Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM Maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu yksipäiväiseen kokoukseen Brysseliin

Transkriptio

1 Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM RO Fallenius Sanna-Helena(MMM) Viite Asia Maatalous- ja kalastusneuvosto Maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu yksipäiväiseen kokoukseen Brysseliin Komissaari Hogan kertoo tilannekatsauksen yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamisesta. Suomi pitää erittäin tervetulleena komission painotusta yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamiseen. Suomi on kuitenkin pettynyt vuoden 2015 aikana saavutettuihin tuloksiin. Suomi toivoo, että komissio antaisi keväällä 2016 lisää yksinkertaistamisehdotuksia ottaen huomioon sekä neuvoston toukokuiset päätelmät yksinkertaistamisesta että jäsenmaiden keväällä 2015 antamat ehdotukset. Komissio antaa neuvostolle tilannekatsauksen kansainvälistä maataloustuotteiden kauppaa koskevista kysymyksistä. Suomi ottaa komission katsauksen tiedoksi. Neuvosto kuulee tilannekatsauksen myös maatalousmarkkinoiden tilanteesta ja komission toimenpidepaketista markkinoiden vakauttamiseksi. Suomi ottaa komission esittelyn ja tilannekatsauksen tiedoksi. Komission esittämä toimenpidepaketti on ollut Suomen mielestä perusteltu. Suomi odottaa komissiolta tietoa sianlihan yksityisen varastoinnin tukiohjelman avaamisen aikataulusta.

2 2(26) Asialista: MAATALOUS- JA KALASTUSNEUVOSTON KOKOUS BRYSSELISSÄ Esityslistaehdotuksen hyväksyminen sivu Muut kuin lainsäädäntöasiat 2. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen MAATALOUS Lainsäädäntökäsittelyt 3. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen Muut kuin lainsäädäntöasiat 4. Yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistaminen 3 - Keskustelu 5. Kansainvälistä maataloustuotteiden kauppaa koskevat kysymykset 8 - Tilannekatsaus 6. Tilanteen kehittyminen ja markkinoiden tukitoimet 12 - Tilannekatsaus Muut asiat a) Käsiteltävänä oleva säädösehdotus: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 1308/2013 ja asetuksen (EU) N:o 1306/2013 muuttamisesta tukijärjestelmän osalta, joka koskee hedelmien, vihannesten, banaanien ja maidon toimittamista oppilaitoksiin (ensimmäinen käsittely) b) Ehdotus neuvoston asetukseksi maataloustuotteiden yhteiseen markkinajärjestelyyn liittyvien tiettyjen tukien ja vientitukien vahvistamista koskevien toimenpiteiden määrittämisestä annetun asetuksen (EU) N:o 1370/2013 muuttamisesta c) Metsästystä ja riistanhoitoa EU:n 28:ssa jäsenvaltiossa käsitelleen pääjohtajien kokouksen tulokset - Tšekin valtuuskunnan tiedotusasia d) (mahd.) EU:n sokerialan tulevaisuus - Italian valtuuskunnan pyyntö e) (mahd.) Tilannekatsaus: Venäjän asettama sianlihan tuontikielto (sanitaariset syyt) - Belgian valtuuskunnan pyyntö

3 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Fallenius Sanna-Helena(MMM) (26) Asia EU:n yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistaminen Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus E 163/2014 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Maatalous- ja kalastusneuvosto keskustelee yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamisesta. Komissaari Hogan antaa kokouksessa tilannekatsauksen asiasta. Viimeksi asia oli esillä maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa , jolloin hyväksyttiin neuvoston päätelmät asiasta. Maatalouden erityiskomitea keskusteli asiasta Asiaa käsiteltiin sekä maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa että maatalouden erityiskomiteassa useaan otteeseen kevään aikana. Suomen kanta Suomi pitää erittäin tervetulleena komission painotusta yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamiseen. Tarvetta yksinkertaistamiselle löytyy sekä perusasetusten, toimeenpanoasetusten että delegoitujen asetusten osalta. Suomi tukee lähestymistapaa, jonka mukaisesti yksinkertaistamisehdotusten ei tulisi puuttua yhteisen maatalouspolitiikan peruslinjauksiin ja unionin taloudelliset intressit on suojattava. Suomen mielestä on kuitenkin olemassa sääntöjä, joista voitaisiin tehdä joustavampia ja käytännöllisempiä aiheuttamatta merkittävää riskiä unionin varainkäytön valvonnalle. Suomen mielestä on oikein keskittyä yksinkertaistamiseen viljelijän näkökulmasta. On kuitenkin olemassa sellaisia toimenpiteitä, jotka voivat hyödyttää sekä viljelijöitä, muita maaseudun yrittäjiä ja elintarvikealan toimijoita että kansallista hallintoa. Esimerkiksi riskiperusteisen lähestymistavan käyttäminen valvonnassa läpi ruokaketjun olisi loogista ja vähentäisi hallinnollista taakkaa sekä viljelijöiden että hallinnon osalta. Suomi on pettynyt komission syksyllä 2015 yksinkertaistamistyössä omaksumaan lähestymistapaan. Komissio on suurelta osin jättänyt huomioon ottamatta jäsenvaltioilta ja sidosryhmiltä komissaari Hoganin pyyntöön vastauksena saadut yksinkertaistamisehdotukset ja niiden edelleen työstämisen muun muassa neuvoston

4 Pääasiallinen sisältö 4(26) päätelmiksi. Tämä työ huomioimalla olisi saatu aikaan näkyvää ja todellista yksinkertaistamista sekä viljelijöiden että hallinnon näkökulmasta. Suomi katsoo, että maaseuturahaston kehittämishankkeiden ja yritystukien yksinkertaistettujen kustannusmenettelyiden tulisi olla samanlaiset kuin vastaavissa hankkeissa muissa ERI-rahastoissa. Suomi toivoo, että ensi vuonna komissio antaisi lisää yksinkertaistamisehdotuksia ottaen huomioon sekä neuvoston toukokuiset päätelmät yksinkertaistamisesta että jäsenmaiden keväällä 2015 antamat ehdotukset. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistaminen on komissaari Hoganin pääprioriteetteja. Komissaari toimitti alkuvuodesta 2015 jäsenmaiden ministereille kirjeen, jossa hän pyysi toimittamaan ehdotuksia YMP:n yksinkertaistamiseksi. Suomi toimitti yksinkertaistamisehdotuksensa komissaari Hoganille osoitetulla kirjeellä. Kirjeen liitteenä toimitettiin yksityiskohtaisempi taulukko (80 sivua), jossa ehdotukset ja niiden perustelut on esitetty. Jäsenmaiden yksinkertaistamisehdotukset ovat koottu asiakirjoissa 6300/1/15 rev 1 + ADD 1-4. Jäsenmaat toimittivat yli 500 sivua yksinkertaistamisehdotuksia. Eniten ehdotuksia toimitettiin koskien horisontaaliasetusta. Suorien tukien asetuksessa ehdotukset koskivat mm. viherryttämistä, aktiiviviljelijän määritelmää ja nuorten viljelijöiden tukea. Yhteisen markkinajärjestelyn osalta eniten ehdotuksia toimitettiin koskien hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioita, markkinastandardeja, sekä turvaverkkotoimenpiteitä. Maaseudun kehittämisen osalta nousivat esille etenkin ohjelmavalmistelun, sekä valvonnan ja sanktioiden yksinkertaistaminen. Puheenjohtajan kooste jäsenmaiden yksinkertaistamisprioriteeteistä: Puheenjohtajavaltion koosteessa tulee esiin monia Suomelle tärkeitä yksinkertaistamiskohteita. Maaseudun kehittämisen osalta halutaan välttää moninkertaista todentamista ja valvontaa, suorien ja osarahoitteisten tukien valvontoja halutaan yhdistää sekä kohtuullistaa täydentävien ehtojen seuraamuksia. Paikan päällä tehtävää valvontaa halutaan yksinkertaistaa. Viherryttämistuen seuraamusten osalta seuraamusten kohtuullistamiseen liittyviä näkökohtia halutaan tuoda korostetusti esiin. Valvonnan vähentäminen 5 %:sta 3 %:iin tulisi olla mahdollista myös viherryttämistuen, maaseudun kehittämisen ja koplattujen tukien osalta. Vähennysten ja seuraamusten rajaa pinta-alatuissa tulisi nostaa 0,10 hehtaarista 0,50 hehtaariin (tai vähintään 0,30 hehtaariin) pienten pinta-alaerojen aiheuttaman hallinnollisen taakan vähentämiseksi. Neuvoston päätelmien sisältö: Päätelmissä komissiota pyydetään mm. syventämään keskustelua lainsäädäntöehdotustensa yksinkertaistamisesta jo ennen niiden hyväksymistä, koska hyväksymisen jälkeen yksinkertaistaminen on vaikeampaa. Lisäksi YMP:n toimeenpanossa tulisi pitää mielessä läheisyys- ja suhteellisuusperiaatteet ja jäsenmaiden tulisi pitää myös kansalliset toimeenpanosääntönsä mahdollisimman yksinkertaisina. Ensimmäisenä uuden YMP:n täytäntöönpanovuonna tulisi täytäntöönpanossa olla hieman joustavuutta. Päätelmien mukaan seuraavat asiat vaativat yksinkertaistamistoimia kaikilla YMP:n osaalueilla:

