Kirkon keskusrahasto ESY:n uusi jäsen s. 4. Euroopan rasitteena poliittisen johtamisen puute s. 8. Säätiöiden ja kassojen toimittava rakentavasti s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kirkon keskusrahasto ESY:n uusi jäsen s. 4. Euroopan rasitteena poliittisen johtamisen puute s. 8. Säätiöiden ja kassojen toimittava rakentavasti s."

Transkriptio

1 Eläkesäätiöyhdistyksen jäsenlehti 2/2011 Kirkon keskusrahasto ESY:n uusi jäsen s. 4 Euroopan rasitteena poliittisen johtamisen puute s. 8 Säätiöiden ja kassojen toimittava rakentavasti s. 7

2 ELÄKESÄÄTIÖYHDISTYS ESY ry Kalevankatu 13, 3. kerros Helsinki Sisältö puh. (09) faksi (09) Pääkirjoitus: Vahva vakavaraisuus lisää luottamusta 4 Kirkon keskusrahasto ESY:n uusi jäsen 7 Apteekkien Eläkekassan Hannu Hokka: Isojen joukossa ei toimita haastaen vaan rakentaen 9 Petteri Santalo VR Eläkesäätiön veturiksi 9 Suvi-Anne Siimes TELAn toimitusjohtajaksi 10 Tapiola Varainhoito Oy:n Jari Järvinen: Taantuma sijoittajan painajainen ja mahdollisuus 12 Icecapitalin Hannu Angervuo: Euroopan rasitteena on poliittisen johtamisen puute 15 Tärkeitä lukuja vuodelle Ajankohtaista Julkaisija Eläkesäätiöyhdistys ESY ry Kalevankatu 13, 3. kerros Helsinki Päätoimittaja Pasi Strömberg Toimitus Keypress Oy Kirsti Tonttila puh Taitto tmi GrafiQ Marjo-Riitta Hautala puh Kirjapaino Ecapaino, Lahti ISSN Kannen kuva Torsten Krüger 17 ESY:n koulutustilaisuudet keväällä Kuvasatoa syksyn koulutustilaisuuksista

3 PÄÄKIRJOITUS Vahva vakavaraisuus lisää luottamusta Aloitin Eläkesäätiöyhdistyksen palveluksessa elokuun alussa. Vastaanotto niin eläkesäätiöiltä ja eläkekassoilta kuin yhdistyksen sidosryhmienkin taholta on ollut positiivinen, tästä suuret kiitokset! Eläkesäätiöyhdistyksen tärkeimmät tehtävät ovat jäsentensä edunvalvonta sekä käytännön toimintaa tukeva koulutus. Edunvalvonta ja koulutus ovat toiminnan ydintä, mutta haluamme olla muutakin. ESY on luonteva ja asiantunteva keskustelukumppani, kun yritys haluaa tietää enemmän eläkejärjestelyistä, vertailla eri eläkelaitosten mahdollisuuksia ja riskejä tai seurata eläkelaitosten sijoitustuottoja ja vakavaraisuuksia. Tapaamisten aiheina ovat myös lisäeläkkeet osana henkilöstön kannustinjärjestelmää. Palaute on ollut myönteistä ja rohkaisee jatkamaan työtä. *** Syksyn aikana sijoitusmarkkinoilla hermoilu on voimistunut: valtioiden velkaantumiseen liittyvät ongelmat ovat kärjistyneet ja talouskasvu hidastunut. Tilannetta arvioidaan hyvin tarkasti myös eläkesäätiöissä ja eläkekassoissa. Sijoitusriskit ja niiden kantaminen ovat työeläkeyhtiöiden keskeisimpiä argumentteja houkutella itselleen suurasiakkaita. Väitän, että eläkesäätiön sijoitusriski nykyisessä vakavaraisuuskehikossa ei vastaa siihen usein liitettyä mielikuvaa. Verrattaessa yhtäläisen vakavaraisuuden omaavaa eläkesäätiötä ja eläkeyhtiötä, olennaisin sijoitusriski eläkesäätiössä on siinä, että sen sijoitustuotot jäävät heikommaksi kuin TyEL-järjestelmässä eli suhteessa muihin eläkelaitoksiin. Mikäli eläkesäätiöllä on lähtötilanteessa likimain alan keskimäärää vastaava allokaatio ja parempi vakavaraisuus kuin parhailla yhtiöillä, lisämaksua ei käytännössä realisoidu tapahtui markkinoilla mitä tahansa. Vuosi 2008 oli tästä hyvä esimerkki. Eläkeyhtiön kautta on sama poikkeamariski: jos yhtiön sijoitukset menevät huonosti suhteessa muihin, jää maksutaso muita korkeammaksi. Eläkesäätiönsä vahvan vakavaraisuuden myötä yritys voi myös toteuttaa liiketoimintaansa tukevia strategioita, jotka eläkeyhtiövaihtoehdossa ovat mahdottomia. *** Onnistuminen sijoitustoiminnassa yli ajan eri markkinatilanteissa vaatii asiantuntemusta. Lopputulos ei kuitenkaan ole kiinni organisaation koosta: pieni sijoitustiimi voi toistuvasti menestyä isoa paremmin hyödyntämällä yhteistyökumppaneiden parhaita voimia. Työeläkeyhtiöt ovat panostaneet sijoitustoimintaansa. Tämä on myös eläkesäätiöiden ja eläkekassojen tiedostettava. Omaa toimintaa pitää jatkuvasti arvioida ja kehittää. Yhteistyökumppaneilta pitää vaatia enemmän ja löytää yhdessä keinoja salkun tehokkuuden ja hyvän tuoton varmistamiseksi. Lähes kaikkien eläkesäätiöiden ja eläkekassojen vakavaraisuudet olivat nyt valtioiden velkakriisin kärjistyessä paremmat kuin parhailla yhtiöillä. Se lisää luottamusta eläkesäätiöiden ja eläkekassojen kykyyn hoitaa asiansa. Viime kädessä kysymys kuten aina liiketoiminnassa on luottamuksesta. Vaikka oman eläkesäätiön asiantuntemus ja toteutuneet tulokset kestäisivät täysin vertailun parhaisiin työeläkeyhtiöihin, tuppaa todistustaakka tulevaisuudesta valitettavasti jäämään eläkesäätiölle. Siinä riittää työsarkaa. Vastapuolen asiantuntijoiden markkinointiviestinnän rumputulessa oma argumentointi on vaarassa hukkua. Eritoten, jos osa päättäjistä on oman linjansa valinnut jo aiemmin. Mieleeni on jäänyt erään arvostamani yritysjohtajan sanat: Voimme harkita siirtymistä eläkeyhtiön asiakkaaksi vasta sitten, jos meillä on siihen joskus varaa!. Pilke silmäkulmassa todettuna nämä sanat heijastivat sitä asennetta, joka mielestäni pitäisi olla kaiken lähtökohta: kun oma eläkesäätiö tuottaa taloudellista lisäarvoa, sille annetaan rauha toimia. *** Eläkesäätiöiden ja eläkekassojen edunvalvonnan näkökulmasta on tärkeää ylläpitää ja lisätä vuorovaikutusta muiden eläkerahastojen kanssa. Tässä lehdessä kerrotaan Kirkon keskusrahaston liittymisestä Eläkesäätiöyhdistyksen jäseneksi ensi vuoden alusta. Toivotan uuden jäsenen lämpimästi tervetulleeksi! Tavoitteemme on, että hyvää yhteistyötä tiivistetään entisestään niin edunvalvonnassa kuin muillakin toiminnan osa-alueilla. Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta! Pasi Strömberg ESY-tieto 2/2011 3

4 ESYn uusi jäsen Teksti ja kuvat: Hilkka Heikinheimo Kirkon eläkerahasto uskoo vastuulliseen sijoittamiseen Kirkon eläkerahaston piirissä on reilut vakuutettua sekä noin eläkeläistä. Keskusrahaston johtaja, kirkkoneuvos Leena Rantanen ja sijoitusjohtaja Ira van der Pals luotsaavat Kirkon keskusrahastoa sekä siihen kuuluvaa Kirkon eläkerahastoa taloudellisesti epävarmoinakin aikoina rauhallisesti ja vakaalla kädellä. ESYn sääntömuutos avasi ovet Suomen evankelis-luterilaisen Kirkon eläkerahastolle. Jäsenyys hyväksyttiin marraskuussa, ja se astuu voimaan vuoden 2012 alussa. Jo tätä ennen Kirkon eläkerahasto on tehnyt yhteistyötä ESYn kanssa. Olemme saaneet kutsuja muun muassa seminaareihin ja koulutustilaisuuksiin, ja olemme niihin myös usein osallistuneet, Leena Rantanen ja Ira van der Pals kertovat. Kirkon eläkerahasto on julkisen sektorin eläkekentässä pieni toimija. Olemme lilliputti valtion ja kunnan rinnalla. Ilman omaa ryhmää on ollut yksinäistä. Nyt meillä on mahdollisuus päästä samaan pöytään itsemme kokoisten kanssa, Rantanen iloitsee. Liittymispäätöstä tuki myös Kirkkohallituksen päivitetty strateginen visio. Sen mukaan Kirkkohallitus ha- 4 ESY-tieto 2/2011 kee entistä tiiviimpää vuoropuhelua ja yhteistyötä ESYn kaltaisten organisaatioiden kanssa. Lisäksi se haluaa osallistua ja vaikuttaa aktiivisesti edunvalvontaan. Kirkon eläkerahasto on toki luonteeltaan erilainen eläkesijoittaja kuin muut ESYn jäsenorganisaatiot. Se kohtaa toiminnassaan kuitenkin pitkälti samoja ongelmia kuin säätiöt ja kassat, Rantanen ja van der Pals muistuttavat. He toivovat, että ESYn toiminnassa otetaan uusien, erilaisten jäsenten tarpeet huomioon. Eläkkeisiin riittänyt vielä rahaa Kirkon eläkerahaston potti käsittää peräti 88 prosenttia keskusrahastosta. Eläkerahaston sijoitusvarallisuus oli vuoden 2010 lopussa 957 ja keskusrahaston noin 50 miljoonaa euroa. Kirkon sijoituksia ja siis myös eläkesijoituksia hoitaa tätä nykyä Ira van der Palsin johtama nelihenkinen tiimi. Siihen kuuluvat sijoitusjohtajan lisäksi kiinteistösijoituspäällikkö Minna Jokinen sekä salkunhoitajat Magdalena Lönnroth ja Jukka Piitulainen. Eläkerahastolla ei ole muita työntekijöitä Kirkkohallituksessa. Eläkkeiden maksatus on ulkoistettu Kuntien eläkevakuutukselle Kevalle. Sieltä ostetaan myös muut henkilöstöpalvelut, esimerkiksi koulutus- ja kuntoutuspalvelut. Viime vuonna Kirkon eläkerahaston tuotto oli vielä mukavat 13,8 prosenttia. Potista noin 42 prosenttia oli vuoden lopussa sijoitettu korkoihin. Osakesijoituksia oli reilut 45 prosenttia ja muita sijoituksia noin 13 prosenttia. Kirkon työntekijöiden määrä vähe-

