Muistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä Mauno Särkkä

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä"

Transkriptio

1 Muistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä Mauno Särkkä Peruskarttalehdet , Kirkkonummen kunnan alueella, Vitträsk-järven ja Jorvaksen välillä on säilynyt hämmästyttävän runsaasti luonnonarvoiltaan merkittäviä metsäkohteita. Alueelta löytyy luonnontilaisen kaltaisia runsaslahopuustoisia kangasmetsiä, vanhapuustoisia lehtoja, kalliomänniköitä ja myös edustavia, vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaisia korpia. Tämän muistion liitteenä on kartta alueelta, johon on rajattu ja numeroitu arvokkaat luontokohteet. Rajattujen kohteiden pinta-alasta arviolta kaksi kolmasosaa täyttää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO:n uusitut, I-II arvoluokan luonnontieteelliset valintaperusteet. Alueella retkeiltiin kahden päivän ajan 1. Kvarnträsketin eteläpuolinen kalliomännikkö ja korpi Kalliolla kasvaa hienoa, rakenteeltaan luonnontilaisen kaltaista vanhaa kalliomännikköä, jossa puusto on täysin erirakenteista ja kilpikaarnaista. Myös keloja esiintyy. Kalliolta avautuvat jylhät maisemat erityisesti länteen ja lounaaseen. on Jyrkän kallion alla on vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltainen ruohoinen korpi, jossa kasvaa nuorta ja varttunutta tervaleppää, nuorta koivua sekä jonkun verran nuorta kuusta. Myös järeitä tervaleppiä kasvaa yksittäin. 2. Lillkärsbergenin kalliomänniköt Alue koostuu kolmesta erittäin hienosta, luonnontilaisen kaltaisestaista kalliomänniköstä, joista laajimmassa ja keskimmäisessä on erityisen runsaasti kilpikaarnaisia aihkeja, lahovikaisia ja pystyyn kuolleita mäntyjä sekä keloja. Kahta eteläisintä kalliometsää erottaa toisistaan niiden välisen kangasmetsän avohakkuu. Eteläisimmän kohteen rajaukseen sisältyy myös hieman kuivahtanut, reunoilta raivattu räme, jossa kasvaa ohuehkoa mäntyä, kuusta ja koivua. 3. Hvittorpin leirikeskuksen viereinen metsä Kukkulan laella ja sen luoteisrinteellä kasvaa luonnontilaisen kaltaista, vanhaa kalliomännikköä, jossa on runsaasti pystyyn kuollutta puustoa. Mäen rinteillä kasvaa lehtopohjaista, erirakenteista kuusivaltaista metsää, jonka valtapuusto on varttunutta tai vanhaa, sen sijaan rantavyöhykkeen metsä on harvennettu tasarakenteiseksi. Mäen pohjoisrinteen kuusimetsässä on huomattavan paljon pystyyn kuolleita kuusia. Kohteen lounaisosan alavalla maalla kasvaa lehtopohjalla järeää ja paikoin erittäin järeää kuusivaltaista, aikoinaan harvennettua metsää. Osalla alueesta on myös lehtokorpea tai soistunutta lehtoa. Alueella on runsaasti saniaisia ja paikoin pähkinäpensasta. 1

2 Järeiden kuusten seassa kasvaa myös järeitä koivuja sekä runsaasti vanhoja haapoja. Metsässä lahoaa runsaasti eri-ikäisiä kuusi- ja koivumaapuita. Myös pystyyn kuolleita kuusia sekä koivupökkelöitä esiintyy. Järeiden haapojen runsauden perusteella kohde on potentiaalinen liito-oravan elinympäristö. 4. Sommarvikenin itäpuoliset metsät Kohde koostuu kahdesta erillisestä rakenteeltaan luonnonmukaisesta metsästä, joiden välissä on omakotitalotontti ja harvennettua kuusivaltaista metsää. Kohteista eteläisemmässä kasvaa luonnontilaisen kaltaista, kilpikaarnaista kalliomännikköä, jossa on runsaasti pystyyn kuolleita, keloutuvia mäntyjä. Pohjoisemmassa metsässä kasvaa tuoreen kankaan erirakenteista, varttunutta kuusivaltaista metsää, jossa kuusten seassa on myös järeitä koivuja ja mänty-ylispuita. Kohteen luoteisrinteessä lahoaa kohtalaisen runsaasti koivumaapuita ja pökkelöitä sekä kaksi järeää haapamaapuuta. Mäen laella kasvaa vanhaa, rakenteeltaan luonnontilaisen kaltaista kalliomännikköä. 5. Kvarnvikenin rantametsä ja puronvarsimetsät Vitträskin rantaan laskeutuu erittäin hieno, vanha lehtopohjainen kuusivaltainen metsä, jossa lahoaa kymmeniä, halkaisijaltaan cm paksuja kuusimaapuita. Kuusten seassa kasvaa myös paikoitellen hyvin vanhoja, aikaisemman puustosukupolven aihkimäntyjä sekä vanhoja koivuja ja haapoja. Rinnemetsä sopisi hyvin liito-oravan elinympäristöksi. Aivan rannan tuntumasta tapaa myös tervaleppää ja Kvarnvikenin itäosassa myös runsaasti raitaa. Rantaviivan keskivaiheilla on pieni uimaranta. Vitträsk-järveen laskee kohteen itärajalla vuolaana erittäin edustava, uomaltaan luonnontilaisen kaltainen puro, jonka muodostamassa pienessä laaksossa kasvaa luonteeltaan huomattavan monipuolinen tuore lehtometsä. Vanhassa lehtometsässä valtapuuston muodostavat vanhat, erittäin järeät kuuset, joiden seassa kasvaa myös aikaisemman puustosukupolven jyhkeitä mäntyjä, järeitä koivuja, terva- ja harmaaleppiä, raitoja ja vaahteroita. Metsässä on runsaasti eriasteisesti lahonneita kaikkien edellä mainittujen puulajien maapuita. Kasvillisuudesta havaittiin ainakin valkovuokkoa ja taikinamarjaa. Kohteen eteläosan läpäisee itä-länsi-suuntainen tie, jonka varressa kasvaa runsaasti järeää raitaa. Kohteen eteläisimmässä osassa on aikoinaan ojitettu ja harvennushakattu vanhahkoa kuusta kasvava lehtokorpi, jossa puuston erirakenteisuus on kuitenkin säilynyt verrattain hyvin. Ojien varsilla kasvaa runsaasti saniaisia ja tervaleppää. Ojitetusta korvesta itää kohti laskee puro, jonka varressa kasvaa rakenteeltaan melko luonnonmukaista lehtopohjaista kuusivaltaista metsää. Kohteen etelä- ja pohjoisosan väliin jää mäki, jossa on aikoinaan toteutettu jonkunlainen väljennys- tai suojuspuuhakkuu. Suhteellisen tiheinä kasvavien kilpikaarnaisten ylispuumäntyjen ja vanhojen koivujen alla kasvaa nuorta kuusta ja koivua. 2

