Tietoarkkitehtuurin kuvaaminen JHS 179 -suosituksessa. Anne Kauhanen-Simanainen

Transkriptio

1 Tietoarkkitehtuurin kuvaaminen JHS 179 -suosituksessa Anne Kauhanen-Simanainen

2 Tietoarkkitehtuuri mitä se on? Rakenne ja sisältö organisaation tiedoille ja niiden hyödyntämiselle Tietoarkkitehtuurin suunnittelulla luodaan yhteinen näkemys organisaation tai muun tietoarkkitehtuurin kohteen keskeisestä tietopääomasta ja tiedon hallinnan rakenteesta. Tietoarkkitehtuurissa tarkastellaan, jäsennetään ja kuvataan organisaation ydinprosessien tietotarpeita, ja, tietorakenteita ja tietovirtoja. Tiedon hallinnan ja sen kehittämisen työkalu Kokonaisrakenteen ja kuvausten päämääränä on tukea keskeisten tietojen saatavuuden, käytettävyyden, yhteentoimivuuden ja laadun sekä tiedon hallinnan kehittämistä informaation koko elinkaaren ajan ottaen huomioon tietosuoja, tietoturvallisuus ja varautuminen. Yhteiskäyttöisyyden, yhteentoimivuuden ja uudelleen käytön perusta Tietoarkkitehtuuri edistää tietojen yhteiskäyttöisyyttä organisaatioiden välillä ja palveluprosesseissa. Siksi on määritettävä yhteiset käsitteet ja tunnistettava hyödynnettävät perusrekisterit ja tiedonvaihtotarpeet. Tavoitteena on myös tietorakenteiden vakiointi ja tietojen uudelleenhyödynnettävyys. 2

3 JHS 179 mitä uuteen tietoarkkitehtuurisuositukseen? Kokemuksia tietoarkkitehtuurityöstä, työryhmässä keskusteltua Tiedon ja tietoarkkitehtuurin merkitys Miksi tietoarkkitehtuuri tehdään? Tieto ja tiedon tarpeet erilaisissa organisaatioissa ja erilaisissa tehtävissä Mistä teillä puhutaan, kun puhutaan tiedosta? Toiminnan ja johtamisen näkökulma tietoon ja tietoarkkitehtuuriin tietojohtamisesta tiedolla johtamiseen Tietojen jäsentely ja käsitteet käsitettäviksi: Päätietoryhmät, käsitemalli, sanastot Tietovarannot organisaation tietopääoma kartalle Prosessit/vuorovaikutus/tietovirrat informaatiologistiikka ja - tehokkuus Miten varmistetaan semanttinen yhteentoimivuus tietojen siirrossa järjestelmien välillä? Suositusluonnoksessa tietoarkkitehtuurin osuus vasta alkuvaiheessa, voidaan harkita myös syventävää tiedon hallinnan ja yhteentoimivuuden osuutta 3

4 Periaatteellinen taso Miksi Ohjaus Käsitteellinen Strategiat Strategiset tavoitteet Strategian toimeenpanosuunnitelma Liiketoimintamal li Arvot, visio, missio Ohjaavat lait ja Arkkitehtuuriperiaatteet säädökset Viite- ja sidosarkkitehtuurit Rajaukset ja Standardisalkk reunaehdot u Liiketoimintamalli - kyvykkyys Toimintaarkkitehtuu ri Kyvykkyyskartta Kehittämisvaatimukset ja tavoitteet Toimijat Tietoarkkitehtuuri Käsitteistö Tietojärjestelmä - arkkitehtuuri Kyvykkyys - tietojärjestelmät Teknologiaarkkitehtuuri Käsitteist Teknologiavaatimukset taso Mitä Toimijoiden väl. vuorovaikutus Palvelusalkku Sanasto Päätietoryhmät Tietojärjestelmäpalvelut Teknologiapalvelut Looginen taso Miten Prosessikartta Toimintamallit P Prosessit Kyvykkyys - prosessit Palvelut - prosessit Käsitemalli Loogiset tietovarannot Looginen tietomalli Tietovirrat Tietojärj. välinen vuorovaikutus Tietojärjestelmäkartta Integraatiomall i Looginen Looginen tieto tietojärjestelmäjäsennys Looginen verkkokaavio Teknologiakomponentit Prosessit - tiedot Toimijat - tiedot Tietojärjestelmät - tiedot Prosessit - tietojärjestelmät Rajapinnat Fyysinen taso Millä Tietojärjestelmäsalkku Teknologiasalkku Tietojärjestelmät- Fyysinen verkkokaavio Osasto JulkICT-toiminto teknologiat pp.kk.vvvv Teknologiatiekartta

