Näyttöön perustuva toiminta HUS-organisaatiossa. Kristiina Junttila, TtT kehittämispäällikkö HUS Hoitotyön johto

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Näyttöön perustuva toiminta HUS-organisaatiossa. Kristiina Junttila, TtT kehittämispäällikkö HUS Hoitotyön johto"

Anton Heikkinen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Näyttöön perustuva toiminta HUS-organisaatiossa Kristiina Junttila, TtT kehittämispäällikkö HUS Hoitotyön johto

2 Missio HUS:n hoitotyössä Potilas tulee autetuksi (HUS Hoitotyön tavoite- ja toimenpideohjelma ) 2

3 Visio HUS:n hoitotyössä 2015 Huippuosaamista yhteistyöllä kehittyvässä hoitokulttuurissa potilaan parhaaksi 3

4 HUS:n hoitotyön tavoite- ja toimintaohjelma HUS-VISIO Huippusairaala - Asiakaslähtöistä toimintaa potilaan parhaaksi. - Potilaamme saavat maailman parasta erikoissairaanhoitoa oikea-aikaisesti, joustavasti ja asiakaslähtöisesti. - Huippuosaamisella, laadukkaalla ja tehokkaalla palvelutuotannolla sekä tasapainoisella taloudella toteutamme omistajien tahtotilan. - Edistämme yhteiskunnan kehittymistä ja Suomen kilpailukykyä ja olemme innovatiivinen ja vetovoimainen työnantaja. HUS STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Potilaslähtöinen, vaikuttava ja oikea-aikainen erikoissairaanhoito Korkeatasoinen tutkimus ja opetus yhteistyössä Helsingin yliopiston, muiden korkeakoulujen ja ammattioppilaitosten kanssa Moniammatillista asiantuntijayhteisöä kannustava ja arvostava johtaminen Alan vetovoimaisin monien mahdollisuuksien työpaikka Toimintatapojen ja rakenteiden jatkuva parantaminen Luottamukseen perustuva kuntayhteistyö ja ennakoitavissa oleva tasapainoinen talous VISIO HOITOTYÖSSÄ Huippuosaamista yhteistyöllä kehittyvässä hoitokulttuurissa potilaan parhaaksi HUS-HOITOTYÖ STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT HOITOTYÖSSÄ AVAIN- TAVOITTEET 2015 Hoitotyö on potilaskeskeistä, näyttöön perustuvaa, turvallista ja terveyttä edistävää Hoito-/ terveystieteellinen tutkimus ja opetus tukevat kliinistä hoitotyötä ja sen johtamista Hoitotyössä johtaminen on osallistavaa, yhteistyöhön ja tietoon perustuvaa Innostavalla ja kannustavalla toimintakulttuurilla tuetaan ammatillista kehittymistä ja sitoutumista Hoitotyön toimintatapoja ja rakenteita kehitetään verkostomaisella toimintamallilla Hoitotyössä vastataan omalta osaltaan tasapainoisen talouden toteutumisesta TOIMENPITEET Ks. HUS:n hoitotyön vuosittainen toimintasuunnitelma

- Huippuosaamisella, laadukkaalla ja tehokkaalla palvelutuotannolla sekä tasapainoisella taloudella toteutamme omistajien tahtotilan.

5 1: Hoitotyö on potilaskeskeistä, näyttöön perustuvaa, turvallista ja terveyttä edistävää Avaintavoitteet 2015: Hoitotyössä sovelletaan näyttöön perustuvia toimintatapoja Hoitotyössä käytetään potilasturvallisuutta varmistavia toimintatapoja Hoitotyössä sovelletaan terveyttä edistäviä toimintatapoja 5

perustuvia toimintatapoja Hoitotyössä käytetään potilasturvallisuutta

6 Näyttöön perustuvan toiminnan tukirakenteet HUS:ssa Kliiniset asiantuntijat ja kliiniset opettajat Paikallinen, HUS-tason ja kansallinen yhteistyö Henkilöstörakenne AMK-koulutettujen osuus?; joka tapauksessa kasvava Noin 260 terveystieteiden maisteria 13 terveystieteiden tai filosofian tohtoria Opiskelijat, opinnäytetyöt Hoitotieteen meetingit, tutkijaklubit, sisäinen koulutus Tutkimushankkeet Tiedolla johtamisen rakenteet Koko HUS:n tasolla näyttöön perustuvaa toimintaa hoitotyössä kuitenkin leimaa Hajanaisuus, suunnittelemattomuus, näkymättömyys, Suomen JBI-yhteistyökeskus HUS:n sisäiset rakenteet määrittelyvaiheessa 6

