YHTIÖJÄRJESTYSMALLI- JA OHJE

Transkriptio

1 Toiminnanjohtaja Pekka Luoto YHTIÖJÄRJESTYSMALLI- JA OHJE 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Petäjäkunnas ja kotipaikka Oulu. 2 Toimiala Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita Oulun kaupungin Mäntylän kaupunginosassa korttelissa no 25 sijaitsevaa tonttia no 1 sekä sille rakennettuja kolmea erillistä rakennusta, joiden yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet on varattu osakkeenomistajien hallinnassa oleviksi asuinhuoneistoiksi. tai, jos vuokratontti Yhtiön toimialana on vuokraoikeuden nojalla hallita Oulun kaupungin Mäntylän kaupunginosassa korttelissa no 25 sijaitsevaa tonttia no 1 sekä omistaa ja hallita sille rakennettuja rakennuksia.. 3 Osakepääoma Yhtiön osakepääoma 1 on kymmenentuhattaneljäsataakaksikymmentäseitsemän euroa ja kuusikymmentäviisi senttiä (10 427,65) jaettuna kuuteensataan kahteenkymmeneen (620) nimellisarvoltaan kuuteentoista euroon kahdeksankymmenen yhden sentin (16,81) suuruiseen määrätylle henkilölle asetettuun osakkeeseen. Nimellisarvio ei ole tarkka arvo. tai 2 Yhtiön osakepääoma on kymmenentuhattaneljäsataakaksikymmentäseitsemän euroa ja kuusikymmentäviisi senttiä (10 427,65) jaettuna kuuteensataan kahteenkymmeneen (620) osakkeeseen. 4 Huoneistoselitelmä Yhtiön osakkeet tuottavat oikeuden hallita yhtiön omistamissa rakennuksissa olevia huoneistoja seuraavasti: Pinta- Osakkeiden Osakkeiden Tunnus Tyyppi ala 3 lukumäärä numerot 1 5h+k+s, as h+k+s, as h+k+s, as Jos osakepääoma on markkoina, on se muutettava virallista muuntokerronta ( ) käyttäen euroiksi. Muunnoissa käytetään normaalia pyöristyssääntöä, kahden desimaalin tarkkuus. 2 Uusi laki ei edellytä nimellisarvon ilmoittamista. Laki ei edellytä osakepääoman ilmoittamista 3 Vanhoissa taloissa pinta-alat laskettu vanhojen määräysten mukaan, niitä ei tarvitse korjata.

2 4 5h+k+s, as h+k+s, as Lisäksi kuhunkin huoneistoon kuuluu oheiseen karttapiirrokseen n:o 1 merkitty piha-alue. Yhtiön välittömään hallintaan jää varastohuone, 15 m 2. 5 Kunnossapitovastuu 4 Siitä poiketen, mitä asunto-osakeyhtiölaissa säädetään yhtiön ja osakkaan välisestä kunnossapitovastuusta, kuuluu osakkeenomistajan vastata kaikista niistä korjaus- ja kunnossapitotöistä ja kustannuksista, jotka kohdistuvat siihen rakennukseen, jossa hänen hallitsemansa huoneisto sijaitsee. Sama koskee osakkeenomistajan hallitsemia muita tiloja. 6 Yhtiövastike Yhtiökokous määrää osakkeenomistajien hallitsemistaan huoneistoista yhtiölle suorittaman vastikkeen suuruuden käyttäen perusteena 4 :ssä mainittuja huoneistojen pinta-aloja, ja vastike on määrättävä kultakin neliöltä samansuuruiseksi. Vastike jaetaan hoito- ja pääomavastikkeeseen 5. Pääomavastikkeella katetaan pitkävaikutteiset menot, jotka aiheutuvat kiinteistön ja rakennuksen hankinnasta, rakentamisesta, peruskorjauksesta ja uudistuksesta. Hoitovastikkeella katetaan kaikki muut yhtiön menot. Lisäksi yhtiössä peritään vesimaksua ja huoneistokohtaista laajakaistavastiketta. Vastikkeen maksuajan ja tavan määrää yhtiön hallitus Huoneistokohtaisesti kulutetusta vedestä ja jätevedestä sekä veden lämmittämisestä aiheutuneista kustannuksista suoritetaan