Oriveden Siikajärven metsätilaa 77:35 koskeva esitys
|
|
- Viljo Juha Tamminen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. ESITYS Varastokatu 3 A Tampere pirkanmaa@sll.fi METSÄLIITTO FINSILVA METSÄMANNUT Asia Oriveden Siikajärven metsätilaa 77:35 koskeva esitys Ehdotamme, että Metsäliitto hakisi luonnonsuojelualueen perustamista Pirkanmaan Orivedellä sijaitsevan Siikajärven rannoille ja ympäristöön. Yhtiön omistamalla kaksiosaisella tilalla (77:35) on varsin runsaasti luontoarvoiltaan rikasta metsää. Suojeluesityksemme koskee reilun 50 hehtaarin kokoista aluetta (ks. kartta, liite 1). Metsäliitto voisi suojella alueen joko yksityisenä luonnonsuojelualueena, jolloin alue jäisi yhtiön omistukseen, tai lahjoittamalla sen valtiolle suojelutarkoituksiin. Jos yhtiö katsoo suojelun ilman korvausta mahdottomaksi, esitämme, että se ryhtyisi neuvotteluihin Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO:n mukaisista suojelukorvauksista sopimiseksi. METSO-ohjelmaa toteutetaan Suomessa vuosina Ohjelman tarkoituksena on turvata metsäluonnon monimuotoisuutta, joka tätä nykyä on Suomessa vähenemässä. Metsänomistajat voivat tarjota metsiään METSO-ohjelmaan, ja mikäli suojelusopimukseen päädytään, valtio korvaa kustannukset, joita puuntuotannon tulonmenetyksistä koituu. Toistaiseksi yhtiöt ovat käyttäneet METSO-ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia vähemmän kuin yksityiset maanomistajat, mutta esteitä suojeluhankkeille ei ole. Esimerkiksi Tornator on suojellut metsiään METSO-ohjelmassa. Metsän suojelemisesta saatava korvaus vastaa tuottoa, jonka hakkuista saisi. Tapauskohtaisesti suojelukorvaus voi olla jopa taloudellisesti kannattavampi kuin hakkuut: suojelukorvaus on veroton (toisin kuin hakkuutulot), ja lisäksi maanomistaja säästyy metsänuudistuksen kustannuksilta. Ohessa (liite 3) vertaillaan metsän suojelemisen sekä puukaupan tuottoa. Mikäli suojeluvaihtoehdoista mieluisampi olisi alueen myynti valtiolle suojelutarkoituksiin, onnistuu tämäkin METSO:n kautta. Lisätietoja METSO-ohjelmasta sivuilla Tilan 77:35 luontoarvot Metsäliiton omistaman tilan luontoarvoja esitellään seikkaperäisesti Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin luontokartoittajan Juho Kytömäen raportissa (liite 2). Alla lyhyt yhteenveto. Tilan 77:35 länsiosa Metsäliiton omistamalla tilalla 77:35 Siikajärven länsiosan ympäristössä on luonnontilaisen kaltaisia kangasmetsiä ja ojittamattomia, puustoisia soita yhteensä arviolta vajaat 20 hehtaaria. Arvokas alue sijaitsee Siikajärven Patmoslahden ja Varsanhäntä-salmen välisellä alueella sekä Varsanhännän länsi- ja luoteispuolisissa niemissä. Myös Patmoslahden kaakkois- ja itärannan kalliometsät kuuluvat luonnoltaan arvokkaaseen ja maisemallisesti hienoon kokonaisuuteen.
2 Alueen luonnonsuojelullisista merkitystä lisää sijainti yhden Etelä-Suomen tärkeimmän soiden ja metsien suojelualueen, Siikanevan, läheisyydessä. Se myös täyttää käytännössä kokonaan Etelä- Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO:n luonnontieteelliset valintaperusteet (suojelukriteerit). Kriteerit täyttyvät niin runsaslahopuustoisten kangasmetsien, korpien, rämeiden kuin kalliometsienkin osalta. Lähes kaikki osa-alueet yltävät METSO-kriteerien arvoluokkaan I. Tilan 77:35 itäosa Metsäliitto omistaa Siikajärven itäosien rannat käytännössä kokonaan. Alue sisältyy suureen metsätilaan 77:35, joka on kaksiosainen, sillä Siikajärven länsiosan rannat ja ympäristö kuuluvat saman rekisterinumeron omaavaan tilaan. METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet (suojelukriteerit) täyttyvät laajalti Metsäliiton tilalla myös Siikajärven itäosien rannoilla. Alueella on kriteerit täyttäviä runsaslahopuustoisia kangasmetsiä, kalliometsiä, rämeitä ja hieman korpia. Arvoluokkaan I yltää muutama osa-alue, arvoluokkaa II on laajemmin, arvoluokkaa III hieman sitäkin. Luontoarvot laajemmassa yhteydessä Metsäliiton omistamien Siikajärven rantojen ja ympäristön suojelu tukisi yhden koko Etelä-Suomen tärkeimmän soiden- ja metsiensuojelukohteen, Siikanevan, luontoarvojen säilymistä. Siikajärven luonnonsuojelualue olisi myös tärkeä askelkivi Siikanevan ja eteläpuolisen Iso-Petäjäjärven pienen luonnonsuojelualueen välillä sekä parantaisi yleisemmälläkin tasolla seudun luonnonsuojelualueiden kytkeytyneisyyttä. Alueen suojelua tukee myös METSO-ohjelman taustamietinnössä (Metsien suojelun tarve Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla, v. 2000) esitetty asiantuntijanäkemys, jonka mukaan yksi keskeisistä alueista, jolla metsiensuojelua tulisi Etelä- Suomessa lisätä, on juuri Oriveden Juupajoen Ruoveden seutu. Tätä