5 Kirkon eläkerahasto on toki luonteeltaan erilainen eläkesijoittaja kuin muut ESYn jäsenorganisaatiot. Se kohtaa toiminnassaan kuitenkin pitkälti samoja ongelmia kuin säätiöt ja kassat, Leena Rantanen muistuttaa. nee, mutta eläkeläisiä on yhä enemmän. Sitä mukaa myös vuotuiset eläkemenot kasvavat. Kasvu on noin 10 prosentin luokkaa vuositasolla. Ensi vuonna eläkemenot nousevat jo noin 160 miljoonaan euroon, Leena Rantanen kertoo. Eläkkeiden maksu on toistaiseksi sujunut mallikkaasti. Menot on toistaiseksi voitu kattaa sisään tulevilla eläkemaksuilla. Mutta kuinka kauan? Jos maailman ja Euroopan talouskriisi syvenee ja jatkuu, ovat kaikki vaikeuksissa, Ira van der Pals huokaa. Maltti on valttia kriisiaikoina Ongelmat olivat nähtävissä jo vuonna Silloin saatiin viitteitä tulevasta, muun muassa valtioiden rei- Kirkon keskusrahaston ja eläkerahaston sijoituspolitiikka on maltillista ja pitkäjänteistä. Rantanen ja van der Pals korostavat, että paniikkimyynnit eivät kannata. pas velkaantuminen oli hyvinkin tiedossa. Silti eurooppalaisen järjestelmän haavoittuvuus on ollut yllätys: On menty liian etunojassa ja syöty tulevaisuuden kasvua velalla. Eurovaltioiden kriisi ruokkii nyt itse itseään. Valtiot säästävät, investointeja leikataan, tuottavuus laskee ja työttömyys kasvaa, Ira van der Pals summaa. Hän jaksaa silti ajatella lievän optimistisesti, vaikka poliittisen päätöksenteon vaikeus hämmästyttää ja harmittaa. On mahdollista, että tilanne saadaan vielä hallintaan. Kuten tiedetään, Saksalla on tässä näytelmässä ratkaiseva rooli. Kirkon keskusrahaston ja eläkerahaston sijoituspolitiikka on maltillista ja pitkäjänteistä. Rantanen ja van der Pals korostavat, että paniikkimyynnit eivät kannata. Sen sijaan sijoi- ESY-tieto 2/ jes

6 Sijoitustoimintamme on positiivista ja vuorovaikutteista. Esimerkiksi ympäristörikkomusten kohdalla voi olla järkevää, että yritämme vaikuttaa yrityksiin omistajana, Ira van der Pals linjaa. tuksissa on viime aikoina painotettu vähäriskisiä korkoinstrumentteja. Kirkko luottaa myös vankasti kiinteistöinvestointeihin. Toisaalta on selvää, että kasvua voidaan odottaa lähinnä kehittyviltä markkinoilta. Siellä elintaso nousee ja kulutus kasvaa toisin kuin Euroopassa, joka näyttää hyytyvän. Eettistä ja vastuullista sijoitustoimintaa Kirkon sijoituksista huolehtivat omien asiantuntijoiden ohella eri varainhoitajien kokeneet salkunhoitajat. Heidän kanssaan käydään perinpohjaisia keskusteluja, joissa korostetaan muun muassa kirkon eettisiä linjauksia. Suomen evankelis-luterilainen kirkko kuuluu vastuullisten sijoittaji- 6 ESY-tieto 2/2011 en edelläkävijöihin. Keskusrahaston ja eläkerahaston toimintaa ohjaavat yhtäältä Kirkkohallituksen vastuullisen sijoittamisen ohjeet sekä toisaalta sen omistajapolitiikka. Lisäksi sijoitustoiminnassa noudatetaan YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteita. Kirkon keskusrahasto on myös vastuullisen sijoittamisen Finland s Sustainable Invest Forum ry:n, Finsifin perustajajäsen. Ehkä voimme ESYssä vaikuttaa myös siihen, että yhä useammat kassat ja rahastot liittyvät Finsifiin, Leena Rantanen pohtii. Vastuullisen sijoittamisen ohjeiden mukaisesti Kirkon eläkerahaston suorissa osakesalkuissa ei ole sijoituksia alkoholin, tupakan ja aseiden tuotantoon eikä aikuisviihteeseen. Resurssiensa puitteissa Kirkon keskusrahaston ja eläkerahaston on mahdotonta valvoa kaikkia eri puolella maailmaa toimivia yrityksiä. Niinpä rahastot tukeutuvat tässä kohdin Ethix SRI Advisorsin apuun. Konsultti seuloo asiakkaansa puolesta yrityksiä ja kiinnittää huomiota mahdollisiin eettisiin rikkomuksiin. Jos yritysten toiminnassa on huomauttamista, eivät kirkon rahastot ryntää suinpäin myymään kyseisiä papereita. Sijoitustoimintamme on positiivista ja vuorovaikutteista. Esimerkiksi ympäristörikkomusten kohdalla voi olla järkevää, että yritämme vaikuttaa yrityksiin omistajana, Ira van der Pals linjaa.

7 Teksti ja kuva: Kirsti Tonttila apteekkien EläkEkaSSan Hannu Hokka: Isojen joukossa ei toimita haastaen vaan rakentaen Apteekkien Eläkekassan ruoriin tuli syyskuun alusta alan konkari, KTM Hannu Hokka. Hänellä on monipuolinen kokemus niin eläkesäätiöiden johtamisesta kuin rahoitus- ja sijoitusmaailmastakin. Hannu Hokka eli VR Eläkesäätiön osittaisen alasajon ja tuntee nyt tulleensa kuin kotiin Apteekkien Eläkekassan johtoon. Kun VR päätti strategisista syistä siirtää Eläkesäätiönsä B-osaston kannan eläkeyhtiöön, käynnistin oman projektini mielekkäistä jatkotehtävistä eläkealalla. Pian olikin Kauppalehdessä ilmoitus Apteekkien Eläkekassan toimitusjohtajan tehtävästä ja ilmeisesti olin lopulta monista pätevistä hakijoista sopivin, Hokka toteaa. Ennen siirtymistään Alkoon, rahoituspäälliköksi ja Eläkesäätiön asiamieheksi, Hannu Hokka toimi sijoitus- ja rahoitustehtävissä pankki- ja vakuutusalalla. VR Eläkesäätiön toimitusjohtajaksi Hokka siirtyi viiden Alko-vuoden jälkeen syyskuun alussa Vuoden 2009 lopussa VR lakisäätei- nen eläketurva siirrettiin Varmaan, ja samalla Hokasta tuli VR-konsernin rahoitusjohtaja. VR Eläkesäätiön salkun tuottohistoria oli kyllä parempi kuin eläkeyhtiöillä, mutta syyt säätiön purkuun olivat strategisia. Itselläni oli vahva mielipide säätiön puolesta. Käytännössä hallitusammattilaiset tekivät päätökset, kuten monessa muussakin vastaavassa kannanluovutuksessa viime vuosina. Minulle se oli riittävä signaali avata silmät ja korvat uusiin suuntiin, Hokka summaa. Pienet eläkelaitokset hoitavat tonttinsa hyvin. Ne tuovat monipuolisuutta sijoitusalalle ja sijoittavat sijoitus- ja rahoitusinstrumentteihin usein kotimaisten kumppanien avulla. Edelleen ne lisäävät monimuotoisuutta eläkejärjestelmässä tarjoamalla kelpo vaih- toehdon eläkevakuuttamiseen. Lisäksi niiden sijoitustoiminta tuottaa yleensä paremmin kuin suurten laitosten ja siten niiden työnantajiltaan perimä eläkemaksutaso pysyy matalampana. Olen varsin kiitollinen ajasta VR:llä, sillä sain monipuolisesti elää ja kokea niin eläke- kuin rahoituskentänkin muutokset. VR:llä Hokan tehtäväkenttään sisältyi paljon uudistamista ja muutoksia, mutta tuosta ajasta jäi kuitenkin hyvät muistot. Toimin edelleen VR-konsernin henkilöstörahaston sijoitusasiantuntijana, mikä viestii luottamuksesta. Minulle jäi hyvät henkilöstösuhteet ja paljon ystäviä VR:lle, Hokka muistuttaa. Hannu Hokka työskenteli Apteekkien Eläkekassassa Kari Joutsan kanssa elokuun, joten siirtyminen oli jo senkin vuoksi helppoa. Eläkekassassa on asiantuntevia ihmisiä ja tunsin heti tulleeni kuin kotiin, Hokka myöntää. Voi tuntua kliseeltä, mutta koko eläkevakuutuskenttä on nyt mielenkiintoisessa vaiheessa, eikä vähiten sijoitusmarkkinoiden vuoksi. Nyt tarvitaan kylmää harkintaa ja kuivaa ruutia! Yritän nähdä asiat positiivisesti. Uskon, että jos itse on positiivinen, se tarttuu muihinkin! Hannu Hokka uskoo monipuolisen säätiö- ja kassakentän sekä rahoitusalan kokemuksellaan positiivisen ja rakentavan asenteen tarttuvan ja vievän asioita parhaiten eteenpäin. ESY-tieto 2/2011 7

