Valtiontukiasia N 397/2009 Suomi investointi Vaasan lentoaseman lentorahti-infrastruktuurin rakentamiseen

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, K(2009)10518 lopullinen Asia: Valtiontukiasia N 397/2009 Suomi investointi Vaasan lentoaseman lentorahti-infrastruktuurin rakentamiseen Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY (1) Suomen viranomaiset ilmoittivat komissiolle 3. heinäkuuta 2009 päivätyllä kirjeellä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEUT, 108 artiklan 3 kohdan 1 nojalla Kiinteistö Oy Cargo Apron Vaasalle tarkoitetusta valtiontukitoimenpiteestä. Ilmoitus on kirjattu numerolla N 397/2009. (2) Komissio pyysi lisätietoja ehdotetusta toimenpiteestä 12. elokuuta 2009 ja 4. marraskuuta Suomen viranomaiset toimittivat pyydetyt lisätiedot 25. syyskuuta 2009 ja 17. marraskuuta KUVAUS TOIMENPITEESTÄ 2.1. Kuvaus Vaasan lentoasemasta (3) Vaasan lentoasema on pieni alueellinen lentoasema Pohjanmaalla Länsi-Suomessa. Sitä käyttää noin matkustajaa vuodessa, ja se on Suomen viidenneksi suurin lentoasema matkustajamäärän perusteella. Vertailun vuoksi: suurin matkustajamäärä on Helsinki-Vantaan lentoasemalla (lähes 13,5 miljoonaa matkustajaa eli 76 prosenttia koko matkustajaliikenteestä), ja toiseksi suurin on Oulun lentoasema (0,8 miljoonaa matkustajaa; vuoden 2008 tilastotiedot). (4) Vaasasta on säännöllinen matkustajaliikenne Helsinkiin ja Tukholmaan, ja lomalentokohteita ovat Bulgaria, Kanariansaaret, Kreikka, Malesia, Turkki ja Thaimaa. 1 Joulukuun 1 päivästä 2009 EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artikla ovat SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artikla. Säännösten asiasisältö on täysin sama. Tässä päätöksessä SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklaan tehtyjä viittauksia on tarvittaessa pidettävä viittauksina EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklaan. Ulkoministeri Alexander STUBB Merikasarmi PL 176, FIN Helsinki Commission européenne, B-1049 Bruxelles/Europese Commissie, B-1049 Brussel Belgium Telephone: (0)

2 (5) Tällä hetkellä Vaasan lentoasemalla ei ole säännöllistä rahtiliikennettä, sillä lentoasemalla ei nykyään ole minkäänlaisia erikoislaitteita rahdin käsittelyyn. Siksi sillä on paljon pienempi osuus rahtiliikenteestä kuin matkustajaliikenteestä: rahtiliikenteen osuus on 0,7 prosenttia, kun matkustajaliikenteen osuus on 2 prosenttia. Tilastoliitteessä on lisätietoja Vaasan lentoaseman toiminnan laajuudesta verrattuna koko Suomeen. (6) Muut säännöllistä matkustaja- tai rahtiliikennettä palvelevat Vaasan lähialueilla olevat lentoasemat 2 ovat Rengonharjun lentoasema Seinäjoen lähellä (noin 78 km Vaasasta eli noin 60 minuutin ajomatkan päässä kesäoloissa) Kruunupyyn/Kronobyn lentoasema Kokkolan lähellä (118 km Vaasasta eli noin 90 minuutin ajomatka Vaasasta). (7) Muita lentoasemia ei ole 120 minuutin ajomatkan etäisyydellä Vaasan lentoasemalta. (8) Vaasan lentoasema on selvästi alueen tärkein. Kruunupyyn lentoaseman sekä rahtiettä matkustajaliikenne ovat selvästi vähemmän merkittäviä kuin Vaasan, ja Rengonharjun kentällä Seinäjoella/Ilmajoella ei ole juuri lainkaan rahtiliikennettä. Tilastoliitteessä