taustaa vasten voidaan sanoa, että Siikajärven alueen suojelulla olisi valtakunnallista merkitystä. Virkistyskäyttöarvot Siikajärveä ympäröivät metsät ja kalliorannat luovat maisemallisesti komean kokonaisuuden, jolla on myös virkistyskäyttöarvoa. Tämä on osittain otettu huomioon myös Pirkanmaan I maakuntakaavassa, jossa alueella on MU-merkintä. Järven rannoilla on vene- ja nuotiopaikkoja sekä retkeilyreitti ja muita polkuja. Otaksua voi, että Metsäliiton suojeluratkaisua arvostettaisiin suuresti retkeilijöiden keskuudessa ja laajemminkin; luonnonsuojelun myönteinen julkisuusarvo on nykyisin korkea, ja Siikajärven suojeluhanke huomioitaisiin varmasti mediassa hyvin. Ehdotettu rajaus Karttaan (liite 1) olemme rajanneet suojelunarvoiset alueet metsien nykytilanteen mukaan. Siikajärven kapeat rantakaistaleet ovat mukana rajauksessa erityisesti siksi, että alue säilyisi rantarakentamisen ulkopuolella ja rauhallisena luonto- ja retkeilykohteena. Jotta suojelualue pidemmällä aikavälillä turvaisi parhaiten tienoon luontoarvot, rajausta on mahdollista haluttaessa muuttaa yhtenäisemmäksi. Rajauksen mutkia suoristamalla esimerkiksi Sammallammin, Sammallamminsuon ja Siikajärven välimaastossa mukaan voitaisiin siis sisällyttää myös osaalueita, jotka tällä hetkellä ovat luontoarvojensa puolesta vielä kehittymässä. Luonnonhoidon, kuten ennallistamisen, kautta pystyttäisiin lisäksi nostamaan vaatimattomampienkin osa-alueiden tasoa. Luonnonhoitohankkeisiinkin on METSO-ohjelman kautta saatavilla tukea. Toivomme, että Metsäliitto suhtautuu myönteisesti esitykseemme ja vastaa siihen.
3 Tampereella Timo Tamminen, puheenjohtaja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Anni Kytömäki, sihteeri Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. LIITTEET 1. Karttarajaus 2. Raportti alueen luontoarvoista: Oriveden Siikajärven rannat ja ympäristö - Metsäliiton omistamat luontoarvoiltaan merkittävät kohteet 3. Suojelun ja puukaupan tuoton vertailu
4 LIITE 1.
5 LIITE 2. Juho Kytömäki Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Raportti maastokäynnistä Oriveden Siikajärven rannat ja ympäristö - Metsäliiton omistamat luontoarvoiltaan merkittävät kohteet, maastokäynti Siikajärven länsiosan ympäristö (tila 77:35) Metsäliiton omistamalla tilalla 77:35 Oriveden Siikajärven länsiosan ympäristössä on luonnontilaisen kaltaisia kangasmetsiä ja ojittamattomia, puustoisia soita yhteensä arviolta vajaat 20 hehtaaria. Arvokas alue sijaitsee Siikajärven Patmoslahden ja Varsanhännän välisellä alueella sekä Varsanhännän länsi- ja luoteispuolisissa niemissä. Myös Patmoslahden kaakkois- ja itärannan kalliometsät ovat osa luonnoltaan arvokasta ja maisemallisesti hienoa kokonaisuutta (ks. kartta, liite 1). Alueen luonnonsuojelullisista merkitystä lisää sijainti yhden Etelä-Suomen tärkeimmän soiden ja metsien suojelualueen, Siikanevan läheisyydessä. Lisäksi Metsäliiton tila 77:35 rajoittuu luontoarvoiltaan merkittäviin tiloihin 1:252 ja 5:173. Siikajärvi ympäristöineen on myös tärkeä, toistaiseksi varsin erämaisena säilynyt virkistysalue, mikä osaltaan tukee alueen kehittämistä luonnonsuojelualueena. Kohteen omien luontoarvojen ohella suojelua tukee myös METSOohjelman taustamietinnössä (Metsien suojelun tarve Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla, Ympäristöministeriö 2000) esitetty asiantuntijanäkemys, jonka mukaan Oriveden seutu kuuluu metsiensuojelualueverkoston kehittämisen kannalta merkittävimpiin alueisiin. Tässä kuvatun aluekokonaisuuden luontoarvoja konkretisoi se, että se täyttää käytännössä kokonaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO:n luonnontieteelliset valintaperusteet (suojelukriteerit). Kriteerit täyttyvät niin runsaslahopuustoisten kangasmetsien, korpien, rämeiden kuin kalliometsienkin osalta. Lähes kaikki osa-alueet yltävät METSO-kriteerien arvoluokkaan I. Patmoslahden kaakkois- ja itärannalla on melko kapeana vyöhykkeenä puustoltaan luonnonmukaista, karua mäntyvaltaista kalliometsää. Vaikka esimerkiksi lahopuuta on vain niukasti, rakentamattomuus, komeat kalliorannat ja kauniit maisemat sekä liittyminen Patmoslahden pohjoispuolisiin arvokkaisiin alueisiin tekevät tästäkin osa-alueesta luontoarvoiltaan merkittävän. Patmoslahden kaakkoisrannalla on myös venepaikkoja ja nuotiopaikka, mikä kertoo alueen tärkeydestä virkistyskäytön kannalta. Patmoslahden pohjoispuolella on pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa, luonnontilaisen kaltaisten kangasmetsien ja ojittamattomien puustoisten soiden mosaiikkia. Alueen keskiosassa on laajempi kallioinen on selänne, mutta yksittäisiä pienempiä kallioita on eri puolilla