka Pöllänen haluihin. Tasa-arvon toteuttamisen kannalta olisikin oleellista pohtia sitä, haluammeko tasa-arvolla tarkoittaa 1) samanlaista kohtelua, 2) kaikille yhtä paljon ja samanlaista tarjontaa, mikä tarkoittaa pakollista osallistumista vai 3) valintoja sallivaa mahdollisuuksien tasa-arvoa (ks. Räikkä 1994). On myös tarkasteltava sitä, onko sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseksi tavoitteena 1) naisten ja miesten roolien vahvistaminen niin, että erilaisuutta arvostetaan (molempia sukupuolia rooleineen ja toimintamalleineen), 2) naisten roolin muuttaminen ihanteena olevan miesroolin mukaiseksi, jolloin miesrooli pysyisi ennallaan vai 3) miesroolin muuttaminen, jolloin naisrooli jäisi ennalleen (ks. Abrahamsson 1979; Fredriksson 1987; Hyyppä 1996). Kritiikkiä on herättänyt se, että sukupuolineutraali tasa-arvopolitiikka ei ole sisältänyt näkökulmaa sukupuolten eriytyneisyyteen, jolloin maskuliininen malli asetettiin tavoitteeksi myös naisille niin, että naiseuteen liittyvät positiiviset piirteet ovat jääneet vaille arvostusta (Fredriksson 1987; Metso 1992; Lampela 1995). Tasa-arvokeskustelua on arvosteltu myös siitä, että se on painottunut miesten ja naisten välisiin suhteisiin niin, että muu tasa-arvokeskustelu on jäänyt syrjään (ks. Julkunen 1988). Sukupuolineutraali koulutus ilmenee opetussuunnitelmatasolla periaatteellisena sukupuolesta riippumattomana yhteisenä käsityönä. Neutraalius ilmenee myös käytännönjärjestelyissä, jos oppilaiden sukupuoleen ei kiinnitetä erityistä huomiota ja opetus toteutetaan muodollisesti tasa-arvoisena (vrt. Lahelma 1992, 55; Sunnari 1999, 168). Kuitenkin on havaittava, että aitoon sukupuolten väliseen tasa-arvon pyrkiminen edellyttää erilaiseen arvottamiseen liittyvän ja eriarvoisuutta vahvistavien piirteiden poistamista piilorakenteista ja -opetussuunnitelmista (Lahelma 1992; Metso 1992). Kysymys on siitä, että tiedostetaan, miten tytöt ja pojat opiskelevat (Sunnari 1999) ja miten opettajat asettavat käsityössäkin tytöille ja pojille erilaisia tavoitteita (Pöllänen 1991). Erilaisuus tai eriarvoisuus saattaa jopa lisääntyä, jos opetusta yhdenmukaistetaan ottamatta huomioon tyttöjen ja poikien erilaisista elämänkokemuksista johtuvia eroja tai jos vältetään sukupuoleen liittyvien kysymysten pohdintaa (Houston 1985; Lahelma 1992; Metso 1992; Lee 1997). Sukupuolten tasa-arvo ei tarkoita vain miesten ja naisten yhtäläisten oikeuksien saavuttamista elämän eri osa-alueilla, se tarkoittaa myös mahdollisuutta toimia itseään koskevissa ratkaisuissa myös mui- 6
7 Yhteinen käsityö: tasa-arvoa vai pakkoa? Yhteisen käsityön tarkastelua... den kuin sukupuolesta johtuvien tekijöiden ohjaamana. Moraalisesta näkökulmasta katsottuna tasa-arvon toteutuminen on silloin ihmisen vapauttamista käyttämään kaikkia inhimillisiä voimavaroja (Kuhmonen 1994; Heinonen & Mikkola 1997). Se on tavoitetila, jossa sukupuoliero ei johda erilaiseen arvottamiseen. Tasa-arvoisuuden ei tarvitsisi merkitä samanlaisia menettelytapoja, sillä koulutuksen tulisi olla antoisaa erilaisen kykyrakenteen omaaville oppilaille. Kulttuuristen ja biologisten tekijöiden erillis- ja yhteisvaikutusten syvällisempi