Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa

Transkriptio

1 Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa

2 Sijainti Iso-Saareksen alue sijaitsee Ikaalisten itäosassa, Ylöjärven (Kurun) rajan tuntumassa. Pinta-ala Alueen pinta-ala on noin 133 hehtaaria. Maanomistus Valtio Yleiskuvaus Iso-Saareksen alueella on huomattava määrä luonnontilaisen kaltaisia vanhoja metsiä ja ojittamattomia soita. Alueen arvoa lisäävät entisestään Iso-Saareksen ja Vähä-Saareksen maisemallisesti hienot, rakentamattomat rannat, joita rajauksella on yhteensä jopa kuusi kilometriä. Alueeseen sisältyvät myös kaksi 1 2 hehtaarin kokoista pientä järveä (lampea), Rapalammit. Alueen vanhat metsät ovat pääosin kuusivaltaisia, sekapuustoisia (mäntyä, koivua, haapaa), erirakenteisia ja runsaslahopuustoisia (etenkin järeää kuusilahopuuta). Vanhat metsät sijaitsevat alueen eteläosassa Vähä-Saareksen kapean itäisen lahden etelä- ja pohjoispuolella, Vähä-Saareksen muilla rannoilla sekä Rapalammien soiden saarekkeissa. Myös rajauksen pohjoisimmassa osassa, Rajalan leirikeskuksen ympärillä on vanhoja metsiä. Etenkin Rajalaa ympäröivissä metsissä on järeitä kilpikaarnaisia aihkimäntyjä ja keloja, mutta niitä löytyy myös alueen muista osista. Rapalammien pohjoispuolella Iso-Saareksen länsirannalla ja metsätautotien tuntumassa on varsin laajalti varttuneita (valtapuusto arviolta vuotiasta), mäntyvaltaisia metsiä, joissa kasvaa sekapuuna koivua sekä jonkin verran kuusta ja hieman haapaakin. Metsiä ei ole käsitelty vuosikymmeniin ja niihin on alkanut muodostua mänty-, koivu- ja kuusilahopuuta. Alueen suot ovat muutamia poikkeuksia (kapeita suonotkoja) lukuun ottamatta kokonaan ojittamattomia. Laajin yhtenäinen suo sijaitsee Rapalammien alueella, mutta pienempiä soita (korpija rämelaikkuja ja -notkoja) on eri puolilla aluetta. Rapalammien suolla on jäänteitä vanhoista hirsirakennelmista (mahdollisesti lato ja aita). METSO-arvot ja muut erityiset luontonarvot Edellä mainitut vanhat metsät Rapalammien suon saarekkeissa sekä rajauksen eteläosassa ja VähäSaareksen rannoilla ovat METSO-arvoluokka I:n mukaisia runsaslahopuustoisia kangasmetsiä. Myös Rajalan leirikeskusta ympäröivät vanhat metsät ovat arvoluokkaa I. Alueen ojittamattomat korvet ovat METSO-arvoluokkaa I ja rämeet arvoluokkia I ja II. Rapalammien pohjoispuolella Iso-Saareksen länsipuoliset metsät ovat kauttaaltaan METSOarvoluokka III:n mukaisia runsaslahopuustoisia kangasmetsiä. Iso-Saareksen koillisrannan metsät ovat arvoluokia II ja III. Osa koillisrannan metsästä on harvennettu hiljattain. Alueen ojittamattomilla soilla on runsaasti uhanalaisia ja silmälläpidettäviä suotyyppejä. Rapalammien soilla on pääasiassa niukkaravinteisia räme- ja nevatyyppejä: isovarpurämettä (NT), ombrotrofinen lyhytkorsinevaa (NT), keidas- ja rahkarämettä (molemmat LC), kangasrämettä (NT),

3 mutta myös oligotrofista sararämettä (VU) ja pallosararämettä (VU). Oligotrofista sararämettä on myös alueen länsiosassa metsäautotien tuntumassa. Alueen korvet, joita on mm. eteläosassa vanhan metsän ympäröiminä, ovat pääosin kangas- ja mustikkakorpia (molemmat VU). Lajisto Alueelta löydettiin syyskuussa 2015 aarniometsien indikaattorilaji pohjanrypykkä (NT, RT, kaksi esiintymää, koordinaatit (ETRS-TM35FIN) :317769, :317806) ja raidankeuhkojäkälä (NT, RT, :318316). Lisäksi löydettiin seuraavat vanhan metsän indikaattori- tai muuten harvinaiset lajit: ruostekääpä, männynkääpä ja ketunkääpä. Yhteenveto suojeluarvoista Iso-Saares on huomattavan arvokas kohde metsien, soiden ja rantojen suojelun kannalta, ja se on yhtä edustava kuin moni lakisääteinen metsiensuojelualue esimerkiksi Pirkanmaalla. Alue on tärkeä myös kytkeytyneisyyden vuoksi: esimerkiksi Lymylammen vanhojen metsien suojelualue on kaakossa alle 1,5 kilometrin päässä. Muuta Alueen vanhat metsät ja ojittamattomat suot kuuluvat ainakin pääosin Metsähallituksen ekologiseen verkostoon. Pirkanmaan maakuntakaava 2040:n luonnoksessa alue sisältyy Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistoja yhdistävään laajaan MK-alueeseen (ekosysteemipalvelujen kannalta tärkeä maa- ja metsätalousalue). Alueella on paljon virkistyskäyttöä, sillä Tampereen ev.lut. seurakuntien Rajalan leirikeskus sijaitsee käytännössä rajauksen pohjoispään sisällä. Eri puolilla aluetta on polkuja, ja esimerkiksi koillisemman Rapalammin ja Iso-Saareksen välisellä kallioisella kannaksella on nuotiopaikka. IsoSaareksesta Vähä-Saarekseen laskevan uoman yli on rakennettu silta. Iso-Saareksen alue oli mukana Luonto-Liiton, WWF Suomen, Suomen luonnonsuojeluliiton, Greenpeacen ja BirdLife Suomen yhteisessä Kansallisomaisuus turvaan -suojeluesityksessä vuonna 2012, mutta tuolloin kohteesta ei ollut tarkempia tietoja. Myös rajaus on muuttunut Metsähallituksen viime vuosina tekemien hakkuiden ja maastokäynnillä hankittujen tarkempien tietojen vuoksi. Tietolähteet Päätietolähteenä SLL:n Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry:n maastokäynti , kartat ja ilmakuvat.

4

5 Yhteystiedot Suomen Luonnonsuojeluliitto ry sähköposti: verkkosivut: