YHTEISÖSÄÄNNÖT. Y-tunnus: Yritys: Asunto Oy Unikkoketo. Käsittelevä maistraatti: Itä-Uudenmaan maistraatti. Sisältö:

Transkriptio

1 Patentti- ja rekisterihallitus Kaupparekisteri YHTEISÖSÄÄNNÖT Y-tunnus: Yritys: Asunto Oy Unikkoketo Käsittelevä maistraatti: Itä-Uudenmaan maistraatti Sisältö: Voimassaolevat yhteisösäännöt: :37:27

2 Sivu: 1 (6) ASUNTO OY UNIKKOKETO YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Unikkoketo j a kotipaikka Vantaa. 2 Toimiala Yhtiön toimialana on omistaa j a halli ta Vantaan kaupungissa Tikkurilassa sijaitsevaa kiinteistöä (asemakaavassa: ) pinta-alaltaan 3750 m2 sekä sille rakennettua rakennusta (asemakaavassa: ), jossa huoneistojen yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet on varattu osakkeenomistaj ien hallinnassa oleviksi asuinhuoneistoiksi. 3 Osakepääoma Yhtiön osakepääoma on nelj äsa taakolmekymmentäkahdeksantuha t tayhdeksänsa taasei tsemänkymmentä euroa j a nelj äkymmentäyhdeksän senttiä ( ,49) j aettuna kahteentuhanteen kuuteensataan kymmeneen (2610) osakkeeseen. Osakepääoma on kokonaisuudessaan maksettu eikä osakkeilla ole nimellisarvoa. 4 Huoneistoseli telmä Yhtiön osakkeet tuottavat oikeuden hallita yhtiön omistamassa olevassa rakennuksessa olevia osakehuoneistoja seuraavasti. Tunnus Kerros Tyyppi Pinta-ala Osakkeideri Osakkeiden m2 lukumäärä numerot A1 i. 2 h + k 1 - A2 i. 1 h + kk - 73 A3 i. 4 h + k 89, A h + k A h + kk A h + k 89, A h + k A h + kk A h + k 89, AIO All 4. 1 h + kk Al h + k 89, A h +.k A h + kk A h + k 89, Al h + k A h + kk Al k 89, B19 i. 2 h + k B20 i. 2 h + k B21 i. 3 h + k B h + k B h + k B h + k B h + k

3 Pinta-ala Tunnus Kerros Tyyppi Osakkeiden m2 lukumäärä B26 40 B27 55 B28 B 40 B 55 B B32 41 B33 56 B34 B35 41 B36 56 C37 C38 C39 C40 C41 C42 C43 C C C C47 C48 C49 C50 C51 C52 C53 C54 C55 C56 C57.G58 C59 C h + k 3. 3 h + k 4. 3 h + k 5. 3 h + k 6. 2 h + k 6. 2 h + k 6. 3 h + k 1. 2 h + k 1. 1 h + kk 1. 1 h + kk 1. 2 h + k 2. 2 h + k 2. 1 h + kk 2. 1 h + kk 2. 2 h + k 3. 2 h + k 3. 1 h + kk 3. 1 h + kk 3. 2 h + k 4. 1 h -I kk 4. 1 h + kk 5. 1 h + kk 5. 1 h + kk 6. 2 h + k 6. 1 h + kk 6. 1 h + kk 6. 2h + k Sivu: 2 (6) Osakkeiden numerot Yhtiön välittömäänhallintaan j äävät kiinteistötekniset tilat (32 m2) varastokomero-osastot (113 m2), liikuntavälinesuoj at (34 m2) sekä väestösuòja (87m2), saunaosasto (36 m2), pyykinkuivaustila (11 m2), C-portaan vieressä ensisij assa liikehuoneistoksi vuokrattava tila (62 m2) sekä A~port~an vieressä oleva varastotila ( m2). 5 Kunnossapitovastuu Kunnossapi tovastuun jakautumisessa noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa asunto~osakeyhtiölakia. 6 Yhtiövastikè Yhtiökokous määraä osakkeenomistaj ien hallitsemistaan huoneistoista yhtiölle suori ttartan vastikkeen suuruuden käyttäen perusteena 4 : ssä mainittuj a huoneistoj en pinta-aloj a, j a vastike on määrättävä kul takin neliöl tä samansuuruiseksi. Vastike j aetaan hoi to- j a pääomavastikkeeseen. Pääomavastikkeella katetaan pi tkävaikutteiset menot, j otka aiheutuvat kiinteistön j a

