2.2. Oulun lentoaseman kehittämistavoitteet

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, K(2010)7181 Asia: Valtiontuki N:o N 286/2010 Suomi Investointituki Finavia Oyj:lle Oulun lentoaseman laajentamiseen Arvoisa ulkoasiainministeri, 1. MENETTELY (1) Suomen viranomaiset ilmoittivat komissiolle 30 päivänä kesäkuuta 2010 päivätyllä kirjeellä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEUT-sopimus, 108 artiklan 3 kohdan mukaisesti valtiontukitoimenpiteestä Finavia Oyj:n hyväksi. Ilmoitus on merkitty rekisteriin numerolla N286/2010. Ilmoitusta päivitettiin 19 päivänä heinäkuuta KUVAUS TOIMENPITEESTÄ 2.1. Tuensaaja (2) Finavia Oyj on osakeyhtiö, joka ylläpitää Suomen 25 lentoasemasta muodostuvaa lentoasemaverkostoa ja lennonvarmistusjärjestelmää. Suomen valtio omistaa Finavian osakkeista 100 prosenttia. Vuoden 2009 lopulla Finavialla oli noin työntekijää. (3) Finavia jätti 30 päivänä joulukuuta 2008 liikenne- ja viestintäministeriölle ja Oulun seutukunnalle tukihakemuksen, joka koski sen ylläpitämän Oulun lentoaseman laajentamista. Oulun lentoasema on Suomen toiseksi suurin lentoasema. Vuonna 2009 sen kautta kulki matkustajaa. Oulun lentoasema on yksi kahdeksasta Pohjois-Suomen lentoasemasta ja Ulkoministeri Alexander STUBB Merikasarmi PL 176, FIN Helsinki Commission européenne, B-1049 Bruxelles Belgique Europese Commissie, B-1049 Brussel België Puhelin: (32-2)

2 ylivoimaisesti suurin Suomen pohjoisosia palveleva lentoasema. Se on ainoa Pohjois-Suomen lentoasema, jolta liikennöidään kotimaanlentojen lisäksi myös ulkomaanlentoja. (4) Muut seitsemän Pohjois-Suomen lentoasemaa ovat (matkustajamäärät vuodelta 2009): Ivalo ( ), Enontekiö (17 683), Kittilä ( ), Rovaniemi ( ), Kemi-Tornio (95 609), Kuusamo (94 045) ja Kajaani (73 397). Näistä ainoastaan Kajaania (noin 180 km Oulusta), Kemi-Torniota (112 km Oulusta) ja Kuusamoa (212 km Oulusta) voitaisiin edes jossain määrin pitää maantieteellisesti toisensa korvaavina. (5) Oulusta liikennöivät lentoyhtiöt ovat Finnair, Air Baltic, SAS / Blue 1 ja Wingo. Lisäksi Oulun Tilauslento Oy liikennöi Oulusta tilauslentoja, rahtilentoja ja sairaankuljetuslentoja. Oulusta on suoria reittilentoja Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle ja Tukholmaan ja tilauslentoja Kanariansaarille, Kyprokseen, Kreikkaan ja Turkkiin, joitakin lomakohteita mainitaksemme Oulun lentoaseman kehittämistavoitteet (6) Lentoaseman kapasiteetti on tällä hetkellä noin matkustajaa vuodessa. Sitä on selvästi tarpeen laajentaa, sillä jo vuosina matkustajamäärä oli noin eli lähellä enimmäiskapasiteettia. Oulun lentoasema on kärsinyt voimakkaasti talouskriisistä, ja matkustajamäärät ovat pudonneet yli :lla. Tilanne on kuitenkin ohimenevä, eikä se vaikuta pitkän aikavälin kasvutrendeihin. (7) Suomen viranomaisten mukaan saavutettavuuden ja yhteyksien parantaminen ovat olennaisen tärkeitä tavoitteita. Oulun alueen maantieteellisen sijainnin vuoksi muilla liikennemuodoilla (esim. maantie-, rautatie- tai laivaliikenne) ei voida järkevästi korvata lentoliikennettä. Lentomatka Oulusta Helsinkiin kestää noin 55 minuuttia, kun taas junamatka näiden kaupunkien välillä kestää noin kuudesta tunnista kahdeksaan ja puoleen tuntiin (reitistä ja junatyypistä riippuen) ja matkustaminen henkilöautolla vie vähintään kahdeksan tuntia. Oulun lentoaseman kapasiteetin lisääminen on näin ollen ainoa toteuttamiskelpoinen tapa parantaa Pohjois-Suomen liikenneyhteyksiä. (8) Siksi lentoasemaa on