LAUSUNTO Hervanta-Vuoreksen metsäsuunnitelmaluonnokseen
|
|
- Mikael Sala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry Varastokatu Tampere Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry Varastokatu Tampere LAUSUNTO Hervanta-Vuoreksen metsäsuunnitelmaluonnokseen Tampereen kaupunki Kiinteistötoimi Kiinteistötoimi@tampere.fi Hervannan ja Vuoreksen metsäsuunnitelmissa ehdotetaan ilahduttavan vähän itse asiassa ei lainkaan päätehakkuita, mutta harmillisen paljon harvennushakkuita luontoarvoiltaan erittäin merkittäviin virkistysmetsiin. METSO-ohjelman luonnontieteellisten valintaperusteiden (Suomen ympäristö 26. Ympäristöministeriö 2008) mukaisia kohteita on kartoitettu metsäsuunnittelun yhteydessä, mutta näkemyksemme mukaan suuri osa METSO-kohteista on jäänyt löytymättä ja tunnistamatta Hervanta- Vuoreksen metsäsuunnitelmaluonnoksessa. Hervannan ja Vuoreksen metsien luontoarvot kulminoituvat vanhoihin, reheviin ja runsaslahopuustoisiin metsiin myös METSO:n luonnontieteellisten valintaperusteiden näkökulmasta. Etenkin Vuoreksen lohkolla (lohko 23) jo pelkästään lehtojen määrä on huomattavasti tavanomaista suurempi, mikä selittyy osin sijainnilla Etelä-Hämeen lehtokeskuksessa. Vuoreksen suunnittelualueesta peräti 73 prosenttia on lehtomaista kangasta tai sitä rehevämpää kasvupaikkatyyppiä. Eniten luonnonsuojelullisesti arvokkaita metsiä on Suolijärven ympäristössä, sekä Vuoreksen että Hervannan lohkojen (lohko 24) puolella. Esimerkiksi metsälehmusta kasvaa alueella runsaasti, mikä tuo hienon lisän jo muutenkin huomattaviin vanhojen, kuusivaltaisten metsien luontoarvoihin. Kiinteistötoimen tilaamissa ja Innofor Oy:n laatimissa Hervannan ja Vuoreksen metsäsuunnitelmaluonnoksissa ei valitettavasti ole ymmärretty suunnittelualueiden luonnontilaisten kaltaisten ja luonnonmukaisten metsien suurta merkitystä luonnon monimuotoisuudelle. Tämä korostuu esimerkiksi siinä, että alueella on runsaasti METSO:n luonnontieteelliset valintaperusteet täyttäviä kohteita, mutta metsäsuunnittelun yhteydessä tehdyssä kartoituksessa niistä on löydetty tai kelpuutettu vain pieni osa. Kaupunki toteutti METSO-kartoituksen ympäristöministeriön rahoituksella. Yhdistyksemme ei pidä huonosti toteutettua kartoitusta kustannustehokkaana rahojen käyttämisenä. Olisimme myös toivoneet, että yhdistyksen puoleen olisi käännytty paitsi kartoituskohteiden valinnassa myös kartoitettujen kohteiden arvottamisessa. Meille on kertynyt etenkin 2000-luvulla runsaasti tietoa kaupungin metsistä lähinnä omien, vapaaehtoistöinä tehtyjen kartoitusten johdosta. Olemme ehdottaneet virallisia METSO-kartoituksia Tampereen metsiin ainakin vuodesta 2005 asti. Olemme myös laatineet suojelualoitteita useista kaupungin omistamista metsäalueista (myös Hervantajärven-Suolijärven alueesta useita kertoja). Pidämme itseämme asianosaisina ja asiantuntijoina ja olemme pettyneitä kiinteistötoimen tapaan jättää kuulemisemme julkisen yleisötilaisuuden ja neljän viikon kommentointiajan varaan. Mielestämme Tampereen kaupungin pitäisi avoimesti kertoa, että se on käyttänyt omissa METSOkartoituksissaan itse määriteltyjä, huomattavasti kireämpiä kriteerejä kuin METSO-ohjelman 1
2 luonnontieteelliset valintaperusteet -julkaisussa esitellään. On totta, että osa METSO-kriteereistä on subjektiivisia, mutta läheskään kaikki eivät ole. Kiinteistötoimen METSO-kartoituksessa ei ole huomioitu tyydyttävällä tavalla edes selvästi objektiivisesti tai laskennallisesti määritettäviä valintaperusteita. Esimerkiksi lahopuun määrä voidaan mitata tarkasti kuutiometreinä. Myös puustoiset suot ovat joko ojittamattomia tai ojitettuja eikä niiden tulkinnassa pitäisi olla epäselvyyksiä. Lisäksi valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisen metsälajin