8 Omissa käsissä Apteekkien Eläkekassassa on henkilöstöä 13. Eläkkeiden maksatus ja merkittävä osa sijoituksista hoidetaan itse. Sijoitusten tuotto oli viime vuonna 13,1 prosenttia, kun se eläkevakuuttajilla oli keskimäärin alempi. Otamme selektiivistä riskiä ja seuraamme sijoitusten kohdentamista jatkuvasti. Luonnollisesti meillä on pitkän aikavälin strategia, mutta teemme myös taktisia muutoksia varsinkin näinä aikoina. Sijoitamme suhteellisesti enemmän kotimaahan kuin isot toimijat. Näin tuemme myös suomalaista työllisyyttä ja yrittäjyyttä, Hokka muistuttaa. Apteekkien Eläkekassa on Suomen vanhin ja varsin vakavarainen eläkelaitos. Tänä vuonna pilvet taivaalla ovat hyvin tummia ja syyskuun loppuun mennessä sijoitusten arvo oli -4,4 prosenttia, kun se koko eläkevakuuttajakentällä oli vajaa 5 prosenttia miinuksella. Tämä vuosi tulee todennäköisesti olemaan kaikilla miinusmerkkinen. Toivon eurooppalaisilta poliitikoilta määrätietoista otetta toteuttaa jo tehdyt päätökset. Taloustilanne Euroopassa on nyt sellainen, että olemme ikään kuin tutkimusmatkailijoita purjehtimattomilla merillä tilanteessa, missä eurooppalainen rahaliitto on vaakalaudalla! Jos emme nyt saa oikeita ratkaisuja, edessä ovat todella kovat ajat, vaikka emme sitä ole millään tavoin itse aiheuttaneet, Hokka synkistelee. Hannu Hokka uskoo kuitenkin työnantajien tulevaisuudessa ymmärtävän säätiöiden ja kassojen arvon. Jos niiden tulos olisi heikompi kuin isojen, olisikin syytä arvioida tilannetta uudelleen. Apteekkarit ovat aina osanneet järjestää asiansa järkevästi. Meillä on 625 yksityisapteekkia ja kassamme on perustettu jo vuonna Asemamme on vakaa, Hokka toteaa. Hokan mielestä oma säätiö tai kassa tarjoaa loistavan työkalun yrityksen johdolle sitouttaa henkilöstöä ja toisaalta säätää omaa talouttaan. Se tarvitsee kuitenkin pitkäjänteistä työtä ja siinä Eläkesäätiöyhdistys on hyvin mukana jäsentensä arjessa. ESY:n hallituksessa on vahva asiantuntemus eläkealalta ja sijoitustoiminnasta. Sekä strategista että taktista osaamista myös hyödynnetään, Hokka muistuttaa. Kolmannen eläkekassan tai -säätiön ruorissa oleva Hokka kiteyttää johtamistapaansa: Kuuntele ihmisiä, kannusta heitä ja kohtele heitä vertaisenasi. Motivoitunut henkilöstö on mahtava voimavara tavoitteiden toteuttamisessa. Hannu Hokkaa askarruttaa syystäkin eläkevakuuttajakentän monimuotoisuuden väheneminen. Näkemysriskien hajautuksen kannalta ei ole hyvä, että ala polarisoituu. Viime vuosina kaksi suurinta eläkeyhtiötä ovat kasvaneet selvästi suhteessa järjestelmään. Tämä on tapahtunut paljolti kannansiirtojen vuoksi. Teemme toisaalta monenlaista käytännön yhteistyötä TyEL-yhtiöiden kanssa. ESY:n valitsema linja on juuri oikea. Eläkekassoille ja -säätiöille tärkeitä asioita on vietävä eteenpäin rakentaen ja keskustellen, ei hyökäten. Petteri Santalo aloitti elokuun alussa VR Eläkesäätiön toimitusjohtajana. 8 ESY-tieto 2/2011

9 Teksti Kirsti Tonttila Petteri Santalo VR Eläkesäätiön veturiksi VR Eläkesäätiön toimitusjohtajana aloitti elokuun alussa Petteri Santalo. Hän toimi aikaisemmin Alkon Eläkesäätiön asiamiehenä. Kun Alkon Eläkesäätiö purettiin vuoden 2010 lopussa, Santalo siirtyi Sampo Pankkiin, jossa hän ehti tehdä pikavisiitin osake- ja korkomeklarina ennen siirtymistään VR Eläkesäätiöön. Ennen Alkon vuosia hän ehti työskennellä useita vuosia Nordean eri sijoitustehtävissä. VR Eläkesäätiö on lisäeläkesää- tiö, joka tulevina vuosina maksaa nyt merkittävästi eläkkeitä, jolloin varat ja vastuut tulevat huomattavasti pienenemään, Santalo kertoo. Tällä hetkellä VR Eläkesäätiön varoista on osakkeissa 20 prosenttia, koroissa 50 prosenttia, kiinteistöissä 15 prosenttia ja vaihtoehtoisissa sijoituksissa 15 prosenttia. Osakkeet ovat alipainossa, lyhyet korot ylipainossa ja kiinteistöjen osuutta tullaan nostamaan ensi vuonna. Tämän vuoden ensimmäisen kuuden kuukauden tuotto oli lievästi positiivinen. VR Eläkesäätiö käyttää laajasti Poraston palveluita. Säätiössä työskentelee toimitusjohtajan lisäksi kaksi henkilöä. Lisäksi hyödynnetään VR:n talousyksikön palveluja. Tällä hetkellä Santalo näkee lisäeläkesäätiöiden kannalta tärkeänä, että ne voisivat käyttää indeksikorotusvastuuta toimintapääoman kaltaisena puskurina. Teksti Kirsti Tonttila Kuva TELA ry Suvi-Anne Siimes TELAn toimitusjohtajaksi Suvi-Anne Siimes on siirtynyt tänä syksynä eläkkeelle jääneen Esa Swanljungin seuraajaksi Työeläkevakuuttajat TELA ry:n toimitusjohtajaksi. Hän siirtyi uuteen tehtäväänsä Lääketeollisuus ry:stä, jonka toimitusjohtajana hän työskenteli runsaat neljä vuotta. Suvi-Anne Siimes on koulutukseltaan valtiotieteen lisensiaatti, pääaineenaan kansantaloustiede. Hänet muistetaan pitkästä ja ansiokkaasta poliittisesta urastaan. Hän toimi mm. Vasemmistoliiton puheenjohtajana vuosina ja kulttuuriministerinä vuosina sekä toisena valtiovarainministerinä vuosina Suvi-Anne Siimes siirtyi pois politiikasta vuonna 2007, jolloin hänet valittiin Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtajaksi, Lääketeollisuuden Tutkimussäätion asiamieheksi ja hallituksen puheenjohtajaksi. Hän oli Lääkevahinkokorvausosuuskunnan toimitusjohtaja tammikuusta 2010 elokuuhun Suvi-Anne Siimes istuu edelleen useiden kotimaisten yritysten hallituksissa, joten hänella on erinomaiset edellytykset ja laaja näkemys nykyiseen tehtäväänsä. Hän on mm. Veikkaus Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Ulkopoliittisen instituutin neuvottelukunnan jäsen ja Yrjö Jahnssonin säätion hallituksen jäsen. Kansainvälisistä tehtävistä mainittakoot EFPIA:n (European Federation of Pfarmaceutical Industries and Associations) puheenjohtaja ja useiden muiden alojen kansainvälisten järjestöjen hallituksen jäsen ja jäsenistön puheenjohtaja. Suvi-Anne Siimeksellä on kaksi aikuista lasta. Suvi-Anne Siimeksen haastattelu seuraavassa ESY-tieto-lehdessä. ESY-tieto 2/2011 9

10 Taitava, näkemyksellinen sijoittaja selviää suuremmitta kolhuitta taantumasta,tapiola Varainhoidon pääekonomisti Jari Järvinen uskoo. Kaikki maat ovat samassa veneessä, Järvinen muistuttaa. Nyt keskeinen kysymys kuuluu, kuinka paljon Saksa on valmis maksamaan kestävästä sopimuksesta. On myös muistettava, että Suomi on Saksan kanssa rahaliiton ytimessä ja siten myös maksumiehenä. Valitettavasti tämä velkakriisi tulee rokottamaan meitä huomattavasti raskaammin kuin edellinen, parin vuoden takainen. Päivästä toiseen jännitetään, pysyykö liitoksissaan natiseva euroalue koossa. Jos se hajoaa, on tarjolla kolme erittäin huonoa vaihtoehtoa. Atomistisen vaihtoehdon mukaan euro lakkaa olemasta, ja kansalliset valuutat otetaan käyttöön kaikissa unionimaissa. Toisessa vaihtoehdossa petapiola varainhoito oy:n jari järvinen: Teksti ja kuva: Hilkka Heikinheimo Taantuma sijoittajan painajainen ja mahdollisuus Rauhattomat osakemarkkinat saavat sijoittajan päänsäryn yltymään. Kurssit tuplaantuvat ja puolittuvat vähän väliä. Taantuman kurkkiessa nurkan takana on vanhat sijoitusopit syytä heittää romukoppaan, neuvoo Tapiola Varainhoito Oy:n pääekonomisti, apulaisjohtaja Jari Järvinen. 10 ESY-tieto 2/2011 Tämän vuoden aikana on kiistelty hartaasti, tuleeko taantuma vai ei. Korjaustoimista huolimatta näkymät vain synkkenevät. Teollisuusmaat ajautuvat euroalueen johdolla vääjäämättä taantumaan ensi vuonna, Jari Järvinen uskoo. Silti hän toivoo, että velkakriisin syveneminen ja leviäminen voitaisiin vielä estää: Nyt EU:n rahaliiton jäsenten olisi pystyttävä neuvottelemaan uskottavat säännöt. Ja päätöksentekoa pitäisi pystyä nopeuttamaan. Mutta ovatko nopeat ratkaisut mahdollisia? Euroopassa on aina jossain vaalit. Ne jarruttavat päätöksentekoa, kun maakohtaiset intressit ajavat ainakin hetkellisesti koko yhteisön intressien ohi.