eri korvaus, jonka suuruuden yhtiön hallitus määrää huoneistoissa asuvien henkilöiden lukumäärän perusteella. Mikäli yhtiössä asennetaan osakehuoneistokohtaiset veden kulutusta osoittavat mittauslaitteet kylmälle ja lämpimälle vedelle, huoneistojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajat maksavat huoneistoissa kulutetusta vedestä ja jätevedestä sekä veden lämmittämisestä aiheutuneista kustannuksista tai joistakin niistä, hallituksen määräämän korvauksen. Suoritettavan korvauksen suoritusajan ja -tavan määrää yhtiön hallitus. Osakkeenomistaja, jonka huoneistoon asennettu tietoliikenneyhteys, on velvollinen maksamaan yhtiölle laajakaistavastiketta. Vastikkeen perusteena on niiden huoneistojen lukumäärä, joissa on tietoliikenneyhteys. Tietoliikenneyhteydestä aiheutuvat liittymis- ja käyttömaksut jaetaan tasan edellä mainittujen huoneistojen kanssa. 4 Yhtiön ja osakkaan välinen kunnossapitovastuu määräytyy lain perusteella. Kunnossapitovastuuta voidaan yhtiöjärjestyksessä vapaasti muuttaa, kunhan noudatetaan osakkaiden yhdenvertaisuutta. Pienissä yhtiöissä kunnossapitovastuun muutos voi olla perusteltua, kerrostaloissa on köytettävä erityisen suurta harkintaa, sillä muutoksesta voi olla yllättäviä seuraamuksia. 5 Pääomavastikkeesta käytetään myös nimitystä rahoitusvastike. Jos entisessä yhtiöjärjestyksessä ei ole määrätty pääoma- tai rahoitusvastiketta, kannattaa se ottaa uuteen yhtiöjärjestykseen.

3 Yhtiön perimät käyttökorvaukset 6, kuten autopaikka-, sauna- ja pesutupamaksut, jotka osakkeenomistaja on sitoutunut yhtiölle maksamaan, rinnastetaan yhtiövastikkeeseen. Näiden maksujen laiminlyönti voi olla perusteena huoneiston hallintaan ottamiselle asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa tarkoitetulla tavalla. Uusi osakkeenomistaja on myös vastuussa näiden käyttömaksujen laiminlyönnistä asunto-osakeyhtiölain 3 luvun 7 :n mukaisesti. 7 Osakkeenomistajan oikeus maksaa osuutensa pääomavastikkeella katettavista menoista Osakkeenomistajalla on oikeus maksaa huoneiston lattiapinta-alan mukaan laskettavan osuutensa yhtiön pitkävaikutteisista menoista, jotka aiheutuvat kiinteistön ja rakennuksen hankinnasta, rakentamisesta, peruskorjauksesta ja uudistuksesta. Tämä oikeus osakkaalla on riippumatta siitä, otetaanko hanketta varten lainaa. Suoritusten tulee tapahtua hallituksen määrääminä aikoina. Hallitus voi määrätä kerralla vastaanotettavan suorituserän suuruuden. Osakkeenomistajilta vastaanotetut suoritukset yhtiön on viipymättä käytettävä yhtiön lainojen lyhentämiseen sen mukaan kuin maksettaessa on tarkoitettu. Mikäli yhtiö on nostanut lainaa, tulee lainaosuusmaksut määrätä siten, että osuussuorituksena kertyvillä varoilla voidaan maksaa lainaosuutta vastaavan lyhennyksen lisäksi siitä menevä korko ja pankin perimät kulut laskettuina siihen päivään saakka, jolloin yhtiö osuussuorituksella lyhentää vastaavia lainojaan. Jos yhtiö lainoja lyhennettäessä joutuu maksamaan enemmän kuin osakkeenomistaja on lainaosuutenaan ja muina maksuina suorittanut, osakkeenomistajan on korvattava yhtiölle tästä aiheutunut lisämeno. Osakkeenomistajalta, joka on kokonaan maksanut osuutensa ensimmäisessä momentissa mainituista menoista, perittävä vastike lasketaan vastaamaan hänen osuuttaan yhtiön kaikista muista paitsi ko. menoista. 