Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM

Transkriptio

1 Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM RO Fallenius Sanna-Helena(MMM) Viite Asia Maatalous- ja kalastusneuvosto Maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu Slovakian kauden ensimmäiseen kokoukseen Brysseliin Kokouksessa Suomea edustaa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Neuvosto jatkaa keskustelua maatalouden vaikeasta markkinatilanteesta ja komissio esittää neuvostolle toimenpidepaketin tilanteen helpottamiseksi. Suomi pitää tervetulleena komission ilmoitusta uudesta tukipaketista. Suomi näkee, että tukipaketti ja markkinatoimet tulisi suunnata ensisijaisesti maidontuottajille. Suomi pitää tärkeänä, että tuen jakoperusteissa otetaan huomioon jäsenmaan Venäjälle suuntautuneen viennin suhteellinen osuus ennen vientikieltoa, maidontuotannon suhteellinen merkittävyys jäsenmaan maatalousalan tuotoista sekä tuetaan matalan marginaalin jäsenmaita ottamalla huomioon maidontuotannon kustannukset. Ministerit keskustelevat myös yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamisesta ja erityisesti viherryttämistoimenpiteiden yksinkertaistamisesta. Suomi pitää erittäin tervetulleena komission painotusta yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamiseen. Komission antamat viherryttämistuen muutosehdotukset eivät kuitenkaan juurikaan yksinkertaista viherryttämistuen toimeenpanoa Suomessa. Suomen mielestä komission tulisi antaa muutosehdotuksia myös viherryttämistuen pysyvän nurmen säännöistä. Neuvosto kuulee myös komission tilannekatsauksen kansainvälistä maataloustuotteiden kauppaa koskevista kysymyksistä.

2 Asialista: MAATALOUS- JA KALASTUSNEUVOSTON KOKOUS BRYSSELISSÄ (24) 1. Esityslistan hyväksyminen Sivu Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) 2. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen Muut kuin lainsäädäntöasiat 3. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen 4. Puheenjohtajavaltion työohjelma 3 = Puheenjohtajavaltio esittelee (Neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 2 kohdan mukainen julkinen keskustelu) 5. YMP:n yksinkertaistaminen Vuosi viherryttämistä uudelleentarkastelu 6 = Komission selvitys ja keskustelu 6. Markkinatilanne ja tukitoimenpiteet 9 = Komission selvitys ja keskustelu 7. Kansainvälistä maataloustuotteiden kauppaa koskevat kysymykset 16 = Komission tilannekatsaus = Keskustelu Muut asiat a) Kyproksen metsäpalokatastrofi = Kyproksen valtuuskunnan tiedotusasia 10657/16 AGRI 373 AGRIFIN 79 b) (mahd.) Kansainvälisen asiantuntijakonferenssin "Viljelijöiden aseman vahvistaminen tuotantoketjussa" tulokset (Bratislava, 30. kesäkuuta 1. heinäkuuta 2016) = Puheenjohtajavaltion tiedotusasia c) (mahd.) Ongelmat, jotka aiheutuvat kaliumfosfaatin käytön kieltämisestä luomutuotannon kasvinsuojelussa. = Tšekin valtuuskunnan tiedotusasia d) (mahd.) Kuivuus Puolassa = Puolan valtuuskunnan tiedotusasia

3 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Fallenius Sanna-Helena(MMM) (24) Asia Puheenjohtajamaa Slovakian työohjelma maatalous- ja kalastusneuvoston asioiden osalta Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Slovakia esittelee maatalous- ja kalastusneuvostolle työohjelmansa. Suomi ottaa Slovakian työohjelman esittelyn tiedoksi. Maatalous Slovakia korostaa kaudellaan keinoja parantaa viljelijöiden asemaa elintarvikeketjussa ja valmistelee asiasta neuvoston päätelmät. Slovakia etsii myös keinoja helpottaa markkinoiden vaikeaa tilannetta. Puheenjohtajamaa seuraakin maatalousmarkkinoiden tilannetta ja ehdottaa lisätoimenpiteitä markkinoiden tasapainottamiseksi. Slovakia jatkaa yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamistyötä. Maa arvioi yksinkertaistamistyön edistymistä ja tunnistaa keinoja vähentää hallinnollista taakkaa. Slovakian mukaan yksinkertaistaminen on myös sidoksissa yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen vuoden 2020 jälkeen ja maa jatkaa Alankomaiden kaudella aloitettua keskustelua tulevasta politiikasta ja sen pilareista. Slovakia jatkaa myös Alankomaiden työtä ja neuvotteluita luomuasetuksesta. Eläinlääkintä-, elintarviketurvallisuus- ja kasvinterveysasiat Mikrobilääkeresistenssin torjuminen on Slovakian kaudella näkyvästi esillä oleva teema. Slovakia jatkaa myös työtä ja neuvotteluita eläinlääkeasetuksesta ja lääkerehuasetuksesta. Myös lannoitevalmisteasetusehdotuksen käsittely jatkuu. Metsäasiat Metsät ja metsätalous on tärkeä Slovakian kauden prioriteetti. Slovakia aikoo edistää EU:n metsästrategian toimeenpanoa. Puheenjohtajamaa korostaa erityisesti kansainvälisiin metsäasioihin liittyviä tavoitteita. Slovakia aikoo valmistella ja toivoo