on yksityiskohtaisempi vertailu näiden kolmen lentoaseman välillä. (9) Lentorahtia kuljetetaan tällä hetkellä matkustajakoneiden tavaratilassa ns. pikarahtina. Kuljetettavien lähetysten koko on hyvin pieni ja maksut ovat suuremmat. Korkeiden kustannusten ja kokorajoitusten vuoksi alueella toimivat yritykset eivät juuri käytä lentorahtipalveluja Vaasan lentoaseman rahtiliikenteen kehitystavoitteet (10) Lentologistiikka ja lentoaseman laajempi kehittäminen on todettu mm. Pohjanmaan liiton maakuntaohjelmassa yhdeksi keskeiseksi elinkeinoelämän kilpailukykyä edistäväksi hankkeeksi. Lentologistiikkatoimintojen kehittäminen on myös hyväksytty Vaasan aluekeskusohjelman yhdeksi osa-alueeksi. (11) Suomen viranomaisten mukaan saavutettavuuden ja yhteyksien parantaminen ovat olennaisen tärkeitä tavoitteita. Tässä ehdotettujen toimenpiteiden odotetaan yhdentävän teollisuusryppäitä täydellisemmin intermodaalisiin kuljetuksiin perustuvan logistiikan avulla. Lentologistiikka on osa Vaasan alueen laajemmasta logistiikan kehittämishankkeesta. Lentologistiikan lisäksi lento-aseman alueelle suunnitellaan myös maakuljetusten logistiikkakeskusta ja rautatiekuljetusten lastausaluetta. Rautateiden lastausalue sijaitsee nykyisin Vaskiluodon satamassa, mistä johtuu liikenteen ruuhkautuminen Vaasan keskustassa. Hankkeessa (toteutus alkaen v. 2011) keskitetään eri kuljetusmuodot kaupungin eteläpuolelle lentoaseman läheisyyteen. Tämä saa aikaan paitsi synergiaetuja myös positiivisia ympäristövaikutuksia. 2 Alueella on myös joitakin muita pieniä lentopaikkoja, mutta ne on tarkoitettu erikoiskäyttöön (esimerkiksi ilmavoimien käytössä tai harjoituskenttiä), eikä niillä ole säännöllistä matkustaja- tai rahtiliikennettä. 2

3 (12) Laaja lentorahtitoiminta sallii suuremmat lähetyskoot ja pienemmän kilohinnan. Tavoitteena on, että säännöllinen lentorahtiliikenne tuo markkinat alueen yrityksille nykyistä lähemmäksi. (13) Kunnollisten lentorahdin käsittelylaitteiden rakentamisen pitäisi mahdollistaa suuremman rahtivolyymin käsittelyn ja suurempien rahtikoneiden operoinnin. Lentoaseman rahtikapasiteetti voisi olla nykyisellään kiloa päivässä, kun taas investointisuunnitelman ansiosta se voisi nousta kiloon päivässä. Uuden lentorahti-infrastruktuurin valmistumisen (lokakuussa 2011) jälkeisinä kahtena vuonna rahtiliikenteen odotetaan kasvavan 100 prosentilla. (14) Lentorahtipalveluja käyttävät nykyisin lähes yksinomaan suuret vientiyritykset. Odotetaan, että kun investoinnit on toteutettu, tavarantoimittajat, alihankkijoina toimivat pk-yritykset ja suuryhtiöiden järjestelmämyyjät käyttävät järjestelmilleen ja hanketoimituksilleen enemmän lentorahtipalveluja. Säännöllinen lentorahtiliikenne toisi pk-yritykset lähemmäksi markkinoita, ja siitä koituisi merkittäviä hyötyjä toiminnan tehostumisen myötä Tuettu investointihanke (15) Hankkeessa rakennetaan infrastruktuuria (asfaltoitu asemataso neliömetriä sekä rullaustieyhteys noin neliömetriä) Vaasan lentoaseman lentorahtitoimintoihin keskittyvällä logistiikka-alueella. Tämä mahdollistaa rahtikoneiden rullaamisen asematasolle ja koneiden lastaamisen terminaalirakennuksen välittömässä