Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan. toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille

Transkriptio

1 Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille

2 Sisällysluettelo Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan... 1 toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Yleistä Seurakunnan toimintaohjelma Miten toimintaohjelma näkyy tekoina Ilomantsin seurakunnan arjessa Yleinen Seurakuntatyö Praasniekat Kirkkojen toiminta talousarvion esityksessä Aikuistyö Aikuistoimintapiirit Ekumenia Aikuistyön talousarvioesitys Kirkkomusiikki Kirkkomusiikin talousarvioesitys Nuorisotyö ja uskonnonopetus Nuorisotyön talousarvioesitys Diakonia, lähetys ja Filantropia Diakonia talousarvioesitys Henkilöstösuunnitelma Henkilöstökulujen talousarvioesitys TALOUS Suomen taloustilanne Seurakunnan talouden suunnittelun lähtökohdat Seurakunnan jäsenmäärä Seurakunnan taloudellinen tilanne Edellisen talousarvion vuoden toteutuminen Talouden tunnusluvut Verotuloarvio Talousarvio Seurakunnan kiinteä omaisuus Yleistä Kiinteistötoimen tulojen ja menojen kehitys v Metsäomaisuus Investoinnit Seurakunnan talouden analyysi Rahoituslaskelma

3 Rahoituslaskelman analyysi Kriittinen piste Seurakunnan talouden tasapainottamisen ohjelma Talouden ja toiminnan sopeutussuunnitelma Kiinteistöjen sopeutusohjelma Tuloslaskelma Talousarvio ja suunnitelmavuodet tileittäin

4 1. Yleistä Seurakunnan on oltava palveleva, kaikille avoin, elävä ja tulevaisuuteen luottava. Seurakunnan tulee tukea jäseniään maaseudun murroksessa ja ikääntymisen tuomissa haasteissa. Maahanmuuttajat, paluumuuttajat ja seurakuntaan muualta tulevat tulisi aktivoida löytämään oma paikkansa Ilomantsissa ja omassa seurakunnassaan. Seurakunnan toimintakulttuuri on keskusteleva ja avoin. Jokainen luottamushenkilö ja vapaaehtoinen antaa mielipiteitään, aikaansa, kokemustaan ja tietotaitoaan rakennettaessa seurakuntaa kohti tulevaisuutta. Seurakunta toimii yhteistyössä paikallisten ja hiippakunnallisten toimijoiden kanssa. Seurakunnan tapahtumat ja päätökset julkistetaan avoimesti ja laajasti. Ilomantsin ortodoksista seurakuntaa johdetaan synodaalisesti. Synodaalinen johtamiskulttuuri tarkoittaa sitä, että papisto, luottamushenkilöt ja muut vapaaehtoiset kävelevät yhdessä yhteistä tietä. Kirkkoherra on seurakunnan johtaja. Seurakunnanvaltuusto edistää seurakunnan hengellistä elämää sekä ohjaa ja arvioi seurakunnan strategisia linjauksia. Kirkon musiikillisesta elämästä ja -kasvatuksesta on vastuussa seurakunnan kanttori. Seurakunnanneuvosto toteuttaa ja arvioi yhdessä kirkkoherran kanssa omaa tehtäväänsä valtuuston laatimien strategisten linjausten mukaisesti. Kiinteistölautakunta hoitaa seurakunnan omaisuutta valtuuston linjauksien ja neuvoston ohjausten mukaisesti. Aikuis- ja nuorisotoimikunnat suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat seurakunnassa tehtävää kasvatus- ja diakoniatyötä. Suuri muutos vuodesta 2017 alkaen on että seurakuntatalon toiminta siirtyy entisen Pappilan tiloihin. Seurakunnanvaltuusto päätti kokouksessaan antaa neuvostolle valmisteltavaksi seurakunnan toiminnan siirtämisen Pappilan tiloihin. Seurakunnanneuvosto valmisteli asian vuoden 2016 aikana. Elokuussa 2016 seurakunnanvaltuusto päätti siirtää seurakunnan toiminnot pappilan tiloihin alkaen, mikäli Ilomantsin kunta vuokraa nykyiset seurakunnan käytössä olevat seurakuntatalon tilat, ja hyväksyä investointisuunnitelman Pappilassa tapahtuvista muutostöistä. Kunta vuokraa alkaen nykyisen seurakuntatalon seurakunnan käyttämät tilat. Tavoite, on että seurakunta omalla toiminnallaan osallistuu aktiivisesti keskusteluun koko kirkon ja erityisesti Karjalan hiippakunnassa tapahtuvaan hallinnon uudistukseen. Tavoite on, että tekemällä yhteistyötä muiden seurakuntien kanssa ja yhteistyöstä tulevalla synergianedulla turvataan seurakunnan toiminnan jatkuvuus taloudellisista haasteista ja muutospaineista huolimatta. Seurakunnan talouden kehitys edellyttää seurakunnan hallinnolta päätöksiä kulujen leikkaamisesta ja organisaatiomuutoksesta. Seurakunta tutkii kappeliseurakunnan muodostamista. Seurakunta jatkaa yhteistyöneuvotteluja Joensuun ortodoksisen seurakunnan kanssa mahdollisesta yhteistyöstä. Seurakunta neuvottelee kirkon palvelukeskuksen kanssa mahdollisista uusista yhteistyömuodoista. 4

