Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan. toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille

Transkriptio

1 Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille

2 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ SEURAKUNTATYÖ... 4 Yleinen Seurakuntatyö Praasniekat Aikuistyö... 4 Aikuistoimintapiirit Ekumenia Kirkkomusiikki Nuorisotyö ja uskonnonopetus Diakonia, lähetys, lähialueiden avustus ja OrtAid TALOUS Talouden suunnittelun lähtökohdat Seurakunnan taloudellinen tilanne Verotuloarvio Talous / kiinteä seurakunnan omaisuus Talousarvio Ehdotuksen keskeisimmät kohdat Edellisen talousarvion toteutuminen Henkilöstösuunnitelma

3 1. YLEISTÄ Seurakunnan on oltava palveleva, kaikille avoin, elävä ja tulevaisuuteen luottava. Seurakunnan tulee tukea jäseniään maaseudun murroksessa ja ikääntymisen tuomissa haasteissa. Maahanmuuttajat, paluumuuttajat ja seurakuntaan muualta tulevat tulisi aktivoida löytämään oma paikkansa Ilomantsissa ja omassa seurakunnassaan. Kirkolliskokous 2011 päätti, että seurakuntajakoa arvioidaan kirkolliskokouksessa P-K:n seurakuntien, papiston ja kanttorien yhteistyötä jatketaan ja osallistutaan hiippakunnallisiin sekä valtakunnallisiin kirkollisesti merkittäviin tapahtumiin. Seurakunta on avoin Ilomantsilaisille tapahtumille ja eri kansalaisjärjestöille. Seurakunta toimii asettamansa strategian mukaisesti joka pohjautuu kirkon strategiaan TEHTÄVÄ: Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan tehtävä on palvella ihmisiä seurakunnassa ja seurakunnan toimintaympäristössä. VISIO: Ilomantsin ortodoksinen seurakunta on taloudellisesti ja toiminnallisesti itsenäinen, seurakuntalaisten hengellisen hyvinvoinnin koti. ARVOT: Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan toiminnan arvot ovat rakkaus, lähimmäisen palveleminen, avoimuus, läpinäkyvyys, yhteisöllisyys. Strategian kehittämisen painopisteet vuosille ovat 1. Seurakunnan toimintakulttuurin kehittäminen keskustelevammaksi ja avoimemmaksi, 2. Synodaalisen johtamiskulttuurin kehittäminen, 3. Työntekijöiden ja vapaaehtoisten työntekijöiden koulutuksesta, hyvinvoinnista ja motivoinnista huolehtiminen, 4. Talouden hoitaminen ja ohjaaminen siten että seurakunnan itsenäinen toiminta mahdollistuu, 5. Evankeliumin eteenpäin vieminen 6. Seurakuntalaisten jumalanpalveluselämään osallistumisen aktivoiminen 7. Seurakunnan kehittäminen jokaisen jäsenen hengelliseksi kodiksi 8. Jokaisen seurakuntalaisen aktivoiminen. Vuonna 2014 seurakunta arvioi strategian painopisteiden onnistumista ja 2015 päivittää strategian vuosien Vuoden 2014 on suunnitelman mukaan seurakunnan tarkastusvuosi. 3