5 Kokemuksia ja näkökohtia nykysuosituksesta Tietoarkkitehtuurin osuus nykyisessä suosituksessa on hyvin niukka ajatellen tiedon merkitystä. Suosituksen tieto käsitys on tiedon näkökulmasta kapea (dataarkkitehtuuri). Suositus ei ota huomioon tiedon arvoketjua, tiedon monimuotoisuutta, eri tietolajeja ja tietotyyppejä. Kysytään, mihin kaikkia kuvauksia ja taulukoita tarvitaan (esim. päätietoryhmät, tietovarannot, tietovirrat jne.)? Tarvitaanko taulukoita ylipäätään? Käsitemallin ja päätietoryhmien keskinäinen suhde on ollut epäselvä, tietoarkkitehtuurin muussakin käsitteistössä epäselvyyttä. Miten saadaan koottua järkevästi organisaation tietosuunnittelu: tietojohtamisen, tietoarkkitehtuurin, asiakirjahallinnan ja tiedonhallintasuunnitelmien jne. keskinäiset suhteet ja liittyminen toisiinsa? Miten saadaan hyödynnettyä tietoarkkitehtuurityö ja sen kartoitukset datan avaamisessa, tietoturvallisuuden kehittämisessä jne.? Miten varmistetaan tietojen semanttinen yhteentoimivuus? 5

6 Tiedon ja tietoarkkitehtuurin merkitys sähköisissä palveluissa ja kansalaisten osallistumisessa päätöksenteossa ja sen vaikuttavuuden arvioinnissa julkishallinnon tietojen hyödyntämisessä liiketoiminnassa, koulutuksessa ja tutkimuksessa hallinnon kehittämisessä Rakenne tietojen saatavuudelle, yhteentoimivuudelle, käytettävyydelle ja laadun valvonnalle 6

7 Tieto ja tiedon tarpeet erilaisissa organisaatioissa ja prosesseissa Tietotarpeet ovat erilaisia lainvalmistelussa verotuksessa vanhusten palveluissa tutkimustyössä Mutta yhteisiäkin alueita on 7

8 Asiakkaat Palvelut (palvelukartta) Osallistumisympäristö Oppija kansalaiset/kuntalaiset Oma terveys Rakennettu ympäristö ja asuminen Työnantaja yritykset/yhteisöt Kansalaisen hyvinvointi Yrityksen perustaja... Prosessit (prosessikartta) Tietotarve??? henkilötiedot rakennusluvan hakeminen (hallintoasian käsittelyprosessi)? kiinteistötieto kaavatieto??? paikkatieto rakennustiedot Viranomaiset yhteistyössä Päätietoryhmät Tietoryhmä Tietoryhmä Tietoryhmä Tietoryhmä Tietoryhmä Tietovarannot ( Master Data ) Tietojärjestelmät (Fyysinen tallennus) Hallinnon kehittämisosasto Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö pp.kk

9 Tieto ei ole yhtä massaa eikä yhteismitallista Tiedon arvoketju (data-informaatio-tieto) Tiedon rakenne Rakenteinen ei rakenteinen heterogeeninen tieto Julkishallinnon tietojen tietolajeja/tietotyyppejä Asiakirjallinen tieto, rekisteritieto, reaaliaikaisesti kertyvä massadata Ydintiedot (organisaation/julkisen hallinnon yhteiset), master data Metatiedot Verkkoaineistot, sosiaalinen media Muita näkökulmia tietoon Tiedon julkisuus, uudelleenkäyttö, käyttöoikeudet ja -rajoitukset Julkisuus, suojaustasot, luokitellut tiedot, avoin data 9

10 Toiminnan ja johtamisen näkökulma tietoon ja tietoarkkitehtuuriin Toiminnan suunnittelu ja tavoitteet Organisaatio Päätöskohtaiset Data (tietoalkio) Tietotarpeet Johtamisjärjestelmä Tietoarkkitehtuurin ohjaus ja kehittäminen Johto Henkilöstö Asiakas Toimintaympäristö Johtamisjärjestelmä Tuloksellisuus Johto Henkilöstö Asiakas Vaikuttavuus Laatu Tuottavuus Johtamisen mittarit, Indikaattorit, Operatiiviset raporttitiedot, Tilastotiedot Tiedon tuotanto, hallinta ja käyttö, laadun varmistus Tiedon arvoketju Informaatio (tietorakenteet, tulkinta) Tiedon hallinta Tiedonhallinnan prosessimalli Tietotuotantoprosessi Tieto (omaksunta) Tietotuotteet- ja palvelut Tietämyksen käyttö toiminnanohjauksessa ja päätöksenteossa Palvelutuotannon muutos Tiedolla johtaminen Toiminnan- ja taloudenohjaus (kokemus ja ymmärrys) Panos Prosessi Tuotos Tulos Vaikutus Mari Siimar/Turun kaupunki Toiminnan seuranta ja arviointi

11 Tieto erilaisissa organisaatioissa ja tietoarkkitehtuurin kuvaustarpeet 1. Mitä tietoarkkitehtuurikuvauksia otetaan mukaan suositukseen ja mitä ei? 2. Minimikuvaukset vs. laajentavat kuvaukset 3. Kuvausesimerkkien, esim. taulukkojen, muutostarpeet? Osasto 11

