Miehittämättömän ilma-aluksen ja lennokin lennättäminen OPS M1-XX

Transkriptio

1 Miehittämättömän ilma-aluksen ja lennokin lennättäminen OPS M1-XX Määräyksen tausta ja säädösperusta antaa ilmailulain (864/2014) 57 ja 70 :ssä tarkoitetut määräykset miehittämättömien ilma-alusten käyttämisestä lentotyöhön. Lisäksi asetetaan tiettyjä vaatimuksia lennokkitoiminnalle. Yhteiseurooppalaisia sääntöjä miehittämättömien ilma-alusten käytöstä ei vielä ole. Kansainvälinen standardi on kuitenkin jo olemassa: Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 2 (ICAO Annex 2, Rules of the Air [Lentosäännöt]) sovellettavaksi tullut alaliite 4. Tämän standardimuutoksen johdosta Euroopan unionissa valmistellaan muutoksia yhteisiin eurooppalaisiin lentosääntöihin (Standardised European Rules of the Air, SERA). Miehittämättömiä ilma-aluksia koskeva kansainvälinen säädöstyö on käynnissä EU:n ja ICAOn lisäksi muun muassa kansainvälisessä JARUS-työryhmässä (Joint Authorities for Rulemaking on Unmanned Systems). Suomi osallistuu aktiivisesti kansainväliseen kehitystyöhön. Yleiset määräykset lentotyöstä on annettu ilmailumääräyksellä OPS M1-23 Lentotyö ( ). Koska teknologia kehittyy nopeasti ja ehdotuksia käyttösäännöiksi luodaan jatkuvasti kansainvälisenä yhteistyönä, katsoo, että miehittämättömien ilma-alusten käytöstä on tarkoituksenmukaisempaa antaa lisäksi oma, erillinen määräyksensä. Yleistä ilma-aluksia ja niiden käyttöä koskevaa lainsäädäntöä on mm. ilmailulaissa. Miehittämättömillä ilma-aluksilla harjoitettavaan lentotyöhön sovelletaan lähtökohtaisesti samoja sääntöjä kuin muillakin ilma-aluksilla harjoitettavaan lentotyöhön, jos tähän ei ole erikseen säädetty poikkeusta. Nyt valmisteltava määräys määrittää ne rajat, joiden mukaan toimittaessa miehittämättömiä ilma-aluksia voidaan käyttää ilman lupaa. Miehittämättömän ilma-aluksen lennättämistä koskeva määräys on luonteeltaan varsin salliva. Määräyksellä luodaan edellytykset kokeilulle ja toiminnan kehittämiselle. Lähtökohtana on toimijoiden oma turvallisuuden hallinta ja itsesääntely. Määräykseen otetaan myös lennokkeja koskevaa sääntelyä, vaikkakin sääntely näiltä osin jää hyvin niukaksi pääpainon säilyessä miehittämättömissä ilma-aluksissa. Lennokkeja koskevalla sääntelyllä pyritään selkeyttämään toimintakenttää siltä osin, että lennokeilla ei voi toimia sellaisilla alueilla, joille ammattimaiselle RPAS -toiminnalle on asetettu toiminnallisia ja teknisiä vaatimuksia. Lennokkeja koskevat vaatimukset on kerätty yhteen kappaleeseen, jotta määräystä olisi helppo lukea. Määräyksen valmistelu Määräys on valmisteltu virkatyönä ssa. Määräysvalmistelu on tehty tietoisena siitä, että kansallisesti valittua liberaalia linjaa voidaan joutua muuttamaan, jos EU:n tulevat vaatimukset osoittautuvat kansallisia vaatimuksia tiukemmiksi.

