Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan. toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille

Transkriptio

1 Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille

2 Sisällysluettelo Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan... 1 toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Yleistä Seurakunnan toimintaohjelma Miten toimintaohjelma näkyy tekoina Ilomantsin seurakunnan arjessa? Yleinen Seurakuntatyö Praasniekat Kirkkojen toiminta talousarvioesityksessä Aikuistyö Aikuistoimintapiirit Ekumenia Aikuistyön talousarvioesitys Kirkkomusiikki Kirkkomusiikin talousarvioesitys Nuorisotyö ja uskonnonopetus Nuorisotyön talousarvioesitys Diakonia, lähetys ja filantropia Diakonian talousarvioesitys Henkilöstösuunnitelma Henkilöstökulujen talousarvioesitys TALOUS Suomen taloustilanne Seurakunnan talouden suunnittelun lähtökohdat Seurakunnan jäsenmäärä Seurakunnan taloudellinen tilanne Edellisen talousarvion vuoden toteutuminen Talouden tunnusluvut Verotuloarvio Talousarvio Seurakunnan kiinteä omaisuus Yleistä Kiinteistötoimen tulojen ja menojen kehitys v Metsäomaisuus Investoinnit Seurakunnan talouden analyysi Rahoituslaskelma

3 Rahoituslaskelman analyysi Kriittinen piste Seurakunnan talouden tasapainottamisen ohjelma Talouden ja toiminnan sopeutussuunnitelma Kiinteistöjen sopeutusohjelma Tuloslaskelma Talousarvio ja suunnitelmavuodet tileittäin

4 1. Yleistä Seurakunnan on oltava palveleva, kaikille avoin, elävä ja tulevaisuuteen luottava yhteisö. Seurakunnan tulee tukea jäseniään maaseudun murroksessa ja ikääntymisen tuomissa haasteissa. Maahanmuuttajat, paluumuuttajat ja seurakuntaan muualta tulleet tulee aktivoida löytämään oma paikkansa Ilomantsissa ja omassa seurakunnassaan. Seurakunnan toimintakulttuuri on keskusteleva ja avoin. Jokainen luottamushenkilö ja vapaaehtoinen antaa aikaansa, kokemustaan ja tietotaitoaan rakennettaessa seurakuntaa kohti tulevaisuutta. Kaikkien mielipiteitä tarvitaan. Seurakunta toimii yhteistyössä paikallisten toimijoiden ja hiippakunnan vastuunkantajien kanssa. Seurakunnan tapahtumat ja päätökset julkistetaan avoimesti ja laajasti. Ilomantsin ortodoksista seurakuntaa johdetaan synodaalisesti. Synodaalinen johtamiskulttuuri tarkoittaa sitä, että papisto, luottamushenkilöt ja muut vapaaehtoiset kulkevat yhdessä yhteistä tietä kohti päämäärää. Kirkkoherra on seurakunnan johtaja. Seurakunnanvaltuusto edistää seurakunnan hengellistä elämää sekä ohjaa ja arvioi seurakunnan strategisia linjauksia. Kirkkomusiikista ja seurakunnan musiikkikasvatuksesta on vastuussa seurakunnan kanttori. Seurakunnanneuvosto toteuttaa ja arvioi yhdessä kirkkoherran kanssa omaa tehtäväänsä valtuuston laatimien strategisten linjausten mukaisesti. Kiinteistölautakunta hoitaa seurakunnan omaisuutta valtuuston linjauksien ja neuvoston ohjausten mukaisesti. Aikuis- ja nuorisotoimikunnat suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat seurakunnassa tehtävää kasvatus- ja diakoniatyötä. Kirkollishallitus päätti kokouksessaan Ortodoksisesta kirkosta annetun lain 7 :n perusteella, että kirkollishallitus käynnistää yhteistyössä Karjalan hiippakunnan seurakuntien kanssa selvityksen, jonka tavoitteena on kahden seurakunnan muodostaminen Karjalan hiippakuntaan. Itäiseen seurakuntaan kuuluisivat nykyiset Ilomantsin, Joensuun, Nurmeksen sekä Taipaleen seurakunnat ja läntiseen Iisalmen, Jyväskylän, Kuopion, Rautalammin ja Saimaan seurakunnat. Ilomantsin seurakunta omalla toiminnallaan osallistuu aktiivisesti keskusteluun koko kirkon ja erityisesti Karjalan hiippakunnassa tapahtuvaan hallinnon uudistukseen. Tavoitteena on, että seurakunnasta muodostetaan kappeliseurakunta alkaen. Ilomantsin kappeliseurakunnan uudet rajat määrittyvät seurakuntien välisissä neuvotteluissa. Tavoite on karsia päällekkäisyyksiä eli yhdistää seurakuntien talous, kiinteistönhoito ja henkilöstöhallinto isompiin kokonaisuuksiin. Kappeliseurakuntamallilla vahvistetaan paikallista toimintakulttuuria ja identiteettiä. Uuden mallin painopisteet ovat jumalanpalvelukset, kirkkomusiikki, lähetys, sekä diakonia- ja kasvatustyö. Kappeliseurakunta on hallinnollisesti kevyempi kuin nykyinen seurakuntamalli. Kappeliseurakunnista on säädetty ortodoksisen kirkon laissa 9 ja kirkkojärjestyksessä

5 Kappeliseurakunnalla on omat työntekijänsä ja sen asioita hoitaa kappelineuvosto. Pohjois-Karjalan seurakuntien, papiston ja kanttorien yhteistyötä jatketaan ja osallistutaan hiippakunnallisiin sekä valtakunnallisiin kirkollisesti merkittäviin tapahtumiin. Seurakunta suhtautuu avoimesti tapahtumiin, joita ilomantsilaiset yhteisöt järjestävät, ja osallistuu mahdollisuuksiensa mukaan myös eri kansalaisjärjestöjen toimintaan yhteistyökumppanina. 2. Seurakunnan toimintaohjelma Ilomantsin ortodoksinen seurakunta toimii osana Suomen ortodoksista kirkkoa. Toimintaohjelma on syntynyt seurakuntalaisten kanssa yhdessä keskustellen. Sen tehtävä on ohjata toiminnan suunnittelua ja arviointia. Seurakunnan toimintaohjelma on sopusoinnussa kirkon strategian kanssa. TEHTÄVÄ: Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan tehtävä on palvella ihmisiä seurakunnassa ja seurakunnan toimintaympäristössä. VISIO: Ilomantsin ortodoksinen seurakunta on taloudellisesti ja toiminnallisesti itsenäinen, seurakuntalaisten hengellisen hyvinvoinnin koti. ARVOT: Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan toiminnan arvot ovat rakkaus, lähimmäisen palveleminen ja auttaminen, avoimuus, läpinäkyvyys, sekä yhteisöllisyys. Toimintaohjelman kehittämisen painopisteet vuosille ovat: 1. Työntekijöiden ja vapaaehtoisten hyvinvoinnista, motivoinnista ja valmentamisesta huolehtiminen 2. Talouden hoitaminen ja ohjaaminen siten että seurakunnan itsenäinen toiminta mahdollistuu 3. Evankeliumin eteenpäin vieminen 4. Seurakuntalaisten jumalanpalveluselämään osallistumisen aktivoiminen 5. Seurakunnan kehittäminen jokaisen jäsenen hengelliseksi kodiksi 6. Kaikkien seurakuntalaisten aktivoiminen 7. Seurakunnan toimintaympäristön muutoksiin vastaaminen Toimintaohjelman toteuttamisessa Ilomantsin ortodoksinen seurakunta hyödyntää vuoden 2015 Ilomantsin kunnan, Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan ja Ilomantsin ev.lut. seurakunnan innovointi-hankkeen tuloksia ja ideoita nuorisotyössä ja diakoniatyössä. Samalla hyödynnetään seurakunnan syksyn 2015 ja syksyn 2016 diakonia-hankkeiden tuloksia. 5