5 5(26) - komission suuntaviivojen pitäisi olla avuksi täytäntöönpanossa, eikä niiden pitäisi mennä peruslainsäädännön säännöksiä pidemmälle. - turhan raportoinnin vähentäminen Tärkeimmiksi yksinkertaistamiskohteiksi suorien tukien osalta mainitaan viherryttämistä koskevat säännöt, erityisesti pysyvää nurmea koskevien sääntöjen soveltaminen, sekä viljelyn monipuolistamisvaatimusta, ekologisia aloja, potentiaalisia ekologisia aloja ja vastaavia käytäntöjä koskevat vaatimukset. Lisäksi suorista tuista mainitaan aktiiviviljelijän määritelmä, tukioikeuksien toimeenpano, nuorten ja pienten viljelijöiden tuki, sekä tuotantoon sidottu tuki. Yhteisen markkinajärjestelyn osalta mainitaan erityisesti tarpeettomien raportointivaatimusten välttäminen, sekä säännöt, jotka koskevat markkinastandardeja, hedelmä- ja vihannessektorin toimintaohjelmia ja tuottajaorganisaatioita, turvaverkkomekanismeja, kauppamekanismeja, sekä kriisinhallintainstrumentteja. Maaseudun kehittämisen osalta halutaan yksinkertaistaa maaseudun kehittämisohjelmien ohjelmatyötä ja hyväksymistä. Lisäksi halutaan siirtyä valtiontukien osalta kohti vain yhtä ilmoitusvelvollisuutta. Horisontaaliasetuksen osalta halutaan suhteellisempaa ja enemmän riskiperusteista valvontaa. Lisäksi halutaan poistaa viherryttämisvaatimusten ja muidenkin tukijärjestelmien moninkertainen valvonta ja suhteellistaa sanktioita etenkin pienten rikkeiden osalta Ennakkojen ja muiden maksujen maksamisen hallinnollisten tarkastusten jälkeen tulisi olla mahdollista ja virhetasojen laskentametodeja pitäisi harmonisoida. Viherryttämistuen seuraamuslaskentaa tulisi yksinkertaistaa. Täydentävien ehtojen valvonta- ja seuraamusjärjestelmää tulisi uudistaa kohtuullisempaan suuntaan. Päätelmissä pyydetään komissiota esittämään yksinkertaistamistoimia syksyllä 2015 sekä harkitsemaan yksinkertaistamisehdotusten tekemistä sopivana aikana. Neuvosto arvioi YMP:n yksinkertaistamistyön edistymistä vuonna 2016 komission raportin pohjalta. Komission yksinkertaistamistyö vuonna 2015 EU-tasolla on komissio aloittanut yksinkertaistamistyön komission työasiakirjojen, toimeenpanoasetusten ja delegoitujen säädösten muutoksilla. Keväällä 2015 annetut asetusmuutokset koskivat hakuajan jatkamista ja vapaaehtoisten tuotantosidonnaisten eläinpalkkioiden eläinten merkintä- ja rekisteröintisäännösten noudattamatta jättämisen seuraamusten kohtuullistamista. Työasiakirjojen muutokset liittyivät viherryttämistuen ekologisen alan valvonnan sääntöihin ja ekologisten alojen merkitsemiseen peltolohkorekisteriin. Syksyllä 2015 annetut asetusmuutosehdotukset koskevat EU:n kokonaan rahoittamaa nuorten viljelijän tukea ja vapaaehtoista tuotantosidonnaista tukea sekä hallinto- ja valvontasäännöksiä. Suomi on aktiivisesti osallistunut tähän työhön ja esittänyt neuvoston päätelmiin otettujen ehdotusten mukaista yksinkertaistamista sekä vahvempaa viljelijöiden näkökulman huomioon ottamista yksinkertaistamistyössä. Säädösmuutokset ovat tässä vaiheessa vielä jääneet vähäisiksi, joskin hieman hallinnollista taakkaa pienentäviksi. Komission vuoden 2016 työohjelmaan komissio on sisällyttänyt viherryttämistukea koskevan delegoidun säädöksen arvioinnin ensimmäisen toimeenpanovuoden jälkeen. Komissiolta myös odotetaan ehdotuksia täydentävien ehtojen säädösmuutoksiksi. Myös Suomessa kerätään kokemukset CAP-uudistuksen ensimmäisestä toimeenpanovuodesta ja komissiolle toimitetaan havaintomme ja ehdotuksemme hallinnollisen taakan

6 6(26) keventämiseksi, jotta komissio voisi ottaa ne huomioon yksinkertaistamisehdotuksia valmistellessaan. Maaseutuasetuksen (1305/2013) osalta yhtenä ongelmana esille on noussut kertakorvausmenettelyn ennakkoehdot. Yksinkertaistetuista kustannusmenettelyistä säädetään yleisasetuksessa ja ne koskevat kaikkia ERI-rahastoja. Suomi on ottanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa käyttöön flat rate ja kertakorvausmenettelyt kehittämishankkeissa. Komissio tulkitsee nyt maaseutuasetusta niin, että asetetut ennakkoehdot koskisivat myös kertakorvausmenettelyä. Komission tulkinnan mukaan kaikista kertakorvausmenettelyn kustannuksista tulisi tehdä ennakkoarviointi, joka liitetään osaksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa. Tämä tarkoittaa sitä, että hyvin monenlaisten, innovatiivisten ja uniikkien hankkeiden kehittämiskohteille pitäisi ennakkoon määritellä arvot, joita noudatetaan kaikissa hakemuksissa yhteneväisesti. Tällainen vaatimus on käytännössä mahdotonta toteuttaa, eikä yksinkertaistaisi käytäntöjä, päinvastoin se rajoittaisi kertakorvauksen käyttömahdollisuuden lähes olemattomaksi. Muissa rahastoissa eli rakennerahastoissa ja meri- ja kalatalousrahastossa kertakorvaus-menettely on yleisasetuksen mukainen, yksinkertainen sekä hallinnolle ja tuensaajalle toimiva. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Delegoitujen asetusten muutokset: Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artikla. Täytäntöönpanoasetusten muutokset: Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artikla. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Euroopan parlamentti ei laadi asiasta mietintöä, mutta on keskustellut useaan otteeseen asiasta. EU18- jaosto (Maatalous- ja elintarvikkeet) 5.2, 26.2, 11.3, 10.4, 23.4, (kirjallinen menettely), ja EU- ministerivaliokunta (kirjallinen menettely), ja Suuri valiokunta 13.3., ja Eduskunnalle on toimitettu E-kirje E163/2014 vp Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ehdotukset eivät koske kansallista lainsäädäntöä, ainoastaan EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa. Muutokset voivat kuitenkin heijastua kansallisiin säädöksiin aiheuttaen niiden muuttamisen tarpeen. Taloudelliset vaikutukset -

