Yhteinen käsityö sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta tarkasteltuna
|
|
- Jarmo Aho
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YHTEINEN KÄSITYÖ SUKUPUOLTEN TASA-ARVON NÄKÖKULMASTA TARKASTELTUNA Sinikka Pöllänen Yhteinen käsityö sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta tarkasteltuna Taustaa tarkastelulle Kasvatusideologiat ja niiden ihmis- ja oppimiskäsitykset vaikuttavat käsityksiin tasa-arvosta sekä päämäärien asetteluun. Nämä taas vaikuttavat koulutuspoliittisiin ratkaisuihin ja käytännön tasolla opetuksen toteuttamiseen. Opetuksen puolestaan uskotaan muuttavan ja kehittävän yhteiskuntaa, siinä ilmeneviä rakenteita ja toimintaa. Tästä syystä sekä tasaarvo- että koululainsäädäntöön on sisällytetty velvoitteita tasa-arvon toteuttamiseksi koulutuksessa ja opetuksessa. Peruskoulussa sukupuolten välinen tasa-arvo merkitsee kasvatustavoitteena sitä, että tytöt ja pojat saavat samanlaiset valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin perhe- ja työelämässä sekä laajemmin koko yhteiskunnassa. Kouluviranomaisten näkemys koulun käytännöissä toteutettavasta sukupuolten välisestä tasaarvosta ei kuitenkaan ole ollut yhtenäinen (Lahelma 1992). Koulutuksesta käytävää tasa-arvokeskustelua on sävyttänyt huolestuneisuus koulutusalojen ja ammattien sukupuolisesta jakautumisesta, kun perinteisiin naisten ja miesten rooleihin ja ammatteihin liittyvät käsitykset eivät ole osoittaneet murtumisen merkkejä. Tasa-arvokeskustelu on käynnistynyt 2000-luvun alkuvuosina uudestaan sekä koulutusalojen sukupuolisen eriytymisen, tulosten erilaisuuden sekä osittain myös oppilaitosten erilaistumisen takia. Yleissivistävän koulutuksen kohdalla tätä sukupuolen mukaista eriytymistä on nähty tapahtuvan ainevalinnoissa esimerkiksi siinä, että tytöt ovat valinneet perinteisesti tekstiilityön ja pojat teknisen työn valinnaisaineekseen (Lahelma 1992). Sukupuolten välinen tasa-arvovaatimus on kohdistunut käsityössä siihen, että opetus on pyrittävä järjestämään molemmille sukupuolille yhteisenä oppiaineena. Opetussuunnitelman mukaan käsityö on oppiaine, joka muodostuu sekä teknisestä työstä että tekstiilityöstä. Käytännössä yhteinen käsityö on merkinnyt erilaisia tapoja toteuttaa opetusta. Osa kouluista on järjestänyt opetuksen siten, että oppilaalla on ollut yhteisten erilaajuisten ns. pakollisten osuuksien jälkeen mahdollisuus valita joko tekstiilityö tai tekninen työ. Osa on puolestaan toteuttanut ohjetta kirjaimellisesti ja jakanut käytettävissä olevat tunnit puolitettuna molempiin käsityönlajeihin niin, että oppilas on opiskellut ilman valintaa molempia sisältöjä puoli lukuvuotta. Äärimmilleen vietynä oppilas on opiskellut molempia käsityön lajeja samaan aikaan vuoroviikoittain, jolloin saman sisältöalueen oppituntien väli on ollut kaksi viikkoa. Tilannetta voidaan pitää sekä tasa-arvon että aineen opettamisen ja oppilaiden oppimistulosten kannalta epätarkoituksenmukaisena ja eriarvoistavana, opetusjär- 219
2 SINIKKA PÖLLÄNEN jestelyiden kannalta jopa ajoittain kaoottisena. Kun tarkastelemme tätä yhteisen käsityön tilannetta konservatiivisen, liberaalisen ja demokraattisen näkemyksen valossa (vrt. Husén 1977), voimme pyrkiä hahmottamaan sitä, millaista kasvatusideologiaa erilaiset toteutustavat ilmentävät. Voimme tarkastella näitä toteutustapoja samaan aikaan sekä sukupuolten tasa-arvon että aineen opettamisen ja opiskelun kannalta. Yhteinen käsityö kasvatusideologioiden valossa Konservatiivisen tasa-arvokäsityksen mukaisesti voidaan ajatella, että oppilailla on erilaisia kykyjä, joita tulisi kehittää parhaalla mahdollisella tavalla. Äärimmilleen vietynä nämä kyvyt ja valmiudet tulisi optimoida työelämää ja yhteiskuntaa hyödyttäviksi. Käsityön kannalta tämä voisi tarkoittaa sitä, että oppilas valitsisi jo alimmilla luokilla sen