4 4(24) hyväksyttävän EU-kannat kansainvälisiin kokouksiin. Slovakia haluaa EU:sta maailman johtavan kestävän metsätalouden edistäjän ja toivoo laadittavan selkeät EU-tavoitteet koskien ajankohtaisia kansainvälisiä metsiin liittyviä prosesseja. Slovakian kaudella käsitellään myös komission ehdotuksia ei-päästökauppasektoriin sisältyvien alojen ja LULUCF-sektorin sisällyttämisestä osaksi EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehystä. Yhteinen kalastuspolitiikka Kalastuspolitiikan osalta Slovakia aikoo keskittyä vuosittaisiin kalastuskiintiöihin. Puheenjohtajamaan tavoitteena on saavuttaa poliittinen yhteisymmärrys koskien Itämeren, Mustanmeren sekä syvänmeren lajien ja muiden kalakantojen kiintiöasetuksista. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Kyseessä on tiedotusasia. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Slovakia esitteli ohjelmansa Euroopan parlamentin täysistunnossa EU18- jaosto (Maatalous ja elintarvikkeet) ja EU-ministerivaliokunta (kirjallinen menettely) Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Slovakian työohjelma Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Ylitarkastaja Sanna-Helena Fallenius, MMM, puh ,

5 5(24) EUTORI-tunnus Liitteet Viite

6 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Fallenius Sanna-Helena(MMM) (24) Asia EU:n yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistaminen - viherryttämisen yksinkertaistaminen Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus E 163/2014 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Maatalous- ja kalastusneuvosto keskustelee yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamisesta Slovakian kauden ensimmäisessä kokouksessa. Keskustelussa keskitytään erityisesti komission arviointiin viherryttämistuesta ja komission ehdotusluonnoksiin delegoiduiksi asetuksiksi. Asiasta keskusteltiin maatalouden erityiskomiteassa ja suorien tukien asiantuntijaryhmässä Suomi pitää erittäin tervetulleena komission painotusta yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamiseen. Tarvetta yksinkertaistamiselle löytyy sekä perusasetusten, toimeenpanoasetusten että delegoitujen asetusten osalta. Suomi katsoo, että komission antamat viherryttämistuen muutosehdotukset eivät kuitenkaan yksinkertaista Suomessa viherryttämistuen toimeenpanoa. Tässä vaiheessa ei tulisi tehdä muutoksia, jotka kiristävät toimeenpanoa. Suomen mielestä komission tulisi antaa muutosehdotuksia myös viherryttämistuen pysyvän nurmen säännöistä, kuten neuvoston päätelmissä vuodelta 2015 todetaan. Suomi pitää tervetulleena komission ehdotusta sallia typensitojakasvien ja muiden lajien seokset ekologisella alalla. Pääasiallinen sisältö EU:n yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistaminen on komissaari Hoganin pääprioriteetteja. Yksinkertaistamistyötä on tehty koko uuden komission kauden. Neuvosto on tehnyt yksinkertaistamistyötä keväästä 2015 lähtien. Maatalous- ja kalastusneuvosto hyväksyi asiasta päätelmät toukokuussa 2015 (Päätelmät 8485/15). Samassa yhteydessä silloinen puheenjohtajaa Latvia teki koosteen jäsenmaiden yksinkertaistamisehdotuksista (asiakirja 8483/15). Suomi on ollut aktiivinen CAP:n yksinkertaistamistyössä ja toimittanut komissiolle useaan otteeseen niin keväällä 2015 kuin keväällä 2016 yksinkertaistamisehdotuksia.

7 7(24) Komission vuoden 2016 työohjelmaan komissio on sisällyttänyt viherryttämistukea koskevan delegoidun säädöksen arvioinnin ensimmäisen toimeenpanovuoden jälkeen. Myös Suomessa kerättiin kokemuksia CAP-uudistuksen ensimmäisestä toimeenpanovuodesta ja komissiolle toimitettiin havainnot ja ehdotukset hallinnollisen taakan keventämiseksi, jotta komissio voisi ottaa ne huomioon yksinkertaistamisehdotuksia valmistellessaan. Komissio julkaisi työasiakirjan Viherryttämisen tarkastelu ensimmäisen vuoden jälkeen. Tarkastelu perustuu komission talvella toteuttamaan julkiseen kuulemiseen viherryttämistuesta ja jäsenmaiden toimittamiin vuoden 2015 viherryttämistuen tilastotietoihin. Tarkastelun tärkeimmät johtopäätökset ovat seuraavat: 1) Viherryttämisellä on mahdollista toteuttaa ympäristö- ja ilmastohyötyjä suurella osaa EU:n maatalousmaasta, vaikkakin todellinen vaikutus on vaikea arvioida vain yhden vuoden toimeenpanon jälkeen, 2) Jäsenmaiden tekemillä viherryttämistuen toimeenpanon valinnoilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta EU:n viljelijöiden tasapuolisen kohtelun kannalta ja 3) Viherryttämisen vaikutus tuotantoon näyttää rajoitetulta. Lisäksi yleisenä johtopäätöksenä todetaan viherryttämistuen yksinkertaistamisen tarve. Viherryttämistuen muutosehdotukset koskevat pääosin ekologisen alan ehtoja. Maisemapiirteiden ja erilaisten kaistojen, kuten suojakaistojen ja metsänreunakaistojen, leveyksiä ja enimmäiskokoja yhdenmukaistettaisiin ja vähennettäisiin. Suomessa näillä muutoksilla ei olisi vaikutusta. Suomessa suosittujen ekologisten alojen eli kesannon ja typensitojakasvien ehtoihin komissio ehdottaa kiristyksiä: kesannon aikajakson vähimmäispituus nousisi kuudesta kuukaudesta yhdeksään kuukauteen ja kasvinsuojeluaineiden käyttö kiellettäisiin näillä ja muutamalla muulla ekologisen alan tyypillä. Pysyvän nurmen sääntöihin komissio ei ehdota muutoksia. Tavoitteena on, että asetusmuutoksia sovellettaisiin vuoden 2017 alusta alkaen. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Delegoitujen asetusten muutokset: Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artikla. Täytäntöönpanoasetusten muutokset: Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artikla. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Euroopan parlamentti ei laadi asiasta mietintöä, mutta on keskustellut useaan otteeseen asiasta. EU18- jaosto (Maatalous- ja elintarvikkeet) 5.2, 26.2, 11.3, 10.4, 23.4, (kirjallinen menettely), , , , , , ja EU- ministerivaliokunta (kirjallinen menettely), , , ja (kirjallinen menettely).