6 3. Miten toimintaohjelma näkyy tekoina Ilomantsin seurakunnan arjessa? 3.1 Yleinen Seurakuntatyö Jumalanpalveluselämä on seurakuntaelämän keskus. Elian kirkossa pidetään säännölliset palvelukset lauantaisin, sunnuntaisin ja suurina juhlina. Tsasounien praasniekat ovat seurakunnan ja kylien tärkeimpiä tapahtumia. Tsasounissa pidetään palveluksia kesäisin, jouluna ja pääsiäisenä. Keskiviikkoisin toimitetaan jumalanpalveluksia Elian kirkossa. Ennen kappeliseurakunnan muodostamista Ilomantsin pappi ja kanttori toimittavat jumalanpalveluksia Tuupovaaran alueella yhteisestä sopimuksesta Joensuun ortodoksisen seurakunnan kanssa. Vanhainkodilla, palvelukodeilla ja terveyskeskuksessa pidetään jumalanpalveluksia vahvistetun ohjelman mukaan. Papisto toimittaa palveluksia seurakuntalaisten avustamana. Pappi on sielunhoitaja, joka tekee kotikäyntejä ja osallistuu perhejuhliin. Seurakunta järjestää jumalanpalveluksia eri kielillä maahanmuuttajien tarpeet huomioiden. Yleisin suomen kielen jälkeen käytetty jumalanpalveluskieli on kirkkoslaavi. Tarkoituksena on auttaa uusia maahanmuuttajia löytämään paikkansa Ilomantsissa ja tuntemaan Ilomantsin ortodoksinen seurakunta omakseen. Seurakunnan työ on osa maahanmuuttajien kotouttamisohjelmaa. Paluumuuttajille tiedotetaan kirjeellä seurakunnan toiminnasta ja eri toimintamahdollisuuksista. Joulun alla kutsutaan kaikki uudet seurakuntalaiset yhdessä tutustumaan seurakunnan toimintaan Praasniekat Praasniekat ovat seurakunnan keskeisimpiä kirkkojuhlia. Iljan praasniekka on seurakunnan pääkirkon juhla, ja valtakunnallisestikin tunnettu. Seurakunnassa vaalitaan tarkoin myös kyläkappeleiden eli tsasounien praasniekkoja. Tavoitteena on aktivoida Ilomantsin seurakunnan jäseniä osallistumaan kaikkiin seurakunnan praasniekkoihin, sillä niissä on vahva yhteisöllisyyttä korostava ja seurakunnan jäseniä yhteen kokoava henki. Praasniekkoihin kuuluu aina yhteinen ateria. Sen kulut katetaan vapaaehtoisella maksulla Kirkkojen toiminta talousarvioesityksessä Elian kirkon ja tsasounien toiminnan ( ) rahoitusosuus on vuonna 2018 verotuloista 3,3 % ja toimintamenoista 1,7 %. Talousarvioon on varattu seuraaville kolmelle vuodelle n /vuosi. Tilikauden ylijäämä ohjataan kirkon ja tsasounien kiinteistökulujen kattamiseen. 6

7 tulot menot %osuusverotuloista 3,3 % 3,2 % 3,2 % %osuus toimintamenoista 1,7 % 1,7 % 1,7 % 3.2 Aikuistyö Seurakunnan toiminnan tavoitteena on saada sen jäsenet sitoutumaan hengelliseen kasvuun. Aikuistyön tehtävänä on johdattaa seurakunnan jäsenet liturgiseen elämään, ja sitä kautta syventämään tietoutta ortodoksisuudesta. Ortodoksisuutta tuodaan esille myös opetuspuheiden, aikuispiirien ja seurakuntailtojen avulla. Myös lehtikirjoitukset ja saarnat toimivat julistuksen ja opetuksen välikappaleina. Vuosittain järjestetään seurakuntailta, jossa seurakuntalaiset pohtivat seurakunnan toimintamuotoja. Valamon opiston kursseille kehotetaan osallistumaan, sillä se tukee samaa päämäärää. Seurakunta järjestää seurakuntalaisille toukokuussa 2018 matkan Kreikkaan. Suurin osa lähtijöistä on ikonimaalareita. Matka on suunniteltu juuri ikonimaalareiden tarpeita silmälläpitäen. Kirkkomusiikilla on avaintehtävä liturgisen elämän ylläpitämisessä. Maallikkopalvelukset ovat tärkeä aikuistyömuoto, joka aktivoi seurakunnan vapaaehtoisia palvelusten toimittamiseen sekä pääkirkossa että tsasounissa. Nuoriso- ja aikuistoimikunnat järjestävät helmikuussa hiihtoristisaaton Sonkajasta Ilomantsiin kaikenikäisille. Vuonna 2018 hiihtoristisaatto järjestetään yhdessä Ilomantsin ev.lut. seurakunnan kanssa. Yksi seurakunnan tehtävistä on ylläpitää ristisaattoperinnettä, jota on kehitetty Suomessa erityisesti Tuupovaaran ja Ilomantsin alueella Aikuistoimintapiirit Miesten- ja naistenpiirit jatkavat toimintaansa Pekka Jeskanen ja Reijo Palviainen vetävät miestenpiiriä, ja Maire Kärkkäinen naistenpiiriä. Molempien piirien toiminta keskitetään keskiviikkoiltana toimitettavan ehtoopalveluksen yhteyteen. Tiistaiseuratoimintaa on Ilomantsin kirkonkylällä, Mutalahdessa ja Hattuvaarassa. Kokoontumisia järjestetään tarpeen mukaan. Yhteinen tiistaiseurapäivä järjestetään Pokrovana eli Jumalanäidin suojeluksen juhlan (1.10.) yhteydessä Mutalahdessa. Ilomantsin kansalaisopisto järjestää ikonimaalauspiirejä. Seurakunnassa toimii myös seniorien ikonimaalauspiiri. Kirkkotaide ja sen esille tuominen on erottamaton osa seurakunnan toimintaa. Seurakunta tekee tunnetuksi kirkon taidetta eri tavoin. Kirkkomu- 7