läheisyydessä. Lisäksi asematason huoltotietä siirretään. Valmistuttuaan alue täyttää suurempienkin rahtikoneiden käsittelylle asetetut vaatimukset. (16) Uusi lentorahtiasemataso rakennetaan nykyisen lentoaseman sekä Vaasa Airport Park -yrityspuiston yhteyteen. (17) Hankkeen toteuttamiseen tarvitaan julkista tukea, kun otetaan huomioon hankkeeseen liittyvät riskit (pieni lentoasema, nykyisellään ei mitään säännöllisiä rahtiyhteyksiä) sekä hankkeen investointikustannusten etumaksut ja ensimmäisinä vuosina odotettu tulonmuodostus Tuensaaja (18) Tuensaaja on Kiinteistö Oy Cargo Apron Vaasa, yhtiö, joka on perustettu kehittämään, ylläpitämään ja hoitamaan Vaasan lentoaseman lentologistiikkatoimintojen 2-aluetta. Yhtiön omistavat Vaasan kaupunki (omistusosuus 80,8 prosenttia) ja Suomen valtion omistama Ilmailulaitos Finavia (omistusosuus 19,2 prosenttia). Finavia omistaa myös Vaasan lentoaseman muun infrastruktuurin ja käyttää sitä Myöntävä viranomainen (19) Tuen myöntää kaksi viranomaista: 1) Pohjanmaan TE -keskuksen Työllisyyden ja yrittäjyyden vastuualue ja 2) Vaasan kaupunki. 3

4 2.6. Kansallinen oikeusperusta (20) Tämän valtiontukitoimenpiteen perustana Suomen laissa ovat 1) laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 1336/2006, 2) asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 675/ Tuen talousarvio ja muoto (21) Seuraava taulukko kuvastaa arvioituja kustannuksia ja rahoituslähteitä: Kustannusarvio Ulkopuoliset palvelut ja asiantuntijat Koneet ja laitteet Rakennustyöt Kustannukset yhteensä euroa Rahoitussuunnitelma Avustuksina myönnetyt tuet euroa euroa Vaasan kaupungin euroa myöntämä laina euroa euroa Kokonaisrahoitus euroa (22) Lentoaseman toiminnanharjoittajalle osoitettu julkinen rahoitus myönnetään avustuksena ( euroa) ja 100 prosentin takuuna euron lainalle. (23) Suunnitelmana on, että Kiinteistö Oy Cargo Apron Vaasa ottaa 50 vuoden pankkilainan. Tarjoukset pyydetään ainakin kolmelta pankkilaitokselta. Vaasan kaupunki aikoo vaatia 0,5 prosentin vuotuisen takuumaksun. Suomen viranomaiset katsovat kuitenkin, että ottaen huomioon hankkeeseen liittyvät riskit ja muut olosuhteet, takuujärjestelyä ei voi pitää markkinatalouden ehdoin toimivan sijoittajan periaatteen mukaisena Tuen yhdistäminen muihin tukiin (24) Tukea ei saa yhdistää muista tukiohjelmista saatavaan valtiontukeen. 3. ILMOITETTUJEN TOIMENPITEIDEN ARVIOINTI 3.1. Tuen olemassaolo (25) SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa määrätään, että jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. (26) Sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa vahvistetut arviointiperusteet ovat kumulatiivisia. Sen määrittämiseksi, ovatko ilmoitetut toimenpiteet SEUT:n 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, on tutkittava, täyttyvätkö kaikki jäljempänä mainitut edellytykset. Taloudellisen tuen olisi (a) oltava valtion rahoittama tai valtion varoista rahoitettu, (b) suosittava tiettyjä yrityksiä tai tuotannonaloja, (c) vääristettävä tai uhattava vääristää kilpailua, (d) vaikutettava jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. 4