käsityönlajin, johon hänellä on kykyjä ja johon hän sukupuoliroolimalliensa mukaisesti motivoituisi. Todennäköisesti tämä merkitsisi hyvin pitkälle perinteisten ns. naisten ja miesten käsitöiden rinnakkaiseloa. Tämä malli on elänyt vahvasti traditionaalisessa yhteiskunnassa; ongelmallisena sitä on alettu pitää sukupuolisidonnaisena pidettävän jaottelun ja käsityölle annettavien sukupuoleen liittyvien merkitysten myötä. Käsityö ei perinteisesti järjestettynä toteuttaisi monien mielestä sukupuolten välistä tasa-arvoa, mutta aineen opettamisen kannalta tilanne olisi selkeä. Oppilaat voisivat saavuttaa yhteen käsityönlajiin ja omiin kykyihinsä keskittyessään sellaisen osaamisen tason, että he voisivat hyödyntää saamiaan tietoja ja taitoja myöhemmin elämässään laajemmin erilaisina valmiuksina tai mahdollisuutena toimia kädentaitoa vaativissa ammateissa. Liberaalisen ajattelutavan mukaan erilaiset oppimisen esteenä olevat tekijät tulisi poistaa niin, että oppijan myötäsyntyisiä kykyjä voitaisiin hyödyntää. Käsityönopetuksen toteutuksen kannalta tämä tarkoittaisi sellaista mallia, jossa oppilaat tutustuvat ensin sukupuoliroolittomasti molempiin käsityön sisältöihin ja sen jälkeen valitsevat omia kykyjään parhaiten vastaavan käsityönlajin joko tekstiilityön tai teknisen työn. Äärimmilleen vietynä liberaalissa mallissa ei otettaisi kantaa eri käsityönlajien opettamiseen tai niiden valintaan, vaan oppilaat opiskelisivat ns. pakollisena aineena molempia käsityön sisältöjä koko kouluajan yhdeksi oppiaineeksi laskettuna käsityönä. Ongelmallisena tilanne voidaan nähdä kuitenkin sukupuolten tasa-arvon sekä aineen opettamisen ja oppilaiden koulutustulosten kannalta, jos aineiden sisällöt puolittuvat tai painottuvat jompaankumpaan käsityönlajiin siten, että toinen jää määrältään vähäisemmäksi tai vähempiarvoiseksi. Käytännössä oppiaineiden painotus viittaisi siihen, mitä tietoalueita arvostetaan. Aineiden sisältöjen puolittuessa oppilaiden taidot jäävät puolitiehen ja monet käsityökasvatuksen tavoitteet, mm. kulttuuriset, teknologiset sekä humaaniset ja työkasvatukselliset tavoitteet, jäävät saavuttamatta. Voidaan kysyä, saako oppilas silloin näissä sisällöissä sellaisia myöhemmin elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja, joita monipuolinen kasvu ja kehitys peruskoulun tavoitteiden mukaan edellyttäisi. Käytännössä nämä ns. pakolliset käsityönjaksot ovat aika-ajoin aiheuttaneet osalle oppilaista motivoitumattomuutta ja voimakkaita stereotyyppisen puolustuskäyttäytymisen muotoja. Heterogeenisissä ja suurissa opetusryhmissä oppilaan henkilökohtai- 220
3 YHTEINEN KÄSITYÖ SUKUPUOLTEN TASA-ARVON NÄKÖKULMASTA TARKASTELTUNA seen ohjaukseen ja motivointiin ei aina ole ollut mahdollisuutta siten, että sukupuolten tasa-arvoon tähtäävä tavoite olisi saavutettu. On todettava, että ennakkoasenteet pikemminkin vahvistuvat ja johtavat asenteelliseen väittelyyn, jos asian käsittelyyn ja perehtymiseen ei ole mahdollisuutta. Demokraattisen tasa-arvonäkemyksen mukaisesti tulosten samankaltaisuus ja tasa-arvoisuus mahdollistuu mm. resursoinnin avulla, jolloin tasa-arvoon päästään toisistaan eriävillä tavoilla. Käsityönopetuksessa tämä voisi toteutua mm. siten, että oppilaat opiskelisivat molempia käsityönsisältöjä omina erillisinä oppiaineinaan niin, että niiden sisältöjä ja tuntiresursseja ei olisi puolitettu. Tällöin näiden aineiden eri tieteenalapainotteisten, luonnontieteisiin ja teknologiaan suuntautuvan teknisen työn ja humanismiin sekä kulttuuritutkimukseen suuntautuvan tekstiilityön, sisältöjen opettaminen tarjoaisi mahdollisuuden koulutustulosten samankaltaisuuteen. Parhaimmillaan sekä tytöt että pojat saattaisivat valita erilaajuisia ja kenties erisisältöisiä kursseja molemmista käsityönlajeista omien tavoitteidensa ja toiveidensa mukaisesti. Toisena vaihtoehtona