tarkoitus laajentaa ja kehittää siitä Pohjois-Suomen liikennekeskus. Tarkoituksena on parantaa alueen liikenneyhteyksiä ja edistää Oulun ja sen lähialueiden taloudellisen ja sosiaalisen toimintaympäristön kansainvälistymistä. (9) Finavian ja Suomen hallituksen tavoitteena on lisätä Oulun lentoaseman kapasiteetti 1,5 miljoonaan matkustajaan vuodessa ja mahdollistaa Pohjois- Suomen suurimmalla lentoasemalla Schengen/ei-Schengen-transferliikenne (tällä hetkellä tällaista transfer-liikennettä ei ole millään alueen lentoasemista). Lisäksi tarkoituksena on lisätä suurien lentokoneiden laskeutumismahdollisuuksia. Lentoaseman kehittämisen katsotaan toimivan välittömänä ja välttämättömänä katalysaattorina Oulun seudun ja sen liikeelämän kehittämiselle. 2

3 (10) Oulun seutu on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä Barents-strategiaa, jossa Oulun lentoaseman laajentamisella on merkittävä rooli riittävien yhteyksien takaamisessa Pohjois-Suomen kansainvälisille liikennekäytäville (Barentsstrategian 4 kohta: Liikenneyhteyksien kehittäminen Pohjois-Suomen ja Venäjän Barentsin alueen välillä) Tuettu investointihanke (11) Laajennuksessa on tarkoitus rakentaa Oulun lentoaseman nykyiseen matkustajaterminaaliin kaksi lisäosaa. (Näistä suurempi rakennetaan Schengen/ei-Schengen-transferliikennettä varten. Näin lentoasema voi alkaa ottaa vastaan sellaisia lentoja, jotka eivät tähän asti ole voineet laskeutua Ouluun, mm. lentoja Venäjän Barentsin alueelta.) Lisäksi rakennetaan neljä uutta porttia: kolme pienille ja keskisuurille lentokoneille (esim. A320, A321 ja B ) ja yksi suurille koneille (esim. A340). (12) Investointihankkeen mittakaavasta päätettiin seuraaviksi 30 vuodeksi tehdyn matkustajaliikenne-ennusteen perusteella. Ennuste on esitetty seuraavassa taulukossa: (13) Jos kapasiteettia ei lisätä, Oulun lentoaseman ja sitä ympäröivien alueiden kansainvälistyminen ja kehittyminen estyy. (14) Ennusteessa otettiin huomioon suunnitelmat kehittää Oulua edelleen tärkeänä tietotekniikka-alan keskuksena ja edistää kaupungin kansainvälistymistä (Oulussa toimii jo nykyisin useita kansainvälisiä ja maailmanlaajuisia yrityksiä, mm. Nokia). Lisäksi otettiin huomioon uusi kustannuserä, joka syntyy ilmailualan ottamisesta päästökauppajärjestelmän piiriin. 3

4 (15) Odotettu keskimääräinen vuosikasvu ennusteen kattamalla ajanjaksolla on neljä prosenttia. Joinakin vuosina kasvu on hitaampaa, toisina nopeampaa (yksi muualta Euroopasta saapuva päivittäinen suora lento merkitsee :ta lisämatkustajaa vuodessa). Kasvun odotetaan olevan nopeampaa ennustejakson alkupuolella (näin korjaantuu vuosien 2008 ja 2009 talouskriisistä aiheutunut matkustajamäärien supistuminen). (16) Toimenpide sisältyi Suomen hallituksen 30 päivänä tammikuuta 2009 sopimaan elvytyspakettiin. Tämä on pääsyy siihen, että kymmeniä vuosia koskeva investointiohjelma päätettiin toteuttaa kerralla. (17) Finavian tekemien ja valtion tarkistamien laskelmien mukaan hankkeen nettonykyarvo ja sisäinen korkokanta olisivat ilman julkista tukea negatiiviset. (18) Kaikki rakennustyöt toteutetaan tarjouskilpailujen perusteella Määrärahat ja rahoittavat viranomaiset (19) Rahoittavia viranomaisia on kaksi: liikenne- ja viestintäministeriö sekä Oulun seutukunta. Yhdessä ne rahoittavat 57 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista avustusten muodossa. Loppurahoitus tulee Finavian omista lähteistä: Liikenne- ja viestintäministeriön määrärahat Oulun seutukunta