11 riferiamaat eli ainakin Kreikka, Italia ja Portugali irtautuvat rahaliitosta, jolloin ydinvaltiot muodostavat uuden, vahvemman valuuttaunionin. Kolmas vaihtoehto olisi, että ydinvaltiot eli vahvat euromaat ottavat käyttöön omat kansalliset valuuttansa ja euro jää periferiamaiden hylkiövaluutaksi. Kaikki vaihtoehdot sisältävät Jari Järvisen mukaan kuitenkin finanssijärjestelmän vakavan systeemiriskin, joten taistelua nykyisen järjestelmän suojelemiseksi on syytä jatkaa. Taantumasta hitaan kasvun tielle? Sijoittajan kannalta maailma on muuttunut merkittävästi lukujen vuosista. Silloin saattoi luottaa siihen, että osakkeet tuottivat jotain ajan myötä. Kysymys kuului vain, kuinka paljon voittoa pystyi käärimään valitsemillaan papereilla, vähän, kohtalaisesti vai paljon. Eurooppa on Jari Järvisen mielestä astunut nyt Japanin tielle. Eurooppalaiset pankit myyvät riskiosakkeita ja -velkakirjoja eivätkä halua luotottaa. Sijoittajat puolestaan eivät halua ostaa mitään lainapapereita. Japanin tiellä tarkoitetaan pitkäkestoista, hitaan kasvun aikaa. Taustalta löytyy holtitonta lainanottoa ja -antoa. Kuplien puhjettua pankit sulkevat lainahanojaan, ja sekä yritykset että valtio keskittyvät minimoimaan velkojaan. Myös kuluttajat ovat varovaisia ja pyrkivät maksamaan omat velkansa pois. Tämän seurauksena sekä kulutus että tuottavuus hiipuvat. Suomen olisi Jari Järvisen mielestä jatkettava nykyisen säästämisen ja veronkorotusten tiellä. Elvyttäminen lisälainalla ei ole kestävä vaihtoehto. Tosin Suomi on jo nyt varsin korkean veroasteen maa. Siksi etenkin menoja on tarkasteltava kriittisesti ja mietittävä, mitä vielä voidaan sälyttää kansalaisille. Sijoittajan valtteja aktiivisuus ja näkemyksellisyys Hitaan kasvun tai peräti taantuman uhatessa korostuu aktiivinen, näkemyksellinen allokaatio. Nykytilanne pakottaa kannanottoihin, joita sijoittajan on tehtävä itse tai varainhoitajan kanssa. Rauhallinen strategia ei siis enää toimi, eikä varainhoitaja tai sijoittaja voi olla enää rakenteellinen optimisti tai pessimisti hänen olisi oltava molempia yhtä aikaa, Jari Järvinen maalailee. Sijoittajalla olisi siten kriisiaikanakin oltava uskallusta ostaa ja myydä osakkeita. Ei riitä, että ollaan peruspainossa jatkuvasti. Nyt tarvitaan kurinalaista riskienhallintaa. Taitavasti toimien pahimmat kuopat voi välttää ja selvitä kriisistä kunnialla, Järvinen uskoo. Tapiolassa oltiin kaukokatseisia, kehityksen suunta nähtiin jo maaliskuussa. Monet muut tajusivat tilanteen vakavuuden vasta syksyllä, jolloin luottamus osakkeisiin alkoi pahasti horjua. Leikkasimme riskejä ajoissa, ja olemme voineet seurata tilannetta melko levollisesti, kuitenkin jatkuvasti tulevaa suunnitellen. Osakkeet ovat edelleen meillä alipainossa. Niiden pääpaino on tällä hetkellä USA:n markkinoilla. Osakkeiden hinnat ylipäätään ovat vielä suhteessa näkymiin epäedulliset. Kun tilanne elpyy, harkitsemme myös kehittyvien markkinoiden ja suomalaisia osakkeita. Osakkeita, korkoja ja kultaa Jari Järvinen suosittelee tämän päivän sijoittajalle lyhyitä käteisinstrumentteja: lyhyiden korkojen näkymät ovat melko vakaat. Sen sijaan valtioiden velkakirjat on toistaiseksi syytä kiertää kaukaa. Mahdolliset tuotot ovat tosin hyvät, ovathan esimerkiksi Italian lainojen korot kivunneet jo kahdeksan prosentin tuntumaan. Mutta riskit ovat suuret pahimmassa tapauksessa velkakirjoista saa takaisin vain 25 prosenttia sijoittamastaan pääomasta. Entä sitten rahan makuuttaminen pankkitilillä? Jonkin verran käteistä on aina hyvä olla, mutta tuotto jäänee pakkasen puolelle. Käteiseen sijoittaja kärsii nyt ostovoiman laskusta, kun korot ovat nollassa ja inflaatio syö rahan arvoa. Kullan hinta kipuaa epävarmoina aikoina aina kohisten ylös. Se alkaa hipoa jo vuoden 1982 ennätystasoa. Jari Järvinen toppuuttelee innostusta: Kultakuplakin voi puhjeta; näin kävi juuri vuonna En suosittele, että kassat sijoittavat kultaan yli kahdeksaa prosenttia sijoitussalkustaan. Tapiola Varainhoito on rakentanut eläkekassoille ja -säätiöille suojaavan varainhoitokonseptin, jossa painotus on absoluuttisen tuoton puolella ja heilunta mahdollisimman vähäistä. Silti Järvinen suosittelee näillekin sijoittajille aktiivisempaa riskienhallintaa ja kertaa: Tasaisen tuoton tekeminen on nykyisin todella vaikeaa. Riskitöntä sijoituskohdetta ei enää ole. Oppikirjojen mukaan tällaisia olivat ennen muinoin valtioiden obligaatiot. Nyt nekin ovat erittäin riskillisiä. ESY-tieto 2/

12 icecapitalin Hannu angervuo: Teksti Kirsti Tonttila Euroopan rasitteena on poliittisen johtamisen puute Icecapitalin osakesijoitusjohtaja Hannu Angervuo ei pidä nykyistä rahamarkkinoiden epävakaisuutta yhtä pahana kuin 90-luvun alun lamaa. Suomalaiset yritykset ovat nyt huomattavasti paremmassa kunnossa, mutta riskimaiden ennustettavuus luo uhkapilviä myös Suomen taivaalle. Tarvittaisiin vahvaa poliittista päätöksentekoa ja sopimusten ryhdikästä läpiviemistä, Angervuo kiteyttää. 12 ESY-tieto 2/2011

13 Yritykset ovat nyt erinomaisessa kunnossa. Niillä on vähän velkaa, mutta valtio on sitä vastoin erittäin velkainen ja velkaantuu nopeasti lisää. Kreikan velkojen puolittaminen sekä Italian, Portugalin, Espanjan ja Ranskan huonot uutiset ovat saaneet sijoittajat erittäin varovaisiksi. Nyt ostetaan Saksan valtion velkakirjoja, joissa korko on 1,9 prosenttia, kun samalla inflaatio juoksee kolmen prosentin vauhdilla, Angervuo tuhahtaa. Angervuo ei kuitenkaan usko euron hajoamiseen, jota myös on väläytelty. Ei ole olemassa menettelytapaa, miten eurosta päästään eroon. Häntä hämmästyttää myös Dagens Industrien julkistama tieto, että Kreikka on ostanut kolme prosenttia Ruotsin valtion velkakirjoista. Tuntuu aika kaukaa haetulta. Ostaako Kreikka nyt kruunuja ja onko sen aikomuksena irrota eurosta, Angervuo miettii. Eurooppa siis järisee, mutta USA:n tilanne sanelee edelleen rahapolitiikkamme. USA:n yrityksistä yli 70 prosenttia ylitti tulosodotukset. Euroopassa vastaava luku oli 50 prosenttia ja Suomessa 35 prosenttia. Nyt pelätään jenkkipankkien pakoa ja että velkaantuminen on globaali ongelma. Se ei tule häviämään vuodessa eikä kahdessa. Korkotaso oli 90-luvulla kaksinumeroinen luku. Nyt se on 2 4 prosenttia. Italiassa korkotaso on nyt 7 prosenttia, mutta täytyy muistaa, että Italia selvisi myös 8 9 prosentin koroista. Nyt spekuloidaan, olisiko Kreikkaa koskaan pitänyt ottaa mukaan euroon. Valuutan arvon muutos oli aiemmin helpoin tapa korjata tilanne, mutta nyt se on mahdotonta. Epäillään, että koko euroalue menee nurin ja kysellään, palaako Saksan markka. Nämä ovat kuitenkin Angervuon mukaan äärimmäisiä ajatuksia. Täytyy muistaa, että nyt ovat poikkeukselliset ajat! Eurooppa on kärsinyt siitä, että on kaksi heikkoa valuuttaa: euro ja dollari. Kiinan valuutta on myös sidottu dollariin. Euro on kärsinyt pahan kolauksen ja Eurooppa on toiminut puskurina. Unohdetaan, että USA on yhtä velkainen kuin Eurooppa. Sillä on velkaa bruttokansantuotteen verran, eli 14,5 biljoonaa dollaria. Siihen verrattuna Espanjan velkataakka on todella pieni. Markkinat ovat ottaneet tästä tikun nokkaansa ja kurssit laskeneet kesästä noin 30 prosenttia. Tällä hetkellä ne ovat lähellä vuoden 2008 marraskuuta ja lähes 50 prosenttia alle vuoden 2007 huippulukemien. Tulostaso ilman Nokiaa on lähellä vuotta P/E-luku, joka on takaisinmaksuluku, kertoo, että tulokset putoaisivat ensi vuonna vielä prosenttia. Joku on nyt väärässä, jyrähtää Angervuo. ETLA ennustaa Suomen kasvun jäävän ensi vuonna kahteen prosenttiin ja PTT, että BKT laskisi ESY-tieto 2/

14 -1,5 prosenttia. Kysymys kuuluukin: mennäänkö nyt viemäristä alas pohjasakan mukana vai ollaanko jo nousussa? Velan kanssa pystytään elämään, mutta varmaa on, että se painaa. Olen kuitenkin optimistinen. Yritykset, joilla on ideoita, luovat uusia työpaikkoja. Uutta Nokiaa ei ole näköpiirissä, mutta on paljon pikkunokioita. Valtion ja kuntien maksukyky tulee jatkossakin olemaan heikko, maalailee Angervuo. Sijoittajan oltava hereillä Sijoittajan on nyt varmistettava asemat ja reagoitava kuukausittain. Ensi keväänä osinkotuotto on yli 5 prosenttia. Viimeksi se on ollut poikkeuksellisen korkea vuonna Haastatteluhetken kursseilla se olisi ollut 5,5 prosenttia. Sijoittajalla on vaihtoehtoina valtion obligaatiot, joissa tuotto on 2,5 prosenttia, kun ne 90-luvulla tuottivat 16 prosenttia. Angervuon mukaan nyt kannattaa sijoittaa osinkoa jakaviin yrityksiin. Ilmassa on pelko, että jenkit tulevat ja ostavat eurooppalaiset yritykset. Mitä tapahtuu, jos parhaat vientiyritykset ostetaan pois? Konepajat ovat olleet kalleimmillaan koko historiansa aikana, mutta tulleet nyt prosenttia alas. Esimerkiksi Metson tulos on parantunut; sillä on yli vuoden tilauskanta ja silti osake on pudonnut 41:stä eurosta 26:een euroon. Kurssikehitys ei tottele Metson tiedottamista, vaan se heittelee ja reagoi Euroopan reuna-alueisiin. Talvivaara on hiipunut prosenttia ja Konecranes 50 prosenttia, vaikka sillä on hyvä tilauskanta, Angervuo luettelee. Konepajateollisuus on nyt samalla tasolla kuin finanssikriisin aikaan. 14 ESY-tieto 2/2011 Media lietsoo epävarmuutta Angervuo syyttää myös mediaa epävarmuuden lietsomisesta. Esimerkiksi Talouselämä otsikoi jokin aika sitten: Tuleeko maailmanloppu? Otsikot ovat raflaavia ja luovat lisähysteriaa. Myös poliitikot ovat pelissä mukana. Ulkoministeri kuuluttaa darwinismia. Ennen olivat vastakkain kommunismi ja kapitalismi, sitten tuli kvartaalitalous ja aina piti tehdä parempaa tulosta. Nyt on uusdarwinismi. Talous ja markkinat päättävät puolestamme. Nyt on vallalla otsikkotalous. Mediat sanelevat mielipiteemme ja ohjailevat käyttäytymistämme. Joku nostetaan aina tikun nokkaan ja grillataan. Sitten valitaan seuraava uhri. Heilahtelut ovat nopeatempoisia, mutta kehittyvät markkinat jatkavat kasvuaan. Kansalaiset eivät ole nyt niin velkaisia kuin 90-luvulla. Työttömyys ei ole vielä kovin suurta, eikä meillä ole asuntokuplaa, Angervuo summaa positiivisia asioita. Nyt ihmetellään, miten selvittiin 90-luvun alusta. Tarttuuko Kreikan tauti? Markkinoiden painopiste on nyt Italiassa. Tarttuuko sinne Kreikan tauti? Entä Espanjaan ja Ranskaan? Koko sopasta Angervuo syyttää poliittisen johtamisen puutetta. Virkamiesten piti jo ennen juhannusta päättää tukipaketeista. Päätökset ovat aina siirtyneet ja mitä tahansa onkaan sovittu, se ei ole pitänyt. Markkinat ovat hätääntyneet. Unohdetaan, että ne toimivat 24 tuntia vuorokaudessa! Tätä poliitikot eivät ole ymmärtäneet. Jos poliitikot eivät ymmärräkään, niin ainakin neuvonantajien pitäisi ymmärtää! Angervuo moittii Suomen vaatimuksia vakuuksista. Nekin viivästyttivät päätöksentekoa! EU:n talouspolitiikka on tullut hyvin lyhytjännitteiseksi. Uskon kuitenkin, että Suomi ja yritykset selviävät nykytilanteesta, sanoo Angervuo. 70-luvulla sanottiin, ettei kannata opiskella, kun Suomi kuitenkin kaatuu. Kestimme silloinkin viisi tappiovuotta. Angervuo on aikaisemminkin ennustanut myös ESY-tiedon sivuilla. Hänen mukaansa tällä kertaa nousu tulee ennen vuotta Tarkennusta vielä sen verran, että huippu saavutetaan Hän suosittelee sijoittamisessa kuitenkin varovaisuutta ja tarkkaa seurantaa, koska velkataakka kasvaa edelleen.