2 2(8) Ensimmäisen kerran lausuntoja miehittämättömien ilma-alusten käyttämistä koskevista vaatimuksista on pyydetty sidosryhmiltä lentotyömääräyksen OPS M1-23 muutosta koskeneessa lausuntopyynnössä helmikuussa Saatujen lausuntojen ja kansainvälisen kehitystyön pohjalta on laadittu uusi määräysluonnos. Määräyshankepäätös [julkaistu nimellä: Toiminta miehittämättömillä ilma-aluksilla] Miehittämättömän ilma-aluksen lennättäminen OPS M1- julkaistiin ja sidosryhmillä oli mahdollisuus esittää määräysvalmistelua koskevat huomionsa mennessä. Kommentteja esittivät RPAS Finland ry, Suomen Lentäjäliitto ry:n turvatoimikunta sekä yksityinen ilmailuharrastaja. Varsinaisen kommentointiajan päätyttyä huomioita saatiin vielä Energiateollisuus ry:ltä ja Ilmatieteenlaitokselta. Kommentit on koottu perustelumuistion liite 1:ksi (Määräyshankepäätökseen saadut kommentit). Määräyksen turvallisuusvaikutuksista tehtiin erillinen turvallisuusarviointi. Sen tueksi järjestettiin myös pienimuotoinen kutsutyöpaja Tilaisuudessa edustettuina olivat Trafin lisäksi RPAS Finland ry, Finn UAV ry ja Suomen Puolustus- ja Ilmailuteollisuusyhdistys PIA ry. Lisäksi Trafi on järjestänyt muutamia keskustelutilaisuuksia miehittämättömistä ilma-aluksista vuosina Tehdyn turvallisuusarvioinnin perusteella on jo tässä vaiheessa tehty pieniä muutoksia alkuperäiseen määräysluonnokseen. Turvallisuusarvioinnissa on tunnistettu riskitekijöitä, jotka edellyttäisivät mahdollisesti vielä lisää muutoksia luonnoksen sisältöön. Pyydämme sidosryhmiä kiinnittämään erityistä huomiota tehtyyn turvallisuusarviointiin esittäessään ajatuksiaan lopulliseksi määräystekstiksi. Määräyshankepäätöksen julkaisemisen jälkeen määräysluonnokseen on lisätty lennokkitoimintaa koskevia vaatimuksia. Lausuntopyyntö määräysluonnoksesta lähetetään ulkoiselle lausuntokierrokselle huhtikuussa Lausuntopyyntö tullaan julkaisemaan n Internet-sivuilla sekä lähettämään sähköpostitse ilmailun sääntelyn sidosryhmälistalle ilmoittautuneille sekä viraston tiedossa oleville RPAS-toimijoille. Arvio määräyksen vaikutuksista Määräyksellä annetaan Suomessa ensimmäistä kertaa vaatimukset miehittämättömien ilmaalusten käyttämisestä muualla kuin muulta ilmailulta kielletyllä tai miehittämättömän ilmaaluksen käyttämistä varten erotetulla alueella. Keskeistä on toiminnan salliminen näköetäisyydellä ja sellaisissa korkeuksissa, joissa ei muuta ilmailua ole kuin poikkeuksellisesti sekä se, että miehittämättömän ilma-aluksen on väistettävä kaikkia muita ilma-aluksia. Jos näköyhteysvaatimuksesta halutaan poiketa, se tulee tehdä muulta ilmailulta kielletyllä tai miehittämättömän ilma-aluksen käyttämistä varten erotetulla alueella. Määräys lisää jonkin verran viranomaistyötä tiedonhallintaa ja valvontaa koska toiminnan harjoittajille asetetaan velvollisuus tehdä toiminnastaan ennakkoon ilmoitus lle, varsinaista toimintalupavaatimusta ei ole. Määräyksellä odotetaan olevan suotuisia taloudellisia vaikutuksia miehittämättömien ilmaalusten käyttäjille ja heidän asiakkailleen niissä toiminnoissa, joissa käyttökustannuksiltaan pienemmillä miehittämättömillä ilma-aluksilla voidaan korvata suuremmat miehitetyt ilmaalukset. Miehittämätön ilmailu on voimakkaasti kasvava teollisuudenala (erityisesti valmistus, lisälaitteet, tutkimustoiminta yms.), jossa Suomella on mahdollisuus olla Euroopan johtavia toimijoita. Määräyksellä edistetään taloudellisten innovaatioiden luomista ja turvataan hyvät käyttöedellytykset toiminnan kasvattamiselle.