aluetta. Patmoslahden pohjoispuoliset kangasmetsät ovat pääosin valtapuustoltaan vanhoja, erirakenteista kuusivaltaisia metsiä. Siikajärven rantojen tuntumassa ja kallioilla männyn osuus on suurempi, ja paikoin puusto onkin mäntyvaltaista. Etenkin alueen keskiosan mäenselänteen lakiosissa mänty on valtapuuna. Kuusivaltaiset ovat etupäässä tuoretta kangasta, mäntyvaltaiset kuivahkoa. Kuusivaltaisissa osissa kuusen ohella on sekapuuna etenkin koivua ja mäntyä sekä jonkin verran haapaa. Kaikkia edellä mainittuja puita kasvaa alueella myös järeinä yksilöinä. Alueella on myös jonkin verran raitaa, harmaaleppää ja pihlajaa. Mäntyvaltaisissa osissa kasvaa männyn ohella jonkin verran kuusta ja koivua, yksittäisiä muita lehtipuita sekä katajaa. Kuusivaltaisissa osissa lahopuun määrä on alueella arviolta keskimäärin yli 10 kuutiometriä hehtaarilla, mikä on Etelä-Suomen
6 oloissa huomattava määrä. Paikoin maapuita on usean rungon rykelminä. Pääosa alueen lahopuusta on järeitä kuusimaapuita, osa jo pitkälle lahonneita, mutta myös mäntyä ja koivua on lahopuuna. Muitakin lehtipuita on lahoamassa alueella yksittäin. Mäntyvaltaisissa osissa lahopuun määrä on vähäisempi, mutta sitä kuitenkin on. Lahopuu on niissä osissa pääosin mäntyä niin maassa kuin keloina. Mäntyvaltaisissa osissa ja jonkin verran myös kuusivaltaisissa osissa näkyy ikivanhoja hiiltyneitä palokantoja muistoina menneisyyden metsäpaloista. Metsäliiton tilan 77:35 ja tilan 1:252 rajalta löytyi kuusimaapuulta vanhan metsän indikaattorilajien aarnikäävän ja riukukäävän esiintymät. Alueen linnustoon kuuluu Etelä-Suomessa uhanalaiseksi taantunut metso. Heinäkuun lopussa metsässä havaittiin koppelo, ja ukkometson pyrstösulkia löytyi kahdestakin paikasta. Patmoslahden pohjoispuoliset puustoiset suot ovat kaikki ojittamattomia ja puustoltaankin luonnontilaisen kaltaisia, yksinkertaisesti hienoja. Alueen keskiosan mäenselänteen ja Patmoslahden välinen suo on keskeltä lähinnä isovarpurämettä, mutta reunoilta löytyy lisäksi muurainkorpea, mustikkakorpea, puolukkakorpea ja korpirämettä. Rämeosuuksilla on mäntykeloja ja -maapuita jonkin verran, korpiosissa kuusi- ja koivulahopuuta kohtalaisesti. Keskiosan mäenselänteen pohjoispuolella oleva suojuotti on pääosin isovarpurämettä, jossa on jonkin verran mäntymaapuita ja -keloja sekä palokantoja. Suojuotti muuttuu länsipäässä korpisemmaksi: korpirämeeksi ja muurainkorveksi. Korpiosassa kasvaa runsaasti koivua ja pajujakin melko paljon. Koivu- ja kuusilahopuuta on korvessa kohtalaisesti. Edelleen länteen mentäessä korpi kapenee ohueksi kahden mäen väliseksi kangaskorpijuotiksi. Kuusi- ja koivulahopuuta on tässäkin kohdassa melko runsaasti. Länsipuolella, tilan 5:173 rajaa vasten on pääosin mustikka-, osin puolukkakorpea ja pienialaisesti korpirämettäkin. Kuusi- ja koivulahopuuta (niin maassa kuin pystyssä) on kohtalaisesti. Vaikka korvessa ollaankin, alueella on myös yksittäisiä palokantoja. Kuolleelta pystykuuselta löytyi vanhan metsän indikaattorilaji riukukäävän esiintymä. Patmoslahden pohjoispuolisella alueella ei ole tehty hakkuita vuosikymmeniin, vaan metsä on saanut kehittyä täysin luontaisesti. Kesällä 2010 uhkaava muutos oli kuitenkin näkyvästi havaittavissa, sillä alueen laitaan (Metsäliiton tilan 77:35 ja tilan 5:173 rajalle) oli rakenteilla metsäautotie, joka vaikutti olevan sorastusta ym. viimeistä silausta vaille pitkälti valmis. Tielinjaus on vedetty varsin suoraviivaisesti Siikajärveä kiertävältä tieltä niin, että risteys on Patmoslahden länsilounaispuolella. Luontoarvojen säilymiselle kannalta uusi tielinjaus erämaiselle vanhan metsän alueelle on luonnollisesti kova isku, mutta mikäli hakkuisiin ei ryhdytä, vaan alue suojellaan, ei vahinko ole suinkaan korvaamaton. Siikajärven kaakkoisrannalta kohti järveä pistävät niemet ovat entisiä saaria, joita mantereesta erottaneet salmet ovat maankohoamisen myötä kasvaneet vähitellen umpeen ja soistuneet. Eteläisemmän niemen kärjessä on vanhahkoa kuusivaltaista tuoreen kankaan metsää. Erirakenteisessa puustossa on kuusen ohella mäntyä ja koivua sekä jonkin verran harmaaleppää, haapaa ja raitaa. Lahopuuna on etenkin ohuehkoa harmaaleppää ja hieman koivua. Aivan niemen kärkiosa on mäntyvaltaisempaa kuivahkoa kangasta, mutta sekin on puustoltaan luonnonmukaista. Kaakkoisrannan pohjoisemman niemen kohdalla, vasten tilan 5:173 rajaa on kapealti tuoreen kankaan vanhahkoa kuusivaltaista metsää. Erirakenteisessa puustossa on kuusen ohella koivua, mäntyä, haapaa ja raitaa. Lahopuuta, enimmäkseen kuusta, on kohtalaisesti. Varsinaisen niemen tyvi on rämettä, pääosin isovarpurämettä, mutta pieneltä osin myös tupasvillarämettä ja lyhytkorsinevaakin. Niemen kärjessä on mäntyvaltaista kuivahkon kankaan metsää. Puusto on erirakenteista ja valtapuusto melko vanhaa. Männyn lisäksi puustossa on kuusta, koivua ja hieman haapaa. Lahopuuta on vain niukasti, sillä retkeilijät ovat keränneet sitä nuotioihinsa. Siikajärven vastarannalla, Varsanhännän pohjoispuolisen niemen pohjoisemmassa kärjessä on