7 7(26) Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat / /1/15 rev 1 + ADD1-4 (jäsenmaiden yksinkertaistamisehdotukset) 6809/ /1/15 rev 1 (Pj-maan yhteenvetotaulukko jäsenmaiden ehdotuksista) Komissaari Hoganin kirje maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpolle Komissaari Hoganin kirje Latvian maa- ja metsätalousministeri Jānis Duklavsille /15 Neuvoston päätelmät 8483/15 (Puheenjohtajan kooste jäsenmaiden yksinkertaistamisprioriteeteistä) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Sanna-Helena Fallenius, MMM, puh , sanna-helena.fallenius@mmm.fi Mirja Kiviranta, MMM, puh , mirja.kiviranta@mmm.fi Pia Lehmusvuori, MMM, puh , pia.lehmusvuori@mmm.fi Sanna Sihvola, MMM, puh , sanna.sihvola@mmm.fi Liitteet Viite

8 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM HSO Schulman Markus JULKINEN 8(26) Asia Kansainvälistä maatalouskauppaa koskevat kysymykset Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Komissio antaa maatalous- ja kalastusneuvostossa tilannekatsauksen kansainvälistä maatalouskauppaa koskevista kysymyksistä. Suomi ottaa komission katsauksen tiedoksi. Sihteeristön laatimassa taustadokumentissa todetaan kansainvälisen tilanteen olevan edelleen EU:n maatalouskaupan suhteen suotuisa. Maataloustuotteiden kysyntä kasvaa ja suuntautuu yhä enemmän eläinperäisiin tuotteisiin. Venäjän tuontikiellosta ja terveys- ja kasvinterveyskysymyksiin liittyvistä esteistä huolimatta EU:n vienti on kasvussa, ja EU on maataloustuotteiden suurin viejä ja tuoja. EU pyrkii hyödyntämään kansainvälisten markkinoiden tuomat mahdollisuudet ja kompensoimaan sulkeutuneet markkinat. Komissio jatkaa neuvotteluja kahdenvälisten kauppasopimusten solmimiseksi useiden maiden kanssa. EU:n uusi menekinedistämispolitiikka astuu voimaan joulukuun alussa Komissio on hiljattain antanut jäsenmaille ja Euroopan parlamentille tiedonannon uudesta kauppastrategiasta nimellä Kaikkien kauppa - Vastuullisempi kauppa- ja investointipolitiikka. Maatalouspolitiikan asteittaiset reformit ovat tehneet sektorista enemmän markkinaorientoituneen ja mahdollistaneet kilpailukyvyn parantamisen ja markkinamahdollisuuksien hyödyntämisen. Dohan kierroksen neuvottelujen vaikeasta neuvottelutilanteesta huolimatta EU on monenvälisten kauppaa ohjaavien sääntöjen vankka tukija ja pyrkii palauttamaan luottamuksen monenväliseen kauppajärjestelmään.

9 9(26) WTO:n Nairobissa pidettävän ministerikokouksen valmistelut etenevät Genevessä. Dohan neuvottelukierroksen loppuun saattamisen mahdollistavaa kokonaispakettia ei kuitenkaan ole mahdollista saada kokoukseen mennessä aikaan ja valmistelut keskittyvät ns. minipaketin kokoamiseen. Minipaketin sisältö on vasta hahmottumassa, mutta todennäköisesti se tulisi koostumaan maatalouden vientikilpailusta, vähiten kehittyneitä maita koskevasta kokonaisuudesta (tulli- ja kiintiövapaa markkinoillepääsy, puuvilla, etuusalkuperäsäännöt, palvelukaupan poikkeuslupa) ja transparenssin lisääminen ns. sääntöaiheissa. Ehdolla pakettiin on myös kehitysmaiden G90 -ryhmän esittämiä erityisja erilliskohtelun parannuksia sekä eräiden kehitysmaiden vaatima erityissuojamekanismi maataloustuotteissa. EU on hyväksynyt vientikilpailun erottamisen osana minipakettia maatalouden muista osista eli sisäisestä tuesta ja markkinoillepääsystä. Näiden kohdalla yhteisymmärrystä on haettu tavoitetasoa alentamalla, mutta osapuolten näkemyserot ovat edelleen liian suuret. Esteenä yhteisymmärrykselle on erityisesti USA:n ja Kiinan kiista sisäisen tuen tasosta. Dohan kierroksen neuvottelujen aloittamisen jälkeen maailman maatalouskaupan asetelma on merkittävästi muuttunut. Nousevat taloudet ovat nousseet merkittäviksi maataloustuotteiden viejiksi ja tuojiksi, ja maatalouden tukitasot ovat niissä merkittävästi nousseet samalla, kuin erityisesti EU on reformoinut omaa maatalouspolitiikkaansa. Markkinoilla on siirrytty ylituotantotilanteesta kysyntävoittoiseen tilanteeseen, eikä hintatason oleteta painuvan merkittävästi keskipitkällä aikavälillä. EU on saavuttanut neuvotteluissa hyvän aseman, eikä neuvottelutilanteen pysähtyneisyys ole juurikaan EU:sta kiinni. Vientikilpailun osalta EU:n tavoitteena on, että kaikkia viennin tukemisen muotoja (varsinainen vientituki, vientiluotot, elintarvikeapu ja valtionkauppayhtiöt) kohdellaan tasapuolisesti. USA:ta lukuun ottamatta kaikki osapuolet lienevät valmiita hyväksymään vuodelta 2008 olevan luonnoksen vientikilpailutekstiksi, joka lopettaisi vientituen käytön toimeenpanokauden jälkeen ja asettaisi säännöt muiden vientikilpailuvälineiden käytölle. Minipaketin puuvillaa koskeva osa asettaisi tälle muutamalle vähiten keittyneelle maalle tärkeälle tuotteelle erityisiä vaatimuksia markkinoillepääsyn parantamisen ja tukien rajoittamisen suhteen. G90 -ryhmän erityis- ja erilliskohteluun liittyvistä vaatimuksista vain pientä osaa voidaan pitää realistisina. Eräiden kehitysmaiden vaatima erityissuojamekanismi antaisi kehitysmaille oikeuden lisätullin kantamiseen ennalta sovituilla tullinimikkeillä, mutta sitä koskevat vaatimukset olivat keskeinen syy paketin kaatumiseen vuonna 2008, eikä tavoite liene mahdollinen ainakaan erillään muista markkinoillepääsykysymyksistä. Komissio edistää aktiivisesti kahdenvälisiä kauppasopimuksia, joita on neuvoteltu jo usean maan kanssa. EU on lyhyehkön ajan sisällä neuvotellut kahdenväliset vapaakauppasopimukset mm. Ukrainan, Moldovan, Georgian, Marokon, Itä-Afrikan Yhteisön, SADC:n, Keski-Amerikan, Kolumbian, Perun, Equadorin ja Singaporen kanssa. Käynnissä olevia tai suunniteltuja neuvotteluja EU:lla on mm. USA:n, Meksikon, Mercosurin, Armenian, Norjan, Tunisian, GCC:n, Intian, Vietnamin, Malesian, Thaimaan Burman, Japanin ja Filippiinien kanssa. Komissio tulee esittämään neuvottelujen aloittamista vakaakauppasopimuksista myös mm. Uuden Seelannin ja Australian kanssa.