5 (27) Suomen alueviranomaisten päätös rahoittaa investointeja lentoasemaan merkitsee valtion varojen siirtoa. (28) Rahoitusta myönnetään yhdelle yritykselle, Kiinteistö Oy Cargo Apron Vaasalle, joka tulee harjoittamaan lentoliikenteen palvelujen tarjoamiseen liittyvää taloudellista toimintaa. Koska rahoitus on tarkoitettu lentoasemalle, joka kilpailee muiden yhteisön lentoasemien kanssa, se voi vääristää tai uhata vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. (29) Edellä mainittu koskee paitsi Pohjanmaan TE-keskuksen Työllisyyden ja yrittäjyyden vastuualueen antamaa suoraa avustusta myös Vaasan kaupungin takaamaa lainaa. Kuten edellä on selitetty, Suomen viranomaiset katsovat, että yksityinen markkinataloudessa toimiva sijoittaja ei hyväksyisi takuujärjestelmän ehtoja (esimerkiksi alhainen takuumaksu verrattuna hankkeeseen liittyviin riskeihin ja lainajärjestelyn pitkä kesto). (30) Yleisemmällä tasolla voidaan todeta, että Suomen viranomaisten toimittamien asiakirjojen perusteella on selvää, että Vaasan kaupungin kimmokkeena tähän hankkeeseen osallistumiseen ovat pikemminkin aluekehitykseen liittyvät tavoitteet kuin voiton tavoittelu. Kuten edellä on selitetty, vuosittainen takuumaksu olisi vain 0,5 prosenttia eli selvästi pienempi kuin vailla luottohistoriaa olevalle uudelle yhtiölle myönnettävä markkinahinta 3. Komissio päättelee siksi, että lainatakuu on valtionapua. (31) Lainan kesto huomioon ottaen komissio katsoo, että on epätodennäköistä, että yksityissektorilta saataisiin tällainen takuu. Lisäksi takuu kattaa 100 prosenttia lainasta, kun sovellettava takauksia koskeva tiedonanto 4 rajoittaa periaatteessa takuun 80 prosenttiin lainasta. Ottaen huomioon lentoaseman pienen koon, sen, että takuu kattaa koko lainan sekä hankkeeseen liittyvät riskit komissio ei voi sulkea pois mahdollisuutta, että lainatakuujärjestelyä vastaava valtiontuki tulee olemaan jopa koko lainan määrän suuruinen. Kyseeseen tulevat valtion varat arvioidaan siis euroksi. (32) Komissio katsoo edellä esitetyn perusteella, että tarkasteltavana oleva toimenpide on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea Tuen sääntöjenmukaisuus (33) Koska tarkasteltavana oleva toimenpide on valtionapua, komission on tutkittava, voidaanko tukea pitää sisämarkkinoille sopivana. SEUT:n 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa määrätään tietyistä poikkeuksista SEUT:n 107 artiklan 1 kohdan yleiseen tukikieltoon. (34) Yhteisön suuntaviivoissa lentoasemien rahoittamisesta ja alueellisilta lentoasemilta liikennöivien lentoyhtiöiden toiminnan aloittamista koskevasta valtiontuesta 5, 3 Katso esimerkiksi komission tiedonanto EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta valtiontukiin takauksina (EUVL C 155, , s.10); katso myös komission tiedonanto Tilapäiset yhteisön puitteet valtiontukitoimenpiteille rahoituksen saatavuuden turvaamiseksi tämänhetkisessä finanssi- ja talouskriisissä (EUVL C 83, , s. 1). 4 Katso edellä oleva alaviite. 5 EUVL C 312, , s. 1. 5