4 2. SEURAKUNTATYÖ Yleinen Seurakuntatyö Jumalanpalveluselämä on seurakuntaelämän keskus. Elian kirkossa pidetään säännölliset palvelukset lauantaisin, sunnuntaisin ja suurina juhlina. Tsasounien praasniekat ovat seurakunnan ja kylien tärkeimpiä tapahtumia. Tsasounissa pidetään palveluksia kesäisin, jouluna ja pääsiäisenä. Keskiviikkoisin toimitetaan jumalanpalvelusta (aamupalvelus, liturgia) seurakuntasalissa. Vanhainkodilla ja palvelukodeilla ja terveyskeskuksessa pidetään palveluksia vahvistetun ohjelman mukaan. Jumalanpalvelusten toimittaminen tapahtuu yhdessä papiston ja seurakuntalaisten avulla. Matkapapin paikka on täyttämättä lähtien. Matkapapin poissaolo seurakunnan arkipäivästä vaikuttaa pastoraalisesti ja taloudellisti seurakunnan perustyössä. Suurin haaste on sijaisten järjestämisessä silloin kun kirkkoherra on vapaalla ja lomalla. Seurakunnan elimissä, P-K seurakuntien kanssa ja kirkon palvelukeskuksen henkilökunnan kanssa keskustelemme keinoista miten matkapapiston resurssit korvataan Ilomantsin seurakunnan alueella. Pappi järjestää yksityistä sielunhoitoa, tekee kotikäyntejä ja osallistuu kotien juhliin. Järjestetään maahanmuuttajille jumalanpalveluksia eri kielillä, pääsääntöisesti slaaviksi. Tarkoituksena auttaa maahanmuuttajia löytämään oma paikkansa Ilomantsissa ja omassa seurakunnassaan. Seurakunnan työ nähdään osana kotouttamisohjelmaa. Paluumuuttajille tiedotetaan kirjeellä seurakunnan toiminnasta ja eri toimintamahdollisuuksista. Joulun alla kutsutaan kaikki uudet seurakuntalaiset yhteen tutustumaan seurakunnan toimintaan. 2.2 Praasniekat Praasniekat ovat seurakunnan keskeisimmät tapahtumat. Iljan praasniekkaa pidetään seurakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävänä praasniekkana unohtamatta muidenkaan pyhäkköjen praasniekkoja. Vuonna 2014 täyttää Huhuksen rukoushuone 50 vuotta. Tavoite on aktivoida Ilomantsin seurakunnan jäsenet osallistumaan seurakunnan praasniekkoihin. Praasniekkoja pidetään seurakuntaa kokoavana tapahtumana. Praasniekkojen yhteiset ateriat pidetään vapaaehtoisella maksulla katettuina. 2.2 Aikuistyö Toiminnan tavoitteena on saada seurakuntalaiset sitoutumaan hengelliseen kasvuun. Aikuistyö johdattaa seurakunnan jäsenet liturgisen elämän pariin ja syventämään ortodoksista tietoutta. Tämä saavutetaan opetuspuheiden, aikuispiirien ja seurakuntailtojen kautta. Lehtikirjoitukset ja saarnat toimivat julistuksen ja opetuksen välikappaleina. Vuosittain järjestetään seurakuntailta, jossa seurakuntalaiset pohtivat seurakunnan toimintamuotoja. Valamon opiston kursseille ja muille vastaaville lähetetään osanottajia. 4

5 Seurakunta järjestää kesäkuussa 2014 ja kesäkuu 2016 seurakuntalaisille matka Pohjois-Kreikkaan. Osallistutaan Lappeenrannassa pidettäville Kirkkopäiville vuonna Kirkkomusiikilla on tärkeä tehtävä mielekkään liturgisen elämän ylläpitäjänä. Nuoriso- ja aikuistoimikunnat järjestävät hiihtolomaviikon lauantaina hiihtoristisaaton Sonkajasta Ilomantsiin kaikenikäisille. Yksi seurakunnan tehtävistä on ylläpitää ristisaattoperinnettä, jota on kehitetty Suomessa erityisesti Tuupovaaran ja Ilomantsin alueella. Aikuistoimintapiirit Miesten- ja naistenpiirit jatkavat toimintaansa. Pekka Jeskanen vetää miestenpiirin ja Maire Purmonen naistenpiirin. Tiistaiseuratoimintaa on Ilomantsin kirkonkylällä ja Mutalahdessa. Yhteinen tiistaiseurapäivä järjestetään Pokrovana Ilomantsin kansalaisopiston kanssa yhteistyössä järjestetty kirkkotekstiilikurssi jatkuu. Ilomantsin kansalaisopisto järjestää ikonimaalauspiirejä. Seurakunnassa toimii seniorien ikonimaalauspiiri. Tiistaiseuran ja piirien vapaaehtoistyö auttaa eri tapahtumien järjestämistä ja myös monien kiinteistökorjauksien tekemistä. 2.3 Ekumenia Vähemmistökirkolle ekumenia on elinehto, mutta myös evankeliumissa annettu malli. Ekumeenisia suhteita pidetään yllä sekä paikallisen luterilaisten seurakunnan että Turun Martin seurakunnan kanssa. Lisätään resurssien ja tarpeen mukaan yhteisiä tilaisuuksia Ilomantsin ev. lut. seurakunnan kanssa. 2.4 Kirkkomusiikki Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan kuoro kantaa nimeä Pyhän Elian kirkon kuoro. Kuoron tavoitteena on vastata seurakunnan jumalanpalvelusten laulamisesta, pääpaino kirkkovuoden suurilla juhlilla ja praasniekoilla. Kirkkokuoro järjestää koulutusta laulajille yhdessä Taipaleen kirkkokuoron kanssa. Kuorojen yhteistoiminnaksi ovat vakiintuneet kaksi kertaa vuodessa pidettävät laululauantait, vuorotellen Viinijärvellä ja Ilomantsissa. Tuolloin laulajat saavat kokemuksen laulaa suuremmassa kuorossa, sekä mahdollisuuden äänen huoltoon. Kuoron toimintaan kuuluvat kirkossa laulamisen lisäksi sävelhartaudet erityisesti joulun ja pääsiäisen alla. Pyhän Elian kirkon kuoro osallistuu Tampereella järjestettäviin kirkkolaulupäiviin. Ilomantsissa toimii talvisaikaan vuoroviikoin kirkkolaulupiiri. Se ei harjoittele esiintymistarkoituksessa vaan on kuoroa vapaamuotoisempi. Piirissä lauletaan yksiäänisesti ja harjoitellaan kirkkolaulun perusasioita, sekä tehdään pieniä laulumatkoja. Kirkkolaulupiiriläisten kanssa jatketaan ensi kesänä maallikkopalvelusten toimittamista seurakunnan eri pyhäköissä. 5