8 Eduskuntakäsittely 8(24) Suuri valiokunta 13.3., , , ja Eduskunnalle on toimitettu E-kirje E163/2014 vp ja E-kirje E 52/2015 vp sekä siitä E- jatkokirjeet. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ehdotukset eivät koske kansallista lainsäädäntöä, ainoastaan EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa. Muutokset voivat kuitenkin heijastua kansallisiin säädöksiin aiheuttaen niiden muuttamisen tarpeen. Taloudelliset vaikutukset - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat / /1/15 rev 1 + ADD1-4 (jäsenmaiden yksinkertaistamisehdotukset) 6809/ /1/15 rev 1 (Pj-maan yhteenvetotaulukko jäsenmaiden ehdotuksista) Komissaari Hoganin kirje maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpolle Komissaari Hoganin kirje Latvian maa- ja metsätalousministeri Jānis Duklavsille /15 Neuvoston päätelmät 8483/15 (Puheenjohtajan kooste jäsenmaiden yksinkertaistamisprioriteeteistä) 10476/16 Komission työasiakirja viherryttämisen tarkastelusta ensimmäisen vuoden jälkeen 10475/1/16 REV 1 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Sanna-Helena Fallenius, MMM, puh , sanna-helena.fallenius@mmm.fi Mirja Kiviranta, MMM, puh , mirja.kiviranta@mmm.fi Pia Lehmusvuori, MMM, puh , pia.lehmusvuori@mmm.fi Liitteet Viite

9 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Kahilampi Vesa(MMM) (24) Asia Maatalouden markkinatilanne ja markkinoiden tukitoimet Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Neuvoston odotetaan päättävän heinäkuussa komission esittämästä uudesta tukipaketista markkinoiden vakauttamiseksi. Tukipaketti seuraa syksyn 2015 tukipakettia sekä maaliskuun 2016 toimenpiteitä markkinakriisin helpottamiseksi. Markkinatilanteesta on keskusteltu koko alkuvuoden ajan useasti niin maatalouden erityiskomitean kokouksissa kuin maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksissa. Suomi pitää maataloustuotteiden markkinatilannetta vaikeana ja tukee monipuolisia toimenpiteitä tilanteen helpottamiseksi. Suomi pitää tervetulleena komission ilmoitusta uudesta tukipaketista heinäkuussa. Suomi näkee, että tukipaketti ja markkinatoimet tulisi suunnata ensisijaisesti maidontuottajille. Arvion mukaan tukitoimenpide tulee koostumaan kolmesta osasta; vapaaehtoisista EU:n laajuisista tuotannon rajoittamistoimenpiteistä, kansallisesta kirjekuori-mallisesta tuesta sekä mahdollisista ennakkomaksujen sallimisen kaltaisista budjettineutraaleista toimista. Suomi on tyytyväinen neuvoston käsittelyyn tulevan paketin rakenteeseen ja pitää tärkeänä, että ylitarjontatilanteessa tuetaan vaikeuksissa olevia tuottajia. Yksityiskohtaisia tukirahojen jakoperusteita, tukitasoja tai paketin soveltamisen ehtoja ei ole vielä tiedossa. Suomi pitää tärkeänä, että jakoperusteissa otetaan huomioon jäsenmaan Venäjälle suuntautuneen viennin suhteellinen osuus ennen vientikieltoa, maidontuotannon suhteellinen merkittävyys jäsenmaan maatalousalan tuotoista sekä tuetaan matalan marginaalin jäsenmaita ottamalla huomioon maidontuotannon kustannukset. Jakokriteereissä tulisi ottaa huomioon korostetusti ne jäsenmaat, jotka eivät ole lisänneet tuotantoaan huomattavasti maitokiintiöiden poistuttua. Lisäksi olisi tärkeää tukea epäsuotuisilla alueilla olevia tuottajia, jotka joutuvat ensimmäisinä lopettamaan alhaisten hintojen takia kannattamattoman tuotannon. Suomi näkee tärkeänä, että osana paketin budjettineutraaleja toimia komissio tekee pikaisesti päätöksen, joka antaa jäsenmaille mahdollisuuden maksaa korkeampia ja aikaistetumpia tukien ennakkomaksuja tuottajille.