; joka tapauksessa kasvava Noin 260 terveystieteiden maisteria 13 terveystieteiden tai filosofian tohtoria Opiskelijat, opinnäytetyöt Hoitotieteen

7 Innovaatio Idea, käytäntö tai esine, jota yksilöt pitävät uutena Rogers Uusi tai uutena pidetty malli, käytäntö tai konsepti, joka muuttaa vallitsevia käytäntöjä siten, että teknologinen, taloudellinen tai sosiaalinen suorituskyky paranee Ståhle Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnetty tieto ja osaaminen TEKES 7

siten, että teknologinen, taloudellinen tai sosiaalinen suorituskyky paranee Ståhle

8 Innovaatioiden diffuusio Viestintäprosessi, jossa tieto innovaatiosta leviää sosiaalisen systeemin jäsenille tiettyjen kanavien kautta ja tietyn ajan kuluessa Sosiaalinen systeemi tarkoittaa toisiinsa liittyviä yksilöitä, epämuodollisia ryhmiä, organisaatioita tai alasysteemejä, jotka ovat mukana yhteisessä ongelmanratkaisuprosessissa saavuttaakseen yhteisen päämäärän Muuttaa sosiaalisia rakenteita ja toimintoja, koska uusi idea luo muutosta sosiaaliseen järjestelmään eli systeemiin Usein hidas prosessi; innovaatiota ei oteta käyttöön välittömästi, kun siitä saadaan tieto, ei edes silloin, kun se voi tarjota aivan ilmeisiä etuja ja hyötyjä Rogers (2003) Diffusion of Innovations 8

saavuttaakseen yhteisen päämäärän Muuttaa sosiaalisia rakenteita ja toimintoja, koska uusi idea luo muutosta sosiaaliseen järjestelmään eli systeemiin Usein hidas

9 Innovaatioiden omaksumiseen vaikuttavat Niiden suhteellinen hyöty; onko innovaatio parempi kuin edellinen ratkaisu sopivuus; kuinka hyvin innovaatio on sopusoinnussa henkilön kokemuksen, arvojen ja tarpeiden kanssa monimutkaisuus; miten vaikeaa innovaation ymmärtäminen ja käyttäminen on (kuinka paljon käyttäjän tulisi mukauttaa toimintaansa) kokeilumahdollisuus; kuinka paljon systeemiä on mahdollisuus kokeilla etukäteen havaittavuus; kuinka helposti hyödyt ovat näkyvissä yhteisön muille jäsenille Lisäksi sosiaalisen systeemin normit, viestintätavat, muutosagentit ja mielipidevaikuttajat Yksilön omaksumiskynnys on se määrä vertaiskäyttäjiä, jotka vaaditaan siihen, että yksilö omaksuu innovaation (Threshold model, kynnysmalli) Kriittinen massa: kynnyksen ylittäneiden vertaiskäyttäjien määrä sosiaalinen paine 9

mahdollisuus kokeilla etukäteen havaittavuus; kuinka helposti hyödyt ovat näkyvissä yhteisön muille jäsenille Lisäksi sosiaalisen systeemin normit, viestintätavat, muutosagentit ja

10 Innovaatioiden omaksuminen 16 2,5 13, Innovoijat Varhaiset omaksujat Varhainen enemmistö Myöhäinen enemmistö Vitkastelijat Rogers

11 Muutosvastarinta Muutosvastarinnan lähde Vakauden kaipuu Tottumukset Yhteisön vakiintuneet normit Pelko työpaikan menettämisestä Pelko etujen ja aseman menettämisestä Väärinkäsitykset ja tietämättömyys Näkemyserot Tuntemattoman pelko Pelko pärjäämättömyydestä Tarpeen epävakuuttavuus Palkitsemisen puuttuminen Vastarinnan syy Muutos aiheuttaa epävakautta ja synnyttää siksi vaistomaisen vastustusreaktion Tutusta ja turvallisesta on vaikea luopua Hyväksyttyjen normien muuttaminen herättää vastustusta Halu varmistaa oman työpaikan säilyminen ja torjua mahdollinen uhka Oma tai ryhmän etu tulee ennen organisaation etua Muutoksen sisältöä ja seurauksia ei ole ymmärretty tai sisäistetty Avoin ristiriita organisaation tai sen jäsenten vallitsevien koodien ja arvojen kanssa Tiedon puute uudesta luo epävarmuutta Oppimisesta selviytyminen ja uudet haasteet pelottavat Perustelut eivät tunnu oikeilta ja organisaation toiminnan ja ympäristön vaatimusten koetaan olevan ristiriidassa Muutoksesta aiheutuvan vaivan ei uskota tuottavan vastaavaa hyötyä 11