esiintymä nostaa alueen käytännössä automaattisesti METSOkohteeksi. Kaupunki näyttää soveltaneen METSO-kriteerejä niin tiukasti kuin vain voi ja jopa vielä tiukemmin, koska joitain kriteereitä ei ole huomioitu ollenkaan. Ihmettelemme kiinteistötoimen kireää linjaa METSO-kartoituksessa, koska kaupungin omistamissa ulkoilumetsissä on erittäin hyvät mahdollisuudet vaalia luonnon monimuotoisuutta. Vastaavaa mahdollisuutta ei ole esimerkiksi yksityisten omistamissa talousmetsissä. Julkistaloudellisena suurmaanomistajana Tampereen kaupungin pitäisi panostaa luonnonsuojeluun selvästi enemmän. Kuten Teiskossa ja Aitolahdessa myöskään Hervannassa ja Vuoreksessa METSO-kohteiksi ei ole merkitty sellaisia metsikkökuvioita, joiden jo metsäsuunnitelman objektiivisten ja laskennallisten puustotietojen mukaan pitäisi selvästi olla METSO-kohteita (esimerkiksi varttuneet tai vanhat metsät, joissa on vähintään kymmenen kuutiometriä lahopuuta hehtaarilla). Metsäsuunnitelman lahopuutiedot tarjoavatkin kiinteistötoimelle mahdollisuuden parantaa kartoituksen METSO-kriteerien mukaisuutta siltä osin. Lahopuuston mittaaminen metsäsuunnittelun yhteydessä ei tosin ole ollut kattavaa, vaan ainakin jossain määrin satunnaista. Ehdotamme, että kiinteistötoimi etsii metsäsuunnitteluaineistosta ja siirtää arvometsäluokkaan (C5) kaikki metsikkökuvio- ym. tietojen pohjalta METSO-kriteerit täyttävät metsikkökuviot. Tämän lausunnon lopussa olevista kuviokohtaisista kommenteista saa hyvää suuntaa työhön, mutta yhdistyksiemme toimijoilla ei ollut mahdollista tehdä tarkastelua kattavasti metsäsuunnitelmaluonnoksen kommentoinnin lyhyen aikarajan puitteissa. Jos joidenkin kuvioiden kohdalla on epäselvyyksiä niiden METSO-kelpoisuudesta, ehdotamme, että Hervanta-Vuoreksen osalta maastotöitä jatketaan ensi vuonna, kun muissa kantakaupungin metsissä tehdään METSO-kartoitus. Pidämme suunnitelmaluonnoksessa erikoisena sitä, että METSO-kriteerit täyttäville eli nykyisellään luonnonsuojelullisesti arvokkaille metsikkökuvioille mainitaan metsäsuunnitelmassa yhtenä vaihtoehtona hakkuu, joka usein on yläharvennus. Jatkuvaan kasvatukseen tai niin sanotun eri-ikäisrakenteisen metsätalouden toimenpiteisiin kuuluva yläharvennus on mielestämme virkistysmetsiin huomattavasti paremmin soveltuva hakkuutapa kuin nykymetsätalouden perinteisiin kuuluva avohakkuu. Luontoarvoiltaan merkittäviä METSO-kohteita ei pitäisi käsitellä millään tavalla (paitsi joissakin tapauksissa ennallistavin luonnonhoitohakkuin). Yläharvennuksia ja muita puuston rakennetta monipuolistavia harvennushakkuita pitäisi suunnata sellaisiin varttuneisiin metsiin, joissa ei nykyisin juuri ole luontoarvoja. KUVIOKOHTAISIA KOMMENTTEJA Tässä luvussa kommentoimme kuviokohtaisesti maastokäyntiin perustuen tai metsäsuunnitelman kuviotietojen pohjalta. Vaikuttaa siltä, että METSO-kohteiksi ei paikoin ole kelpuutettu sellaisia kuvioita, jotka luontoarvojensa puolesta täyttäisivät METSO-kriteerit selvästi ja joilla on yksi tai useampi ulkoilureitti tai isompi polku. Tämä on mielestämme omituinen linjaus: ulkoilijat ja luontoarvot, kuten esimerkiksi lahopuut mahtuvat hyvin samoihin metsiin. Hyvä esimerkki ulkoilijoiden ja luontoarvojen yhteensovittamisesta on Pärrinkosken luonnonsuojelualue Peltolammilla. Runsaahkosta lahopuiden määrästä huolimatta virkistäytyminen metsässä ja valaistulla ulkoilureitillä järjestyy onnistuneesti. Niin sanotut vaaralliset lahopuut voidaan kaataa reittien varsilta valmiiksi maahan lahoamaan, ettei edes hypoteettisia vaaratilanteita pääse syntymään. Näin on monin paikoin, myös Hervannan ja Vuoreksen metsäsuunnittelualueilla, onnistuneesti toimittu tähänkin asti. Paikoin huonokuntoisten puiden 2