5 P-K:n seurakuntien, papiston ja kanttorien yhteistyötä jatketaan ja osallistutaan hiippakunnallisiin sekä valtakunnallisiin kirkollisesti merkittäviin tapahtumiin. Seurakunta on avoin Ilomantsilaisille tapahtumille ja eri kansalaisjärjestöjen toiminnalle. 2. Seurakunnan toimintaohjelma Ilomantsin ortodoksinen seurakunta toimii osana Suomen ortodoksista kirkkoa. Toimintaohjelma on syntynyt seurakuntalaisten kanssa yhdessä keskustellen. Sen tehtävä on ohjata toiminnan suunnittelua ja arviointia. Seurakunnan toimintaohjelma on sopusoinnussa kirkon strategian kanssa. TEHTÄVÄ: Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan tehtävä on palvella ihmisiä seurakunnassa ja seurakunnan toimintaympäristössä. VISIO: Ilomantsin ortodoksinen seurakunta on taloudellisesti ja toiminnallisesti itsenäinen, seurakuntalaisten hengellisen hyvinvoinnin koti. ARVOT: Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan toiminnan arvot ovat rakkaus, lähimmäisen palveleminen ja auttaminen, avoimuus, läpinäkyvyys, yhteisöllisyys. Toimintaohjelman kehittämisen painopisteet vuosille ovat: 1. Työntekijöiden ja vapaaehtoisten hyvinvoinnista, motivoinnista ja valmentamisesta huolehtiminen 2. Talouden hoitaminen ja ohjaaminen siten että seurakunnan itsenäinen toiminta mahdollistuu 3. Evankeliumin eteenpäin vieminen 4. Seurakuntalaisten jumalanpalveluselämään osallistumisen aktivoiminen 5. Seurakunnan kehittäminen jokaisen jäsenen hengelliseksi kodiksi 6. Jokaisen seurakuntalaisen aktivoiminen 7. Seurakunnan toimintaympäristön muutoksiin vastaaminen Toimintaohjelman toteuttamisessa Ilomantsin ortodoksinen seurakunta hyödyntää vuoden 2015 Ilomantsin kunnan, Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan ja Ilomantsin ev.lut. seurakunnan innovointi-hankkeen tuloksia ja ideoita nuorisotyössä ja diakoniatyössä. Samalla hyödynnetään seurakunnan syksyn 2015 ja syksyn 2016 diakonia-hankkeiden tuloksia. 3 Miten toimintaohjelma näkyy tekoina Ilomantsin seurakunnan arjessa 3.1 Yleinen Seurakuntatyö Jumalanpalveluselämä on seurakuntaelämän keskus. Elian kirkossa pidetään säännölliset palvelukset lauantaisin, sunnuntaisin ja suurina juhlina. Tsasounien praasniekat ovat seurakunnan ja kylien tärkeimpiä tapahtumia. Tsasounissa pidetään palveluksia kesäisin, jouluna ja pääsiäisenä. Keskiviikkoisin toimitetaan jumalanpalveluksia (aamupalvelus, ehtoopalvelus ja juhlapäivinä liturgia) Elian kirkossa. 5

6 Vanhainkodilla ja palvelukodeilla ja terveyskeskuksessa pidetään palveluksia vahvistetun ohjelman mukaan. Jumalanpalvelusten toimittaminen tapahtuu yhdessä papiston ja seurakuntalaisten avulla. Pappi järjestää yksityistä sielunhoitoa, tekee kotikäyntejä ja osallistuu kotien juhliin. Järjestetään maahanmuuttajille jumalanpalveluksia eri kielillä, pääsääntöisesti slaaviksi. Tarkoituksena auttaa uusia maahanmuuttajia löytämään oma paikkansa Ilomantsissa ja omassa seurakunnassaan. Seurakunnan työ nähdään osana kotouttamisohjelmaa. Paluumuuttajille tiedotetaan kirjeellä seurakunnan toiminnasta ja eri toimintamahdollisuuksista. Joulun alla kutsutaan kaikki uudet seurakuntalaiset yhdessä tutustumaan seurakunnan toimintaan Praasniekat Praasniekat ovat seurakunnan keskeisimmät tapahtumat. Iljan praasniekkaa pidetään seurakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävänä praasniekkana unohtamatta muidenkaan pyhäkköjen praasniekkoja. Tavoite on aktivoida Ilomantsin seurakunnan jäsenet osallistumaan seurakunnan praasniekkoihin. Praasniekkoja pidetään seurakuntaa kokoavana tapahtumana. Praasniekkojen yhteiset ateriat pidetään vapaaehtoisella maksulla katettuina Kirkkojen toiminta talousarvion esityksessä Elian kirkon ja tsasounien ympärillä tapahtuvan toiminnan ( ) rahoitusosuus on vuonna 2017 verotuloista 3,4% ja toimintamenoista 1,80%. Talousarvioon on varattu seuraaville kolmelle vuosille n.7135 /per vuosi. Tilikauden ylijäämä ohjataan kirkon ja tsasounien kiinteistökulujen kattamiseksi tulot menot %osuusverotuloista 3,4% 3,4% 3,4% %osuus toimintamenoista 1,80% 2 % 2 % 3.2 Aikuistyö Toiminnan tavoitteena on saada seurakuntalaiset sitoutumaan hengelliseen kasvuun. Aikuistyö johdattaa seurakunnan jäsenet liturgisen elämän pariin ja syventämään ortodoksista tietoutta. Tämä saavutetaan opetuspuheiden, aikuispiirien ja seurakuntailtojen kautta. Lehtikirjoitukset ja saarnat toimivat julistuksen ja opetuksen välikappaleina. Vuosittain järjestetään seurakuntailta, jossa seurakuntalaiset pohtivat seurakunnan toimintamuotoja. Valamon opiston kursseille ja muille vastaaville lähetetään osanottajia. 6

7 Seurakunta järjestää nelosten seurakuntien jäsenille kesäkuussa 2017 matkan Vanhaan Valamoon. Kirkkomusiikilla on tärkeä tehtävä mielekkään liturgisen elämän ylläpitäjänä. Aikuistyömuotona on kehitetty myös maallikkopalvelusten toimittamista seurakunnassa vapaaehtoisvoimin. Nuoriso- ja aikuistoimikunnat järjestävät helmikuussa hiihtoristisaaton Sonkajasta Ilomantsiin kaikenikäisille. Vuonna 2017 hiihtoristisaatto järjestetään yhdessä Ilomantsin ev.lut. seurakunnan kanssa. Yksi seurakunnan tehtävistä on ylläpitää ristisaattoperinnettä, jota on kehitetty Suomessa erityisesti Tuupovaaran ja Ilomantsin alueella Aikuistoimintapiirit Miesten- ja naistenpiirit jatkavat toimintaansa. Pekka Jeskanen ja Reijo Palviainen vetävät miestenpiiriä talvella ja Maire Purmonen naistenpiiriä. Tiistaiseuratoimintaa on Ilomantsin kirkonkylällä, Mutalahdessa ja Hattuvaarassa mahdollisuuksien mukaan. Yhteinen tiistaiseurapäivä järjestetään Pokrovana Mutalahdessa. Ilomantsin kansalaisopiston kanssa yhteistyössä järjestetty kirkkotekstiilikurssi jatkuu. Ilomantsin kansalaisopisto järjestää ikonimaalauspiirejä. Seurakunnassa toimii seniorien ikonimaalauspiiri. Tiistaiseuran ja piirien vapaaehtoistyö auttaa eri tapahtumien järjestämistä ja myös monien kiinteistökorjauksien tekemistä. Kansalaisopiston kanssa järjestetään tammikuussa 2017 Ykseyden viikon aikana Raamattu käsittelevä ekumeeninen seminaari. Seurakunta järjestää yhteistyössä Ilomantsin kansalaisopiston kanssa Ortodoksisuus tutuksi -kurssin Ekumenia Vähemmistökirkolle ekumenia on elinehto, mutta myös evankeliumissa annettu malli. Ekumeenisia suhteita pidetään yllä sekä paikallisen luterilaisen seurakunnan että Turun Martin seurakunnan kanssa. Lisätään resurssien ja tarpeen mukaan yhteisiä tilaisuuksia Ilomantsin ev. lut. seurakunnan kanssa Aikuistyön talousarvioesitys Aikuistoiminnan toiminnan (210, 280) rahoitusosuus on vuonna 2017 verotuloista 3,3% ja toimintamenoista 1,8%. Talousarvioon on varattu seuraaville kolmelle vuosille 6870 /per vuosi tulot menot %osuusverotuloista 3,3% 3,3% 3,2% %osuus toimintamenoista 1,8% 1,9% 1,9% 7