10 Pääasiallinen sisältö 10(24) Suomi katsoo edelleen, että komission tulisi lisäksi valmistella de minimis-rajan korottamista euroon. Suomi myös tukee maaliskuussa sallitun väliaikaisen, de minimis -tuen ulkopuolisen enintään euron kansallisen tukimahdollisuuden määräajan jatkamista vuoden 2017 puolelle. Suomi tukee nykyisiä voimassa olevia markkinatoimenpiteitä. Suomi pitää tärkeänä tutkia myös toimenpiteitä, joilla voidaan alentaa viljelijöiden tuotantokustannuksia, esim. lannoitteiden osalta. Suomi tukee uusien markkinoiden avaamista kolmansissa maissa ja menekinedistämistä sekä EU:n tason vientiluottojärjestelmän järkevyyden selvittämistä. Erityisesti sianlihan osalta olisi voitava edetä Venäjän kanssa niissä tuotteissa, joiden tuonti on estetty ASFtautitilanteen takia. Sianlihan yksityistä varastointia on käytettävä tilanteen mukaan, ottaen kuitenkin huomioon, että varastoitu liha palaa myöhemmin markkinoille. Kriisitoimenpiteet pitäisi ensisijaisesti rahoittaa maatalousbudjetin käyttämättömästä marginaalista. Ottaen huomioon kriisin vakavuuden ja laajuuden, Suomi on valmis harkitsemaan myös maatalouden kriisirahaston käyttöä. Maatalous- ja kalastusneuvostossa esille nostetut toimet Komissio tiedotti kesäkuun neuvostossa 2016 valmistelevansa uutta tukipakettia. Paketin yksityiskohdista ei ole vielä tietoa, mutta sitä odotetaan käsiteltäväksi heinäkuun 2016 neuvostoon. Myös kesäkuun 2016 Eurooppa-neuvosto pyysi komissiolta lisätoimia markkinatilanteen helpottamiseksi. Arvion mukaan tukipaketti tulee keskittymään maidontuottajien tukemiseen ja sisältämään kolmenlaisia toimia markkinakriisin helpottamiseksi. Komission odotetaan tuovan käsiteltäväksi vapaaehtoisen EU:n laajuisen ja unionin rahoittaman tuotannon rajoittamistoimenpiteen, jolla pyritään vähentämään ylituotantoa ja parantamaan maidon hintakehitystä. Paketin toisen osan odotetaan koostuvan kansallisesta kirjekuori-mallisesta tuesta, jonka käyttämisen odotetaan olevan perusluonteeltaan vastikkeellista. Lisäksi komission uskotaan tuovan pöytään budjettineutraaleja toimia tukemaan kokonaisuutta. Tukitoimenpiteet ovat jatkoa maaliskuun 2016 ja syyskuun 2015 toimenpiteille markkinakriisin helpottamiseksi. Maaliskuun neuvostossa 2016 komissio esitti joukon toimenpiteitä tilanteen helpottamiseksi. Komissio on tarkentanut toimenpiteitä kevään muissakin neuvostoissa. Alla koonti ehdotetuista toimenpiteistä. - Komissio antaa määrätyksi ajaksi tuottaja- ja toimialaorganisaatioille sekä osuuskunnille mahdollisuuden vapaaehtoisesti rajoittaa tuotantoaan ja tarjontaa. Toimenpide perustuu yhteisen markkinajärjestelyn asetuksen artiklaan 222. Komissio on antanut asiaan liittyen delegoidun asetuksen.

11 11(24) - Komissio on antanut mahdollisuuden sallia kansallinen väliaikainen tuki, joka voisi olla korkeintaan euroa tilaa kohti. Kansallista kattoa tuelle ei olisi. 1) Valtiontukea voidaan maksaa tuotannon tilapäiseen jäädyttämiseen tai vähentämiseen. Tuki notifioidaan komissiolle SEUT:n artiklan 107 (3)(c) perusteella. Määrältään tuki on maksimissaan euroa/tila ilman kansallista kattoa ja se voi olla joko lainaa, takausta tai avustusta. 2) Viljelijöiden maksuvalmiutta voidaan helpottaa valtiontuella, joka on lainaa tai takausta ja määrältään maksimissaan euroa/tila. Tuki notifioidaan komissiolle SEUT:n artiklan 107 (3)(c) perusteella. - Maitojauheen ja voin varastoon oston enimmäismäärät kaksinkertaistettiin Rasvattoman maitojauheen enimmäismäärä tonnia nostettiin tonniin. Voin enimmäismäärä nostettiin tonniin. Komissio antoi ehdotuksen neuvoston asetukseksi asiaan liittyen. Ehdotus hyväksyttiin kirjallisessa käsittelyssä yksimielisesti rasvattoman maitojauheen enimmäismäärää nostettiin uudelleen tonniin. Komissio antoi ehdotuksen neuvoston asetukseksi asiaan liittyen. Ehdotus hyväksyttiin kirjallisessa käsittelyssä yksimielisesti. - Sianlihan yksityinen varastointi avataan tarvittaessa, jos tilanne sitä vaatii. Tarkempi ajankohta riippuu markkinoiden kehittymisestä. - Komissio lupasi luoda naudan- ja sianlihalle vastaavan hintaseurantajärjestelmän kuin maidolla jo on. Lihamarkkinaobservatorion ensimmäinen kokous on sovittu pidettäväksi Korkean tason edustajat jäsenmaista kutsutaan tapaamiseen komission asettaman markkinoiden task forcen jäsenten kanssa. Tapaamisessa pohditaan erityisesti maitosektorin asioita. - Komissio jatkaa pyrkimyksiä avata unionin maataloustuotteille markkinoita EU:n ulkopuolella. Komissio lupasi lisärahoitusta maidon- ja sianlihasektorin menekinedistämiseen. - Komissio jatkaa pyrkimyksiä poistaa SPS-esteitä vienniltä ja erityisesti Venäjään suuntautuvalta vienniltä, ml. afrikkalaisen sikaruton (ASF) aiheuttamien rajoitteiden poisto. Venäjä sulki tiettyjä EU:n sianlihatuotteita markkinoiltaan tammikuussa 2014 vedoten Itä-Euroopassa esiintyneisiin yksittäisiin ASF-tapauksiin. - Komissio kehittää yhdessä Euroopan investointipankin kanssa rahoitusvälineitä, joilla voitaisiin auttaa viljelijöitä ja jalostajia investoimaan ja parantamaan kilpailukykyään. - Komissio tutkii mahdollisuutta vientiluottojärjestelmän perustamiseksi. Komissio tekee yhteistyötä sen osalta Euroopan investointipankin kanssa. - Komissio jatkaa delegoidulla asetuksella tiettyjen hedelmien ja vihannesten tuottajille tilapäisesti myönnettäviä poikkeuksellisia lisätukitoimenpiteitä alkaen Komissaari on luvannut edistää tuotantokustannusten alentamista esimerkiksi lannoitteiden tulleja. - Puheenjohtajamaan maaliskuisissa päätelmissä esitetään myös mahdollisuutta maksaa korkeampia ja aikaistetumpia tukien ennakkomaksuja tuottajille. Komissio lupasi MEK:n kokouksessa, että se tutkii mahdollisuutta maksaa korkeampia ja

