KOULUTOIMINNAN KOKONAISSELVITYS

Transkriptio

1 Sivistyslautakunta xx.xx.2016 Kaupunginhallitus xx.xx.2016 Kaupunginvaltuusto xx.xx.2016 LOVIISAN KAUPUNKI KOULUTOIMINNAN KOKONAISSELVITYS

2 SISÄLTÖ 1 Johdanto 4 2 Selvitystyön tavoitteet 6 3 Selvityksen lähtökohdat KUNTATALOUDEN NÄKÖKULMA VÄESTÖ- JA OPPILASENNUSTEET KOULUKIINTEISTÖT INVESTOINTIMÄÄRÄRAHA RAHOITUSVAIHTOEHDOT MUUT SELVITYKSET Päiväkotien ja koulujen kuntoarviot Ruotsinkielisen koulukeskuksen hankeselvitys Koskenkylän koulun hankeselvitys Keittiöverkkoselvitys Oppilaaksiottoalueet Valtuustoaloitteet Koulujen johtajuusjärjestelyt Kielikylpy 14 4 Vaihtoehtojen tarkastelu YLEISTÄ VAIHTOEHDOT PERUSOPETUKSESSA 15 5 Työryhmän ehdotus Loviisan kouluverkosta KOULUVERKON MUUTOKSET PERUSOPETUKSESSA MUUT KEHITTÄMIS- JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 24 6 Keskustan alueella sijaitsevat päiväkodit SELVITYSTYÖN TAVOITTEET SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT LAPSIENNUSTEET KESKUSTAN PÄIVÄKOTIKIINTEISTÖT INVESTOINNIT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU VARHAISKASVATUKSESSA 28 2

3 6.7 TYÖRYHMÄN EHDOTUS KESKUSTAN PÄIVÄKOTIVERKOSTA 29 LÄHTEET LIITTEET: LIITE 1A JA B) KOULUJEN PITKÄN AIKAVÄLIN KUNNOSSAPITOSUUNNITELMA(PTS) VUOSILLE SEKÄ KOULUVERKKO LIITE 2: ARVIO KOULUJEN KORJAUSVELASTA LIITE 3: ARVIO KOULUJEN PERUSKORJAUSKUSTANNUKSISTA LIITE 4: OPPILAAKSIOTTOALUEET LIITE 5: PÄIVÄKOTIEN PITKÄN AIKAVÄLIN KUNNOSSAPITOSUUNNITELMA(PTS) VUOSILLE

4 1 Johdanto Kouluverkon kehittämissuunnitelman loppuraportti vuosille merkittiin tiedoksi kaupunginvaltuustossa Loviisan kaupunginvaltuusto päätti samassa yhteydessä, että sivistyskeskuksen tulee yhdessä sivistyslautakunnan kanssa laatia koulutoiminnan kokonaissuunnitelma vuoden 2015 aikana, johon tulee sisällyttää kouluinvestointien priorisointi sekä niiden aikataulutus. Selvityksestä tulee myös käydä ilmi mitkä ovat uusien koulujen toimintaja vaikutusalueet olemassa olevaan kouluverkkoon verrattuna. Päätöksen mukaan valtuusto päättää vuonna 2016 tulevasta kouluverkosta. Loviisan kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille kokouksessaan Samalla kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin investointiohjelman vuoteen 2021 saakka. Koulu- ja päiväkoti-investointeihin kaupunginvaltuusto päätti varata yhteensä 25,8 miljoonaa euroa vuosille Investointivarauksista 20,8 miljoona euroa kohdentuu kouluihin ja 5 miljoona euroa päiväkoteihin. Kaupunginvaltuusto päätti samassa yhteydessä, että se päättää mahdollisten kouluinvestointien toteutusjärjestyksestä kun koulu- ja päiväkotiverkkoverkkoselvityksestä on tehty päätös. Selvitystyön ohessa on tehty tai päivitetty seuraavat tarvittavat selvitykset, joiden lukuja ja vertailutietoja on osittain hyödynnetty tässä raportissa: - päiväkotien ja koulujen kuntoarviot - Koskenkylän koulun hankesuunnitelma - ruotsinkielisen koulukeskuksen hankesuunnitelma Selvitys pohjautuu lisäksi Tilastokeskuksen, Väestörekisterikeskuksen ja Loviisan kaupungin omiin tilastotietoihin ja -ennusteisiin. Selvitys, johon sisältyy myös eräiden keskustassa sijaitsevien päiväkotien tarkastelu, on laadittu seuraavista viranhaltijoista koostuvan varsinaisen työryhmän toimesta: koulutuspäällikkö Timo Tenhunen, taloussuunnittelija Siv Mårtens, tilapäällikkö Antti Kinnunen, sivistysjohtaja Thomas Grönholm. Taloussuunnittelija Siv Mårtens on toiminut ryhmän sihteerinä ja sivistysjohtaja Thomas Grönholm on toiminut ryhmän puheenjohtajana. Selvitystyön valmistelun tueksi on vuoden 2015 aikana kutsuttu koolle myös ns. laajennettu työryhmä. Tähän ryhmään ovat varsinaisen työryhmän jäsenten lisäksi kuuluneet: talousjohtaja Kirsi Kettunen ( ), suunnitteluinsinööri Mikko Mattinen, vt. varhaiskasvatuspäällikkö Pia Nyström, päiväkodinjohtaja Sofia Hoff, päiväkodinjohtaja Päivi Ahola, siivouspäällikkö Tuija Niemeläinen sekä ruokapalvelupäällikkö Annika Kuusimurto. Varsinainen työryhmä on laatinut tämän Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelman loppuraportin vuosille vuoden 2015 aikana. Työryhmä kokoontui 12 kertaa ja laajennettu työryhmä 6 kertaa. Laajennetun ryhmän kokouksiin osallistui myös ulkopuolisia asiantuntijoita Tilakonsultit TM2 Oy:stä. Selvitystyön laatimiseen ei osallistunut sivistyslautakunnan jäseniä, mutta sivistyslautakuntaa on informoitu selvityksen valmisteluprosessista ja sen etenemisestä vuoden 2015 jokaisen sivistyslautakunnan kokouksen yhteydessä. Ennen selvityksen valmistumista tiedotettiin viikolla 48 sen käsittelyprosessista lehdistölle, luottamushenkilöille, rehtoreiden kautta koulujen opetushenkilöstölle, kaupungin kotisivujen kautta kuntalaisille ja Wilman kautta koteihin. 4

5 Koulutoiminnan kokonaisselvitys julkaistiin ja se esiteltiin samana päivänä kaupungin johtoryhmälle, koulujen ja päiväkotien henkilökunnalle sekä kuntalaisille Esittelytilaisuuden jälkeen kuntalaisilla oli mahdollisuus antaa palautetta ja esittää kysymyksiä selvityksestä s-postiosoitteeseen Kysymykset ja vastaukset julkaistiin viikoittain kaupungin kotisivuilla välisenä aikana. Sähköpostiin saapuneet kysymykset ja niiden vastaukset käsiteltiin info- ja keskustelutilaisuudessa tiistaina Koulutoiminnan kokonaisselvityksen poliittisen käsittelyn ja päätöksenteon alustava aikataulu oli seuraava: - iltakoulu sivistyslautakunta maaliskuu kaupunginhallitus huhtikuu kaupunginvaltuusto toukokuu 2016 Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelman loppuraportti merkittiin tiedoksi kaupunginvaltuustossa Kehittämissuunnitelma pohjautui Opetushallituksen, Tilastokeskuksen, Väestörekisterikeskuksen, Kuntaliiton ja Loviisan kaupungin omiin tilastotietoihin ja -ennusteisiin. Kustannustarkastelussa käytettiin sekä opetushallituksen että kaupungin kustannustietoja. Tämä selvitys toimii täydennyksenä vuoden 2014 loppuraportille ja selvityksessä ei täten olla erillisinä asioina nostettu esille ja päivitetty mm. oppilaskohtaisia kustannuksia, koulukohtaisia kiinteistöjen ylläpitokustannuksia, kiinteistöjen oppilaskohtaista tilankäyttöä eikä opetushenkilöstön resursointia. Selvityksen kappaleessa 6 on käsitelty keskustassa sijaitsevia päiväkoteja. Kyseinen kappale ei suoranaisesti ole kytketty kappaleisiin 2-5, joissa käsitellään perusopetuksen kouluja. Kappaletta 6 tulee täten tarkastella omana osanaan kuitenkin siten, että kun tarkastellaan ja priorisoidaan tulevia mahdollisia investointeja niin kokonaisuustarkastelun kannalta sekä koulu- että päiväkotiinvestoinnit pitää huomioida kaupungin taloudelliseen kokonaistilanteeseen eritoten päätettäessä tulevista investoinneista. 5