8 3.3 Kirkkomusiikki Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan kuoro kantaa nimeä Pyhän Elian kirkon kuoro. Kuoron tavoitteena on vastata seurakunnan jumalanpalvelusten laulamisesta, pääpaino kirkkovuoden suurilla juhlilla ja praasniekoilla. Kuoron toiminta huipentuu suurien juhlien, kuten joulun ja pääsiäisen aikaan. Kuoro vierailee silloin myös hoitokodeissa. Kuoro osallistuu paikkakunnan kuorojen yhteiseen toimintaan yhteisen joulun hyväntekeväisyyskonsertin merkeissä. Taipaleen ja Ilomantsin ortodoksisten kirkkokuorojen yhteistyö jatkuu. Tammihelmikuun vaihteessa pidetään yhteinen laululauantai Taipaleella ja yhteinen pääsiäisen veisuja sävelhartaus Ilomantsissa pääsiäisen jälkeen. Toiminnan painopiste siirtyy paastonajan yhteisen ohjelmiston harjoittelemisesta ortodoksisten joululaulujen harjoittelemiseen yhteistä sävelhartautta varten joulukuussa. Kevään aikana pidetään laululeiri. Ilomantsissa toimii talvisaikaan vuoroviikoin kirkkolaulupiiri. Se ei harjoittele esiintymistarkoituksessa vaan on kuoroa vapaamuotoisempi. Piirissä lauletaan yksiäänisesti ja harjoitellaan kirkkolaulun perusasioita, sekä tehdään pieniä laulumatkoja. Kirkkolaulupiiriläisten kanssa jatketaan maallikkopalvelusten toimittamista seurakunnan eri pyhäköissä. Kanttori tekee myös yhteistyötä uskonnonopettajan kanssa, ja käy oppitunneilla Kirkkomusiikin talousarvioesitys Kirkkomusiikin toiminta (220) rahoitusosuus on vuonna 2017 verotuloista 1% ja toimintakuluista 0,5%. Talousarvioon on varattu seuraaville kolmelle vuosille 2000 /per vuosi tulot menot %osuusverotuloista 1% 1% 1% %osuus toimintamenoista 0,5% 0,6% 0,6% 3.4 Nuorisotyö ja uskonnonopetus Lapsi- ja nuorisotyön vastuualueet on jaettu kirkkoherran ja kanttorin kesken. Lapsityöstä huolehtii kanttori ja nuorisotyöstä kirkkoherra. Vuonna 2017 kanttorin opintovapaa asettaa uusia haasteita lapsi- ja nuorisotyön toteuttamisessa. Viikoittain kokoontuviin lastenkerhoihin kuuluvat Anu Koivuniemen pitämä ikonimaalauspiiri. Anni Kyykallio on vastuussa nuortenpiiristä. Maire Purmonen ja Eija Pulkkinen pitävät joka toinen sunnuntai alle kouluikäisten sinapinsiemenkerhoa. Vuonna 2017 perhekerho on tauolla. Teuvo Martiskai- 8

9 nen pitää ponomarikerhoa kerran kuussa. Tavoite on saada jatkuvuutta lapsi- ja nuorisotyössä. Lisää ohjaajia lapsi- ja nuorisotyöhön etsitään ja rekrytoidaan, sekä koulutetaan mahdollisuuksien mukaan. Lisää lapsi- ja nuorisotyömuotoja etsitään, mutta yritetään välttää samojen ihmisten kuormittamista. Kristinoppikoulu järjestetään Sikrenvaarassa Joensuun seurakunnan kanssa kesäkuussa ja siihen valmistaudutaan kevättalvella. Tämän lisäksi osallistumme Joensuun seurakunnan syyslomalla, hiihtolomalla ja kesällä järjestettäviin lastenleireihin. Heinäkuussa järjestetään Sonkajassa MLL:n kanssa perhepäivä. Nuorisotyötä tehdään yhdessä P-K:n seurakuntien ja ONL:n kanssa. Seurakunta mahdollistaa kerhonvetäjien koulutuksen. Ilomantsin kansalaisopiston yhteistyöllä seurakunnassa ja kunnassa toimii lasten lauluryhmä Vunukat. Uskonnonopetus on kuntien tehtävänä, mutta uskonnonopettajien tukeminen on erityisen tärkeätä opetuksen laadun ja opettajien pysyvyyden sekä pätevyyden kannalta. Seurakunnan pappi ja kanttori vierailevat päiväkodissa, kouluissa ja pitävät koulunavauksen ala- ja yläkouluissa sekä lukiossa. Yhteistyötä eri koulujen kanssa jatketaan ja syvennetään esim. kanttorin ammattitaidon hyödyntäminen koulun musiikki- ja lauluopetuksessa. Kehitetään erilaisia yhteistyömuotoja kunnan ja ev.lut. seurakunnan nuorisotyön toimijoiden kanssa Nuorisotyön talousarvioesitys Nuorisotyön toiminnan (230) rahoitusosuus on vuonna 2017 verotuloista 3,23% ja toimintamenoista 1,78%. Talousarvioon on varattu vuodelle tulot menot %osuusverotuloista 2,8% 3% 2,6% %osuus toimintamenoista 1,5% 1,8% 1,6% 3.5 Diakonia, lähetys ja Filantropia Diakoniatyö toimii heikkojen ja tarvitsevien hyväksi. Diakoniatyön tavoite on juurruttaa lähimmäisen palveleminen jumalanpalveluselämän luonnolliseksi jatkeeksi. Osana diakoniatyötä on ystäväpalvelujärjestelmä jota kehitetään seurakunnassa yhteistyössä kunnan ja ev.lut. seurakunnan kanssa. Järjestetään kaksi kertaa syksyllä ja keväällä työttömien ruokailut yhteistyössä Marttojen ja Ilomantsin tiistaiseuran kanssa. Tuetaan talousarviossa diakoniaa sekä lähetystä. Diakoniassa pikkuavustusten lisäksi annetaan tukea katastrofiapuna ja muuna kokonaisvaltaisena apuna Filantropia järjestön kautta. Diakonia-apua ja ruoka-apua jaetaan. 9