12 12(24) aikaistetumpia tukien ennakkomaksuja tuottajille. Todennäköisesti komissio palaa asiaan kesällä Markkinatilanne Markkinatilanne maitosektorilla, sianlihassa ja hedelmissä ja vihanneksissa on edelleen heikko. Maidon tuotanto on jatkanut kasvuaan useimmissa jäsenmaissa ja EU:n maidontuotanto oli viime tammi-maaliskuussa yli 7 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Suomessa tuotannon kasvu hiipui vastaavana aikana alle prosentin. Tuottajahinnat vaihtelevat merkittävästi jäsenmaittain, mutta EU:n keskihinta on alkuvuonna pudonnut selvästi alle 30 sentin litralta. Tuotantopanosten hinnat ovat myös laskeneet, mutta nykyinen tuottajahinta ei ole kestävällä tasolla. Tammikuun lopussa komissio päätti jälleen jatkaa voin ja rasvattoman maitojauheen tukiohjelmaa, nyt syyskuun 2016 loppuun asti. Yksityinen ja julkinen varastointi ovat olleet jatkuvasti toiminnassa ja vakauttaneet markkinoita. Rasvattoman maitojauheen hinta on alkuvuonna ollut heikko ja joissakin jäsenmaissa painunut interventiohinnan alapuolelle. Voin hinta suhteessa interventiohintaan on ollut selvästi parempi. Toukokuun lopussa ja kesäkuun alussa maitotuotteiden hinnoissa on tapahtunut lievä käänne parempaan, mutta tämä ei ole heijastunut tuottajahintaan ja on liian aikaista ennakoida tämän merkitsevän käännettä markkinatilanteessa. Rasvattoman maitojauheen kiinteähintaisten interventio-ostojen enimmäismäärä täyttyi alkuvuonna nopeasti, joten voin ja maitojauheen ostokiintiöt päätettiin tuplata huhtikuussa voin osalta tonniin ja maitojauheessa tonniin. Voita ei ole ostettu interventioon, mutta maitojauheen kaksinkertainenkin kiintiö täyttyi nopeasti ja neuvosto päätti nostaa enimmäismäärän tonniin. Väliaikaista nostoa maatalouden valtiontukien de minimis -rajoituksiin on esitetty laajalti, jotta kansallisia toimia voidaan osoittaa suoraan eniten tarvitseville. Myös juustojen hinnoissa on ollut painetta. Komissio jatkoi juuston yksityisen varastoinnin tukiohjelmaa niissä jäsenvaltioissa, jotka ilmoittivat kiinnostuksensa ohjelmaan. Suomi on mukana ohjelmassa. Sianlihan markkinatilanne on edelleen vaikea, joskin varhainen grillikauden alku on heijastunut positiivisesti hintoihin ja vientimarkkinoiden tilanne on alkuvuotta valoisampi. Tuotanto on kasvanut kahdeksan peräkkäisen vuosineljänneksen ajan, mutta tälle vuodelle ennustetaan pientä tuotannon laskua. Sianlihan yksityisen varastoinnin tuki oli haettavissa tammikuussa ja sopimuksia tehtiin noin tonnista. DE, ES, DK ja NL käyttivät tästä 75 prosenttia. Suomessa varastoitiin noin 800 tonnia. Komissio lopetti tukiohjelman yllättäen tammikuun lopussa. Suurten määrien varastointi helpottaa markkinoita varastointihetkellä, mutta varastojen purkaminen saattaa vastaavasti aiheuttaa häiriöitä mahdollisesti toipuvilla markkinoilla. Tuotannon pieni aleneminen ja alkukesän hyvät säät ovat tasapainottaneet markkinaa ja varastojen purkaminen ei ole aiheuttanut vakavia häiriöitä markkinoilla. Komissio on indikoinut, ettei varastointituelle ole vallitsevassa markkinatilanteessa tarvetta. Asiaan palataan tarvittaessa uudelleen, jos tilanne muuttuu.

13 13(24) Monet jäsenvaltiot ovat halunneet avata erilliset keskustelut Venäjän kanssa tautitilanteen takia tuontikiellossa olevien sian ruhonosien viennin avaamiseksi. Komissio on nimittänyt tammikuussa uuden työryhmän (Agricultural Markets Task Force), jonka tehtävänä on tehdä ehdotuksia tuottajien aseman vahvistamiseksi ruokaketjussa. Komissio on tehnyt jäsenvaltioille kyselyn maitosektorista ja erityisesti maitopaketin toimeenpanosta. Kyselyn pohjalta komissio valmistelee raporttia maitosektorista. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely - Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Euroopan parlamentti esitti täysistunnossaan maatalouskomissaari Phil Hoganille suullisen kysymyksen ja keskusteli asiasta liittyen maitoalan kriisin ratkaisemiseen. EU18-jaosto (Maatalous ja elintarvikkeet) (kirjallinen menettely) , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ja EU-ministerivaliokunta (kirjallinen menettely), , , , , , , ja (kirjallinen menettely). Suuri valiokunta , (kirjallinen menettely), , , , , ja Maa- ja metsätalousvaliokunta , , , , ja Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset On mahdollista, että Venäjän tuontikiellosta johtuvia elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden vaikean markkinatilanteen edellyttämiä välttämättömiä ja kohdennettuja kansallisia tukitoimenpiteitä tarvitaan edelleen. Näistä päätetään valtion talousarvioita ja lisätalousarvioita koskevassa päätöksentekomenettelyssä ja niiden kustannusvaikutukset täsmentyvät myöhemmin kyseisten päätösten mukaisesti.