3 3(8) Määräyksellä pyritään lisäämään miehittämättömien ilma-alusten käytön turvallisuutta niin käyttäjän, kolmansien osapuolien kuin ympäristönkin kannalta. Määräysvalmistelun tueksi on teetetty erillinen turvallisuusarviointi (liite 2). Määräyksellä voi olla positiivisia kerrannaisvaikutuksia ympäristöön, jos miehittämättömillä ilma-aluksilla aletaan suorittamaan enenevässä määrin tehtäviä, joihin tähän asti on käytetty ympäristön kannalta haitallisempia ratkaisuja, kuten runsaasti polttoainetta käyttäviä kulkuneuvoja. Tällaisia tehtäviä voivat olla vaikkapa tavarankuljetus loppukäyttäjälle ja myrskytuhojen tarkastus hankalakulkuisilla alueilla. Määräyksellä ei ole katsottaisi olevan merkittäviä vaikutuksia lennokkitoimintaan, vaan se pikemminkin vahvistaa ja virallistaa hyvää ilmailutapaa ja voimassa olevia hyviä käytäntöjä. Määräyksen lennokkeja koskevat osuudet eivät aiheuta lisäkustannuksia harrastajille. Lennokkitoiminnalle asetettujen vaatimusten taustalla on pyrkimys parantaa toiminnan turvallisuutta ja suojata eteenkin kolmatta osapuolta. Määräyksellä ei ole vaikutusta esteettömyyteen. Yksityiskohtaiset perustelut 1 kohta Määritelmät: esitetty tärkeimpien määräyksessä käytettyjen käsitteiden määritelmät. Ilmailulaissa olevat lennokin ja miehittämättömän ilma-aluksen määritelmät toistettu määräyksessä sellaisenaan, mutta jälkimmäistä määritelmää on täsmennetty lisäksi sen selventämiseksi, että määritelmät ovat toisensa poissulkevia. Käsitteiden ero tuodaan esille myös ilmailulain yksityiskohtaisissa perusteluissa. Lennokin osalta määritelmää tarkennettaisiin vielä niin, että ns. toy aircraft käsitteen alla olevat ensisijaisesti alle 14- vuotiaiden lasten leikkitarkoituksissa käytettäväksi suunnitellut laitteet suljettaisiin määritelmän ulkopuolelle. Leikkitarkoituksessa käytettäviksi tarkoitettuja lennokkeja olisivat esimerkiksi kädestä heitettävät ilman kauko-ohjainta toimivat lennokit. 2.1 kohdassa miehittämättömien ilma-alusten lennättäminen vapautetaan ilmailulain 70 :n lentotyölupavaatimuksesta ja lentotyötä koskevan määräyksen OPS M1-23 soveltamisesta. 2.2 kohdassa viitataan ilmailulain 9 :ään, joka tietyin ehdoin sallii miehittämättömän ilma-aluksen poikkeamisen lentosäännöistä (ilmailumääräys OPS M1-1) muulta ilmailulta kielletyllä tai miehittämättömän ilma-aluksen lennättämistä varten tilapäisesti erotetulla alueella. 2.3 ja 2.4 kohdassa velvoitetaan miehittämättömän ilma-aluksen käyttäjä antamaan Liikenteen turvallisuusvirastolle tietyt tiedot aiotusta toiminnasta ja miehittämättömästä ilma-aluksesta etukäteen sekä viipymättä ilmoittamaan annetuissa tiedoissa tapahtuvista muutoksista. Näin saa käsityksen toiminnan harjoittajien määrästä, laitekannasta, toiminnan laadusta ja muista vastaavista seikoista. Myös ajantasaisten yhteystietojen saanti on olennaista, jotta voi tavoittaa toimijat viipymättä esimerkiksi lähettäessään miehittämätöntä ilmailua koskevia tiedotteita ja ohjeita. Miehittämättömän ilma-aluksen käyttäjän on ilmoitettava Liikenteen turvallisuusvirastolle tiedot käyttäjästä, tekniset perustiedot ilma-aluksesta, aiotun toiminnan laajuus, aiotaanko toimintaa harjoittaa asutuskeskuksen tiheästi asutuilla alueilla tai ulkosalle kokoontuneen väkijoukon yläpuolella. Tiedot talletettaisiin n ylläpitämän ilma-alus- ja lupakirjarekisteriin. julkaisee sivuillaan tarkemmat ohjeet ilmoituksen tekemisestä. 2.5 kohdassa kielletään lennättäminen yöllä lukuun ottamatta kohdassa mainittuja viranomaistahoja. Yöllä tarkoitetaan määräyksessä lentosääntöjen mukaista yötä: aikaa iltahämärän päättymisestä aamuhämärän alkamiseen; hämärä päättyy illalla, kun auringon keskipiste on 6 astetta horisontin alapuolella ja alkaa aamulla, kun auringon keskipiste on 6 astetta horisontin alapuolella. Lentopaikkakohtaiset auringon nousu- ja laskuajat sekä hämärän päättymis- ja alkamisajat ovat helposti löydettävissä sähköisestä Suomen Ilmai-