10 Seurakunta tekee yhteistyötä S-Marketin ja K-Marketin kanssa ruoan jaossa. Mahdollisuuksien mukaan S-Market lahjoittaa seurakunnalle ruoat, joita ei voi enää myydä. Tämä ruuan seurakunta voi jakaa tarvitsijoille ja myös käyttää työttömien ruokailuissa. Mahdollisuuksien mukaan K-Market lahjoittaa ruokakasseja vähävaraisille. Kehitetään erilaisia yhteistyömuotoja vanhustyöhön ja työhön yksinäisten ja syrjäytyneiden kanssa yhdessä kunnan ja ev.lut. seurakunnan kanssa Diakonia talousarvioesitys Diakonian ja lähetyksen toiminnan ( ) rahoitusosuus on vuonna 2017 verotuloista 0,6% ja toimintakuluista 0,3%. Talousarvioon on varattu seuraaville kolmelle vuosille 1200 /per vuosi tulot menot %osuusverotuloista 0,6% 0,6% 0,6% %osuus toimintamenoista 0,3% 0,3% 0,3% 4. Henkilöstösuunnitelma Ilomantsin seurakunnalla on kolme vakituista työntekijää: pappi, kanttori ja kanslisti. Kaikkien työntekijöiden roolit seurakunnan toiminnan ja perustehtävän toteuttamisessa ovat tärkeitä. Kanslistin työ vapauttaa papin ja kanttorin työajan perustehtäviin. Kaikkien työntekijöiden tehtävät arvioidaan vuosien välisenä aikana samalla kun seurakunnat keskustelevat yhteistoiminnasta ja kappeliseurakunnan muodostamisesta. Sijaisuuksien hoitamisessa seurakuntaa auttavat pääsääntöisesti eläkkeellä oleva papisto, kanttori-opiskelijat, äsken valmistuneet kanttorit ja äsken vihityt papit. Vuonna 2017 seurakunnan vakituinen kanttori on opintovapaalla, kanttorin opintovapaan sijaisena on Ella Kinnunen asti. Seurakunnan työntekijät osallistuvat keskusteluihin seurakuntien yhteistoiminnan kehittämisestä. Seurakunnan hallinto paneutuu työntekijöiden kouluttamiseen. Vakituisten työntekijöiden lisäksi seurakunnan työhön osallistuu monta kerhonvetäjää: lastenkerho, lastenikonimaalauskerho, nuortenpiiri, miestenpiiri, naistenpiiri, tiistaiseurat, ponomarikerho. Seurakunta panostaa enemmän kerhon vetäjien kouluttamiseen. Vapaaehtoisten rooli seurakunnan rakentamisessa on merkittävä. Seurakunnan hallinto koostuu vapaaehtoisista. Seurakunnan toiminta järjestyy useimmiten vapaaehtoisvoimin. Haasteena on vapaaehtoisten johtaminen, kannustaminen ja motivoiminen. 10

11 4.1 Henkilöstökulujen talousarvioesitys Suurin kiinteä kustannus talousarviossa on vakituisten työntekijöiden palkat. Kaikkien henkilöstökulujen (170, 210, 230, 280, 401, 403, 510) osuus talousarviossa on vuonna 2017 verotuloista 78% ja toimintakuluista 42%. Palkkojen korotus vuodesta 2014 vuoteen 2019 olisi 2,2% vakituiset Muut palkat YHTEENSÄ %osuusverotuloista 76% 77% 78% 73% 74% %osuus toimintamenoista 41% 37% 42% 43% 44% 5. TALOUS 5.1 Suomen taloustilanne Vuonna 2016 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 1,4 % ja seuraavina kahtena vuonna talouskasvuksi ennustetaan 1,0 % ja 1,3 %. Globaali elpyminen pysyy heikkona. Työttömyyden kasvu on ainakin hetkellisesti pysähtynyt sekä Tilastokeskuksen otospohjaisen työvoimatutkimuksen että Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan. Viime vuonna työttömyysaste nousi 9,4 prosenttiin, mutta kuluvan vuoden huhtikuussa työttömyysasteen trendi on laskenut 9,1 prosenttiin. Tuotanto on Suomessa vihdoin kasvussa. Koko talouden arvonlisäys lisääntyi viime vuonna 0,7 % ja kasvuneljänneksiä on nyt koossa 5 peräkkäistä. Talouskasvu on saamassa vauhtia yhä useammilla toimialoilla, vaikkakin rakentamista lukuun ottamatta hyvin hitaasti. Julkisen talouden alijäämä pieneni viime vuonna alle kolmeen prosenttiin. Rahoitusasema pysyy edelleen alijäämäisenä, vaikka alijäämä pieneneekin sopeutustoimien vuoksi. Julkinen velka suhteessa kokonaistuotantoon ylitti viime vuonna 60 prosentin viitearvon ja velkasuhde jatkaa kasvuaan ennustejaksolla. Kilpailukykysopimuksen aikaansaaminen on merkittävä avaus luottamuksen palauttamiselle kotimaiseen talouspolitiikkaan. On kuitenkin muistettava se, että sopimuksen vaikutukset näkyvät reaalitaloudessa vasta viiveellä. 1 Valtiovarainministeriön kansantalousosaston ennusteen mukaan ansiot nousevat 1,2 % ja kuluttajahinnat 0,5 % vuonna Palkansaajien yhteenlasketun käytettävissä olevan reaalitulon eli ostovoiman arvioidaan lisääntyvän 1,4 % vuonna Vuosina ostovoiman arvioidaan heikentyvän hieman inflaation nopeutuessa ja vakuutetun sotumaksujen noustessa

