Tietoperustainen johtaminen kunnassa - tieto on valtaa vai onko?

Transkriptio

1 Tietoperustainen johtaminen kunnassa - tieto on valtaa vai onko? Kuntaliiton tasa-arvofoorumi Turku, Harri Jalonen harri.jalonen@turkuamk.fi

2 Harald Lasswell (in Appleby, 1954)... All social science should be oriented to decision-making.....however, it is not the function of social sciences or the social scientists to solve the problems of the decision-makers; it is their function to complicate the job of the decision-makers......producing additional insights, freeing the decision-makers from the compulsive decisions they otherwise would make, widening their areas of discreation, and thereby enlarging freedom.

3 Vallan kolmet kasvot (Michel Foucault, ) Valta 1) pakottamisena & suostutteluna dominoiva valta 2) päätöstilanteiden muotoiluna rakenteellinen valta 3) kykynä löytää uusia ratkaisuja mahdollistava valta

4 Tieto on valtaa Francis Bacon ( ) Missä on se tieto, jonka olemme hukanneet informaatioon? Thomas S. Eliot ( ) Ellei yritys tiedä mitään mitä sen asiakkaat tai sidosryhmät eivät tiedä, yritys ei voi menestyä. (Thorstein Veblen, 1904, Theory of business enterprise)

5 TIETO -on perusteltu tosiuskomus (Platon) -mahdollistaa toimimisen (edellyttää käsitystä siitä, miten asiat toimivat, vaikuttavat toisiinsa ja minkälaisia riippuvuuksia niiden välillä on) Näkyvä tieto (explicit knowledge) -objektiiviset faktat - Knowledge of rationality Hiljainen tieto (tacit knowledge) -subjektiivinen kokemustieto - Knowledge of experience (Polanyi 1967, Nonaka & Takeuchi 1995, Grover & Davenport, 2001)

6 TIETO poikkeaa muista tuotannontekijöistä ei ole (lähtökohtaisesti) niukka hyödyke, sillä siihen ei päde alenevan rajahyödyn olettamus TIETOa voidaan sekä jakaa että pitää itsellä samanaikaisesti Kuitenkin monissa organisaatioissa toimitaan kuin TIETO OLISI niukka hyödyke ONGELMA (ja samalla toisille mahdollisuus)

7 TIEDON VALTAULOTTUVUUS KONKRETISOITUU KUNNALLISEN PÄÄTÖKSENTEON VALMISTELUTYÖSSÄ

8 Valmistelussa tehdyt ratkaisut ohjaavat mahdollistaen tai rajoittaen tulevaisuudessa tehtäviä ratkaisuja

9 Kuntalain tulkinta valmistelusta: Viranhaltijoiden toteuttaman päätöksenteon valmistelun tehtäväksi nähdään sen varmistaminen, että päätöksentekijöillä on käytettävissään riittävästi informaatiota ja muuta taustamateriaalia erilaisista vaihtoehdoista asianmukaisen ratkaisun aikaansaamiseksi. (Harjula & Prättälä 2004, Heuru 2000) Valmistelu rationaalisena suunnitteluna

10 Toisenlainen tulkinta valmistelusta: Asioiden valmistelu on kompleksinen prosessi. Kompleksisuus ei synny tehtävien vaativuudesta, vaan erilaisista yllättävistä ja ennalta arvaamattomista tilanteista, joita valmisteluprosessiin liittyy. Yksinkertaisiltakin vaikuttavista asioista kehkeytyy usein monimutkainen vyyhti, jonka lopputulosta on mahdoton ennakoida. (Porilainen viranhaltija, Byström 1999)

11 Valmistelu on täynnä ristiriitaista informaatiota, kilpailevia intressejä ja erilaisia valta-asetelmia. Järjen ohella kysymys on mitä suurimmassa määrin myös toimijoiden tahdosta. Pelkän faktatiedon etsimisen ja jäsentämisen sijaan valmistelutyö näyttäisi olevan yhä useammin tahdon muodostamista ja toiminnan pakkoa puutteellisen tiedon varassa. (Bäcklund 2007, Jalonen 2007 & 2008). Valmistelu koostuu sekä kuntayhteisön sisäisistä että kuntayhteisön ja toimintaympäristön välisistä vuorovaikutussuhteista, joiden avulla pyritään vähentämään sekä tiedon puutteesta johtuvaa epävarmuutta että tiedon monitulkintaisuudesta johtuvaa epäselvyyttä.

12 Case Informaation välttäminen Jalonen, H. (2010) Informaation välttäminen kunnallisessa päätöksenteossa, Kunnallistieteellinen aikakauskirja, 1/2010. Miksi asioiden valmisteluun liittyvä tiedonhankinta voi olla ajoittain puutteellista ja tarkoitushakuista? Tiedonhankinnan ohella myös tiedonhankinnasta pidättäytyminen on aktiivinen toimi (ehkäpä myös vallankäytön muoto?), jonka ymmärtäminen vaatii lähempää tarkastelua kuntatoimijoiden tietokäyttäytymisen pimeän puolen (hidden side) ymmärtäminen.