15 Tärkeitä lukuja vuodelle 2012 Työeläkevakuutusmaksu keskimäärin % palkkasummasta Vanhuuseläke 2,9 2,9 Työkyvyttömyyseläke 1,0 1,0 Työttömyyseläke 0,0 0,0 Tasausosa 18,0 18,3 Muut osat 0,9 0,9 Hyvitykset -0,4-0,3 TyEL-maksu yhteensä 22,4 22,8 Työntekijän maksuosuus % palkkasummasta vuotiailla 4,7 5, vuotiailla 6,0 6,50 Työnantajan osuus keskimäärin 17,1 17,35 Yrittäjän eläkemaksu, % vuotiailla 21,6 22, vuotiailla 22,9 23,85 YEL-tulorajat, per vuosi Alaraja 6 896, ,84 Yläraja , ,00 Ensimmäisen kerran yrittäjäksi ryhtyvä saa 48 kk:n ajan 25 prosentin maksualennuksen. Työeläkeindeksitarkistukset ja palkkakerroin Työeläkeindeksi (+ 3,6 %) Siirtymäkauden indeksi (+ 3,3 %) Palkkakerroin 1,253 1,291 (+ 3,0 %) Työeläkeindeksillä tarkistetaan maksussa olevat eläkkeet. Siirtymäkauden indeksiä käytetään työeläkkeiden laskemiseen niissä tapauksissa, joissa eläke lasketaan ennen vuotta 2005 olleiden säännösten mukaan. Laskettaessa tulevaa työeläkettä tarkistetaan palkkakertoimella vuosiansiot eläkkeen alkamisvuoden tasoon alkaen TyEL:n perustekorko 3,25 % Eläkevastuun täydennyskerroin 0,00 % Rahastokorko 3,0 % Vanhuuseläkerahastojen täydentäminen perustuu eläkevastuun täydennyskertoimen ja rahastokoron lisäksi eläkelaitosten keskimääräiseen toteutuneeseen osaketuottoon, jonka lopullinen määrä selviää vuoden 2013 alkupuolella. Lisäeläketurvan laskuperustekorko enintään 3,55 % Eläkesäätiöt ja eläkekassat voivat hakea turvaavan korkokannan 3,50 3,55 % väliltä (sosiaali- ja terveysministeriön asetus 415/ 2006). Lisäksi korko voidaan Fivan luvalla valita enimmäiskorkoa suuremmaksi eläkevastuuta kattavan omaisuuden tuottotason mukaan tekemällä siitä turvaavuuden kannalta riittävä vähennys. Elinaikakerroin Vuoden 2012 elinaikakerroin (0,98351) pienentää vuonna 1950 syntyneiden vanhuuseläkkeitä 1,649 prosenttia. Elinaikakertoimen tarkoituksena on sopeuttaa alkavien työeläkkeiden tasoa ja eläkemenoa sen mukaan, miten odotettavissa oleva keskimääräinen elinikä muuttuu. ESY-tieto 2/

16 AJANKOHTAISTA Mallisääntöjen muutokset Lisäeläketurvaa hoitavien eläkesäätiöiden ja eläkekassojen mallisääntöjä on muutettu työeläkelainsäädännön ja Arekin ansiorekisteriin tehtyjen muutosten vuoksi. Pääasialliset muutokset johtuvat TEL-suojasäännön ja TELpuoliväli-indeksin poistumisesta. Koska vuoden 2004 säännösten mukainen laskenta on kuitenkin lakisääteisellä puolella käytössä vielä 2012 ja STM myös vahvistaa puoliväli-indeksin vielä vuonna 2012, sääntömuutokset voidaan tehdä vuoden 2012 puolella. Yleiskirje sääntömuutoksista julkaistiin Muutoksia työeläkeotteeseen Hallituksen esityksessä (75/2011) ehdotetaan muutoksia työeläkeotteeseen. Vuodesta 2012 lähtien työeläkeotteella näkyisivät myös julkisten alojen työansiot ja YEL:n sekä MYEL:n mukaan vakuutettu työskentely. Lisäksi kustannusten säästämiseksi ehdotetaan, että kirjallinen työeläkeote lähetettäisiin vuodesta 2013 lähtien vain kolmen vuoden välein. Työkyvyn arviointi 90 päivän sairauspäivärahan jälkeen sairauspäivärahan maksamisen edellytykseksi Hallituksen esityksessä (74/2011) ehdotetaan sairausvakuutuslain ja työterveyslain muuttamista. Tarkoituksena on parantaa mahdollisuuksia puuttua pitkittyviin työkyvyttömyyksiin riittävän varhain, tukea työkyvyn palautumista ja helpottaa työntekijän paluuta työhön sairauspoissaolon jälkeen. Hallituksen esityksen mukaan pitkittyvissä, yli 90 sairauspäivärahan työkyvyttömyystapauksissa työterveyslääkärin olisi arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky ja mahdollisuudet työssä jatkamiseen. Lisäksi sairauspäivärahaa olisi ehdotuksen mukaan haettava kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta. Lainmuutosten on tarkoitus tulla voimaan Muutoksia IAS-19 -standardin työsuhde-etuuksien kirjaamiskäytäntöön IAS-lautakunta julkaisi IAS-19 -standardin muutokset yhteenvedolla ja muutosehdotuksiin saaduilla kommenteilla kesäkuussa Euroopan listattujen pörssiyritysten on noudatettava muutoksia 2013 vuoden alusta alkaen. Keskeisimmät muutokset: 1) Ns. putken poistaminen. Kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan laajaan tuloslaskelmaan tai vaihtoehtoisesti profit or loss tuloslaskelmasarakkeeseen. 2) Ero vastuiden laskentakorossa ja odotetuissa sijoitustuotoissa on poistettu. Nettokorko laskettaisiin tuloslaskelman rahoituserissä olevan vastuista lasketun interest cost ja varallisuudesta lasketun expected return on plan assets erotuksena. Tuloslaskelman nettokorkoa ei muutettaisi vuoden lopussa vastaamaan todellista korkoa, vaan vakuutusmatemaattiset muutokset tästä erästä kirjattaisiin laajaan tuloslaskelmaan. 3) Rahoituskustannuksia ja henkilöstökuluja ei ole pakko eriyttää tuloslaskelmassa. 4) Tiedonantoa ja julkistamista koskevia vaatimuksia on vähennetty. 5) Vastuunsiirroista ei enää tarvitse kertoa yksityiskohtia. Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmat 2011 Eläketurvakeskus on julkaissut uuden ennusteen lakisääteisten eläkkeiden kehityksestä vuosille Raportissa arvioidaan keskimääräisen etuustason, yksityisen alan työeläkkeiden rahoitusta, TyEL-maksun ja -menon sekä varojen kehittymistä. Yksityisen alan työeläkemaksuksi arvioidaan optimistisessa mallissa 23 prosenttia ja pessimistisessä mallissa 30 prosenttia palkkasummasta. TyEL-maksun riittävänä vakiotasona vuodesta 2012 eteenpäin pidetään 25,9 prosenttia. Vanhuushuoltosuhteen ja työllisyysasteen ennakoidaan perusmallissa olevan hieman parempia kuin vuoden 2009 ennusteissa. Yksityisen alan eläkevarojen tuotto-odotusta lasketaan 0,5 prosenttiyksiköllä 3,5 prosenttiyksikköön perustuen työeläkealan todelliseen sijoitusjakaumaan ja sijoituksille saatavaan matalampaan tuotto-odotukseen. Raportissa ei esitetä laskelmia alentuneen tuotto-odotuksen vaikutuksesta työeläkejärjestelmän rahastointiasteeseen. Työeläkejärjestelmän vakavaraisuussääntelyn uudistaminen Lakisääteisen työeläkejärjestelmän vakavaraisuussääntelyn uudistamista on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriön asettamissa työryhmissä. Tarkoituksena on vah- 16 ESY-tieto 2/2011