14 14(24) EU-tasolla tehtävien päätösten taloudelliset vaikutukset kohdentuvat EU:n talousarvioon Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Elintarviketeollisuusliiton mukaan Venäjän osuus elintarvikkeiden viennistä vuonna 2013 oli 27 %, 430 miljoonaa euroa ja vajaat 4 % koko elintarviketeollisuuden tuotannon bruttoarvosta. Pakotelistalla olevien tuotteiden viennin arvo oli 283 miljoonaa euroa. Maitotaloustuotteiden viennin arvo oli noin 250 miljoonaa euroa, josta juustoja oli 128 miljoonaa euroa. Lihan (ml. siipikarja) viennin arvo noin 22 miljoonaa euroa, josta yli puolet oli sianlihaa. Kalatuotteiden viennin arvo oli 8,3 miljoonaa euroa. Maitotuotteiden osalta Suomen vienti Venäjälle on koostunut lähinnä lisäarvotuotteista, joille on ollut hankalaa löytää korvaavaa vientiä. Suomen maitotuotteiden vienti Venäjälle suhteessa maidon tuottajahintaisen tuotannon arvoon oli vuonna 2013 noin 22,5 %, joka oli toiseksi eniten EU-maista. Venäjän viennin tyrehtyminen on iskenyt Suomeen ja Baltian maihin kaikkein kovimmin /16 (puheenjohtajamaan päivitys markkinatilanteesta ja tukitoimista heinäkuun neuvostoon) 10828/2016 (puheenjohtajamaan päivitys markkinatilanteesta ja tukitoimista maatalouden erityiskomitealle ) 8803/2016 (Komission päivitys markkinatilanteesta ja tukitoimista toukokuun neuvostoon) 6484/16 + ADD 1 24 (jäsenmaiden ehdotukset) 6284/16 (puheenjohtajamaan tausta maatalouden erityiskomitealle) 7108/16 (puheenjohtajamaan päätelmät) C(2016) 3532 final (delegoitu asetus) KOM(2016) 384 lopullinen (komission esitys neuvoston asetukseksi) KOM(2016) 208 lopullinen (komission esitys neuvoston asetukseksi) C(2016) 2122 final (delegoitu asetus) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Neuvotteleva virkamies Pekka Sandholm, puh , pekka.sandholm@mmm.fi Ylitarkastaja Sanna-Helena Fallenius, puh , sanna-helena.fallenius@mmm.fi Ylitarkastaja Vesa Kahilampi, puh , vesa.kahilampi@mmm.fi

15 EUTORI-tunnus 15(24) Liitteet Viite

16 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM HSO Närhinen Kimmo (24) Asia Kansainvälistä maataloustuotteiden kauppaa koskevat kysymykset Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Komissio antaa maatalous- ja kalastusneuvostolle tilannekatsauksen kansainvälistä maataloustuotteiden kauppaa koskevista kysymyksistä. Neuvosto käy asiasta myös keskustelun. Suomi ottaa komission tilannekatsauksen tiedoksi. Nairobin ministerikokouksen tulokset maatalousaiheissa Joulukuussa pidetyn WTO:n ministerikokouksen merkittävimmät tulokset saatiin maatalouden vientikilpailukysymyksissä. Yli viisikymmentä vuotta teollisuustuotteiden vastaavan päätöksen jälkeen vientituet kielletään myös maataloustuotteilta. Päätös vientitukien lopettamisesta on WTO/GATT:n neuvotteluhistoriassa merkittävä tulos. Maatalousreformiensa vuoksi EU pystyi esiintymään asiassa offensiivisesti vaatien vientitukien lopettamisen lisäksi kiristyksiä vientiluottoja, elintarvikeapua ja valtionkauppayrityksiä koskeviin sääntöihin, jotta näillä erityisesti USA:n käyttämillä välineillä ei voitaisi kiertää vientituen käyttöön liittyvää kieltoa. Päätösten seurauksena teollisuusmaat lopettavat vientituen käytön heti neuvottelutuloksen tultua voimaan. Jalosteissa, meijerituotteissa ja sianlihassa neuvottelutulos sisältää kuitenkin tilapäisen poikkeuksen, joka antaa erityisesti Sveitsille, Norjalle ja Kanadalle mahdollisuuden maksaa tukea vuoden 2020 loppuun saakka. EU voi ainakin teoriassa hyödyntää poikkeusta sianlihan osalta. Kehitysmaille aikataulu on pidempi. Vähiten kehittyneiden ja nettoruoantuojakehitysmaiden osalta sopimuksen artiklan 9.4 antama poikkeus jää