3 6. Tinaåkernin ja Masagårdin pellonreunametsät ja peltometsäsaarekkeet Kohde koostuu kolmesta erillisestä rakenteeltaan luonnonmukaisesta pellonreunametsästä. Kohteista läntisimmässä kasvaa lehtopohjalla valtapuustoltaan varttunutta, kuusikkoista ja melko tiheää erirakenteista metsää, jossa esiintyy myös haapaa. Kohde rajoittuu pohjoisessa tasarakenteiseksi harvennettuun kuusivaltaiseen metsään. Kohteista keskimmäinen on luonteeltaan edellistä avarampi ja puulajisuhteiltaan monipuolisempi, mutta erirakenteinen kuusivaltainen lehtometsä. Kuusten seassa kasvaa paikoitellen vanhoja ylispuumäntyjä, järeitä koivuja, varttuneita haapoja sekä yksittäisiä raitoja. Metsä soveltuisi hyvin liito-oravan elinympäristöksi. Metsässä lahoaa koivu- ja kuusimaapuita sekä yksittäisiä mäntykeloja. Kohde rajoittuu lännessä voimakkaasti harvennettuun kuusivaltaiseen metsään. Kohteista itäisin, Tinaåkernin pellon keskellä olevassa metsäsaarekkeessa kasvaa valtapuustoltaan varttunutta tuoretta, kuusivaltaista lehtometsää, jossa kuusten seassa kasvaa myös vanhahkoja mäntyjä. Saarekketta reunustavat runsaina eri-ikäiset haavat. Metsässä lahoaa siellä täällä lehtipuupökkelöitä ja maapuita. 7. Masagårdin peltoaukeiden eteläpuolinen metsä Kohteessa kasvaa harventamatonta, valtapuustoltaan keskimäärin varttunutta kuusivaltaista lehtometsää, jonka rakenne on luonnontilaisen kaltainen. Metsässä lahoaa kauttaaltaan kohtalaisen runsaasti kuusi- ja koivumaapuita. Kohteen länsiosassa lahopuustoa on erityisen runsaasti. Kohteen itäosassa puusto on nuorempaa ja tiheämpää ja itsestään harvenevien kuusten seassa kasvaa runsaana myös nuorta koivua sekä melko runsaasti hermaaleppää, haapaa ja raitaa. Kohteen etelä- ja länsiosan puusto on itäosaa vanhempaa. Kohteen eteläosassa on myös kostean lehdon piirteitä ja metsässä kasvaa rehevänä tuomea ja taikinamarjaa. 8. Nyrödjebergen mäntymetsä Kohteessaa kasvaa vanhaa erirakenteista kalliomännikköä ja mäntyvaltaista kangasmetsää, jossa on kohtalaisen runsaasti myös kilpikaarnaisia mäntyjä. Mäntyjen seassa kasvaa myös runsaasti nuorta kuusta. 9. Kärrasbackenin metsä-korpi-kompleksi Kohde on valtaosaltaan rakenteeltaan luonnontilaisen kaltaisten lehto- ja kangasmetsien ja korpien hieno, yhtenäinen kokonaisuus, jonka eteläisessä osassa on myös pienvesiarvoja. Kohde rajoittuu pohjoisessa sähkölinjaan ja idässä aikoinaan tehtyyn, taimettuneeseen avohakkuuseen. Kohteen pohjoisosan läpäisee itä-länsisuuntainen tie. 3