8 siikki, tekstiilitaide ja ikonimaalaus ovat seurakunnan elävää liturgista perinnettä. Tiistaiseuran ja piirien vapaaehtoistyö auttaa eri tapahtumien järjestämistä. Vapaaehtoiset ovat myös avainasemassa monissa pienemmissä hankkeissa, jotka vaativat kiinteistöjen kunnostamista. Seurakunta järjestää Ilomantsin kansalaisopiston kanssa kuolemaaiheisen seminaarin tammikuussa Aihetta käsitellään ortodoksisen kirkon, luterilaisen kirkon, terveydenhuollon, itkuvirsien ja kuolema-tutkimuksen näkökulmista Ekumenia Evankeliumi kehottaa kaikkia kristittyjä toimimaan yhdessä eli ekumeenisesti. Ilomantsissa ekumeeninen yhteistyö on satoja vuosia vanhaa. Nykyisin vähemmistökirkolle ekumeeninen ajattelu on erittäin tärkeä toimintamuoto. Ekumeenisia suhteita pidetään yllä sekä paikallisen luterilaisen seurakunnan että helluntaiseurakunnan kanssa. Yhteisiä tilaisuuksia erityisesti Ilomantsin ev. lut. seurakunnan kanssa lisätään. Diakoniatoiminnassa seurakunnat ovat tehneet läheistä yhteistyötä jo vuosien ajan. Yhdessä järjestettyjen työttömien ruokailujen ja ruokatavaroiden jakamisen lisäksi on järjestetty ystävyyspalvelukursseja vuodesta 2015 lähtien. Ilomantsin kansalaisopisto on ollut tärkeä yhteistyökumppani seurakunnille. Turun Martinseurakunnan kanssa tehty ekumeeninen seurakuntaystävyystoiminta sai Vuoden ekumeeninen teko palkinnon syksyllä Suomen Ekumeeninen Neuvosto myönsi palkinnon esimerkillisestä ystävyystyöstä, joka alkoi jo Näkyvänä osoituksena yhteydestä ovat vuosittain tehtävät seurakuntavierailut Ilomantsista Turkuun ja Turusta Iljan praasniekoille Aikuistyön talousarvioesitys Aikuistoiminnan toiminnan (210, 280) rahoitusosuus on vuonna 2018 verotuloista 3,3 % ja toimintamenoista 1,7 %. Talousarvioon on varattu seuraaville kolmelle vuodelle /vuosi Tulot Menot %osuusverotuloista 3,3 % 3,3 % 3,3 % %osuus toimintamenoista 1,7 % 1,8 % 1,7 % 8

9 3.3 Kirkkomusiikki Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan kuoro kantaa nimeä Pyhän Elian kirkon kuoro. Kuoro vastaa kirkkolaulusta kaikissa seurakunnan jumalanpalveluksissa. Toiminnan pääpaino on kirkkovuoden suurissa juhlissa ja seurakunnan praasniekoissa. Erityisesti Herran syntymäjuhlaan, eli jouluun, ja Herran pääsiäiseen liittyvät palvelukset ovat kuoron kannalta huippukohtia. Kuoro tuo silloin juhlalliset säveltervehdykset myös Ilomantsin eri hoitokotien asukkaille. Elian kirkon kuoro osallistuu hyväntekeväisyyskonsertteihin paikkakunnan muiden kuorojen kanssa. Kuoro suunnittelee kuoromatkaa Viron sisarkirkon vieraaksi Meeksiin ja Luhamaalle heinäkuuksi Elian kirkon kuoron ja Taipaleen ortodoksisen kuoron yhteistyö jatkuu. Kuoroyhteistyö painottuu jatkossakin laulajien kouluttamiseen. Yhteisiä laululeirejä on pidetty syksyisin ja keväisin. Sävelhartauksia on aiempina vuosina pidetty vuorovuosina molemmissa seurakunnissa palmusunnuntaisin. Tulevina vuosina ortodoksiset joululaulut muodostavat yhteisen konsertin ohjelmiston. Kirkkokuoron toimintaan kuuluu myös valtakunnallisiin kirkkolaulutapahtumiin (Kirkkopäivät, Kirkkolaulupäivät)osallistuminen silloin kun niitä järjestetään. Ilomantsissa toimii talvisaikaan vuoroviikoin kirkkolaulupiiri. Se ei harjoittele esiintymistarkoituksessa vaan on kuoroa vapaamuotoisempi ryhmä, johon voivat tulla kaikki kirkkolaulusta kiinnostuneet. Piirissä lauletaan yksiäänisesti ja harjoitellaan kirkkolaulun perusasioita, sekä tehdään pieniä laulumatkoja. Kirkkolaulupiiriläisten kanssa jatketaan maallikkopalvelusten toimittamista seurakunnan eri pyhäköissä. Kanttori tekee myös yhteistyötä ortodoksisen uskonnonopettajan kanssa, ja käy oppitunneilla peruskoulussa ja lukiossa Kirkkomusiikin talousarvioesitys Kirkkomusiikin toiminta (220) rahoitusosuus on vuonna 2018 verotuloista 1,2 % ja toimintakuluista 0,6 %. Talousarvioon on varattu vuodelle ja / v. vuosille 2019 ja Vuoden 2018 menoihin on varaus avustuksesta kirkkokuorolle mahdollisesta matkasta Meeksin ja Luhamaan seurakuntiin Viroon. Kirkkomusiikin henkilöstökulut on ilmoitettu erikseen henkilökunnan osiossa Tulot Menot %osuusverotuloista 1,2 % 1 % 1 % %osuus toimintamenoista 0,6 % 0,5 % 0,5 % 9