17 17(24) voimaan vuoteen 2030 saakka. Muiden kehitysmaiden osalta artiklan 9.4. poikkeus lakkaa Artiklan 9.4. poikkeus ei kuitenkaan koske kaikenlaisia vientitukia. Vientiluottojen sallittu takaisinmaksuaika jäi selvästi EU:n esittämää pidemmäksi eikä luotto-ohjelmien ns. itserahoitettavuudelle asetettu aikarajaa. Elintarvikeavun ja valtionkauppayritysten osalta lopputulos sisältää varsin vähän sitovaa tekstiä. Tuloksella ei minkään vientikilpailukategorian kohdalla liene juurikaan vaikutuksia USA:n käyttämiin välineisiin, vaikka säännöt jonkin verran kiristyvät. Vientitukien poistuessa yhteinen maatalouspolitiikka menettää yhden välineen markkinatasapainon ylläpitämiseksi. Käytännössä vientitukia ei kuitenkaan ole käytetty, ja päätösten kautta myös kauppakumppanit saadaan luopumaan tuistaan. Neuvottelutulos parantaa myös vientikilpailuvälineiden käytön transparenssia. Nairobissa neuvottelujen kohteena oli myös eräiden kehitysmaiden vaatimus tilapäiseen suojatulliin oikeuttavan ns. erityissuojamekanismin luomiseksi kehitysmaiden tarpeisiin. Kokouksen tuloksena sovittiin asian jatkokäsittelystä maatalouskomitean erityisistunnoissa ilman tarkempaa aikatavoitetta. Intian ajama tavoite suojata ruokaturvan tarkoituksiin ylläpidettäviä julkisen varastoinnin ohjelmia tukien alennussitoumuksilta sai vahvistusta. Aiemmat päätökset lopullisen ratkaisun laatimiseksi vahvistettiin. Neuvotteluja aiheesta tullaan käymään erillään Dohan neuvotteluista nopeutetulla aikataululla. Käsiteltyihin maatalouskysymyksiin kuului myös puuvilla, jonka osalta kierroksella on pyritty nopeampaan ja kunnianhimoisempaan ratkaisuun kuin muilla tuotteilla. Puuvillaa koskeva päätös jäi varsin vaatimattomaksi. Vientituki puuvillalta poistuu nopeammassa aikataulussa. Sisäisen tuen osalta ei tehty sitovia päätöksiä ja markkinoillepääsyssäkin edistyminen oli pientä. WTO-neuvottelujen jatko Nairobin kokouksen ministerijulistuksessa merkittävää on erimielisyyden kirjaaminen Dohan kierroksen jatkosta. Erityisesti teollisuusmaat katsovat, että neuvotteluja ei voi jatkaa alkuperäisen DDA-mandaatin ja sen pohjalta laadittujen ratkaisuehdotusten pohjalta. Parhaillaan on käynnistymässä työ yhteisymmärryksen saavuttamiseksi siitä, miten neuvotteluja WTO:ssa jatketaan. Myös EU:n sisäinen työ tavoitteiden asettamiseksi on käynnistynyt. WTO:n ministerikokouksessa neuvottelujen kohteena oli vain pieni osa Dohan mandaatin kattamista kysymyksistä. Maatalouskysymyksistä päätösten kohteena oli vientikilpailun, markkinoillepääsyn ja sisäisen tuen kokonaisuudesta vain vientikilpailu. Tavalla tai toisella muut kysymykset säilyvät neuvottelujen agendalla. TTIP EU:n ja USA:n välisten vapaakauppaneuvotteluiden kolmastoista kierros järjestettiin New Yorkissa Neljästoista neuvottelukierros on parhaillaan käynnissä. Yhteisenä virallisena poliittisena tavoitteena on edelleen saattaa neuvottelut päätökseen vielä tämän vuoden puolella presidentti Obaman kaudella. Aikataulu on kuitenkin erittäin haasteellinen.

18 18(24) Maatalousneuvotteluja on käyty konsolidoidun neuvottelutekstin pohjalta. Käsittelyssä ovat olleet myös tariffit ja muut kuin tullimuotoiset kaupan esteet. Myös SPSneuvotteluita on jatkettu konsolidoidun tekstin pohjalta. Neuvotteluja on käyty myös maantieteellisistä merkinnöistä ja tislatuista alkoholijuomista. Maataloustekstin osalta osapuolten näkemykset ovat vielä monilta osin eriävät. Tariffien osalta osapuolet ovat korostaneet yksittäisiä vienti-intressejään eikä herkistä tuotteista ole vielä kunnolla keskusteltu. Japani EU:n ja Japanin väliset vapaakauppaneuvottelut aloitettiin vuonna 2013 ja edellinen neuvottelukierros käytiin huhtikuussa. Japanille maatalouden markkinoillepääsy on vaikea kysymys, joka kytkeytyy Tyynenmeren alueen maiden TTPsopimusneuvotteluissa saavutettuun tulokseen. EU vaatii Japanilta maataloustuotteiden markkinoillepääsyssä TTP-ratkaisua kunnianhimoisempaa tulosta. SPS-kysymyksissä on edetty tekstipohjaisissa neuvotteluissa, vaikka näkemyseroja on edelleen. Meksiko ja Mercosur EU:n ja Meksikon välinen vapaakauppaosuuden sisältävä globaalisopimus on solmittu vuonna 2000 ja se päätettiin vuonna 2016 uudistaa. Uudistetun sopimuksen ensimmäinen neuvottelukierros järjestettiin Brysselissä , mutta se oli hyvin lyhyt. Jatkossa neuvottelut tulevat varmuudella kattamaan maatalouden markkinoillepääsyn parantamisen ja sopimuksen SPS-osien syventämisen. EU-Mercosur neuvottelujen tuorein tarjousten vaihto tehtiin toukokuun alussa. Tarjousten vaihtoa edelsi kattavat keskustelut jäsenmaiden kanssa. Lopullista tariffitarjousta muokattiin jäsenmaiden kommenttien perusteella. Seuraava neuvottelukierros on lokakuussa. Aasia, Australia ja Uusi-Seelanti Kaakkois-Aasian maista neuvottelut Singaporen ja Vietnamin kanssa on saatu päätökseen. Neuvottelut Filippiinien kanssa on aloitettu joulukuussa 2015 ja toinen neuvottelukierros on suunniteltu järjestettävän lokakuussa. Indonesian kanssa tavoitteena on aloittaa neuvottelut tämän vuoden aikana. Malesian kanssa keskustellaan mahdollisuudesta aloittaa neuvottelut uudelleen. Thaimaan kanssa neuvottelut on aloitettu vuonna 2013, mutta keskeytetty maan poliittisen tilanteen takia. Etelä-Korean kanssa solmittua sopimusta on sovellettu vuodesta 2011 lähtien. Intian kanssa neuvottelut on aloitettu vuonna 2007 ja keskeytetty vuonna Valmisteluja tehdään neuvottelujen aloittamiseksi Australian ja Uuden-Seelannin kanssa. Kanada Kanadan CETA-neuvottelut on saatu päätökseen vuonna 2014 ja sopimuksen lopullista allekirjoitusta on suunniteltu lokakuulle EU-Kanada huippukokoukseen. EU:n allekirjoittamiseen liittyvät sisäiset prosessit ovat käynnissä.