4 Kohteen pohjoisosassa kasvaa alarinteessä erirakenteista, valtapuustoltaan varttunutta lehtopohjaista ja melko tiheää kuusivaltaista metsää, jossa on seassa myös kohtalaisen runsaasti koivua, haapaa ja raitaa. Metsä vaihettuu ylempänä rinteessä erirakenteiseksi lahopuustoiseksi kangasmetsäksi, jossa kasvaa paikoitellen seassa myös mäntyä. Metsässä on kauttaaltaan runsaasti ohuita pystyyn kuolleita kuusia sekä useita järeitä kuusimaapuita ja harmaaleppä- ja koivupökkelöitä. Tien eteläpuolella metsä jatkuu samanluonteisena, kunnes se muuttuu mäen laella vanhahkoksi ja erirakenteiseksi mänty-kuusimetsäksi. Mäen laen itäpuolella kasvaa pienialaisesti myös nuorta mäntykasvatusmetsää. Mäen eteläpuolisessa rinteessä metsä muuttuu varsinaiseksi aarnioksi, sillä täysin erirakenteisessa vanhassa kuusivaltaisessa metsässä tapaa myös aikaisemman puustosukupolven kilpikaarnaisia mänty-ylispuita, erirakenteisena kasvavaa koivua ja hyvin runsaasti ja monipuolisesti havu- ja lehtilahopuuta. Laskeutuessaan alas rinnettä metsä muuttuu vesitaloudeltaan ja puustorakenteeltaan täysin luonnontilaiseksi kangaskorveksi, jossa lahoaa runsaasti kuusimaapuita, pystyyn kuolleita kuusia ja koivupökkelöitä. Mäen alaosassa kangaskorpi vaihettuu vielä monimuotoisemmaksi vetiseksi korpiyhdistelmäksi, jossa on pienialaisina myös nevaisia osia. Korvessa kasvaa eri-ikäisten kuusten seassa myös ohutta koivua sekä nuorta ja varttunutta tervaleppää. Kohteen eteläosa kuuluu peruskartan mukaan eri maanomistajalle kuin sen pohjoisosa. Tämä eteläinen metsä on kohteen pohjoisosaa käsitellympi, mutta silti puustorakenteeltaan virkistävän luonnonmukainen. Tässä mäntyvaltaisessa metsässä kasvaa järeiden mänty-ylispuiden alla nuorta ja varttunutta kuusta ja lahopuuta esiintyy harvakseltaan. Etelämmässä metsä muuttuu kuusivaltaiseksi ja metsän seassa on myös pieni ruohoinen ja vetinen korpipainanne. Painanteen eteläpuolelta alkaa järeähköä kuusta kasvava kangaskorpisoistuma, joka laskeutuu kohteen etelärajalla virtaavaan luonnontilaisen kaltaiseen noroon. Noron ympäristössä puusto on erirakenteista ja vanhahakoa. Noro on alajuoksullaan, kohteen rajalla suoristettu ojaksi. Kärrasbackenin ja Nyrödjebergenin kohteet erottaa toisistaan tasarakenteinen, varttunut mäntykasvatusmetsä. 10. Kärräsmossenin pohjoispuolinen metsäkokonaisuus Kohde on moni-ilmeinen lahopuustoisten lehtojen ja kangasmetsien, kalliomänniköiden ja korpien yhtenäinen kokonaisuus, jonka erottaa Kärrasbackenin hienosta metsäkohteesta Rävkärrin peltotilkku. Rävkärrin pellon itäpuolella kasvaa rakenteeltaan luonnonmukaista, lehtipuuvaltaista nuorta ja varttunutta lehtometsää, jossa on runsaasti haapaa koivua ja vaahteraa. Pellon yläpuolelle nousee vanha, kilpikaarnainen kalliomännikkö, jonka itäpuolisessa rinteessä ja sen alapuolella, ojan ympäristössä kasvaa varttunutta, erirakenteista kuusivaltaista tuoretta lehtoa, jossa kuusten seassa on huomattavan runsaasti järeitä haapoja, koivuja, harmaa- ja tervaleppiä sekä rinteessä myös useita aikaisemman puustosukupolven järeitä kilpikaarnamäntyjä. Järeitä kuusimaapuita ja lehtilahopuustoa esiintyy runsaasti. 4