12 Suomen koko talouden yksikkötyökustannusten kasvu jää ennustejakson aikana euroalueen kehitystä hitaammaksi. Kesäkuussa 2016 allekirjoitetusta kilpailukykysopimuksesta johtuen Suomen kustannuskilpailukyky vahvistuu suhteessa muuhun euroalueeseen Seurakunnan talouden suunnittelun lähtökohdat Seurakunnan talouden hoidossa on noudatettava hyvän talouden hoidon periaatteita (KJ 111). Seurakunnan tuloja saa käyttää ainoastaan seurakunnan tehtävien toteuttamiseen (OrtL 79 ). Talousarvioon on otettava ne tulot, jotka ovat kyseiselle vuodelle odotettavissa. Talousarvioon on otettava ne menot, jotka jo tehtyjen päätösten mukaan on seuraavan vuoden kuluessa suoritettava (KJ112). Seurakunnan keskeinen periaate on tulojen ja menojen tasapaino. Seurakunnan hallinnon perimmäinen tehtävä on luoda henkiset ja aineelliset edellytykset jumalanpalveluselämälle, pastoraaliselle työlle ja muulle kirkolliselle toiminnalle. Seurakunnan alueelta ulospäin suuntautuva muuttoliike, työttömyys ja väestön ikärakenne pienentävät hitaasti verotuloja. Talousarvio laaditaan niin, että seurakunnan tulot kattavat seurakunnan menot. Seurakuntahallinto suunnittelee ja päättää seurakunnan kiinteistöjen käytöstä niin, että seurakunnan jäsenmäärä ja seurakunnan toiminta ovat tasapainossa kiinteistömassan kanssa. Seurakuntahallinnon laatima kiinteistöstrategia ja viisivuotinen investointisuunnitelma ohjaavat talouden suunnittelua pitkällä aikavälillä. Talousarviota seurataan neljästi vuodessa. Kirkkoherra esittele sen hetkisen talousarviotilanteen kokouksessa valtuustolle/neuvostolle, sekä kassavirta arvion loppuvuodelle. Seurakunnan tasapainoisella taloudenhoidolla tuetaan seurakunnan ydintoimintoja. Vapaaehtoistyöllä voidaan helpottaa kirkkoherran ja kanttorin työn keskittämistä seurakuntalaisten hengelliseen palvelemiseen. Kaikki muut talouden päämäärät ovat toissijaisia. Luottamushenkilöille annetaan seurakunnan hallintoon kuuluvaa koulutusta ja opastusta. Järjestetään kerran vuodessa tilaisuus nimeltä hallinnollinen palaute, jossa luottamushenkilöt pohtivat seurakunnan nykytilannetta, tulevaisuutta ja haasteita. 5.3 Seurakunnan jäsenmäärä Seurakunnan jäsenmäärän vähennys on aikajaksolla ollut -8,77%. Seurakunnan jäsenkehitys on laskusuunnassa

13 Kuva 1 Läsnä olevan jäsenmäärä kehitys v Kuva 2 Seurakuntalaisten ikäjakauma Seurakunnan toiminnassa on otettava huomioon väestörakenteen muutos. 6. Seurakunnan taloudellinen tilanne Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan nykytalouden tilanne ei takaa seurakunnan toiminnan taloudellisia edellytyksiä. Toisaalta vaikka seurakunnan talouden tilanne on heikko, seurakunnan toiminta on rikasta vapaaehtoisten aktiivisuuden myötä. Vapaaehtoisten työn taloudellista mittaria ei ole olemassa. 6.1 Edellisen talousarvion vuoden toteutuminen Seurakunnan tilikauden 2015 vuosikate muodostui ,96 ylijäämäiseksi. Seurakunnan talousarvio muodostui ,43 alijäämäiseksi. Seurakunnan- 13

14 neuvosto esittää valtuustolle, että tilikauden ylijäämä siirretään edellisten tilikausien yli- ja alijäämätilille. Keskusrahastosta seurakunta on saanut toiminta-avustusta ja peruskorjausavustusta. Vuoden 2015 talousarvion tilikauden tuloksen piti olla alijäämäinen. Tilikauden tulos on 5250 ylijäämäinen. Erotus on Erotus selittyy niin että vuonna 2015 tuloja oli suunniteltua enemmän ja menoja oli suunniteltua vähemmän. Tulojen määrään vaikutti verotulojen kertymä (15199 ) ja seurakunnan saamat lahjoitukset (6500 ). Menojen alitus perustuu siihen että henkilöstökuluihin, vapaaehtoisten koulutukseen ja majoitukseen ja rakennusten kunnossa pitoon käytettiin vähemmän ( ) rahaa kuin oli arvioitu. Kuva 3 Vuoden 2015 tulojen jako Kuva 4 Vuoden 2015 menojen jako Seurakunnan tuloslaskelman kriittisen pisteen mukaan seurakunta olisi tarvinnut lisää tuloja jotta kiinteät kustannukset saadaan katetuksi. Toisaalta seurakunnan toiminnan kriittinen piste, joka tarkoittaa osallistuvuutta ja 14

15 vapaaehtoisuutta, on plussan puolella. Seurakunnan talouden kehitykselle vaikuttavat negatiivisesti seurakunnan jäsenkato, verotulojen kehitys, palkkojen kehitys ja kiinteistöjen ylläpitokulut. Seurakunnan pitää lyhyellä aikavälillä sopeuttaa toimintansa saatuihin tuloihin. 6.2 Talouden tunnusluvut Vuosi Verotulojen rahoitusvar. omavaraisuusaste% suhteellinen velkaantuneisuus% kehitys (1,90%) /jäsen ,86% 485,00 95,73 9, ,08 % 495,65 95,72 10, ,16 % 498,84 95,34 10,02 Vuosi TA ali-ylijäämä ed. ali-, ylijäämä Lyhyt vpo pitkä vpo , , , , , , Verotuloarvio Verotulot ovat resurssi, jonka mukaan seurakunnan pitää kattaa sen perustoiminta. Verokertymä on pysynyt ja välissä. Seurakunnan talouden tasapainottamiseksi seurakunnanneuvosto esittää seurakunnanvaltuustolle tuloveroprosentin korotusta 1,90%:sta 2%:iin. Kuva 5 Verokertymä ja verotuloarvio vuosista Veroprosentista riippumatta, seurakunnan verokertymä on pienempi, kun vertaillaan Ilomantsia muihin ortodoksisen kirkon saman jäsenmäärän seurakuntiin. Verokertymäero seurakuntien välillä paljastaa seurakuntien taloudellisen eriarvoisuuden. 15

16 Kuva 6 Seurakuntien verokertymävertailu Seurakunnan jäsenmäärän kehitys ja paikkakunnan pieni tulotaso vaikuttavat suoranaisesti veropohjan kehittymiseen. Veropohja määräytyy samasta kuin kunnan verotulojen pohja. 8. Talousarvio Vuosien talousarviot ovat hyvin haastelliset. Kaikki seuraavat kolme vuotta ovat alijäämäisiä. Vuonna , vuonna ja vuonna Jos seurakunta toteuttaa suunnitellut investoinnit alijäämä on v , v ja v Kuva 7 Tilinpäätösten kehitys ja TA Toimintamenot talousarviovuodelle 2017 on isommat kuin vuosien Syy erotukseen on että vuonna 2017 on suunniteltu huoltokorjaukset seurakunnan kiinteistöissä ja myös henkilökunnan sijaisuuksien henkilöstökulut ovat isommat. 16