pohdinta on jäänyt koulutukseen liittyvässä tasa-arvopoliittisessa keskustelussa pinnalliseksi. On totta, että taitoihin liittyvät mielikuvat konkretisoituvat arjen toiminnassa ja malleissa, se liittyy kulttuuriin ja aineellisiin olosuhteisiin. Kuitenkin on havaittava, että sukupuoleen liittyvät suuntaukset virittyvät varhain ja suuntaavat motivoitumista mm. kiinnostuksen kohteiden ja harrastusten kautta (ks. Lahelma 1990; Metso 1992). Sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmasta voidaan pitää tavoitteena sitä, että kasvava sukupolvi yhdistäisi minäkäsitykseensä ja sukupuoli-identiteettiinsä uusia mahdollisuuksia tai ulottuvuuksia niin, että epävarmuus tai motivoitumattomuus eivät kuitenkaan lisäänny. Mies- ja naismallit rooleineen ovat tarpeellisia, kun ne merkitsevät kasvun ja kehityksen positiivisia ulottuvuuksia, tarpeettomia ne ovat silloin, kun ne estävät kasvun ja kehityksen. Tällöin tasa-arvossa on erotettava toisistaan käsitteet erilaisuus ja eriarvoisuus, tasa-arvoa ei saisi käsittää samanlaisuudeksi. Samanlaisuus tai siihen pyrkiminen voidaan nähdä luonnottomana tilanteena - jopa tasapäistämisenä, koska oppilaiden erilaisuus ja erilaiset toiveet on tunnustettava ja pyrittävä ottamaan huomioon sopivissa rajoissa. Eräänä esimerkkinä sukupuolten tasa-arvon saavuttamisen keinoksi on esitetty ajoittaista tyttöjen ja poikien erillisopetusta (mm. Metso 1992; Lampela 1995; Teittinen 1996), koska sekaryhmissä opiskelu ja samojen taitojen opettaminen ei välttämättä ole edistänyt tasa-arvoa. On myös havaittu, että tasa-arvon nimissä tehdyt toimet tyttöjen kilpailuaseman parantamiseksi ovat todellisuudessa huonontaneet tyttöjen ja erityisesti hiljaisten työväenluokkaisten tyttöjen asemaa (ks. Lahelma 1992; Gordon & Lahelma 1992).Toisaalta sukupuolten välistä epätasa-arvoa on voitu korjata myös toteuttamalla ns. käänteistä tai positiivista syrjintää. Käytännössä käänteinenkään malli ei ole toiminut kai- 7
8 Sinikka Pöllänen kilta osin oikeudenmukaisesti, koska mallitettu tasa-arvo ei ota huomioon sitä, mitä kukin ansaitsee tai haluaa. Tasa-arvoisen lopputuloksen tavoittelu voisi merkitä sitä, että tyttöjä ja poikia olisi kohdeltava eri tavoin (tahallisesti), jotta naisia ja miehiä ei tultaisi kohtelemaan tulevaisuudessa (vahingossa) eri tavoin. (ks. Räikkä 1994, ; Metso 1992). Käsityössä tämä voisi merkitä eri tavoin opettamista jossakin määrin, joissakin tilanteissa ja jonkin aikaa. On havaittava, että sukupuolten tasa-arvon nimissä mekaanisen sukupuolineutraalisti toteutettu yhteinen käsityö, samanlainen kohtelu tai opetusjärjestelyt voivat johtaa eriarvoisuuteen muilla alueilla. Yksilön valinnan mahdollisuuksia tulisi kunnioittaa itsensä toteuttamiseen, hyvinvointiin, ja osallistumiseen liittyvistä syistä sekä oikeudesta valita molempiin käsityölajeihin tutustuttavien perusopintojen lisäksi omia taipumuksia vastaavia syventäviä opintoja. Kysymys on myös eri aineiden välisestä tasa-arvosta ja arvottamisesta eikä pelkästään käytännön järjestelyissä ilmenevän sukupuolijakautuneisuuden purkamisesta. Yksioikoisena yhteisen käsityön vaatimuksena pohtimatta tai opetukseen resursoimatta ei mikään malli johda aitoon