demokraattinen tasa-arvonäkemys voisi merkitä käsityön opetuksen radikaalia muuttamista siten, että sekä tekstiilityö että tekninen työ asettaisivat uudet yhteiset tavoitteet ja sisällöt, jotka eivät olisi sidoksissa nykyisellä tavalla tekstiilityöhön tai tekniseen työhön. Tällöin käytettävät tekniikat, materiaalit yms. jäisivät kokonaan menetelmän asemaan. Sukupuoliroolittomasti oppilaat voisivat valita samoihin tavoitteisiin pyrkivän, mutta eri materiaaleja tai tekniikoita sisältävän käsityön, tai käsityön, jossa yhdistetään projektityöskentelynä molempien lajien sisältöjä ja tekniikoita toisiinsa. Aineen opettamisen kannalta tämä merkitsisi täysin erilaisista lähtökohdista tapahtuvan opetuksen suunnittelua yhdessä toisen käsityölajin edustajan kanssa. Tavallaan olisi kysymys uudenlaisen oppiaineen luomisesta. Uuden synnyttäminen merkitsisi erinomaisuudessaankin jostakin luopumista. Se myös sisältää sen vaaran, että jotakin oleellista ja ainutlaatuista käsityön opiskelussa jää saavuttamatta, erityisesti vaativampien sisältöjen osalta. Mukavan puuhastelun tai näyttäviä materiaaleja hyödyntävän askartelun tuottamaa materiaalista kosketusta ja tekniikkaa laajemmin käsityö on kuitenkin hahmotettava oppilaan omasta maailmasta liikkeelle lähteväksi prosessiksi, joka rakentuu sosiaalisessa ja kulttuurisessa vuorovaikutuksessa luovaksi käsityötoiminnaksi. Tällöin se antaa tulevaan elämään valmiuksia tietoina, taitoina, tunteina sekä ajattelu- ja ongelmanratkaisutaidon heräämisenä. Käsityötaidossa on lopulta kysymys sisäisiä kvalifikaatioita edellyttävästä ja kasvattavasta prosessista, mikä myös antaa konkreettista iloa ja mielihyvää. Tasa-arvon kannalta on muistettava, että käsityö voi olla osalle oppilaista se psykososiaalista hyvinvointia ja jaksamista tuottava syvä onnen tunne, jossa omat kyvyt ja tavoitteet ovat ihanteellisessa suhteessa toisiinsa. Näkökulmia tasa-arvoiseen käsityön opetukseen Kun käsityön opetuksen erilaisia toteuttamistapoja punnitaan sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmasta, on arvioitava koulutukseen pääsyn, koulutusjärjestelyiden ja -prosessin sekä tulosten tasa-arvoisuutta (ks. Husén 1975). On arvioitava sitä, 221
4 SINIKKA PÖLLÄNEN mitä tarkoittaa käytännössä yhteisen käsityön osalta mm. se, että annetaan mahdollisuudet edetä edellytysten kannalta edullisissa olosuhteissa, tai mitä on lopulta koulutustulosten sekä päämäärien tasa-arvoisuus eli yhtä hyvät mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen, hyvinvointiin, hyviin ihmissuhteisiin ja osallistumiseen. Absoluuttiseen tasa-arvoisuuteen pyrittäessä annettaisiin samanlaista koulutusta kaikille, kun taas suhteelliseen tasa-arvoisuuteen pyrkiminen perustuisi mm. koulutettavien erilaisiin kykyihin ja haluihin. Tasa-arvon toteuttamisen kannalta olisikin oleellista pohtia sitä, haluammeko tasa-arvolla tarkoittaa 1) samanlaista kohtelua, 2) kaikille yhtä laajaa ja samanlaista tarjontaa, mikä tarkoittaa pakollista osallistumista, vai 3) valintoja sallivaa mahdollisuuksien tasa-arvoa (ks. Räikkä 1994). On myös tarkasteltava sitä, onko sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseksi tavoitteena 1) naisten ja miesten roolien vahvistaminen niin, että erilaisuutta arvostetaan (molempia sukupuolia rooleineen ja toimintamalleineen), 2) naisten roolin muuttaminen ihanteena olevan miesroolin mukaiseksi, jolloin miesrooli pysyisi ennallaan, vai 3) miesroolin muuttaminen, jolloin naisrooli jäisi ennalleen (ks. Abrahamsson 1979). Kritiikkiä on herättänyt se, että sukupuolineutraali tasa-arvopolitiikka ei ole sisältänyt näkökulmaa sukupuolten eriytyneisyyteen, jolloin maskuliininen malli asetettiin tavoitteeksi myös naisille niin, että naiseuteen liittyvät positiiviset piirteet ovat jääneet vaille arvostusta (Metso 1992; Lampela 1995). Tasa-arvokeskustelua