3 kaatamisessa on kuitenkin myös liioiteltu rajusti, minkä seurauksena tietyt alueet ovat alkaneet muistuttaa suojuspuuhakkuukohteita. Kaadetut lahopuut pitäisi aina jättää metsään lahoamaan ja osaltaan lisäämään monimuotoisuutta. Taloudellista arvoa niillä ei ole, joten ristiriitaa monimuotoisuuden vaalimisen kanssa ei tulisi edes siinä. Kaupungin olisi vaarallisten lahopuiden ja muutenkin lahopuuasioiden yhteydessä syytä antaa myös asennekasvatusta ulkoilijoille. Kohteella, jossa on paljon metsään jätettyä lahopuuta, voisi esimerkiksi olla kyltti, jossa kerrotaan lahopuun tärkeydestä metsäluonnon monimuotoisuudelle. Läheskään kaikille lahopuiden arvo luonnolle ei ole selvillä. Näin on toimittu esimerkiksi Helsingin Lauttasaaressa hyvin kokemuksin. 3
4 LOHKO 24. HERVANTA Kuvio 44 Kuviolla on vanhaa, tuoreen kankaan kuusivaltaista metsää. Sekapuuna kasvaa koivua, pääosalla kuviota puustossa on erirakenteisuutta. Kuviolta on poistettu huonokuntoisia kuusia isompien polkujen lähistöltä, mikä on luonut paikoin aukeamman metsäkuvan. Lahopuuta, etenkin järeää kuusta, kuviolla on runsaasti (selvästi yli 10 m 3 /ha). Huonokuntoisten kuusien poistamista voidaan tehdä edelleen, kuten metsäsuunnitelmassakin ehdotetaan, mutta rungot tulee jättää metsään lahoamaan. Metsäsuunnitelmassa kuviolla ehdotetaan erikoishakkuuta (pienaukkoja), mikä on mielestämme tarpeetonta ja luontoarvoille haitallista. Pienaukkoja syntyy itsestään, kun suuria kuusia kaatuu yksitellen. METSO I (poislukien osa polkujen varsista). Kuvio 43. Kuviot 40, 41, 42 Kaikilla kolmella kuviolla on ojittamatonta korpea. Kuvioiden 40 ja 41 puusto on nuorehkoa ja koivuvaltaista. Kuviolla 42 sen sijaan on myös vanhempia kuusia ja muutama tervaleppäkin. Etenkin kuviolla 42 on myös jonkin verran lahopuuta. Korpikuviot rajoittuvat hienosti luonnontilaisen kaltaisiin kangasmetsäkuvioihin 43 ja 44. Kaikki kolme kuviota: METSO I. Kuvio 44. Kuvio 43 Kuviolla on varttunutta, kuusivaltaista tuoreen kankaan metsää. Kuusen ohella puustossa on runsaasti koivua ja hieman haapaa. Puusto on hienosti erirakenteista (metsäsuunnitelman mukaan erirakenteistumassa ). Kuusilahopuuta on kohtalaisesti (yli 5 m 3 /ha), lahoa lehtipuutakin jonkin verran. Metsäsuunnitelmassa kuviolle ehdotetaan harvennusta, mistä tulee luopua. METSO II. Kuvio 42. Kuviot 38 ja 39 Kuvioilla 38 ja 39 on nuorehkoa tuoreen kankaan metsää. Kuvion 39 puusto on koivuvaltaista ja 38:llakin koivua on runsaasti. Muuten kuvioiden puusto koostuu kuusesta ja männystä. Ainakin raitaa on myös hieman. Puustossa on erirakenteisuutta ja sen rakenne on kehittymässä luontoarvojen kannalta hyvään suuntaan. 4
5 Lahopuuta on hieman. Metsäsuunnitelmassa kuvioilla ehdotetaan ensiharvennusta, mistä tulee luopua. METSO III. Kuvio 34 Kuviolla on lehtomaisen kankaan vanhahkoa, puustoltaan monipuolista sekametsää. Pääpuulajit ovat kuusi, koivu ja haapa, mutta kuviolla kasvaa myös mäntyä, tervaleppää (rannassa) ja raitaa. Puustossa on kohtalaisesti erirakenteisuutta. Lahopuuta (järeää kuusta, koivua (ml. visakoivua) ja yksi erittäin järeä raita) on melko runsaasti, yli 10 m3/ha. Yhdeltä kuusimaapuulta löytyi vanhan metsän indikaattorilaji rusokäävän esiintymä. Laji on Pirkanmaalla harvinainen ja Tampereelta tämä löytö oli toinen tai korkeintaan kolmas. METSO I. Kuvio 39. Kuvio 28 Kuvio 28 sijaitsee Särkijärven rannassa. Kuviolla on vanhaa tuoreen kankaan kuusivaltaista metsää. Sekapuuna on koivua ja mäntyä sekä rantavyöhykkeessä tervaleppää. Puustossa on erirakenteisuutta pääosalla kuviota. Järeää ja keskijäreää kuusi- ja mäntylahopuuta on kohtalaisen runsaasti (ainakin noin 10 m3/ha) eri lahoasteissa. Kuviolta löytyi vanhan metsän indikaattorilaji riukukäävän sekä harvalukuisen aniskäävän esiintymät. METSO II. Kuvio 34. Rusokääpä. Kuvio 34. Kuvio 28. 5