6 2 Selvitystyön tavoitteet Selvitystyön avulla on tarkoitus antaa kaupungin päättäjille tietoja siitä, miten kouluverkkoa tulisi muuttaa ja miten kouluinvestointeja tulisi priorisoida ja millä aikataululla ne on mahdollista toteuttaa. Selvityksestä käy myös ilmi mitkä ovat uusien koulujen toiminta- ja vaikutusalueet olemassa olevaan kouluverkkoon verrattuna. Selvityksen keskeisenä tavoitteena on edelleen, kuten kouluverkon kehittämissuunnitelman loppuraportissa vuodelta 2014, kehittää koulutusta, kouluverkkoa niin, että, oppilaille, opetushenkilökunnalle voidaan turvata hyvät ja ajanmukaiset työskentelyolosuhteet ja samalla luoda pedagogisesti, taloudellisesti ja tilankäytöllisesti mahdollisimman hyvin toimiva kouluverkkokokonaisuus. Tavoitteeksi asetetaan kouluverkon kehittäminen niin, että mm.: koulujen ja ryhmien koot antavat oppilaille mahdollisuuden saada laadukasta, opetussuunnitelmaan perustuvaa sekä omien edellytystensä mukaista opetusta oppilaiden tukipalvelut voidaan järjestää siten, että niiden laatu ja saatavuus on turvattu perusopetuksen kouluverkkoa kehitettäessä huomioidaan mahdollisuudet yhtenäiskoulutyyppisiin ratkaisuihin ja oppilaitosten virkarehtori-/johtajajärjestelyjen tarkoituksenmukaisiin toteuttamismalleihin kouluverkkoa koskevassa päätöksenteossa huomioidaan taloudellisuus ja tuottavuus, joka puoltaa suurempaa keskimääräistä yksikkökokoa, tilojen monikäyttöisyyttä ja korkeaa tilojen käyttöastetta Selvityksen valmisteluprosessin aikana vuonna 2015 seuraavat asiakokonaisuudet, jotka ovat osa koulu- ja päiväkotiverkon tarkastelua tuotiin esille eri toimielinten käsittelyn yhteydessä. Asiakokonaisuudet ovat seuraavat ja ne käsitellään lähemmin kappaleessa 3.6 ja mahdollisiin toimenpide-ehdotuksiin työryhmä ottaa kantaa kappaleessa 5.2: koulujen johtajuusjärjestelyt kielikylpy ja sen mahdollinen aloittaminen varhaiskasvatuksessa ja jatkumo perusopetuksessa 6

7 3 Selvityksen lähtökohdat 3.1 KUNTATALOUDEN NÄKÖKULMA Loviisan kaupungin taloudellinen tilanne Kaupungin kustannusrakennetta ja palvelutarvetta vertailtiin vuonna 2014 vastaavankokoisiin kuntiin, joissa on vastaavanlainen ikäjakauma. Vertailun perusteella on arvioitu, että Loviisan tulisi vähentää kulujaan noin 6 miljoonaa euroa vuosina Loviisan kaupunki on vuonna 2014 käynnistänyt sopeuttamisohjelman joka näillä näkymin jatkuu ainakin vuoteen Kaupunki on täten päättänyt että sopeuttaminen tapahtuisi siten että toimintaa tulee sopeuttaa 2 miljoonaa euroa vuosina 2014 ja 2015 sekä 1 miljoona euroa vuosina 2016 ja Tällä tavalla kaupunki pystyisi vastaamaan vallitseviin ja tuleviin taloudellisiin haasteisiin. Vuosina 2014 ja 2015 sivistyskeskuksen sopeuttamisvaade oli euroa/vuosi ja vuosina 2016 ja euroa/ vuosi. Hyväksyttyjen talousarvioiden linjausten mukaisesti kaupungin tulee löytää pysyviä rakenteellisia muutoksia palveluverkkoon tuottavuuden parantamiseksi ja kustannustason hillitsemiseksi. Loviisa on myös vuoden 2015 alusta käynnistänyt ns. organisaatiomuutoksen, jonka tarkoituksena on pyrkiä löytämään uusia työtapoja ja - menetelmiä, joiden avulla organisaation toimii mahdollisimman kustannustehokkaasti. Tämänhetkisten tietojen mukaan uusi organisaatiomalli otetaan käyttöön vuoden 2017 alusta. Väestöennusteen mukaan väestön ikääntyminen, joka Loviisassa on nopeampaa kuin koko maassa keskimäärin, tulee myös muuttamaan kunnan menorakenteita. Ennustettavissa on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen osuus, joka jo nyt on yli 50 %, kaupungin nettomenoista tulee edelleen kasvamaan. Kaupungin tulee siis varautua tähän muutokseen toiminnallaan, palveluverkollaan ja sekä taloudellaan. Kaupungin tulee myös valmistautua ja varautua tulevaan sosiaali- ja terveydenhuollon- muutokseen (sote), joka tämänhetkisten tietojen mukaan toteutuu vuoden 2019 alusta. Koulutuskustannukset perusopetuksessa Perusopetuksen käyttökustannukset oppilasta kohden ovat Loviisassa edelleen valtakunnallisen vertailun perusteella korkealla tasolla. Vuoden 2014 kustannustietojen mukaan peruskoulun oppilaan opetus maksoi Loviisassa n 10 % (n 900 ) enemmän kun vastaavaan kokoisissa kunnissa. Kun perusopetuksessa vuonna 2014 Loviisassa oli n oppilasta, tämä merkitsi noin 1,3 miljoonan euron kustannuserää. Lähde: Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kustannuskehitys 2014,Kuntaliitto, Kouluikkuna (Juha Karvonen, Mikko Svartsjö) Perusopetuksen keskimääräistä korkeampiin kustannuksiin Loviisassa vaikuttavat seuraavat tekijät: - alueellisesti laaja kouluverkko - kaksikielisyys - opetusryhmien koko - vuosiviikkotunnit/oppilas - koulunkäyntiavustajien määrä/oppilas - erityisen ja tehostetun tuen saavien oppilaiden määrä - koulukuljetukset - kiinteistöjen ylläpitokustannukset. 7

8 3.2 VÄESTÖ- JA OPPILASENNUSTEET Väestö ikääntyy muuta maata nopeammin Loviisan kaupungin väkiluku oli vuoden 2013 lopussa henkilöä ja vuoden 2014 lopussa henkilöä. Lasten ja nuorten osuus oli Loviisassa pienempi (n. 15 %) kuin Porvoon seudulla (n. 18 %), Uudellamaalla (n. 17 %) ja koko maassa (n. 16 %) keskimäärin. Alla olevassa kuviossa on esitetty Loviisan väestönkehitys vuosina ikäryhmittäin. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestömäärä kasvaa Loviisassa 124 asukkaalla (+0,8 %) vuosina Ikäryhmittäisen tarkastelun perusteella voidaan kuitenkin todeta, että 1-6-vuotiaiden lasten määrä laskee n. 8 % ja 7-18-vuotiaiden määrä laskee n. 4 %. Lukumääräisesti tämä tarkoittaa, että lasten ja nuorten määrä eli 1-18-vuotiaiden määrä laskee n. 150 lapsella ja nuorella vuosina Kuvio: Loviisan väestönkehitys , Tilastokeskuksen väestöennuste. Lähde: Tilastokeskus ja FCG:n esitysmateriaali