sukupuolten tasaarvoa edistävään toimintaan (ks. Gordon & Lahelma 1992; Metso 1992; Teittinen 1996; Lee 1997). Sukupuolten välisessä tasa-arvokeskustelussa oleellisinta olisi kasvatus- ja opetustyössä saavuttaa herkkyys havaita eriarvoistavia asenteita ja piilokäytänteitä kaikissa peruskoulun oppiaineissa sekä koko koulun kasvatus- ja opetustyössä. Lähteet: Abrahamsson, U Sakligt operatiskt jämställt? Slutrapport från Sveriges Radios jämställdhetsprojekt. Stockholm. Fredriksson, I Jämställdhet. Om könsideologier. Eskilstuna: Tunatryck AB. Gordon, T. & Lahelma, E Tyttöjen toiseus opetuksessa ja koulutuksessa. Teoksessa: Näre, S. & Lähteenmaa, J. (toim.) Letit liehumaan! Tyttökulttuuri murroksessa. Tietolipas
9 Yhteinen käsityö: tasa-arvoa vai pakkoa? Yhteisen käsityön tarkastelua... Tampere: Tammer-paino Oy, Harding, J Making the Hidden Curriculum Visible. In: Dolle-Willemsen, D. & Rodenburg-Smit, H. Gender and Classroom Interaction: Implications for Teacher Education. Sheffield: Pavic Publ. Heinonen O-P. & Mikkola, A Tavoitteena tasa-arvo. Teoksessa: Heinonen, O-P. et al. (toim.) Miehiä kouluun? Taustaa ja keskustelua tasa-arvosta. Opetus Juva: Wsoy, Houston, B Gender Freedom and the Subtleties of Sexist Education, Educational Theoy, 35, 4, Huse n, T Social Influences on Educational Attainment. Research Perspectives on Educational Equality. Paris: CERI / OECD. Huse n, T Jämlikhet genom utbildning. Perspektiv på utbildningsreformerna. Stockholm: Natur och Kultur. Hyyppä, M.T Sukupuolten kirjo. Helsinki: Yliopistopaino. Julkunen, R Vaikea tasa-arvon käsite. Teoksessa: Opetusministeriö. Tasa-arvokasvatus ja opettajankoulutus. Työryhmien muistioita 17. Kojonkoski-Rännäli, S Käsityönopetuksen kaksi maailmaa. Kasvatus 5, 32, Kuhmonen, P.L Tasa-arvo ja opetussuunnitelmatyö. Teoksessa: Kuhmonen, P.L. (toim.) Ideasta tuotteeksi. Käsityö, tekninen työ ja tekstiilityö. Opetushallitus. Helsinki: Painatuskeskus, L 609/1987. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta. Helsinki: Valtion painatuskeskus. L 476/1983. Peruskoululaki. Helsinki: Valtion painatuskeskus. Lahelma. E Tasa-arvon etsintää. Korkeakoulutieto 4/1990, Lahelma, E Sukupuolten eriytyminen peruskoulun opetussuunnitelmassa. Helsingin yliopisto, kasvatustieteen laitos, tutkimuksia 132. Lampela, K Sukupuolineutraalius oppilaitoksissa. Opettajien, rehtoreiden ja koulutoimenjohtajien näkemyksiä oppilaan sukupuolesta. Tutkimus 5/ 95. Opetushallitus. Helsinki: Painatuskeskus. 9
10 Sinikka Pöllänen Lee, V.E Gender Equity and the Organization of Schools. In: Bank, B.J. & Hall, P.M. (eds.) Gender, Equity, and scholling. Policy and Practice. New York: Garland Publ. Inc., Lähteenmaa, J. & Näre, S Tyttötutkimuksen palmikoita punomassa. Teoksessa: Näre, S. & Lähteenmaa, J. (toim.) Letit liehumaan! Tyttökulttuuri murroksessa. Tietolipas 124. Tampere: Tammer-paino Oy, Metso, T Yhdessä vai erikseen? Tytöt ja piilo-opetussuunnitelma. Teoksessa: Näre, S. & Lähteenmaa, J. (toim.) Letit liehumaan! Tyttökulttuuri murroksessa. Tietolipas 124. Tampere: Tammer-paino Oy, Räikkä, J Oikeudenmukainen yhteiskunta. Johdatus yhteiskuntafilosofiaan. Helsinki: Painatuskeskus. Pöllänen, S