7 puustoltaan melko nuorta mutta erirakenteista, tuoreen kankaan mänty koivu -sekametsää. Aivan tilan 1:252 tuntumassa on vanhempaa, erirakenteista, mäntyvaltaista tuoreen kankaan metsää. Järeiden mäntyjen lisäksi puustossa on kuusta, koivua ja haapaa. Haavoissa on myös koloja. Lahopuuta (mänty, koivu, haapa) on pienelle alueelle melko runsaasti. Osa mäntymaapuista on huomattavan vanhoja. Eteläisemmän niemen tyviosa on vähäpuustoista isovarpurämettä. Niemen kärjessä puolestaan on kallioista, kuivahkon ja kuivan kankaan mäntyvaltaista metsää. Osa männyistä on melko vanhoja. Puusto on erirakenteista, ja männyn ohella osa-alueella kasvaa kuusta ja koivua. Niemen kärjessä on myös muutama mäntykelo. Metsäliiton tilan 77:35 luontoarvoiltaan merkittäviin osiin kuuluu myös Sammallammi ympäristöineen. Siikajärvestä laskee lampeen puro ja lammesta eteenpäin Vääräjärveen toinen puro. Lammen ympäristön soita on ojitettu, ja kankailla on tehty päätehakkuita 2000-luvullakin. Suorantainen pikkulampi ja purot luonnontilaisen kaltaiset pienvedet sekä lammen rantojen ja lähiympäristön saraneva ja lyhytkorsineva sekä ojittamattomat rämeet tekevät alueesta kuitenkin arvokkaan. Luontoarvoja korostaa se, että länsipuolella jatkuva Sammallamminsuo on käytännössä kokonaan ojittamaton ja hakkaamaton. Metsäliiton tilalla Sammallammin ympäristössä esiintyy ainakin isovarpurämettä, tupasvillarämettä ja lyhytkorsinevaa. Purouomassa kasvaa mm. lummetta ja puron varsilla paikoin sankkojakin järviruokokasvustoja. Koko Sammallamminsuo on huomattavan arvokas luontokohde, jonka suojelu eräänlaisena Siikanevan satelliittilaajennuksena olisi erittäin tervetullutta. Siikajärven itäosien rannat (tila 77:35) Metsäliitto omistaa Siikajärven itäosien rannat käytännössä kokonaan (ks. kartta, liite 1). Alue sisältyy suureen metsätilaan 77:35, joka on ilmeisesti kaksiosainen, sillä Siikajärven länsiosan rannat ja ympäristö kuuluvat saman rekisterinumeron omaavaan tilaan, mutta välissä on muita tiloja. METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet (suojelukriteerit) täyttyvät laajalti Metsäliiton tilalla myös Siikajärven itäosien rannoilla. Alueella on kriteerit täyttäviä runsaslahopuustoisia kangasmetsiä, kalliometsiä, rämeitä ja hieman korpia. Arvoluokkaan I yltää muutama osa-alue, arvoluokkaa II on laajemmin. Osa seuraavassa esitellyistä osa-alueista kuuluu myös METSO:n arvoluokkaan III. Metsäliiton tilaan kuuluu myös Siikajärven Isosaaren pohjoispuolisko, pinta-alaltaan muutama hehtaari. Kallioisessa Isosaaressa on varttunutta, mäntyvaltaista kuivahkon kankaan metsää. Puustossa on männyn ohella kuusta ja koivua, puusto on jokseenkin erirakenteista. Lahopuuta lienee jonkin verran (arvio perustuu mantereelta kiikarointiin). Isosaaren kaakkoispuolella, kohti saarta pistävän niemen kärkiosassa (vasten tilaa 1:252) on valtapuustoltaan vanhaa, erirakenteista kuusivaltaista tuoreen kankaan metsää. Kuusen ohella puustossa on koivua ja mäntyä. Myös haapaa, pihlajaa, raitaa ja harmaaleppää kasvaa jonkin verran. Lahopuuta on kohtalaisesti järeää kuusta ja ohuempaa lehtipuuta. Yhdeltä kuusimaapuulta löytyi silmälläpidettäväksi luokitellun vanhan metsän indikaattorilaji ruostekäävän esiintymä. Maininnanarvoinen yksityiskohta on niemen kärjestä reilut sata metriä kaakkoon sijaitseva erikoinen, pitkä ja kapea, tavallaan harjumainen kallioniemi, jonka ja mantereen väliin jää kapea lahti. Kuusivaltaisen metsän kaakkoispuolella on vajaan kahden hehtaarin laajuinen räme, joka ulottuu Siikajärven rantaan asti. Suotyyppi on pääosin isovarpurämettä, mutta laidoilla on myös ainakin
