Elinikäisen ohjauksen laajempi tulkinta rajapintaa alueelliseen ja kansalliseen kehittämistyöhön

Transkriptio

1 Elinikäisen ohjauksen laajempi tulkinta rajapintaa alueelliseen ja kansalliseen kehittämistyöhön Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto OpinOvi alueellinen työkokous Pori.

2 Taustaksi Ohjauksen laajentunut tulkinta Ohjaus EU:n koulutus- ja työvoimapoliittisissa dokumenteissa Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta Suomi eurooppalaisessa ohjauskentässä Euroopan ohjauspolitiikan verkosto

3 Näkökulmia ohjaukseen Yksilöllisyys - Voimavaraistuminen - Persoonallinen kasvu - Elinikäinen oppiminen Osaava työvoima Työvoiman kysyntä vs. saatavuus Kilpailukyky Humanistinen diskurssi - Lisäarvo yksilölle Inhimillisen pääoman diskurssi - Lisäarvo yhteiskunnalle

4 Missä rajapinta? Lisäarvo yksilölle - Valinnat - Tuki - Unelmat - Henkilökohtaiset tavoitteet etusijalla Korostuvat oppilaitoskontekstissa???? - Hyvinvointi - Osallisuus - Aktiivinen kansalaisuus Lisäarvo yhteiskunnalle - Työllistyminen - Suuntautuminen - Visio - Kompromissit tavoitteenasettelussa Korostuvat työ- ja elinkeinohallinnossa Korostuvat sosiaali- ja terveyspalveluissa

5 Elinikäinen ohjaus (EU:n ministerineuvoston päätöslauselma ) Mitä: Erilaiset toimet:» tietojen ja neuvojen antaminen, opinto-ohjaus, tietojen ja taitojen arviointi, opastus, neuvottelu, päätöksenteko- ja uranhallintataitojen opettaminen Kenelle: Kaikenikäiset kansalaiset Milloin: Missä tahansa elämänvaiheessa Kohde: Koulutukseen ja ammattiin liittyvät päätökset, yksilöllisen kehityskaaren hallinta, valmiuksien, taitojen ja kiinnostusten määrittely Ura: Yksilöllinen kehityskaari oppimisessa, työssä ja muussa sellaisessa toiminnassa, jossa valmiuksia ja taitoja opitaan ja/tai käytetään. Missä: Julkiset palvelut, työelämä, kolmas sektori, ostopalvelut, yksityiset palvelujen tuottajat

6 Esimerkkejä EU:n asiakirjoissa olevista viittauksista ohjaukseen

7 Ministerineuvosto , toimenpiteet palvelujen kehittämiseksi: Yhteisten painotusten ja kehittämistoimien käynnistäminen kansainvälisenä yhteistyönä Vuosina toteutettujen arviointien osoittamiin kehittämishaasteisiin vastaaminen kansallisesti poikkihallinnollisena yhteistyönä Palvelujen saatavuuden parantaminen poikkihallinnollisella yhteistyöllä Kansalaisten urasuunnitteluvalmiuksien kehittäminen

8 Ministerineuvosto , toimenpiteet palvelujen kehittämiseksi: Alan ammattilaisten perus- ja jatkokoulutuksen kehittäminen kokemusten vaihto jäsenmaiden kesken Päätöksenteon tueksi tarvittavan tutkimustiedon vahvistaminen Sukupuolten tasa-arvon huomioon ottaminen Kansallisen kehittämistyön vahvistaminen eurooppalaisella yhteistyöllä

9 Komission tiedonanto aikuiskoulutuksesta (lokakuu 2006) Komissio katsoo, että aikuisten oppiminen on kriittinen tekijä Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamisessa. Tiedonannon pääviestit ovat seuraavat: aikuiskoulututukseen osallistumisastetta tulee nostaa ja tehdä siitä tasaisempaa eri väestöryhmien kesken aikuiskoulutuksen laatua tulee nostaa investoimalla opetusmenetelmiin ja -aineistoon ja aikuiskouluttajien ammattitaitoon sekä kehittämällä laadunvarmistusjärjestelmiä aikuiskoulutusta tulee saattaa opiskelijakeskeisemmäksi kehittämällä osaamisen tunnistamista ja tunnustamista ikääntyneiden ja maahanmuuttajien koulutusta tulee kehittää