Finavia Oyj (ilman valtiontukia) Yhteensä 10 milj. euroa 2 milj. euroa 9 milj. euroa 21 milj. euroa 2.5. Kansallinen oikeusperusta (20) Liikenne- ja viestintäministeriön 10 miljoonan euron investoinnin oikeusperusta on valtionavustuslaki 688/2001. (21) Oulun seutukunnan 2 miljoonan euron investoinnin oikeusperusta on 25 päivänä maaliskuuta 2009 tehty Oulun seutukunnan päätös osallistua lentoaseman laajennuksen julkiseen rahoitukseen. Oulun seutukunnan kymmenen kunnan osuus 2 miljoonasta eurosta lasketaan kunkin kunnan asukasmäärän perusteella Tuen kasautuminen (22) Tukea ei saa yhdistää muista tukiohjelmista saatavaan valtiontukeen. 4

5 3. ILMOITETTUJEN TOIMENPITEIDEN ARVIOINTI 3.1. Tuen olemassaolo (23) SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa määrätään, että jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. (24) Sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa vahvistetut arviointiperusteet ovat kumulatiivisia. Sen määrittämiseksi, ovatko ilmoitetut toimenpiteet SEUTsopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, on tutkittava, täyttyvätkö kaikki jäljempänä mainitut edellytykset. Taloudellisen tuen olisi (a) (b) (c) (d) oltava valtion rahoittama tai valtion varoista rahoitettu, suosittava tiettyjä yrityksiä tai tuotannonaloja, vääristettävä tai uhattava vääristää kilpailua, vaikutettava jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. (25) Lentoasemien julkiseen rahoitukseen sovelletaan komission antamia yhteisön suuntaviivoja lentoasemien rahoittamisesta ja alueellisilta lentoasemilta liikennöivien lentoyhtiöiden toiminnan aloittamista koskevasta valtiontuesta 1, jäljempänä vuoden 2005 suuntaviivat. Suuntaviivoissa annetaan puitteet sen arvioimiseksi, aiheuttaako lentoasemille myönnetty julkinen rahoitus valtiontukeen liittyviä ongelmia. (26) Niissä korostetaan erityisesti, että on tärkeää selvittää, harjoittaako tuensaaja taloudellista toimintaa. 2 (27) Arvioidessaan, onko lentoaseman käyttö taloudellista toimintaa, Euroopan yhteisöjen tuomioistuin totesi asiassa Aéroports de Paris antamassaan tuomiossa 3, että lentoaseman hallinnointi ja käyttö ovat taloudellista toimintaa, koska ne koostuvat lentokenttäpalvelujen tarjoamisesta lentoyhtiöille ja lentoasemilla toimiville eri palveluntarjoajille maksusta, jonka määrän lentoaseman pitäjä vahvistaa vapaasti. Lentoaseman pitäjä siis harjoittaa periaatteessa SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua taloudellista toimintaa, johon sovelletaan valtiontukea koskevia sääntöjä. (28) Toisaalta tuomioistuin on todennut, että toiminta, joka kuuluu tavallisesti julkista valtaa käyttävän valtion vastuulle, ei ole luonteeltaan taloudellista eikä siten kuulu valtiontukisääntöjen soveltamisalaan. Tällaisen toiminnan piiriin kuuluvat muun muassa turvallisuus-, lennonjohto-, poliisi- ja tullitoimi. Koska ilmoitettu hanke ei koske näitä lentoasematoiminnan osa-alueita, valtiontukisääntöjen nojalla on tarkasteltava kaikkea kaavailtua rahoitusta EUVL C 312, , s. 1. Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan kaikki tavaroiden ja palvelujen tarjoaminen markkinoille on taloudellista toimintaa, ks. asia C-35/96, komissio v. Italia (Kok. 1998, s. I-3851) sekä asiat C-180/98 184/98, Pavlov ym. (Kok. 2000, s. I-6451). Asia T-128/98, Aéroports de Paris v. Euroopan yhteisöjen komissio (Kok. 2000, s. II-3929), vahvistettu asiassa C-82/01 (Kok. 2002, s. I-9297, kohta.) 5

6 Valtion varojen siirto (29) Tuen käsitteeseen kuuluu kaikentyyppinen suosiminen, joka rahoitetaan suoraan tai välillisesti valtion varoista joko valtion itsensä tai valtion valtuuttamien laitosten toimesta. Valtion varojen käsite kattaa myös alueviranomaisten varat. (30) Tässä mielessä Suomen viranomaisten (liikenne- ja viestintäministeriö sekä Oulun seutukunta) päätös rahoituksen myöntämisestä Finavia Oyj:lle Oulun lentoaseman laajennukseen tehtäviä investointeja varten merkitsee valtion varojen siirtoa Valikoiva taloudellinen etu (31) Tämä asia koskee rahoitusta, jota myönnetään yhdelle yritykselle, Finavia Oyj:lle, joka harjoittaa lentoliikenteen palvelujen tarjoamiseen liittyvää taloudellista toimintaa. Rahoitus pienentää kustannuksia, joista yritys yleensä joutuisi vastaamaan. (32) Suomen viranomaiset eivät ole toimineet yksityisten sijoittajien tavoin, koska hankkeen nettonykyarvo on negatiivinen. (33) Tässä tilanteessa ei voida sanoa, että viranomaiset toimivat markkinataloudessa toimivan yksityisen sijoittajan tavoin. Finavia Oyj:lle Oulun lentoaseman laajentamiseen rahoitusta myöntäneillä Suomen viranomaisilla ei ole investointeihin liittyviä tuotto-odotuksia. Vaikka viranomaisten tarkoituksena on lisätä lentoaseman houkuttelevuutta käyttäjien kannalta ja parantaa sen kannattavuutta, pitkän aikavälin kannattavuusnäkymät eivät ohjaa niiden toimintaa. 4 Julkisen rahoituksen ilmituotu tavoite on pikemminkin parantaa lähialueiden liikenneyhteyksiä. (34) Näin ollen komissio päättelee, että kyseessä on valikoiva taloudellinen etu Vaikutus kilpailuun ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan (35) Kun jäsenvaltion myöntämä tuki vahvistaa yrityksen asemaa jäsenvaltioiden välisessä kaupassa kilpailijoihin verrattuna, tuen on katsottava vaikuttavan kilpailijoiden kilpailukykyyn. Koska EU:n lentoliikennemarkkinat on kokonaan vapautettu, tuensaaja kilpailee muihin EU:n jäsenvaltioihin sijoittautuneiden lentoaseman pitäjien kanssa. Vakiintuneen oikeuskäytännön 5 mukaan kyse on kilpailua vääristävästä toimenpiteestä jo silloin, kun tuensaaja kilpailee muiden yritysten kanssa kilpailulle avoimilla markkinoilla 6. Finavia Oyj kilpailee osaksi muiden EU:n lentoaseman pitäjien kanssa, ei tosin niinkään suorilla lennoilla matkustavista asiakkaista kuin transit-matkustajista (Helsinki-Vantaan lentoasemalla) Asia C-305/89, Italia v. komissio ( Alfa Romeo ) (Kok. s. I-1603, 20 kohta). Asia T-228/99, Westdeutsche Landesbank Girozentrale ja Land Nordrhein-Westfalen v. komissio (Kok. 2003, s. II- 435, kohta). Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio asiassa T-214/95, Het Vlaamse Gewest v. komissio, (Kok. 1998, s. II-717). Komissio totesi vuoden 2005 suuntaviivoissa, että lentoasemalle myönnettyä julkista rahoitusta voidaan käyttää lentoasemamaksujen pitämiseen keinotekoisesti niin alhaisina, että tämä houkuttelee liikennettä ja vääristää siten merkittävästi kilpailua (38 kohta). 6

7 (36) Siksi komissio katsoo, että toimenpide saattaa vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja vääristää kilpailua Valtiontuen olemassaoloa koskevat päätelmät (37) Edellä esitetyn perusteella ja ottaen huomioon, että rahoitus ei liity avoimen tarjouskilpailun perusteella tehtävään, yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja koskevaan sopimukseen, komissio katsoo, että tarkasteltavana oleva toimenpide on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea Tuen soveltuvuus sisämarkkinoille (38) SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa määrätään tietyistä poikkeuksista SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaiseen yleiseen tukikieltoon. (Koska Finavia Oyj ei ole tehnyt yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja koskevia sopimuksia Oulun lentoaseman toiminnan osalta, SEUTsopimuksen 106 artiklan 2 kohtaa ei sovelleta.) Yhdenmukaisuus vuonna 2005 annettujen lentoliikenteen alan suuntaviivojen kanssa (39) Edellä mainituissa vuoden 2005 suuntaviivoissa annetaan puitteet sen arvioimiseksi, voidaanko SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvaa tukea lentoasemille pitää 107 artiklan 3 kohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvana. Suuntaviivoissa luetellaan eri tekijöitä, jotka komissio ottaa huomioon määrittäessään tuen soveltuvuutta sisämarkkinoille. (40) Vuoden 2005 suuntaviivojen 61 kohdan mukaisesti komissio tutkii erityisesti, (a) vastaako infrastruktuurin rakentaminen ja käyttö jotakin selkeästi määriteltyä yleishyödyllistä tavoitetta (aluekehitys, liikenneyhteyksien parantaminen jne.); (b) onko infrastruktuuri tarpeen ja oikeassa suhteessa vahvistettuun tavoitteeseen; (c) ovatko infrastruktuurin käyttöön liittyvät odotukset tyydyttävät keskipitkällä aikavälillä, erityisesti verrattuna jo olemassa olevien infrastruktuurien käyttöön; (d) (e) onko kaikilla mahdollisilla käyttäjillä tasavertainen ja syrjimätön oikeus infrastruktuurin käyttöön; vaikuttaako tuki kaupan kehitykseen tavalla, joka on ristiriidassa yhteisön etujen kanssa. 7 Määriteltäessä kansallista toimenpidettä valtiontueksi ei ole tarpeen osoittaa, että tuki todella vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja että se tosiasiallisesti vääristää kilpailua, vaan on ainoastaan tutkittava, saattaako tämä tuki vaikuttaa tuohon kauppaan ja vääristää kilpailua (ks. mm. asia C-494/06 P komissio v. Italia ja Wam (Kok. 2009, s. I-3639, 50 kohta)). 7

8 Infrastruktuurin rakentaminen ja käyttö vastaavat jotakin selkeästi määriteltyä yleishyödyllistä tavoitetta (41) Kuten aikaisemmin on todettu, tarkasteltavana olevan toimenpiteen tärkein tavoite on parantaa yhteyksiä tehostamalla nykyisen lentoaseman käyttöä. Ilman toimenpidettä lentoasema ruuhkautuu muutamassa vuodessa. Ilman toimenpidettä jatkuu myös tilanne, jossa yksikään Pohjois-Suomen lentoasemista ei pysty tarjoamaan Schengen/ei-Schengentransferliikennepalveluja. (42) Vaikka Oulun lentoasema onkin pieni, se on kuitenkin Pohjois-Suomen päälentoasema, ja siksi sillä on tärkeä rooli alueen saavutettavuuden ja kehittymisen edistämisessä. (43) Tällainen suhtautumistapa on linjassa komission vuonna 2007 laatiman lentoasemien kapasiteettia koskevan toimintasuunnitelman 8 kanssa. Komissio korostaa siinä alueellisten lentoasemien merkitystä yhdennetyn eurooppalaisen lentoliikenneverkon 9 kehittämiselle. Toimintasuunnitelmassa todetaan myös, että alueellisten lentoasemien piilokapasiteetti on vapautettava sillä edellytyksellä, että jäsenvaltiot noudattavat valtiontukiin liittyviä yhteisön oikeudellisia välineitä eli SEUT-sopimuksen artiklaa ja vuoden 2005 suuntaviivoja. (44) Liikenneyhteydet ovat lisäksi toimintasuunnitelman mukaan taloudellisen kilpailukyvyn, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden sekä kulttuurin kehittymisen perusta. 10 Toimintasuunnitelmassa korostetaan, että nykyisiä kiitoratoja on käytettävä tehokkaammin ja alueellisten lentoasemien uusia infrastruktuureja on tuettava. (45) Komissio päättelee siis, että tällä toimenpiteellä kyseisen lentoaseman infrastruktuurin parantamiseksi myönnetty julkinen rahoitus täyttää alueiden liikenneyhteyksien parantamista koskevan selvästi määritellyn tavoitteen vaatimuksen Infrastruktuuri on tarpeen ja oikeassa suhteessa vahvistettuun tavoitteeseen (46) Kuten edellä on selostettu, Oulun lentoasema on tällä hetkellä Pohjois-Suomen lentoasemista selvästi suurin ja ainoa, jolla on kansainvälistä liikennettä. (47) Jotta lentoasemaa voitaisiin laajentaa ja kehittää Pohjois-Suomen liikennekeskukseksi tarkoituksena parantaa alueen liikenneyhteyksiä ja edistää Oulun ja sitä ympäröivien alueiden taloudellisen ja sosiaalisen toimintaympäristön kansainvälistymistä, Oulun lentoaseman terminaalia ja porttikapasiteettia on laajennettava edellä kuvatulla tavalla Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma, KOM(2006) 819 lopullinen, Tiedonannon 12 kohta. Tiedonannon 3 kohta. 8

9 (48) Komissio toteaa, että kyseessä olevalla toimenpiteellä helpotetaan lentoaseman kehittämistä ja pyritään siihen, että ennustettu lentoliikennepalvelujen kysynnän kasvu pystytään hoitamaan. Investointien johdosta lentoaseman olemassa olevaa infrastruktuuria voidaan käyttää paremmin, koska lentoaseman laitteita voidaan parantaa, ja siten voidaan myötävaikuttaa sen vaikutusalueen kehitykseen. (49) Kun otetaan huomioon, että toimenpiteen kokonaisbudjetti on suhteellisen pieni (21 miljoonaa euroa) ja että suunnitellut investoinnit myötävaikuttavat merkittävästi alueen liikenneyhteyksien parantamiseen, komissio katsoo, että ehdotetut investoinnit ovat tarpeen ja oikeassa suhteessa asetettuun tavoitteeseen Infrastruktuurin käyttöön liittyvät odotukset ovat tyydyttäviä keskipitkällä aikavälillä, erityisesti verrattuna jo olemassa olevan infrastruktuurin käyttöön (50) Kuten edellä on kuvattu, investoinnit kapasiteetin lisäämiseen ovat liikenneennusteen mukaan perusteltuja Kaikilla mahdollisilla käyttäjillä on tasavertainen ja syrjimätön oikeus infrastruktuurin käyttöön (51) Kaikki mahdolliset käyttäjät voivat käyttää parannettua infrastruktuuria tasavertaisesti ja ilman syrjintää. Investointeja ei ole suunniteltu tai varattu mitään tiettyä lentoliikenteen harjoittajaa varten. Lentoasemalla on ainakin 20 vuoden ajan riittävästi kapasiteettia jokaiselle lentoyhtiöille, joka haluaa käyttää Oulun lentoasemaa lähtö- tai pääteasemana Tuki ei vaikuta kaupan kehitykseen tavalla, joka on ristiriidassa yhteisön etujen kanssa (52) Oulun lentoasema kuuluu vuoden 2005 suuntaviivojen 15 kohdan mukaisesti luokkaan D, pienet alueelliset lentoasemat. Tämä tarkoittaa, että sen matkustajamäärä vuodessa on alle miljoona matkustajaa (Oulun lentoaseman matkustajamäärä vuonna 2009 oli ). (53) Vuoden 2005 suuntaviivojen mukaan pienille alueellisille lentoasemille (luokka D) myönnettävään rahoitukseen ei juuri liity riskiä kilpailun vääristymisestä tai siitä, että se vaikuttaisi kaupan kehitykseen yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla 11. Vaikka ehdotettu investointi mahdollistaa sen, että Oulun lentoasema kehittyy pitemmällä aikavälillä C-luokan lentoasemaksi, tämä ei missään nimessä tule tapahtumaan lähimmän viiden vuoden aikana. (54) Komissio toteaa, ettei suunniteltuun toimenpiteeseen todennäköisesti liity yhteisön edun kanssa ristiriitaisia markkinaolojen muutoksia. 11 Suuntaviivojen 39 kohta. 9

10 (55) Koska Finavia on Suomen ainoa lentokentän pitäjä, toimenpide ei voi aiheuttaa vääristymiä Suomen lentoliikennealalla. Suunnitellulla toimenpiteellä ei voi olla EU:n edun vastaista merkittävää vaikutusta myöskään kilpailuun muiden kuin suomalaisten lentokentän pitäjien kanssa, koska samalla alueella ei ole eisuomalaista EU-lentoasemaa (lähin muunmaalainen lentoasema on yli 260 km:n päässä Ruotsissa sijaitseva pieni Luulajan lentoasema, josta on yhteys Tukholmaan eli se palvelee lähes yksinomaan kotimaanliikennettä). Sitä paitsi on tarkoitus ottaa käyttöön valvontamekanismi sen varmistamiseksi, että Finavia Oyj ei voi käyttää ilmoitetun toimenpiteen yhteydessä sille myönnettyjä varoja kehittääkseen muita lentoasemiaan. (56) Lisäksi on tärkeää huomata, että Finavia Oyj ei harjoita muuta liiketoimintaa kuin Suomen lentoasemien ylläpitoa. (57) Näin ollen komissio toteaa, että suunniteltuun toimenpiteeseen ei todennäköisesti liity markkinaolosuhteiden muutoksia, jotka olisivat ristiriidassa unionin edun kanssa Tuki on välttämätöntä ja oikeasuhteista (58) Sen lisäksi, että lentoasemille myönnettävän valtiontuen on täytettävä vuoden 2005 suuntaviivoissa tuen soveltuvuudelle asetetut erityisvaatimukset, sen on muiden valtiontukitoimenpiteiden tavoin oltava tarpeellista ja oikeasuhteista, jotta se voidaan hyväksyä sisämarkkinoille soveltuvana tukena 12. (59) Komission on myös arvioitava, onko tuki oikeasuhteista ja välttämätöntä. Kuten edellä on kuvattu, Finavia Oyj ei ilman tukea voisi tehdä edellä mainittuja investointeja samassa laajuudessa eikä samalla aikataululla. Lisäksi muistutetaan, että hankkeen nettonykyarvo on negatiivinen eikä yhtiö voisi saada yksityistä rahoitusta, joka kattaisi hankkeen kustannukset kokonaisuudessaan. (60) Investointiohjelman toteuttaminen tarjouskilpailulla auttaa pitämään tukimäärän mahdollisimman pienenä ja sen avulla varmistetaan, että kilpailu ei vääristy muilla merkityksellisillä markkinoilla (erityisesti rakennuspalvelujen markkinoilla). (61) Investointituen 57 prosentin intensiteetti on selvästi hyväksyttävä luokan D lentoasemalle, kun otetaan huomioon komission päätökset 13 tuesta pienille lentoasemille Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti komissio voi julistaa tuen sisämarkkinoille soveltuvaksi ainoastaan, jos se on välttämätön perustellun tavoitteen saavuttamiseksi (ks. asiat 730/79, Philip Morris (17 kohta), C-390/06, Nuova Agricast (68 kohta) ja T-162/06, Kronoply (65 kohta)). Ks. esim. komission päätökset asioissa N 303/2007, N 196/2008 ja N 397/

11 4. PÄÄTÖS (62) Euroopan komissio on siksi päättänyt, ettei se vastusta kyseessä olevaa toimenpidettä. Perusteena on, että SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla tuki soveltuu sisämarkkinoille. (63) Tämä päätös ei rajoita ympäristönsuojelua tai julkisia hankintoja koskevien sääntöjen nojalla mahdollisesti suoritettavaa tarkastelua. (64) Jos tämä kirje sisältää luottamuksellisia tietoja, joita ei saa julkistaa, tästä on ilmoitettava komissiolle viidentoista työpäivän kuluessa kirjeen vastaanottamisesta. Jos komissio ei saa perusteltua pyyntöä määräajassa, se katsoo, että hyväksytte kirjeen julkistamisen kokonaisuudessaan kolmansille ja sen julkaisemisen todistusvoimaisella kielellä internetosoitteessa Pyyntö on lähetettävä kirjattuna kirjeenä tai faksilla seuraavaan osoitteeseen: European Commission Directorate-General for Competition State Aid Registry B-1049 Bryssel Faksi (32-2) Stateaidgreffe@ec.europa.eu Kunnioittavasti, Komission puolesta Joaquín ALMUNIA Komission varapuheenjohtaja 11