6 Kuvio 34. Kuvio 48 Kuviolla on vanhaa, kuusivaltaista lehtomaisen kankaan metsää. Kuvio rajoittuu luonnontilaisen kaltaiseen puroon. Puulajeina on kuusen lisäksi koivua, mäntyä sekä hieman haapaa ja pihlajaa. Puustossa on erirakenteisuutta. Järeää kuusilahopuuta on runsaasti (jopa 20 m 3 /ha). Metsäsuunnitelmaluonnoksen mukaan kuvio on mahdollinen METSO-toimintaohjelmakohde. METSO I. Kuvio 48. Kuvio 62 Kuviolla on varttunutta tuoreen kankaan kuusivaltaista metsää. Sekapuuna on runsaasti koivua, kohtalaisesti haapaa ja hieman pihlajaa. Puustossa on erirakenteisuutta. Kuusilahopuuta on jonkin verran. METSO II( III). Kuvio 62. Kuvio 48. Kuvio 55 Kuviolla on luonnontilaisen kaltaista tuoreen kankaan kuusivaltaista metsää. Sekapuuna on koivua ja hieman haapaa. Puusto on hienosti erirakenteista. Järeää kuusilahopuuta eri lahoasteissa on runsaasti (selvästi yli 10 m 3 /ha, vaikka metsäsuunnitelman mukaan sitä onkin vain 10 m 3 /ha). METSO I. 6
7 Kuvio 55. Kuvio 61. Kuvio 55. Kuvio 61 Kuviolla on ojittamatonta korpea, jonka puusto on vanhaa, kuusivaltaista ja erirakenteista. Kuusen ohella puustossa on melko paljon koivua ja hieman tervaleppää. Kuusilahopuuta on kohtalaisesti. METSO I. Kuvio 61. Kuvio 57 Kuviolla on ojittamatonta rämettä, jonka puusto koostuu etupäässä vanhahkoista männyistä. METSO II. 7
8 LOHKO 23. VUORES Vuoreksen kuviokohtaiset kommentit perustuvat metsäsuunnitelmaluonnoksen kuviotietoihin. Emme ehtineet käydä suunnitelmaluonnosta kattavasti läpi ajan puutteen ja metsäsuunnitelmaluonnoksen suppean ja maastokäyntien kannalta huonosti ajoitetun kommentointiajan vuoksi. Mahdollisia METSOkohteita olisivat muun muassa kuviot 84, 86, 91, 92, 94, 101, 107, 112, 114, 127, 128, 131, 132, 139, 142 ja 159. Ihmettelemme suunnitelmaluonnoksessa esimerkiksi sitä, että miksi kuvio 125 on kelpuutettu METSOkohteeksi, mutta vastaavasti vaikkapa vanhapuustoista kuviota 101 ei, vaikka sillä on suunnitelmaluonnoksen mukaan lahopuuta yli 30 m 3 /ha ja puusto on erirakenteista. Selvennykseksi todettakoon, että pidämme toki itsekin kuviota 125 METSO-kohteena, mutta sen kelpuuttaminen ja monien muiden kuvioiden hyllyttäminen osoittaa, että kaupungin tulkinta METSO-kriteereistä ei ole johdonmukainen. Tampereella Jere Nieminen Puheenjohtaja Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry Sanna Roine Sihteeri Timo Tamminen Puheenjohtaja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry Anni Kytömäki Sihteeri TIEDOKSI Ympäristöministeriö Pirkanmaan Metsäkeskus Pirkanmaan ELY-keskus Tampereen kaupunki, ympäristönsuojelu 8
Kohdekortti 9. (Hervantajärven vanha metsä) ja kohdekortti 49. (Hervantajärvi, Viitastenperä)
Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry. 18.5.2012 Varastokatu 3 33100 Tampere Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 33100 Tampere PALAUTE Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelma 2012 2020
LisätiedotTooppikallio, Sastamala
Tooppikallio, Sastamala Raportti maastokäynnistä 6.4.2012 Tiina Jalkanen, Juho Kytömäki ja Jere Nieminen Yhteenveto Sastamalan Tooppikallio on Metsähallituksen/Laatumaan myytävänä oleva metsätila, jolla
LisätiedotOriveden Punkaniemi ja lähialueet
Raportti maastokäynnistä 13.9.2013 Juho Kytömäki, LuK Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Tutustuin Oriveden Pukala-järven koillisrannalla sijaitsevaan Punkaniemen Veljestenlammin
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä
LisätiedotMETSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö
METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lumivuoren alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä Kurun keskustasta
LisätiedotMuistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä
Muistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä Peruskarttalehdet 2032 08, 2032 09 Kirkkonummen kunnan alueella, Vitträsk-järven ja Jorvaksen välillä on säilynyt hämmästyttävän
Lisätiedot338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun
LisätiedotEspoon ympäristöyhdistyksen, Luonto-Liiton sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin puolesta koonnut Keijo Savola, 9.3.
KUVIOKOHTAISET KOMMENTIT POHJOIS-ESPOON METSÄSUUNNITELMAN LOHKOJEN 1, 2, 3, 4, 5 ja 7 HAKKUU- JA HOITOESITYKSIIN SEKÄ METSO-LUOKKIIN (& MUUTAMA TÄYDENNYS LOHKON 6 OSALTA) Espoon ympäristöyhdistyksen, Luonto-Liiton
LisätiedotMETSO-kriteereihin liittyviä lisätietoja inventoiduista metsäkuvioista. Kuvioiden numerointi on sama kuin metsäsuunnitelmassa.
Liite 2. METSO-kriteereihin liittyviä lisätietoja inventoiduista metsäkuvioista. Sikosaari Kuvioiden numerointi on sama kuin metsäsuunnitelmassa. Kuvio 3 Kuvio on pääosin täyttömaa-alueelle syntynyttä
LisätiedotMETSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt
LisätiedotMetsänhoitoa kanalintuja suosien
RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 11.4.2011 Varastokatu 3, 4. krs 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi
Suomen luonnonsuojeluliiton ALOITE Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 11.4.2011 Varastokatu 3, 4. krs 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry. c/o Larissa Heinämäki Rantatie 43
LisätiedotKuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2. 31 1,1 Kuivahko kangas. 2 2 1800 1 1,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4
LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2 Kuio Kuioluettelo Kasupaikka ja kehitysluokka Puustotiedot Toimenpiteet ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa,
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1
Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,
LisätiedotMonimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt
Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden
LisätiedotMETSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua
LisätiedotAsia: Kommentit ja muutosesitykset eräisiin Espoon kaupungin metsätyöohjelman vuosien 2011-2013 kohteisiin
Espoon ympäristöyhdistys ry Pappilantie 5 02770 Espoo 31.8.2011 Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Kotkankatu 9 00510 Helsinki Espoon kaupunki/ Tekninen keskus/ Luonnonhoitoyksikkö/ Pekka Pakkala Asia:
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 76 Ympäristölautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Tia Lähteenmäki,
LisätiedotMETSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti
LisätiedotLiito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on
LisätiedotLaskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä
Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Tammikuu 218 Jyväskylän kaupungin metsävarat tässä hakkuulaskelmassa Nykytilanne 27.11.217 Pinta-ala:
LisätiedotMetsänhoitotyöt kuvioittain
Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren
LisätiedotHuomautus Espoon radio- ja TV-aseman maston ympäristön metsien maisematyöluvasta T
Kaupungin kirjaamo PL 1 02070 ESPOON KAUPUNKI Huomautus Espoon radio- ja TV-aseman maston ympäristön metsien maisematyöluvasta 2015-492-T Espoon ympäristöyhdistys on tutustunut netistä löytyviin, melko
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008
LisätiedotANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009
Liite 1 ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 1. SELVITYSALUE JA TAVOITTEET Selvitysalue käsittää Kouvolaan yhdistyneen,
LisätiedotMyllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus
Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Metsien hoito Hoidon bruttopinta-ala on vajaa puolet (62 ha) koko alueen luonnonmukaisten alueiden pinta-alasta (n. 141 ha).