5 Aikoinaan ojitetun ja turvekankaaksi muuttuneen Kärrasmossenin pohjoispuolisella mäellä kasvaa rakenteeltaan luonnonmukaisia kalliomänniköitä ja kuusivaltaisia, erirakenteisia vanhahkoja metsiä, joissa tapaa kauttaaltaan paikoitellen kuusilahopuuta sekä maapuina että kuolleina pystypuina. Mäen pohjoispuolella on hieno, vesitaloudeltaan luonnontilainen rehevä korpi, jossa kasvaa runsaasti mm. varttunutta tervaleppää. Kärrasmossenin itäpuolelta tapaa niin ikään hienoja, vanhoja kalliomänniköitä ja kuusivaltaisia metsiä sekä mäkien välisistä notkoista myös rehevämpiä lehtometsiä, joissa kasvaa mm. vaahteraa ja tammea. Kärrasmossenin koillispuolisen mäen pohjoispuolella on erityisen edustava, kostea ja puustoltaan kuusivaltainen lehto, jossa lahoaa erittäin runsaasti kuusi- ja lehtilahopuuta sekä pystyssä että maassa. Kostean lehdon lävitse virtaa luodetta kohti pieni puro. Kostean lehdon kaakkoispuolella kulkee kahden luonnontilaisen kaltaisen kalliometsän välistä polku kohti kaakkoa. Polun varressa on vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltainen korpi, jossa kasvaa runsaasti nuorta lehtipuustoa. Kirkkonummi-Masala- tielle laskevassa rinteessä kasvaa puulajisuhteiltaan monipuolista ja rakenteeltaan luonnontilaisen kaltaista lehtometsää, jossa kasvaa kuusten ja kilpikaarnaisten mänty-ylispuiden seassa myös haapaa, koivua, vaahteraa, harmaaleppää ja tammea. Kohteeseen sisältyy useita alueita, joilla kasvaa järeiden kuusten seassa myös järeitä haapoja. Siten osa alueesta on huomattavan otollista liitooravan elinympäristöä. 11. Masalan asuinalueen lähimetsä Kohteen pohjoisosassa kasvaa aikoinaan harvennettua, mutta osin erirakenteisuutensa säilyttänyttä varttunutta kuusimetsää, josta tapaa paikoitellen lahovikaisia kuusia sekä kuusi- ja koivumaapuita. Kuusivaltainen metsä vaihettuu kaakkoa kohti reheväksi nuoreksi lehdoksi, jossa kasvaa tiheänä tuomea ja taikinamarjaa sekä koivua, haapaa, raitaa ja yksittäisiä vaahteroita. Kohteen eteläkulman mäellä kasvaa kulunutta mäntyvaltaista, rakenteeltaan suhteellisen luonnonmukaista metsää, joka vaihettuu rinteillöä harvennetuksi kuusivaltaiseksi metsäksi, jossa lahoaa paikoitellen pystyyn kuolleita kuusia ja kuusimaapuita. Kahden mäen välissä on entisen pellon pohjalla nuori lehtometsää, jossa kasvaa haapaa, raitaa, koivua ja tuomea. Kohteen itäisimmässä ulokkeessa kasvaa kallioisella mäellä vanhoja mäntyjä ja rehevämmillä laikuilla runsaasti eri-ikäistä vaahteraa. 12. Gruvbölebergetin kalliometsät Kohde koostuu useammasta erillisestä rakenteeltaan luonnontilaisen kaltaisesta kalliomänniköstä, joita erottavat toisistaan avohakkuut tai nuoret ja varttuneet mäntykasvatusmetsät. Kalliometsistä läntisin rajoittuu suoraan Hemträsketin itäpuolella sijaitsevaan, arviolta 30 ha:n suuruiseen Kirkkonummen kunnan yleiskaavan suojeluvaraukseen. 5

6 Kohteista läntisimmässä kasvaa kallioiden välissä myös valtapuustoltaan varttunutta, erirakenteista ja paikoin tiheää kuusivaltaista metsää, jossa lahoaa rinteessä useita kuusimaapuita ja pystyyn kuolleita kuusia. Läheisen ojan varressa kasvaa myös haapaa, raitaa ja metsälehmusta. Kohteista itäisin koostuu kahdesta pienialaisesta kalliomänniköstä sekä niiden väliin jäävästä, vesitaloudeltaan luonnontilaisesta saraisesta rämeestä, jolla kasvaa koivua ja pystyyn kuolleita mäntyjä. Rämeen ja läntisen kalliomännikön välinen kapea alue on avohakattu. 13. Vasikkahaka Kohteessa kasvaa lehtopohjaista ja valtapuustoltaan varttunutta kuusivaltaista metsää, jonka puusto on erirakenteista ja jossa lahoaa harvakseltaan myös kuusimaapuita ja pystyyn kuolleita kuusia. Kohteen itäosassa, peruskarttaan merkityn pienen peltotilkun vieressä kasvaa entisellä pellolla varttunutta ja melko erirakenteista haapakoivu-metsää, jossa lahoaa kohtalaisen runsaast lehtilahopuuta. Puulajisuhteiden perusteella arvioituna metsä soveltuisi hyvin liito-oravan elinympäristöksi. 14. Jorvaksen asuinalueen lähimetsä Kohteessa kasvaa valtaosin kuusivaltaista lehtopohjaista metsää, joka on valtapuustoltaan varttunutta tai vanhahkoa. Puusto on erirakenteista ja kuusten seassa kasvaa runsaasti myös nuorta ja varttunutta haapaa ja raitaa sekä koivua. Metsässä tapaa myös vanhoja mänty-ylispuita ja siellä täällä pystyyn kuolleita kuusia, kuusimaapuita sekä lehtilahopuuta. Korkeammalla mäellä kasvaa mäntyvaltaista, rakenteeltaan suhteellisen luonnonmukaista metsää. 15. Vilhelmsberget ja sen luoteispuolinen metsä Kohde on moni-ilmeinen vanhojen lahopuustoisten kuusivaltaisten metsien, mäntyvaltaisten metsien ja korpien muodostama hieno, yhtenäinen kokonaisuus. Kohdetta pirstoo sen eteläosassa uusi omakotialue. Kohteen pohjoisosassa, Kärrasmossenia kohti virtaavan ojan pohjoispuolella kasvaa erirakenteista kuusivaltaista metsää, jonka luonne vaihtelee ojan reunan tiheästä ja nuorehkosta kuusimetsästä pohjoisempaan vanhaan kuusivaltaiseen metsään, jossa on myös tapaa myös kuusilahopuuta ja yksittäisiä vanhoja mäntyjä ja koivuja. Noustaessa ylemmäs rinteeseen, kohti pohjoista, löytyy metsästä myös hieno ja monipuolinen, vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltainen suomuodostelma. Sen eteläosa on ruohoinen korpi, jossa kasvaa nuorta kuusta ja tervaleppää, kun taas pohjoisessa kallion läheisyydessä suo muuttuu suopursua ja puolukkaa kasvavaksi vanhapuustoiseksi rämeeksi. Kohteen luoteisimmassa nurkassa on aikoinaan harvennushakattu ja ojittamaton korpi, jossa kasvaa osin erirakenteista kuusta ja nuorta koivua. Kohteen keskiosassa, Kärrasmossenille virtaavan ojan eteläpuolella kasvaa kuusivaltaista ja erirakenteista metsää, jossa on paikoitellen lahopuuta. Metsä vaihettuu etelää kohti mäntyvaltaiseksi metsäksi, jossa järeiden mänty-ylispuiden alla kasvaa kuusta suhteellisen erirakenteisena. Etelämpänä, Vilhelmsbergetin hienon 6