10 3.4 Nuorisotyö ja uskonnonopetus Lapsi- ja nuorisotyön vastuualueet on jaettu kirkkoherran ja kanttorin kesken. Lapsityöstä huolehtii kanttori ja nuorisotyöstä kirkkoherra. Viikoittain kokoontuviin lastenkerhoihin kuuluvat Anu Koivuniemen pitämä ikonimaalauspiiri. Nuortenpiiri etsi uutta toimintamuotoa. Maire Kärkkäinen ja Eija Pulkkinen pitävät joka toinen sunnuntai alle kouluikäisten sinapinsiemenkerhoa. Perhekerhon toiminta aktivoidaan uudestaan. Teuvo Martiskainen pitää mahdollisuuksien mukaan ponomarikerhoa. Tavoite on saada jatkuvuutta lapsi- ja nuorisotyöhön. Lisää ohjaajia lapsi- ja nuorisotyöhön etsitään ja rekrytoidaan, sekä koulutetaan mahdollisuuksien mukaan. Tällä yritetään välttää pitkään mukana olevien ihmisten kuormittamista liikaa. Kristinoppikoulu järjestetään Sikrenvaarassa Joensuun ort. seurakunnan kanssa kesäkuussa, ja siihen valmistaudutaan kevättalvella. Tämän lisäksi osallistumme Joensuun seurakunnan syyslomalla, hiihtolomalla ja kesällä järjestettäviin lastenleireihin. Heinäkuussa järjestetään Sonkajassa MLL:n kanssa perhepäivä. Nuorisotyötä tehdään yhdessä P-K:n seurakuntien ja ONL:n kanssa. Seurakunta mahdollistaa kerhonvetäjien koulutuksen. Uskonnonopetus on kuntien tehtävänä, mutta uskonnonopettajien tukeminen on erityisen tärkeätä opetuksen laadun ja opettajien pysyvyyden sekä pätevyyden kannalta. Seurakunnan pappi ja kanttori vierailevat päiväkodissa, kouluissa ja pitävät koulunavauksen ala- ja yläkouluissa sekä lukiossa. Yhteistyötä eri koulujen kanssa jatketaan ja syvennetään. Kanttorin ammattitaitoa hyödynnetään koulun musiikki- ja laulunopetuksessa. Kehitetään erilaisia yhteistyömuotoja kunnan ja ev.lut. seurakunnan nuorisotyön toimijoiden kanssa Nuorisotyön talousarvioesitys Nuorisotyön toiminnan (230) rahoitusosuus on vuonna 2018 verotuloista 2,4 % ja toimintamenoista 1,3 %. Talousarvioon on varattu vuodelle Tulot Menot %osuusverotuloista 2,4 % 1,9 % 2,2 % %osuus toimintamenoista 1,3 % 1,1 % 1,1 % 10

11 3.5 Diakonia, lähetys ja filantropia Diakoniatyö toimii heikkojen ja apua tarvitsevien ihmisten hyväksi. Diakoniatyön tavoite on juurruttaa lähimmäisen palveleminen jumalanpalveluselämän luonnolliseksi jatkeeksi. Osana diakoniatyötä on ystäväpalvelujärjestelmä jota kehitetään seurakunnassa yhteistyössä Ilomantsin kunnan ja ev.lut. seurakunnan kanssa. Seurakunta järjestää kerran syksyllä ja keväällä työttömien ruokailut yhteistyössä Marttaliiton kanssa. Myös talousarviossa tuetaan diakoniaa ja lähetystä. Diakoniassa pikkuavustusten lisäksi annetaan tukea katastrofiapuna ja muuna kokonaisvaltaisena apuna Filantropia-järjestön kautta. Myös ruoka-avun jakamista jatketaan diakonisena avustusmuotona. Seurakunta tekee yhteistyötä Ilomantsin S-Marketin ja K-Market Ilomantsin kanssa ruoan jaossa. Mahdollisuuksien mukaan S-Market lahjoittaa seurakunnalle ruoat, joita ei voi enää myydä. Tämä ruuan seurakunta voi jakaa tarvitsijoille, sekä käyttää työttömien ruokailuissa. K-Marketin lahjoitukset ruokakassien jakamisesta vähävaraisille on ollut merkittävää. Uutena diakoniatyömuotona on tullut Ilomantsiin sijoitettujen kiintiöpakolaisten tukeminen. Heidän toimeentulonsa on yhteiskunnan vastuulla, mutta vapaaehtoisten tuki on ensi sijaisen tärkeää syyrialaisperheille. Ortodoksinen seurakunta on aktiivisesti mukana perheiden kotouttamisessa. Kehitetään erilaisia yhteistyömuotoja vanhustyöhön ja työhön yksinäisten ja syrjäytyneiden kanssa yhdessä kunnan ja ev.lut. seurakunnan kanssa Diakonian talousarvioesitys Diakonian ja lähetyksen toiminnan ( ) rahoitusosuus on vuonna 2018 verotuloista 0,5 % ja toimintakuluista 0,3 %. Talousarvioon on varattu seuraaville kolmelle vuosille /vuosi tulot menot %osuusverotuloista 0,5 % 0,5 % 0,5 % %osuus toimintamenoista 0,3 % 0,3 % 0,3 % 4. Henkilöstösuunnitelma Ilomantsin seurakunnalla on kolme vakituista työntekijää: pappi, kanttori ja kanslisti. Kaikkien työntekijöiden roolit seurakunnan toiminnan ja perustehtä- 11

12 vän toteuttamisessa ovat tärkeitä. Kanslistin työ vapauttaa papin ja kanttorin työajan perustehtäviin. Kaikkien työntekijöiden tehtävät arvioidaan vuoden 2018 aikana samalla kun seurakunnat keskustelevat ja sopivat uuden seurakunnan ja kappeliseurakunnan muodostamisesta. Sijaisuuksien hoitamisessa seurakuntaa auttavat pääsääntöisesti eläkkeellä oleva papisto, kanttori-opiskelijat, juuri valmistuneet kanttorit ja juuri vihityt papit. Seurakunnan työntekijät osallistuvat keskusteluihin ja valmennukseen, kun uusia seurakuntia muodostetaan Karjalan hiippakunnassa. Seurakunnan hallinto paneutuu työntekijöiden ja kerhon vetäjien kouluttamiseen. Vakituisten työntekijöiden lisäksi seurakunnan työhön osallistuu monta kerhonvetäjää. Näitä ovat lastenkerho, lasten ikonimaalauskerho, nuortenpiiri, miestenpiiri, naistenpiiri, tiistaiseurat ja ponomarikerho. Vapaaehtoisten panos seurakunnan rakentamisessa on erittäin merkittävä. Seurakunnan hallinto koostuu vapaaehtoisista. Seurakunnan toiminta lepää pitkälti vapaaehtoisten varassa. Haasteena on vapaaehtoisten johtaminen, kannustaminen ja motivoiminen. 4.1 Henkilöstökulujen talousarvioesitys Suurin kiinteä kustannus talousarviossa on vakituisten työntekijöiden palkkakulut. Kaikkien henkilöstökulujen (170, 210, 230, 280, 401, 403) osuus talousarviossa on vuonna 2018 verotuloista 78 % ja toimintakuluista 42 %. Henkilöstökulujen kasvu tulevana kautena johtuu kokemuslisistä palkkakustannuksiin. Henkilökulujen nousu on noin 3 % vuodesta 2015 vuoteen Sama prosenttikorotus on vuonna Vuonna 2020 korotus on noin 1 %. Henkilöstökulujen kehitys vaikuttaa seurakunnan talouden kehitykseen vakituiset Muut palkat YHTEENSÄ %osuusverotuloista 77 % 71 % 78 % 80 % 81 % %osuus toimintamenoista 37 % 37 % 41 % 43 % 41 % 12