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotMETSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4
METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT Joenmäki, 700 474-1-4 Sivu 2/21 METSO -kohteen kasvupaikka- ja puustotiedot Suojelurajauksen metsäalue voidaan jakaa kolmeen pääkuvioon 63, 57 ja 55. Kuvio
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotKEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN
KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö
Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -
LisätiedotID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde Nurmeksen luoteisrajalla
LisätiedotORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS
ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LAUSUNTO LIITO-ORAVAN ESIINTYMISESTÄ JA ELINYMPÄRISTÖISTÄ KUIVISTONMÄEN ALUEELLA Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 21.10.2015 1 JOHDANTO
LisätiedotLuontokohteiden tarkistus
LAUKAAN KUNTA Luontokohteiden tarkistus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29017 Raportti 1 (11) Pihlaja Tuomo Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Menetelmät... 1 3 Selvitysalueiden sijainti... 1
LisätiedotKommentteja Etelä-Vuosaaren aluesuunnitelmaluonnoksen luonnonhoitoosuudesta
Luontojärjestöjen luonnonhoitoryhmä (Sirkku Manninen, Jyri Mikkola, Keijo Savola) Metsäsuunnittelija Antti Siuruainen (tiedoksi luonnonhoidon työryhmä) Kommentteja Etelä-Vuosaaren aluesuunnitelmaluonnoksen
LisätiedotMETSO KOHTEEN LIITTEET
METSO KOHTEEN LIITTEET xxxxxx, xxx-xxx-x-xx 1 Tilan xxxx omistus 2 2 Suojeluun esitettävän metsän kasvupaikka- 2-7 ja puustotiedot kuvioittain 3 Karttarajaus 7 4 Suojelualueen lyhyt kuvaus 8 5 Kohteen
LisätiedotLITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS
Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll
LisätiedotStorträsket-Furusbacken
Storträsket-Furusbacken Pinta-ala: 19,1 ha Omistaja: Mustasaaren kunta Kaavatilanne: Tuovila-Granholmsbacken osa-yleiskaavassa alue on virkistysaluetta (V/s), suurin osa on myös osa-yleiskaavan luo-aluetta.
LisätiedotSuojelullisesti arvokkaita suojelemattomia luontokohteita metsäyhtiöiden mailla. Suojeluesitys 14.12.2009
Suojelullisesti arvokkaita suojelemattomia luontokohteita metsäyhtiöiden mailla Suojeluesitys 14.12.2009 Luonto-Liitto Suomen luonnonsuojeluliitto Greenpeace Annankatu 26 A 5. krs Kotkankatu 9 Iso Roobertinkatu
LisätiedotKolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén
Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,
LisätiedotLiite 1. Kuvaukset Kansallispuiston osaksi esitetyistä alueista (laatinut Keijo Savola)
Mustakummun metsää Liite 1. Kuvaukset Kansallispuiston osaksi esitetyistä alueista (laatinut Keijo Savola) 1. Latvavaaran alue (Puolanka) Osa-alue sisältää Latvavaaran vanhojen metsien suojeluohjelmakohteen
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa Sijainti Iso-Saareksen alue sijaitsee Ikaalisten itäosassa, Ylöjärven (Kurun) rajan
LisätiedotMETSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit
METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit Juha Siitonen, Reijo Penttilä Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö 15.11.010 1 Taustaa Metlan 009 alkanut, MMM:n rahoittama hanke tavoitteena
LisätiedotLiite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114
LisätiedotMETSO-ohjelma ja pysyvä suojelu
METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu Pysyvä suojelu Kohteen arviointi Alueen rajaus yhdessä maanomistajan kanssa Puuston määrän arviointi Luontoarvojen arviointi valintaperusteet, rakennepiirteet lahopuusto,
LisätiedotAsia: Lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmaluonnoksesta sekä sen pohjana toimineesta metsäsuunnitelmasta
19.2.2015 Tekninen keskus / Katu- ja viherpalvelut, ylläpito Tiina Peippo PL 41 02070 ESPOON KAUPUNKI Asia: Lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmaluonnoksesta sekä sen pohjana toimineesta
LisätiedotVaskiluodon kosteikko
Vaskiluodon kosteikko Pinta-ala: 10,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V). Kuvaus: Kasvillisuudeltaan arvokas kosteikkoalue monipuolisine lähimetsineen
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotHäädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2009 Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Häädetkeitaan luonnonpuisto ja Natura 2000 -alue sijaitsevat
LisätiedotMETSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus
METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus 1 METSO -toimintaohjelman alue Alueellinen kohdentaminen: METSO-ohjelmassa kohteiden hankinnan painopistealue on Etelä-Suomessa,
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotSTORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE!