17 vistaa työeläkelaitosten riskinkantokykyä. Suunniteltujen työeläkelaitosten riskinkantokykyä parantavien toimien on tarkoitus tulla voimaan väliaikaisen lain päättyessä 2013 alusta alkaen. Merkittävin ehdotus koskee nykyään vastuuvelkana pidetyn työkyvyttömyys- ja työttömyysvastuiden muutoksista syntyneen tasoitusmäärän siirtämistä vakavaraisuuspääomaksi. Koska eläkesäätiöillä ei ole tasoitusmäärää ja eläkekassoilla on tasoitusmäärää keskimäärin työeläkeyhtiötä vähemmän, työryhmässä on päädytty esittämään eläkesäätiöille ja eläkekassoille myös korvaavia toimenpiteitä riskinkantokyvyn vahvistamiseksi. Ehdotuksen mukaan eläkekassat saavat lukea tasoitusmäärän vähentämättömänä vakavaraisuuspääomaksi. Lisäksi eläkesäätiöt ja eläkekassat voivat lukea enintään 4 prosentin palkkasummaa vastaavan erä vakavaraisuuspääomaksi. Eläkesäätiöiden ja eläkekassojen suhteellinen vakavaraisuusasema suhteessa työeläkeyhtiöiden keskimäärään pidetään ennallaan ja välisenä tarkasteluaikana. Näiden tarkasteluhetkien välisestä erosta muodostetaan vakavaraisuuden erä, jota eläkesäätiöt ja eläkekassat voivat 10 vuoden sopeutumisaikana käyttää edellyttäen, että erä täyttää riskienhallintasuunnitelmassa edellytetyt tavoitteet. Eläkesäätiöiden kannatusmaksuvakuudesta luovutaan tarpeettomana. EUn komission valkoinen kirja riittävien, kestävien ja turvattujen eläkejärjestelmien kehittämiseksi ja lisäeläkedirektiivin (2003/41 Ey) uudistaminen Euroopan unionin yhtenä keskeisenä tavoitteena on huolehtia EU:n kansalaisten riittävistä ja kestävistä eläketuloista. Komissio julkaisi vihreän kirjan heinäkuussa Valkoisen kirjan tarkoitus on laajentaa tähän saakka pelkästään ammatillista II pilaria koskevaa sääntelyä perusja sosiaaliturvaan kuuluvan eläketurvan koordinoimiseksi ja sääntelemiseksi Euroopan tasolla. Alustavien tietojen mukaan valkoisen kirjan julkaisemista on lykätty joulukuun 13 päivään. Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen on julkaissut komission pyynnöstä konsultaation ammatillisia II pilarin mukaisia eläkejärjestelyjä koskevan direktiivin uudistamiseksi. Konsultaatiossa käsitellään direktiivin soveltamisalaa, rajat ylittävää toimintaa, suhdetta kansalliseen työ- ja sosiaalioikeuteen, vastuuvelan laskentaa, varojen arvostamista, pääomavaatimuksia ja vakavaraisuusvaatimuksia, sijoitustoimintaa, hallintoa, valvontaa ja raportointia. Mahdollisuus lausunnon antamiseen päättyy ELÄKESÄÄTIÖYHDISTYKSEN KOULUTUSTILAISUUDET keväällä 2012 kalentereihin ELÄKESÄÄTIÖIDEN JA ELÄKEKASSOJEN HALLITUSTEN JÄSENTEN KOULUTUSPÄIVÄT Scandic Simonkenttä, Helsinki ELÄKESÄÄTIÖIDEN JA ELÄKEKASSOJEN SIJOITUSPÄIVÄ Ravintola Savoy, Helsinki ELÄKESÄÄTIÖIDEN JA ELÄKEKASSOJEN KEVÄTSEMINAARI Meriton Grand Conference & Spa Hotel, Tallinna Huolehdi tärkeimmästä voimavarasta työssäsi, lämpimästi tervetuloa seminaareihin! Eläkesäätiöyhdistys ESY Ismo Heinström ESY-tieto 2/

18 suunnatuissa koulutustilaisuuksissa e oill ass kek elä ja le iöil äät kes elä n Eläkesäätiöyhdistykse sta ja niihin osallistui 450 henkilöä. stu alu 55 aan kki kai ana aik kuultiin vuoden i! Ensi vuonna opiskellaan jälleen tiiviist le! ujil llist osa ja jille sta alu e kill kai lä Kiitokset vie. Ohessa kuvasatoa syksyn tilaisuuksista Tapiola Varainhoidon pääekonomisti Jari Järvinen vakavana: Entä jos punaisen linjan -skenaario toteutuu: Euroalue hajoaa. Eläkesäätiöiden ja -kassojen sijoituspäivä , Ravintola Savoy Syksyn sijoitusseminaarissa valmistauduttiin tulevaan vuoteen varsin epävarmassa taloustilanteessa. Talouskatsauksissa lähinnä arvioitiinkin: Kuinka pitkä ja syvä syksyllä alkanut talouskäänne tulee olemaan sekä toisaalta milloin voisi odotella pörssin pohjakosketusta. Osuuspankkien Eläkekassan toimitusjohtaja Erkko Ryynänen pohti alustuksessaan mitä erityisesti tulee ottaa huomioon laadittaessa ensi vuoden sijoitussuunnitelmaa. Finanssivalvonnan johtava matemaatikko Tarja Taipalus kertoi työeläkejärjestelmän vakavaraisuussääntelyn uudistamisesta. Eläkesäätiöiden ja eläkekassojen kirjanpito- ja tilinpäätöspäivä , Tapahtumatalo BANK Kirjanpitopäällikkö Irma Arminen Innova Henkilöstörahasto- ja Eläkepalvelut Oy:stä kertasi käytännön kirjanpitoja tilinpäätösohjeita lisäeläkesäätiöille ja -kassoille. Vuodenvaihteen raportointi kirjanpitäjän näkökulmasta oli Porasto Oy:n talouspäällikkö Merja Juuti-Nevalaisen aiheena. KHT-tilintarkastaja Paula Pasanen KPMG:stä avasi tilintarkastajan näkökulmaa eläkesäätiöiden ja kassojen tilinpäätöksessä. Talouspäällikkö Päivi Sariola Keskon Eläkekassasta kertoi IAS-19 standardin keskeisistä muutoksista ja niiden vaikutuksista. Matemaatikon muistilista ja päämatemaatikko Tuula Lempiäinen, Porasto Oy.

19 ESY kouluttaa Eläkesäätiöiden ja -kassojen hallitusten jäsenten sijoituspäivä , Ravintola Savoy Aktia Pankin pääekonomisti Timo Tyrväinen pohti maailmantalouden tilaa aiheessaan: Maailmantalous kriisistä kriisiin: Quo vadis? Yrittäjien Eläkekassan hallituksen jäsen Tarja Nevalainen sekä Yleisradion eläkesäätiön hallituksen jäsenet Aapo Parviainen, Raino Hurme ja Pekka Arponeva aktiivisina osallistujina hallitusten jäsenten sijoituspäivässä. Sijoitustutkimus Oy:n portfolioanalyytikko Julia Molin Miten hallituksen tulisi seurata sijoitussalkkuansa markkinaturbulenssissa? Marraskuun loppupuolella perinteisesti järjestettävässä kirjanpito- ja tilinpäätöspäivässä valmistauduttiin tulevaan tilinpäätökseen sekä kuultiin monipuolisesti ajankohtaisia asioita. Tilaisuuteen osallistui jälleen runsaat 60 henkilöä. Kuvassa eturivissä oikealta toimitusjohtaja Pasi Strömberg ESY:stä sekä toimistopäällikkö Seppo Juutilainen, tilinp äätösasiantuntija Reija Anttila ja analyytikko Sami Tiainen Fivas ta. Eläkesäätiön ja eläkekassan varainhoitajavalintaprosessi ja varainhoitajavalinnat oli Sijoitustutkimus Oy:n johtaja Tim Hermanssonin pääteemana. ESY-tieto 2/

20 Hyvää Joulua & Onnea Vuodelle ² 0¹² ELÄKESÄÄTIÖYHDISTYS ESY RY KALEVANKATU 13, 3. KERROS HELSINKI PUH. (09) FAKSI (09)

Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry

Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry Hoitavatko yksityiset eläkesäätiöt sijoituksiaan toisin Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry // 2.4.2014 Pasi Strömberg Eläkesäätiöt ja eläkekassat Eläkesäätiö on yhden työnantajan

Lisätiedot

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 1 Työeläkerahastot 31.12.2009 Yhteensä 124,9 mrd. Yhtiöt 78,9 mrd. Kassat ja säätiöt 6,6 mrd. MEK ja MELA 0,8 mrd. Julkinen sektori 39,4 mrd. Lähde: TELA Rahastot

Lisätiedot

Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä Ismo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009

Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä Ismo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009 Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä smo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009 2 Esityksen sisältö* Oletukset Eläkemeno ja etuustaso TyEL:n rahoitus Yhteenveto * Esitelmä

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014 Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 1. VUOSIPUOLISKO VASTASI ODOTUKSIA Tammi kesäkuu 2014 Sijoitustuotto 3,4 % Osakesijoitusten tuotto 5,5 % Korkosijoitusten

Lisätiedot

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 19.3.2012 Veikko Savela I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2011 oli 136,3 mrd. euroa,

Lisätiedot

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunto 1 (6) Eduskunta/ Sosiaali- ja terveysvaliokunta HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Työeläkevakuuttajat

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriö, Finanssivalvonta ja tilintarkastajat valvovat säätiön toimintaa.

Sosiaali ja terveysministeriö, Finanssivalvonta ja tilintarkastajat valvovat säätiön toimintaa. 1 YLEISRADION ELÄKESÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Taustaa eläkesäätiöstä Sääntömuutokset Yleisradion eläkesäätiö on yhteiseläkesäätiö, joka vastaa Yleisradio Oy:n ja Yleisradion eläkesäätiön lakisääteisestä

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2014 24.10.2014

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2014 24.10.2014 ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2014 24.10.2014 1 SIJOITUSTUOTTO HYVÄLLÄ TASOLLA Tammi syyskuu 2014 Sijoitustuotto 5,7 % Osakesijoitusten tuotto 8,8 % Korkosijoitusten tuotto 3,1 % Kiinteistösijoitusten tuotto

Lisätiedot

Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta

Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta Eläkesäätiöyhdistys ESY www.elakesaatioyhdistys.fi 1 Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta Työnantajalla on mahdollisuus hoitaa johdon

Lisätiedot

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 2 Ilmarinen lyhyesti HUOLEHDIMME YLI 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL

Lisätiedot

Perustelut laskuperustehakemukselle

Perustelut laskuperustehakemukselle Perustelut laskuperustehakemukselle Yrittäjien eläkekassa Oma asetettiin selvitystilaan huhtikuussa 2012. Eläkekassan toimintapääoman alhainen taso osoittautui esteeksi sille, että eläkekassan vakuutustoiminnan

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012 Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2012 Sijoitustuotto kohtuullinen, 3,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013 Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUU 2013 Sijoitustuotto 6,5 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Eläke-Fennian osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2012

Eläke-Fennian osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2012 1(6) Eläke-Fennian osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2012 Sijoitustoiminnan tuotto oli 3,6 % Vakavaraisuus turvaavalla tasolla; vakavaraisuusaste 18,6 % vastuuvelasta ja toimintapääoma 2,4-kertainen vakavaraisuusrajaan