10 Helsingin kommunikea : Jäsenmaiden tulisi kiinnittää huomiota ammatillisen koulutuksen kehittämiseen ja tämä edellyttää tehostettua elinikäistä ohjausta, joka ottaa paremmin huomioon ammatillisen koulutuksen ja työelämän mahdollisuudet ja vaatimukset, muun muassa lisäämällä kouluissa ja perheille suunnattua ammatinvalinnanohjausta, tiedottamista ja neuvontaa tietoisten valintojen varmistamiksi

11 Euroopan talous- ja sosiaalikomitean LAUSUNTO aiheesta: Ensisijaisten ryhmien työllistäminen (Lissabonin strategia) Aktiivisia ja ehkäiseviä toimia perus- ja täydennyskoulutuksen alalla nuorten työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi ovat korkeatasoisen ammattitaidon varmistaminen peruskoulutuksen sekä ammatillisen ja työssä annettavan koulutuksen avulla, ajoissa annettava aktiivinen tuki oppisopimuspaikkaa ja työtä etsiville nuorille painopisteohjelmien vahvistaminen sekä henkilökohtainen tuki ja neuvonta ongelmaryhmien, kuten pitkäaikaistyöttömien nuorten sekä koulun ja oppisopimuksen keskeyttäneiden nuorten integroimiseksi muun muassa yleishyödyllisten työllisyyshankkeiden ja koulutustuen avulla. laaja-alaisten ja helposti saatavilla olevien ammatinvalinta- ja tiedonsaantipalvelujen kehittäminen nuoria varten kaikilla koulutustasoilla; ammattitaidon parantaminen ja asianmukaisten henkilöresurssien varmistaminen työmarkkinahallinnoissa.

12 NEUVOSTON PÄÄTÖSLAUSELMA uusista taidoista uusia työpaikkoja varten ( ) Kehottaa jäsenmaita ja komissiota: Antamaan henkilöille osaamisyhteiskunnan uusien työpaikkojen edellyttämiä valmiuksia esimerkiksi: tukemalla työnhakijoita tarjoamalla heille ammatillista ohjausta ja henkilökohtainen koulutussuunnitelma, jossa määritellään osaamisosiot, joita uusiin työpaikkoihin siirtyminen edellyttää, kun taidoissa on puutteita;

13 Koulutus työohjelman edistymistä koskeva neuvoston ja komission yhteinen raportti (2008) Elinikäinen ohjaus ensimmäisen kerran omana arviointikohteenaan Ehdotettuja kehittämistoimenpiteitä Osaamistason nostaminen: Jotta voitaisiin helpottaa pääsyä ammatilliseen peruskoulutukseen samoin kuin liikkuvuutta ja paluuta koulutusjärjestelmään, olisi kehitettävä joustavia moduulirakenteita. Kaikkien kansalaisten olisi voitava hyötyä integroiduista elinikäisistä ohjaus- ja neuvontajärjestelyistä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä aikuiskoulutukseen.

14 Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus, eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi (EQF) SUOSITTAVAT, ETTÄ JÄSENVALTIOT: Käyttävät eurooppalaista tutkintojen viitekehystä välineenä, jolla voidaan vertailla eri tutkintojärjestelmien tutkintotasoja ja edistää sekä elinikäistä oppimista että yhtäläisiä mahdollisuuksia osaamisyhteiskunnassa samoin kuin Euroopan työmarkkinoiden syvempää yhdentymistä siten, että samalla kunnioitetaan kansallisten koulutusjärjestelmien rikasta monimuotoisuutta;

15 Neuvoston päätelmät aikuiskoulutuksesta Kauden erityistoimet: Edistetään sellaisten elinikäisten ohjaus- ja neuvontajärjestelyjen kehittämistä ja käyttöä, joilla voidaan tarjota aikuisille riippumatonta tietoa ja neuvontaa, yksilöllisten taitojen analysointia ja henkilökohtaista uraohjausta.