19 19(24) Useiden jäsenmaiden pyynnöstä komissio on luvannut syksyllä kokonaisvaltaisen analyysin olemassa olevien ja tulevien vapaakauppasopimusten vaikutuksista EU:n maatalouteen. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Kyseessä on tiedotusasia Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely - EU18-jaosto , ja EU-ministerivaliokunta ja (kirjallinen menettely) Suuri valiokunta ja Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Ylitarkastaja Markus Schulman, HSO/KV, puh , s-posti markus.schulman@mmm.fi EUTORI-tunnus Neuvotteleva virkamies Kimmo Närhinen, HSO/KV, puh , s-posti kimmo.narhinen@mmm.fi Liitteet

20 Viite 20(24)

21 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Fallenius Sanna-Helena(MMM) (24) Asia Maatalous- ja kalastusneuvoston muut asiat Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksen asialistalla muut asiat -kohdassa on jäsenmaiden ja puheenjohtajamaan tiedotusasioita. Suomi ottaa pj-maan ja jäsenmaiden esittelyt tiedoksi. a) Kyproksen metsäpalokatastrofi Kypros kertoo maata kohdanneesta metsäpalokatastrofista. Katastrofi on kohdannut Solean aluetta lähellä Troodos-vuoristoa. Kypros pyytää jäsenmailta ja komissiolta tukea alueen infrastruktuurin, metsien ja viljelysten jälleenrakentamiseen. b) (mahd.) Kansainvälinen asiantuntijakonferenssi Viljelijöiden aseman vahvistaminen tuotantoketjussa tulokset (Bratislava, 30. kesäkuuta - 1. heinäkuuta 2016) Puheenjohtajamaa kertoo Bratislavassa järjestetyn asiantuntijakonferenssin tuloksista. Konferenssi käsitteli viljelijöiden aseman vahvistamista tuotantoketjussa ja samalla se toimii syyskuussa järjestettävän epävirallisen ministerineuvoston keskusteluiden pohjana. Konferenssin tavoitteena oli arvioida tuottajien asemaa ja neuvotteluvoimaa elintarvikeketjussa sekä tunnistaa ja analysoida eri tekijöitä, jotka vaikuttavat taloudellisen vaikutusvallan jakautumiseen ketjussa. Keskustelua herätti erityisesti epäreilut kauppatavat. c) (mahd.) Ongelmat, jotka aiheutuvat kaliumfosfaatin käytön kieltämisestä luomutuotannon kasvinsuojelussa.

22 22(24) Tšekin valtuuskunta kertoo neuvostolle ongelmista, jotka aiheutuvat kaliumfosfaatin käyttökiellosta luomutuotannon kasvinsuojelussa. Tšekki näkee kiellon haittaavan erityisesti viininviljelyä ja hedelmätuotantoa ja pyytää komissiolta toimia. Maan mukaan kaliumfosfaattia on voinut käyttää aikaisemmin komponenttina kasvivahvisteissa neuvoston asetuksen (EC) N:o 834/2007 perusteella, vaikka sitä ei ole koskaan erikseen hyväksytty käytettäväksi luomutuotannossa. Sittemmin kasvinsuojeluaineiden tehoaineita koskeva horisontaalisäädös on muuttunut. Fosfaatti luokitellaan tehoaineeksi ja olisi hyväksyttävä asetuksen 889/2008 luetteloon luomutuotannossa sallituista kasvinsuojeluaineista, jotta sitä voisi käyttää. Luomutuotannossa käytettävien kasvinsuojeluaineiden hyväksymismenettely ei ole neuvoston toimivallassa vaan hyväksyntä tehdään komitologiamenettelyssä. d) (mahd.) Kuivuus Puolassa Puolan valtuuskunta kertoo maatalous- ja kalastusneuvostolle maata koetelleesta kuivuudesta ja sen vaikutuksista viljelyksiin. Puolan mukaan kuivuus on heikentänyt tuottajien jo valmiiksi heikkoa tilannetta jo entisestään. Puola pyytää pikaisia toimenpiteitä tilanteen auttamiseksi. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely - Käsittely Euroopan parlamentissa - Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU18-jaosto (maatalous- ja elintarvikkeet) EU-ministerivaliokunta (kirjallinen menettely) Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset - - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat /16 (kohta a) 11099/16 (kohta b) 11115/16 (kohta c)

23 11125/16 (kohta d) 23(24) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Ylitarkastaja Sanna-Helena Fallenius, MMM/RO, puh , EUTORI-tunnus Liitteet Viite

24 24(24) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi jaosto maatalous- ja elintarvike (EU 18), maatalous- ja kalastusneuvosto MMM ALR, EUE, MAVI, SM, STM, TEM, TULLI, UM, VM, VNK, YM