7 vanhan kalliometsän länsipuolella on edustava, vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltainen kangaskorpi, jonka kuusivaltainen, valtaosin vanha puusto on täysin erirakenteista. Kuusten seassa kasvaa myös järeitä, aikaisemman puustosukupolven mäntyjä. Kangaskorvessa on näkyvissä vanha, umpeutunut oja. Kohteen kaakkoisosassa kasvaa lehtopohjalla rakenteeltaan luonnontilaisen kaltaista vanhaa kuusivaltaista metsää, joka vaihettuu luontevasti mäntyvaltaiseksi metsäksi ja kalliomänniköksi. Notkon pohjalla kuusivaltainen metsä muuttu hienoksi lehtokorveksi, jossa kasvaa kuusten lisäksi myös tervaleppää ja yksittäisiä koivuja. Laajojen ja yhtenäisten kohteiden 15 ja 10 välissä kasvaa pohjoisempana nuorta mäntykasvatusmetsää sekä Kärrasmossenin ojitetuilla, nykyisillä turvekankailla nuoria ja varttuneita kuusi-koivu-mäntymetsiä sekä tasarakenteisia järeitä kuusi- ja mäntymetsiä. 7

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -

Lisätiedot

Tooppikallio, Sastamala

Tooppikallio, Sastamala Tooppikallio, Sastamala Raportti maastokäynnistä 6.4.2012 Tiina Jalkanen, Juho Kytömäki ja Jere Nieminen Yhteenveto Sastamalan Tooppikallio on Metsähallituksen/Laatumaan myytävänä oleva metsätila, jolla

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009

ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 Liite 1 ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 1. SELVITYSALUE JA TAVOITTEET Selvitysalue käsittää Kouvolaan yhdistyneen,

Lisätiedot

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Raportti maastokäynnistä 13.9.2013 Juho Kytömäki, LuK Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Tutustuin Oriveden Pukala-järven koillisrannalla sijaitsevaan Punkaniemen Veljestenlammin

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lumivuoren alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä Kurun keskustasta

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008

Lisätiedot

Asia: Kommentit ja muutosesitykset eräisiin Espoon kaupungin metsätyöohjelman vuosien 2011-2013 kohteisiin

Asia: Kommentit ja muutosesitykset eräisiin Espoon kaupungin metsätyöohjelman vuosien 2011-2013 kohteisiin Espoon ympäristöyhdistys ry Pappilantie 5 02770 Espoo 31.8.2011 Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Kotkankatu 9 00510 Helsinki Espoon kaupunki/ Tekninen keskus/ Luonnonhoitoyksikkö/ Pekka Pakkala Asia:

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä

Lisätiedot

METSO-kriteereihin liittyviä lisätietoja inventoiduista metsäkuvioista. Kuvioiden numerointi on sama kuin metsäsuunnitelmassa.

METSO-kriteereihin liittyviä lisätietoja inventoiduista metsäkuvioista. Kuvioiden numerointi on sama kuin metsäsuunnitelmassa. Liite 2. METSO-kriteereihin liittyviä lisätietoja inventoiduista metsäkuvioista. Sikosaari Kuvioiden numerointi on sama kuin metsäsuunnitelmassa. Kuvio 3 Kuvio on pääosin täyttömaa-alueelle syntynyttä

Lisätiedot

Kohdekortti 9. (Hervantajärven vanha metsä) ja kohdekortti 49. (Hervantajärvi, Viitastenperä)

Kohdekortti 9. (Hervantajärven vanha metsä) ja kohdekortti 49. (Hervantajärvi, Viitastenperä) Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry. 18.5.2012 Varastokatu 3 33100 Tampere Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 33100 Tampere PALAUTE Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelma 2012 2020

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015

ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015 ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015 YLEISTÄ Tavoitteena oli selvittää lajin esiintymistä suunnitelluilla tuulivoima-alueilla. Selvitysalueiden laajuuden vuoksi valittiin niiltä kartta-

Lisätiedot

Liite 1. Kuvaukset Kansallispuiston osaksi esitetyistä alueista (laatinut Keijo Savola)

Liite 1. Kuvaukset Kansallispuiston osaksi esitetyistä alueista (laatinut Keijo Savola) Mustakummun metsää Liite 1. Kuvaukset Kansallispuiston osaksi esitetyistä alueista (laatinut Keijo Savola) 1. Latvavaaran alue (Puolanka) Osa-alue sisältää Latvavaaran vanhojen metsien suojeluohjelmakohteen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET

Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Luonnonympäristön yleispiirteet ja arvokkaat luontokohteet 1 2.1

Lisätiedot

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....