13 5. TALOUS 5.1 Suomen taloustilanne Suomen Valtiovarainministeriön syksyn 2017 talouskatsauksessa ilmoittaa että Suomen talous on nopeassa kasvuvaiheessa. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa v selvästi nopeammin kuin viime vuonna, minkä jälkeen kasvuvauhti hidastuu kahden prosentin tuntumaan. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa v edelleen vahvasti aiempiin vuosiin verrattuna, tosin hieman hidastuen kuluvan vuoden kasvusta. Hidastuva kasvu johtuu pitkälti yksityisestä kulutuskysynnästä, sillä ostovoiman kasvu jää tätä vuotta hitaammaksi. Inflaation nopeutuminen heikentää palkansaajien ostovoimaa, vaikka samalla työllisyyden paraneminen tukeekin sitä. Kotimainen inflaatio kiihtyy ensi vuonna ja laajemmin eri hyödykeryhmissä kuin v Eniten hinnat tulevat nousemaan palveluissa. Hintojen nousua kiihdyttää myös alhaisen korkotason nouseminen. Hintatason nousua hidastavat vahvistuva Yhdysvaltain dollari ja maltillisena pysyvä öljyn hinta. Bruttokansantuotteen kohtuullinen kasvu parantaa työllisyyttä, tosin työttömien määrä laskee silti hitaasti. Vuonna 2018 työllisyysaste nousee n. 70 prosenttiin ja työttömyysaste puolestaan laskee n. 8 prosenttiin. Työllisyyden suotuisamman kehityksen esteinä ovat erilaiset alueelliset ja ammatilliset yhteensopivuusongelmat. Viennin kasvuvauhti jatkuu hyvänä ennustejakson loppuun asti. Markkinaosuuksien menetys lakkaa ja vienti kasvaa tasaisesti maailmankaupan kasvun vetämänä. Viennin kasvu tulee jatkossakin pääosin tavaraviennistä, mikä kasvattaa myös tuotantopanosten tuontia. Uusien tilauksien määrät ja korkea luottamus kertovat hyvistä vientinäkymistä. Maailmantalouden ja -kaupan kasvunäkymät ovat parantuneet viimeaikoina. Kehittyneiden talouksien sekä Yhdysvaltojen myönteinen kehitys jatkuvat ja euroalueen merkitys tulee korostumaan jatkossa. Euroalueen talouskasvu kiihtyy reiluun pariin prosenttiin ensi vuonna. Suomen julkista taloutta ovat vahvistaneet hallituksen päättämät sopeutustoimet ja viime vuonna virinnyt talouskasvu. Myönteisestä kehityksestä huolimatta julkinen talous jää edelleen alijäämäiseksi vuosikymmenen loppuun saakka. Väestön ikääntymisestä johtuen rahoitusaseman tulisi olla ensi vuosikymmenen alussa selvästi ylijäämäinen. 1 Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan palkanmuodostuksen seurantaraportissa selvitetään ansioiden, hintojen ja ostovoiman sekä kilpailukyvyn kehitystä ja kehitysnäkymiä. Toimikunta hyödyntää arvioissaan valtiovarainministeriön suhdanne-ennustetta, joka on julkaistu VM:n kansantalous

14 osaston. Työryhmän mukaan vuonna 2016 ansiot nousivat 1,1 % ja kuluttajahinnat nousivat 0,4 %. Palkansaajien yhteenlasketun ostovoiman muutos vuonna 2016 oli 1,5 %. Vuonna 2017 ostovoiman kehitys hidastuu ja v ostovoiman arvioidaan heikentyvän hieman inflaation nopeutuessa ja työntekijän sosiaaliturvamaksujen noustessa. Suomen koko talouden yksikkötyökustannusten kasvu jää ennustejakson aikana euroalueen kehitystä hitaammaksi. Kesäkuussa 2016 allekirjoitetusta kilpailukykysopimuksesta ja odotettua nopeammasta tuottavuuden kasvusta johtuen Suomen kustannuskilpailukyky vahvistuu suhteessa muuhun euroalueeseen Seurakunnan talouden suunnittelun lähtökohdat Seurakunnan talouden hoidossa on noudatettava hyvän talouden hoidon periaatteita (KJ 111). Seurakunnan tuloja saa käyttää ainoastaan seurakunnan tehtävien toteuttamiseen (OrtL 79 ). Talousarvioon on otettava ne tulot, jotka ovat kyseiselle vuodelle odotettavissa. Talousarvioon on otettava ne menot, jotka jo tehtyjen päätösten mukaan on seuraavan vuoden kuluessa suoritettava (KJ112). Seurakunnan keskeinen periaate on tulojen ja menojen tasapaino. Seurakunnan hallinnon perimmäinen tehtävä on luoda henkiset ja aineelliset edellytykset jumalanpalveluselämälle, pastoraaliselle työlle ja muulle kirkolliselle toiminnalle. Seurakunnan alueelta ulospäin suuntautuva muuttoliike, työttömyys ja väestön ikärakenne pienentävät hitaasti verotuloja. Talousarvio laaditaan niin, että seurakunnan tulot kattavat seurakunnan menot. Seurakuntahallinto suunnittelee ja päättää seurakunnan kiinteistöjen käytöstä niin, että seurakunnan jäsenmäärä ja seurakunnan toiminta ovat tasapainossa kiinteistömassan kanssa. Seurakuntahallinnon laatima kiinteistöstrategia ja viisivuotinen investointisuunnitelma ohjaavat talouden suunnittelua pitkällä aikavälillä. Talousarviota seurataan neljästi vuodessa. Kirkkoherra esittele sen hetkisen talousarviotilanteen kokouksessa valtuustolle/neuvostolle, sekä kassavirta arvion loppuvuodelle. Seurakunnan tasapainoisella taloudenhoidolla tuetaan seurakunnan ydintoimintoja. Vapaaehtoistyöllä voidaan helpottaa kirkkoherran ja kanttorin työn keskittämistä seurakuntalaisten hengelliseen palvelemiseen. Kaikki muut talouden päämäärät ovat toissijaisia. Luottamushenkilöille annetaan seurakunnan hallintoon kuuluvaa koulutusta ja opastusta. Järjestetään kerran vuodessa tilaisuus nimeltä hallinnollinen palaute, jossa luottamushenkilöt pohtivat seurakunnan nykytilannetta, tulevaisuutta ja haasteita. 2 ( Talousnäkymät ja palkanmuodostus, kesäkuu 2017) 14