Tiistai 20.3.2001 STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Hyvä Stora Enson osakkeenomistaja, ympäristöjärjestö Greenpeace osoittaa mieltään Stora Enson yhtiökokouspaikalla tänään. Vaadimme, että Stora
LisätiedotMiilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on
LisätiedotOriveden Siikajärven metsätilaa 77:35 koskeva esitys
Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. ESITYS Varastokatu 3 A 20.12.2010 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi METSÄLIITTO FINSILVA METSÄMANNUT Asia Oriveden Siikajärven metsätilaa 77:35 koskeva esitys Ehdotamme,
LisätiedotMIKKELIN KAUPUNKI METSO-KOHTEIDEN INVENTOINTI- JA SUUNNITTELUHANKKEEN LOPPURAPORTTI 2011
MIKKELIN KAUPUNKI METSO-KOHTEIDEN INVENTOINTI- JA SUUNNITTELUHANKKEEN LOPPURAPORTTI 2011 SISÄLLYS Esipuhe Etelä-Savon metsäkeskus: METSO kohteet Mikkelin metsäsuunnitelman laadinnassa Ympäristösuunnittelu
LisätiedotPerjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.
Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.30 kotimatka alkaa Luento 3: Metsän arvokkaat luontokohteet Luentorunko 1. Luonnon monimuotoisuus
LisätiedotTeisko Aitolahden metsäsuunnitelma vuosille 2012-2021
Teisko Aitolahden etsäsuunnitela uosille 2012-2021 Lohko 55 Terälahti Metsikkökuioittainen seloste Kaupunkikehitysryhä Kiinteistötoii PL 487 33101 Tapere kiinteistotoii@tapere.fi Kannen kua: Joanna Aalto
LisätiedotJohdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä
Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää
LisätiedotPyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011
Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja
LisätiedotTampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry. 25.4.2012 Varastokatu 3 33100 Tampere
Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry. 25.4.2012 Varastokatu 3 33100 Tampere Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 33100 Tampere PALAUTE Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelma 2012 2020
LisätiedotKattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014
LisätiedotKäytännön haasteita ja esimerkkejä
Käytännön haasteita ja esimerkkejä Zonation-koulutus SYKE, Muuttohaukka 29.1.2014 Ninni Mikkonen, projektikoordinaattori Käytännön haasteita 1. Palkat Analyysien suunnittelu ja toteutus Raha Tilat, koneet
LisätiedotLausunto Espoon metsätyöohjelmasta 2016
7.10.2015 Metsänhoitaja Sini Miettinen Tekninen keskus / Katu- ja viherpalvelut, ylläpito PL 41, 02070 ESPOON KAUPUNKI puh. 046 8771841, sini.miettinen@espoo.fi Espoon ympäristöyhdistys ry Villa Apteekki,
LisätiedotSuojeluesitys Espoon kaupungin omistamille Keskuspuiston arvokkaille luontokohteille
Espoon ympäristöyhdistys ry Espoon nuoret ympäristönsuojelijat ry Suojeluesitys Espoon kaupungin omistamille Keskuspuiston arvokkaille luontokohteille 12.3.2008 Esitämme, että Espoon kaupunki suojelee
Lisätiedot335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo
Lisätiedot225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo
LisätiedotHärkäsuo-Karhuvaara, Kuhmo, Kainuu
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 7011 Härkäsuo-Karhuvaara, Kuhmo, Kainuu Sijainti Kohde sijaitsee lähellä Venäjän rajaa Kuusijärven luoteispuolella. Kohde
LisätiedotKuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet
Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2
LisätiedotNANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018
Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotKohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito
Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-
LisätiedotKotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2010 Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Kotonevan ja Sikamäen alue sijaitsee Pirkanmaalla, Parkanon kaupungin
LisätiedotPinsiön Kaitajärvenvuorten alueen metsätilaa koskeva esitys
Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. ESITYS Varastokatu 3 A 14.12.2010 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. (03) 213 1317 HÄMEENKYRÖN SEURAKUNTA Asia Pinsiön Kaitajärvenvuorten alueen metsätilaa koskeva esitys
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset
LisätiedotPinta-ala: 13,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V), pääosin myös luo-aluetta.