Tekstiilityön opettajien käsityksiä tekstiilityön tavoitteiden tärkeydestä ja toteutuvuudesta peruskoulun 7. luokan vaihtoopetuksessa. Syventävien opintojen tutkielma, kasvatustieteen ja sosiologian koulutusohjelma, Joensuun yliopisto. Pöllänen, S. & Kröger, T Käsityön merkitys opetuksen perustana. Teoksessa: Enkenberg, J., Väisänen, P. & Savolainen E. Opettajatiedon kipinöitä. Kirjoituksia pedagogiikasta. Joensuun yliopisto, Savonlinnan opettajankoulutuslaitos, Sunnari, V Muodollisesta tasa-arvon korostamisesta sukupuolen tiedostamiseen. Teoksessa: Niemi, H. (toim.) Opettajankoulutus modernin murroksessa. Tampere: Yliopistopaino Oy, Teittinen, L Yhteinen käsityönopetus tyttöjen ja poikien tasa-arvon edistäjänä. Teoksessa: Jakku-Sihvonen, R, Lindström, A. & Lipsanen, S. (toim). Toteuttaako peruskoulu tasa-arvoa? Arviointi. Opetushallitus 1/96. Helsinki: Yliopistopaino,
Yhteinen käsityö sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta tarkasteltuna
YHTEINEN KÄSITYÖ SUKUPUOLTEN TASA-ARVON NÄKÖKULMASTA TARKASTELTUNA Sinikka Pöllänen Yhteinen käsityö sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta tarkasteltuna Taustaa tarkastelulle Kasvatusideologiat ja niiden
LisätiedotArvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi
Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Rauman musiikkiopisto Sivistysvaliokunta, kesäkuu 2018 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus. 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä
Lisätiedot1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus
Sisällysluettelo 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus... 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä lainsäädäntö... 4 2.1 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986)
LisätiedotKASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille
KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Vuosille 2017-18 1 KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Tasa-arvolaki koulussa 3. Yhdenvertaisuuden
LisätiedotNUORTEN TALOUSOSAAMINEN. Tutkimus suomalaisnuorten talousosaamiseen liittyvistä asenteista ja toiveista.
NUORTEN TALOUSOSAAMINEN Tutkimus suomalaisnuorten talousosaamiseen liittyvistä asenteista ja toiveista. 1 Taloudellinen tiedotustoimisto TAT tarjoaa tietoa sekä kokemuksia taloudesta, työelämästä ja yrittäjyydestä.
LisätiedotTasa-arvosuunnitelma KAURASLAMMEN KOULU (LUOKAT 7-9) LUKUVUOSI 2017/2018
Tasa-arvosuunnitelma KAURASLAMMEN KOULU (LUOKAT 7-9) 1.1.2017- LUKUVUOSI 2017/2018 Mikä tasa-arvosuunnitelma on? Tasa-arvosuunnitelman tavoitteena edistää eri sukupuolten tasa-arvoa koulussamme Muodostetaan
LisätiedotSummanen Anna-Mari TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013
TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013 OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI Kevät 2013 Perusopetuksen päättövaihe Arviointiin osallistui 3 652 oppilasta, joista 1. tyttöjä 1 754 (48,0 %)
LisätiedotYhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011 Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arviointi Tiedot kerättiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä
LisätiedotMitä on jo tehty ja sovittu?