on arvosteltu myös siitä, että se on painottunut miesten ja naisten välisiin suhteisiin niin, että muu tasa-arvokeskustelu on jäänyt syrjään (ks. Julkunen 1988). Sukupuolineutraali koulutus ilmenee opetussuunnitelmatasolla periaatteellisena sukupuolesta riippumattomana yhteisenä käsityönä. Neutraalius ilmenee myös käytännönjärjestelyissä, jos oppilaiden sukupuoleen ei kiinnitetä erityistä huomiota ja opetus toteutetaan muodollisesti tasa-arvoisena. Kuitenkin on havaittava, että aitoon sukupuolten väliseen tasa-arvon pyrkiminen edellyttää erilaiseen arvottamiseen liittyvien ja eriarvoisuutta vahvistavien piirteiden poistamista piilorakenteista ja -opetussuunnitelmista (Lahelma 1992; Metso 1992). Kysymys on siitä, että tiedostetaan, miten tytöt ja pojat opiskelevat ja miten opettajat asettavat samassa käsityöryhmässäkin tytöille ja pojille erilaisia tavoitteita. Erilaisuus tai eriarvoisuus saattaa jopa lisääntyä, jos opetusta yhdenmukaistetaan ottamatta huomioon tyttöjen ja poikien erilaisista elämänkokemuksista johtuvia eroja tai jos vältetään sukupuoleen liittyvien kysymysten pohdintaa (Metso 1992; Lee 1997). Sukupuolten tasa-arvo ei tarkoita vain miesten ja naisten yhtäläisten oikeuksien saavuttamista elämän eri osa-alueilla. Se tarkoittaa myös mahdollisuutta toimia yksilönä omien tarpeiden ja tavoitteiden pohjalta itseään koskevissa ratkaisuissa myös muiden kuin sukupuolesta johtuvien tekijöiden ohjaamana. Moraalisesta näkökulmasta katsottuna tasa-arvon toteutuminen on silloin ihmisen vapauttamista käyttämään kaikkia inhimillisiä voimavaroja. Se on tavoitetila, jossa sukupuoliero ei johda erilaiseen arvottamiseen. Tasa-arvoisuuden ei tarvitsisi merkitä samanlaisia menettelytapoja, sillä koulutuksen tulisi olla antoisaa erilaisen kykyrakenteen omaaville oppilaille. Kulttuuristen ja biologisten tekijöiden erillis- ja yhteisvaikutusten syvällisempi pohdinta on jäänyt koulutukseen liittyvässä tasa-arvopoliittisessa keskustelussa pinnalliseksi. On totta, että taitoihin liittyvät mielikuvat konkretisoituvat ar- 222
5 YHTEINEN KÄSITYÖ SUKUPUOLTEN TASA-ARVON NÄKÖKULMASTA TARKASTELTUNA jen toiminnassa ja malleissa; ne liittyvät kulttuuriin ja aineellisiin olosuhteisiin. Kuitenkin on havaittava, että sukupuoleen liittyvät suuntaukset virittyvät varhain ja suuntaavat motivoitumista niin kiinnostuksen kohteiden ja harrastusten (ks. Metso 1992) kuin myös lasten ja nuorten omissa ryhmissään tapahtuvan jaottelun ja hierarkian kautta (Gordon, Holland & Lahelma 2000, 190). Sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmasta voidaan pitää tavoitteena sitä, että kasvava sukupolvi yhdistäisi minäkäsitykseensä ja sukupuoli-identiteettiinsä uusia mahdollisuuksia tai ulottuvuuksia niin, että epävarmuus tai motivoitumattomuus eivät kuitenkaan lisääntyisi. Mies- ja naismallit rooleineen ovat tarpeellisia, kun ne merkitsevät kasvun ja kehityksen positiivisia ulottuvuuksia. Tarpeettomia ne ovat silloin, kun ne estävät kasvun ja kehityksen. Tällöin tasa-arvossa on erotettava toisistaan käsitteet erilaisuus ja eriarvoisuus. Tasa-arvoa ei saisi käsittää samanlaisuudeksi. Samanlaisuus tai siihen pyrkiminen voidaan nähdä luonnottomana tilanteena jopa tasapäistämisenä, koska oppilaiden erilaisuus ja erilaiset toiveet on tunnustettava ja pyrittävä ottamaan huomioon sopivissa rajoissa. Tarkastelua tulisi sukupuoleen kohdistuvan jaottelun sijasta suunnata sukupuolten sisään siihen ketkä tytöistä ja pojista ovat eriarvoisessa asemassa (Gordon, Holland & Lahelma 2000). Eräänä esimerkkinä sukupuolten tasa-arvon saavuttamisen keinoista on esitetty ajoittaista tyttöjen ja poikien erillisopetusta (mm. Lampela 1995; Teittinen 1996), koska sekaryhmissä opiskelu ja samojen taitojen opettaminen ei välttämättä ole edistänyt tasa-arvoa. On myös havaittu, että tasa-arvon nimissä