17 Kuva 8 Toimintakulut ja suunnitteluvuodet Suuret menokohdat talousarviossa ovat kiinteistöhoito, palkat ja keskusrahastomaksut. Kuva 9 Menot / Talousarviovuodet Käytännön seurakuntatyön taloudellisena perustana ovat seurakunnan saamat verotulot, pääomatulot ja avustukset. Pääomatuloilla tarkoitetaan metsän myynnistä sekä tilavuokrista saatavia tuloja. 17

18 Kuva 10 Verotulot ja pääomatulot 9. Seurakunnan kiinteä omaisuus 9.1 Yleistä Ilomantsin seurakunnan kiinteistöt ovat: viisi pyhäkköä, seurakuntatalo, pappila, sekä 3 ulkorakennusta, aittaa ja ulkosaunaa (yhteensä 12 rakennusta). Parppeinvaaran tsasounan omistaa Kalevanpirtti oy. Seurakunnan kiinteistöstrategia ohjaa seurakunnan hallinnon päätöksentekoa. 9.2 Kiinteistötoimen tulojen ja menojen kehitys v Seurakunnan kiinteistökulujen kehitys vuosina on negatiivinen kuten alla olevassa kaaviossa näkyy. Kiinteistökulut ovat suuremmat kuin kiinteistötulot. Poikkeus on vuosi 2013 jolloin metsätulot vaikuttivat merkittävästi lopputulokseen. Menoihin ei sisälly Elian kirkon ja Hattuvaaran palkkamenot. Erotus koostuu Elian kirkon ylläpitokuluista ja suunnitelluista korjaustöistä. 18

19 Kuva 11 Kiinteistötulot ja menot kiinteistötulot kiinteistömenot %osuusverotuloista 55,73 % 46,99 % 45,21 % %osuus toimintamenoista 29,96 % 27,49 % 26,81 % Seurakunnan vuokratulot tulevat Pappilan ja seurakuntatalon liikehuoneistojen vuokraamisesta. Sakraalikiinteistöistä tulevat tulot syntyvät pyhäkön ympärillä tapahtuvasta toiminnasta. Kiinteistötulot eivät sisällä sakraalikiinteistöjen toimintatuottoja. Sakraalikiinteistöiden tuloja ovat ortodoksisen kirkon kirkollishallituksen ja muiden yritysten korjaus- ja restaurointiavustukset. Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 1,0 prosenttia vuoden 2016 toisella neljänneksellä vuoden 2015 vastaavasta ajanjaksosta. 3 Seurakunnan kiinteistöjen ylläpitokustannuksia ei tulevaisuudessa pystytä alentamaan muulla tavalla kuin tiloja vähentämällä tai kehittämällä liiketaloudellisesti. 9.3 Metsäomaisuus Metsäpinta-ala on 191,5 ha. Metsäkiinteistöistä saadut tulot pitäisi pääsääntöisesti käyttää rakennuskiinteistöjen kunnon ylläpitämiseen. Tornator Oy on seurakunnan metsänhoidon palvelujen toimittaja kaudelle Tornator oy hoitaa metsät ympäristöä kunnioittaen. Seurakunnan kiinteistölautakunta ja seurakunnanneuvosto päättävät vuoden 2017 aikana metsähoitosopimuksen jatkamisesta tai metsähoidon kilpailuttamisesta. Metsäsuunnitelman ( ) mukaan seuraavien kolmen vuoden aikana tehdään tarvittavat harvennushakkuut ja uudistushakkuut ja myös tarvittavat

20 taimikkohoidot. Metsätuotot kattavat kolmen vuoden tarvittavat metsähoidon maksut. Kuva 12 Metsähoidon tulot ja menot vuosille Investoinnit Kiinteistölautakunta on päivittänyt investointisuunnitelmansa vuosille Kuva 13 Investoinnit Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan investoinnit seuraavien kolme vuoden aikana ovat Elian kirkossa ja Sonkajan tsasounassa Ilomantsin seurakunnan tulorahoitus ei riitä rahoittamaan suunniteltuja investointeja. Seurakunta rahoittaa investoinnit säästöillä joita on kertynyt kiinteistömyynneistä. Seurakunnan talousarvio ei anna mahdollisuutta rahoittaa investointeja. Seuraavien kolmen vuoden huoltokorjaukset Pappilassa, Elian kirkossa, Hattuvaaran tsasounassa ja Pötönkankaan hautausmaalla nostavat suunnitteluvuosien alijäämää. 20

21 10. Seurakunnan talouden analyysi Kuva 14 Huoltokorjaukset Seurakunnan tuloslaskelman ja rahoituslaskelman analyysi auttaa talouden suunnittelussa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Kriittinen piste osoittaa määrärahan, joka tarvitaan seurakunnan toiminnan kattamiseen. Taseen tunnusluvut paljastavat seurakunnan varallisuuden rakenteen ja likviditeetin tason Rahoituslaskelma Tilinp. Ed.budj Budj. TS2 TS Pankki OP/Lahjoitus 20 R a h o i t u s l a s k e l m a 8600 Kassavirta/varsinainen toiminta ja inv Tulorahoitus 8615 Vuosikate Tulorahoitus Investoinnit 8635 Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Investoinnit Kassavirta/varsinainen toiminta ja inv Rahoitustoiminnan kassavirta 8710 Muut maksuvalmiuden muutokset 8720 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muut Lyhytaikaisten saamisten muutos Korottomien pitkä/lyhytaik. velkojen muu Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoitustoiminnan kassavirta Kassavarojen muutos Kassavarat Kassavarat Kassavarojen muutos (tarkiste)

22 Rahoituslaskelman analyysi Srk:n toiminnan kassavirta% 6,3% -8,4% -8,3% -9,7% Investointien tulorahoitus % 44% -145% -26,9% -35,4% Seurakunnan kassavirta ei riitä rahoittamaan seurakunnan toiminnan kuluja eikä investointeja. Investointeihin pitää hakea avustuksia kirkollishallituksesta ja tehdä ylimääräisiä puukauppoja. Lyhyellä tähtäimellä tämä toimii mutta pitkällä aikavälillä seurakunta ajautuu talouskriisiin Kriittinen piste Seurakunnan kriittinen piste on se määräraha joka tarvitaan seurakunnan toiminnan (kiinteät kustannukset) kattamiseen. Seurakunnan toiminnan Kiinteät kustannukset ovat: 3 vakituisten työntekijöiden palkat, kiinteistöhoitokulut, palvelujen ostot, jumalanpalvelustarvikkeet, keskusrahastomaksut ja verot toimintatuotot , metsätuotot verotulot tuotot , muku , , toimintakate , toimintakate % 91,11 92,30 90,68 % 90,96 % 90,98 % Toimintamenot KIKU , TUOTOT , KRIITTINEN PISTE , tuloksen tarve , Seurakunnan talouden tasapainottamisen ohjelma Seurakunnan hallinto päätöksillään sopeuttaa seuraavan kolmen vuoden aikana seurakunnan taloutta kahdella eri ohjelmalla: 1. talous ja toiminta ja 2. kiinteistö. Seurakunnassa tähän muutokseen ei riitä yksi budjettivuosi, vaan tähtäin on julkikirjattuna paljon kauemmaksi tulevaisuuteen. 22