Mitä on jo tehty ja sovittu? Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Opetus- ja kulttuuriministeriö Varhaiskasvatus ja perusopetus edistämään tyttöjen ja poikien tasa-arvoa -seminaari Säätytalo 27.10.2011 Lapsia pelaamassa
LisätiedotMitä merkitsee opetussuunnitelman yhteneväisyys? Yhtenäinen perusopetus. Muutossuunta Kehittämissuunta Prosessi
Mitä merkitsee opetussuunnitelman yhteneväisyys? Heikki Happonen Perusasteen rehtori Kasvatustieteen tohtori Joensuun normaalikoulu Yhtenäinen perusopetus Muutossuunta Kehittämissuunta Prosessi Hallinnollinen
LisätiedotInternetin saatavuus kotona - diagrammi
Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet
LisätiedotSuomi toisena kielenä - oppimistulosten arviointi: riittävän hyvää osaamista? Katri Kuukka
Suomi toisena kielenä - oppimistulosten arviointi: riittävän hyvää osaamista? Katri Kuukka Mitä arvioitiin? Mitä tarkasteltiin? Kielitaidon osa-alueet > hyvän osaamisen kriteeri B1.1-B1.2 kuullun ymmärtäminen
LisätiedotJOSTAKIN SYYSTÄ NÄMÄ KAKSI ASIAA EIVÄT KOHTAA. sinaosaat.fi
JOSTAKIN SYYSTÄ NÄMÄ KAKSI ASIAA EIVÄT KOHTAA. #Ratkaisu100 Vuonna 2017 Sinä osaat! Tytöt ja teknologia -tiimi pääsi 231 tiimin joukosta 15 joukkueen finaaliin Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran
LisätiedotTASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA
TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA Muistiot 2011:1 1 Opetushallitus ja tekijät Muistiot 2011:1 ISBN 978-952-13-4639-2 (pdf) ISSN-L 1798-8896 ISSN 1798-890X (verkkojulkaisu) Taitto: Sirpa Ropponen
LisätiedotTAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN. Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus Helsinki, Paasitorni
TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus 15.4.2010 Helsinki, Paasitorni Taiteen perusopetuksen kehittäminen Opetustuntikohtaisen taiteen perusopetus:
LisätiedotLÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT
LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT Perusopetuksen matematiikan oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2015 Arvioinnin tulokset Oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 43 % arviointitehtävien kokonaispistemäärästä
LisätiedotMeri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
LisätiedotE S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.
Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta
LisätiedotOPPIVA YHTEISÖ - YHTEISÖLLINEN KOULU
OPPIVA YHTEISÖ - YHTEISÖLLINEN KOULU 12.11.2015 Leena Nousiainen Rondo Training Oy Puh. 044-2913621 www.rondotraining.fi E-mail: leena.nousiainen@rondotraining.fi OPPIVA YHTEISÖ YHTEISÖLLINEN KOUL Mitä
LisätiedotVuosiluokkiin sitomaton opetus 0-2 luokilla - ops näkökulmia. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus
Vuosiluokkiin sitomaton opetus 0-2 luokilla - ops näkökulmia Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Opetuksen järjestämisen mahdollisuudet opetussuunnitelman perusteiden mukaan Vuosiluokkaopetus Osittainen
LisätiedotOppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen
Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit
Lisätiedot- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..