16 Ranskan EU:n Puheenjohtajakausi 2008: 2. eurooppalainen ohjauspolitiikan konferenssi, , Lyon Elinikäinen ohjaus sisällytettiin keskeisimpiin koulutus- ja työvoimapoliittisiin dokumentteihin EU:n ministerineuvoston päätöslauselma "Elinikäisen ohjauksen parempi sisällyttäminen elinikäisen oppimisen strategioihin

17 Jäsenmaita kutsutaan: vahvistamaan elinikäisen ohjauksen osuutta kansallisten elinikäistä oppimista koskevien strategioiden yhteydessä Lissabonin strategian ja eurooppalaisen koulutusalan yhteistyöstrategian mukaisesti. tarkastelemaan tarvittaessa uudelleen ohjauspolitiikkoja ja -käytäntöjä kansallisella tasolla,

18 Painopistealueina: Edistetään elinikäisten uranhallintataitojen hankkimista. Helpotetaan kaikkien kansalaisten mahdollisuuksia saada ohjauspalveluja. Kehitetään ohjauspalvelujen laadunvarmistusta. Rohkaistaan eri toimijoiden välistä koordinointia ja yhteistyötä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Hyödyntämällä elinikäisen oppimisen toimintaohjelman ja Euroopan rakennerahastojen tarjoamia mahdollisuuksia jäsenvaltioiden painopisteiden mukaisesti.

19 Viittauksia EU strategiaan Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia Neuvoston päätelmät, eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista (ET 2020) Uutta pontta ammatillista koulutusta koskevalle eurooppalaiselle yhteistyölle Eurooppa strategian tueksi Bruggen kommunikea 2010 Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma: Eurooppa tähtää täystyöllisyyteen

20 Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia 20 Lisäarvon tuottaminen käyttämällä osaamista kasvun perustana. Mahdollisuudet ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus lisääntyvät maailmassa, jossa koulutuksen, tutkimuksen ja digitaalitalouden mahdollisuuksia hyödyntävä innovointi parantaa sekä tuotteita että prosesseja; Uusien mahdollisuuksien antaminen ihmisille osallistavassa yhteiskunnassa. Uusien taitojen hankkiminen, luovuuden ja innovoinnin edistäminen, yrittäjyyden kehittäminen ja joustava siirtyminen työpaikasta toiseen ovat tärkeitä maailmassa, jossa paremman mukautumiskyvyn vastineena on tarjolla enemmän työpaikkoja; Kilpailukykyisen, verkottuneen ja vihreämmän talouden luominen. Keskeinen työväline: elinikäinen ohjaus

21 Neuvoston päätelmät, eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista (ET 2020) tehdään elinikäisestä oppimisesta ja liikkuvuudesta totta; parannetaan koulutuksen laatua ja tehokkuutta; edistetään tasapuolisuutta, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja aktiivista kansalaisuutta; edistetään luovuutta, innovointia ja yrittäjyyttä kaikilla koulutusasteilla.

22 Uutta pontta ammatillista koulutusta koskevalle eurooppalaiselle yhteistyölle Eurooppa strategian tueksi Ammatillisen perus- ja täydennyskoulutuksen tarjoamiin elinikäisen oppimisen mahdollisuuksiin on yhdistettävä ohjaus- ja neuvontapalveluja helpottamaan siirtymistä koulutuksesta työelämään ja työpaikasta toiseen. Julkisten työnvälityspalvelujen ohjaustoiminnassa on tehtävä tiivistä yhteistyötä koulutusjärjestelmien tarjoaman ohjauksen kanssa. Sekä nuorille että aikuisille on annettava valmiudet siirtymävaiheista selviämiseen kehittämällä heidän uranhallintataitojaan. Ohjaamisessa olisi suuntauduttava testien tekemisen sijasta kokeilemiseen eli nuorille olisi annettava tilaisuus tutustua useisiin eri ammattialoihin ja uramahdollisuuksiin. Huomiota olisi kiinnitettävä erityisesti naisten ja miesten tasa-arvoon, jotta nuoret rohkaistuisivat harkitsemaan ammatteja myös perinteisestä sukupuolijakaumasta poiketen.

23 Bruggen kommunikea 2010 By 2020, European VET systems should be more attractive, relevant, career-oriented, innovative, accessible and flexible than in 2010, and should contribute to excellence and equity in lifelong learning by providing: Easily accessible and high-quality lifelong information, guidance and counselling services, which form a coherent network and which enable European citizens to take sound decisions and to manage their learning and professional careers beyond traditional gender profiles.

24 Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma: Parannetaan työmarkkinoiden toimivuutta seuraavin uudistuksin: otetaan käyttöön työsopimukset, jotka helpottavat työntekijöiden pääsyä työmarkkinoille ja etenemistä työuralla muutetaan työttömyysetuudet joustavammiksi tarjotaan työnhakijoille yksilöllisempää apua kannustetaan ihmisiä tehokkaammin hyödyntämään oppimismahdollisuuksia. Varmistetaan, että työnhakijoiden taidot vastaavat työnantajien tarpeita: perustetaan työmarkkinoiden suuntauksia kartoittava tietokanta ( EU:n osaamispanoraama"), jonka avulla voidaan arvioida, millaista osaamista tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa kehitetään myös muita keinoja, joilla autetaan ihmisiä hankkimaan tarvittavat taidot ja löytämään työtä.