8 korpirämettä. Suolle on kaivettu aikoinaan yksi oja, mutta se on alkanut umpeutua itsestään. Koko suota voikin pitää luonnontilaisen kaltaisena. Suon etelä- ja itälaidan kallioiden rinteillä sekä Siikajärven rantakalliolla on vanhahkoa mäntyvaltaista, lähinnä kuivahkon kankaan metsää. Puusto on erirakenteista, ja männyn ohella puulajeina on koivua ja kuusta. Mäntylahopuuta on jonkin verran. Hieman idempänä, Haapalahden etelärannalla on maisemallisesti hienoja kallioita, joiden vanhaa puustoa on säästetty järven rannassa kapeana kaistaleena Siikajärvenlakkari-lammelle asti. Siikajärvenlakkaria erottaa varsinaisesta Siikajärvestä lyhyt, luhtainen puro. Siikajärvenlakkarin pohjoispuoliselle suolle on joskus kaivettu yksi oja. Lammen tuntumassa ojitus ei ole kuitenkaan kuivattanut suota. Lammen läheisyydessä suo on pääosin isovarpurämettä, jonka puustossa on männyn ohella myös koivua. Molempia puulajeja on myös lahopuuna. Hieman kauempana lammesta suo muuttuu korpirämeeksi ja muurainkorveksi ja samalla luhtaiseksi, mikä näkyy mm. järviruoko- ja pajukasvustoina sekä suon vetisyytenä. Vielä kauempana lammesta suo muuttuu kuusivaltaiseksi, järeäpuustoiseksi korveksi, jossa kuusen ohella kasvaa hieman koivua ja yksittäisiä haapoja. Järeää kuusilahopuuta on kohtalaisesti, koivulahopuutakin jonkin verran. Suotyyppi on pääosin kangas- ja mustikkakorpea, osin myös metsäkortekorpea. Oja on kuivattanut suota siten, että ainakin osin se on luokiteltavissa nykyisin muuttumaksi. Ojan tuntumassa kasvaa runsaasti hiirenporrasta ja isoalvejuurta. Siikajärvenlakkarin länsipuolisella mäellä ja sen rinteillä on vanhaa kuusivaltaista tuoreen kankaan metsää tosin aivan mäen laella männyn osuus on suurempi ja metsätyyppi kuivahkoa kangasta. Puusto on erirakenteista ja kuusen ohella siinä on koivua, mäntyä ja haapaa. Kuuset ja männyt ovat paikoin erittäin järeitä. Lahopuuta, etupäässä järeää kuusta ja mäntyä, on melko runsaasti. Myös koivua ja haapaa on lahoamassa maassa jonkin verran. Lännempänä, Siikajärveen laskevassa rinteessä puustoa on harvennettu jossain vaiheessa, mutta tätäkin osa-aluetta voisi kuvata puustoltaan luonnomukaiseksi. Metsätyyppi on kuivahkoa tuoretta kangasta, ja puustossa on männyn ja kuusen ohella koivua. Valtapuusto etenkin männyt ovat vanhoja järeitä, ja puusto on jokseenkin erirakenteista. Lahopuuta mäntyä, kuusta ja koivua on jonkin verran. Myös pitkälle lahonneita vanhoja mäntymaapuita näkyy. Yhdeltä elävältä vanhalta männyltä löytyi vanhan metsän indikaattorilaji männynkäävän esiintymä. Siikajärven Haapalahden kalliorannat ovat upeita. Ne putoavat alas järveen jylhinä jyrkänteinä. Jyrkänteiden laella kulkee retkeilyreitti, joka on merkitty puihin maalitäplin. Metsä jatkuu samantyyppisenä Kellarinlahden ympäristössä. Lahden itäpuolen notkelmassa on valtapuustoltaan vanha, erirakenteinen kuusivaltainen kangaskorpi, jonka puustossa on myös koivua ja hieman mäntyä. Kuusi- ja koivulahopuuta on melko runsaasti, mäntylahopuutakin jonkin verran. Kellarinlahden pohjoispuolella on kuivahkon ja kuivan kankaan kalliometsää. Puusto mäntyvaltaista ja jokseenkin erirakenteista, valtapuusto vanhaa. Männyn ohella ainakin Kellarinlahteen laskevilla rinteillä kasvaa myös kuusta ja koivua. Mäntylahopuuta on kohtalaisesti, kuusi- ja koivulahopuuta rinteillä yksittäin. Ikivanhoja hiiltyneitä palokantoja näkyy myös. Mäen pohjoisrinteellä sekä elävässä puustossa että lahopuustossa on hieman myös haapaa. Edelleen pohjoiseen, kohti tietä mentäessä metsä muuttuu tuoreeksi kankaaksi. Puusto on varttunutta, lähinnä mänty koivu -sekametsää, paikoin koivuvaltaista. Puustoa on jossain vaiheessa harvennettu, mutta esimerkiksi lahopuuta (mäntyä ja koivua) on silti jonkin verran. Myös harmaaleppää on lahopuuna jonkin verran. Länsipuolella, Kuninkaanlahden eteläpuolella on laajalti isovarpurämettä, joka on ojan läheisyydessä kuivunut muuttumaksi. Männyn ohella rämeellä kasvaa koivua. Mäntymaapuita ja -
9 keloja näkyy siellä täällä. Suon ja järven väliin jäävällä eteläisemmällä ja pienemmällä mäennyppylällä on kuivahkon kankaan mäntyvaltaista metsää. Puusto on jokseenkin erirakenteista, valtapuusto melko vanhaa. Männyn ohella puustossa on kuusta ja koivua sekä hieman nuorta haapaa. Lahopuuta, koivua, kuusta ja mäntyä, on yksittäin. Suon ja järven väliin jäävällä isommalla mäennyppylällä on tuoreen kankaan kuusivaltaista metsää. Puusto on nuorehkoa varttunutta, mutta luonnontilaisen kaltaista (erirakenteista, tiheää ja harventamatonta). Kuusen ohella puustossa on koivua, haapaa, pihlajaa, harmaaleppää ja mäntyä. Lahopuuta (keskijäreää ja riukumaista kuusta sekä riukumaista lehtipuuta) on kohtalaisesti. Niemen kallioisessa kärjessä puusto on mäntyvaltaisempaa ja jonkin verran vanhempaa. Rannassa on myös nuotiopaikka, jonne vie polku Kuninkaanlahden itäpuolen tien varresta. Siikajärven pohjoisrannalla Metsäliiton tilalla on kapea vanhemman metsän vyö aivan kuin etelämpänäkin Haapalahden rannalla. Vaikka kyse on vain ohuesta metsäkaistaleesta järven ja nuorempien metsien välillä, on sillä ainakin selvä maisemallinen arvo. Siikajärven lajistoon kuuluu lisäksi mm. uhanalainen (vaarantunut) selkälokki, jonka pesimärauhan turvaamiseksi rannat olisi hyvä säilyttää mahdollisimman luonnontilaisina ja suojaisina.