tehdyt toimet tyttöjen kilpailuaseman parantamiseksi ovat todellisuudessa huonontaneet tyttöjen ja erityisesti hiljaisten työväenluokkaisten tyttöjen asemaa (ks. Lahelma 1992, 24). Sukupuolten välistä epätasa-arvoa on voitu korjata myös toteuttamalla ns. käänteistä tai positiivista syrjintää. Käytännössä tämä käänteinenkään malli ei ole toiminut kaikilta osin oikeudenmukaisesti, koska mallitettu tasa-arvo ei ota huomioon sitä, mitä kukin ansaitsee tai haluaa. Tasa-arvoisen lopputuloksen tavoittelu voisi merkitä sitä, että tyttöjä ja poikia olisi kohdeltava eri tavoin (tahallisesti), jotta naisia ja miehiä ei tultaisi kohtelemaan tulevaisuudessa (vahingossa) eri tavoin ja epätasa-arvoisesti (ks. Räikkä 1994, ). Käsityössä tämä voisi merkitä eri tavoin opettamista jossakin määrin, joissakin tilanteissa ja jonkin aikaa. Käytännössä se voisi merkitä yhteisen käsityön lisäksi mahdollisuutta jo peruskoulun alemmilla vuosiluokilla opiskella oman valinnan mukaan joko teknistä työtä tai tekstiilityötä. On havaittava, että sukupuolten tasa-arvon nimissä mekaanisen sukupuolineutraalisti toteutettu yhteinen käsityö, samanlainen kohtelu tai opetusjärjestelyt voivat johtaa eriarvoisuuteen muilla alueilla. Yksilön valinnan mahdollisuuksia tulisi kunnioittaa itsensä toteuttamiseen, hyvinvointiin ja osallistumiseen liittyvistä syistä sekä oikeutena valita molempiin käsityölajeihin tutustuttavien perusopintojen lisäksi omia taipumuksia vastaavia syventäviä opintoja. Kysymys on myös eri aineiden välisestä tasa-arvosta ja arvottamisesta eikä pelkästään käytännön järjestelyissä ilmenevän sukupuolijakautuneisuuden purkamisesta. Yksioikoisena yhteisen käsityön vaatimuksena asiaa pohtimatta tai opetukseen resursoimatta ei mikään malli johda aitoon sukupuolten tasa-arvoa edistävään toimintaan. Sukupuolten välisessä tasa-arvokeskustelussa oleellisinta olisi arjen kasvatus- ja opetustyössä saavuttaa herkkyys 223
6 SINIKKA PÖLLÄNEN havaita eriarvoistavia asenteita ja piilokäytänteitä kaikissa peruskoulun oppiaineissa sekä koko koulun kasvatus- ja opetustyössä. Kirjoittaja on käsityötieteen, erityisesti tekstiilityön, ma. professori Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksessa. Lähteet Abrahamsson, U Sakligt opartiskt jämställt? Slutrapport från Sveriges Radios jämställdhetsprojekt. Stockholm. Gordon, T., Holland, J. & Lahelma, E Making spaces. Citizenship and difference in schools. London: MacMillan Press LTD. Husén, T Social influences on educational attainment. Research perspectives on educational equality. Paris: CERI/OECD. Husén, T Jämlikhet genom utbildning. Perspektiv på utbildningsreformerna. Stockholm: Natur och Kultur. Julkunen, R Vaikea tasa-arvon käsite. Teoksessa: Opetusministeriö. Tasa-arvokasvatus ja opettajankoulutus. Työryhmien muistioita 17. Lahelma, E Sukupuolten eriytyminen peruskoulun opetussuunnitelmassa. Helsingin yliopisto, kasvatustieteen laitos, tutkimuksia 132. Lampela, K Sukupuolineutraalius oppilaitoksissa. Tutkimus 5/95. Opetushallitus. Lee, V. E Gender equity and the organization of schools. Teoksessa B. J. Bank & P. M. Hall (toim.) Gender, equity, and schooling. Policy and practice. New York: Garland Publ. Inc., Metso, T Yhdessä vai erikseen? Tytöt ja piilo-opetussuunnitelma. Teoksessa: S. Näre & J. Lähteenmaa (toim.) Letit liehumaan! Tyttökulttuuri murroksessa. Tietolipas 124. Tampere: Tammer-paino Oy, Räikkä, J Oikeudenmukainen yhteiskunta. Johdatus yhteiskuntafilosofiaan. Helsinki: Painatuskeskus. Teittinen, L Yhteinen käsityönopetus tyttöjen ja poikien tasa-arvon edistäjänä. Teoksessa R. Jakku-Sihvonen, A. Lindström & S. Lipsanen (toim). Toteuttaako peruskoulu tasa-arvoa? Arviointi. Opetushallitus 1/96. Helsinki: Yliopistopaino,
Yhteinen käsityö: tasa-arvoa vai pakkoa? Yhteisen käsityön tarkastelua tasa-arvon näkökulmasta.
