EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki SA (2013/N) Suomi Vaasan lentoaseman lentoasemainfrastruktuurin rahoittaminen

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, C(2013) 4028 final JULKINEN VERSIO Tämä on komission sisäinen asiakirja, joka annetaan käyttöön vain tiedotustarkoituksessa. Aihe: Valtiontuki SA (2013/N) Suomi Vaasan lentoaseman lentoasemainfrastruktuurin rahoittaminen Arvoisa vastaanottaja 1 MENETTELY 1) Suomi on ilmoittanut Euroopan komissiolle 27 päivänä maaliskuuta 2013 päivätyllä sähköisellä ilmoituksella Vaasan lentoaseman infrastruktuuria koskevasta toimenpiteestä. Toimenpide on kirjattu valtiontukinumerolla SA TOIMENPITEEN KUVAUS 2.1 Vaasan lentoasema 2) Lentoasema sijaitsee Vaasassa, Suomessa, noin 9 kilometriä kaakkoon Vaasan kaupungin keskustasta. Lentoaseman omistaa Finavia Oyj 1 (jäljempänä Finavia ), joka myös vastaa lentoaseman toiminnasta. 1 Vuoden 2009 loppuun asti Finavia Oyj (aiemmin nimeltään Ilmailulaitos) oli valtion liikelaitos. Finavia muutettiin 1 päivänä tammikuuta 2010 osakeyhtiöksi lailla Ilmailuhallituksen muuttamisesta osakeyhtiöksi (877/2009). Finavia pitää Suomessa 25:ttä lentoasemaa. Suomen lentoasemista vain kolmesta vastaa jokin Ulkoministeri Erkki TUOMIOJA Merikasarmi PL 176, FIN Helsinki Commission européenne, B-1049 Bruxelles/Europese Commissie, B-1049 Brussel Belgium Telephone: (0)

2 muu taho kuin Finavia. Suomalaisten lentoasemien hallinnoinnin lisäksi Finavia tarjoaa lentoasemillaan myös lennonvarmistuspalveluita ja vastaa Suomen ilmatilan valvonnasta. Finavian kiinteistöliiketoiminnasta vastaa sen tytäryhtiö Lentoasemakiinteistöt Oyj. Yritys tarjoaa lentoasemilla toimiville yrityksille toimitilapalveluita, toimii rakennushankkeissa rakennuttajana ja omistaa lentoasemilla sijaitsevat toimitilat. Ulkoministeri Erkki TUOMIOJA Merikasarmi PL 176, FIN Helsinki Commission européenne, B-1049 Bruxelles/Europese Commissie, B-1049 Brussel Belgium Telephone: (0)

3 3) Matkustajaliikenteessä mitattuna Vaasan lentoasema on Suomen kuudenneksi suurin. Vuonna 2010 lentoaseman kautta matkusti noin matkustajaa. Tällä hetkellä Vaasan lentoasemalta liikennöivät airbaltic, Blue1, Finnair ja Flybe Nordic. Myös muut toimijat voivat kuitenkin käyttää lentoasemaa. Lentoasemaa käytetään myös lomakohteisiin suuntautuvaan tilauslentoliikenteeseen esimerkiksi Bulgariaan, Kanarian saarille, Kreikkaan, Espanjaan, Turkkiin ja Thaimaahan. 4) Vuosien 2005 ja 2012 välisenä aikana henkilöliikenteen määrä lentoasemalla kasvoi lähes matkustajalla. Alla oleva taulukko kuvaa lentoaseman matkustajakehitystä. Taulukko 1: Matkustajakehitys Vaasan lentoasemalla vuosina Vuosi Lentoaseman matkustajamäärä ) Alla olevassa taulukossa esitetään vuoteen 2030 ulottuva ennuste henkilöliikenteen kehityksestä. 2

4 Taulukko 2: Odotettu matkustajakehitys Vaasan lentoasemalla vuosina Vuosi Lentoaseman matkustajamäärä Investointihanke ja sen rahoitus 6) Ilmoitetun investointihankkeen päätavoitteena on vanhentuneen infrastruktuurin nykyaikaistaminen korjaamalla puutteita ja parantamalla lentoaseman toimivuutta, jotta se vastaisi lentoyhtiöiden ja matkustajien tarpeita 2, sekä parantamalla viranomaisten (esimerkiksi tullin ja poliisin) toimintaolosuhteita ja niihin liittyviä teknisiä järjestelmiä. 7) Investointikustannukset ovat yhteensä 0,921 miljoonaa euroa. Investoinnin arvioidut kokonaiskustannukset voidaan eritellä seuraavasti: 2 Terminaalin toiminta ja käyttö ovat muuttuneet merkittävästi lentoaseman rakennusvuoden 1993 jälkeen. Uudet säännökset, kuten jako Schengenin sopimukseen kuuluvien ja muiden maiden matkustajien välillä ja rajoitettujen ja rajoittamattomien alueiden selkeä erottaminen, ovat luoneet infrastruktuuriin pullonkauloja, jotka vaikuttavat sekä lähtevään että saapuvaan liikenteeseen. Tilanpuutteen vuoksi matkustajat ja matkatavarat joutuvat ruuhka-aikoina odottamaan ulkona. 3