4 Si vu: 3 (6) rakennuksen hankinnasta, rakentamisesta, peruskorjauksesta j a uudistuksesta. Hoi tovastikkeella katetaan kaikki muut yhtiön menot. Lisäksi yhtiössä peri tään vesimaksua sekä laaj akaistalii ttymämaksuj a j a kaapeli televisiomaksuj a mikäli yhtiön toimesta ne on asennettu. Vastikkeen maksuaj an j a -tavan määrää yhtiön halli tus. Osakehuoneistokohtaisesti kulutetusta vedestä j a j ätevedestä sekä veden lämmi ttämisestä aiheutuneista kustannuksista suori tetaan eri korvaus j onka suuruuden yhtiön halli tus määrää huoneistoissa asuvien henkilöiden lukumäärän perusteella. Mikäli yhtiössä asennetaan osakehuoneistokohtaiset veden kulutusta osoittavat mittauslaitteet kylmälle ja lämpimälle vedelle, maksavat huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistaj at henkilölukumäärään perustuvan korvauksen sij asta huoneistoissa kulutetusta vedestä j a j ätevedestä sekä veden lämmi ttämisestä aiheutuneista kustannuksista tai j ostakin niistä korvauksen, j onka suuruus perustuu huoneistokohtaisten mi ttareiden osoi ttamiin kulutusmääriin. Suori tettavan korvauksen suuruuden sekä suori tusaj an j a -tavan määrää yhtiön halli tus. Mikäli osakehuoneistoihin asennetaan yhtiön toimesta laaj akaistayhteys, osakkeenomistaj a on vel vollinen maksamaan yhtiölle laaj akaistavastiketta. Vastikkeen perusteena on yhtiön osakehuoneistoj en lukumäärä j a laaj akaistayhteyksistä yhtiölle aiheutuvat käyttö- ja liittymiskustannukset jaetaan tasan kaikkien huoneistoj en kesken. Laaj akaistavastikkeen suuruuden, maksuaj an j a -tavan määrää yhtiön halli tus. Mikäli osakehuoneistoihin asennetaan yhtiön toimesta kaapeli televisioyhteys, osakkeenomistaj a on vel vollinen maksamaan yhtiölle kaapeli televisiovastiketta. Vastikkeen perusteena on yhtiön Qsakehucmeistoj en 1 ukumäärä j a kaapeli televisioyhteydestä yhtiölle aiheutuvat käyttç)- ja liittymiskustannukset jaetaan tasan kaikkien huoneistojenkesken.. Kaapelitelevisiovastikkeen suuruuden, maksuaj an j å'-'tavan määrää yhtiön halli tus. Yhtiön perimät kayttökötvaukset, kuten autopai kka-, sauna- j a pesútupamaksut, jotka osakkeenomistaja on sitoutunut maksamaan, rinnastètaan yhtiöv'astikkeeseen. Näiden maksuj en laiminlyönti voi olla perusteena huorteistort ballintaan ottamiselle asuntoosakeyhtiölain 8 luvussa tarkoi tetulla tavalla. Uusi osakkeenomistaja on myös vastuussa näiden käyttömaksujen laiminlyönnista asunto-osakeyhtiölain 3 luvun 7 : n mukaisesti. 7 Osakkeenomistajan óikeus maksaa osuutensa pääomavastikkeella katettavista menoista Osakkeenomistajalla ön oikeus maksaa huoneiston lattiapinta-alan mukaan laskettavan osuutensa yhtiön pitkävaikutteisista menoista, jotka. aiheutuvat kiinteistön ja rakennuksen hankinnasta, rakentamisesta, peruskorj auksesta j a uudistuksesta. Tämä oikeus osakkaalla on riippumatta sii tä, otetaanko hanketta varten lainaa. Suori tusten tulee tapahtua halli tuksen määrääminä aikoina. Halli tus voi määrätä kerralla vastaanotettavan suorituksen suuruuden.