Aineenopettajankoulutuksen vaihtoehdot ja tutkimus Yhteinen käsityö: tasa-arvoa vai pakkoa? Yhteisen käsityön tarkastelua tasa-arvon näkökulmasta. Sinikka Pöllänen Joensuun yliopisto, Savonlinnan Opettajankoulutuslaitos
LisätiedotMeri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
LisätiedotTASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA
TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA Muistiot 2011:1 1 Opetushallitus ja tekijät Muistiot 2011:1 ISBN 978-952-13-4639-2 (pdf) ISSN-L 1798-8896 ISSN 1798-890X (verkkojulkaisu) Taitto: Sirpa Ropponen
Lisätiedot: Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen ja sukupuolten tasa-arvo
Sukupuoli päiväkotien ja koulujen arjessa -seminaari : Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen ja sukupuolten tasa-arvo Liisa Jääskeläinen 16.5.2013 Opetussuunnitelmat uudistuvat 2012-2016
LisätiedotOppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen
Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotAnnettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja
Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti
LisätiedotNUORTEN TALOUSOSAAMINEN. Tutkimus suomalaisnuorten talousosaamiseen liittyvistä asenteista ja toiveista.
NUORTEN TALOUSOSAAMINEN Tutkimus suomalaisnuorten talousosaamiseen liittyvistä asenteista ja toiveista. 1 Taloudellinen tiedotustoimisto TAT tarjoaa tietoa sekä kokemuksia taloudesta, työelämästä ja yrittäjyydestä.
LisätiedotSuomi toisena kielenä - oppimistulosten arviointi: riittävän hyvää osaamista? Katri Kuukka
Suomi toisena kielenä - oppimistulosten arviointi: riittävän hyvää osaamista? Katri Kuukka Mitä arvioitiin? Mitä tarkasteltiin? Kielitaidon osa-alueet > hyvän osaamisen kriteeri B1.1-B1.2 kuullun ymmärtäminen
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Rauman musiikkiopisto Sivistysvaliokunta, kesäkuu 2018 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus. 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä
LisätiedotSukupuolten tasa-arvo opetussuunnitelmissa
Sukupuolten tasa-arvo opetussuunnitelmissa Segregaatio Stop-seminaari, 3.4.2019 KM, YTM Salla Myyry Taustaa Sukupuolineutraalit ja essentialistista sukupuolieroa korostavat Perusopetuksen opetussuunnitelman
LisätiedotTASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO
TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa
LisätiedotSUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka
SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,
LisätiedotPerusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden
LisätiedotOPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS
OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat
LisätiedotTervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan
Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa
LisätiedotLÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT
LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT Perusopetuksen matematiikan oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2015 Arvioinnin tulokset Oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 43 % arviointitehtävien kokonaispistemäärästä
LisätiedotLiperin koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma
Liperin koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2018 - Koonti: Arjen rutiinit tiimi, 30.10.2018 Tiedoksi hyvinvointilautakunnalle marraskuussa 2018 Tämän tasa-arvosuunnitelman pohjana on vuoden
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla
LisätiedotSEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli
SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena
LisätiedotArvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi
Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia
LisätiedotKuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma
TIIVISTELMÄ Opetushallitus arvioi keväällä 2011 matematiikan oppimistuloksia peruskoulun päättövaiheessa. Tiedot kerättiin otoksella, joka edusti kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä koko Suomessa. Mukana
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
Lisätiedot- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..