23 11.1 Talouden ja toiminnan sopeutussuunnitelma A. Seurakunta jatkaa neuvotteluja Joensuun seurakunnan kanssa yhteistyön tekemisestä. Seurakunta neuvottelee seuraavan kolme vuoden aikana KP arkkipiispa Leon ja Joensuun seurakunnan kanssa kappeliseurakunnan muodostamisesta. B. Seurakunnan henkilökunnan osaamista käytettään koko kirkon palvelemiseksi (taloushallinto, kreikan kielitaito). C. Kaikkien työntekijöiden tehtävät arvioidaan vuosien välisenä aikana samalla kun seurakunnat keskustelevat yhteistoiminnasta ja kappeliseurakunnan muodostamisesta. Mahdollinen henkilökunnan irtisanominen heikentää olennaisesti seurakunnan palvelukykyä. D. Seurakunta anoo jatkossakin kirkon taloudellista avustusta, koska Ilomantsin ortodoksinen seurakunta kantaa vastuuta historiallisesti arvokkaasta kokonaisuudesta, johon kuuluu Pyhän Profeetta Elian kirkko, pappila pihapiireineen ja Kokonniemen kalmisto. E. Seurakunta nostaa veroprosentti 1,9%:sta, 2% prosenttiin. Kustannusvaikutus noin Kiinteistöjen sopeutusohjelma A. Seurakunnanneuvosto jatkaa neuvotteluja Martiskaisten sukuseuran kanssa Huhuksen tsasounan siirtämisestä sukuseuran omistukseen vuoteen 2020 mennessä. Seurakunta omistaa rukoushuoneen ikonit ja muu sakraaliesineistöt. Seurakunta vakuuttaa kiinteistössä olevat sakraaliesineistöt. B. Seurakunta hoitaa metsämaat yhteistyössä valitun toimijan kanssa. Myynnistä saatavat tulot tulisi rahastoida seurakunnan kiinteistöjen investointitilille. C. Investointitiliä käytetään ensisijaisesti seurakunnan kiinteistötoimen asioiden hoitamiseen. Taloustilanteen vaatiessa seurakunnanneuvosto hakee seurakunnanvaltuustolta oikeutta käyttää investointitilin varoja toimintamenojen kattamiseksi ja seurakuntaneuvosto antaa seurakunnanvaltuustolle selvityksen investointitilin käytöstä. 23

24 12. Tuloslaskelma Tilinp. Ed.budj Budj. TS2 TS ILOMANTSIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA 40 TULOSLASKELMA 3000 TOIMINTATUOTOT 3001 Korvaukset Maksutuotot 3170 Seurakuntatyön maksut Hautaustoimen maksut Muut maksut ja korvaukset Maksutuotot yht Vuokratuotot Metsätalouden tuotot Kolehdit ja muut keräystuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT 4010 Henkilöstökulut 4021 Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Henkilöstökulut yht Palvelujen ostot Vuokrat Aineet, tarvikkeet ja tavarat 4605 Ostot tilikauden aikana Aineet, tarvikkeet ja tavarat Annetut avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE VEROTULOT KESKUSRAHASTOMAKSUT TOIMINTA-AVUSTUKSET RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 6005 Korkotuotot Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT VUOSIKATE POISTOT JA ARVONALENTUMISET 6405 Suunnitelman mukaiset poistot POISTOT JA ARVONALENTUMISET TILIKAUDEN TULOS

25 6900 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ Talousarvio ja suunnitelmavuodet tileittäin 120 SEURAKUNNAN VALTUUSTO Tilinp. Ed.budj Budj. TS2 TS Matkakorvaus/Muut yhteensä TILINTARKASTUS 4370 Majoitus ja rav.palv Asiantuntijapalvelukset yhteensä SEURAKUNNAN NEUVOSTO 4381 Matkakorvaus/Muut Elintarvikkeet Lahjaesineet ja huomionosoitukset Muut avustukset yhteensä KIRKKOHERRANVIRASTO 4030 Työsuhteisten kuukausipalkat Jaksotetut palkat Sosiaalivakuutusmaksut Eläkevakuutusmaksut Työttöm. ym. vakuutukset Jaksotetut sosiaalivakuutusmaksut Jaksotetut eläkevakuutusmaksut Postipalvelut Puhelinkulut Toimisto- ja pankkipalvelut Koneiden ja laitteiden rakentamis-ja kun Majoitus ja ravitsemuspalvelut Matkakorvaukset/Henkilöstö Koulutuspalvelut Asiantuntijapalvelukset Koneiden ja laitteiden vuokrat Toimistotarvikkeet Kopiointi ja monistusmateriaalit yhteensä MUU YLEISHALLINTO 4420 Vakuutukset yhteensä SEURAKUNTATYÖ 3090 Muut korvaukset Kirkkoherra Kanttori

26 4065 Vuosiloma- ja muut sijaiset Jaksotetut palkat Sosiaalivakuutusmaksut Eläkevakuutusmaksut Työttöm. ym. vakuutukset Jaksotetut sosiaalivakuutusmaksut Jaksotetut eläkevakuutusmaksut Virkistystoiminta Puhelinkulut Painatukset ja ilmoitukset Majoitus ja rav.palv Majoitus ja ravitsemuspalvelut Matkakorvaukset/Henkilöstö Matkakorvaus/Muut Kuljetuspalvelut Koulutuspalvelut Koulutuspalvelut Asiantuntijapalvelukset Työterveyshuolto Kelan korvaukset Kirjallisuus ja lehdet Lahjaesineet ja huomionosoitukset yhteensä KIRKKOMUSIIKKI 3700 Kolehdit ja avustukset Majoitus ja rav.palv Matkakorvaus/Muut Kuljetuspalvelut Koulutuspalvelut Asiantuntijapalvelukset Elintarvikkeet Kirjallisuus ja lehdet Muut aineet ja tavarat yhteensä NUORISOTYÖ 3180 Leirimaksut Muut vuokratuotot Kolehdit ja avustukset Tunti- ja urakkapalkat Sosiaalivakuutusmaksut Eläkevakuutusmaksut Työttöm. ym. vakuutukset Majoitus ja rav.palv Matkakorvaus/Muut Kuljetuspalvelut Koulutuspalvelut