Lisätiedot

Teisko Aitolahden metsäsuunnitelma vuosille 2012-2021

Teisko Aitolahden metsäsuunnitelma vuosille 2012-2021 Teisko Aitolahden etsäsuunnitela uosille 2012-2021 Lohko 55 Terälahti Metsikkökuioittainen seloste Kaupunkikehitysryhä Kiinteistötoii PL 487 33101 Tapere kiinteistotoii@tapere.fi Kannen kua: Joanna Aalto

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Liite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa Sijainti Iso-Saareksen alue sijaitsee Ikaalisten itäosassa, Ylöjärven (Kurun) rajan

Lisätiedot

LAUSUNTO Hervanta-Vuoreksen metsäsuunnitelmaluonnokseen

LAUSUNTO Hervanta-Vuoreksen metsäsuunnitelmaluonnokseen Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry 23.11.2011 Varastokatu 3 33100 Tampere Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry Varastokatu 3 33100 Tampere LAUSUNTO Hervanta-Vuoreksen metsäsuunnitelmaluonnokseen Tampereen

Lisätiedot

KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS

KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Liite 5 KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Kolmenkulman alueen ympäristö on melko tasaista moreenimaastoa. Kaavoitettava alue on metsäistä ja alue on ollut talousmetsäkäytössä lähes kokonaisuudessaan.

Lisätiedot

ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LAUSUNTO LIITO-ORAVAN ESIINTYMISESTÄ JA ELINYMPÄRISTÖISTÄ KUIVISTONMÄEN ALUEELLA Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 21.10.2015 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Ympäristöjärjestöjen metsäkartat 4.11.2008: Metsäyhtiöiden arvometsiä

Ympäristöjärjestöjen metsäkartat 4.11.2008: Metsäyhtiöiden arvometsiä Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace www.forestinfo.fi/etelasuomi/yhtiot Ympäristöjärjestöjen metsäkartat 4.11.2008: Metsäyhtiöiden arvometsiä Kohdekuvaukset Esitykseen sisältyy yhteensä

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

Suojelullisesti arvokkaita suojelemattomia luontokohteita metsäyhtiöiden mailla. Suojeluesitys 14.12.2009

Suojelullisesti arvokkaita suojelemattomia luontokohteita metsäyhtiöiden mailla. Suojeluesitys 14.12.2009 Suojelullisesti arvokkaita suojelemattomia luontokohteita metsäyhtiöiden mailla Suojeluesitys 14.12.2009 Luonto-Liitto Suomen luonnonsuojeluliitto Greenpeace Annankatu 26 A 5. krs Kotkankatu 9 Iso Roobertinkatu

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

METSO KOHTEEN LIITTEET

METSO KOHTEEN LIITTEET METSO KOHTEEN LIITTEET xxxxxx, xxx-xxx-x-xx 1 Tilan xxxx omistus 2 2 Suojeluun esitettävän metsän kasvupaikka- 2-7 ja puustotiedot kuvioittain 3 Karttarajaus 7 4 Suojelualueen lyhyt kuvaus 8 5 Kohteen

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt

Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt Laki elinympäristöistä ja samalla käyttörajoitukset voimaan 1.1.1997 Erityisen tärkeitä elinympäristöjä tulee hoitaa ja käyttää siten, että luonnon monimuotoisuudelle

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8029 Luokkisuo, Nurmes, Pohjois-Karjala

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8029 Luokkisuo, Nurmes, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8029 Luokkisuo, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Pohjois-Nurmeksessa, Nurmes-Kuhmo-tien itäpuolella. Alue

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Lieksan luoteisosassa, vain 0,5 km

Lisätiedot

ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala

ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde Nurmeksen luoteisrajalla

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

297. Pärnäsenlammet (Rautavaara)

297. Pärnäsenlammet (Rautavaara) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 297. Pärnäsenlammet

Lisätiedot

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee 25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi

Lisätiedot

ID 8031 Salmijärven Natura alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala

ID 8031 Salmijärven Natura alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8031 Salmijärven Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 11.4.2011 Varastokatu 3, 4. krs 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 11.4.2011 Varastokatu 3, 4. krs 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton ALOITE Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 11.4.2011 Varastokatu 3, 4. krs 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry. c/o Larissa Heinämäki Rantatie 43

Lisätiedot

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2. 31 1,1 Kuivahko kangas. 2 2 1800 1 1,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2. 31 1,1 Kuivahko kangas. 2 2 1800 1 1,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4 LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2 Kuio Kuioluettelo Kasupaikka ja kehitysluokka Puustotiedot Toimenpiteet ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa,

Lisätiedot

METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4

METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4 METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT Joenmäki, 700 474-1-4 Sivu 2/21 METSO -kohteen kasvupaikka- ja puustotiedot Suojelurajauksen metsäalue voidaan jakaa kolmeen pääkuvioon 63, 57 ja 55. Kuvio

Lisätiedot

Toivosen tilan LUONTOSELVITYS. Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen

Toivosen tilan LUONTOSELVITYS. Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen 0 Toivosen tilan LUONTOSELVITYS Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen 2014 1 Toivosen tilan luontoselvitys Toivosen tilan pohjoisreunaa Huiskonkadun yli nähtynä Raportin sisältö: Luontoselvitys... 1 Selvitysalue...