1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;
LisätiedotKASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille
KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Vuosille 2017-18 1 KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Tasa-arvolaki koulussa 3. Yhdenvertaisuuden
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa
Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta
LisätiedotINARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47
INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen
LisätiedotToimintakulttuuri. Arviointikulttuuri
Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen
LisätiedotSummanen Anna-Mari TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013
TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013 OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI Kevät 2013 Perusopetuksen päättövaihe Arviointiin osallistui 3 652 oppilasta, joista 1. tyttöjä 1 754 (48,0 %)
LisätiedotSUKUPUOLI JA MUITA EROJA
SUKUPUOLI JA MUITA EROJA SUOMALAISESSA KÄSITYÖNOPETUKSESSA KM, tutkija Hanna Guttorm Segregaation lieventämistyöryhmä Opetushallitus, 8.10.2010 POPS 2004 Opetus käsittää kaikille oppilaille yhteisesti
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta
LisätiedotHorisontti
Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää
LisätiedotVALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3
LisätiedotRomanikielen oppimistulokset vuosiluokilla Mari Huhtanen
Romanikielen oppimistulokset 7. 9. vuosiluokilla 2015 Mari Huhtanen Arvioinnin toteuttaminen Romanikielen arviointi toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa. Arviointiin pyrittiin saamaan kaikki romanikieltä
LisätiedotTAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN. Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus Helsinki, Paasitorni
TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus 15.4.2010 Helsinki, Paasitorni Taiteen perusopetuksen kehittäminen Opetustuntikohtaisen taiteen perusopetus:
LisätiedotAnkeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!
Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen
LisätiedotOsaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö
Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö Osaava-ohjelma 2010-2017 lyhyt tausta Kolmas osa opettajista ilmoitti
LisätiedotOPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA. Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi
OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi 1 TULEVAISUUDEN OSAAMINEN Koulutuksen tehtävä on luoda tulevaisuuden valmiuksia ~ Ei riitä,
LisätiedotNäkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin
Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo
LisätiedotYhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011 Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arviointi Tiedot kerättiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotTasa-arvosuunnitelma KAURASLAMMEN KOULU (LUOKAT 7-9) LUKUVUOSI 2017/2018
Tasa-arvosuunnitelma KAURASLAMMEN KOULU (LUOKAT 7-9) 1.1.2017- LUKUVUOSI 2017/2018 Mikä tasa-arvosuunnitelma on? Tasa-arvosuunnitelman tavoitteena edistää eri sukupuolten tasa-arvoa koulussamme Muodostetaan
LisätiedotSuomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE
1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen
LisätiedotKemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo
Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään
LisätiedotLukion tuntijakokokeilu. Heikki Blom Opetusneuvos Opetus- ja kulttuuriministeriö
Lukion tuntijakokokeilu Heikki Blom Opetusneuvos Opetus- ja kulttuuriministeriö 3.11.2016 Uskalla kokeilla lukion uusi kehittämisohjelma Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt yhteistyössä Opetushallituksen
LisätiedotHaukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet
Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotPerusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Taide- ja taitoaineiden käsittely
KOTITALOUS Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Taide- ja taitoaineiden käsittely 18.11.2009 Marjaana Manninen KOTITALOUS KOTITALOUDEN YDINOSAAMINEN 2020
LisätiedotLisäopetuksen. opetussuunnitelma
Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...
LisätiedotSukupuoli, koulumenestys ja kouluviihtyvyys peruskoulussa
Sukupuoli, koulumenestys ja kouluviihtyvyys peruskoulussa Sukupuoli päiväkotien ja koulujen arjessa seminaari TANE ja OKM/Säätytalo, 16.5.2013 Matti Rimpelä dosentti/tampereen yliopisto Virikkeeksi tuore
Lisätiedot1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus
Sisällysluettelo 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus... 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä lainsäädäntö... 4 2.1 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986)
LisätiedotPERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004
DNO 4/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki
LisätiedotSosiaalinen oikeudenmukaisuus positiivisen identiteetin mahdollistajana
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus positiivisen identiteetin mahdollistajana Valtakunnalliset lastentarhanopettajapäivät 23.9.2017 Helsingin yliopisto SOSIAALINEN OIKEUDENMUKAISUUS Yksilöt ja ryhmät tulisi
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotYMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi
YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan
LisätiedotAinejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa
Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Hannele Cantell Niin Suomessa kuin ulkomaillakin on viime vuosina tullut käyttöön paljon sanoja, jotka kertovat maailman monimutkaisuudesta ja asioiden
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotMUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen
MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata
LisätiedotOppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi
Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Nokia 16.9.2015 Päivi Nilivaara 1 17.9.2015 Mikä edistää oppimista? Resurssit Opiskeluun käytetty aika Palautteen anto Tvt opetusvälineenä Kotitausta Luokalle
LisätiedotPortfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund
Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä Emma Nylund Ratkaiseva lähtökohta portfoliota tehtäessä: onko kyseessä TUOTOS vai VÄLINE? Portfolion käyttö on alkuaan lähtöisin taiteen, arkkitehtuurin
LisätiedotTulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
LisätiedotEsityslista Kestävä kehitys
Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien
Lisätiedot15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä
15.4.5 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita ymmärtämään elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita ymmärtämään ekosysteemien
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän
PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,
LisätiedotArvo- ja terveyskasvatusohjelma Camera obscura. Tampere 2015, viikko 16
Arvo- ja terveyskasvatusohjelma Camera obscura Tampere 2015, viikko 16 Camera obscura on Kokemuksellista oppimista. Vuorovaikutusta ja oppilaan pohdintaa. Camera obscura on kokonaisuus, joka muodostuu
LisätiedotArviointi Isojoen Koulukolmiossa
Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Aikaisemmilla luokka-asteilla oppilasta arvioidaan sanallisesti ja numeroilla. Lisäksi vanhemmat saavat ajankohtaista tietoa lapsensa koulunkäynnistä arviointikeskusteluissa.