9 Oppilasmäärät ja -ennusteet, vuosiluokat 0 9 Alla olevan kaavion mukaan oppilasmäärät vuosiluokilla 0-6 laskevat lukuvuodesta lukuvuoteen noin 93 oppilaalla, eli 8 %. Suomen- ja ruotsinkieliset alakoulut Lukuvuosi 1-6 lk 0-6 lk 0 lk 1 lk 2 lk 3 lk 4 lk 5 lk 6 lk Taulukko: Suomen- ja ruotsinkielisten oppilaiden määrät vuosina , vuosiluokat 0 6. Lähde: Loviisan kaupunki ja Väestörekisteri. Alla olevan kaavion mukaan oppilasmäärät vuosiluokilla 7-9 nousevat lukuvuodesta lukuvuoteen oppilaalla, eli lisäystä 7 %. Suomen- ja ruotsinkieliset yläkoulut Lukuvuosi 7-9 lk 7 lk 8 lk 9 lk Taulukko: Suomen- ja ruotsinkielisten oppilaiden määrät vuosina , vuosiluokat 7 9. Lähde: Loviisan kaupunki ja Väestörekisteri. 3.3 KOULUKIINTEISTÖT Suomen kuntien hallinnassa oleva kiinteistökanta on keskimäärin melko vanhaa ja kulunutta. Ylläpidettävää pinta-alaa on myös useimmiten liikaa, mikä tekee kuntien rajallisten ylläpitoresurssien kohdistamisesta hankalaa. Sama pätee myös Loviisan kaupungin koulukiinteistöihin. Kiinteistökannan tehostaminen ja/tai karsiminen olisi yksi keskeinen keino, mutta sen pitäisi tapahtua hallitusti palvelutason siitä kärsimättä. Kiinteistökulut ovat kuitenkin vain noin 20 % kuluista, eikä kiinteistönpito saisi vaikuttaa haitallisesti muuhun 80 %:iin. Energiatavoitteitakin on vaikeaa saavuttaa ilman suurempia kunnostuksia. Väestönkasvu ja toisaalta vähentyminen eri alueilla voi johtaa tilanteeseen, jossa nykyinen kiinteistökanta sijaitsee lopulta tarpeeseen nähden väärässä paikassa. 9

10 Loviisan kaupunki teetti ulkopuolisella asiantuntijalla vuoden 2015 aikana kuntoarviot kaikkiin kaupungin kouluihin ja päiväkoteihin. Ulkopuolisena asiantuntija toimi Ramboll. Jokaisesta rakennuksesta laadittiin oma erillinen kuntoarvioraportti, joka sisältää asbestikartoitusraportin sekä pitkän aikavälin kunnossapitosuunnitelman eli PTS:n. Kuntoarviot tehtiin ohjeen RT eli liike- ja palvelukiinteistöille. Tarkemmat koulukohtaiset tulokset on esitelty liitteessä 1a) ja b) vuosille , siten että liitteessä 1a) esitellään koko nykyinen kouluverkko ja liitteessä 1b) työryhmän uudistettuun kouluverkkoon perustuva ehdotus. Korjausvelka Korjausvelan rahamäärä on se, jolla omaisuus saadaan kohtuulliseen kuntoon. Korjausvelkaa alkaa muodostua, kun kiinteistöomaisuuden arvo laskee 75 % alapuolelle uudishankintahinnasta. Arvio Loviisan koulujen korjausvelasta on esitelty liitteessä 2. Peruskorjaustarve Peruskorjauksen rahamäärä on arvioitu siten, että korjaustarpeisiin on huomiota laatutason nosto nykyisten vaatimusten mukaiseksi. Tässä laskemassa on arvioitu, että peruskorjaus ja laatutason nosto vastaavat keskimäärin 68 % korjaustasoa rakennuksiin. Yleisesti voidaan arvioida että, peruskorjauksen hinta on 1,2 kertaa kalliimpaa verrattuna työsuoritukseen uudiskohteessa. Tämä johtuu siitä, että korjaukset vaativat yleensä rakenteiden purkamisia ja toteutussuunnitelmat ovat haastavampia verrattuna uudiskohteisiin. Näillä ehdoilla voidaan laskea peruskorjaustarve, joka on =rakennusneliöt x hinta x 68 % x 1,2. Arvio koulujen keskimääräisistä peruskorjauskustannuksista on esitelty liitteessä INVESTOINTIMÄÄRÄRAHA Loviisan kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousarviossa vuosille ja sen investointisuunnitelmassa on hyväksytty 20,8 miljoonaa euroa koulukohtaisiin investointihankkeisiin vuosina Kaupunginvaltuusto on samalla kuitenkin linjannut, että se päättää mahdollisten kouluinvestointien toteutusjärjestyksestä kouluverkkoselvityksen valmistuttua. Vuosi Koulujen osuus Päiväkotien osuus Yhteensä ,4 milj. 0,15 milj. 0,55 milj ,4 milj. - 6,4 milj ,0 milj. 2,4 milj. 9,4 milj ,0 milj. 2,45 milj. 9,45 milj Yhteensä 20,8 milj. 5 milj. 25,8 milj. Yllä mainitun kokonaisinvestointisumman lisäksi vuosille hyväksytyssä investointisuunnitelmassa on varattu määrärahaa seuraavasti: Harjurinteen koulu (2016): 0,35M Sävträsk skola (2016): 0,25M Kirkonkylän koulu (2020): 0,25M Harjurinteen koulu (2021): 1,0 M 10

11 Loppuraportin eri vaihtoehtojen tarkasteluissa (luku 4.2.) työryhmä on tuonut esille investointien toteutuksen kustannuksineen sekä luvussa 5.1. työryhmän näkemyksen siitä, miten ja millä aikavälillä investoinnit tulisi toteuttaa. Koulujen investointihankkeiden kokonaissumma on 27,6 miljoonaa euroa, joten kustannus ylittää nykyisen investointivarauksen 5,3 miljoonalla eurolla. 3.5 RAHOITUSVAIHTOEHDOT Kouluhankkeet voidaan rakentaa järjestämällä rahoitus joko omaan taseeseen tai ulkopuolisen tahon, kuten rahoittajan tai rakentajan, taseeseen. Rakentamalla omaan taseeseen otetaan pankkilainaa, jota lyhennetään lyhennysohjelman mukaisesti vuosittain ja josta maksetaan vuosittain korkokuluja vallitsevan korkotason mukaisesti. Lisäksi menokehystä rasittavat poistosuunnitelman mukaiset poistot. Rakentamalla jonkun ulkopuolisen, kuten rahoittajan tai investoijan (rakennuttajan) taseeseen, rahoitus näkyy tuloslaskelman menopuolella vuokrakulujen lisäyksenä joko leasingvuokrakuluna tai vuokrakuluna. Rahoitusleasing-vaihtoehtoa tarjoaa mm. Kuntarahoitus Oyj. Kaupunki voi myös rakennuttaa tilat siten, että ulkopuolinen yritys rakentaa rakennuksen ja kaupunki vuokraa toimitilat pitkäaikaisella vuokrasopimuksella ja sitoutuu lunastamaan rakennuksen sopimuksen päätyttyä. Tähän vaihtoehtoon liitetään yleensä elinkaarimalli, jolla tarkoitetaan kiinteistön ylläpitoon liittyvää vastuuta. Elinkaarimallin avulla voidaan tavallaan vakuuttaa ja paremmin turvata rakennuksen arvon säilyminen. Elinkaarimallissa rakennuksen rakentava urakoitsija ottaa vastuun rakentamisesta sekä rakennuksen arvon säilymisestä tulevaisuudessa vastaamalla kiinteistön huollosta ja ylläpidosta. Elinkaarisopimuksella ulkoistetaan siis urakoitsijalle rakennuksen hoito ja ylläpito. Tässä vaihtoehdossa investoijan vastuu rakennuksen kunnosta nostaa kustannuksia jo rakentamisvaiheessa. Tämä vaihtoehto on kilpailutettava ja yleensä vain suuret rakennuttajat uskaltavat ottaa investointiriskin. Elinkaarimalli voidaan erottaa rahoitusmallista. Kaupunki voi rahoittaa rakennuksen perinteisellä pankkilainalla tai leasingrahoituksella ja kilpailuttaa urakoitsijat siten, että samanaikaisesti ulkoistetaan urakoitsijalle kiinteistön huolto ja ylläpito. Silloin urakoitsija vastaa myös hankesuunnittelusta. Toinen vaihtoehto on rakennuttaa ja edelleen vuokrata elinkaarimallin mukaiset toimitilat pitkäaikaisella vuokrasopimuksella ulkopuoliselta rakennuttajalta. Silloin rakennuttaja vastaa myös hankesuunnittelusta. Elinkaarimallissa riskit siirretään palvelun tuottajalle, joka hinnoittelee riskin. Elinkaarihankkeiden palveluntuottajalta tulee yleensä lisälasku ylläpidon lisääntyneistä kustannuksista, kun taas alentuneet kustannukset jätetään huomioimatta. Elinkaarimallissa vaikeutena ovat käyttäjän mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluratkaisuun, kattavien sopimusten laatiminen, sopimuskumppaneiden vähyys sekä vaikuttamismahdollisuus ylläpidon todellisiin kustannuksiin. (Lähde: pöytäkirja Senioripalvelujen tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon kehittämissuunnitelman toinen vaihe (hankesuunnitelma) ja kolmas vaihe (toteuttaminen), Loviisan kaupunginvaltuusto ) 11