5 Sivu: 4 (6) Osakkeenomistaj il ta vastaanotetut suori tukset yhtiön on viipymättä käytettävä yhtiön lainoj en lyhentämiseen sen mukaan kuin maksettaessa on tarkoi tettu. Mikäli yhtiö on nostanut lainaa, tulee lainaosuudet määrätä si ten, että osuussuorituksena kertyvillä varoilla voidaan maksaa lainaosuutta vastaavan lyhennyksen lisäksi sii tä menevä korko j a pankin perimät kulut laskettuna siihen päi vään saakka, j olloin yhtiö osuussuori tuksella lyhentää vastaavia lainoj aan. Jos yhtiö lainoj a lyhentäessään j outuu maksamaan enemmän kuin osakkeenomistaj a on lainaosuutenaan ja muina maksuina suorittanut, osakkeenomistajan on korvattava yhtiölle tästä aiheutunut lisämeno. Osakkeenomistaj alta, j oka on kokonaan maksanut osuutensa ensimmäisessä momentissa maini tuista menoista, peri ttävä vastike lasketaan vastaamaan hänen osuuttaan yhtiön kaikista muista pai tsi ko. menoista. 8 Hallitus Yhtiöllä on hallitus, johon kuuluu viisi jäsentä ja yksi varajäsen. Halli tuksen toimikausi päättyy vaalia ensiksi seuraavan valinnasta päättävän vars~naisen yhtiökokouksen päättyessä. 9 Halli tuksen toiminta Halli tus vali tsee keskuudestaan puheenj ohtaj an j a kokoontuu puheenj ohtaj an kutsusta niin usein kuin yhtiön asiat si tä vaati vat. Kokous on kutsuttava koolle, j os halli tuksen j äsen tai isännöi tsij ä si tä vaatii. Jollei halli tuksen puheenj ohtaj a vaatimuksesta huolimatta kutsu kokousta koolle, kutsun voi toimittaa hallituksen jäsen, jos vähintään kolme hallituksen jäsentä hyväksyy koolle kutsumisen, tai isännöi tsij ä myös yksinään. Jollei puheenj ohtaj aa ole valittu tai hän on estynyt, voi hallituksen jäsen tai isännöi tsijä toimi ttaa kutsun. Hallitus on p~ätösvaltainen, kun vähintään kolme hallituksen j äsemistä on saapuvilla. Asiat ratkaistaan enemmistöpäätöksin. Äänten j akautuessa tasan ratkaisee puheenj ohtaj an ääni. Halli tuksen pöytäkirjan allekirj oi ttavat kaikki kokouksessa läsnä olevat hallituksen jä$emèt sekä kokouksessa mahdollisesti paikalla ollutlsännöitsija. 10 Isännöitsijä Yhtiöllä voi olla hallituksen nimittämä isännöitsij ä. Isännöitsij ä huolehtii kiinteistön j a'rakennusten pidosta j a hoitaa yhtiön muuta päi vi ttäistä hallintoa yhtiökokouksen j a halli tuksen päätösten, onj eiden ja mâäräysten mukaisesti. Isännöi tsij ä vastaa siitä, että yhtiön kirj anpi, to on lain mukainen j a varainhoi to luotettavalla tavalla j ärj estetty'isänhöi tsij än on annettava halli tukselle j a sen jäsenil1e tiedot, jptka ovat tarpeen hallituksen tehtävien hoi tamiseksi. 11 Yhtiön eciustaminen Yhtiötä edustaa hallituksen puheenj ohtaj a j a isännöitsij ä yksin tai kaksi halli tuksen j äsentä yhdessä. Halli tus sekä yhtiökokous voi vat antaa tehtäväkohtaisen oikeuden edustaa yhtiötä.