10 10(26) EU:n kahdenvälisistä neuvotteluprosesseista merkittävin on EU:n ja USA:n välinen kauppa- ja investointikumppanuus. Osapuolten välisissä TTIP -neuvotteluissa käytiin lokakuussa yhdestoista neuvottelukierros, jonka yhteydessä osapuolet vaihtoivat tullitarjouksia. Edellisessä tarjousten vaihdossa EU:n tarjous oli huomattavasti USA:n tarjousta parempi, mutta USA:n uuden tarjouksen tason saavuttamiseksi EU joutui parantamaan erityisesti maataloustarjoustaan siirtämällä joitain tuotteita siirtymäajan puitteissa vapautettavien joukkoon. Herkimmät tuotteet erityisesti lihasektorilla EU on jättänyt tariffikiintiöiden puitteissa vapautettaviksi. Terveys- ja kasvinterveyskysymyksistä (SPS) käydään EU:n ja USA:n välillä tekstineuvotteluja. Vaikeimmat neuvottelukysymykset niin SPS:n kuin markkinoillepääsyn osalta ratkaistaan kuitenkin vasta neuvottelujen loppuvaiheessa. SPS- ja muut sääntelykysymykset sekä ei-tullimuotoiset esteet ovat ratkaisun kannalta oleellisia. Neuvotteluiden onnistumisen kannalta keskeinen on myös kysymys maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta, jossa EU:n ja USA:n näkemykset ovat kaukana toisistaan. Komission antaman tiedonannon mukaan EU:n on varmistettava, että sen kauppa- ja investointipolitiikka on vaikuttavaa, ja että politiikassa otetaan vastuu EU:n arvojen ja standardien noudattamisesta ja edistämisestä. EU:n maatalouspolitiikan reformien kautta maatalouden tukijärjestelmät eivät enää käytännössä vääristä kauppaa. EU on maataloustuotteiden suurin tuoja kehitysmaista ja vähiten kehittyneistä maista (LDC). Vähiten kehittyneistä maista ja AKT-maista tuonti Eurooppaan on tullitonta ja kiintiövapaata. Vuoden 2014 alusta saakka vientitukien käyttö on EU:ssa rajattu ainoastaan kriisitilanteisiin. Komissio on lisäksi sitoutunut olemaan käyttämättä vientitukia kaupassa Afrikan maiden EPA-sopimusten puitteissa. Vientituista pidättäytymisestä on myös sovittu kahdenvälisesti mm. Kanadan kanssa. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Kyseessä on komission tilannekatsaus asiaan. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU18-jaosto (maatalous- ja elintarvikkeet) ja EU-ministerivaliokunta Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset

11 11(26) Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 13665/15 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Markus Schulman MMM/HSO/KVY, puh EUTORI-tunnus Liitteet Viite

12 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Sandholm Pekka (26) Asia EU:n tukipaketti kotieläintalouden tuottajille ja markkinatilanteen kehitys Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Komissio esittelee maatalous- ja kalastusneuvostolle viimeaikaisen markkinakehityksen ja kriisipaketin toimeenpanon tilanteen. Suomen kanta Suomi ottaa komission esittelyn ja tilannekatsauksen tiedoksi. Komission esittämä toimenpidepaketti on ollut Suomen mielestä perusteltu. Suomi odottaa sianlihan yksityisen varastoinnin tukiohjelman avaamisen aikataulua. Pääasiallinen sisältö EU:n tukipaketti kotieläintalouden tuottajille - yleiskatsaus Komissio esitteli neuvoston kokouksessa miljoonan euron useammasta toimenpiteestä koostuva paketin, jolla se pyrkii vastaamaan maatalousmarkkinoiden ongelmiin. Komissio tarkensi tukipakettinsa sisältöä epävirallisessa maatalousministerikokouksessa Välitöntä kassakriisiä helpotetaan: 1. Kaikille jäsenvaltioille myönnettävällä kotieläinsektorin tuottajille kohdistetulla tuelle, joka painotetaan jäsenvaltioille joihin kriisi on vaikuttanut eniten. Tuen kokonaissumma on 420 miljoonaa euroa, josta Suomen osuus on noin 9 miljoonaa. Jäsenvaltiot voivat kohdentaa tuen kotieläinsektorin tuottajille objektiivisin kriteerein, kilpailua häiritsemättä ja se on maksettava ennen kesäkuun loppua. Lisäksi samoilla ehdoilla voidaan maksaa vastaavan suuruinen kansallinen lisäosa. Toimeenpantu komission delegoidulla asetuksella 1853/2015, annettu 15 päivänä lokakuuta 2015, väliaikaisesta poikkeuksellisesta tuesta viljelijöille kotieläintuotantoaloilla.

13 13(26) Suomessa tuki yhdessä kansallisen lisäosan kanssa kohdennetaan siten, että maitotilat saavat lisätukea noin 10 miljoonaa ja sikatilat noin 4 miljoonaa euroa. 2. Tukien ennakkomaksuja korotetaan 70 prosenttiin suorien tukien osalta ja maaseudun kehittämistukien osalta 85 prosenttiin. Suorien tukien komiteassa äänestettiin syyskuussa ja komissio antoi sen jälkeen täytäntöönpanoasetuksen 1748/ Komissio ja Euroopan investointipankki kehittävät välineitä lainojen maksuaikataulujen joustavoittamiseksi. Puheessaan 3.11 komissaari Hogan lupasi lainojen olevan haettavissa lähitulevaisuudessa. 4. Jäsenvaltioita kannustetaan ottamaan käyttöön maaseudun kehittämisohjelmissaan tulontasausjärjestelmä. Markkinoiden vakauttamiseksi: 5. Yksityisen varastoinnin tuen voimassaoloa pidennetään, ehtoja joustavoitetaan ja tukitasoja arvioidaan uudelleen maitotuotteiden osalta. a) Yhteisen markkinajärjestelyn komiteassa hyväksyttiin täytäntöönpanoasetus, jolla mahdollistettiin vuoden mittaiset rasvattoman maitojauheen varastointisopimukset lyhyitä sopimuksia korkeammalla tukitasolla. b) Komissio avasi delegoidulla asetuksella 1852/2015, annettu 15 päivänä lokakuuta 2015, tilapäisen poikkeuksellisen yksityisen varastoinnin tukijärjestelmän tietyille juustoille. Ohjelmassa on jäsenvaltiokohtaiset kiintiöt varastointisopimusten määrälle. Tuki on ainakin joissakin jäsenvaltioissa osoittautunut tarpeelliseksi, sillä tukihakemuksia tuli ensimmäisellä viikolla lähes tonnin edestä, joka vastaa noin viidennestä koko kiintiöstä. Ruotsin ja Irlannin hakemukset ylittivät maakiintiön ensimmäisellä viikolla. c) Komission 17.9 antamalla delegoidulla asetuksella 1549/2015 on poikkeuksellisesti päätetty pitää rasvattoman maitojauheen ja voin interventio avoinna vuoden 2016 syyskuun loppuun. 6. Sianlihan yksityinen varastointi avataan uudelleen, komissio tarkkailee markkinoita ja on luvannut tehostettuja toimenpiteitä myöhemmin. 7. Menekinedistämisen maito- ja sianlihaohjelmien budjettia vuodelle 2016 kasvatetaan 30 miljoonalla. Täytäntöönpanoasetus äänestetty komiteassa 29.9 ja on jo voimassa. 8. Tehostetaan maidon markkinaseurantajärjestelmää, erityisesti seurataan tarkemmin myös tuotantopanosten hintoja ja tuottajien marginaaleja. 9. Komissio panostaa neuvotteluihin bilateraalisista kauppasopimuksista.