4 4(8) lukäsikirjasta (Aviation Information Publication, AIP), kohta GEN 2.7: Yöllä lennättämisen salliminen pelastus- ja poliisiviranomaisten sekä rajavartiolaitoksen ja Tullin tehtävissä perustuu ajatukseen yhteiskunnan turvallisuuden varmistamisesta siten, että eri toimialojen viranomaiset voisivat hoitaa tehtäviään mahdollisimman esteettömästi. Lisäksi taustalla on rinnastus yhteisten eurooppalaisten lentosääntöjen (SERA) 4 artiklan vastaaviin vapautuksiin. 2.6 kohdassa määrätään lennätykset suoritettavaksi mahdollisimman vähän vaaraa ja meluhaittaa aiheuttaen. 2.7 kohdassa määrätään lennätykset suorittamaan siten, että ne eivät vaaranna eivätkä haittaa viranomaisten tehtävien suorittamista. 2.8 kohdassa edellytetään, että kauko-ohjaaja kykenee turvallisesti käyttämään miehittämätöntä ilma-alusta ja hallitsee hätätilanteissa tarvittavat toimenpiteet. Tällä tarkoitetaan sitä, että kauko-ohjaaja kykenee turvallisesti ohjaamaan miehittämätöntä ilma-alusta ja hallitsee sen järjestelmät. Hänen tulee olla perehtynyt muun muassa miehittämättömän ilma-aluksen käyttöohjeisiin ja harjoitellut lennättämistä. Hänen tulee ymmärtää erilaiset hätätilanteet ja niiden hoitamiseksi tarvittavat toimenpiteet sekä olla perehtynyt käyttämänsä ilmatilan rakenteisiin ja niitä koskeviin vaatimuksiin. Lisäksi kauko-ohjaajalta ja kauko-ohjaustähystäjältä edellytetään 18 vuoden ikää. Tarpeellisena pidetään sitä, että lennättäjä on ikänsä puolesta täysivaltainen ja omaa sellaisen arvostelukyvyn, joka 18- vuotta täyttäneillä voidaan keskimäärin katsoa olevan. 2.9 kohdassa edellytetään, että miehittämättömässä ilma-aluksessa on järjestelmä tai kauko-ohjaajalla menettely sellaisia tapauksia varten, joissa ohjaaminen estyy. Miehittämättömän ilma-aluksen ohjauskomennot ja muun muassa valvontatiedot siirtyvät kaukoohjaajan ja ilma-aluksen välillä datayhteyden (Command and Control link, C2) kautta. Jos ohjausyhteys katkeaa, ilma-aluksessa on oltava esimerkiksi järjestelmä, joka ohjaa ilmaaluksen turvallisesti ja turvallista lentorataa käyttäen haluttuun paikkaan. Jos valvontayhteys vikaantuu, esimerkiksi korkeustieto menetetään, on oltava käytössä menettely, jolla tilanne hallitaan ohjausyhteyttä käyttäen tukeutuen näköhavaintoihin esimerkiksi toimien selvästi suurimman sallitun lentokorkeuden alapuolella määräyksen muut ehdot huomioiden. Lennätykset on lisäksi suoritettava mahdollisimman vähän vaaraa ja meluhaittaa aiheuttaen kohdassa edellytetään, että käyttäjän nimi ja yhteystiedot ilmenevät miehittämättömästä ilma-aluksesta. Tämä vaatimus tukee miehittämättömän ilma-aluksen palautumista käyttäjälleen esimerkiksi tilanteissa, joissa laitteen hallinta on menetetty, vastuukysymysten selvittämistä vahinkotapauksissa ja laillisuusvalvonnan toteuttamista kohdassa edellytetään, että kauko-ohjaaja tallentaa luotettavasti päiväkirjaan tietyt tiedot kaikista lennätyksistään. Tiedoilla on merkitystä esimerkiksi kauko-ohjaajan kokemuksen arvioinnissa, mahdollisten poikkeamatapausten selvittämisessä ja vertailukelpoisen turvallisuustiedon keräämisessä Jos toiminnassa käytetään esimerkiksi kaukoohjaustähystäjää, niin tästä tulisi olla maininta kuvattaessa lennätystehtävän luonnetta. 3 kohdassa Toiminta ilmailulta rajoitettujen alueiden ja vaara-alueiden ulkopuolella toimijoiden vastuu korostuu. 3.1 kohdassa sallitaan miehittämättömän ilma-aluksen lennättäminen alueella, jota ei ole kielletty muulta ilmailulta tai miehittämättömän ilma-aluksen lennättämistä varten erotettu. Tavoitteena on riittävä turvallisuustaso sekä ilmassa että maassa oleville kolmansille osapuolille. Lennätyksessä on noudatettava määräyksen kohdassa 3.1 esitettyjä ehtoja, ellei ole myöntänyt poikkeusta 5 kohdan mukaisesti. Pitäytymistä lentosääntöihin ei ole lievennetty, vaan säännöt ovat voimassa sellaisenaan. Miehittämättömän ilma-aluksen on siis rajoitetun ilmatilan ulkopuolella muun ohella noudatettava, paitsi väistämissääntöjä, myös minimilentokorkeuksia. Minimilentokorkeudella on merkitystä miehittämättömienkin ilma-alusten toiminnassa kolmannen osapuolen turvallisuuden kannalta.