10 LIITE 3. Suojelun sekä puu- ja tilakaupan tuoton vertailua Taulukossa esitetään metsänomistajan saama tuotto pysyvästä suojelusta verrattuna puukauppaan ja tilan myyntiin. Laskelmat perustuvat todellisiin tarjouksiin. Esimerkkitilan pinta-ala on 5 ha ja puusto noin 300 kuutiometriä/ha. (Lähde: Pirkanmaan metsäkeskus) Puukauppa euroa Kantorahatulo Myyntivero vähennysten jälkeen noin 20 % Uudistamiskulut Nettotulot Yksityinen pysyvä suojelualue euroa ELY-keskuksen tarjous ei veroa Nettotulot Kuten taulukosta ilmenee, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen korvaus suojelusta on verotonta tuloa, toisin kuin puukaupan tuotto. Suojeluvaihtoehdossa säästyy myös uudistamiskuluilta.
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lumivuoren alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä Kurun keskustasta
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa Sijainti Iso-Saareksen alue sijaitsee Ikaalisten itäosassa, Ylöjärven (Kurun) rajan
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotOriveden Punkaniemi ja lähialueet
Raportti maastokäynnistä 13.9.2013 Juho Kytömäki, LuK Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Tutustuin Oriveden Pukala-järven koillisrannalla sijaitsevaan Punkaniemen Veljestenlammin
LisätiedotKohdekortti 9. (Hervantajärven vanha metsä) ja kohdekortti 49. (Hervantajärvi, Viitastenperä)
Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry. 18.5.2012 Varastokatu 3 33100 Tampere Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 33100 Tampere PALAUTE Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelma 2012 2020
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä
LisätiedotTooppikallio, Sastamala
Tooppikallio, Sastamala Raportti maastokäynnistä 6.4.2012 Tiina Jalkanen, Juho Kytömäki ja Jere Nieminen Yhteenveto Sastamalan Tooppikallio on Metsähallituksen/Laatumaan myytävänä oleva metsätila, jolla
LisätiedotID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde Nurmeksen luoteisrajalla
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 11.4.2011 Varastokatu 3, 4. krs 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi
Suomen luonnonsuojeluliiton ALOITE Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 11.4.2011 Varastokatu 3, 4. krs 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry. c/o Larissa Heinämäki Rantatie 43
LisätiedotPinsiön Kaitajärvenvuorten alueen metsätilaa koskeva esitys
Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. ESITYS Varastokatu 3 A 14.12.2010 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. (03) 213 1317 HÄMEENKYRÖN SEURAKUNTA Asia Pinsiön Kaitajärvenvuorten alueen metsätilaa koskeva esitys
LisätiedotHäädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2009 Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Häädetkeitaan luonnonpuisto ja Natura 2000 -alue sijaitsevat
LisätiedotKotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2010 Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Kotonevan ja Sikamäen alue sijaitsee Pirkanmaalla, Parkanon kaupungin
Lisätiedot297. Pärnäsenlammet (Rautavaara)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 297. Pärnäsenlammet
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Nurmeksen kunnan luoteisosassa, noin 6 kilometriä
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Lieksan luoteisosassa, vain 0,5 km
LisätiedotID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Sijainti Kaksiosainen kohde sijaitsee
LisätiedotMuistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä
Muistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä Peruskarttalehdet 2032 08, 2032 09 Kirkkonummen kunnan alueella, Vitträsk-järven ja Jorvaksen välillä on säilynyt hämmästyttävän
LisätiedotMETSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö
METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4038 Orineva, Viitasaari, Keski-Suomi
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 4038 Orineva, Viitasaari, Keski-Suomi Sijainti Orineva sijaitsee Viitasaaren kunnan pohjois-rajalla Kolkkujärven länsirannalla.