14 14(26) 10. Komissio työskentelee kaupan esteiden poistamiseksi (TBT ja SPS). 11. Komissio pyrkii avaamaan uusia markkinoita kolmansissa maissa ja kannustaa jäsenvaltioita käyttämään maaseudun kehittämisohjelmaa kilpailukyvyn parantamiseen ja tuotteiden menekinedistämiseen. Toimitusketjun toiminnan kehittämiseksi: 12. Perustetaan uusi korkean tason työryhmä. 13. Arvioidaan maitopaketin toimivuutta ja kannustetaan nykylainsäädännön mahdollistamien toimien tehokkaampaan hyödyntämiseen. 14. Avataan keskustelu parhaista toimintatavoista kauppatapojen kehittämiseksi. Maatalouden yhteiskunnallisen osallistumisen vahvistaminen: 15. Jakelu vähävaraisille, esimerkiksi pakolaiset. 16. Koulujakelujärjestelmän tehokkaampi käyttö. Komissio myös kehottaa jäsenvaltioita käyttämään valtiontukia täysimääräisesti de minimis-säännön puitteissa. Suomessa valtioneuvosto antoi lokakuussa eduskunnalle esityksen laiksi maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain väliaikaiseksi muuttamiseksi. Lakiin lisättäisiin säännös väliaikaisesta kansallisesta lisätuesta jota myönnettäisiin vähämerkityksellisenä tukena eniten investoineille ja velkaantuneille tiloille. Kansallisesta noin 20 miljoonan euron rahoituksesta tähän käytettäisiin noin 15 miljoonaa ja loppuosalla täydennetään EU:n kotieläintiloille myöntämää tukea. Markkinatilanne Maidon markkinatilanne on vakiintunut ja näyttäisi kuin tuottajahintojen pohja olisi saavutettu a. Voin ja maitojauheen tarjonta yksityiseen varastointiin ja julkiseen interventioon on selvästi vähentynyt viime viikkoina. Myös näiden tuotteiden hinnat ovat nousseet pohjalukemista. Juustojen hintojen odotetaan nousevan yksityisen varastoinnin käynnistyttyä. Tuottajahinnoissa ei vielä näy merkittävää parannusta. Maidontuotanto on ollut alkuvuonna edellisvuosien tuotannon yläpuolella, tammielokuun tuotanto oli 1,3 prosenttia viime vuotta suurempi. Suomessa tuotanto oli 1,6 prosentin kasvussa. Sianlihan markkinatilanne on säilynyt edelleen vaikeana eikä hintojen odoteta nousevan ennen ensi vuoden toista neljännestä. Tuotanto on kasvanut pitkään ja vaikka tuonti EU:iin on pienentynyt ja vienti kasvanut, on markkinoilla ylitarjontaa. Hinta onkin edelleen laskenut koko lokakuun. Samoin hintapaine jatkuu porsaissa. Joulun kinkkumarkkinan ennakoidaan helpottavan kotimaan tilannetta lievästi. Viimeistään ensi vuoden alussa odotetaan komission avaavan yksityisen varastoinnin tukiohjelman.

15 15(26) EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Tukipakettiin liittyvät delegoidut säädökset tulevat voimaan välittömästi, kiireellistä menettelyä noudattaen ((EU) N:o 1308/ artiklan nojalla). Säädöstä sovelletaan, jos Euroopan parlamentti (jäsenten enemmistö) tai neuvosto (määräenemmistö) eivät vastusta säädösvallan siirron nojalla annettua asetusta kahden kuukauden kuluessa tiedoksisaannista. Määräaikaa voidaan jatkaa Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta kahdella kuukaudella. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Euroopan parlamentti on keskustellut Venäjän tuontikiellon vaikutuksista markkinoihin ja markkinoiden vaikeasta tilanteesta useaan otteeseen. EU18-jaosto (Maatalous ja elintarvikkeet) (kirjallinen menettely) , , , , , , ja EU-ministerivaliokunta (kirjallinen menettely), , ja Suuri valiokunta , (kirjallinen menettely), ja Maa- ja metsätalousvaliokunta , Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset On mahdollista, että Venäjän tuontikiellosta johtuvia elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden vaikean markkinatilanteen edellyttämiä välttämättömiä ja kohdennettuja kansallisia tukitoimenpiteitä tarvitaan edelleen. Näistä päätetään valtion talousarvioita ja lisätalousarvioita koskevassa päätöksentekomenettelyssä ja niiden kustannusvaikutukset täsmentyvät myöhemmin kyseisten päätösten mukaisesti. EU-tasolla tehtävien päätösten taloudelliset vaikutukset kohdentuvat EU:n talousarvioon Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Rasvattoman maitojauheen ja voin yksityisen varastoinnin tuki on ollut voimassa syyskuusta 2014 asti ja samoin julkinen interventio näille tuotteille on ollut poikkeuksellisesti avoinna saman ajanjakson. Kriisin alettua myös juustolle maksettiin yksityisen varastoinnin tukea, mutta sen se kohdentumissa oli ongelmia ja tukea ei jatkettu. Sianlihan yksityisen varastoinnin tukiohjelma oli käytössä maalis-huhtikuussa 2015.

16 16(26) Kiintiökauden 2013/2014 maitokiintiöiden ylitysmaksujen summa on yli 400 miljoonaa euroa ja ylitysmaksut kaudelta 2014/2015 ovat yli 800 miljoonaa euroa. Komissio on jatkanut asetuksella 1369/2015 tiettyjen hedelmien ja vihannesten tuottajille tilapäisesti myönnettäviä poikkeuksellisia lisätukitoimenpiteitä alkaen asti. Asetus koskee seuraavia tuotteita: tomaatit, porkkanat, keräkaalit, paprikat, kukkakaalit ja parsakaalit, kurkut, pikkukurkut, Agaricus-suvun sienet, omenat, päärynät, luumut, marjat (CN koodit , , ), viinirypäleet, kiivit, makeat appelsiinit, klementiinit, persikat ja nektariinit. Suomessa hedelmien ja vihannesten kriisituen toimeenpanosta annetaan valtioneuvoston asetus. On epätodennäköistä, että tukea haetaan Suomessa. Asiakirjat 13540/15 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Neuvotteleva virkamies Pekka Sandholm, puh , Ylitarkastaja Sanna-Helena Fallenius, puh , Liitteet Viite