5 5(8) katsoo, että lentosääntöjen väistämissääntöjä voidaan noudattaa ja muun ilmaliikenteen turvallisuus varmistaa, kun miehittämätöntä ilma-alusta lennätetään pitäen sitä koko ajan lennättäjänsä tai lennättäjään yhteydessä olevan tähystäjän näkyvissä, riittävän lähellä lennättäjää tai tähystäjää ja muiden ilma-alusten tavanomaisesti käyttämien lentokorkeuksien alapuolella. Tämän vuoksi etäisyyden lennättäjästä tai tähystäjästä olisi oltava enintään 500 metriä ja lentokorkeuden aina alle 150 metriä maan tai veden pinnasta. Tällainen toiminta edellyttää kuitenkin poikkeamista lentosääntöjen minimilentokorkeusmääräyksistä. Annettava määräys katsotaan tällaiseksi poikkeusluvaksi. Näiden rajoitusten noudattaminen on kauko-ohjaajan vastuulla. Lennättäminen alempana kuin tehtävän edellyttämällä korkeudella ei määräyksen 3.1 e) kohdan mukaan ole sallittu. Tällä pyritään suojaamaan kolmansia osapuolia. Käytön on oltava näköyhteyteen perustuvaa toimintaa, miehittämättömän ilma-aluksen on oltava koko ajan ohjattavissa ja sitä on lennätettävä vallitsevan sään ja valoisuuden huomioonottaen riittävän lähellä kauko-ohjaajaa tai kauko-ohjaustähystäjää niin, että muu ilmaliikenne voidaan havaita ja kyetään arvioimaan väistämistarve luotettavasti suoran näköyhteyden perusteella ilman apuvälineitä. Henkilön käytössä normaalistikin olevia silmälaseja, piilolinssejä tai vastaavia ei kuitenkaan katsota tällaisiksi, kielletyksi apuvälineiksi. Käytettäessä kauko-ohjaustähystäjää 3.1 b) kohdan vaatimusten täyttämiseksi on kaukoohjaajan ja kauko-ohjaustähystäjän yhteydenpitoa varten oltava vähintään kaksi toisistaan riippumatonta puheviestintään tarvittavaa välinettä samanaikaisesti käytettävissä. Puheviestintään tarvittavalla välineellä tarkoitetaan esimerkiksi puhelinta tai radiopuhelinta. Kahden toisistaan riippumattoman puheviestiin tarvittavan välineen vaatimisella halutaan varmistaa riittävät yhteydet kauko-ohjaustähystäjän ja kauko-ohjaajan välillä, jotta muu ilmaliikenne voidaan havaita ja kyetään arvioimaan väistämistarve luotettavasti suoran näköyhteyden perusteella. 3.2 kohdan alakohdissa määrätään miten miehittämättömien ilma-alusten toiminnassa tulee huomioida ilmatilaluokitus, sen vaatimukset, sekä kyseisestä ilmatilasta vastaavan ilmaliikennepalveluelimen palveluajat. 3.2 a) kohdassa määritetään ne valvomattoman ilmatilan osat, joilla miehittämättömien ilma-alusten lennättäminen ei edellytä ennakkosopimista eikä tiedon julkaisemista ilmailutiedotusjärjestelmässä, alle 150 metrin korkeudella maan tai veden pinnasta. Edellä mainittuihin ilmatilan osiin ei määräyksen mukaan kuitenkaan lueta lentopaikan lentotiedotusvyöhykettä (FIZ), eikä valvotun lentopaikan lähialuetta (CTR) ilmaliikennepalveluelimen aukioloaikojen ulkopuolella - huolimatta siitä, että lentopaikan lentotiedotusvyöhyke on aina osa valvomatonta ilma-tilaa ja valvotun lentopaikan lähialue on valvomatonta ilmatilaa ilmaliikennepalveluelimen aukioloaikojen ulkopuolella. Lentotiedotusvyöhykkeet ja valvotun lentopaikan lähialueet on katsottu tarpeelliseksi liittää ennakkosopimisvelvoitteen piiriin riippumatta kulloinkin voimassa olevasta ilmatilaluokasta ja kyseisestä ilmatilasta vastaavan ilmaliikennepalveluelimen palveluajoista. Edellä