6 jäljempänä vuoden 2005 suuntaviivat, säädetään kehyksestä SEUT:n 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan soveltamiseksi. (35) Vuoden 2005 suuntaviivojen 61 kohdan mukaisesti komissio tutkii erityisesti, (a) (b) (c) (d) (e) vastaako infrastruktuurin rakentaminen ja käyttö jotakin selkeästi määriteltyä yleishyödyllistä tavoitetta (aluekehitys, liikenneyhteyksien parantaminen jne.); onko infrastruktuuri tarpeen ja oikeassa suhteessa vahvistettuun tavoitteeseen; ovatko infrastruktuurin käyttöön liittyvät odotukset tyydyttävät keskipitkällä aikavälillä, erityisesti verrattuna jo olemassa olevien infrastruktuurien käyttöön; onko kaikilla mahdollisilla käyttäjillä tasavertainen ja syrjimätön oikeus infrastruktuurin käyttöön; vaikuttaako tuki kaupan kehitykseen tavalla, joka on ristiriidassa yhteisön etujen kanssa Infrastruktuurin rakentaminen ja käyttö vastaavat jotakin selkeästi määriteltyä yleishyödyllistä tavoitetta (36) Kuten aikaisemmin on todettu, tarkasteltavana olevan toimenpiteen tärkein tavoite on parantaa yhteyksiä sen kautta, että olemassa olevaa lentoasemaa käytetään tehokkaammin. Pohjanmaalla puuttuu rahtiliikenteeltä kunnollinen infrastruktuuri, mikä aiheuttaa tällä alueella ja ympäröivillä alueilla ongelmia. (37) Vaikka Vaasan lentoasema on pieni, se kyseisen vaikutusalueen (+/- 150 kilometrin säteellä) tärkein lentoasema, ja sen merkitys alueen liikenneyhteyksien kannalta on suuri. (38) Tällainen suhtautumistapa on linjassa komission vuonna 2007 laatiman lentoasemien kapasiteettia koskevan toimintasuunnitelman 6 kanssa. Komissio korostaa siinä alueellisten lentoasemien merkitystä yhdennetyn eurooppalaisen lentoliikenneverkon kehittämiselle 7. Toimintasuunnitelmassa tunnustetaan myös se, että alueellisten lentoasemien piilokapasiteetti on vapautettava sillä edellytyksellä, että jäsenvaltiot noudattavat valtiontukiin liittyviä yhteisön oikeudellisia välineitä eli SEUTsopimuksen artiklaa ja vuoden 2005 suuntaviivoja. (39) Liikenneyhteydet ovat lisäksi toimintasuunnitelman mukaan taloudellisen kilpailukyvyn, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden sekä kulttuurin kehittymisen perusta 8. Toimintasuunnitelmassa korostetaan, että olemassa olevia kiitoratoja on käytettävä tehokkaammin ja alueellisten lentoasemien uusia infrastruktuureja on tuettava. 6 Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma, KOM(2006) 819 lopullinen, Kohta Kohta 3. 6

7 (40) Komissio päättelee siis, että tällä toimenpiteellä kyseisen lentoaseman infrastruktuurin parantamiseksi myönnetty julkinen rahoitus täyttää alueiden liikenneyhteyksien parantamista koskevan selvästi määritellyn tavoitteen vaatimuksen Infrastruktuuri on tarpeen ja oikeassa suhteessa vahvistettuun tavoitteeseen (41) Kuten edellä on selostettu, Vaasan lentoasemalla ei ole lainkaan erikoislaitteita lentorahdin käsittelyä varten. Lentorahtia kuljetetaan tällä hetkellä matkustajakoneiden tavaratilassa ns. pikarahtina. Kuljetettavien lähetysten koko on hyvin rajoitettu ja maksut ovat suuret. (42) Vaasan lentoaseman näkymät lentorahdin alalla ovat hyvät. Seuraavassa taulukossa esitetään Suomen viranomaisten toimittama varovainen arvio lentorahtiliikenteen kasvusta rahtiasematason investointihankkeen toteuttamisen jälkeen. Arvio perustuu oletukseen, että rakennustyöt saadaan päätökseen lokakuussa 2011 ja että rahdin määrä vuonna 2010 on noin 1000 tonnia 9. Vuosi Lentorahtiliiketoiminnan Rahti tonnia kasvu % % % % 2000 (43) Komissio toteaa, että kyseessä olevalla toimenpiteellä helpotetaan lentoaseman kehittämistä ja pyritään siihen, että ennustettu rahtitoimintojen kysynnän kasvu pystytään hoitamaan. Investointien johdosta lentoaseman olemassa olevaa infrastruktuuria voidaan käyttää paremmin, koska lentoaseman laitteita voidaan parantaa, ja siten voidaan myötävaikuttaa sen vaikutusalueen kehitykseen. (44) Investointihankkeen toteuttamisen jälkeenkin Vaasan lentoaseman osuus lentorahtikuljetuksista on pienempi kuin sen osuus matkustajalentoliikenteestä. (45) Kun otetaan huonoon, että toimenpiteen kokonaistalousarvio on suhteellisen pieni ( euroa) ja että suunnitellut investoinnit myötävaikuttavat merkittävästi alueen liikenneyhteyksien parantamiseen, komissio katsoo, että ehdotetut investoinnit ovat tarpeellisia ja oikeassa suhteessa asetettuun tavoitteeseen Infrastruktuurin käyttöön liittyvät odotukset ovat tyydyttäviä keskipitkällä aikavälillä, erityisesti verrattuna jo olemassa olevan infrastruktuurin käyttöön 9 Maailmanlaajuisen talouslaman johdosta on mahdollista, että käsitellyn rahdin määrä vuonna 2009 jää alle 1000 tonnin tavoitteen (vuonna 2008 määrä oli 1098 tonnia, ks. liite). Kriisin vaikutukset tuntuvat todennäköisesti vielä vuonna 2010; sen vuoksi rahdin käsittelyn ei oleteta ylittävän 1000 tonnin tavoitetta paljonkaan. 7

8 (46) Vaasan lentoasema on tärkeä Vaasalle ja ympäröivälle alueelle niin säännöllisen reittiliikenteen kuin lomaliikenteen takia, sekä tulevan että lähtevän liikenteen kannalta. (47) Kuten edellä on mainittu, lentoaseman toiminnanharjoittajan liikesuunnitelman mukaan yhtiön investointien odotetaan lisäävän rahtiliikennettä (jopa 100 prosenttia verrattuna vuoden 2008 tasoon heti ensimmäisinä vuosina investointihankkeen päätökseen saattamisen jälkeen). Myös aiemmat tilastot (ks. tilastoliite) viittaavat lentorahtipalvelujen kysynnän tasaiseen kasvuun erityisesti, kun otetaan huomioon Vaasan hyvin alhainen lähtötaso. (48) Komissio katsoo siis, että mahdollisuudet uuden infrastruktuurin käyttöön ovat hyvät keskipitkällä aikavälillä, erityisesti verrattuna olemassa olevaan infrastruktuuriin, jota suunnitelluilla toimilla optimoidaan Onko kaikilla mahdollisilla käyttäjillä tasavertainen ja syrjimätön oikeus infrastruktuurin käyttöön? (49) Kaikki mahdolliset käyttäjät voivat käyttää parannettua infrastruktuuria tasavertaisesti ja ilman syrjintää. Näitä investointeja ei ole suunniteltu tai varattu mitään tiettyä toiminnanharjoittajaa varten Vaikuttaako tuki kaupan kehitykseen tavalla, joka on ristiriidassa yhteisön etujen kanssa? (50) Vaasan lentoasema kuuluu luokkaan D, pienet alueelliset lentoasemat, vuoden 2005 suuntaviivojen 15 kohdan mukaisesti. Se on siis lentoasema, jonka matkustajamäärä vuodessa on alle miljoona matkustajaa (Vaasan lentoasema palveli :a matkustajaa vuonna 2008). (51) Vuoden 2005 suuntaviivojen mukaan pienille alueellisille lentoasemille (luokka D) myönnettävään rahoitukseen ei juuri liity riskiä kilpailun vääristymisestä tai siitä, että se vaikuttaisi kaupan kehitykseen yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla 10. (52) Komissio toteaa, ettei suunniteltuun toimenpiteeseen todennäköisesti liity yhteisön edun kanssa ristiriitaisia markkinaolojen muutoksia, sillä naapurilentoasemia ei voida pitää Vaasan lentoasemaa korvaavina. Rengonharjun lentoasemalla (Seinäjoki/Ilmajoki, n. 78 km Vaasasta) ei ole juuri lainkaan rahtiliikennettä. Kruunupyyn lentoaseman (118 km Vaasasta) sekä rahti- että matkustajaliikenne ovat selvästi vähemmän merkittäviä kuin Vaasan. Lisäksi uusi infrastruktuuri ei estä Kruunupyyn lentoaseman kehittämistä, sillä Kruunupyyn ja Vaasan lentoasemia hallinnoi sama yhtiö (Finavia). (53) Komission mielestä kyseisiä kahta muuta alueellista lentoasemaa ei voida pitää korvaavina lentoasemina, joten julkisella rahoituksella ei pitäisi olla merkittävää vaikutusta niiden väliseen kilpailuun. 10 Suuntaviivojen 39 kohta. 8

9 (54) Jos alueen tarpeita varten on rakennettava erikoislentorahtilaitteita, on Vaasan lentoasema niille selvästi ainoa luonnollinen sijoituspaikka. (55) Komissio katsoo siksi, ettei Vaasan lentoaseman infrastruktuuri-investointeihin myönnetty julkinen rahoitus vääristä kilpailua yhteisön edun kanssa ristiriitaisella tavalla eikä vaikuta haitallisesti yhteisön sisäiseen kauppaan. (56) Vaikka tuen intensiteetti olisi jopa 100 prosenttia hankkeen kustannuksista, komissio hyväksyy sen, koska kyseessä on luokan D lentoasema. (57) Komissio katsoo siis, että tarkasteltavana oleva toimenpide, jonka ansiosta Vaasan lentoasema pystyy toteuttamaan investointihankkeen edellä mainittujen ehtojen mukaisesti, ei ole ristiriidassa yhteisen edun kanssa, ja että vuoden 2005 suuntaviivojen viisi arviointiperustetta täyttyvät tässä tapauksessa. 4. PÄÄTÖS (58) Euroopan komissio on siksi päättänyt, ettei se vastusta kyseessä olevaa toimenpidettä. Perusteena on, että tuki on SEUT:n 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille sopiva. Jos tämä kirje sisältää luottamuksellisia tietoja, joita ei saa julkistaa, tästä on ilmoitettava komissiolle viidentoista työpäivän kuluessa kirjeen vastaanottamisesta. Jos komissio ei saa perusteltua pyyntöä määräajassa, se katsoo, että hyväksytte kirjeen julkistamisen kokonaisuudessaan kolmansille ja sen julkaisemisen todistusvoimaisella kielellä internetosoitteessa Pyyntö on lähetettävä kirjattuna kirjeenä tai faksilla seuraavaan osoitteeseen: European Commission Directorate-General for Energy and Transport Directorate A - General Affairs B-1049 Bruxelles/Brussel, Belgique/België Faksi: (+32-2) Kunnioittavasti Komission puolesta Antonio TAJANI Komission varapuheenjohtaja 9

10 Tilastoliite Taulukko 1: Koko Suomea sekä Vaasan lentokentän toimintaa koskevat lentoliikennetilastot Matkustajaliikenne Rahtiliikenne Kaikki Kaikki Vuosi Vaasa Suomen Vaasan Suomen Vaasan lentoasemat osuus % i Vaasa lentoasemat osuus % Lähde: Finavia, Liikennetilastot Kaavio 1. Matkustajaliikenteen kehityssuuntaukset: Vaasan lentoaseman ja lähialueen lentoasemien vertailu Lähde: Finavia, Liikennetilastot 10

11 Kaavio 2. Rahtiliikenteen kehityssuuntaukset (tonnia): Vaasan lentoaseman ja lähialueen lentoasemien vertailu Lähde: Finavia, Liikennetilastot 11