15 5.3 Seurakunnan jäsenmäärä Seurakunnan jäsenmäärän vähennys on aikajaksolla ollut -6,6 %. Seurakunnan jäsenkehityksen laskusuunta perustuu seurakunnan ikäjakaumaan. Kuva 1 Läsnä olevan jäsenmäärä kehitys v Kuva 2 Seurakuntalaisten ikäjakauma Seurakunnan toiminnassa on otettava jatkuvasti huomioon väestörakenteen muutos. 15

16 6. Seurakunnan taloudellinen tilanne Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan nykytalouden tilanne ei takaa seurakunnan toiminnan taloudellisia edellytyksiä. Toisaalta vaikka seurakunnan talouden tilanne on heikko, seurakunnan toiminta on rikasta vapaaehtoisten aktiivisuuden myötä. Vapaaehtoisten työn taloudellista mittaria ei ole olemassa. 6.1 Edellisen talousarvion vuoden toteutuminen Seurakunnan tilikauden vuosikate muodostui ,75 ylijäämäiseksi. Seurakunnan talousarvio muodostui ,86 alijäämäiseksi. Seurakunnan valtuuston päätöksen mukaan tilikauden ylijäämä siirrettiin edellisten tilikausien yli- ja alijäämätilille. Keskusrahastosta vuonna 2016 seurakunta oli saanut toimintaavustusta. Vakuutukset olivat LähiTapiola Itä Keskinäinen Vakuutusyhtiössä (kiinteistöt) ja LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiössä (tapaturma- ym. lakisääteiset). Vakuutusmaksuja on maksettu 6.814,29. Vuonna 2016 seurakunta teki päätöksen siirtää toimintansa vanhaan pappilaan alkaen. Seurakunta vuokrasi Ilomantsin kunnalle seurakunnan käytössä olleet seurakuntatalon tilat. Seurakunnan toiminnan siirtäminen pappilaan mahdollistaa toiminnan keskittämisen Profeetta Elian kirkon ympäristöön. Pappilan päärakennuksen tilat palvelevat hyvin seurakuntalaisia. Tilat ovat pienemmät kuin nykyisen seurakuntatalon, mutta sopeutettuna seurakunnan nykyiseen jäsenmäärään riittävät. Kuva 3 Vuoden 2016 tulojen jako 16

17 Kuva 4 Vuoden 2016 menojen jako Seurakunnan tuloslaskelman kriittisen pisteen mukaan seurakunta olisi tarvinnut noin lisää tuloja jotta kiinteät kustannukset saadaan katetuksi. Toisaalta seurakunnan toiminnan kriittinen piste, joka tarkoittaa osallistuvuutta ja vapaaehtoisuutta, on plussan puolella. Seurakunnan talouden kehitykselle vaikuttavat negatiivisesti seurakunnan jäsenkato, verotulojen kehitys, palkkojen kehitys ja kiinteistöjen ylläpitokulut. Seurakunta sopeuttaa toimintansa lyhyellä aikavälillä saatuihin tuloihin. 6.2 Talouden tunnusluvut Vuosi Verotulojen rahoitusvar. omavaraisuusaste% suhteellinen velkaantuneisuus% kehitys (1,90%) /jäsen ,6 % 388,15 94,7 % 11,7 % ,86 % 485,00 95,7 % 9,3 % ,08 % 495,65 95,7 % 10,2 % ,16 % 498,84 95,3 % 10 % Vuosi TA ali-ylijäämä ed. ali-, ylijäämä Lyhyt vpo pitkä vpo , , , , Verotuloarvio Verotulot ovat resurssi, jonka mukaan seurakunnan pitää kattaa perustoimintansa. Verokertymä on pysynyt molemmin puolin. Seurakunnanvaltuusto päätti nostaa tuloveroprosentin 1,90 %:sta 2 %:iin vuodesta 2017 alkaen. 17

18 Vuonna 2016 verotulot laskivat suurimmassa osassa ortodoksisia seurakuntia. Elokuun 2017 julkaistujen tietojen mukaan verotulojen lasku jatkui myös vuonna Jäsenmäärän laskun ja yleisen verotulojen kehityksen myötä korjattiin verotulojen ennustekertymää alaspäin Paikkakunnan pieni tulotaso vaikuttaa suoranaisesti veropohjan kehittymiseen. Veropohja määräytyy samasta kuin kunnan verotulojen pohja. Kuva 5 Verokertymä ja verotuloarvio vuosista Veroprosentista riippumatta, seurakunnan verokertymä on pienempi, kun vertaillaan Ilomantsia muihin ortodoksisen kirkon saman jäsenmäärän seurakuntiin. Verokertymäero seurakuntien välillä paljastaa seurakuntien taloudellisen eriarvoisuuden. 8. Talousarvio Kuva 6 Vuoden 2016 seurakuntien verokertymävertailu Vuosien talousarviot ovat hyvin haastelliset. Kaikki seuraavat kolme vuotta ovat alijäämäisiä. Vuonna , vuonna ja vuonna Jos seurakunta toteuttaa suunnitellut investoinnit alijäämä on v , ja v

19 Kuva 7 Tilinpäätösten kehitys ja TA Toimintamenot talousarviovuosille on isommat verrattuna aikaisempien tilikausien toimintakuluhin. Syy erotukseen on, että vuosille on suunniteltu huoltokorjaukset seurakunnan kiinteistöihin. Myös henkilöstökulut nousevat. Kuva 8 Toimintakulut vv ja suunnitteluvuodet

20 Suuret menokohdat talousarviossa ovat kiinteistöhoito, palkat ja keskusrahastomaksut. Kuva 9 Henkilöstö- ja kiinteistökulujen ja keskusrahastomaksujen kehitys suhteessa toimintamenoihin Kuva 10 Menot / Talousarviovuodet Käytännön seurakuntatyön taloudellisena perustana ovat seurakunnan saamat verotulot, pääomatulot ja avustukset. Pääomatuloilla tarkoitetaan metsän myynnistä sekä tilavuokrista saatavia tuloja. 20