mainituissa ilmatilan osissa tarjotaan ilmaliikennepalvelua. Turvallisen palvelun tarjoamiseksi ilmaliikennepalveluelimen vastuualueella oleva liikenne on oltava alueesta vastaavan elimen tiedossa. Tiedon on oltava käytettävissä myös aukioloaikojen ulkopuolella tapahtuvasta lennätystoiminnasta, jotta lentopaikan liikenteen turvallisuudesta voitaisiin varmistua myös lyhyellä varotusajalla tulevien ilmaliikennepalveluelimen palveluaikojen muutosten yhteydessä. Määräyksen mukaan toimittaessa alle yhden kilometrin etäisyydellä valvomattoman lentopaikan kiitotiestä tai helikopterilentopaikasta miehittämättömän ilma-aluksen lennätystoiminnasta on julkaistava tieto ilmailutiedotusjärjestelmässä ennen toiminnan aloittamista. Lentopaikan läheisyydessä ilma-alukset alittavat minimilentokorkeuden lentoonlähdön ja laskeutumisen yhteydessä. Julkaistulla tiedolla halutaan tarjota tieto toimijoille lentopaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä suoritettavasta miehittämättömästä ilmailusta.

6 6(8) 3.2 b) kohdassa määrätään, että miehittämättömän ilma-aluksen lennättäminen on sallittu lähialueella (CTR) ja lentopaikan lentotiedotusvyöhykkeellä (FIZ) riippumatta kulloinkin voimassa olevasta ilmatilaluokasta ja kyseisestä ilmatilasta vastaavan ilmaliikennepalveluelimen palveluajoista alle 50 metrin korkeudella maan tai veden pinnasta, kun vaakasuora etäisyys kiitotiestä tai helikopterilentopaikasta on vähintään viisi kilometriä. Tällaisen toiminnan vapauttaminen ennakkosopimisvelvoitteesta on nähty tarkoituksenmukaiseksi perustuen matalaan lennätyskorkeuteen ja riittävään etäisyyteen lähialueella tai lentopaikan lentotiedotusvyöhykkeellä sijaitsevasta kiitotiestä tai helikopterilentopaikasta. 3.2 c) kohdassa määrätään toiminnasta lentopaikan lähialueella (CTR) ja lentopaikan lentotiedotusvyöhykkeellä (FIZ), pois lukien niiden kohdassa määritetyt osat. Lennätys on sallittua enintään 100 metrin korkeudella maan tai veden pinnasta, mutta liikenteen turvallisuus ja sujuvuus huomioiden, ilmaliikennepalvelun tarjoaja voi sallia suuremman lennätyskorkeuden. On katsottu, että korkeammasta lennätyskorkeudesta voitaisiin sopia vasta tilanteessa, jossa tieto muusta vaikuttavasta liikenteestä on käytettävissä. Ilmaliikennepalveluelimen palveluaikojen ulkopuolella lennätys voidaan suorittaa enintään 100 metrin korkeudella maan tai veden pinnasta. Tällä varmistettaisiin, että lennätystoiminta tapahtuisi selvästi minimilentokorkeuden alapuolella ja että muilla ilmatilan käyttäjillä olisi mahdollisuus havaita miehittämätön ilma-alus. 3.3 kohdassa määrätään, että miehittämättömän ilma-aluksen on väistettävä kaikkia muita ilma-aluksia. Miehittämättömät ilma-alukset ovat pääsääntöisesti pienikokoisia ja siksi vaikeasti havaittavia tästä syystä väistämisvelvollisuus on aina miehittämättömällä ilmaaluksella käytettäessä miehittämätöntä ilma-alusta alueella, jota ei ole kielletty muulta ilmailulta tai miehittämättömän ilma-aluksen lennättämistä varten erotettu. 