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan
LisätiedotAineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista
LisätiedotSukupuolistereotypiat opettajien kokemina
Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...
LisätiedotKuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1
Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee
LisätiedotHAASTAVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN - S E I T S E M ÄN OVEN TA K A N A - Anu Kilkku koulutuspäällikkö Keskuspuiston ammattiopisto
HAASTAVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN - S E I T S E M ÄN OVEN TA K A N A - Anu Kilkku koulutuspäällikkö Keskuspuiston ammattiopisto PALAUTETTA OPISKELIJOILTA Kiitos kun välitit, kiitos kun kuuntelit, kiitos
LisätiedotDemokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012
Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista
LisätiedotKuvataide. Vuosiluokat 7-9
Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.
LisätiedotLEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA
LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu
LisätiedotE S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.
Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotMaailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa?
Perusopetuksen kehittäminen/ kysely huoltajille ja henkilökunnalle Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotTasa-arvoisen työyhteisön kehittäminen
Tasa-arvoisen työyhteisön kehittäminen -projekti Ritaharjun monitoimitalo Vanhempainilta 23.2.2011 -projekti kehittämis- ja tutkimusprojekti o toimintamallien kehittäminen lisäämällä huomiota tasa-arvo-
LisätiedotVuosiluokkiin sitomaton opetus 0-2 luokilla - ops näkökulmia. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus
Vuosiluokkiin sitomaton opetus 0-2 luokilla - ops näkökulmia Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Opetuksen järjestämisen mahdollisuudet opetussuunnitelman perusteiden mukaan Vuosiluokkaopetus Osittainen
LisätiedotValinnaisopas Lukuvuosi
Valinnaisopas Lukuvuosi 2017 2018 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia,
LisätiedotEDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010
EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?
LisätiedotLintulammen koulun valinnaiset aineet
Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden
Lisätiedotsukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri
Tasa-arvokysely Tasa-arvotyö on taitolaji - Opas sukupuolen tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2015:5. www.oph.fi/julkaisut/2015/tasa_arvotyo_on_taitolaji Kyselyn
Lisätiedottyötä kartoittamassa
Veronika Honkasalo 12.2.2016 Sukupuolisensitiivistä ja monikulttuurista työtä kartoittamassa Airin Bahmani ja Veronika Honkasalo 12.2.2016 Lähtökohdat - Keitä olemme me? - Taustaa: Miksi monikulttuurisen
LisätiedotOppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014
Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 Eija Kauppinen Opetushallitus Rakennusfoorumi 6.11.2018, Helsinki Oppimisympäristöt muutoksessa Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
LisätiedotRovaniemen ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelma 2012
Rovaniemen ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelma 2012 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Tasa-arvosuunnittelun lähtökohdat 3 3. Tavoitteet ja toimenpiteet tasa-arvon toteuttamiseksi 4 4. Tasa-arvosuunnitelman
LisätiedotSitkeästi sukupuolittunut käsityönopetus
Artikkeleita 348 Kasvatus 4/2008 SIRPA KOKKO Sitkeästi sukupuolittunut käsityönopetus Kokko, Sirpa. 2008. SITKEÄSTI SUKUPUOLITTUNUT KÄSITYÖNOPETUS. Kasvatus 39 (4), 348 358. Käsityönopetusta on ohjattu
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
LisätiedotOPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus)
OPS 2016 historia ja yhteiskuntaoppi Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) Uusi opetussuunnitelma tuo alakouluun uuden oppiaineen, yhteiskuntaopin. Me nyt -sarja rakentuu
LisätiedotLiite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013
Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...
LisätiedotKÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE
KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,
LisätiedotLapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO
LisätiedotMATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere
MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden
LisätiedotOpetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen
Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon
Lisätiedot