Lisätiedot

Sampo Oyj, 14.4.2011. Hallituksen puheenjohtaja

Sampo Oyj, 14.4.2011. Hallituksen puheenjohtaja Sampo Oyj, varsinainen yhtiökokous 2011 14.4.2011 Björn Wahlroos Hallituksen puheenjohtaja BKT USA, Euroalue ja Suomi %, vuosimuutos kvartaaleittain Suomi USA Euroalue Lähde: Reuters EcoWin Valtioiden

Lisätiedot

TELA/Laskuperustejaos 16.10.2014 TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT

TELA/Laskuperustejaos 16.10.2014 TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT 1. Vuoden 2015 vakuutusmaksu 1.1. Vuoden 2015 vakuutusmaksun rakenne Vuoden 2015 maksutasoa määrättäessä on käytetty seuraavia taloudellisia

Lisätiedot

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 Ilmarisen vuosi 2010 Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 1 2 Keskeisiä havaintoja vuodelta 2010 Työeläkevakuutusten myynnin tulos erinomainen Sijoitustuotto alan kärkeä Pitkän aikavälin tuotto hyvällä

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 AVAIMESI VAHVAAN VARAINHOITOON Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 Markus Salin Salkunhoitaja Elina Pankkiiriliike Oy www.elinavh.fi Elina Pankkiiriliike Oy Elina on sitoutumaton kotimainen varainhoitoyhtiö

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2015. Veritas Eläkevakuutus

OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2015. Veritas Eläkevakuutus OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2015 Veritas Eläkevakuutus VAHVA TULOS ENSIMMÄISELTÄ VUOSIPUOLISKOLTA Tuotto 5,8 % Parhaiten tuottivat noteeratut osakkeet 13,3 % Vakavaraisuus 31,8 % TyEL-palkkasumma 1 618,6 milj.

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014 Keskeiset tunnusluvut Pro forma 31.12.2014 31.12.2013 31.12.2013 Yhtiön koko Vakuutusmaksutulo, milj. e 3 022,9 1 602,7 2 929,0 Eläkkeensaajille

Lisätiedot

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunto 1 (5) Eduskunta/ Talousvaliokunta HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Työeläkevakuuttajat

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015. Lehdistötilaisuus / 24.4.2015

ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015. Lehdistötilaisuus / 24.4.2015 ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015 Lehdistötilaisuus / 24.4.2015 1 SIJOITUSTUOTTO ERINOMAINEN Tammi maaliskuu 2015 Sijoitustuotto 7,1 % Osakesijoitusten tuotto 14,9 % Korkosijoitusten tuotto 1,2 % Kiinteistösijoitusten

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus 30.1.2015 Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus 30.1.2015 Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 30.1.2015 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2014 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 6,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo: 34,2

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Elolle vahva alkuvuosi 1.1. 30.6.2015 Sijoitustoiminnan kokonaistuotto oli 4,9 %. Sijoitusten markkina-arvo kasvoi 21 miljardiin euroon.

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015. Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015. Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015 Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 OSAKEKURSSIEN LASKU HEIJASTUI SIJOITUSTUOTTOON Tammi syyskuu 2015 Sijoitustuotto 3,1 % Osakesijoitusten tuotto

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria Suomen talouden näkymät syksyllä 2010 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Suomen talous on kääntynyt kasvuun Euroopassa kasvu on nyt vahvaa ja sitä vetää Saksan teollisuustuotanto. Euroopan kasvun

Lisätiedot

Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet: Vastuuvelan Best Estimaten laskeminen. Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4.

Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet: Vastuuvelan Best Estimaten laskeminen. Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4. Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet: Vastuuvelan Best Estimaten laskeminen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4.2007 Pasi Laaksonen Vastuuvelka Solvenssi II: kehikossa Vastuuvelka

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita

Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita Kuntajohtajapäivät Lappeenrannassa 26.-27.8.2015 Varatoimitusjohtaja Kimmo Mikander Keskeisiä kysymyksiä Kuntasektorin kehitys ja rakennemuutokset Eläkemenoperusteisen

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

uudistamistarpeet Teemu Pennanen, TKK QSA Quantitative Solvency Analysts Oy Työeläkejärjestelmän rahoituksen uudistamistarpeet p.

uudistamistarpeet Teemu Pennanen, TKK QSA Quantitative Solvency Analysts Oy Työeläkejärjestelmän rahoituksen uudistamistarpeet p. Työeläkejärjestelmän rahoituksen uudistamistarpeet Teemu Pennanen, TKK Työeläkejärjestelmän rahoituksen uudistamistarpeet p. 1 Tässä esityksessä tarkastellaan yksityisen sektorin työeläkejärjestelmää rahoitusteknisestä

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015

Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015 Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015 Vahva vuosi, hyviä tuloksia 7,1 % Sijoitusten tuotto 40,0 mrd. Sijoitusten markkina-arvo 10,3 mrd., 34,0 % Vakavaraisuus 862 000 Suomalaisen eläketurva 4,3 mrd. Vakuutusmaksutulo

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Työeläkelaitosten kiinteistösijoitusselvityksen havainnot

Työeläkelaitosten kiinteistösijoitusselvityksen havainnot 1 (6) Työeläkelaitosten kiinteistösijoitusselvityksen havainnot 1 Taustaa 2 Selvityksen kuvaus ja tulokset 2.1 Selvityksen kuvaus 2.2 Selvityksen tulokset Finanssivalvonta teki maaliskuu-elokuu 2012 välisenä

Lisätiedot

Ilmarisen tilinpäätös 2007. Julkistus 21.2.2008 Harri Sailas

Ilmarisen tilinpäätös 2007. Julkistus 21.2.2008 Harri Sailas Ilmarisen tilinpäätös 2007 Julkistus 21.2.2008 Harri Sailas 1 2 Talouden kehitys 2007 Loppupuolella vuotta USA:n asuntoluottokriisin heijastusvaikutukset hidastivat talouskasvua erityisesti Yhdysvalloissa.

Lisätiedot

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 31.12.2008 11.2.2009 Veikko Savela I. SIJOITUSTEN KOKONAISMÄÄRÄN KEHITYS Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2008 oli 105,1

Lisätiedot

ELÄKEYHTIÖ AKTIIVISENA OMISTAJANA. Anna Hyrske 10.04.2013

ELÄKEYHTIÖ AKTIIVISENA OMISTAJANA. Anna Hyrske 10.04.2013 ELÄKEYHTIÖ AKTIIVISENA OMISTAJANA Anna Hyrske 10.04.2013 HUOLEHDIMME LÄHES 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL 37 500 yritystä YEL 58 800 yrittäjää Työeläkemaksut Eläkkeiden maksuun

Lisätiedot

Huomioita työeläkesijoituksista 2011. Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat TELA

Huomioita työeläkesijoituksista 2011. Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat TELA Huomioita työeläkesijoituksista 2011 Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat Työeläkkeiden rahoitus ja sijoitustoiminta Lähtökohta Etuussäännöksistä johdettava eläkevastuu (eläkemeno) rahoitetaan

Lisätiedot

Tuottavan osinkosijoittamisen asiantuntija

Tuottavan osinkosijoittamisen asiantuntija Tuottavan osinkosijoittamisen asiantuntija Osinkosijoittaminen epävarmassa Presentaation sisältö: markkinatilanteessa Dividend House lyhesti Osingon merkitys sijoittamisessa Laadukkaiden osingonmaksajien

Lisätiedot

Työeläkelaitosten tilinpäätöstiedot 2014

Työeläkelaitosten tilinpäätöstiedot 2014 : 05 Liitteen julkaisevat Eläketurvakeskus ja Työeläkevakuuttajat Tela Työeläkelaitosten tilinpäätöstiedot 0 Työnantajat 60 Työntekijät 50 Hoitokulut 55 Yrittäjät 0 Valtio 0 Työttömyysvakuutus- rahasto

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin)

HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin) 1 HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin) SIJOITTAMISEN PERIAATTEITA Sijoittaminen tapahtuu rahastojen kautta käyttäen vähintään kahta varainhoitajaa.

Lisätiedot

Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014. Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA

Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014. Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA 2015 Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014 Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA 2 SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET Kuntalain 13 mukaan kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan sijoitustoiminnan yleisistä perusteista.

Lisätiedot

Työeläkeyhtiön kommentit. Sijoitusjohtaja Jussi Laitinen 13.11.2007

Työeläkeyhtiön kommentit. Sijoitusjohtaja Jussi Laitinen 13.11.2007 Työeläkeyhtiön kommentit Sijoitusjohtaja Jussi Laitinen 13.11.2007 Työeläkevarojen sijoitustoiminnan tavoitteet Mahdollisimman hyvän tuoton saavuttaminen rahastoiduille eläkevaroille, hallitulla riskinotolla

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Määräykset 5/2012. Eläkesäätiön eläkevastuun laskuperusteet. Dnro FIVA 3/01.00/2012. Antopäivä 14.6.2012. Voimaantulopäivä 1.7.

Määräykset 5/2012. Eläkesäätiön eläkevastuun laskuperusteet. Dnro FIVA 3/01.00/2012. Antopäivä 14.6.2012. Voimaantulopäivä 1.7. Määräykset 5/2012 Eläkesäätiön eläkevastuun laskuperusteet Dnro FIVA 3/01.00/2012 Antopäivä 14.6.2012 Voimaantulopäivä 1.7.2012 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2013. Lehdistötilaisuus 29.8.2013 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2013. Lehdistötilaisuus 29.8.2013 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2013 Lehdistötilaisuus 29.8.2013 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2013 Alkuvuosi sujui hyvin: sijoitustuotto 3,0 prosenttia Myös toinen vuosineljännes

Lisätiedot

tilinpäätöstiedot Työeläkelaitosten Tämän liitteen julkaisevat Eläketurvakeskus ja Työeläkevakuuttajat TELA ry.

tilinpäätöstiedot Työeläkelaitosten Tämän liitteen julkaisevat Eläketurvakeskus ja Työeläkevakuuttajat TELA ry. T y ö e l ä k e - l e h d e n l i i t e 3 2 0 0 6 Työeläkelaitosten tilinpäätöstiedot 2005 Tämän liitteen julkaisevat Eläketurvakeskus ja Työeläkevakuuttajat TELA ry. Sisältö: Kolmas menestyksen vuosi

Lisätiedot

Elina Pankkiiriliike. 5. huhtikuuta 2008. Elina Pankkiiriliike Oy, Uudenmaankatu 7, 00120 Helsinki, p. 09 6120 750, www.elinapl.fi, info@elinapl.