8 Hallitus Yhtiöllä on hallitus, johon kuuluu 3 varsinaista jäsentä ja 1 varajäsen 7. Hallituksen toimikausi päättyy vaalia ensiksi seuraavan valinnasta päättävän varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. tai Hallituksen jäsenet valitaan tehtäväänsä toistaiseksi 8. 6 Käyttökorvaukset voidaan rinnastaa yhtiövastikkeisiin vain, jos siitä on yhtiöjärjestyksessä maininta. Silloin käyttömaksujen laiminlyönti voi johtaa huoneiston hallintaan ottamiseen. Lisäksi uusi osakas on vastuussa näiden maksujen laiminlyönnistä. 7 Hallitukseen on valittava kolmesta viiteen varsinaista jäsentä, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Jos hallitukseen kuuluu vähemmän kuin kolme jäsentä, hallituksessa on oltava ainakin yksi varajäsen. Mitä tässä laissa säädetään jäsenestä, sovelletaan myös varajäseneen. Hallituksen toimikausi voi olla määräaikainen tai jäsenet voidaan valita toistaiseksi. 8 Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä muusta määräaikaisesta tai toistaiseksi jatkuvasta toimikaudesta.

4 9 Hallituksen toiminta Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja kokoontuu puheenjohtajan kutsusta niin usein kuin yhtiön asiat sitä vaativat 9. Isännöitsijä ei voi olla/ voi olla hallituksen puheenjohtaja 10. Hallitus on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet hallituksen jäsenistä on saapuvilla. Asiat ratkaistaan enemmistöpäätöksin. Kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa, jonka allekirjoittaa puheenjohtaja ja yksi hallituksen valitsema jäsen tai isännöitsijä. Tai Hallituksen pöytäkirjan allekirjoittavat kaikki kokouksessa läsnä olevat henkilöt. 10 Isännöitsijä 11 Yhtiöllä voi olla isännöitsijä. Isännöitsijä huolehtii kiinteistön ja rakennusten pidosta ja hoitaa yhtiön muuta päivittäistä hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Isännöitsijä vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Isännöitsijän on annettava hallitukselle ja sen jäsenille tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävien hoitamiseksi Yhtiön edustaminen 13 Yhtiötä edustaa hallituksen puheenjohtaja ja isännöitsijä kumpikin yksin tai kaksi hallituksen jäsentä yhdessä tai hallituksen siihen oikeuttamat henkilöt kaksi yhdessä 12 Toiminnantarkastaja/ tilintarkastaja 14 Yhtiöllä on yksi toiminnantarkastaja 15 ja tällä yksi sijainen. Toiminnantarkastajan toimikausi päättyy ja uuden toiminnantarkastajan toimikausi alkaa uuden toiminnantarkastajan valinnasta päättävän varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. tai jos on tilintarkastaja 9 Hallituksen puheenjohtaja vastaa siitä, että hallitus kokoontuu tarvittaessa. Kokous on kutsuttava koolle, jos hallituksen jäsen tai isännöitsijä sitä vaatii. Jollei hallituksen puheenjohtaja vaatimuksesta huolimatta kutsu kokousta koolle, kutsun voi toimittaa hallituksen jäsen, jos vähintään puolet hallituksen jäsenistä hyväksyy koolle kutsumisen, tai isännöitsijä myös yksinään. Jollei puheenjohtajaa ole valittu tai hän on estynyt, voi hallituksen jäsen tai isännöitsijä toimittaa kutsun. 