LisätiedotKoskskogen-Maraholmsträsket
Koskskogen-Maraholmsträsket Pinta-ala: 44,4 ha Omistaja: Mustasaaren kunta (24,2 ha) ja Vaasan kaupunki (20,2 ha) Kaavatilanne: Bölen osa-yleiskaavassa ja Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8018 Majasuo - Särki-Loukkaja, Lieksa/Nurmes, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8018 Majasuo - Särki-Loukkaja, Lieksa/Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Lieksan luoteisosassa, Lieksan
LisätiedotLAUSUNTO Hervanta-Vuoreksen metsäsuunnitelmaluonnokseen
Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry 23.11.2011 Varastokatu 3 33100 Tampere Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry Varastokatu 3 33100 Tampere LAUSUNTO Hervanta-Vuoreksen metsäsuunnitelmaluonnokseen Tampereen
LisätiedotMonimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt
Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden
LisätiedotSuojeluesitys Espoon kaupungin omistamille Keskuspuiston arvokkaille luontokohteille
Espoon ympäristöyhdistys ry Espoon nuoret ympäristönsuojelijat ry Suojeluesitys Espoon kaupungin omistamille Keskuspuiston arvokkaille luontokohteille 12.3.2008 Esitämme, että Espoon kaupunki suojelee
LisätiedotMETSO KOHTEEN LIITTEET
METSO KOHTEEN LIITTEET xxxxxx, xxx-xxx-x-xx 1 Tilan xxxx omistus 2 2 Suojeluun esitettävän metsän kasvupaikka- 2-7 ja puustotiedot kuvioittain 3 Karttarajaus 7 4 Suojelualueen lyhyt kuvaus 8 5 Kohteen
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa Sijainti Matolamminneva-Räntäjärven alue sijaitsee Virtain pohjoisosassa,
LisätiedotHärkäsuo-Karhuvaara, Kuhmo, Kainuu
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 7011 Härkäsuo-Karhuvaara, Kuhmo, Kainuu Sijainti Kohde sijaitsee lähellä Venäjän rajaa Kuusijärven luoteispuolella. Kohde
LisätiedotMETSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8029 Luokkisuo, Nurmes, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8029 Luokkisuo, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Pohjois-Nurmeksessa, Nurmes-Kuhmo-tien itäpuolella. Alue
Lisätiedot225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 5023 Nimettömänneva - Pieni Mätässuo, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 5023 Nimettömänneva - Pieni Mätässuo, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Sijainti Aluekokonaisuus sijaitsee noin 20 km itäkaakkoon
Lisätiedot338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun
LisätiedotID 8031 Salmijärven Natura alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8031 Salmijärven Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö
Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2035 Lapioneva-Mustajärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2035 Lapioneva-Mustajärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lapioneva-Mustajärven alue sijaitsee Ylöjärven (Kurun) ja Ruoveden
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotID 6013 Viitosenmäen ympäristön suot ja metsät, Sonkajärvi, Pohjois-Savo
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 6013 Viitosenmäen ympäristön suot ja metsät, Sonkajärvi, Pohjois-Savo Sijainti Kaksiosainen kohde sijaitsee noin 13 km
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8003 Vornasensärkkä-Änäkäinen, Lieksa, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8003 Vornasensärkkä-Änäkäinen, Lieksa, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Lieksan koillisosassa, noin kahdeksan
LisätiedotESITYS Helvetinjärven kansallispuistoon rajautuvan Kankijärven metsäalueen suojelu
ESITYS 20.8.2010 Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi RUOVEDEN KUNTA Asia Helvetinjärven kansallispuistoon rajautuvan Kankijärven metsäalueen suojelu Esitämme,
LisätiedotMETSO-ohjelma ja pysyvä suojelu
METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu Pysyvä suojelu Kohteen arviointi Alueen rajaus yhdessä maanomistajan kanssa Puuston määrän arviointi Luontoarvojen arviointi valintaperusteet, rakennepiirteet lahopuusto,
LisätiedotMETSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4
METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT Joenmäki, 700 474-1-4 Sivu 2/21 METSO -kohteen kasvupaikka- ja puustotiedot Suojelurajauksen metsäalue voidaan jakaa kolmeen pääkuvioon 63, 57 ja 55. Kuvio
LisätiedotID 8013 Pienen Ruosmanjärven itä-, kaakko- ja eteläpuoliset metsät ja vesistöt, Lieksa, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8013 Pienen Ruosmanjärven itä-, kaakko- ja eteläpuoliset metsät ja vesistöt, Lieksa, Pohjois-Karjala Pienen Ruosmanjärven
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 7032 Leväsuo, Kuhmo, Kainuu
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 7032 Leväsuo, Kuhmo, Kainuu Sijainti Leväsuo sijaitsee noin 46 kilometriä etelä-kaakkoon Kuhmon keskustasta. Lännessä
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8032 Salmivaara, Valtimo, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8032 Salmivaara, Valtimo, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee 12 km Valtimon kunnan keskustasta pohjoiskoilliseen.
LisätiedotSIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotSuojelullisesti arvokkaita suojelemattomia luontokohteita UPM-Kymmenen mailla. Suojeluesitys 2.2.2011
Suojelullisesti arvokkaita suojelemattomia luontokohteita UPM-Kymmenen mailla Suojeluesitys 2.2.2011 Luonto-Liitto Annankatu 26 A 5. krs 00100 Helsinki 09 68 444 20 Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu
LisätiedotAlkkianvuoren alue, Karvia/Parkano, Satakunta/Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 1017 Alkkianvuoren alue, Karvia/Parkano, Satakunta/Pirkanmaa Sijainti Alkkianvuoren alue sijaitsee Satakunnan ja Pirkanmaan
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Keski-Pohjanmaalla Lestijärven kunnassa,
LisätiedotMETSO-kriteereihin liittyviä lisätietoja inventoiduista metsäkuvioista. Kuvioiden numerointi on sama kuin metsäsuunnitelmassa.
Liite 2. METSO-kriteereihin liittyviä lisätietoja inventoiduista metsäkuvioista. Sikosaari Kuvioiden numerointi on sama kuin metsäsuunnitelmassa. Kuvio 3 Kuvio on pääosin täyttömaa-alueelle syntynyttä
LisätiedotMETSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi
METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman
LisätiedotANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009
Liite 1 ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 1. SELVITYSALUE JA TAVOITTEET Selvitysalue käsittää Kouvolaan yhdistyneen,
LisätiedotKortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys
Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8021 Peurasuo-Sihvonpuro, Nurmes, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8021 Peurasuo-Sihvonpuro, Nurmes, Pohjois-Karjala Maanomistus Valtio Yleiskuvaus Peurasuo-Sihvonpuro sisältää kolme luonteeltaan
LisätiedotMETSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja
LisätiedotMonimuotoisuuden suojelu
Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotLIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.
LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta
LisätiedotHuomautus Espoon radio- ja TV-aseman maston ympäristön metsien maisematyöluvasta T
Kaupungin kirjaamo PL 1 02070 ESPOON KAUPUNKI Huomautus Espoon radio- ja TV-aseman maston ympäristön metsien maisematyöluvasta 2015-492-T Espoon ympäristöyhdistys on tutustunut netistä löytyviin, melko
LisätiedotMiilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on
LisätiedotID 8032 Salmivaara, Valtimo, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 (kohdekuvaus ja -rajaus päivitetty vuonna 2017). ID 8032 Salmivaara, Valtimo, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee 12
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotLAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS
Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS
LisätiedotSALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
LisätiedotSoidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi
Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotMETSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti
LisätiedotMiten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus
Miten METSO-ohjelma 2008-2025 turvaa luonnon monimuotoisuutta Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus Tavoitteet ja keinot valtakunnallisesti METSO-ohjelman tavoitteena
LisätiedotKuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2. 31 1,1 Kuivahko kangas. 2 2 1800 1 1,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4
LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2 Kuio Kuioluettelo Kasupaikka ja kehitysluokka Puustotiedot Toimenpiteet ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa,
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 5024 Harakkaneva-Lohipuro, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 5024 Harakkaneva-Lohipuro, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee noin 25 km kaakkoon Pyhännän keskustasta.
LisätiedotVaasan ja Mustasaaren arvometsiä
Vaasan ja Mustasaaren arvometsiä -10 suojeluehdotusta luonnon ja ihmisten hyväksi Esitys Suomen Luonnonsuojelun Säätiön 55vuotisjuhlassa 12.5.2017 /Birthe Weijola, Kuva: Hömötiainen Aarne Lahti Tästä on
LisätiedotLiite 1. Kuvaukset Kansallispuiston osaksi esitetyistä alueista (laatinut Keijo Savola)
Mustakummun metsää Liite 1. Kuvaukset Kansallispuiston osaksi esitetyistä alueista (laatinut Keijo Savola) 1. Latvavaaran alue (Puolanka) Osa-alue sisältää Latvavaaran vanhojen metsien suojeluohjelmakohteen
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotStorträsket-Furusbacken
Storträsket-Furusbacken Pinta-ala: 19,1 ha Omistaja: Mustasaaren kunta Kaavatilanne: Tuovila-Granholmsbacken osa-yleiskaavassa alue on virkistysaluetta (V/s), suurin osa on myös osa-yleiskaavan luo-aluetta.
LisätiedotTikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista Taru Heikkinen Kaavoitus Jyväskylän kaupunki
Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista 18.6.2009 Tämän työn tarkoituksena oli tarkentaa Korpilahden Tikkalan kylän alueella vuonna 2003 tehdyssä luontoselvityksessä (Anna-Riikka Ihantola) havaittujen
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4009 Martinjärven iätpuoliset metsät ja suot, Keuruu, Keski-Suomi
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 4009 Martinjärven iätpuoliset metsät ja suot, Keuruu, Keski-Suomi Sijainti Laaja kokonaisuus sijaitsee luoteisella Keuruulla,
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Lapuan eteläosassa aivan Hirvijärven tekoaltaan pohjoispuolella
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008
Lisätiedot335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 7043 Hiidenvaaran Natura2000 -alueen laajennus, Kainuu
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 7043 Hiidenvaaran Natura2000 -alueen laajennus, Kainuu Sijainti Kohde sijaitsee Sotkamon eteläosassa rajautuen idässä
LisätiedotLintukankaan liito-oravaselvitys 2015
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015 29.6.2015 Kaupunkirakennepalvelut Johdanto Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1
LisätiedotKUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi
liite: laajennusalue KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi JOKOSLAHDEN RANTA_ASEMAKAAVA LAAJENNUSALUE Rantalahden alue Nuorta männikköä suunnittelualueen länsirajalla. KIMMOKAAVA EKOTONI KY JOKOSLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVA
LisätiedotVT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS
VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys
LisätiedotKohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito
Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-
LisätiedotMITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE?
MITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE? Metsät - Rannat - Suot Millä tavoin uusi maakuntakaava hyväksytyksi tultuaan vaikuttaa rantarakentamiseen, metsänhoitoon tai suoalueen omistukseen? Luonnosvaiheessa
LisätiedotLänsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014
Länsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014 Timo Pylvänäinen 8.5.2014 Kaavoitus Jyväskylän kaupunki Selvitysalueet Erillisiä selvitysalueita on 16. Ne sijaitsevat Nuutin ja Terttumäen alueella
LisätiedotNANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018
Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotMetsänhoitotyöt kuvioittain
Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren
LisätiedotKEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN
KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde,
Lehdot ja korvet 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 3,5 ha Perälä Yksityinen Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Kyllä Vanha
LisätiedotPirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab
Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta
LisätiedotKuohun alueen luontoselvityksen täydennys 2015
Kuohun alueen luontoselvityksen täydennys 2015 Timo Pylvänäinen 20.8.2015 Kaupunkirakennepalvelut Jyväskylän kaupunki Vispiläjokea osa-alue kahden lounaiskulmassa Johdanto Kuohun alueelle ollaan tekemässä
LisätiedotKOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4037 Marjasaarenneva, Pihtipudas, Keski-Suomi
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 4037 Marjasaarenneva, Pihtipudas, Keski-Suomi Sijainti Marjasaarenneva-Va lira me sijaitsee noin 24 kilometria ita a n
LisätiedotPälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net
LisätiedotLuontokohteiden tarkistus
LAUKAAN KUNTA Luontokohteiden tarkistus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29017 Raportti 1 (11) Pihlaja Tuomo Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Menetelmät... 1 3 Selvitysalueiden sijainti... 1
LisätiedotRIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017
TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita
Lisätiedot28. Mäkrämäki (Ruokolahti) 4121 07
28. Mäkrämäki (Ruokolahti) 4121 07 Yleiskuvaus alueesta Mäkrämäen alue sijaitsee Ruokolahden kunnan itäosassa, Kuopiolan ja Rautialan välimaastossa. Alue sijaitsee kokonaisuudessaan peruskarttalehdellä
Lisätiedot