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LUONTOKOHDESELVITYS 2011

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LUONTOKOHDESELVITYS 2011 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LUONTOKOHDESELVITYS 2011 Esa Lammi Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 28.12.2011 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LUONTOKOHDESELVITYS 2011 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Lähtöaineistot ja menetelmät...

Lisätiedot

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26 Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu

Lisätiedot

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa

Lisätiedot

Luontokohteiden tarkistus

Luontokohteiden tarkistus LAUKAAN KUNTA Luontokohteiden tarkistus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29017 Raportti 1 (11) Pihlaja Tuomo Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Menetelmät... 1 3 Selvitysalueiden sijainti... 1

Lisätiedot

Kommentteja Etelä-Vuosaaren aluesuunnitelmaluonnoksen luonnonhoitoosuudesta

Kommentteja Etelä-Vuosaaren aluesuunnitelmaluonnoksen luonnonhoitoosuudesta Luontojärjestöjen luonnonhoitoryhmä (Sirkku Manninen, Jyri Mikkola, Keijo Savola) Metsäsuunnittelija Antti Siuruainen (tiedoksi luonnonhoidon työryhmä) Kommentteja Etelä-Vuosaaren aluesuunnitelmaluonnoksen

Lisätiedot

ID 8013 Pienen Ruosmanjärven itä-, kaakko- ja eteläpuoliset metsät ja vesistöt, Lieksa, Pohjois-Karjala

ID 8013 Pienen Ruosmanjärven itä-, kaakko- ja eteläpuoliset metsät ja vesistöt, Lieksa, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8013 Pienen Ruosmanjärven itä-, kaakko- ja eteläpuoliset metsät ja vesistöt, Lieksa, Pohjois-Karjala Pienen Ruosmanjärven

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

Liite 1. Mustavuoren maastokatselmuksen muistio

Liite 1. Mustavuoren maastokatselmuksen muistio Liite. Mustauoren aastokatseluksen uistio Aika Paikka Läsnä.. klo 9.. Siuruainen Antti Mikkola Jyri Metsäsuunnittelija Järjestöedustaja Koollekutsuja Mustauoren aastokäynnin uistio Luontojärjestöt ehdottiat

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde,

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Lehdot ja korvet 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 3,5 ha Perälä Yksityinen Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Kyllä Vanha

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS 2012 16USP0127 04.06.2012. HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Katumantie 2:n asemakaavamuutos. Luontoselvitys

LUONTOSELVITYS 2012 16USP0127 04.06.2012. HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Katumantie 2:n asemakaavamuutos. Luontoselvitys LUONTOSELVITYS 2012 16USP0127 04.06.2012 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Katumantie 2:n asemakaavamuutos Luontoselvitys Katumantie 2, asemakaava Luontoselvitys Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNKI METSO-KOHTEIDEN INVENTOINTI- JA SUUNNITTELUHANKKEEN LOPPURAPORTTI 2011

MIKKELIN KAUPUNKI METSO-KOHTEIDEN INVENTOINTI- JA SUUNNITTELUHANKKEEN LOPPURAPORTTI 2011 MIKKELIN KAUPUNKI METSO-KOHTEIDEN INVENTOINTI- JA SUUNNITTELUHANKKEEN LOPPURAPORTTI 2011 SISÄLLYS Esipuhe Etelä-Savon metsäkeskus: METSO kohteet Mikkelin metsäsuunnitelman laadinnassa Ympäristösuunnittelu

Lisätiedot

Huomautus Espoon radio- ja TV-aseman maston ympäristön metsien maisematyöluvasta T

Huomautus Espoon radio- ja TV-aseman maston ympäristön metsien maisematyöluvasta T Kaupungin kirjaamo PL 1 02070 ESPOON KAUPUNKI Huomautus Espoon radio- ja TV-aseman maston ympäristön metsien maisematyöluvasta 2015-492-T Espoon ympäristöyhdistys on tutustunut netistä löytyviin, melko

Lisätiedot

Leppälahden liito-oravaselvitys 2012

Leppälahden liito-oravaselvitys 2012 Leppälahden liito-oravaselvitys 2012 Kaivoveden pohjoisrannan haapalehtoa Jätöskasa Kankaansuolla 1 1 Johdanto...2 2 Työmenetelmät...3 3 Tulokset...4 3.1 Leirikeskuksen itäpuoli....4 3.2 Kankaanhauta-tilan

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4038 Orineva, Viitasaari, Keski-Suomi

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4038 Orineva, Viitasaari, Keski-Suomi Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 4038 Orineva, Viitasaari, Keski-Suomi Sijainti Orineva sijaitsee Viitasaaren kunnan pohjois-rajalla Kolkkujärven länsirannalla.

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Kuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

Kuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua. Kunta Alue Ms 694 1 10 kirja 2012 Osa 8 Sivu 1 / 62 paikka Kunta 694 Alue 1 Ms 10 MÄNTYNIEMI II jne. 10 1 0,8 ha Metsämaa Kangas Lehtomainen kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä metsikkö Vallitseva

Lisätiedot

Epoon asemakaavan luontoselvitys

Epoon asemakaavan luontoselvitys Epoon asemakaavan luontoselvitys Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 Lotta Raunio 1. Johdanto Tämä luontoselvitys koostuu olemassa olevan tiedon kokoamisesta sekä maastokäynneistä ja se

Lisätiedot

Espoon ympäristöyhdistyksen, Luonto-Liiton sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin puolesta koonnut Keijo Savola, 9.3.