17 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Fallenius Sanna-Helena(MMM) (26) Asia Maatalous- ja kalastusneuvoston kokous: neuvoston muut asiat Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksen asialistalla on puheenjohtajamaan tilannekatsaus käsiteltävänä olevaan koulujakeluohjelman säädösehdotukseen sekä useita muita käsiteltäviä asioita eri jäsenvaltioiden pyynnöstä. Suomi ottaa jäsenvaltioiden ja puheenjohtajamaan esittelyt tiedoksi. Suomi kannattaa asiakohdan e) osalta neuvotteluja Venäjän kanssa sikoja ja sioista saatavia tuotteita koskevien ASF-vaatimusten muuttamiseksi. Viennin uusien ehtojen tulisi kohdella EU-maita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti ja noudattaa eläintautijärjestö OIE:n eläintautien alueellistamista koskevia periaatteita. Viennin pitäisi olla mahdollista ASF:sta vapaista maista ja alueilta. a) Käsiteltävänä oleva säädösehdotus: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 1308/2013 ja asetuksen (EU) N:o 1306/2013 muuttamisesta tukijärjestelmän osalta, joka koskee hedelmien, vihannesten, banaanien ja maidon toimittamista oppilaitoksiin (ensimmäinen käsittely) b) Ehdotus neuvoston asetukseksi maataloustuotteiden yhteiseen markkinajärjestelyyn liittyvien tiettyjen tukien ja vientitukien vahvistamista koskevien toimenpiteiden määrittämisestä annetun asetuksen (EU) N:o 1370/2013 muuttamisesta Molemmat kohdat käsitellään samassa yhteydessä. Puheenjohtajamaa kertoo ministereille lisätietoja neuvotteluista Euroopan parlamentin kanssa ja pyytää

18 18(26) jäsenmaiden tukea neuvotteluiden pikaiselle loppuunsaattamiselle. Lisätietoa erillisessä perusmuistiossa (MMM ). c) Metsästystä ja riistanhoitoa EU:n 28:ssa jäsenvaltiossa käsitelleen pääjohtajien kokouksen tulokset (Praha, 1. syyskuuta 2015) Tšekki on toimittanut asiasta taustamuistion 13805/15. Maa kertoo Prahassa syyskuussa järjestetystä kokouksesta ja haluaa samalla muistuttaa riistanhoidon ja metsästyksen tärkeydestä. Kokoukseen osallistui 15 maata, Suomi mukaan lukien. Tšekki haluaa myös muistuttaa, että jäsenmaat osallistuisivat paremmin kokoukseen ja osallistumisprosentti olisi jatkossa korkeampi. Maa esittää, että ministerit omalta osaltaan voisivat vaikuttaa asiaan aktivoimalla riistataloudesta vastaavan hallinnonalan. Kokouksessa oli noussut esille erityisesti tiettyjen sorkkaeläinten (villisika, saksanhirvi) liiaksi kasvaneet kannat. Liian suuret villisikakannat ja saksanhirvikannat vaikuttavat myös maatalouteen, sillä ne tuhoavat viljelyksiä ja metsää ja saattavat levittää tauteja. Kokouksessa oli keskusteltu mahdollisista toimista, joilla tällaisia negatiivisia vaikutuksia voitaisiin vähentää. Näitä olisivat muun muassa EU:n luontolainsäädännön kuntotarkistus ja parempi yhteistyö. Lisäksi kokouksessa puhuttiin suurten petojen kasvaneista kannoista ja niistä aiheutuneista ongelmista sekä EU:n vieraslajilainsäädännöstä. d) EU:n sokerisektorin tulevaisuus Italia on pyytänyt keskustelua asiasta. Maa ei ole vielä toimittanut asiasta taustamuistiota. e) Venäjän asettama sianlihan tuontikielto (sanitaariset syyt): tilannekatsaus Belgia on pyytänyt asiaa neuvoston asialistalle ja se käsitellään samaan aikaan kuin asiakohta 5 kansainvälisestä kaupasta. Belgia on toimittanut asiasta taustamuistion 13807/15. Sianlihan vaikean markkinatilanteen helpottamiseksi useat jäsenmaat vaativat komissiolta toimia, jotta vastapakotteisiin kuulumattomia sianlihatuotteita voitaisiin viedä Venäjälle. Belgia pyytää komissiolta tilannekatsausta asiasta. Vastapakotteiden ulkopuolella EU:sta Venäjälle voitaisiin viedä jalostussikoja, sianlihan leikkuujäännöstä, sisäelimiä, sianrasvaa ja laardia, mikäli Venäjä suostuisi muuttamaan EU:n kanssa sovittuja yhteisten eläinlääkintötodistusten vaatimuksia afrikkalaisen sikaruton (ASF) osalta. Viennin avautuminen ei todennäköisesti koskisi kaikkia EUmaita, sillä Venäjä tuskin sallisi tuontia niistä EU-maista, joissa afrikkalaista sikaruttoa on todettu (PL, LT, LV ja EE). EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu EU18-jaosto (maatalous- ja elintarvikkeet)

19 EU-ministerivaliokunta (26) Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 13805/15 (Tšekin laatima taustamuistio) 13807/15 (Belgian laatima taustamuistio) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Ylitarkastaja Sanna-Helena Fallenius, MMM/RO/EUCO, puh , s-posti EUTORI-tunnus Liitteet Viite

20 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Kauhajärvi Niina (26) Asia Asetusehdotukset EU:n koulumaito- ja kouluhedelmäohjelmien yhdistämisestä Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus U 8/2014 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Puheenjohtajamaa antaa maatalous- ja kalastusneuvostossa tilannekatsauksen Euroopan parlamentin kanssa käytävistä neuvottelusta liittyen asetusehdotukseen. Maatalouden erityiskomitea hyväksyi puheenjohtajamaan mandaatin kolmikantaneuvotteluun. Asiaa on käsitelty maatalouden erityiskomiteassa sitä ennen , jolloin kuultiin puheenjohtajamaan informaatio ensimmäisestä epävirallisesta kolmikantaneuvottelusta. Pj-maan mukaan kaikki kolmikantaneuvotteluiden osapuolet ovat ilmaisseet halukkuutensa löytää ratkaisu asiassa vuoden loppuun mennessä. Suomen kanta Suomi kannattaa järjestelmien yksinkertaista, läpinäkyvää ja joustavaa hallinnointia. Kahden jakeluohjelman yhdenmukaistamisen tulee keventää kaikkien osapuolien hallinnollista taakkaa ja tuottaa olennaisia synergiahyötyjä. Suomi kannattaa puheenjohtajamaan esitystä asetuksen jakamisesta kahteen osaan (tavallinen lainsäätämisjärjestys ja neuvoston päätösvalta). Suomi katsoo, että toimivallan jaossa tulee noudattaa mahdollisimman pitkälle perustamissopimuksen 43(2) ja 43(3) artiklan mukaista toimivallan jakoa instituutioiden välillä. Suomi katsoo, että historiallisella käytöllä tulee olla merkittävä painoarvo koulumaitojärjestelmän varojen jaossa. Suomi on valmis harkitsemaan koulujakelujärjestelmän budjetin nostoa 80 miljoonasta 100 miljoonaan euroon, edellyttäen, että varojen jaosta jäsenmaiden välillä päätetään asetuksen hyväksymisen yhteydessä ja tehokkaasti ohjelmaa käyttäneiden jäsenmaiden tukisummat säilyvät nykytasolla. Suomi kannattaa puheenjohtajan esittämää määrärahojen siirtomahdollisuutta ohjelmien välillä (20 % tai 25 % perustelluissa tapauksissa).