10 Uuden asunto-osakeyhtiölain mukaan isännöitsijä voi olla hallituksen puheenjohtaja, jos yhtiöjärjestyksessä niin määrätään. Yhtiönjärjestyksen muutos edellyttää kaikkien osakkeenomistajien suostumusta. 11 Isännöitsijä ei ole pakollinen. Ainakin suurissa yhtiöissä isännöitsijä kannattaa yhtiöjärjestyksessä määrätä pakolliseksi. 12 Isännöitsijän yleiset tehtävät määrätään laissa, eikä niitä voida yhtiöjärjestyksessä supistaa. 13 Uusi laki ei enää puhu toiminimen kirjoittamisesta vaan edustamisesta. 14 jos yhtiön rakennuksissa on vähintään 30 osakehuoneistoa, on valittava vähintään tilintarkastaja + varatilintarkastaja. 15 Voidaan valita myös tilintarkastusyhteisö. Jos tilintarkastajaksi on valittu tilintarkastusyhteisö, tämän on ilmoitettava tilintarkastettavalle yhtiölle, kenellä tilintarkastusyhteisössä työskentelevällä tilintarkastajalla on päävastuu tilintarkastuksen toimittamisesta.

5 Yhtiöllä on yksi tilintarkastaja ja hänellä yksi varatilintarkastaja 16. Jos tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajaa tarvitse valita. Tilintarkastajan toimikausi päättyy ja uuden tilintarkastajan toimikausi alkaa uuden tilintarkastajan valinnasta päättävän varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä 13 Tilikausi Yhtiön tilit päätetään kalenterivuosittain 17. Tilinpäätös on laadittava neljän 18 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä, ja se on annettava toiminnantarkastajalle ja tilintarkastajalle viimeistään kuukautta ennen tilinpäätöstä käsittelevää varsinaista yhtiökokousta. Toiminnantarkastuskertomus/ tilintarkastuskertomus on annettava yhtiön hallitukselle vähintään kaksi viikkoa ennen tilinpäätöstä käsittelevää varsinaista yhtiökokousta. 14 Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain hallituksen määräämänä päivänä kesäkuun 19 loppuun mennessä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa on esitettävä: 1. tilinpäätös, toimintakertomus, toiminnantarkastuskertomus ja tilintarkastuskertomus; 2. hallituksen kirjallinen selvitys tarpeesta sellaiseen yhtiön rakennusten ja kiinteistöjen kunnossapitoon yhtiökokousta seuraavan viiden vuoden aikana, joka vaikuttaa olennaisesti osakehuoneiston käyttämiseen, yhtiövastikkeeseen tai muihin osakehuoneiston käytöstä aiheutuviin kustannuksiin; sekä 3. hallituksen kirjallinen selvitys yhtiössä suoritetuista huomattavista kunnossapito- ja muutostöistä ja niiden tekoajankohdat. päätettävä: 4. tilinpäätöksen vahvistamisesta; 5. taseen osoittaman voiton käyttämisestä; 6. vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja isännöitsijälle; 7. talousarviosta ja yhtiövastikkeen määrästä 8. hallituksen jäsenten sekä toiminnantarkastajien ja tilintarkastajien palkkiosta 9. hallituksen jäsenten lukumäärästä Jos yhtiöön valitaan vain yksi tilintarkastaja, joka ei ole tilintarkastuslaissa tarkoitettu tilintarkastusyhteisö, on valittava ainakin yksi varatilintarkastaja 17 Tilikausi voi olla myös muu kuin kalenterivuosi 18 Tämä tulee suoraan kirjanpitolaista, eikä sitä voida muuttaa. 19 Varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Yhtiöjärjestyksessä ei voida määrätä muusta määräajasta. 20 Siinä tapauksessa, jos yhtiöjärjestyksessä ei ole määrätty tarkkaa lukumäärää