27 4392 Kristinoppikoululeiri Vakuutukset Muut palvelut Elintarvikkeet Kirjallisuus ja lehdet Muistolahjat Muut aineet ja tavarat yhteensä DIAKONIATYÖ 3240 Adressitulot Muut myyntitarvikkeet Kolehdit ja avustukset Myyntitarvikeostot Diakonia-avustukset yhteensä LÄHETYSTOIMINTA 4800 Lähetystyö yhteensä MUU SEURAKUNTATYÖ 3700 Kolehdit ja avustukset Tunti- ja urakkapalkat Sosiaalivakuutusmaksut Eläkevakuutusmaksut Työttöm. ym. vakuutukset Majoitus ja rav.palv Matkakorvaus/Muut Kuljetuspalvelut Elintarvikkeet Kukat ja kaunistus Muistolahjat yhteensä ELIAN KIRKKO 3230 Praasniekkatulot Tuohustulot Muut myyntitarvikkeet Muut vuokratuotot Kolehdit ja avustukset Tilitettävät kolehdit Tilitetyt kolehdit Muut tuotot Majoitus ja rav.palv Musiikki- ja ohjelmapalvelut Elintarvikkeet Keittiön oheistarvikkeet Tuohusten hankinta Kukat ja kaunistus

28 4728 Jumalanpalveluspuvut Myyntitarvikeostot Jumalanpalvelustarvikkeet Ehtoollistarvikkeet Muut aineet ja tavarat yhteensä SONKAJAN TSASOUNA 3250 Tuohustulot Kolehdit ja avustukset Toimisto- ja pankkipalvelut Tuohusten hankinta Muut aineet ja tavarat yhteensä HATTUVAARAN TSASOUNA 3250 Tuohustulot Muut myyntitarvikkeet Kolehdit ja avustukset Toimisto- ja pankkipalvelut Majoitus ja rav.palv Poltto- ja voiteluaineet Tuohusten hankinta Myyntitarvikeostot Muut aineet ja tavarat yhteensä HUHUKSEN RUKOUSHUONE 3250 Tuohustulot Kolehdit ja avustukset Toimisto- ja pankkipalvelut Majoitus ja rav.palv Tuohusten hankinta Muut aineet ja tavarat yhteensä MUTALAHDEN RUKOUSHUONE 3250 Tuohustulot Kolehdit ja avustukset Toimisto- ja pankkipalvelut Tuohusten hankinta Muut aineet ja tavarat yhteensä PARPPEINVAARAN TSASOUNA 3250 Tuohustulot Toimisto- ja pankkipalvelut Majoitus ja rav.palv Tuohusten hankinta yhteensä ELIAN KIRKKO 28

29 3700 Kolehdit ja avustukset Tunti- ja urakkapalkat Sosiaalivakuutusmaksut Eläkevakuutusmaksut Työttöm. ym. vakuutukset Puhelinkulut Rakennusten rakentamis- ja kunnossapit Alueiden rakentamis- ja kunnossapit.palv Jätehuolto Koneiden ja laitteiden rakentamis-ja kun Matkakorvaukset/Henkilöstö Matkakorvaus/Muut Vakuutukset Puhdistusaineet ja tarvikkeet Lämmitys Sähkö Vesi Tarvikkeet ja tavarat Muut aineet ja tavarat Kiinteistövero yhteensä HATTUVAARAN TSASOUNA 4070 Tunti- ja urakkapalkat Sosiaalivakuutusmaksut Eläkevakuutusmaksut Työttöm. ym. vakuutukset Puhelinkulut Rakennusten rakentamis- ja kunnossapit Vakuutukset Sähkö Kiinteistövero yhteensä HUHUKSEN RUKOUSHUONE 4301 Puhelinkulut Rakennusten rakentamis- ja kunnossapit Alueiden rakentamis- ja kunnossapit.palv Vakuutukset Kiinteistövero yhteensä MUTALAHDEN RUKOUSHUONE 4301 Puhelinkulut Rakennusten rakentamis- ja kunnossapit Vakuutukset Sähkö Muut aineet ja tavarat Kiinteistövero

30 yhteensä PARPPEINVAARAN TSASOUNA 4301 Puhelinkulut Vakuutukset yhteensä SONKAJAN TSASOUNA 4301 Puhelinkulut Rakennusten rakentamis- ja kunnossapit Alueiden rakentamis- ja kunnossapit.palv Vakuutukset Sähkö Kiinteistövero yhteensä KIINTEISTÖTOIMI YLEENSÄ 3470 Maa- ja vesialueiden vuokrat Metsänmyynti Koneiden ja laitteiden rakentamis-ja kun Matkakorvaus/Muut Metsän uudistus ja hoito Vakuutukset Tiemaksut Kiinteistövero Metsänhoitomaksu yhteensä PAPPILA 3300 Vuokratuotot Atk-palvelukset Puhtaanapito- ja pesulapalvelut Rakennusten rakentamis- ja kunnossapit Alueiden rakentamis- ja kunnossapit.palv Jätehuolto Vakuutukset Muut vuokrat Puhdistusaineet ja tarvikkeet Lämmitys Sähkö Vesi Kukat ja kaunistus Muut aineet ja tavarat yhteensä SEURAKUNTATALO 3400 Liikehuoneistojen vuokrat Vuokrat seurakuntatilojen käytöstä Puhtaanapito- ja pesulapalvelut Rakennusten rakentamis- ja kunnossapit Alueiden rakentamis- ja kunnossapit.palv

31 4356 Jätehuolto Vakuutukset Kiinteistönhoitopalvelut Keittiön oheistarvikkeet Puhdistusaineet ja tarvikkeet Lämmitys Sähkö Vesi Korjaus- ja huoltotarvikkeet Kukat ja kaunistus Muut aineet ja tavarat Verot Kiinteistövero yhteensä ILOMANTSIN HAUTAUSMAA 3210 Hautausmaksut ja -paikat Haudan avaamis- ja peittämismaksut Tunti- ja urakkapalkat Sosiaalivakuutusmaksut Eläkevakuutusmaksut Työttöm. ym. vakuutukset Rakennusten rakentamis- ja kunnossapit Alueiden rakentamis- ja kunnossapit.palv Jätehuolto Vakuutukset Sähkö Tarvikkeet ja tavarat Muut aineet ja tavarat Kiinteistövero yhteensä MUUT HAUTAUSMAAT 4355 Alueiden rakentamis- ja kunnossapit.palv Jätehuolto Tarvikkeet ja tavarat Muut aineet ja tavarat Muut avustukset yhteensä TULOSLASKELMAOSA 5000 Kirkollisvero Äyrimäärän perusteella Metsätalouden tuotosta Vuokratuloista Pääomatuloista Papiston eläkemaksu Toiminta-avustus Korkotuotot sijoituksista ja talletuksis