21 21(26) Suomi katsoo, että jakeluohjelmissa pitää ottaa kansanterveydelliset ja ympäristölliset näkökohdat huomioon ja niissä tulee noudattaa EU:n ravitsemusstrategian mukaisia suosituksia. Suomi pitää hyvänä, että puheenjohtajan tekstissä on selvennetty se, että myös ilmaisen kouluruokailun yhteydessä jaettu maito ja hedelmät ovat tukikelpoista Asetusluonnoksen mukaan jäsenvaltioiden tulee hyväksyä ja valita tuen hakijat. Nykyinen maito-ohjelman käytäntö, jossa tuenhakijat hyväksytään komission laatimien kriteerien mukaan, on kansallisesti helpompi ja todennäköisesti kustannustehokkaampi hallinnoida. Yhdistettyjen järjestelmien hallinnointia koskevien yksityiskohtien täsmennyttyä niitä koskevat kannat muodostetaan erikseen. Suomi tukee kansallisesti kustannustehokkaimpien hallinnollisten järjestelyjen toteuttamista. Ehdotuksessa komissiolle myönnetään myös järjestelmien toteuttamiseen liittyvien keskeisten sisällöllisten kysymysten osalta merkittävästi delegoitua säädösvaltaa. Komissio antaisi säännökset mm. tuen kohdentamisesta ja tuen jakamisesta jäsenmaiden kesken. Suomi pitää hyvänä puheenjohtajan ehdotusta, jonka mukaan asetuksen 1370/2013 liitteessä määrätään jäsenvaltiokohtaisesta rahanjaosta 6 vuodeksi. Sen jälkeen komissio päättäisi varojen jaosta toimeenpanoasetuksella. Asetuksen muutoksesta mahdollisesti seuraavat vaikutukset järjestelmän kansalliseen hallinnointiin ja toteutettavuuteen arvioidaan jatkovalmistelussa erikseen. Pääasiallinen sisältö Puheenjohtajamaan päivitys ensimmäisestä kolmikantaneuvottelusta ja mandaatti toiseen neuvotteluun. Ensimmäinen epävirallinen kolmikantaneuvottelu pidettiin Pj-maan mukaan Euroopan parlamentti ei halua keskustella asetuksen substanssista ennen kuin oikeusperustaa koskeva kiista on ratkaistu. EP ei hyväksy sitä, että neuvosto katsoo osan koulujakelujärjestelmästä kuuluvan yksinomaiseen toimivaltaansa. Komissio on puolustanut parlamentin näkemystä asiassa. Parlamentti on nimennyt viisi asiaa, joiden osalta toimivaltakysymys on ratkaistava ennen kuin keskustelussa voidaan edetä. Nämä ovat 1) ohjelman kokonaisbudjetti, 2) jäsenmaiden kirjekuorien jakokriteerit, 3) ohjelmien väliset määrärahasiirrot 4) koulutuksellisiin toimiin käytettävä osuus ja 5) liitännäistoimien osuus. Pj-maa esitti MEK:ssä kompromissiehdotuksensa toimivallan osalta. Ehdotuksen mukaan kokonaisbudjetti ja kansallisten kirjekuorien kriteerit voisivat olla yhteispäätösmenettelyssä, mutta kansalliset kirjekuoret 6 vuodeksi määrittelevä liite olisi kuitenkin neuvoston toimivallassa. Lisäksi ohjelmien väliset siirrot olisivat yhteispäätösmenettelyssä. Muut asiat säilyisivät asetuksen 1370/2013 osalta neuvoston toimivallassa. Pj-maa tarkensi neuvottelumandaattiansa MEK:ssä ehdottamalla, että yllä mainituista asioista vain ohjelman kokonaisbudjetista päätettäisiin tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen. Kriteereistä päättäminen säilyisi neuvoston toimivallassa. Komission ehdotus

22 22(26) Sekä maitotuotteiden että hedelmien ja vihannesten kulutus EU:ssa laskee erilaisista menekinedistämistoimista huolimatta. Nykyiset koulumaito- ja kouluhedelmäjärjestelmät on todettu melko tehottomiksi. Niiden yhdistämisen tavoitteena on parantaa tehokkuutta ja yhtenäistää toimintaa. Samalla toivotaan nuorten kansalaisten suhteen ruokaan, sen alkuperään sekä maatalouteen ja itse EU:hun paranevan. Ehdotuksen pääkohdat ovat seuraavat: - Rajoitetaan jakelu kahteen keskeiseen tuoteryhmään: tuoreet hedelmät ja vihannekset, mukaan lukien banaanit sekä maito, jonka rasvapitoisuuden määrittävät kansalliset terveysviranomaiset - Tehostetaan varojen käyttöä yhdenmukaistamalla varainhoitosääntöjä ja parantamalla rahoitusehtoja. EU:n määräraha pysyy samana (150 milj. kouluhedelmät ja 80 milj. koulumaito) vuosittain, mutta jäsenvaltioilla on mahdollisuus siirtää 15 % rahoista kohteesta toiseen. - EU:n rahoitusosuus tuotteiden hinnoista rajataan määräämällä tuen enimmäismäärä annosta kohti. Maidon osalta jakoperusteena ovat varojen aiempi käyttö jäsenvaltiossa sekä 6-10-vuotiaiden lasten osuus väestössä. Kouluhedelmäjärjestelmän edellyttämää omarahoitusvaatimusta ei enää ole. - Lujitetaan koulutuksellista ulottuvuutta eli lisätään erilaisia liitännäistoimia (oppimateriaali, tilavierailut ym.). - Toisinaan jäsenvaltio voisi valita jaettavaksi muitakin maataloustuotteita, kuten jogurtteja, hedelmä- ja vihannesjalosteita, hunajaa tai oliiviöljyä. - Ehdotuksella halutaan varmistaa, että tuki heijastuu siihen hintaan, jolla tuotteita on saatavilla koulujakeluohjelmaa varten ja sen takia voidaan edellyttää hintaseurantajärjestelmän käyttöön ottoa. Tukea haettaisiin edelleen vuosittain, erillisillä hakemuksilla. Lisäksi jäsenvaltion on laadittava tuotejakeluohjelmasta kansallinen strategia, jossa määritellään tavoitteet ja painopisteet. Strategia on laadittava kuuden vuoden välein. Jaettavat tuotteet on valittava objektiivisten perusteiden mukaan ja näitä voivat olla terveys- ja ympäristönäkökohdat, kausiluonteisuus, vaihtelevuus tai paikallisten tuotteiden saatavuus. Unionista peräisin olevat tuotteet voi asettaa etusijalle, samoin erityisesti paikalliset hankinnat, luomutuotteet, lyhyet toimitusketjut ja ympäristöhyödyt. Jäsenvaltion osallistuminen koulujakeluohjelmaan on edelleen vapaaehtoista. Komissiolle esitetään siirretyllä säädösvallalla valta antaa säännöksiä mm. tuen kohdentamisesta, hakijoiden valinnasta, strategioiden laadinnasta, tuen jakamisesta jäsenvaltioiden kesken, tiettyjen kustannusten tuen enimmäismääristä, tuotteiden jakamisesta suhteessa muihin oppilaitoksissa tarjottaviin aterioihin, tiedottamisesta komissiolle, arvioinneista ja seurannasta. Komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä vahvistaa mm. tukimäärien lopullisen jaon, tukihakemusten sisällön ja hintaseurannan hallinnointia. Komission ehdotus asetuksen 1370/2013 muuttamisesta ehdottaa ko. asetuksesta poistettaviksi artiklat 5 (Lapsille toimitettavia hedelmiä ja vihanneksia koskeva tuki) ja 6 (Lapsille toimitettavaa maitoa ja maitotuotteita koskeva tuki), koska ne vanhentuisivat asetuksen (EU) N:o 1308/2013 muutosehdotuksen myötä. Komission arviointi ehdotuksen subsidiariteetista ja suhteellisuudesta