6 valittava: 9. hallituksen jäsenet sekä varajäsen 10. tilintarkastaja ja varatilintarkastaja/ toiminnantarkastaja ja sijainen Osakkeenomistajalla on oikeus saada asia yhtiökokouksessa käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. 15 Ylimääräinen yhtiökokous Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, kun yhtiökokous tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, joilla on vähintään kymmenesosa (1/10) kaikista osakkeista, kirjallisesti sitä vaativat ilmoittamansa asian käsittelemistä varten. Kokouskutsu on toimitettava kahden viikon kuluessa vaatimuksen esittämisestä. 16 Kokouskutsu Kutsu yhtiökokoukseen toimitetaan kirjallisesti kullekin osakkeenomistajalle hänen yhtiölle ilmoittamaan osoitteeseen, jona pidetään myös kutsun toimittamista tarkoitusta varten ilmoitettua sähköpostiosoitetta. Kokouskutsujen toimittamisen 21 tulee tapahtua aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. 17 Yhtiökokousmenettely Osakkeenomistajilla on yhtiökokouksessa yhtä monta ääntä kuin osakettakin. Poissa olevalla on oikeus käyttää äänivaltaansa valtuuttamansa asiamiehen kautta. Yhtiökokouksessa järjestettävässä äänestyksessä yhden osakkeenomistajan äänimäärä on enintään viidesosa (1/5) kokouksessa edustettujen osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. Vaaleissa katsotaan valituksi ne, jotka saavat eniten ääniä. Yhtiökokous voi kuitenkin ennen vaalia päättää, että valituksi tulee vain jos saa yli puolet annetuista äänistä. Äänten jakautuessa tasan vaalit ratkaistaan arvalla, mutta muissa asioissa puheenjohtajan kannattama mielipide tulee päätökseksi. Yhtiökokouksessa noudatetaan kannatusmenettelyä, jolloin vain kannatetut asiaehdotukset otetaan mukaan äänestykseen. Kannatusmenettely ei koske hallituksen ehdotuksia eikä henkilövaalia. 18 Lunastusmenettely Kutsu katsotaan toimitetuksi esimerkiksi postitus tai sähköpostin toimituspäivänä. 22, 23 ja 24 Aikaa voi lyhentää yhtiöjärjestysmääräyksellä 22 Lunastuslausekkeessa tarvitsee lyhyimmillään vain määrätä kenellä tai keillä on lunastusoikeus, loput selviää lain olettamasäännöksistä (2 luku 5) Jos olemassa oleva lunastuslauseke halutaan poistaa, riittää siihen pääsääntöisesti yhtiökokouksen määräenemmistöpäätös. Lunastuslausekkeen laajentamiseen tarvitaan määräenemmistön lisäksi myös niiden osakkeenomistajien suostumukset, joita asia koskee.

7 Jos osake siirtyy yhtiön ulkopuoliselle uudelle omistajalle, osakkeenomistajilla on oikeus lunastaa osake. Siirron saajan on viipymättä ilmoitettava siirrosta hallitukselle ja hallituksen on kahden viikon 22 kuluessa kirjallisesti ilmoitettava osakkeen siirtymisestä sille, jolla on oikeus lunastaa osake. Lunastusoikeus ei koske perintöön, testamenttiin ja avio-oikeuteen perustuvia saantoja. Kaikki samalla siirrolla siirtyvät osakkeet on lunastettava. Lunastushinta on siirtäjän ja siirron saajan sopima hinta tai jos saanto on vastikkeeton, käypä hinta. Lunastusvaatimus on esitettävä hallitukselle kuukauden 23 kuluessa siitä, kun osakkeen siirtymisestä on ilmoitettu hallitukselle. Lunastushinta on suoritettava hallitukselle kahden viikon 24 kuluessa lunastusvaatimusesityksen määräajan umpeutumisesta.