12 Käsitteet käsitettäviksi Lähde: Koulutusmateriaali

13 13

14 Tietovarannot organisaation tietopääoma kartalle ja käyttöön Trafin tietokartoitusta 14

15 Maksuttomuus/ maksullisuus Julkisuus/ salassapito / käyttöoikeudet Työvoima Vakuutus Tavara Tuonti- ja vienti Maaseutuelinkeinohallinnon Rakennus- ja huoneisto Arvo-osuusjärjestelmän EU-tietoaineistojen Ennakoinnin Verotus Eläke Etuustietovarannot Säädös Tilasto Uutis Tapahtuma Kansainvälisen osallistumisen Sosiaalihuollon Talous-, tulos- ja henkilöstö Sopimus Yritys- ja yhteisö Kulkuneuvo Seurannan ja valvonnan Kiinteistö Liikenne Metatietovarannot Julkishallinnon hanke Yhteiskunnan tilaa kuvaava Terveydenhuollon Potilas Julkishallinnon datakatalogit Tietojärjestelmiä koskevat tietovarannot Henkilö Maasto Muut paikkatietovarannot Julkishallinnon organisaatiot na Rakennetun ympäristön ja asumisen tietovarannot Kuulemisen Julkisten hankintojen Toimipaikka Tilannekuvan Kulttuurisisältöjen Tutkimusaineistojen Luonnonvara- ja ympäristö Palvelunjärjestäjien ja - tuottajien Sää Tutkimus Palvelukuvausten Toimilupia koskevat tietovarannot Ammattihenkilöitä koskevat tietovarannot Vaikuttavuuden arvioinnin Oppimateriaalien Tuomioistuinten tietovarannot Kansallinen osaamisen pääoman Tietoturvallisuus/ tietosuoja Puolustusvoimien tietovarannot Tietoturvaohjeistukset na Rikollisuuden torjunnan tietovarannot Oikeusratkaisujen Löytyvyys / saatavuus / käytettävyys Tie- ja katuverkko Toimintaympäristö Päätös Hallinnon kehittämisosasto Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö pp.kk.2009

16 Prosessit, tietovirrat, vuorovaikutus informaatiologistiikka ja -tehokkuus 16

17 Osapuolilla on samansuuntaiset visiot, prioriteetit ja tavoitteet Lainsäädännölliset tekijät on otettu huomioon tietojen vaihtamisessa Poliittinen tahtotila Lainsäädännön yhteentoimivuus Lainsäädännön yhtenäistäminen Eri organisaatiot pääsevät kokonaisedun mukaiseen tavoitteeseen yhteen sovitettujen prosessien kautta Informaatiolla on täsmällinen merkitys, joka säilyy tietoa vaihdettaessa muuttumattomana ja ymmärrettävänä kaikille osapuolille Tekniset rajapinnat on suunniteltu siten, että ne mahdollistavat järjestelmien ja palvelujen yhdistämisen Organisaatioiden yhteentoimivuus Organisaatioiden ja prosessien yhtenäistäminen Semanttinen yhteentoimivuus Semanttinen yhtenäistäminen Tekninen yhteentoimivuus Tiedon siirto ja yhteydet

18 Yhteentoimivuus Järjestelmien (ja organisaatioiden) välisten tietojen vaihdon mahdollistaminen (ja varmistaminen) Yhteisten toimintatapojen omaksuminen Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (634/2011), 3 4. mom. Tietojärjestelmien yhteentoimivuudella tarkoitetaan tietojärjestelmien teknistä ja tietosisällöllistä yhteentoimivuutta muiden julkisen hallinnon viranomaisten tietojärjestelmien kanssa silloin, kun järjestelmät käyttävät samoja tietoja. 18

19 Semanttinen yhteentoimivuus Tietojärjestelmä pystyy yhdistelemään eri lähteistä vastaanottamaansa tietoa ja käsittelemään sitä tavalla, jossa tietojen merkitys säilyy. Ilman semanttista yhteentoimivuutta, tiedonvaihto on käytännössä mahdotonta. Ongelma: organisaatioiden tietojärjestelmien tietosisällöt, tietorakenteet ja käsitteistöt ovat erilaisia. 19

20 Tietojen yhteentoimivuuden kehittäminen Yhteisen metatiedon näkökulmia Paikkatietoaineistojen metatiedot Asiakirjahallinnan metatiedot Julkaisujen metatiedot Audiovisuaalisen aineiston metatiedot Toimialakohtaiset metatietomääritykset Sanastot Tietorakennekirjasto Skeemakirjasto Julkisen hallinnon yhteisen metatiedon ydin Ontologiapalvelut Ontologiakirjasto JHS-sanasto Metadatarekisteri Tietokomponentit Koodistopalvelu Nimitietopalvelu URNtunnuspalvelu Standardisalkku Yhteiset kuvailusäännöt Semanttisen yhteentoimivuuden malli osaksi JHS-suositusta?

21 Edelleen pohdittavaa Miten otetaan huomioon tiedon käyttäjän/ asiakkaan näkökulma? Tietovastuut: mikä organisaatio vastaa mistäkin tiedosta, prosessien tietovastuut, loogisten/fyysisten järjestelmien tietovastuut Integraatiot ja tietojen yhteentoimivuus Tiedon laadunvalvonta Tieto ja kyvykkyys: mitä tietoa tarvitaan kyvykkyyden näkökulmasta

22 Keskustelua ja kysymyksiä 22