12 3.6 MUUT SELVITYKSET Selvityksen valmisteluprosessin aikana laadittiin täydentäviä asiakirjoja selvityksen valmistelutyön tueksi. Lisäksi vuoden 2015 aikana nostettiin eri toimielinten käsittelyn yhteydessä esille asiakokonaisuuksia, jotka osittain liittyvät koulu- ja päiväkotiverkon tarkasteluun. Luvussa 5.2 työryhmä tarkastelee lähemmin näitä asiakokonaisuuksia ja ehdottaa miten näiden asioiden jatkovalmistelu ja aikataulutus olisi mahdollista toteuttaa Päiväkotien ja koulujen kuntoarviot Yleistä: Kiinteistön kuntoarvion tavoitteena on kunnossapitosuunnittelun lähtötietojen hankinta. Säännöllisin väliajoin tehtävän arvion avulla kiinteistön arvosta, teknisestä kunnosta ja energiataloudesta saadaan kokonaiskuva ja kunnossapitotoimet voidaan ajoittaa oikein. Ennakoiva lähestymistapa ja kuntoarvion avulla laadittava pitkän aikavälin kunnossapitosuunnitelma (PTS) antavat hyvät lähtökohdat asioiden perusteelliselle käsittelylle. Kuntoarvio tehdään ensimmäisen kerran enintään kymmenen vuotta vanhoille kiinteistöille ja sen jälkeen se päivitetään noin viiden vuoden välein. Kuntoarvio perustuu pääosin aistienvaraisiin asiantuntijahavaintoihin ja olemassa oleviin asiakirjoihin, kuten huoltokirjaan. Tarvittaessa tehdään rakenteita rikkomattomia mittauksia. Piileviä vikoja ei kuntoarviossa voida havaita. Kuntoarvioijat voivat suositella tarkempien kuntotutkimusten tekemistä. (Lähde: Liike- ja palvelukiinteistön kuntoarvio, kuntoarvioijan ohje, Rakennustietosäätiö RTS, (2012)) Ruotsinkielisen koulukeskuksen hankeselvitys Vertailtavat hankevaihtoehdot Tilakonsultit TM2 Oy:n laatimassa ja joulukuussa 2015 valmistuneessa vaihtoehtotarkastelussa on vertailtu vaihtoehtoisia hankekokonaisuuksia Loviisan ruotsinkielisen koulukeskuksen (RKK) toteuttamiseksi. Kaikki vaihtoehdot sisältävät Lovisa Gymnasiumin (LG) rakennuksen peruskorjauksen sekä Lovisanejdens högstadiumin (LNH) huonokuntoisten rakennusten purkamisen. Lisäksi RKK:n tontille toteutetaan LG:n laajennus (asemakaavan mukaisesti) sekä erillinen lisärakennus kyseisen vaihtoehdon edellyttämässä laajuudessa. Vaihtoehto 1: Iso RKK on iso ruotsinkielinen koulukeskus(sisältäen Generalshagens skola, Tessjö skola, Haddom skola), jossa esiopetus, kaikki peruskoululuokat sekä lukio sijoittuvat RKK:n tontille. Vaihtoehto 2: RKK + Gene sisältää Generalshagen skolan (Gene) rakennuksen peruskorjauksen ja laajennuksen alakoulun käyttöön (sisältäen Generalshagens skola, Tessjö skola, Haddom skola). RKK:n tontille sijoittuvat peruskoulun yläluokat sekä lukio. Vaihtoehto 3: Nykyinen palveluverkko on vertailutietona käytettävä nollaversio. Nykyinen palveluverkko on vertailutieto, joka sisältää nykyisten yllämainittujen koulurakennusten peruskorjaukset purettavaa Lovisanejdens högstadiumia lukuunottamatta. LNH:lle rakennetaan tilat Lovisa Gymnasiumin yhteyteen vaihtoehto 2:n mukaisesti. 12

13 3.6.3 Koskenkylän koulun hankeselvitys Vertailtavat hankevaihtoehdot Rakennusarkkitehti Kari O. Laineen laatimassa ja huhtikuussa 2014 valmistuneessa vaihtoehtotarkastelussa on vertailtu vaihtoehtoisia hankekokonaisuuksia Koskenkylän koulun ja Forsby skolan uudisrakennusten toteuttamiseksi. Vaihtoehto VE 1a: Forsby skola peruskorjataan ja samalle tontille rakennetaan uusi suomenkielinen Koskenkylän koulu ja yhdistetään: - Forsby skolan oppilaat - Koskenkylän koulun oppilaat Vaihtoehto VE 1b: Forsby skola peruskorjataan ja samalle tontille rakennetaan uusi suomenkielinen koulu ja yhdistetään: - Forsby skolan oppilaat - Koskenkylän koulun oppilaat - Kyrkoby skolan oppilaat - Isnäsin koulujen suomen- ja ruotsinkieliset oppilaat Vaihtoehto VE 2: Koskenkylän koulun laajennus Suomen- ja ruotsinkieliset koulut toimivat eri kiinteistöissä kuten nykyään. Koskenkylän koulu laajennetaan ja peruskorjataan. Laajennukseen sijoitetaan uusi liikuntasali. Koskenkylän kouluun yhdistetään myös Isnäsin koulun oppilaat. Forsby skola on peruskorjattava myös tässä vaihtoehdossa. Forsby skolaan yhdistetään:forsby skolan oppilaat, Kyrkoby skolan oppilaat ja Isnäs skolan oppilaat Keittiöverkkoselvitys Loviisassa valmistellaan vuoden 2015 aikana keittiöverkon kehittämissuunnitelmaa ruokapalvelupäällikön johdolla. Tavoitteena on että Loviisan kaupunginvaltuusto keväällä 2016 tekee linjapäätöksen keittiöverkon laajuudesta ja toimintaperiaatteista tulevaisuuden palvelutarpeita varten. Tavoitteena on myös olemassa olevien kustannusten leikkaaminen palvelulaadun huonontumatta. Tässä selvityksessä on hyödynnetty niitä kustannuslaskelmia, jotka liittyvät koulujen ruokapalveluihin eli ovat osa toiminnallisia kuluja Oppilaaksiottoalueet Kaupunginvaltuuston toimeksiannon mukaisesti selvityksestä tulee myös käydä ilmi mitkä ovat uusien koulujen toiminta- ja vaikutusalueet olemassa olevaan kouluverkkoon verrattuna. Toisin sanoen kyseessä on siis ns. oppilaaksiottoalueet. Työryhmä on kappaleessa 5.1 myös selvittänyt millaiset vaikutukset kouluverkon muutoksilla on näihin Valtuustoaloitteet Vuoden 2015 aikana on jätetty kaksi valtuustoaloitetta, Koskenkylän koulun rakentaminen ja Koulutuksen järjestäjän velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta. Selvityksessä näihin tullaan eräiltä osin ottamaan kantaa, mutta varsinaisiin aloitteisiin vastataan vuoden 2016 aikana. 13