3.4 kohdassa sallitaan miehittämättömän ilma-aluksen lennättäminen ulkosalle kokoontuneen väkijoukon tai asutuskeskuksen tiheästi asutun osan yläpuolella edellyttäen, että 3.4 a) e) kohdissa olevat vaatimukset täyttyvät. Määräyksessä on käytetty lentosääntöjen kanssa yhdenmukaisesti vakiintuneita käsitteitä ulkosalle kokoontunut väkijoukko ja asutuskeskuksen tiheästi asuttu osa. Huom. niille ei ole lentosäännöissä (SERA) annettu tyhjentävää määritelmää. a) Yleisesti Euroopassa säännellään kevyemmin alle 5-7 kg miehittämättömiä ilma-aluksia. Muissa Pohjoismaissa käytetään yleisesti 7 kg painorajaa, jota ehdotetaan myös käytettäväksi Suomessa. b) Jos toiminnassa ei voida käyttää sellaista korkeutta, että hätätilanteessa voidaan suorittaa lasku siten, että siitä aiheutuva vaara on ulkopuolisille ihmisille tai heidän omaisuudelleen mahdollisimman pieni, on miehittämättömän ilma-aluksen oltava varustettu siten tai oltava ominaisuuksiltaan sellainen, että ulkopuolisille ihmisille ja heidän omaisuudelleen aiheutuva vaara on mahdollisimman pieni. Tällainen varustelu voi olla esimerkiksi jarruvarjo tai jokin iskua vaimentava varuste, jolla toiminnasta aiheutuvaa vaaraa voitaisiin pienentää mahdollisimman paljon. Ominaisuudella tarkoitetaan tässä esimerkiksi lentoonlähtömassan pienuutta. c) ja d) Tarkoitus on, että ilma-aluksen käyttäjä tunnistaa ennen lennätystä vaaratekijät, arvioi niiden riskit ja määrittää ne keinot, joilla liian suuria riskejä vähennetään turvallisemmalle tasolle. Edelleen ilma-aluksen käyttäjän tulee laatia kirjallinen toimintaohjeistus normaalitoimintaan sekä häiriötilanteisiin. Tällä halutaan varmistua siitä, että toiminnassa mukana olevat henkilöt tietävät tehtävänsä eri tilanteissa. e) Valvontaviranomainen voi tarvittaessa pyytää 3.4 c) ja d) kohtien asiakirjat tarkastettavakseen. 3.5 kohdan mukaan 3.4 kohdan vaatimuksia ei sovellettaisi miehittämättömän ilmaaluksen lennättämiseen ulkosalle kokoontuneen väkijoukon tai asutuskeskuksen tiheästi asutun osan yläpuolella pelastus- ja poliisiviranomaisten sekä rajavartiolaitoksen ja Tullin tehtävissä. Tämän taustalla on ajatus yhteiskunnan turvallisuuden varmistamisesta siten, että eri toimialojen viranomaiset voisivat hoitaa tehtäviään mahdollisimman esteettömästi.

7 7(8) Lisäksi taustalla on rinnastus yhteisten eurooppalaisten lentosääntöjen (SERA) 4 artiklan vastaaviin vapautuksiin. 4.1 kohdassa määrättäisiin miehittämättömän ilma-aluksen käyttämisestä alueella, joka on muulta ilmailulta kielletty tai miehittämättömän ilma-aluksen lennättämistä varten erotettu. Ilmailulain 9.4 :n mukaan tällaisilla alueilla miehittämätön ilma-alus saa poiketa lentosäännöistä, jos poikkeava menettely on suunniteltu ja toteutetaan siten, että ettei lentoturvallisuutta vaaranneta. Tällaisella alueella voidaan miehittämätöntä ilma-alusta lennättää esimerkiksi näköyhteyden ulkopuolella. Määräyksen 4.1 a) ja b) -kohtien tarkoituksena on, että ilma-aluksen käyttäjä tunnistaa ennen lennätystä vaaratekijät, arvioi niiden riskit ja määrittää ne keinot, joilla liian suuria riskejä vähennetään turvallisemmalle tasolle. Edelleen ilma-aluksen käyttäjän tulee laatia kirjallinen toimintaohjeistus normaalitoimintaan sekä häiriötilanteisiin. Tällä halutaan varmistua siitä, että toiminnassa mukana olevat henkilöt tietävät tehtävänsä eri tilanteissa. Määräyksen 4.1 c) kohdan mukaan valvontaviranomainen voisi tarvittaessa pyytää 4.1 a) ja b) kohtien asiakirjat tarkastettavakseen. Tarkoitus on korostaa vastuun olevan aina viime kädessä toimijoilla itsellään. 