25 Miten ohjauspolitiikan painotukset näkyvät käytännössä? (Cedefop 2008)

26 Ohjauspolitiikka ja käytännöt (1) Tietoisuus palvelujen kehittämisestä vahvistunut, mutta Palvelut edelleen sektoroituneita Kansalliset yhteistyöfoorumit vielä perustamisvaiheessa Tavoitteet instituutiolähtöisiä, kansalaisten osallisuus palvelujen kehittämisessä vielä rajallista

27 Ohjauspolitiikka ja käytännöt (2) Palvelujen saatavuutta lisätty, mutta Monilla kansalaisryhmillä vaikeuksia päästä ohjaukseen Suurin osa palveluista tuotetaan julkisina palveluina, tarjonta ei riittävää työssä oleville aikuisille Ohjauspalvelujen markkinointi vähäistä

28 Ohjauspolitiikka ja käytännöt (3) Palvelujen laadunvarmistukseen kiinnitetään enemmän huomiota, mutta Palautejärjestelmät ovat vasta kehitysvaiheessa Useimmat palautejärjestelmät vielä tarjontakeskeisiä Palautejärjestelmät tarkastelevat usein vain yhtä palvelukokonaisuutta

29 Ohjauspolitiikka ja käytännöt (4) Urasuunnittelutaitojen kehittämistä tuetaan nuorten osalta, mutta Aikuiset vähemmällä huomiolla Oppilaitosten kokonaisvastuu vasta kehitteillä Työhallinnon ohjauksessa painottuu sijoittuminen työmarkkinoille, ei niinkään elinikäisten urasuunnittelutaitojen vahvistaminen

30 Ohjauspolitiikka ja käytännöt (5) Palvelujen ja ohjauspolitiikan tietoperustainen kehittäminen vahvistunut, mutta Kumppanuushankkeet vielä tilapäisiä Ministeriöillä vaikeuksia kohdentaa resursseja tietoperäiseen kehittämiseen Alan ammattilaisten koulutus vastaa vain osittain elinikäisen ohjauksen lähestymistapaan

31 Suomi eurooppalaisessa ohjauskentässä?

32 Suomalaisia vahvuuksia Opetushallinto: Ohjaus lainsäädännössä opiskelijan subjektiivisena oikeutena Ohjaus opetussuunnitelmassa opsin perusteet eurooppalaisittain modernit ja kunnianhimoiset Ohjaajien kelpoisuudet määritelty lainsäädännössä TE-hallinto: Porrastetut palvelut lainsäädännössä määriteltynä oikeutena AVO-psykologien kelpoisuudet määritelty lainsäädännössä

33 Ohjauksen kansallisesta toimintaympäristöstä Lukuisia rinnakkaisia kansallisia kehittämisohjelmia, esim: Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Koulutus ja tutkimus Työ- ja elinkeinohallinnon konsernistrategia Aluehallintouudistus AKKU aikuiskoulutuksen uudistaminen OPH: Oppilaanohjauksen kehittämishankkeet perusasteella ja lukioissa Elinikäinen ohjaus yhteisenä rajapintana Tarve kokoavalle laatutyölle?

34 Opiskelijan opinpolun jatkumo ja sen edellyttämä suunnittelu aluekontekstissa (Nykänen 2007 ) siirtymä Koulu Oppilaitos Oppilaitos siirtymä siirtymä siirtymä Koulutuksen ja ohjauksen yhteistyö Oppimisen ohjaaminen siirtymä Työelämä Jatkoopinnot Täydennyskoulutus Päiväkoti Terveysja sosiaali palvelut Nuorisoja vapaaaikapalve - lut Työvoimapalvelut Esim.työpaja siirtymä