Långstrandsbergen Pinta-ala: 13,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V), pääosin myös luo-aluetta. Kuvaus: Långstrandsbergenilla kasvaa tuoreen
LisätiedotLahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.
Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen
LisätiedotMETSO-ohjelma
METSO-ohjelma 2008-2025 METSOn toteutus, etenkin kunnissa - tilannekatsaus 2016 Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kimmo Syrjänen, projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotTeisko Aitolahden metsäsuunnitelma vuosille 2012-2021
Teisko Aitolahden etsäsuunnitela uosille 2012-2021 Lohko 51 Taulasalo Metsikkökuioittainen seloste Kaupunkikehitysryhä Kiinteistötoii PL 487 33101 Tapere kiinteistotoii@tapere.fi Kannen kua: Anne Tuoinen
LisätiedotVaasan ja Mustasaaren arvometsiä
Vaasan ja Mustasaaren arvometsiä -10 suojeluehdotusta luonnon ja ihmisten hyväksi Esitys Suomen Luonnonsuojelun Säätiön 55vuotisjuhlassa 12.5.2017 /Birthe Weijola, Kuva: Hömötiainen Aarne Lahti Tästä on
LisätiedotSOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA
SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA LUONNONHOITO-LIFE Tammikuu 2015 Helena Lunden Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Someron Kokkapään luonnonhoitotyöt ja toimenpidesuunnitelma ovat osa luonnonhoito-life
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Lieksan luoteisosassa, vain 0,5 km
LisätiedotHuomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta
Huomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta 2020-2030 Luonto-Liitto Pohjanmaa, Merenkurkun lintutieteellinen yhdistys, Ostrobothnia Australis, Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri, Vaasan ympäristöseura
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on
LisätiedotMonimuotoisuuden suojelu
Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta
LisätiedotKONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3
KONGINKANGAS Konginkankaan taajama koostuu kuvioista 1-3 ja 5-19. Alueen kaavamerkinnät ovat VL, VU, VP ja VK. Alueen kaikki kuviot ovat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Hoitoluokitukseltaan kuviot
LisätiedotPÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II
SUUNNITELMA 1 (6) PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II 1. Tehtävä Tehtävänä oli suunnitella Kajaanin kaupungin metsien hakkuut ja niihin liittyvät hoitotyöt Pöllyvaaran, Hetteenmäen ja Nakertajan
LisätiedotMETSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi
METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman
LisätiedotMetsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt
Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt Laki elinympäristöistä ja samalla käyttörajoitukset voimaan 1.1.1997 Erityisen tärkeitä elinympäristöjä tulee hoitaa ja käyttää siten, että luonnon monimuotoisuudelle
LisätiedotToivosen tilan LUONTOSELVITYS. Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen
0 Toivosen tilan LUONTOSELVITYS Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen 2014 1 Toivosen tilan luontoselvitys Toivosen tilan pohjoisreunaa Huiskonkadun yli nähtynä Raportin sisältö: Luontoselvitys... 1 Selvitysalue...
LisätiedotID 8031 Salmijärven Natura alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8031 Salmijärven Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti
LisätiedotEpoon asemakaavan luontoselvitys
Epoon asemakaavan luontoselvitys Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 Lotta Raunio 1. Johdanto Tämä luontoselvitys koostuu olemassa olevan tiedon kokoamisesta sekä maastokäynneistä ja se
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde,
Lehdot ja korvet 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 3,5 ha Perälä Yksityinen Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Kyllä Vanha
Lisätiedot