Elina Pankkiiriliike. 5. huhtikuuta 2008. Elina Pankkiiriliike Oy, Uudenmaankatu 7, 00120 Helsinki, p. 09 6120 750, www.elinapl.fi, info@elinapl. Varainhoito Rahastot Pääomaturvatut Elina Pankkiiriliike 5. huhtikuuta 2008 Elina Pankkiiriliike Oy Elina on sitoutumaton kotimainen varainhoitoyhtiö Elina toimii Rahoitustarkastuksen myöntämällä toimiluvalla

Lisätiedot

Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 11.8.2014

Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 11.8.2014 Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 11.8.214 Rahavirrat Työttömyysvakuutusrahastossa Työnantajat Työttömyyskassat Eläketurvakeskus Valtion Eläkerahasto Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma

Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma Markkinoista 20.3.2014 2 Eonia 20.3.2014 3 Regulaatio muokkaa markkinoita 20.3.2014 4 Tehokkaat markkinat fantasiaa? Täydellisen tehokkaita

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 8.9.2012

Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 8.9.2012 Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 8.9.2012 Työttömyysvakuutusrahasto Lailla perustettu vuonna 1998 Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta (555/1998), asetus työttömyysetuuksien rahoituksesta

Lisätiedot

Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010

Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010 Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010 Etera alkuvuonna 2010 Vakuutusmaksutulo kääntyi kasvuun Uusien TyEL-vakuutusten myynti kasvoi Sijoitukset tuottivat 2,6 % Vakavaraisuus vahvistui ja kokonaistulos

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö, Finanssivalvonta ja tilintarkastajat valvovat säätiön toimintaa.

Sosiaali- ja terveysministeriö, Finanssivalvonta ja tilintarkastajat valvovat säätiön toimintaa. 1 YLEISRADION ELÄKESÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Taustaa eläkesäätiöstä Sääntömuutokset Muuta tilivuodesta Tärkeimmät tapahtumat Yleisradion eläkesäätiö on yhteiseläkesäätiö, joka vastaa Yleisradio

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Keva

Kuntauudistus ja Keva Kuntaliitto Kuntajohtajapäivät Kuopio 30. 31.8.2012 Kuntauudistus ja Keva Pekka Alanen varatoimitusjohtaja Keva Missio Visio 2012 Keva vastaa kattavasti julkisen sektorin eläketurvan toimeenpanosta Keva

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö, Finanssivalvonta ja tilintarkastajat valvovat säätiön toimintaa.

Sosiaali- ja terveysministeriö, Finanssivalvonta ja tilintarkastajat valvovat säätiön toimintaa. 1 YLEISRADION ELÄKESÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 Taustaa eläkesäätiöstä Sääntömuutokset Yleisradion eläkesäätiö on yhteiseläkesäätiö, joka vastaa Yleisradio Oy:n ja Yleisradion eläkesäätiön lakisääteisestä

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 21.8.2003 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 Eläke-Fennian alkuvuoden kehitys positiivinen Sitoutuneen pääoman tuotto 3,6 prosenttia Toimintapääoma kasvoi 66

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Sixten Korkman ETLA Suuryritysten riskienhallintapäivä, Finlandia talo 25.1.2012 If Vahinkovakuutusyhtiö Globaalinen talouskehitys Iso murros: muuttuva

Lisätiedot

Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa. Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011

Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa. Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011 Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011 Markkinat reippaassa pudotuksessa Omaisuuslajien kehitys, viimeiset 12 kk 2 Osakkeet eivät saavuttaneet

Lisätiedot

KATSAUS ILMARISEN SIJOITUSTOIMINTAAN JA SIJOITUSMARKKINOIDEN NÄKYMIIN. Johdon työeläkepäivä 26.11.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

KATSAUS ILMARISEN SIJOITUSTOIMINTAAN JA SIJOITUSMARKKINOIDEN NÄKYMIIN. Johdon työeläkepäivä 26.11.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio KATSAUS ILMARISEN SIJOITUSTOIMINTAAN JA SIJOITUSMARKKINOIDEN NÄKYMIIN Johdon työeläkepäivä 26.11.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 2 Ilmarisen sijoitustoiminnan kehitys tammi- syyskuussa 2014

Lisätiedot

Matemaatikkona vakuutusyhtiössä. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Kumpulan kampus

Matemaatikkona vakuutusyhtiössä. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Kumpulan kampus Matemaatikkona vakuutusyhtiössä Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Kumpulan kampus Miksi vakuutusmatemaatikoilla on töitä Vakuutusyhtiölaki (2008/521) 6. luku Vakuutusyhtiössä

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI KESÄKUU 2015. Timo Ritakallio, toimitusjohtaja Lehdistötilaisuus 11.8.2015

ILMARINEN TAMMI KESÄKUU 2015. Timo Ritakallio, toimitusjohtaja Lehdistötilaisuus 11.8.2015 ILMARINEN TAMMI KESÄKUU 2015 Timo Ritakallio, toimitusjohtaja Lehdistötilaisuus 11.8.2015 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TOIMINTAYMPÄRISTÖSTÄ Tammi kesäkuu 2015 Sijoitusympäristö muuttui hyvin haastavaksi osakekurssien

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015 Markkinakatsaus Toukokuu 2015 Talouskehitys IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia IMF:n mukaan euroalueen talous on piristymässä vähitellen,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 115. Kaupunginhallitus 30.03.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 115. Kaupunginhallitus 30.03.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 30.03.2015 Sivu 1 / 1 1313/02.05.05/2015 115 Investointirahaston sijoitusperiaatteet Valmistelijat / lisätiedot: Maarit Vierunen, puh. 046 877 3296 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Korkosalkun rakentaminen matalan koron aikaan. lokakuu 2012

Korkosalkun rakentaminen matalan koron aikaan. lokakuu 2012 Korkosalkun rakentaminen matalan koron aikaan lokakuu 2012 Miltä maailma näyttää 12 kk:n horisontilla? Globaali kasvu jatkuu ja elpyy 2013 Kiina ja Yhdysvallat elvyttävät Euroopan velkakriisi laimenee

Lisätiedot

Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET

Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET 2 Sisältö 1. SIJOITUSTOIMINNAN MÄÄRITELMÄT... 3 2. SIJOITUSTOIMINNAN YLEISET PERIAATTEET... 3 3. TOIMIALASIJOITTAMISEN PERUSTEET... 3 4. KASSAVAROJEN SIJOITTAMISEN

Lisätiedot

EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005

EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005 EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005 Eläkejärjestelmä uudistuu -haaste työyhteisön johtamiselle Kari Puro Eläkeuudistuksen päätavoitteet työeläkejärjestelmän taloudellisen kantokyvyn varmistaminen eliniän pidetessä

Lisätiedot

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 I. Julkisen talouden velkakriisi 2 Julkisen talouden alijäämä 10 Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Saksa Ranska

Lisätiedot

RBS Warrantit NOKIA DAX. SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011

RBS Warrantit NOKIA DAX. SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011 RBS Warrantit DAX NOKIA SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011 RBS Warrantit Ensimmäiset warrantit Suomen markkinoille Kaksi kohde-etuutta kilpailukykyisillä ehdoilla ; DAX ja NOKIA Hyvät spreadit

Lisätiedot

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli.

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. B. AMMATTIMAINEN ASIAKAS B 1. Yhteisöt Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa

Lisätiedot

VAKUUTUSYHTIÖIDEN, ELÄKESÄÄTIÖIDEN JA ELÄKEKASSOJEN VAKAVARAISUUS 31.12.2004

VAKUUTUSYHTIÖIDEN, ELÄKESÄÄTIÖIDEN JA ELÄKEKASSOJEN VAKAVARAISUUS 31.12.2004 TIEDOTE Lehdistötiedote 9.3.2005 1/2005 VAKUUTUSYHTIÖIDEN, ELÄKESÄÄTIÖIDEN JA ELÄKEKASSOJEN VAKAVARAISUUS 31.12.2004 Vakuutusyhtiöitä ja -yhdistyksiä koskevat toimintapääomavaatimukset muuttuivat 31.12.2004.

Lisätiedot

Sijoitusvarojen määrä, kohdentuminen ja tuotot vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen lopussa

Sijoitusvarojen määrä, kohdentuminen ja tuotot vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen lopussa 1 Sijoitusvarojen määrä, kohdentuminen ja tuotot vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen lopussa 1 Perustiedot Telan tekemästä sijoitustilastoinnista Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöt hoitavat lakisääteisten

Lisätiedot

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti 27.9.2007 Vesa Ollikainen Osakkeissa jälleen parhaat tuotot 124 120 Euroopan osakkeet 116 112 108 Maailman osakkeet 104 Euro-rahamarkkina 100 Euro-valtionobligaatiot

Lisätiedot

Työeläkevakuuttajien vastuullisen sijoittamisen periaatteet

Työeläkevakuuttajien vastuullisen sijoittamisen periaatteet Työeläkevakuuttajien vastuullisen sijoittamisen periaatteet 1 Muistion tarkoitus Tämän muistion vastuullisen sijoittamisen periaatteet on hyväksytty Työeläkevakuuttajat TELAn hallituksen kokouksessa 28.1.2008.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:31. Työeläkelaitosten vakavaraisuussääntelyn

Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:31. Työeläkelaitosten vakavaraisuussääntelyn Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:31 Työeläkelaitosten vakavaraisuussääntelyn LAAJA UUDISTAMINEN Riskinkantokyvyn vahvistamista sekä vakavaraisuussääntelyn laajaa uudistamista

Lisätiedot

Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014. Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman

Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014. Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014 Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman Eteralla vakaa alkuvuosi Sijoitusten markkina-arvo 5,7 miljardia euroa (5,6 mrd. ) ja tuotto 3,4 % (-0,7 %) Vakavaraisuus

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Pitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta

Pitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta Pitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta Vero 2010 -tapahtuma 10. 11.3.2010 Päivi Turunen Esityksen sisältö Mikä Finanssivalvonta on ja mitä se tekee? Mikä on Finanssivalvonnan rooli pitkäaikaissäästämisessä?

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä OP Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta OP Vuosi 2016 sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä 2 Maailmantalouden kasvu on hidasta

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

Vastuullinen eläkesijoittaminen on yhä tärkeämpää. Työhyvinvointiin panostetaan eläkekassoissa ja -säätiöissä

Vastuullinen eläkesijoittaminen on yhä tärkeämpää. Työhyvinvointiin panostetaan eläkekassoissa ja -säätiöissä Eläkesäätiöyhdistyksen jäsenlehti 1/2014 Vastuullinen eläkesijoittaminen on yhä tärkeämpää Työhyvinvointiin panostetaan eläkekassoissa ja -säätiöissä Nordean Eläkesäätiö ja -kassa yhdistyivät ELÄKESÄÄTIÖYHDISTYS

Lisätiedot