21 Kuva 11 Verotulot ja pääomatulot 9. Seurakunnan kiinteä omaisuus 9.1 Yleistä Ilomantsin seurakunnan kiinteistöt ovat: viisi pyhäkköä, seurakuntatalo, pappila, sekä 3 ulkorakennusta, aitta ja ulkosauna (yhteensä 12 rakennusta). Parppeinvaaran tsasounan omistaa Kalevanpirtti Oy. Seurakunnan kiinteistöstrategia ohjaa seurakunnan hallinnon päätöksentekoa. 9.2 Kiinteistötoimen tulojen ja menojen kehitys v Seurakunnan kiinteistökulujen kehitys vuosina on negatiivinen kuten alla olevassa kaaviossa nähdään. Kiinteistökulut ovat suuremmat kuin kiinteistötulot. Poikkeus ovat vuodet 2013 ja 2016, jolloin metsätulot vaikuttivat merkittävästi lopputulokseen. Menoihin sisältyvät Elian kirkon ja Hattuvaaran palkkamenot. 21

22 Kuva 12 Kiinteistötulot ja menot kiinteistötulot kiinteistömenot %osuusverotuloista 55,5 % 43,8 % 61,5 % %osuus toimintamenoista 29,35 % 23,7 % 30,6 % Seurakunnan vuokratulot tulevat Mantsintiellä sijaitsevien liikehuoneistojen vuokraamisesta. Sakraalikiinteistöistä tulevat tulot syntyvät pyhäkön ympärillä tapahtuvasta toiminnasta. Kiinteistötulot eivät sisällä sakraalikiinteistöjen toimintatuottoja. Sakraalikiinteistöiden tuloja ovat ortodoksisen kirkon kirkollishallituksen ja ulkopuolisten yritysten korjaus- ja restaurointiavustuksia. Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 0,6 prosenttia vuoden 2017 toisella neljänneksellä vuoden 2016 vastaavasta ajanjaksosta. 3 Seurakunnan kiinteistöjen ylläpitokustannuksia ei tulevaisuudessa pystytä alentamaan muulla tavalla kuin tiloja vähentämällä tai kehittämällä liiketaloudellisesti. 9.3 Metsäomaisuus Metsäpinta-ala on 191,5 ha. Metsäkiinteistöistä saadut tulot pitäisi pääsääntöisesti käyttää rakennuskiinteistöjen kunnon ylläpitämiseen. Tornator Oy on seurakunnan metsänhoidon palvelujen toimittaja kaudelle Tornator Oy hoitaa metsät ympäristöä kunnioittaen. Metsäsuunnitelman ( ) mukaan seuraavien kolmen vuoden aikana tehdään tarvittavat harvennushakkuut ja uudistushakkuut ja myös

23 tarvittavat taimikkohoidot. Metsätuotot kattavat kolmen vuoden tarvittavat metsähoidon maksut. Kuva 13 Metsähoidon tulot ja menot vuosille Investoinnit Kiinteistölautakunta on päivittänyt investointisuunnitelmansa vuosille Kuva 14 Investoinnit Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan investoinnit seuraavien kolmen vuoden aikana kohdistuvat Elian kirkkoon ja seurakuntakeskus Eliaan. Ilomantsin seurakunnan tulorahoitus ei riitä rahoittamaan suunniteltuja investointeja. Seurakunta rahoittaa investoinnit säästöillä joita on kertynyt kiinteistömyynneistä. Seuraavien kolmen vuoden huoltokorjaukset seurakuntakeskus Eliassa, Elian 23

24 kirkossa, Hattuvaaran tsasounassa, Mantsintiellä sijaitsevassa liikehuoneistoissa ja Pötönkankaan hautausmaalla nostavat suunnitteluvuosien alijäämää. Kuva 15 Huoltokorjaukset 10. Seurakunnan talouden analyysi Seurakunnan tuloslaskelman ja rahoituslaskelman analyysi auttaa talouden suunnittelussa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Kriittinen piste osoittaa määrärahan, joka tarvitaan seurakunnan toiminnan kattamiseen. Taseen tunnusluvut paljastavat seurakunnan varallisuuden rakenteen ja likviditeetin tason. 24

25 10.1 Rahoituslaskelma Rahoituslaskelman analyysi Srk:n toiminnan kassavirta% 6,3 % 12,4 % -18,2 % -6,2 % - 26,9 % Investointien tulorahoitus % 44 % 29,9 % -52,8 % -15,2 % Seurakunnan kassavirta ei riitä rahoittamaan seurakunnan toiminnan kuluja eikä investointeja. Investointeihin pitää hakea avustuksia kirkollishallituksesta ja tehdä ylimääräisiä puukauppoja. Avustusten hakeminen ja ylimääräisen metsäomaisuuden myynti eivät kuitenkaan ole pitkän aikavälin ratkaisu Kriittinen piste Seurakunnan kriittinen piste on se määräraha, joka tarvitaan seurakunnan toiminnan (kiinteät kustannukset) kattamiseen. Seurakunnan toiminnan kiin- 25

26 teät kustannukset ovat: 3 vakituisten työntekijöiden palkat, kiinteistöhoitokulut, palvelujen ostot, jumalanpalvelustarvikkeet, keskusrahastomaksut ja verot toimintatuotot metsätuotot verotulot tuotot mutu , , toimintakate toimintakate % 92,30 93,63 92,00 % 92,94 % 92,36 % Toimintamenot KIKU , TUOTOT KRIITTINEN PISTE tuloksen tarve Seurakunnan talouden tasapainottamisen ohjelma Seurakunnan hallinto päätöksillään sopeuttaa seuraavan kolmen vuoden aikana seurakunnan taloutta kahdella eri ohjelmalla: 1. talous ja toiminta ja 2. kiinteistö Talouden ja toiminnan sopeutussuunnitelma A. Seurakunta osallistuu Karjalan hiippakunnan seurakuntien yhteisiin neuvotteluihin kahden seurakunnan muodostamisesta. Tavoite on että Ilomantsin ortodoksinen seurakunnasta muodostetaan kappeliseurakunta, jonka rajat sovitaan uuden seurakunnan muodostamisen yhteydessä. B. Seurakunnan henkilökunnan osaamista käytetään koko kirkon palvelemiseksi (taloushallinto, kreikan kielitaito). C. Kaikkien työntekijöiden tehtävät arvioidaan vuoden 2018 aikana samalla kun seurakunnat päättävät uusien seurakuntien muodostamisesta. D. Seurakunta anoo jatkossakin kirkon taloudellista avustusta, koska Ilomantsin ortodoksinen seurakunta kantaa vastuuta historiallisesti arvokkaasta kokonaisuudesta, johon kuuluu Pyhän Profeetta Elian kirkko, pappila pihapiireineen ja Kokonniemen kalmisto Kiinteistöjen sopeutusohjelma A. Seurakunnanneuvosto jatkaa neuvotteluja Martiskaisten sukuseuran kanssa Huhuksen tsasounan siirtämisestä sukuseuran omistukseen vuoteen 2020 mennessä. Seurakunta omistaa rukoushuoneen ikonit ja muu sakraaliesineistöt. Seurakunta vakuuttaa kiinteistössä olevat sakraaliesineistöt. 26