35 Yhteistoiminnallisen johtamisen malli ( Nykänen 2010)

36 Tuki- ja ohjauspalveluiden heterarkkinen organisointitapa (Nykänen 2010; Vuorinen, Kasurinen & Sampson 2006; Hakulinen &Kasurinen 2002; Kasurinen & Vuorinen 2003) Vertikaalinen päätöksenteon verkosto Monitasoinen päätöksenteko Aluekonteksti: toimintasuunnitelma Organisaation toimintasuunnitelm a Monialainen säädöstausta Alueellisten hallintoorganisaatioiden monialainen yhteistyö Organisaatioiden monihallinnollinen ja ammatillinen yhteistyö Tavoitteet, työn- ja vastuunjako Asiakkaalle näkymättömät palvelutekijät Asiakkaalle näkyvät palvelut Sisällöt Palveluiden tuottaminen horisontaalisessa verkostossa Työmuodot ja Kansalaisen tarvitsemat tuki- ja ohjauspalvelut menetelmät Aika: asiakkaiden suunnitelmat, opiskelu, ura- ja elämänsuunnittelu/

37 Monialaisten palveluiden johtamisen tavoitteet ja tarpeet (Nykänen 2010) I Rakenteiden johtaminen II Prosessien johtaminen III Henkilöstön johtaminen IV Asiakaspalvelun erityiskysymykset 1. Yhteistoiminta-alueen määrittely 2. Verkosto: verkoston rakentaminen, solmut 3. Toimintaedellytykset: raha, aika, tila/foorumi, asenne 4. Strateginen suunnittelu, kehittäminen 5. Yhteistyön organisointi (organisaation sis. ja väl.) 6. Tieto, tutkimus- ja kehittämistoiminta ja monisuuntainen viestintä 7. Toiminnan seuranta ja arviointi 8. Johtajan oma toiminta 9. Henkilöstön toiminta 10. Osaaminen, oppiminen ja koulutustarpeet 11. Asiakaspalvelu johtamisen kannalta 12. Palvelun saannin varmistaminen 13. Osallisuuden tukeminen

38 Käynnistettyjä toimenpiteitä yhteistoiminnan edistämiseksi EU:n jäsenvaltioiden kesken

39 Euroopan ohjauspolitiikan verkosto, ELGPN Ensimmäinen toimikausi Jäsenmaiden aloite Komissio tuki verkostolle 75% Elinikäisen oppimisen ohjelman kautta 28 maata,4 tarkkailijajäsentä Suomi koordinaattorina Työmuotoja: Kaksi vuosittaista verkostokokousta Temaattiset työryhmät Vertaisoppiminen EU tason ohjauspolitiikkaseminaari kahden vuoden välein Lisätietoja:

40 Euroopan ohjauspolitiikan verkosto, ELGPN Tavoitteet Tuki kansalliselle kehittämiselle Vertaisoppiminen Tiedon kokoaminen Toimintapolitiikkojen analyysi & tutkimus Yhteisten puitteiden edistäminen Projektien tulosten levittäminen Kansallisten yhteistyömuotojen vahvistaminen

41 ELGPN:n lisäarvo Areena yhteistyön edistämiseksi Tuki kansallisten linjausten kehittämiseen kansallisia haasteita varten Tuki päättäjille EU 2020 strategiaa varten kehitettyjen työvälineiden käyttöönotossa (esim EQF ja ECVET)

42 ELGPN:n työsuunnitelma WP1- Urasuunnittelutaitojen vahvistaminen WP2 - Saatavuus WP3 - Kansallisten yhteistyömuotojen edistäminen WP4 - Laadunvarmistus ja ohjauspolitiikan tietoperäinen kehittäminen

43 WP1 Key points Definition of CMS - Conceptual diversity converging towards a common understanding of CMS Links with education - CMS as an important outcome of educaton/embeded in the national curricula within the broader LLL strategy CMS in relation to social policy especially regarding persons with special needs (in a broader sense) inclusion, flexicurity (Resisting the deficit view, personalisation of societal issues) The promotion of a clear training strategies for the professionals delivering CMS (teachers, guidance practioners...)

44 Definition of CMS Career management skills refer to a whole range of competences which provide structured ways for individuals and groups to gather, analyse, synthesise and organise self, educational and occupational information, as well as the skills to make and implement decisions and transitions. ELGPN WP1 reflection note (Sultana 2009) 44

45 CMS: Ways forward Many countries still need to develop a national CMS framework. Many also need to articulate a clear policy regarding the place of CMS in the curriculum. A clear training strategy is needed for those delivering CMS, as well as relevant support resources that can be used in a wide variety of contexts. CMS programme development needs to take into account the specific needs of at-risk target groups. Further work is needed to develop appropriate assessment strategies. Despite the constraints, the possibility of developing a European CMS framework should be pursued.