5 kohdassa Poikkeukset on EASA-asetuksen 14 artiklaa vastaava kuvaus siitä, missä tilanteissa määräyksen vaatimuksista voidaan poiketa. Näin voidaan toimia yllättävissä ja kiireellisissä tilanteissa tai ajallisesti rajattujen toiminnallisten tarpeiden vuoksi, jos poikkeukset eivät heikennä turvallisuutta. Lisäksi poikkeuksia voitaisiin myöntää määräyksen vaatimuksista miehittämättömällä ilma-aluksella suoritettavaan testaus- ja tutkimustoimintaan. Tällä halutaan turvata yritysten mahdollisuus mm. tuotekehitykseen. Poikkeukset voidaan kuitenkin myöntää ainoastaan tilapäisesti ja turvallisuutta vaarantamatta. Kohdassa selvennetään, kenellä on velvollisuus tehdä turvallisuustarkastelu sen selvittämiseksi, että poikkeukset eivät heikennä turvallisuutta 6 kohdassa määrättäisiin lennokkitoimintaa koskevista vaatimuksista. Lennokkitoimintaa koskevat vaatimukset olisivat merkittävästi kevyemmät kuin ammattimaisessa RPAStoiminnassa, mutta joiltain osin, erityisesti vaativissa ja riskialttiissa toimintaympäristössä on nähty tarpeelliseksi rajoittaa lennokkitoimintaa enemmän kuin ammattilaiskäytössä, erityisesti kolmansien osapuolten turvallisuuden varmistamiseksi. Lähtökohtana pidettäisiin sitä, että lennokilla ei voitaisi toimia alueilla, joille ammattimaiselle RPAS-toiminnalle asetettaisiin toiminnallisia tai teknisiä vaatimuksia. 6.2 kohdassa kiellettäisiin lennokin lennättäminen ulkosalle kokoontuneen väkijoukon ylläpuolella, koska kyseiseen toimintaan nähdään sisältyvän suuria riskejä. Ammattimainen RPAS-toiminta on mahdollista väkijoukon yllä ainoastaan täytettäessä erittäin tiukat vaatimukset menetelmien ja laitteistojen suorituskyvyn osalta, lisäksi ammattimaista toimintaa koskee ankara vastuu ja vakuutusvaatimukset. Tältä osin lennokkiharrastajien osalta ei voitaisi määrätä lievempää rajoitusta. 6.4 kohdassa määrätään, että lennokkitoimintaa saa harjoittaa ainoastaan suoraan näköyhteyteen perustuen. Näköyhteyden ulkopuolella tapahtuva toiminta on ammattimaisessa toiminnassakin rajattu rajoitus- ja vaara-alueella tapahtuvaksi. Tältä osin lennokkiharrastajien osalta ei voitaisi määrätä lievempää rajoitusta. 6.5 kohdassa määrättäisiin, että lennokkitoiminnassa ei voitaisi käyttää kaukoohjaustähystäjää näköyhteyden ylläpitämiseksi. Kyseinen toiminta vaatii vakiintuneita ja harjoiteltuja toimintatapoja, lennokkiharrastuksen osalta tällaista turvallisuusriskiä kasvattavan toiminnan sallimista ei nähtäisi tarkoituksenmukaisena. 6.6, 6.7 ja 6.8 kohtien osalta määrättäisiin lennokkitoiminnalle saman sisältöiset vaatimukset kuin ammattimaiselle RPAS-toiminnalle. Määräyksen aikataulu Alustavan aikataulun mukaan määräys tulee voimaan loppukesästä 2015.

8 8(8) Määräyksestä viestiminen Määräyksen antaminen uutisoidaan n verkkosivuilla. Lisäksi määräyksen antamisesta annetaan erikseen tieto lausunnonantajille sekä ilmailun sääntelyn jakelulistalle ilmoittautuneille. Tarve erillisille tiedotustilaisuuksien järjestämiselle tullaan harkitsemaan lausuntokierroksen aikana saadun palautteen perusteella. LIITTEET Liite 1 Määräyshankepäätökseen saadut kommentit Liite 2 Turvallisuusarviointi Liite 3 Lausuntoyhteenvetokooste [lisätään myöhemmin]