Elinkäisen ohjauksen yhteiset tavoitteet ja periaatteet EU:n jäsenmaille ja komissiolle

Transkriptio

1 Elinkäisen ohjauksen yhteiset tavoitteet ja periaatteet EU:n jäsenmaille ja komissiolle Raimo Vuorinen, KT Projektipäällikkö Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos evokes webinaari klo 12:30 13:30

2 Eurooppalaisen elinikäisen ohjauspolitiikan verkosto, ELGPN Jäsenmaiden aloite 2006 Systemaattinen yhteistyö vertaisoppiminen ja kansallinen kehittäminen Komission tuki verkostolle 75% Elinikäisen oppimisen ohjelman ja Erasmus+ ohjelman kautta Mukana 33 maata yli 300 nimettyä kansallista edustajaa Suomi koordinaattorina Työmuotoja: Kaksi vuosittaista verkostokokousta Temaattiset työryhmät Vertaisoppiminen EU tason ohjauspolitiikkaseminaari kahden vuoden välein Lisätietoja:

3 Valtakunnallinen ELO-ryhmä: Elinikäisen ohjauksen strategiset tavoitteet Ohjauspalveluja on tasapuolisesti saatavissa ja ne vastaavat yksilön tarpeita Yksilölliset uranhallintataidot vahvistuvat Ohjaustyötä tekevillä on tehtävien edellyttämä osaaminen Ohjauksen laatujärjestelmiä kehitetään Ohjaus toimii koordinoituna kokonaisuutena

4 ELGPN tuotteet ( - ELGPNTools 1-6 (Resource Kit, Evidence Guide 2014, CMS, QAE, Guidelines) - ELGPN Progress Reports & Short Reports - Concept Notes (Flexicurity, Youth Unemployment, Career Management Skills, Youth Guarantee, Early School Leaving, Work-based learning) - Glossary online version - Policy Briefings

5 ELGPN: Suomenkieliset julkaisut Raportit: Elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikka: Eurooppalaisia lähtökohtia kansalliselle kehittämistyölle Suuntaviivoja elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikalle ja palvelujärjestelyille. Yhteiset tavoitteet ja periaatteet EU:n jäsenmaille ja komissiolle Tiivistelmät: Raportti Eurooppalaisen elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikan verkoston työstä kaudella Vaikuttava elinikäinen ohjaus. Tutkimusperustainen opas ohjausjärjestelyjä koskevaan päätöksentekoon ja palvelujen toteuttamiseen. Urasuunnittelutaidot: Toimintapolitiikan suunnittelu ja toteuttaminen. Elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikan laadun ja tutkimusperustaisuuden vahvistaminen. Suuntaviivoja elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikalle ja palvelujärjestelyille. Yhteiset tavoitteet ja periaatteet EU:n jäsenmaille ja komissiolle.

6 ELGPN: Yhteiset tavoitteet ja periaatteet elinikäiselle ohjaukselle

7 Valmisteluprosessi Kokemukset EU:n jäsenmaista ja ELGPN-verkoston jäsenmaista Kokemukset rinnakkaisista kv. verkostoista CEDEFOP, ETF, OECD, Maailmanpankki EU:n toimintapolitiikan instrumentit ja dokumentit Valmistelutyö ELGPN-verkoston työkokouksissa

8 Periaatteet Kansalaiskeskeisyys Kokonaisvaltainen ja osallistava lähestymistapa Palvelujen saatavuus ja tasa-arvoisuus Läpinäkyvyys/tunnistettavuus Urasuunnittelutaitojen yksilö- ja ryhmätason erot Sidosryhmien osallistuminen ja avoimuus Tehokkuus ja tuloksellisuus Tutkimusperustaisuus kehittämistyössä Tulospainotus Palvelujen ja työvälineiden ammattimaisuuden parantaminen Integroidun toimintapolitiikan periaate

9 Ohjauksen tulos ja lisäarvo eri tahoille (Hooley 2014; Borbely-Pecze 2011, Nykänen ym. 2007) Konteksti, esim. koulut, ammatillinen koulutus, työssä olevat Lisäarvo eri toimijoille Euroopan unioni Jäsenmaa Lähiyhteisö Organisaatio Kansalainen Taloudelliset tulokset Oppimistulokset Yhteiskunnalliset tulokset Tuloksen luonne

10 ELGPN: Yhteiset tavoitteet ja periaatteet elinikäiselle ohjaukselle 2015 Hallinnonalojen yhteiset suuntaviivat (9 suuntaviivaa) 1. Urasuunnittelutaidot 2. Elinikäisen ohjauksen saatavuus 3. Elinikäisen ohjauksen laatu 4. Elinikäisen ohjauksen vaikuttavuus 5. Strateginen johtaminen: koordinointi ja yhteistoiminta 6. Koulutus- ja työmarkkinatiedon kehittäminen 7. Alan ammattilaisten koulutus ja kelpoisuudet 8. Elinikäisen ohjauksen rahoitus 9. Tieto- ja viestintäteknologia elinikäisessä ohjauksessa

11 ELGPN: Yhteiset tavoitteet ja periaatteet elinikäiselle ohjaukselle 2015 Opetus- ja kulttuurihallinnon ala (4 suuntaviivaa) 10. Ohjaus perusopetuksessa 11. Ohjaus ammatillisessa koulutuksessa 12. Ohjaus korkea-asteella 13. Ohjaus aikuiskoulutuksessa Työ- ja elinkeinohallinnon ala (3 suuntaviivaa) 14. TNO-palvelut työssä oleville 15. TNO-palvelut työttömille 16. TNO-palvelut ikääntyville Sosiaalinen osallisuus (2 suuntaviivaa) 17. TNO-palvelut nuorille 18. TNO-palvelut erityistä tukea tarvitseville

12 Yhteinen rakenne Sisällön määritelmä Merkittävyys Hyvän toimintapolitiikan ja palvelujärjestelyjen osatekijät Lisätietoja päätöksenteon pohjaksi

13 Esim. Suuntaviiva 9: Tieto- ja viestintäteknologia elinikäisessä ohjauksessa Määritelmä: Tieto- ja viestintäteknologia (TVT) elinikäisessä ohjauksessa tarkoittaa tuotteita, infrastruktuuria ja sähköistä sisältöä, jotka edistävät elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikan ja palvelujärjestelyjen kehitystyötä sekä TNO-palvelujen, resurssien ja työvälineiden tarjontaa. Se tarkoittaa kansalaisille suunnattujen interaktiivisten palvelujen, resurssien ja työvälineiden suunnittelu- ja kehittämistapoja, kansalaisten tapaa käyttää niitä sekä sitä, miten tämä käyttö puolestaan muokkaa näiden palvelujen, resurssien ja työvälineiden rakennetta. Lisäksi se viittaa digitaaliseen osaamiseen, jota tarvitaan TVT-palvelujen käyttöön elinikäisessä ohjauksessa.

14 Esim. Suuntaviiva 9: Tieto- ja viestintäteknologia elinikäisessä ohjauksessa Merkittävyys: TVT tukee kansalaiskeskeistä näkökulmaa suunniteltaessa julkisten palveluiden, mukaan lukien TNO-palvelut, helpompaa saatavuutta kaikille kansalaisille (KAPA) Yhdistävä tekijä toimintapolitiikan kehittämistyössä Kansalaisten käyttäytymisen muutokset Yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen kehittämät uudet käyttötavat Eri palvelumuotojen integrointi Sosiaalinen media on uudenlaisen viestinnän väline, vuorovaikutteinen työtila sekä eteenpäin vievä voima kokonaiselle toimintatavan muutokselle ja uudistukselle.

15 Esim. Suuntaviiva 9: Tieto- ja viestintäteknologia elinikäisessä ohjauksessa Hyvin toimivat TNO-palvelut, esim: tarkastelevat TVT:n osana laajempia, kansallisia julkishallinnon sähköisten palvelujen mekanismeja varmistavat, että elinikäisen ohjauksen tarjoamisesta vastaavilla ministeriöillä on yhteisesti sovittu tulkinta ja viitekehys tieto- ja viestintäteknologian roolista ja hyödyntämisestä elinikäisen ohjauksen tarjoamisessa tarjoavat tarvittavan infrastruktuurin TVT-resurssien kehittämiseen ja käyttöönottoon, erityisesti palveluntarjoajien koulutus- ja tukipalveluja varten kohdentavat resursseja TNO-palvelujen saatavuuden parantamiseksi (esimerkiksi opetuksessa, TE-palvelujen toimipisteissä, kirjastoissa) varmistavat, että sekä uusilla että työssä olevilla ohjaajilla on perusja jatkokoulutuksen kautta riittävät TVT-taidot, ja että he ymmärtävät teknologiaan, eettisiin kysymyksiin sekä kysyntään vastaamisen ajankäytöllisiin haasteisiin liittyviä yksityiskohtia.

16 Suuntaviivojen käyttömahdollisuuksia Työväline TNO-palvelujen laadun ja vaikuttavuuden edistämiseen Viitemateriaali TNO-palvelujen järjestämistä koskevaan alueelliseen, kansalliseen ja EU-tason päätöksentekoon Yhteinen viitekehys palvelujen omaehtoiseen kehittämiseen ja toimintapolitiikan vahvistamiseen Yhteiset rajapinnat vertaisoppimiseen.

17 Suuntaviivojen soveltaminen käytäntöön

18 Suuntaviivojen soveltaminen käytäntöön

19 Suuntaviivat Suomen näkökulmasta Merkittävää kehitystä siiloista silloiksi.. Yhteistyö ministeriöiden kesken tiivistynyt Valtakunnallinen ELO-ryhmä Yhteissuunnittelu ESR ohjelmien toteutuksessa Alueelliset ELO-ryhmät Moniammatilliset työtiimit Kokonaisvoimavarojen käytössä vielä tehostamista. Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa turvatun ammatinvalinnanoikeuden tukemiseksi tarkoitettujen TNO-palvelujen rahoituksen ja saatavuuden toteutuminen lähivuosina?? Aluehallintouudistus Kasvupalvelujen uudelleenorganisointi Ammatillisen koulutuksen reformi Koulutussäästöt

20 Kysymyksiä ja/tai kommentteja?

21 Kiitos! Lisätietoja: Raimo Vuorinen, KT Koulutuksen tutkimuslaitos PL Jyväskylän yliopisto Puh Fax LinkedIn: Skype: vuorai