27 B. Seurakunta hoitaa metsämaat yhteistyössä valitun toimijan kanssa. Myynnistä saatavat tulot tulisi rahastoida seurakunnan kiinteistöjen investointitilille. C. Investointitiliä käytetään ensisijaisesti seurakunnan kiinteistötoimen tarpeiden hoitamiseen. Vuonna 2018 seurakunnanneuvosto voi käyttää varoja toimintamenojen kattamiseksi ja seurakunnanneuvosto antaa seurakunnanvaltuustolle selvityksen investointitilin käytöstä. 27

28 12. Tuloslaskelma 13. Talousarvio ja suunnitelmavuodet tileittäin Tilinp. Ed.budj Budj. TS2 TS SEURAKUNNAN VALTUUSTO 4000 Toimintakulut Toimintakate Vuosikate

29 6795 Tilikauden Tulos Tilikauden Ylijäämä/Alijäämä TILINTARKASTUS 4000 Toimintakulut Toimintakate Vuosikate Tilikauden Tulos Tilikauden Ylijäämä/Alijäämä SEURAKUNNAN NEUVOSTO 4000 Toimintakulut Toimintakate Vuosikate Tilikauden Tulos Tilikauden Ylijäämä/Alijäämä KIRKKOHERRANVIRASTO 4000 Toimintakulut Toimintakate Vuosikate Tilikauden Tulos Tilikauden Ylijäämä/Alijäämä MUU YLEISHALLINTO 4000 Toimintakulut Toimintakate Vuosikate Tilikauden Tulos Tilikauden Ylijäämä/Alijäämä YLEISHALLINTO 4000 Toimintakulut Toimintakate Vuosikate Tilikauden Tulos Tilikauden Ylijäämä/Alijäämä Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Vuosikate Tilikauden Tulos Tilikauden Ylijäämä/Alijäämä KIRKKOMUSIIKKI 3000 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Vuosikate Tilikauden Tulos Tilikauden Ylijäämä/Alijäämä NUORISOTYÖ 3000 Toimintatuotot Toimintakulut

30 4995 Toimintakate Vuosikate Tilikauden Tulos Tilikauden Ylijäämä/Alijäämä DIAKONIATYÖ 3000 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Vuosikate Tilikauden Tulos Tilikauden Ylijäämä/Alijäämä LÄHETYSTOIMINTA 4000 Toimintakulut Toimintakate Vuosikate Tilikauden Tulos Tilikauden Ylijäämä/Alijäämä MUU SEURAKUNTATYÖ 3000 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Vuosikate Tilikauden Tulos Tilikauden Ylijäämä/Alijäämä YLEINEN SEURAKUNTATYÖ 3000 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Vuosikate Tilikauden Tulos Tilikauden Ylijäämä/Alijäämä ELIAN KIRKKO 3000 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Vuosikate Tilikauden Tulos Tilikauden Ylijäämä/Alijäämä SONKAJAN TSASOUNA 3000 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Vuosikate Tilikauden Tulos Tilikauden Ylijäämä/Alijäämä HATTUVAARAN TSASOUNA 3000 Toimintatuotot Toimintakulut

31 4995 Toimintakate Vuosikate Tilikauden Tulos Tilikauden Ylijäämä/Alijäämä HUHUKSEN RUKOUSHUONE 3000 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Vuosikate Tilikauden Tulos Tilikauden Ylijäämä/Alijäämä MUTALAHDEN RUKOUSHUONE 3000 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Vuosikate Tilikauden Tulos Tilikauden Ylijäämä/Alijäämä PARPPEINVAARAN TSASOUNA 3000 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Vuosikate Tilikauden Tulos Tilikauden Ylijäämä/Alijäämä KIRKKOJEN TOIMINTA 3000 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Vuosikate Tilikauden Tulos Tilikauden Ylijäämä/Alijäämä ELIAN KIRKKO 4000 Toimintakulut Toimintakate Vuosikate Tilikauden Tulos Tilikauden Ylijäämä/Alijäämä HATTUVAARAN TSASOUNA 4000 Toimintakulut Toimintakate Vuosikate Tilikauden Tulos Tilikauden Ylijäämä/Alijäämä HUHUKSEN RUKOUSHUONE 4000 Toimintakulut Toimintakate Vuosikate

32 6795 Tilikauden Tulos Tilikauden Ylijäämä/Alijäämä MUTALAHDEN RUKOUSHUONE 4000 Toimintakulut Toimintakate Vuosikate Tilikauden Tulos Tilikauden Ylijäämä/Alijäämä PARPPEINVAARAN TSASOUNA 4000 Toimintakulut Toimintakate Vuosikate Tilikauden Tulos Tilikauden Ylijäämä/Alijäämä SONKAJAN TSASOUNA 4000 Toimintakulut Toimintakate Vuosikate Tilikauden Tulos Tilikauden Ylijäämä/Alijäämä KIINTEISTÖTOIMI YLEENSÄ 3000 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Vuosikate Tilikauden Tulos Tilikauden Ylijäämä/Alijäämä SEURAKUNTAKESKUS ELIA 3000 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Vuosikate Tilikauden Tulos Tilikauden Ylijäämä/Alijäämä LIIKEHUONEISTO MANTSINTIE Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Vuosikate Tilikauden Tulos Tilikauden Ylijäämä/Alijäämä KIINTEISTÖJEN HOITO 3000 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Vuosikate Tilikauden Tulos Tilikauden Ylijäämä/Alijäämä

33 510 ILOMANTSIN HAUTAUSMAA 3000 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Vuosikate Tilikauden Tulos Tilikauden Ylijäämä/Alijäämä MUUT HAUTAUSMAAT 4000 Toimintakulut Toimintakate Vuosikate Tilikauden Tulos Tilikauden Ylijäämä/Alijäämä HAUTAUSMAAT 3000 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Vuosikate Tilikauden Tulos Tilikauden Ylijäämä/Alijäämä TULOSLASKELMAOSA 4995 Toimintakate Verotulot Keskusrahastomaksut Toiminta-Avustukset Rahoitustuotot Ja -Kulut Vuosikate Poistot Ja Arvonalentumiset Tilikauden Tulos Tilikauden Ylijäämä/Alijäämä ILOMANTSIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA 3000 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Keskusrahastomaksut Toiminta-Avustukset Rahoitustuotot Ja -Kulut Vuosikate Poistot Ja Arvonalentumiset Tilikauden Tulos Tilikauden Ylijäämä/Alijäämä