6 Kanttori pitää lapsikuoroa yhteistyössä Ilomantsin kansalaisopiston kanssa. Kanttori tekee myös yhteistyötä uskonnonopettajan kanssa, ja käy oppitunneilla. 2.5 Nuorisotyö ja uskonnonopetus Lapsi- ja nuorisotyön vastuualueet on jaettu kirkkoherran ja kanttorin kesken. Lapsityöstä huolehtii kanttori ja nuorisotyöstä kirkkoherra. Viikoittain kokoontuviin lastenkerhoihin kuuluvat Anu Koivuniemen seurakuntatalossa pitämä ikonimaalauspiiri. Heikki Kyykallio ja Petri Penttinen vetävät joka keskiviikko nuortenpiirin. Maire Purmonen, Maria Jeskanen ja Inka Kontkanen pitävät joka toinen sunnuntai seurakuntasalissa pitämä alle kouluikäisten sinapinsiemenkerhoa. Teuvo Martiskainen pitää ponomarikerhon kerran kuussa. Tavoite on saada jatkuvuutta lapsi- ja nuorisotyössä. Lisää ohjaajia lapsi- ja nuorisotyöhön etsitään ja rekrytoidaan, sekä koulutetaan mahdollisuuksien mukaan. Lisää lapsi- ja nuorisotyömuotoja etsitään, mutta yritetään välttää samojen ihmisten kuormittamista. Kristinoppikoulu järjestetään Sikrenvaarassa Joensuun seurakunnan kanssa kesäkuussa ja siihen valmistaudutaan kevättalvella. Kristinoppikoulun lisäksi kesällä järjestetään vitosten seurakuntien kanssa tai osallistutaan järjestöjen järjestämälle perheleirille. Nuorisotyötä tehdään yhdessä P-K:n seurakuntien ja ONL:n kanssa ja lähetetään nuoria valtakunnallisiin nuorisotapahtumiin. Seurakunta mahdollistaa kerhonvetäjien koulutusta. Ilomantsin kansalaisopiston yhteistyöllä seurakunnassa ja kunnassa toimi lasten lauluryhmä Vunukat. Uskonnonopetus on kuntien tehtävänä, mutta uskonnonopettajien tukeminen on erityisen tärkeätä opetuksen laadun ja opettajien pysyvyyden sekä pätevyyden kannalta. Seurakunnan pappi ja kanttori vierailevat päiväkodissa, kouluissa ja pitävät kerran kuussa koulunavauksen ala- ja yläkouluissa sekä lukiossa. Yhteistyötä eri koulujen kanssa jatketaan ja syvennetään esim. kanttorin ammattitaidon hyödyntäminen koulun musiikki- lauluopetuksessa. 2.6 Diakonia, lähetys, lähialueiden avustus ja Filantropia Diakoniatyö toimii heikkojen ja tarvitsevien hyväksi. Diakoniatyö tavoite on juurruttaa lähimmäisen palvelemisen jumalanpalveluselämän luonnolliseksi jatkeeksi. Järjestetään kaksi kertaa syksyllä ja kerran keväällä työttömien ruokailut yhteistyössä Marttojen, Ilomantsin tiistaiseuran kansaa. Tuetaan talousarviossa diakoniaa sekä lähetystä. Diakoniassa pikkuavustusten lisäksi annetaan tukea katastrofiapuna ja muuna kokonaisvaltaisena apuna Filantropia järjestön kautta. Diakonia-apua ja ruoka-apua jaetaan. EUruokatukea haetaan ja jaetaan. Jouluna jaetaan mahdollisuuksien mukaan vähävaraisille ja yksinäisille lahjapaketteja. 6