14 3.6.7 Koulujen johtajuusjärjestelyt Vuoden 2015 aikana keskusteluissa sekä sivistyslautakunnassa että organisaatiomuutosvalmistelun yhteydessä on tuotu esille, että koulun nykyistä johtamisjärjestelmää/ rakennetta tulisi selvittää. Työryhmä on kappaleeseen 5.2 kirjannut oman toimenpideehdotuksensa siitä miten tätä asiaa tulisi valmistella erillisenä asiana vuoden 2016 aikana Kielikylpy Kielikylvyn mahdollisesta tarjoamisesta on keskusteltu paljon Loviisassa. Valtuuston hyväksymässä talousarviossa vuodelle 2016 Koulutus-vastuualueen avaintavoitteessa Luoda positiivinen kuva Loviisan kouluista kohdalla kirjattu, että Aloitetaan kielikylpytoiminnan perustamisen valmistelu. Työryhmä on kappaleeseen 5.2 kirjannut oman toimenpideehdotuksensa siitä miten tätä asiaa tulisi valmistella erillisenä asiana vuoden 2016 aikana. 14

15 4 Vaihtoehtojen tarkastelu 4.1 YLEISTÄ Mikäli perusopetuksen kouluverkko pysyy nykyisellään, kuntatalouden näkökulmasta voidaan arvioida, että kaupungin investointi-, toiminta- ja ylläpitokustannukset pysyvät korkeina laajan kouluverkon kalusto- ja opetusvälinehankinnat tulevat kalliiksi opetusryhmien kokoja, joilla on suurin taloudellinen vaikutus koulutuskustannuksiin, on vaikeaa suurentaa pienissä kouluyksiköissä koulukiinteistöjen ajanmukainen varustaminen ja kehittäminen vaikeutuu, kun taloudellisia voimavaroja ei voida kohdentaa tehokkaasti opetuksen ja oppimisen näkökulmasta pienissä kouluissa ammatillisen osaamisen ja erikoistumisen laajuudelle asetetaan enemmän haasteita kuin isommissa yksiköissä suppeampi kouluverkko mahdollistaa laajaa oppilaitosverkkoa paremmin koulujen varustamisen niin, että ne tukevat opetusta ja opetussuunnitelman toteuttamista opiskeluhuolto ja oppimisen ja koulunkäynnin tukitoimet ovat tehokkaammin järjestettävissä, jos koulujen määrää vähennetään suuret kouluyksiköt ovat joustavia toiminnallisesti sekä ryhmien muodostamisen että henkilöstön koulutuksen kannalta johtajuusjärjestelmät, jotka edellyttävät nykyisin yhä laajempaa hallinnollista osaamista, ovat tehokkaammin järjestettävissä suurissa kouluyksiköissä. 4.2 VAIHTOEHDOT PERUSOPETUKSESSA Selvityksen pohjaksi ja arvioimiseksi työryhmä on selvittänyt vaihtoehtoisia malleja kouluverkon kehittämiseen verrattuna nykytilanteeseen. Vaihtoehdot perustuvat osittain sekä ruotsinkielisen koulukeskuksen hankeselvityksen että Koskenkylän kouluhankkeen hankeselvitykseen vaihtoehtotarkasteluihin ja laskelmiin. Eri vaihtoehtojen tarkastelussa on kiinnitetty huomiota kouluverkon muutoksiin ja niiden taloudellisiin vaikutuksiin pidemmällä aikavälillä sisältäen: - investointien rakentamiskustannukset sekä väistö- ja purkukustannukset - ylläpitokustannukset sisältäen ylläpidon ja siivouskustannukset (15 vuotta) - toiminnan kustannukset sisältäen henkilökunnan, kuljetusten ja ruokahuollon (15 vuotta) Kustannusmuutosten vertailu on tehty perustuen vuoden 2014 tilipäätöstietoihin. Kustannuslaskelmissa on huomioitu että eläköitymisten myötä auki tulevia virkoja ei täytetä, ja sekä määräaikaisesti täytetyt virat että tehtävät on laskettu lakkautettaviksi. Irtisanomisia ei ole tarkoitus toteuttaa, vaan luonnollisen poistuman kautta vapautuvat virat täytetään sisäisesti. Esimerkiksi alakoulun opettajan irtisanoutuessaan paikka täytetään sisäisellä siirrolla. On myös mahdollista, että henkilöstöä siirretään koulusta toiseen sinne missä on enemmän tarvetta. 15

16 NYKYTILANNE: Kouluverkon säilyttäminen nykyisellään merkitsisi sitä, että Loviisassa jatkuisi kaikkien peruskoulujen ja kahden lukion toiminta muuttumattomana. Oppilaiden ja huoltajien näkökulmasta tämä vaihtoehto saattaa ymmärrettävästi tuntua hyvältä ja turvalliselta. Oma tuttu lähikoulu pysyy ennallaan. Loviisan kaupungin talouden ja koulutuksen kehittämisen näkökulmasta tilanne olisi monella tapaa ongelmallinen. Kuntatalouden tulevaisuuden näkymät ovat heikot ja oppilaskohtaiset kustannukset ovat Loviisassa kuntien keskiarvoihin verrattuna korkeat. VAIHTOEHDOT ILMAN INVESTOINTEJA: Ensimmäisen vaiheen toteuttaminen ei vaadi investointeja. - Kyrkoby skola -> Forsby skola tai Kyrkoby ja Isnäs skola-> Forsby skola - Tessjö skola -> Generalshagens skola - Tesjoen koulu -> Harjurinteen koulu - Teutjärven koulu -> Kirkonkylän koulu Kustannusvaikutus, toiminta Säästö /vuosi Säästö (15 v.) Vaihtoehto: Kyrkoby skola -> Forsby skola, Tessjö skola -> Generalshagens skola, Tesjoen koulu -> Harjurinteen koulu ja Teutjärven koulu -> Kirkonkylän koulu Vaihtoehto: Kyrkoby skola ja Isnäs skola-> Forsby skola, Tessjö skola -> Generalshagens skola, Tesjoen koulu -> Harjurinteen koulu ja Teutjärven koulu -> Kirkonkylän koulu ,0 M ,4 M Perustelut: Kyrkoby skolan kohdalla oppilasmäärä on laskeva. Lisäksi Forsby skolan tilat mahdollistavat teknisen työn tilan ja Forsby skola sijaitsee lähempänä (kävelymatkan päässä) sisäliikuntamahdollisuuksia. Isnäs skolan oppilasmäärä on pieni eivätkä ennusteetkaan osoita oppilasmäärän kasvua. Molempien koulujen osalta koulujen yhdistäminen mahdollistaa sen, että luokkia voi opettaa vuosiluokittain eikä yhdysluokissa. Perustelut: Tesjoen koulun oppilasmäärät laskevat tarkastelukauden lopussa. Tessjö skolan oppilasennuste nousujohdanteinen. Molemmissa vastaanottavissa kouluissa on tilaa, niin Harjurinteen koulussa kuin Generalshagens skolassa. Oppilaiden opetus järjestetään siirron jälkeen vuosiluokittain eikä yhdysluokissa kuten nykyisissä kouluissa. Toimenpiteen kautta syntyy kustannussäästöä henkilöstömenoissa. Koulukuljetusjärjestelyiden takia koulut on käsitelty parina. Perustelut: Teutjärven oppilasennuste on vakaa, muttei nouseva. Korkeat koulukohtaiset kustannukset. Esiopetuksen ja vuosiluokkien 1 6 opetus on mahdollista järjestää Kirkonkylän koulussa. Oppilaat sijoitetaan olemassa oleviin ryhmiin ja vastaanottavan koulun tilat mahdollistavat siirron. 16

