Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4038 Orineva, Viitasaari, Keski-Suomi

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4038 Orineva, Viitasaari, Keski-Suomi"

Akseli Mäkelä
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 4038 Orineva, Viitasaari, Keski-Suomi

2 Sijainti Orineva sijaitsee Viitasaaren kunnan pohjois-rajalla Kolkkujärven länsirannalla. Pinta-ala Karttarajauksen pinta-ala on 135 ha. Maanomistus UPM Yleiskuvaus Orineva on Viitasaaren koillisosiin, Kolkku-järven lounaispuolelle sijoittuva pääosin ojittamaton aapasuo. Aluetta monipuolistavat soistuneet ja korpiset reunat, muutamat luonnontilaisen kaltaiset kangasmetsät sekä luhtavaikutteinen puronvarsilaide. Lisäksi aluerajaukseen sisältyy pieni pätkä Kolkunjokea. Orinevan keskiosissa on laajalti tupasvillarämettä (NT) ja oligotrofista lyhytkorsirämettä (VU), joihin keskiosien muutamat ojitukset ovat vaikuttaneet vain paikallisesti. Suon reunamilla on vaihtelevasti ainakin isovarpurämettä (NT), korpirämettä (VU) sekä mustikkakorpea (VU). Maantien varren suot ovat lähinnä korpi- ja rämemuuttumia, joissa kasvaa varttunutta harventamatonta sekametsää. Orinevaan lännestä tyo ntyvän kangasniemekkeen reunat ovat pääosin oligotrofista lyhytkorsirämettä sekä isovarpurämettä. Kangasniemekkeen eteläpuolisen suoalueen keskusta on oligotrofista lyhytkorsirämettä ja oligotrofista lyhytkorsinevaa (VU). Etelämpää lo ytyy myo s kuvio oligotrofista saranevaa (VU). Väliahon koillisrinteen alla on kohtalaisen laajalti luonnontilaista mustikkakorpea ja korpirämettä (VU). Maantien itäpuolelle jäävä pieni suopalanen sisältää oligotrofisia lyhytkorsi- ja suursaranevoja sekä oligotrofista lyhytkorsirämettä. Kohde on ollut mukana v valmistellun soidensuojelun täydennysohjelman maastoselvityksissä. Alueelta on selvitysten yhteydessä havaittu seuraavat suoluontotyypit: oligotrofinen kalvakkaneva, oligotrofinen lyhytkorsineva, oligotrofinen saraneva, oligotrofinen rimpineva, oligotrofinen lyhytkorsiräme, oligotrofinen rimpinevaräme, oligotrofinen sararäme, mesotrofinen sararäme,tupasvillaräme,isovarpuräme, kangasräme, korpiräme, rahkaräme, keidasräme, oligotrofinen sarakorpi,mustikkakorpi sekä tupasvillakorpi. Arvokasta korpiluontoa on säilynyt myo s Orinevan länsipuolisen metsäautotien länsipuolella, jossa on puustoltaan luonnontilaisen kaltaista kangas- ja mustikkakorpea (tien laidassa MT-soistumaa), jota monipuolistavat kymmenkunta vanhaa raitaa. Rajauksen lounaisosa (metsäautotien etelä-lounaispuolinen osa suosta) sisältää ojitusten lievästi kuivattamia, mutta silti pääosin vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaisia neva- ja rämesoita. Vallitseva suotyyppi suon länsiosassa on rahkoittunut lyhytkorsineva, johon liittyy pohjoispuolelta rahkarämettä (LC), isovarpurämettä ja kangasrämettä (NT). Suon poikki kulkevan koillislounaissuuntaisen ojan lähettyvillä on kalvakkanevaa (VU). Ojan itäpuolella on hyvin säilynyttä tupasvillarämettä sekä lievästi kuivahtanutta oligotrofista suursaranevaa (VU) sekä sararämettä (VU). Suohon idempänä rajoittuvan kangasmaan laidassa on muurainkorpea (VU), joka laajenee vanhapuustoiseksi mustikkakangaskorveksi (VU) ja MT-soistumaksi.

3 Orinevan koillisosassa virtaavan, uomaltaan luonnontilaisen kaltaisen Kolkunjoen varressa on kapea muun muassa pajua ja korpipaatsamaa kasvava luhtainen laide. METSO-arvot ja muut erityiset luontoarvot Rajattu alue sisältää luonnontilaltaan vaihtelevia metsiä. Osalla näistä on selvää merkitystä METSO-ohjelman suojelutavoitteiden kannalta. Orinevan laiteiden metsät ovat eriasteisten soistumien leimaamia. Länsipuolisen tien pohjoispuolella on varttunut, erirakenteinen haapaa ja raitaa kasvava mustikkatyypin kankaasta kangaskorveksi ja mustikkakorveksi vaihettuva kuvio (METSO I- II -luokkaa). Orinevan luoteispuolisen kankaan metsät ovat lähinnä varttuneita männiko itä ja eriasteisesti soistuneita sekametsiä. Metsiä ei ole harvennettu, mistä syystä niiden rakenne on luonnontilaisen kaltainen (METSO II-III luokkaa). Pohjoisessa, suon luoteiskulmalla on edustava kuvio korveksi vaihettuvaa uudistuskypsää kuusikkoa, jossa kasvaa haapaa (METSO II -luokkaa). Suojeluarvoja on myo s rajauksen eteläosassa (metsäautotien eteläpuolisen suon itälaidalla, jossa on vanhapuustoista korpea ja MT-soistumaa (METSO I-II luokka) sekä näiden pohjoispuolella monipuulajista korpimuuttumaa (METSO III). Näiden pohjoispuolella (metsäautotien pohjoispuolella) sijaitseva laaja vesitaloudeltaan ja puuston rakenteeltaan luonnontilainen korpi on METSO I-luokan kohde. Lajisto Orinevan länsipuolisessa (metsäautotien länsipuoli) korvessa kasvoi vanhalla raidalla raidankeuhojäkälää (NT). Yhteenveto suojeluarvoista Orinevalla on melko laajana ja hyvin säilyneenä suona selvää merkitystä suoyhdistyminä erittäin uhanalaisiksi luokiteltujen keskiboreaalisen vyo hykkeen välipintaisten aapasoiden suojelulle. Lisäarvoa aluekokonaisuudelle tuovat korpien, soistuneiden kangasmaiden sekä kehityskelpoisten kangasmetsien merkittävä määrä soiden reunoilla. Muuta Orineva oli mukana vuonna 2011 luontojärjesto jen (Greenpeace, Luonto-Liitto, Luonnonsuojeluliitto) laatimassa yhtio maiden suojeluesityksessä. Tietola hteet Päätietolähteenä toimii vuoden 2011 suojeluesityksen yhteydessä tehty maastokäynti Tiina Jalkanen, Jaakko Junikka ja Keijo Savola sekä tuorein ilmakuva (2014).

5 Yhteystiedot Suomen Luonnonsuojeluliitto ry sähko posti: verkkosivut:

Samankaltaiset tiedostot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 5024 Harakkaneva-Lohipuro, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 5024 Harakkaneva-Lohipuro, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee noin 25 km kaakkoon Pyhännän keskustasta.