vastustusreaktion Tutusta ja turvallisesta on vaikea luopua Hyväksyttyjen normien muuttaminen herättää vastustusta Halu varmistaa oman työpaikan säilyminen ja torjua mahdollinen uhka Oma tai ryhmän

12 Muutosvastarinnan tasot ja niiden mukaiset suositukset johtamiselle Ei halua Perustele Ohjaa Kannusta Palkitse ja rankaise Ei taitoja Kouluta Valmenna Ohjaa Ei tietoa Viesti Perustele Toista (Mattila 2007) 12

Kannusta Palkitse ja rankaise Ei taitoja Kouluta

14 Näyttöön perustuva toiminta - haasteet eri toimijoille Innovaatioiden omaksumiseen vaikuttavat tekijät Suhteellinen hyöty; onko innovaatio parempi kuin edellinen ratkaisu Sopivuus; kuinka hyvin innovaatio on sopusoinnussa henkilön kokemuksen, arvojen ja tarpeiden kanssa Monimutkaisuus; miten vaikeaa innovaation ymmärtäminen ja käyttäminen on Ratkaisumallit Näyttöön perustuvan toiminnan tuloksellisuuden osoittaminen (esim. laadulliset ja taloudelliset näkökulmat) tutkimuksen keskeinen rooli! Näyttöön perustuvan toiminnan tuloksellisuuden viestiminen Osana perusosaamista Osana täydennyskoulutusta / sisäistä koulutusta Organisaation sisäinen tiedottaminen & viestintä Ammattilehdet, opintopäivät, kongressit, Yksilön eettiset ja laadunhallinnalliset valmiudet; asenteet, osaaminen Yksilön sitoutumisen vahvistaminen Organisaation arvot, niiden todentuminen Muutosjohtaminen; kulttuurimuutos, muutosagentit, mielipidevaikuttajat, vertaiskäyttäjien toiminta Palkitseminen Osaamisen varmistaminen Käsitteen ymmärrettävyys ja käytännönläheisyys Näyttöön perustuva toiminta vs. näyttöä tuottava toiminta Tukirakenteet; esim. Hyvien käytäntöjen tietopankki Kliiniset asiantuntijat, asiantuntijaverkostot Sisäinen koulutus 14

tuloksellisuuden osoittaminen (esim. laadulliset ja taloudelliset näkökulmat) tutkimuksen keskeinen rooli!

15 Näyttöön perustuva toiminta - haasteet eri toimijoille Innovaatioiden omaksumiseen vaikuttavat tekijät Kokeilumahdollisuus; kuinka paljon systeemiä on mahdollisuus kokeilla etukäteen Havaittavuus; kuinka helposti hyödyt ovat näkyvissä yhteisön muille jäsenille Ratkaisumallit Näyttöön perustuvaan toimintaan harjaantuminen opiskelun aikana Simulaatiot, laboraatiot Ohjaus harjoittelujaksojen aikana Vertaisyksiköt vertaisoppiminen vertaisarvioinnit Näyttöön perustuvan toiminnan klubit Toiminnan systemaattinen arviointi tiedolla johtaminen Hyvien käytäntöjen jakaminen Hyvien käytäntöjen julkinen raportointi, kiittäminen, palkitseminen, 15

harjaantuminen opiskelun aikana Simulaatiot, laboraatiot Ohjaus harjoittelujaksojen aikana Vertaisyksiköt vertaisoppiminen vertaisarvioinnit Näyttöön perustuvan

16 Näyttöön perustuva toiminta haasteet HUS:ssa Suuruus Sisäiset kokoerot Monimuotoisuus Erikoistuneisuus Maantieteellinen hajanaisuus Johtamisjärjestelmä Koordinointi Priorisointi Yhteistyö, verkottuminen 16

Erikoistuneisuus Maantieteellinen hajanaisuus

Samankaltaiset tiedostot

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 avoite: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisten käytäntöjen jakaminen, toisilta oppiminen ja verkostoituminen Johdatus