23 23(26) Komissio esitteli heinäkuun 2015 maatalous- ja kalastusneuvostossa koulujakeluohjelmaehdotuksesta tekemänsä arvioinnin tulokset subsidiariteetti ja suhteellisuusperiaatteiden kannalta. Asetuksen käsittelyt oli keskeytyneenä arvioinnin tekemisen ajan. Läheisyysperiaatteen arviointi osoittaa, että ohjelmilla on vahva poliittinen ja julkinen tuki ja ne ovat sen vuoksi edelleen legitiimejä. EU:n toiminta on myös todettu suhteelliseksi Puheenjohtajavaltion ehdotus asiantuntijatyöryhmässä (11603/15) Puheenjohtajavaltio ehdottaa, että osa komission ehdotuksesta asetuksessa 1308/2013 siirretään neuvoston asetukseen 1370/2013 (nk. fixing regulations). Oikeusperusta olisi tältä osin SEUT 43(3). Neuvosto on yksimielisesti vaatinut tätä. Budjetin osalta puheenjohtajavaltio ehdottaa 150 miljoonaa euroa kouluhedelmäohjelmalle ja miljoonaa euroa maidolle. Alkuperäisessä esityksessä maidolle ehdotettiin 80 miljoonaa euroa. Ehdotettu muutos liittyy asetukseen 1370/2013. Puheenjohtajavaltio ehdottaa myös maksimiosuutta liitännäistoimille (15 %). Jakeluun he ehdottavat maksimiksi 10 %. Puheenjohtajavaltio ehdottaa jakoperusteiden kirjaamista 1370/2013 -asetukseen. Ohjelmien välisen siirron prosentti oli nostettu 20 %. Asetuksessa 1308/2013 olevan tuotelistauksen osalta ehdotetaan tuotelistan laajennusta jalostettuihin tuotteisiin. Puheenjohtajavaltio on vahvistanut, että myös laktoositon maitojuoma kuuluu tuettaviin tuotteisiin. Liitteessä on poissulkeva lista rasvan, sokerin, suolan ja makeutusaineiden osalta. Pj-maan ehdotuksen artiklassa 23 (7a) ehdotetaan, että ohjelmien välinen rahansiirto tehdään jo hakuvaiheessa. Puheenjohtajavaltion ehdotus asiantuntijatyöryhmässä (11603/1/15 REV 1) Puheenjohtajavaltio on täsmentänyt tekstiä ja lisännyt jäsenvaltioiden liikkumavaraa. Se haluaa neuvottelumandaatin asetuksen 1308/2013 tekstimuutoksiin. Tuoteluettelo on laajentunut, jaettaville tuotteille vaaditaan terveysviranomaisten kuuleminen tai hyväksyntä.. Laktoosittomat tuotteet ovat mukana luettelossa. SE ja FI vaativat tekstiin selkeää ilmaisua siitä, että kouluruokailun yhteydessä jaettava maito on tukikelpoista. Jäsenvaltioiden mielipiteet siirroista kuoresta toiseen vaihtelevat prosentin välillä. Historiallinen kriteeri maitorahojen jaossa saa sekä kannatusta että vastustusta. Komissiolta pyydetään selkeää esitystä jäsenvaltioiden tulevasta rahoitusosuudesta. Puheenjohtajavaltion ehdotus maatalouden erityiskomitealle (2654/15, 12655/1, 12656/15) Puheenjohtajavaltio on edelleen täsmentänyt tekstiä ja ottanut huomioon jäsenmaiden kommentteja. Puheenjohtajavaltio pyytää MEK:ltä neuvottelumandaattia ensimmäisiin epävirallisiin kolmikantaneuvotteluihin. Suomen kannalta puheenjohtajavaltion ehdotus on kehittynyt hyvään suuntaan. Pj on esimerkiksi huomioinut paremmin ilmaisen kouluruokailun artiklassa 23(7b) (asetus

24 24(26) 1308/13). Lisäksi pj ehdottaa asetuksen 1370/13 liitteeksi listaa varojen allokoinnista eri jäsenmaiden kesken. Pj ei ole tosin vielä tehnyt itse jakoa jäsenmaiden välillä. Puheenjohtajavaltion tekstissä huomioidaan myös edellistä ehdotusta paremmin terveysnäkökohdat (artikla 23(7)). Lisäksi määrärahojen siirtomahdollisuus eri ohjelmien välillä voisi perustelluista tapauksissa olla 25 %. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT-sopimus art 42 ja art 43 (2) SEUT-sopimus art 43 (3) (tuen määrittämisen osalta) Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Käsittely alkoi heinäkuussa 2014, raportoijana on Marc Tarabella (S&D, BE). Parlamentin täysistunto hyväksyi AGRI-valiokunnan mietinnön pohjalta neuvottelumandaatin trilogeihin Parlamentin neuvottelumandaatin mukaan historiallinen kriteeri koulumaito-ohjelman rahoituksessa poistuisi kuuden vuoden siirtymäkauden jälkeen. Tällöin Suomen rahoitusosuus putoaisi noin neljännekseen nykyisestä. Ensimmäinen kolmikantaneuvottelu instituutioiden välillä pidettiin EU-18 jaosto (maatalous- ja elintarvikkeet) , , , (kirjallinen menettely), , , , , ja EU-ministerivaliokunta , , (kirjallinen menettely) ja Suuri valiokunta , , ja Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Ahvenanmaa on mukana samassa järjestelmässä kuin muukin Suomi. Vaikutus EU:n talousarvioon on neutraali verrattuna nykytilaan. EU:n koulumaitojärjestelmästä Suomi saa nykyään tukea 3,7 miljoonaa euroa, hallinnoinnin kustannukset (noin 4,5 htv eli ) Suomi maksaa itse. Suomi ei ole osallistunut kouluhedelmäjärjestelmään. Jos Suomi osallistuisi, saisimme EU-tukea noin 1.5 miljoonaa euroa vuosittain, hallinnoinnin voisi todennäköisesti suurelta osin yhdistää koulumaito-ohjelman hallinnointiin. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät

25 25(26) Koulumaitojärjestelmä on ollut Suomessa käytössä vuodesta Sen piiriin kuuluu noin 89 % lapsista, jotka ovat koulumaitotukeen oikeuttavissa oppilaitoksissa. Kouluhedelmäjärjestelmän käyttöönottoa koskien MMM on tehnyt useita, perusteellisia selvityksiä. Järjestelmää ei ole otettu käyttöön, koska sen toimeenpano olisi ollut erittäin kustannustehotonta. Asetukseen liittyy myös neuvoston asetus maataloustuotteiden yhteisen markkinajärjestelyyn liittyvien tukien ja vientitukien vahvistamista koskevien toimenpiteiden määrittämisestä annetun asetuksen (EU) N:o 1370/2013 muuttamisesta. Siinä määritellään mm. tukien ja vientitukien vahvistamista koskevat toimivaltuudet. Asiakirjat COM(2014) 32 final; 2014/0014 (COD) 15891/14 (pj-maan edistymisraportti) 11603/15 REV 1 (pj-maan ehdotus muutoksiksi asetukseen) 12654/15, 12655/1, 12656/15 (pj-maan ehdotukset muutoksiksi asetukseen) 13632/15, 12656/1/15 REV 1, 13675/15 (pj-maan ehdotukset muutoksiksi asetukseen ) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Niina Kauhajärvi MMM/RO/Mary, puh , GSM Niina.kauhajarvi@mmm.fi Petri Koskela MMM/RO/Mary, puh , GSM Petri.koskela@mmm.fi Pekka Sandholm MMM/RO/Mary, puh , GSM Pekka.sandholm@mmm.fi Sanna-Helena Fallenius MMM/RO/euco, puh , sanna-helena.fallenius@mmm.fi EUTORI-tunnus EU/2014/0627 Liitteet Viite