17 INVESTOINTIVAIHTOEHDOT: Harjurinteen koulun laajennusvaihtoehto: Harjurinteen koulua on mahdollista laajentaa Kirkkokadun suuntaan. Hanke voidaan toteuttaa lukuvuoden aikana. Tämän mahdollistaa sen, että Valkon koulun oppilaat voidaan siirtää osaksi Harjurinteen koulua lähtien. Samalla voidaan osittain peruskorjata Harjurinteen vanhaa osaa, johon on vuosille hyväksytyssä investointisuunnitelmassa varattu 1M. KUSTANNUKSET; Investointien rakentamiskustannukset (sisältäen irtaimen omaisuuden hankinnan vaihtoehto ei aiheuta väistö- ja purkukustannuksia): 1,7 M Ruotsinkielisen koulukeskuksen hankesuunnitelman ulkopuolisena asiantuntijana eri vaihtoehtojen laadinnassa on syksyllä 2015 käytetty Tilakonsultit TM2 Oy:tä ja Koskenkylän vastaavassa hankkeessa arkkitehti Kari. O. Lainetta. Ruotsinkielisen koulukeskuksen vaihtoehdot: Vaihtoehtotarkastelussa kuvataan kolme vaihtoehtoista tapaa toteuttaa Loviisan ruotsinkielinen opetus. Vaihtoehtojen ominaisuudet eroavat toisistaan erityisesti tilojen sijainnin, saavutettavuuden ja toimivuuden osalta. Kustannukset on laskettu mahdollisimman realistisina siten, että peruskorjaukset kattavat 100 % rakennusten teknisestä arvosta. Eri vaihtoehtojen ylläpito- ja toiminnan kustannukset on huomioitu 15 vuoden tarkastelujaksolla Kaikki vaihtoehdot sisältävät Lovisa Gymnasiumin (LG) rakennuksen peruskorjauksen sekä Lovisanejdens högstadiumin (LNH) huonokuntoisten rakennusten purkamisen. Lisäksi RKK:n tontille toteutetaan LG:n laajennus (asemakaavan mukaisesti) sekä erillinen lisärakennus kyseisen vaihtoehdon edellyttämässä laajuudessa. Vaihtoehto 1: Iso RKK on iso ruotsinkielinen koulukeskus (sisältäen Generalshagens skola, Tessjö skola ja Haddom skola), jossa esiopetus, kaikki peruskoululuokat sekä lukio sijoittuvat RKK:n tontille. Vaihtoehto 1 toteuttaa opetukselle toimivat, nykyaikaiset ja opetussuunnitelman mukaisen opetuksen mahdollistavat tilat. Vaihtoehdon etuna on nykyisten rakenteiden hyödyntäminen Liikuntahallin ansiosta vältytään erillisen liikuntasalin rakentamiselta. Vaihtoehto 1:een sisältyy vähemmän vanhoista rakenteista johtuvia elinkaaririskejä. Vaihtoehdon etuna on hyvä saavutettavuus ja sijainnin mahdollistamat synergiat keskeisesti kaupungissa. Alaja yläkoulu sekä lukio käyttävät joustavasti yhteisiä tiloja. KUSTANNUKSET; Investointien rakentamiskustannukset (sisältäen irtaimen omaisuuden hankinnan ei sisällä väistöja purkukustannuksia): 17,8 M 15 vuotta: Ylläpitokustannukset sisältäen ylläpidon ja siivouskustannukset: 13,0 M Toiminnan kustannukset sisältäen henkilökunnan, kuljetusten ja ruokahuollon: 78,5 M Yhteensä: 91,5 M 17

18 Väistökustannukset (18 kk): 1 M Purkukustannukset ( LNH): 0,4 M Vaihtoehto 2: RKK + Gene sisältää Generalshagens skolan rakennuksen peruskorjauksen ja laajennuksen alakoulun käyttöön (sisältäen Generalshagens skola, Tessjö skola ja Haddom skola). RKK:n tontille sijoittuvat peruskoulun yläluokat sekä lukio. Vaihtoehto 2 toteuttaa opetukselle toiminnallisesti tyydyttävät ja opetussuunnitelman mukaisen opetuksen mahdollistavat tilat. Etuna on nykyisten koulukiinteistöjen hyödyntäminen. Alakoulun opetuksen sijoittaminen Generalshagens skolaan sisältää enemmän vanhoista rakenteista johtuvia elinkaaririskejä, mutta toisaalta ratkaisee kiinteistön jatkokäytön luontevalla tavalla. KUSTANNUKSET; Investointien rakentamiskustannukset (sisältäen irtaimen omaisuuden hankinnan ei sisällä väistöja purkukustannuksia): 18,4 M 15 vuotta: Ylläpitokustannukset sisältäen ylläpidon ja siivouskustannukset: 17,1 M Toiminnan kustannukset sisältäen henkilökunnan, kuljetusten ja ruokahuollon: 80,4 M Yhteensä: 97,5 M Väistökustannukset (18 kk): 1,9 M Purkukustannukset ( LNH): 0,4 M Vaihtoehto 3: Nykyinen palveluverkko on vertailutietona käytettävä nollaversio. Nykyinen palveluverkko on vertailutieto, joka sisältää nykyisten koulurakennusten peruskorjaukset purettavaa Lovisanejdens högstadiumia lukuunottamatta. LNH:lle rakennetaan tilat Lovisa Gymnasiumin yhteyteen vaihtoehto 2:n mukaisesti. Vaihtoehto 3 ei sisällä toiminnallista muutosta nykytilanteeseen, tilojen toimivuudessa on puutteita. Alakoulujen opetus jakautuu kolmeen paikkaan. Lovisanejdens högstadiumin tilat korvataan uudisrakentamalla Lovisa Gymnasiumin yhteyteen. Vaihtoehto 3 tarjoaa opetukselle pienimuotoiset edellytykset; kaikkia opetuksen vaatimia toimintoja ei voida tarjota. Vaihtoehto 3 edellyttäisi laajoja peruskorjaushankkeita, jotka vaativat toteutuksen vaiheistusta ja väistötiloja. Vaihtoehto sisältää vanhoista rakenteista johtuvia elinkaaririskejä ja toiminnallisia puutteita. Hajautetun kouluverkon etu on lyhyemmät välimatkat, mutta perustoiminnan järjestäminen vaatii muita vaihtoehtoja enemmän resursseja. KUSTANNUKSET; Investointien rakentamiskustannukset (sisältäen irtaimen omaisuuden hankinnan ei sisällä väistöja purkukustannuksia): 17,4 M 15 vuotta Ylläpitokustannukset sisältäen ylläpidon ja siivouskustannukset: 17,5 M Toiminnan kustannukset sisältäen henkilökunnan, kuljetusten ja ruokahuollon: 83,6 M Yhteensä: 101,1M Väistökustannukset (18 kk): 1,9 M Purkukustannukset ( LNH): 0,4 M 18