13 PARADOKSI? All men by nature desire to know (Aristoteles) Ignorance is bliss (Thomas Gray, 1742)

14 Informaation ja tiedon määrä kasvaa eksponentiaalisesti, mutta ihmisten kyky käsitellä informaatiota ja tietoa kasvaa korkeintaan lineaarisesti

15 Teoreettinen viitekehys (1/2) Tietokäyttäytyminen = toiminnallinen kokonaisuus, joka koostuu sekä aktiivisesta tiedonhankinnasta että informaation välttämisestä (Wilson 1997; Goldbold 2006) Laajasti käsitettynä tiedonhankinnalla tarkoitetaan toimintaa, joka käynnistyy yksilön kokemasta tiedontarpeesta, mikä puolestaan johtaa tietolähteiden valintaan, lähteiden äärelle hakeutumiseen, löydetyn tiedon arviointiin sekä tiedon omaksumiseen (Savolainen, 1999). Aktiivista tiedonhankintaa voidaan pitää yksilöiden tietokäyttäytymistä jäsentävän tutkimuksen peruslähtökohtana. Oletettavaa on, että myös poliittisten ja hallinnollisten päätösten valmistelijat ja tekijät etsivät jatkuvasti parempaa ja täsmällisempää tietoa päätöstensä pohjaksi.

16 Teoreettinen viitekehys (2/2) Tietojohtaminen = tutkimuksellinen viiteryhmä, jonka keskipisteessä ovat tiedon luominen, organisointi, jakaminen ja soveltaminen sekä näitä tukevat rakenteet ja teknologiat (Lönnqvist et al., 2007). Tietojohtamisen teoreettinen ja käytännöllinen kontribuutio syntyy ymmärryksen lisäämisestä organisaatioiden sisäisten sekä niiden saatavilla olevan tiedon ja informaation tunnistamiseen, välittämiseen ja käyttöön liittyvien prosessien hallinnasta ja johtamisesta. Oletuksena tietojohtamisen piirissä on, että yhteiskunnan tietovaltaistumisen myötä organisaatioiden menestyminen riippuu entistä enemmän niiden kyvystä hyödyntää tietoa.

17 Täynnä ilkeitä ja pirullisia ongelmia (wicked problem, Rittel & Webber 1973, Sotarauta 1996, Raisio 2010) Kuntatoimijan rosoinen tietomaisema

18 Ilkeän ongelman ominaispiirteitä: -epätäydellinen tieto vaihtoehdoista -epätäydellinen tieto nykytilasta ja ongelmien taustoista -epätäydellinen tieto ehdotetun vaihtoehdon seurauksista -epätäydellinen tieto arvoista, preferensseistä ja intresseistä -rajalliset resurssit Kuntatoimijan tietokuilu (epävarmuus = informaation/tiedon puute epäselvyys = monitulkintainen informaatio/tieto)

19

20 Kuntatoimijan informaatiofiltterit (1/5) KOGNITIIVINEN INFORMAATIOFILTTERI Ilmenemismuoto Kognitiivinen dissonanssi - riitasointu Opittu kyvyttömyys ( skilled incompetence, Argyris, 1996) Vaikutus tiedonhankintaan Kuntatoimijan kognitio rajoittaa informaation havainnointia ja ymmärtämistä. Kognition kanssa ristiriidassa olevaa informaatiota pyritään välttämään.

21 SOSIAALINEN INFORMAATIOFILTTERI Kuntatoimijan informaatiofiltterit (2/5) Ilmenemismuoto Ryhmäajattelu Sosiaalinen identiteetti ja tiedollinen piiri yhteinen maailmankuva Valmiiksi muotoillut intressit Hallinnon kielen vaikeaselkoisuus Luottamuksen puute ja pelko Vaikutus tiedonhankintaan Kuntatoimijoiden välinen ryhmädynamiikka suosii yksimielisyyttä. Luottamuksen puute, pelko ja hallinnon kieli vaikeuttavat yhteistyötä tiedonhankinnassa.

22 TEKNOLOGINEN INFORMAATIOFILTTERI Ilmenemismuoto Puutteelliset taidot ja valmiudet Kielteiset asenteet Puutteet tietojärjestelmien ominaisuuksissa Kuntatoimijan informaatiofiltterit (3/5) Vaikutus tiedonhankintaan Informaatioteknologia koetaan kuormittavaksi ei tiedonhankintaa helpottavaksi tekijäksi. Informaatioteknologia ei tue kuntatoimijoiden erilaisia ja moninaisia tietotarpeita.

23 KULTTUURINEN INFORMAATIOFILTTERI Ilmenemismuoto Sulkeutuneisuus Konsensushakuisuus Kunnallispoliittinen itsesensuuri Johtamisjärjestelmien puutteet kansalaisella oikeus tulla kuulluksi Kuntatoimijan informaatiofiltterit (4/5) Vaikutus tiedonhankintaan Sulkeutuneisuus ja konsensushakuisuus yhdistettynä johtamisjärjestelmien puutteisiin mahdollistavat pintapuolisen ja vain muotoseikat täyttävän ja rituaalinomaisen tiedonhankinnan.

24 Pohdintaa Kunnallishallinnon agonistisuus (=kunnallishallinnon pitääkin olla erimielistä, jonka ei odotetakaan päätyvän yhteisymmärrykseen) Ei-päätöksenteko (non-decision-making) ja symbolinen tietokäyttäytyminen VOIVATKO INFORMAATIOFILTTERIT OLLA SUKUPUOLISIDONNAISIA?