1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;
LisätiedotKuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma
TIIVISTELMÄ Opetushallitus arvioi keväällä 2011 matematiikan oppimistuloksia peruskoulun päättövaiheessa. Tiedot kerättiin otoksella, joka edusti kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä koko Suomessa. Mukana
LisätiedotKoulutuspoliittisen ohjelman mittarit
Koulutuspoliittisen ohjelman mittarit Oppimisen ja opetuksen oppijakeskeinen uudistaminen Mittari 1: Oppijat voivat vaikuttaa opetuksen suunnitteluun Kuvaus: Oppijoita kuunnellaan säännöllisesti opetuksen
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotOPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS
OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat
LisätiedotTervetuloa 7. luokkien VALINNAISAINEILTAAN
Tervetuloa 7. luokkien VALINNAISAINEILTAAN Illan ohjelma Ekonomian valinnaisaineryhmän kahvila Tervetulosanat Opinto-ohjaajien esitys VALINNAISAINEIDEN ESITTELY KOULUN LUOKKATILOISSA PERUSKOULUN OPPIAINEET
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla
LisätiedotYleistä OPE-linjan kanditutkielmista
Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle
LisätiedotRaahen lukion tasa-arvoja. yhdenvertaisuussuunnitelma
Raahen lukion tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2020 Raahen lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Johdanto Raahen lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on laadittu yhteistyössä
LisätiedotTasa-arvon edistäminen korkeakoulumaailmassa
Tasa-arvon edistäminen korkeakoulumaailmassa Jukka Maarianvaara Tasa-arvovaltuutettu Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusseminaari, Vaasan yliopisto 12.4.2018 Miten tasa-arvo voi Suomessa? Tasa-arvon paradoksi
LisätiedotKuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1
Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee
LisätiedotTasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389
Tasa-arvokysely 212 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Helsingin normaalilyseo Tasa-arvotyöryhmä: Kristiina Holm Elina Mantere Kirsi Naukkarinen Antero Saarnio 1. Sukupuoli vaikuttaa koulussamme oppilaiden
LisätiedotSUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka
SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,
LisätiedotTervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan
Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa
LisätiedotToimintakulttuuri. Arviointikulttuuri
Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen
LisätiedotRomanikielen oppimistulokset vuosiluokilla Mari Huhtanen
Romanikielen oppimistulokset 7. 9. vuosiluokilla 2015 Mari Huhtanen Arvioinnin toteuttaminen Romanikielen arviointi toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa. Arviointiin pyrittiin saamaan kaikki romanikieltä
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa
Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta
LisätiedotKäsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana
Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana 22.11.2007/Kasvatustieteen päivät, Vaasa Marja Leena Rönkkö KL, käsityötieteen lehtori marja leena.ronkko@utu.fi
LisätiedotHorisontti
Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi
Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotYleissivistävä koulutus uudistuu Ritva Järvinen
Yleissivistävä koulutus uudistuu 12.2.2010 Ritva Järvinen Opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen/ yksikön päällikkö Yleissivistävä koulutus uudistuu; tavoitteet ja tuntijako 2009-2010 Opetusministeri
LisätiedotVanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
LisätiedotArvo- ja terveyskasvatusohjelma Camera obscura. Tampere 2015, viikko 16
Arvo- ja terveyskasvatusohjelma Camera obscura Tampere 2015, viikko 16 Camera obscura on Kokemuksellista oppimista. Vuorovaikutusta ja oppilaan pohdintaa. Camera obscura on kokonaisuus, joka muodostuu
LisätiedotLukion tuntijakokokeilu. Heikki Blom Opetusneuvos Opetus- ja kulttuuriministeriö
Lukion tuntijakokokeilu Heikki Blom Opetusneuvos Opetus- ja kulttuuriministeriö 3.11.2016 Uskalla kokeilla lukion uusi kehittämisohjelma Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt yhteistyössä Opetushallituksen
LisätiedotOppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi
Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Nokia 16.9.2015 Päivi Nilivaara 1 17.9.2015 Mikä edistää oppimista? Resurssit Opiskeluun käytetty aika Palautteen anto Tvt opetusvälineenä Kotitausta Luokalle
LisätiedotNäkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin
Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotKäsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta
Käsityön Tutkimushanke 2013-2014 Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta www.helsinki.fi/yliopisto 21.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohtia Käsityön kansallinen arviointi 2010 Arviointitulosten
LisätiedotOULU Paikallinen työn merkitys, ohjaaminen ja eteneminen
OULU 23.1.2014 Paikallinen työn merkitys, ohjaaminen ja eteneminen Paikallisen työn merkitys ja ohjaaminen Opetussuunnitelmatyön tasot ja strategisen ja pedagogisen johtamisen tehtävät Paikallisen opetussuunnitelmatyön
LisätiedotÄidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi
Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi keväällä 2010 Utvärderingen av inlärningsresultat i modersmål och litteratur våren 2010 Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulokset 9.
LisätiedotToiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma
Toiminnallinen tasa-arvo- ja Rauman normaalikoulu Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo perustuslaissa 6 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan
LisätiedotValinnaisopas Lukuvuosi
Valinnaisopas Lukuvuosi 2017 2018 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia,
LisätiedotEsi- ja perusopetuksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma
Esi- ja perusopetuksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2019 Johdanto Esi- ja perusopetuksella on tärkeä tehtävä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä, ja laki velvoittaa kaikki perusopetusta
LisätiedotPuhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus
Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien valmistuminen (valtioneuvoston asetuksen mukaan) Esiopetuksen, perusopetuksen
LisätiedotSukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa
Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.5.2010 Hillevi Lönn Sukupuolten tasa-arvo hallitusohjelmassa Hallitus sitoutuu kokonaisuudessaan edistämään tasaarvoa määrätietoisesti
LisätiedotPuhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus
Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Paikalliset opetussuunnitelmat Voidaan ottaa käyttöön 1.8.2015, on viimeistään otettava käyttöön 1.8.2016. Paikallisten opetussuunnitelmien
LisätiedotSuomi-koulujen opettajien koulutuspäivät, Jorma Kauppinen. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Suomi oppimisen maailmankartalla Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivät, 7.8.2013, Helsinki, Opetushallitus Jorma Kauppinen Johtaja Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta maailmalta. Why do Finland's
LisätiedotTASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO
TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa
LisätiedotKieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH
Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH 2017 2018 Opettajankoulutuslaitoksen Sat@Oppi järjestää yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen Rauman ja Turun yksiköiden kanssa ensisijassa perusopetuksen
LisätiedotSukupuolten tasa-arvo opetussuunnitelmissa
Sukupuolten tasa-arvo opetussuunnitelmissa Segregaatio Stop-seminaari, 3.4.2019 KM, YTM Salla Myyry Taustaa Sukupuolineutraalit ja essentialistista sukupuolieroa korostavat Perusopetuksen opetussuunnitelman
LisätiedotLEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA
LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu
LisätiedotArvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan
Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu
Hyvinvointilautakunta 20.3.2017 19 LIITE NRO 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2019 Puumalan yhtenäiskoulu Sisällys 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma... 3 1.1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman
LisätiedotKOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan
KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan KOULU: Karamzinin koulu SUUNNITELMAN LAATIMINEN Koulut laativat oman tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Se on tärkeä
Lisätiedottyötä kartoittamassa
Veronika Honkasalo 12.2.2016 Sukupuolisensitiivistä ja monikulttuurista työtä kartoittamassa Airin Bahmani ja Veronika Honkasalo 12.2.2016 Lähtökohdat - Keitä olemme me? - Taustaa: Miksi monikulttuurisen
LisätiedotKÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE
KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,
LisätiedotUudistustyön suunta IRMELI HALINEN
Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotSosiaalinen oikeudenmukaisuus positiivisen identiteetin mahdollistajana
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus positiivisen identiteetin mahdollistajana Valtakunnalliset lastentarhanopettajapäivät 23.9.2017 Helsingin yliopisto SOSIAALINEN OIKEUDENMUKAISUUS Yksilöt ja ryhmät tulisi
Lisätiedot#Ratkaisu100. sinaosaat.fi
#Ratkaisu100 Sinä osaat! Tytöt ja teknologia -tiimi on päässyt 231 tiimin joukosta 15 joukkueen finaaliin Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran järjestämässä Ratkaisu100-haastekilpailussa. Olemme finaalin
LisätiedotOppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus
Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta 1.11. 2013 Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus Opetustoimen henkilöstökoulutuksen haasteet ja päämäärä oppimistulokset oppiminen osaaminen
LisätiedotVIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta
VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,
LisätiedotKOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan
KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan KOULU: Lintulaakson koulu SUUNNITELMAN LAATIMINEN Koulut laativat oman tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Se on
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotKoulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli
Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Segregaation lieventäminen kouluissa ja oppilaitoksissa keskustelutilaisuus 21.1.2010 Heli Kuusi Esityksen kuviot perustuvat Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Tervon yhtenäiskoulu
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2019 Tervon yhtenäiskoulu Sisällys 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laadintavelvoite... 2 2. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoite...
LisätiedotKoulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
LisätiedotAntti Ekonoja
Antti Ekonoja antti.j.ekonoja@jyu.fi Aloitusluento Opettajan ja osallistujien esittäytyminen Pohdintaa (omia kokemuksia) tietotekniikan/tvt:n opiskelusta eri kouluasteilla Ennakkoluennosta nousseet kysymykset
LisätiedotNuorten toiveammatit ja työelämän sukupuolittuneisuus
Nuorten toiveammatit ja työelämän sukupuolittuneisuus Mia Teräsaho & Miina Keski-Petäjä Nuoret ja tulevaisuus satavuotiaassa Suomessa -seminaari 7.3.2017 Nuoret eivät tee valintoja tyhjiössä Sukupuoliroolit
Lisätiedot26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan
LisätiedotLiperin koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma
Liperin koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2018 - Koonti: Arjen rutiinit tiimi, 30.10.2018 Tiedoksi hyvinvointilautakunnalle marraskuussa 2018 Tämän tasa-arvosuunnitelman pohjana on vuoden
LisätiedotLIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE
LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE 2012 2015 LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS 25 OP (TUNNISTE 61640) Biämnesstudier i fysisk fostrans didaktik
LisätiedotAineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista
LisätiedotPerusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Taide- ja taitoaineiden käsittely
KOTITALOUS Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Taide- ja taitoaineiden käsittely 18.11.2009 Marjaana Manninen KOTITALOUS KOTITALOUDEN YDINOSAAMINEN 2020
LisätiedotPISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista
PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista erityisasiantuntija Opetusalan Ammattijärjestö 1 PISA -tutkimusohjelma (Programme for International Student Assessment) on OECD:n tutkimusohjelma jota koordinoi
Lisätiedot: Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen ja sukupuolten tasa-arvo
Sukupuoli päiväkotien ja koulujen arjessa -seminaari : Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen ja sukupuolten tasa-arvo Liisa Jääskeläinen 16.5.2013 Opetussuunnitelmat uudistuvat 2012-2016
LisätiedotSukupuoli, koulumenestys ja kouluviihtyvyys peruskoulussa
Sukupuoli, koulumenestys ja kouluviihtyvyys peruskoulussa Sukupuoli päiväkotien ja koulujen arjessa seminaari TANE ja OKM/Säätytalo, 16.5.2013 Matti Rimpelä dosentti/tampereen yliopisto Virikkeeksi tuore
LisätiedotSanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka
Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kirsi Tarkka 12.11.2018 Rovaniemi Varhaiskasvatus otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta
LisätiedotINARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47
INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
LisätiedotPuistolan peruskoulu ykkösestä ysiin turvallisesti yhdessä oppien
Puistolan peruskoulu ykkösestä ysiin turvallisesti yhdessä oppien 16.1.2019 1 Miltä viime vuoden kuutosista tuntui siirtyä yläkouluun? Jännitti, koska vanhat luokat oli hajotettu ja piti totutella uuteen
LisätiedotSAIRAALAOPETUKSEN PÄIVÄT Perusopetuksen tulevaisuus
SAIRAALAOPETUKSEN PÄIVÄT Perusopetuksen tulevaisuus 17.11.200711 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla MISTÄ ONNI SYNTYY? Voimme valita, mutta emme kuormitu liialla valitsemisella
LisätiedotTasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali
Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa
LisätiedotOsviitaksi opinnäytteeseen Hanna Vilkka
1 Osviitaksi opinnäytteeseen Hanna Vilkka 21.11.2017 Kuva: Hanna Vilkka, Kivimuseo, Vapriikki 2 Lue: Ammattikasvatuksen aikauskirja Kasvatus & Aika Kasvatus-lehti Aikuiskasvatus-lehti Journal of Education
LisätiedotYleistä kanditutkielmista
Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti
LisätiedotMaailman osaavin kansa kirjan esittely
Maailman osaavin kansa 2020 -kirjan esittely Koulutustutkimusfoorumin kokous 26.9.2013 Kari Nyyssölä Opetusneuvos Opetushallitus Jyrki Kataisen hallituksen tavoite Hallitus asetti tavoitteeksi nostaa suomalaiset
Lisätiedot