19 Koskenkylän kouluhankkeen vaihtoehdot Rakennusarkkitehti Kari O. Laineen laatimassa ja huhtikuussa 2014 valmistuneessa vaihtoehtotarkastelussa on vertailtu vaihtoehtoisia hankekokonaisuuksia Koskenkylän koulun ja Forsby skolan uudisrakennusten toteuttamiseksi. Hankesuunnitelman taustalla on oppilasennuste jonka mukaan Koskenkylän suomenkielisten oppilaiden määrä kasvaa ja ruotsinkielisten oppilaiden määrä pysyy vakaana. Hankkeessa on kaksi päävaihtoehtoa: 1) Forsby skola laajennetaan tai 2) Koskenkylän koulu laajennetaan. Vaihtoehdoissa on myös selvitetty pienempien koulujen yhdistämisen vaikutuksia. Forsby skolan vanhat koulurakennukset ovat kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaat. Rakennuksia ei asemakaavan mukaan saa purkaa, joten rakennukset korjataan kaikissa vaihtoehdoissa. Vaihtoehtoisesti laajennettaisiin Koskenkylän koulua jolloin Forsby skola peruskorjattaisiin. Suomenkielinen Koskenkylän koulu sijaitsee kaukana asutuskeskittymästä. Rakennus on pieni ja talotekniikaltaan vanha. Rakennuksesta puuttuvat ruokala ja liikuntatilat. * Vaihtoehto 1a: Forsby skola peruskorjataan ja samalle tontille rakennetaan uusi suomenkielinen Koskenkylän koulu ja yhdistetään: - Forsby skolan oppilaat - Koskenkylän koulun oppilaat KUSTANNUKSET; Investointien rakentamiskustannukset* (sisältäen irtaimen omaisuuden hankinnan ei sisällä väistöja purkukustannuksia): 8,0 M *) Sisältää myös Koskenkylän lähikirjaston rakentamiskustannukset sekä Isnäs skolan, Isnäsin koulun että Kyrkoby skolan peruskorjauskustannukset 15 vuotta Ylläpitokustannukset sisältäen ylläpidon ja siivouskustannukset: 12,5 M Toiminnan kustannukset sisältäen henkilökunnan, kuljetusten ja ruokahuollon: 29,3 M Yhteensä: 41,8 M Väistökustannukset (8 kk): Purkukustannukset: 0,1M 0,15M * Vaihtoehto 1b: Forsby skola peruskorjataan ja samalle tontille rakennetaan uusi suomenkielinen koulu ja yhdistetään: - Forsby skolan oppilaat - Koskenkylän koulun oppilaat - Kyrkoby skolan oppilaat - Isnäsin koulujen suomen- ja ruotsinkieliset oppilaat KUSTANNUKSET; Investointien rakentamiskustannukset* (sisältäen irtaimen omaisuuden hankinnan ei sisällä väistöja purkukustannuksia): 6,3 M *) Sisältää myös Koskenkylän lähikirjaston rakentamiskustannukset 15 vuotta Ylläpitokustannukset sisältäen ylläpidon ja siivouskustannukset: 9,5 M 19

20 Toiminnan kustannukset sisältäen henkilökunnan, kuljetusten ja ruokahuollon: 26,9 M Yhteensä: 36,4 M Väistökustannukset (8 kk): Purkukustannukset: 0,1M 0,2M Vaihtoehto 2: Koskenkylän koulun laajennus Suomen- ja ruotsinkieliset koulut toimivat eri kiinteistöissä kuten nykyään. Koskenkylän koulu laajennetaan ja peruskorjataan. Laajennukseen sijoitetaan uusi liikuntasali. Koskenkylän kouluun yhdistetään myös Isnäsin koulun oppilaat. Forsby skola on peruskorjattava myös tässä vaihtoehdossa. Forsby skolaan yhdistetään: - Forsby skolan oppilaat - Kyrkoby skolan oppilaat - Isnäs skolan oppilaat KUSTANNUKSET; Investointien rakentamiskustannukset (sisältäen irtaimen omaisuuden hankinnan ei sisällä väistöja purkukustannuksia): 6,2 M 15 vuotta Ylläpitokustannukset sisältäen ylläpidon ja siivouskustannukset: 12,8 M Toiminnan kustannukset sisältäen henkilökunnan, kuljetusten ja ruokahuollon: 27,2 M Yhteensä: 40,0 M Väistökustannukset (10 kk): 0,5 M 20

21 5 Työryhmän ehdotus Loviisan kouluverkosta Kaupungin sopeuttamistarve on 6 miljoonaa euroa vuosina ja Tästä sivistyskeskuksen osuus tulee samalla aikavälillä olemaan 1,8 miljoonaa euro eli 30 % koko kaupungin sopeuttamistarpeesta. Sivistyskeskus on vuosina 2014 ja 2015 toteuttanut sopeuttamistoimenpiteitä joiden rahoitusvaikutus on ollut n euroa ja vuonna 2016 on tavoitteena sopeuttaa euroa. Sivistyskeskuksen talous tulee saada sopeutettua ja vakaamalle pohjalle. Tämä vaatii rakenteellisia muutoksia kouluverkkoon, jotta sopeuttamistarpeen edellyttämät summat on mahdollista toteuttaa. Työryhmä on ehdotuksessaan arvioinut kouluverkkoa kokonaisuudessaan ja työryhmän ehdotus perustuu sekä opetuksen järjestämisen että oppimisen näkökulman lisäksi kokonaistaloudellisuuteen, kuntatalouteen ja sen haasteisiin sekä lähitulevaisuuden näkymiin. Edellisessä luvussa (luku 4) on tuotu esille ne vaihtoehdot kustannusvaikutuksineen kouluverkon kehittämiseksi perusopetuksessa, jotka työryhmä on yhdessä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa selvittänyt vuoden 2015 aikana. Vaihtoehtotarkastelun perusteella työryhmä on luvussa 5.1 päätynyt esittämään yhtä vaiheistettua vaihtoehtoa, joka on toteutettavissa vuoteen 2021 mennessä. Luvussa 5.2 työryhmä ehdottaa myös muita jatkoselvitettäviä toimenpiteitä, jotka ovat osa koulutoiminnan kokonaisuutta, mutta tulevat vaatimaan erillisiä päätöksiä vuoden 2016 aikana tai sitä myöhemmässä vaiheessa. 5.1 KOULUVERKON MUUTOKSET PERUSOPETUKSESSA Työryhmä ehdottaa, että Loviisan kouluverkkoa tulisi vuosina muokata vaiheittain. Työryhmän ehdotus on vaiheistettu neljään vaiheeseen siten, että investointeja ei tehdä vuosina , mutta jo syksyllä 2017 muodostetaan isompia perusopetuksen yksiköitä. Toisessa vaiheessa vuosina toteutetaan Harjurinteen koulun laajennus, joka mahdollistaa Valkon koulun siirtämisen Harjurinteen kouluun. Kolmannessa vaiheessa, vuosina , investoidaan ruotsinkieliseen koulukeskukseen, joka lähtien mahdollistaa kouluverkon kolmannen vaiheen uudelleenmuodostamisen. Koskenkylän kouluhanke, joka valmistuu on kouluverkon neljäs vaihe. Työryhmän ehdotus toteutetaan vaiheittain seuraavin toimenpitein ja seuraavalla aikataululla: VAIHE 1: (ilman investointeja): Kyrkoby skolan oppilaat ja Isnäs skolan oppilaat siirretään Forsby skolaan. Tessjö skolan oppilaat siirretään Generalshagens skolaan. Tesjoen koulun oppilaat siirretään Harjurinteen kouluun. Teutjärven koulun oppilaat siirretään Kirkonkylän kouluun. 21