7 3. TALOUS 3.1 Talouden suunnittelun lähtökohdat Seurakunnan hallinnon perimmäinen tehtävä on luoda henkiset ja aineelliset edellytykset jumalanpalveluselämälle, kirkkoherran pastoraaliselle työlle ja eri toimintapiireille. Seurakunnan tasapainoisella taloudenhoidolla tuetaan seurakunnan ydintoimintoja. Vapaaehtoistyöllä voidaan helpottaa kirkkoherran ja kanttorin työn keskittämistä seurakuntalaisten hengelliseen palvelemiseen. Kaikki muut talouden päämäärät ovat toissijaisia. Luottamushenkilöille annetaan seurakunnan hallintoon kuuluvaa koulutusta ja opastusta. Järjestetään kerran vuodessa tilaisuus nimeltä hallinnollinen palaute, jossa luottamushenkilöt pohtivat seurakunnan nykytilannetta, tulevaisuutta ja haasteita. Jotta Ilomantsin ortodoksinen seurakunta voisi toteuttaa ja keskittyä yllä oleviin tehtäviin, seurakunnan hallinto päätti vuonna 2009 luopua Skiitta - nimisestä kiinteistöstä, vuonna 2010 alussa Protola -nimisestä kiinteistöstä ja vuonna 2013 Uusi-Kanttorila - nimisestä kiinteistöstä. Seurakunnan jäsenmäärän vähennys on aikajaksolla ollut 1,6% vuodessa. Poikkeus oli vuosi 2011, jolloin jäsenmäärää kasvoi ensimmäistä kertaa vuodesta Jos kehitys jatkuu samaan tapaan, poikkeavasta vuodesta (2011) huolimatta, eikä Ilomantsin elinkeinorakenteessa tapahdu radikaaleja muutoksia, vuonna 2017 seurakunnan jäsenmäärä tulisi olemaan 917 henkeä. 7

8 3.2 Seurakunnan taloudellinen tilanne Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan ylijäämäiset tilinpäätökset vuosina johtuvat seurakunnan kiinteistömassan realisoimisesta ja metsätuloista. Talousarviovuodet ovat alijäämäiset. 3.3 Verotuloarvio Verotulot ovat resurssi, jonka mukaan seurakunnan pitää kattaa sen perustoiminta. Seurakunnan ikäjakauman takia verokertymä on pienempi kun vertaillaan muuta ortodoksisen kirkon saman kokoisia seurakuntia. Verokertymä on pysynyt tasaisesti ja välissä. Kuvassa verokertymä ja verotuloarvio vuosista

9 3.4 Talous / kiinteä seurakunnan omaisuus Ilomantsin seurakunnan kiinteistöt ovat: kuusi pyhäkköä, seurakuntatalo, pappila, sekä 3 ulkorakennusta, aittaa ja ulkosaunaa (yhteensä 13 rakennusta). Metsäpinta-ala on 191,5 ha. Metsäkiinteistöistä saadut tulot pitäisi pääsääntöisesti käyttää rakennuskiinteistöjen kunnon ylläpitämiseen. Metsäsuunnitelman ( ) mukaan seuraavien vuosien metsähoidon maksut ovat metsätuottoihin nähden enemmän. Tornator Oy:n valittiin metsänhoidon palvelujen toimittajaksi kaudelle Tornator oy hoitaa metsät ympäristöä kunnioittaen. Kaaviossa näkyy vuosien metsähoito menot ja metsätulot. Kiinteistölautakunta on päivittänyt investointisuunnitelmansa vuosille Investoinnit ja korjaukset seurakunta kattaa kiinteistömassan vähentämisen tuloista ja metsämyynnistä. Seurakunta hakee muita avustuksia kirkollishallitukselta ja ympäristökeskukselta. Viereisessä kuvassa ovat suunnitellut investoinnit ja korjaukset vuosille Muut korjaukset jotka kirjataan käyttötalousosassa. 9