46 WP2: Key challenges How to develop practitioners competences to use ICT tools. How to make effective use of the potential of web-based social media and mobile technologies. How to evaluate national service-delivery resources in relation to the new lifelong guidance paradigm. Ethical aspects. Evaluating the relative effectiveness for different groups of different servicedelivery modes. How to allocate funding between different delivery channels in meeting the needs of different priority groups. How legislation can define citizen entitlements to guidance and servicedelivery provision. How to better promote the availability of guidance services to citizens.

47 WP 3: Key challenges Key points Balance between top-down and bottom-up processes Importance of regional fora and mechanisms Communication, co-operation and coordination Explicit integrative role of ICT 47

48 Levels and mechanisms of co-ordination in lifelong guidance WP3

49 Statutory council/ legal entity Establishment by an act, which sets its powers Advantages: Relatively high degree of permanence Limitations The potential range of tasks depens on the remit and funding it is given The Greek National Centre for Vocational Guidance, EKEP

50 Government-initatiated body A working group or other body Goal: to solve specific tasks or to prepare more permanent solutions Advantages: Some legitimacy with relevant ministries Access to resources to carry out this work Limitations Due to proximity to government barred from independency National Career Guidance Council in Lithuania

51 Voluntary association May consist of factions grouped around specific stakeholders Advantages Independent from the government Free to provide independent opinions on its policies Independent initiatives Limitations Legitimacy and effectiveness depend on its success to attract key stakeholders in guidance It has to raise its own funding from a number of sources National Forum for Guidance in Education, Career and Employment in Germany

52 Experimental/ Project-based body A project under national or transnational programmes Advantages Possibility to test different models of co-ordination and co-operation Possibility to conduct feasibility studies Limitations Temporary solutions Need for a more formal structures Establishment of a national steering group as a lead into developing a national guidance policy forum in Estonia An initiative group for establishing a national guidance policy forum in Slovenia

53 Membership Core ministries with responsibilities and powers over guidance services and key stakeholders, e.g. employers and trade unions, education and training institutions, various organisations in education and training (school principals organisations, adult education organisations), public employment services, user representatives (parents organisations, student unions, etc.), national consumers associations, associations of guidance professionals, representatives of universities/colleges responsible for training guidance counsellors, local government representatives, Euroguidance representatives. Experts and researchers

54 Resourcing Funding Secretarial support Infrastructure (housing, furniture, etc.) The time of members Membership basis with fees Work based on grants Project funding for specific tasks Revenue-generating activities potential parallel competitions with others in the national guidance community Work under EU programmes

55 Other issues for consideration Steering and day-to-day co-ordination Chairperson Executive committee and subcommittee Sectretariat Decision-making processes Dialogue Consultation Policy development Systems development Communication channels

56 WP4 Key points Summary of existing QA mechanisms in member countries Proposal for potential indicators

57 WP4: Proposed indicators Reference point Citizen and user involvement Practitioner competence Proposed indicators Availability of information about rights and services Customer reaction systems are in operation and used Regular customer satisfaction surveys published/used Nationally/regionally accepted defined standards Certification/accreditation systems Training requirements and availability Supervision required Professional behaviour and use of adequate methods

58 WP4: Proposed indicators 2 Service improvement Existence and compulsory use of QA systems Defined standards for service delivery exist (code of ethics, methodology, counsellorclients ratio, service circumstances, financial resources, administrative procedures, ICT equipment, updated information, labour-market information, service delivery for clients with special needs, etc.) Development of an action plan with clients Documentation of the guidance process and results Monitoring to assess the service improvement and results

59 WP4: Proposed indicators 3 Coherence Existence of an all-age service and/or co-operation and co-ordination of different service providers Agreement on common principles Outcomes/impact: Learning outcomes Labour-market/ economic outcomes Social inclusion outcomes Significant improvement of client s knowledge and competences, career management skills, confidence level, decision-making competences, job readiness, etc. Transition rates to next level of education/training/ employment Improvement of retention rates and reduction of drop-out rates Successful matching processes on the labour market Level and duration of unemployment Improvement of labour supply according to demand Cost-effectiveness of the service

60 ELGPN strategic goal To deepen attention to the four themes within the 2008 Resolution; to link this LLG perspective more closely to sectoral policy development (in schools, VET, higher education, adult education, employment, and social inclusion) at both national and EU levels; and to produce concrete tools to support these processes.

61 Kiitoksia! Lisätietoja: Raimo Vuorinen, KT Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos PL Jyväskylän yliopisto Puh , GSM Fax www: / Skype: vuorai