22 VAIHE 2: (investoidaan): Vuosina toteutetaan Harjurinteen koulun laajennus, joka mahdollistaa Valkon koulun siirtämisen Harjurinteen kouluun lähtien. VAIHE 3: (investoidaan): Ruotsinkielinen koulukeskus toteutetaan vuosina vaihtoehto 1 Iso RKK :n mukaisesti : Generalshagens skolan oppilaat (sisältäen Tessjö skolan oppilaat) siirretään ruotsinkieliseen koulukeskukseen Haddom skolan oppilaat siirretään ruotsinkieliseen koulukeskukseen VAIHE 4: (investoidaan): Koskenkylän koulukeskushanke toteutetaan ajalla vaihtoehto 1b:n mukaisesti sisältäen uuden lähikirjaston : Koskenkylän koulun oppilaat siirretään Koskenkylän koulukeskukseen Isnäsin koulun oppilaat siirretään Koskenkylän koulukeskukseen Forsby skolan oppilaat (sisältäen Kyrkoby skolan oppilaat ja Isnäs skola) toimivat Koskenkylän koulukeskuksessa. Edellä mainittujen investointihankkeiden kokonaissumma on 25,8 miljoonaa euroa. Työryhmä ehdottaa, että toisessa vaiheessa vuosina toteutetaan Harjurinteen koulun laajennus, joka mahdollistaa Valkon koulun siirtämisen Harjurinteen kouluun lukuvuoden alusta. Harjurinteen koulun laajentaminen luo edellytykset eheälle kokonaisuudelle ja parantaa samalla koko koulun toimintaa ja käytettävyyttä. Työryhmä ehdottaa lisäksi, että ruotsinkielisen koulukeskuksen suunnittelu aloitetaan keväällä 2017 ja että se valmistuu mennessä. Perusteluina tähän on että Lovisanejdens högstadiumin rakennus on tullut peruskorjausikään. Se on kokonaisuudessaan tyydyttävässä kunnossa, mutta ulkopuoleisten pintarakenteiden osalta välttävässä kunnossa. Sisäilmaan liittyviä haasteita ilmenee ajoittain. Korjausaste arvioitiin jo vuonna ,5 prosenttiin eli erittäin korkeaksi. Teknistaloudellisena ylärajana peruskorjausinvestoinneissa pidetään yleisesti 80 prosenttia, tätä ylittäviltä osilta uudisrakentaminen tulee kokonaistaloudellisesti edullisemmaksi. Koskenkylän kouluhankkeen suunnittelu käynnistetään työryhmän ehdotuksen mukaisesti syksyllä 2017 ja se olisi valmis käyttöönotettavaksi mennessä lähtien Loviisan kouluverkon muodostavat seuraavat koulut: * Harjurinteen koulu, jossa toimii Tesjoen koulu ja Valkon koulu sekä Myllyharjun lukio. * Ruotsinkielinen koulukeskus, jossa toimii Generalshagens skola, Haddom skola, Tessjö skola, Lovisanejdens högstadium ja Lovisa Gymnasium * Koskenkylän koulukeskus, jossa toimii Koskenkylän koulu, Isnäsin koulu sekä Forsby skola, Kyrkoby skola ja Isnäs skola. 22

23 * Kirkonkylän koulu, jossa toimii Kirkonkylän koulu ja Teutjärven koulu * Sävträsk skola Työryhmän perustelut edellä mainitulle vaiheistetulle vaihtoehdolle: Loviisan kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille kokouksessaan marraskuussa Kaupunginvaltuusto hyväksyi samalla kaupungin investointiohjelman vuoteen 2021 saakka. Koulu- ja päiväkoti-investointeihin kaupunginvaltuusto päätti varata yhteensä 25,8 miljoonaa euroa vuosille Investointivarauksista 20,8 miljoona euroa kohdentuu kouluihin. Ehdotetut vaihtoehdot ovat sekä toiminnan, ylläpidon että talouden näkökulmasta suotuisimmat. Ratkaisuista muodostuu johdonmukainen ja selkeä kokonaisuus. Opetuksen näkökulmasta esitetty vaihtoehto luo erinomaiset puitteet, jossa opetusta pystytään antamaan uusien käyttöönotettavien opetussuunnitelmien mukaisesti. Myös eri luokka-asteiden synergioita päästään hyödyntämään mahdollisimman hyvin. Lisäksi vaihtoehto mahdollistaa tilat, joissa tilatehokkuus on mahdollisimman korkea. Investointihankkeiden (Harjurinteen koulun laajennus, ruotsinkielinen kouluhanke; vaihtoehto 1 ja Koskenkylän kouluhanke; vaihtoehto 1 b) kokonaissumma on 25,8 miljoonaa euroa. Lisäksi tulee huomioida Sävträsk skolan ja Kirkonkylän koulun peruskorjaukset, joten kustannus ylittää nykyiseen investointisuunnitelmaan varatun summan 5,3 miljoonalla eurolla. Kouluverkon muutokset tulisi kuitenkin toteuttaa työryhmän ehdotuksen mukaisesti vuosina , koska luvussa 4.3 tehtyjen vaihtoehtotarkastelujen ja kustannusvertailujen perusteella työryhmän ehdotus on pitkällä aikajänteellä kokonaistaloudellisesti edullisin. Vertailu perustuu sekä rakentamis-/ investointikustannuksiin sekä 15. vuoden aikajänteellä tehtyihin ylläpitokustannuksiin ja toiminnallisiin kustannuksiin. Työryhmä ehdottaa, että kouluinvestointien kokonaissumma 25,8 miljoonaa euroa tulisi jakaa seuraavasti vuosille : Vuosi Ruotsinkielinen koulukeskus ja Koskenkylän koulukeskus sisältäen uuden lähikirjaston Koskenkylään sekä Harjurinteen koulun laajennus ,4 milj ,2 milj ,0 milj ,2 milj ,0 milj Yhteensä 25,8 milj. Yllä mainitun kokonaisinvestointisumman lisäksi tulee huomioida vähintään PTS:n mukaiset investoinnit, jotka kohdentuvat seuraaviin kouluihin vuosina : Sävträsk skola: 0,7 M Kirkonkylän koulu: 1,1 M 23

24 Työryhmän ehdotuksen kustannusvaikutukset, toiminta sisältäen ruokahuollon Säästö /vuosi Ehdotuksen kumulatiivinen säästö (15 vuotta) ,2 M 5.2 MUUT KEHITTÄMIS- JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Työryhmä on myös kokonaisselvityksen valmistelun aikana pohtinut ja aloittanut alla olevien muiden kehittämisehdotusten valmistelutyön: a. Oppilaaksiottoalueet Jos valtuusto keväällä 2016 päättää, että kouluverkko säilytetään nykyisellään merkitsee se sitä, että Loviisassa jatkuisi kaikkien peruskoulujen ja kahden lukion toiminta muuttumattomana. *Työryhmän toimenpide-ehdotus: Työryhmä esittää, että koulujen oppilaaksiottoalueet tarkistetaan keväällä 2016 sivistyslautakunnan päätöksellä ja niihin tehdään pieniä muutoksia, koulukuljetusten järkeistämiseksi lukuvuoden alusta liitteen 4 mukaisesti. Oppilaaksiottoalueen muutokset koskisivat lähinnä niitä oppilaita, jotka asuvat Saaristotien varrella ja käyvät Tesjoen koulussa ja Tessjö skolassa. b. Valtuustoaloitteet Valtuustoaloite, Koskenkylän koulun rakentaminen Kouluhankkeet voidaan rakentaa järjestämällä rahoitus joko omaan taseeseen tai ulkopuolisen tahon, kuten rahoittajan tai rakentajan, taseeseen. Luvussa 3.5 rahoitusvaihtoehdot on esitelty tarkemmin, joskin tekstissä ei ole otettu kantaa mikä olisi kaupungin kannalta tarkoituksenmukaisin vaihtoehto. *Työryhmän toimenpide-ehdotus: Työryhmä esittää, että jos valtuusto syksyllä 2016, talousarvion käsittelyn yhteydessä päättää, että esim. Koskenkylän kouluhanke toteutetaan työryhmän ehdotuksen mukaisesti vuosina , niin silloin valtuuston tulee myös ottaa kantaa ja valita rahoitusvaihtoehto. Valtuustoaloite, Koulutuksen järjestäjän velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta Selvityksen luvussa 2, Selvitystyön tavoitteet on osittain lueteltu ne tavoitteet, jonka perustella tulisi muuttaa Loviisan kouluverkkoa siten, että valtuustoaloitteen ja yhdenvertaisuuslain vaatimat kohdat täyttyvät. Yhdenvertaisuuslain 1325/2014, 6 :n mukaisesti koulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän oppilaitoksen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Edistämistoimenpiteiden on oltava oppilaitoksen toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia. Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. 24