10 Investoinnit ja muut korjaukset yhteensä. 3.5 Talousarvio Vuosien taloudenhoito on hyvin haastellinen. Kuten kaaviosta selviää kaikki kolme vuotta ovat alijäämäisiä. Vuonna 2014 alijäämä on , vuonna ja vuonna Alijäämään sisältyvät myös tulevat investoinnit. Toimintamenot talousarviovuosille pysyvät tasaisina. Suuret menokohdat talousarviossa ovat investoinnit, kiinteistöhoito, palkat ja keskusrahastomaksut. Toimintamenot pysyvät ja välissä. 10

11 Alla olevassa ensimmäisessä kaaviossa selviää menokohdittain menojen kehitys ja toisessa tulojen kehitys. 11

12 3.6 Ehdotuksen keskeisimmät kohdat a. Seurakunnan alueen ulospäin suuntautuva muuttoliike, työttömyys ja väestön ikärakenne vaikuttaa verotulon kehitykseen. Seurakunnan verotulot ovat pienemmät verrattuna muihin samankokoisiin seurakuntiin. b. Kiinteistöjen myyntivaikutusta voidaan tarkastella 5 vuoden päästä. c. Talousarvio on laadittava niin, että verontasaus- ja kiinteistörahastoa voitaisiin kartuttaa ja saavuttaa seurakunnan taloudessa vakaampi vaihe. d. Seurakuntahallinto keskustelee kiinteistöhoitokulujen vähentämisestä ja seurakunnan toiminnan tilatarpeista. e. Seurakuntahallinto päättää Elian kirkon, seurakuntatalon ja pappilan seuraavien vuosien isojen investointien tekemisestä. 12

13 f. Seurakuntahallinto keskustelee naapuriseurakuntien kanssa yhteistyömahdollisuuksista. 3.7 Edellisen talousarvion toteutuminen Seurakunnan tilikauden vuosikate muodostui ,61 alijäämäiseksi. Seurakunnan talousarvio muodostui ,64 alijäämäiseksi. Tilinpäätösanalyysin mukaan toimintatulot (verot, myyntitulot, opastulot, korkotulot ja kolehdit) ovat kattaneet seurakunnan toimintamenot (palkat, kirkkojen toiminta, hautausmaakulut ja erikulut). Kuitenkin, kiinteistöhoitokulut, keskusrahastomaksun suuruus ja Leader-hankkeesta saatava tuki ovat muodostaneet alijäämäisen talousarvion. 13

14 3.8 Henkilöstösuunnitelma Ilomantsin seurakunnalla on kolme vakituista työntekijää: pappi, kanttori ja kanslisti. Kaikkien työntekijöiden rooli seurakunnan toiminnan ja perustehtävän toteuttamisessa ovat tärkeitä. Kanslistin työ vapauttaa papin ja kanttorin ajan perustehtäviin. Sijaisuuksien järjestäminen on vaikeutunut matkapapin toimen täyttämättä jättämisen takia. Seurakunnan hallinto keskustelee sijaisjärjestelyistä tulevissa neuvotteluissa lähiseurakuntien kanssa. Seurakunnan työntekijät seuraavat ja osallistuvat keskusteluihin seurakuntien yhteistoiminnan kehittämisestä. Seurakunnan hallinto paneutuu työntekijöiden kouluttamiseen. Vakituisten työntekijöiden lisäksi seurakunnan työhön osallistuu monta kerhonvetäjää: lastenkerho, lastenikonimaalauskerho, nuortenpiiri, miestenpiiri, naistenpiiri, tiistaiseurat, ponomarikerho. Seurakunta panostaa enemmän kerhon vetäjien kouluttamiseen. Vapaaehtoisten rooli seurakunnan rakentamisessa on merkittävä. Seurakunnan hallinto koostuu vapaaehtoisista. Seurakunnan toiminta järjestyy useimmiten vapaaehtoisvoimin. Haasteena on vapaaehtoisten johtaminen, kannustaminen ja motivoiminen. 14