6 Si vu: 5 (6) 12 Tilintarkastaj a j a toiminnantarkastaj a Yhtiöllä on yksi tilintarkastaj a j a hänellä yksi varatilintarkastaj a. Jos tilintarkastaj aksi vali taan tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastaj aa tarvi tse vali ta. Tilintarkastaj an toimikausi päättyy j a uuden tilintarkastaj an toimikausi alkaa uuden tilintarkastajan valinnasta päättävän varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiöllä on yksi toiminnantarkastaj a j a tällä yksi sij ainen. Toiminnantarkastaj an toimikausi päättyy j a uuden toiminnan tarkastaj an toimikausi alkaa uuden toiminnan tarkastaj an valinnasta päättävän varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. 13 Tilikausi Yhtiön tilikausi on kalenteri vuosi j a yhtiön tili t päätetään kalenteri vuosi ttain. Tilinpäätös on laadi ttava nelj än kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä, j a se on annettava toiminnantarkastaj aile j a tilintarkastaj aile viimeistään 6 viikkoa ennen tilinpäätöstä käsi ttelevää varsinaista yhtiökokousta. Toiminnantarkastuskertomus j a tilintarkastuskertomus tulee toimi ttaa halli tukselle vähintään kolme viikkoa ennen tilinpäätöstä käsi t televää varsinaista yhtiökokousta. 14 Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosi ttain halli tuksen määräämänä päi vänä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa on esi tettävä: 1. tilinpäätös, toimintakertomus, tolminnantarkastuskertomus j a tilintarkastuskertomus; 2. hallituksen kirj allinen selvitys tarpeesta sellaiseen yhtiön rakennusten j a kiinteistöj en kunnossapi toon yhtiökokousta seuraavan v~iden vy.qdenaikana., j oka vaikuttaa olennaisesti osakehuoneiston käyttäniiseen, yptiövastikkeeseen tai muihin osakehuoneiston käytöstä aiheutuviin kustahnüksiin; seka 3. hallituksenkirjallirien selvitys yhtiössä suoritetuista huomattavista kunnossäpîto- j a muutostöistä j a niiden aj ankohdat. päätettävä: 4. tilinpä~töksen vähvistamisesta; 5. taseen osoittaman voiton käyttämisestä; 6." vastuuvapaudesta halli tuksen j äsenille j a isännöi tsij älle; 7. talousarviosta j a yhtiövastikkeen määrästä; 8. halli tuksen j ~sente'n sekä tilintarkastaj an j a toiminnantarkastaj an palkkioista. valittava: 9. hallituksen jäsenet; 10. tilintarkastaj a j a varatilintarkastaj a sekä toiminnantarkastaj a j a sij ainen. käsiteltävä: 11. muut kokouskutsussa maini tut asiat

7 Sivu: 6 (6) Osakkeenomistaj alia on oikeus saada asia yhtiökokouksen käsi tel täväksi, j os hän vaatii si tä kirj allisesti halli tuksel ta niin hyvissä aj oin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. 15 Ylimääräinen yhtiökokous Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, kun yhtiökokous tai halli tus katsoo siihen olevan aihetta tai kun tilintarkastaj a; toiminnantarkastaja tai osakkeenomistajat, joilla on vähintään kymenesosa (1/10) kaikista osakkeista, kirj allisesti si tä vaati vat ilmoi ttamansa asian käsi ttelemistä varten. Kokouskutsu on toimi tettava kahden viikon kuluessa vaatimuksen esi ttämisestä. 16 Kokouskutsu Kutsu yhtiökokoukseen toimi tetaan kirj allisesti kullekin osakkeenomistaj aile hänen yhtiölle ilmoi ttamaan osoi tteeseen, j ona pidetään myös kutsun toimi ttamista varten ilmoi tettua sähköpostiosoi tetta tai muuta tietoliikenneyhteyttä. Kokouskutsuj en toimi ttamisen tulee tapahtua aikaisintaan kaksi i kuukautta j a viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. 17 Yhtiökokousmenettely Osakkeenomistaj alia on yhtiökokouksessa yhtä monta ääntä kuin osakkei takin. Poissa olevalla on oikeus käyttää ääni val taansa val tuuttamansa asiamiehen kautta. Vaaleissa katsotaan valituksi ne, jotka saavat eniten ääniä. Äänten jakautuessa tasan vaalit ratkaistaan arvalla, mutta muissa asioissa puheenj ohtaj an kannattama mielipide tulee päätökseksi.