Espoon ympäristöyhdistyksen, Luonto-Liiton sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin puolesta koonnut Keijo Savola, 9.3. KUVIOKOHTAISET KOMMENTIT POHJOIS-ESPOON METSÄSUUNNITELMAN LOHKOJEN 1, 2, 3, 4, 5 ja 7 HAKKUU- JA HOITOESITYKSIIN SEKÄ METSO-LUOKKIIN (& MUUTAMA TÄYDENNYS LOHKON 6 OSALTA) Espoon ympäristöyhdistyksen, Luonto-Liiton

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

Lisätiedot

Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys

Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys 2015 Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys Petri Parkko 18.9.2015 1 1. Taustoja Ympäristönsuunnittelu Oy on kaavoittamassa Hämeenlinnan (Hauho) Pyhäjärven Halminlahden tilalle

Lisätiedot

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie. Liito-oravaselvitys. Tiehallinto

Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie. Liito-oravaselvitys. Tiehallinto Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie Liito-oravaselvitys Tiehallinto 2009 1 Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie välillä Rengonkylä-Nurmo; liito-oravaselvitys 1. Yleistä Liito-oravaa (Pteromys volans) koskevat

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKESKUS. Petikonmäen-Hermaskärinkallion luontoselvitys

YMPÄRISTÖKESKUS. Petikonmäen-Hermaskärinkallion luontoselvitys YMPÄRISTÖKESKUS Petikonmäen-Hermaskärinkallion luontoselvitys Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Ympäristökeskus Pakkalankuja 5, 01500 Vantaa Tekijä: Jarmo Honkanen 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin

Lisätiedot

Oriveden rantaosayleiskaavan luontoselvityksen päivitys

Oriveden rantaosayleiskaavan luontoselvityksen päivitys 2015 Oriveden rantaosayleiskaavan luontoselvityksen päivitys Petri Parkko 9.9.2015 1 1. Taustoja Oriveden rantaosayleiskaavan luontoselvityksen (Parkko 2011) maastotyöt tehtiin vuosina 2009 ja 2010 ja

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2

Lisätiedot

UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS

UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS 29.4 2012 Eräitä tarkistuksia Maastotarkistukset Syksyllä 2011 (19.9) ja keväällä 2012 suoritettiin

Lisätiedot

SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009

SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys

Lisätiedot

Kommentteja Metsähallituksen luonnontilaisuusluokituksiin Metsä-Lapin suojeluesityskohteista

Kommentteja Metsähallituksen luonnontilaisuusluokituksiin Metsä-Lapin suojeluesityskohteista Greenpeace, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto 1.4.2009 Kommentteja Metsähallituksen luonnontilaisuusluokituksiin Metsä-Lapin suojeluesityskohteista Metsähallitus on luokitellut luontojärjestöjen

Lisätiedot

Ruostejärven osayleiskaava 25.7.2010 1 (9) Seija Väre RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS. Tammelan kunta

Ruostejärven osayleiskaava 25.7.2010 1 (9) Seija Väre RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS. Tammelan kunta Seija Väre 25.7.2010 1 (9) RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS Tammelan kunta 2 RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Ruostejärven osayleiskaava sijaitsee Tammelan kunnan eteläosassa valtatien

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

LOHJAN PALONIEMEN LIITO- ORAVASELVITYS 2015

LOHJAN PALONIEMEN LIITO- ORAVASELVITYS 2015 1 LOHJAN PALONIEMEN LIITO- ORAVASELVITYS 2015 Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy Prinssinkuja 2 C 26 21420 Lieto turkka.korvenpaa@envibio.net puh. 045-6793602 2 1. Johdanto Lohjan kaupunki tilasi

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA

SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA LUONNONHOITO-LIFE Tammikuu 2015 Helena Lunden Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Someron Kokkapään luonnonhoitotyöt ja toimenpidesuunnitelma ovat osa luonnonhoito-life

Lisätiedot

Storträsket-Furusbacken

Storträsket-Furusbacken Storträsket-Furusbacken Pinta-ala: 19,1 ha Omistaja: Mustasaaren kunta Kaavatilanne: Tuovila-Granholmsbacken osa-yleiskaavassa alue on virkistysaluetta (V/s), suurin osa on myös osa-yleiskaavan luo-aluetta.

Lisätiedot

Vaskiluodon kosteikko

Vaskiluodon kosteikko Vaskiluodon kosteikko Pinta-ala: 10,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V). Kuvaus: Kasvillisuudeltaan arvokas kosteikkoalue monipuolisine lähimetsineen

Lisätiedot

Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa

Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2010 Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Kotonevan ja Sikamäen alue sijaitsee Pirkanmaalla, Parkanon kaupungin

Lisätiedot

Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus

Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Lakeuden luontokartoitus Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet

Lisätiedot

Vaasan ja Mustasaaren arvometsiä

Vaasan ja Mustasaaren arvometsiä Vaasan ja Mustasaaren arvometsiä -10 suojeluehdotusta luonnon ja ihmisten hyväksi Esitys Suomen Luonnonsuojelun Säätiön 55vuotisjuhlassa 12.5.2017 /Birthe Weijola, Kuva: Hömötiainen Aarne Lahti Tästä on

Lisätiedot