5 Taulukko 3: Vaasan lentoaseman investointihanke. Toimenpide Kustannukset (milj. euroa) Rakennus- ja suunnittelukustannukset 0,845 Turvavalvontalaitteet 0,061 Kulunvalvontajärjestelmä 0,015 Yhteensä 0,921 8) Suomen viranomaisten mukaan investointihanke rahoitetaan osittain julkisella rahoituksella (0,325 miljoonaa euroa, mukaan lukien yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen kuuluva 0,076 miljoonaa euroa) ja osittain lentoaseman pitäjän lentoliikenteestä ja muusta liiketoiminnasta saamilla tuloilla (0,596 miljoonaa euroa). 9) Tuen määrä rajoittuu investointihankkeen rahoitusvajeeseen (0,370 miljoonaa euroa), joka on määritelty lentoaseman ennalta laaditun liiketoimintasuunnitelman perusteella investoinnin arvioitujen kokonaiskustannusten (0,921 miljoonaa euroa) ja suunnitteilla olevasta hankkeesta odotettujen nettokassavirtojen nettonykyarvon (0,551 miljoonaa euroa) erotukseksi. Nettonykyarvon laskemisessa käytetty diskonttokorko heijastaa pääoman vaihtoehtokustannusta ja on 6 prosenttia 3. Ilman tukea investointihankkeen nettonykyarvo olisi negatiivinen. Tuki-intensiteetti on noin 30 prosenttia. 2.3 Oikeusperusta 10) Tuen oikeusperusta muodostuu Vaasan kaupunginhallituksen 11 päivänä kesäkuuta 2012 tekemästä päätöksestä ja Vaasan kaupunginvaltuuston 18 päivänä kesäkuuta 2012 tekemästä päätöksestä (Viitteet: /2012 ja /2012). 3 TOIMENPITEEN ARVIOINTI 3.1 Valtiontuen olemassaolo 11) SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. 12) SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa määriteltyjen kriteerien on täytyttävä samanaikaisesti. Siten kaikkien alla olevien ehtojen on täytyttävä, jotta ilmoitetut toimenpiteet voidaan määritellä SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaiseksi valtiontueksi. Rahoitustuen on oltava valtion myöntämää tai valtion varoista myönnetty; suosittava jotakin yritystä tai tuotannonalaa; vääristettävä tai uhattava vääristää kilpailua; ja vaikutettava jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. 3 Koska hanke rahoitetaan omilla varoilla, ainoastaan pääomakustannukset ovat oman pääoman kustannuksia. 4

6 Taloudellinen toiminta ja yrityksen käsite 13) Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan komission on ensin selvitettävä, onko Finavia SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yritys. Yrityksen käsitteeseen kuuluvat kaikki taloudellista toimintaa harjoittavat yksiköt riippumatta niiden oikeudellisesta muodosta tai rahoitustavasta 4. Taloudellista toimintaa on kaikki toiminta, jossa tavaroita ja palveluita tarjotaan joillakin tietyillä markkinoilla 5. 14) Leipzig-Hallen lentoasemaa koskevassa asiassa antamassaan tuomiossa unionin tuomioistuin vahvisti, että lentoaseman käyttäminen kaupallisiin tarkoituksiin ja lentoaseman infrastruktuurin rakentaminen ovat taloudellista toimintaa 6. Harjoittaessaan taloudellista toimintaa lentoaseman pitäjä on oikeudellisesta muodostaan tai rahoitustavastaan riippumatta SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yritys, ja siten siihen sovelletaan sopimuksen sääntöjä valtiontuesta 7. 15) Komissio toteaa tässä suhteessa, että tämän päätöksen aiheena olevaa infrastruktuuria käyttää kaupallisiin tarkoituksiin lentoaseman pitäjä Finavia. Koska lentoaseman pitäjä perii infrastruktuurin käyttäjiltä sen käytöstä maksun, infrastruktuuri on kaupallisesti hyödynnettävissä. Tästä seuraa, että infrastruktuuria hyödyntävä yksikkö on SEUTsopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yritys. 16) Kaikki lentoaseman pitäjän toimet eivät kuitenkaan välttämättä ole luonteeltaan taloudellisia 8. Siksi on selvitettävä, missä määrin lentoaseman toiminta on taloudellista toimintaa. 17) Yhteisöjen tuomioistuin 9 on todennut, että toiminta, joka kuuluu tavallisesti julkista valtaa käyttävän valtion vastuulle, ei ole luonteeltaan taloudellista eikä siten kuulu valtiontukisääntöjen soveltamisalaan. Tällaiseen toimintaan kuuluvat muun muassa ilmailun turvaaminen, lennonjohto sekä poliisin ja tullin toiminta. Toimintaan annetun rahoituksen tulee rajoittua ainoastaan toiminnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseen, eikä sitä saa siirtää muun taloudellisen toiminnan hyväksi Asia C-35/96, komissio v. Italia, tuomio (Kok., s. I-3851); asia C-41/90, Höfner ja Elser, tuomio (Kok., s. I-1979); asia C-244/94, Fédération Française des Sociétés d'assurances v. Ministère de l'agriculture et de la Pêche, tuomio (Kok., s. I-4013); asia C-55/96, Job Centre, tuomio (Kok., s. I-7119). Asia 118/85, komissio v. Italia, tuomio (Kok., s. 2599); asia 35/96, komissio v. Italia, tuomio (Kok., s. I-3851). Yhdistetyt asiat T-455/08 Flughafen Leipzig-Halle GmbH ja Mitteldeutsche Flughafen AG v. komissio ja T-443/08 Freistaat Sachsen ja Land Sachsen-Anhalt v. komissio (jäljempänä Leipzig-Hallen lentoasemaa koskeva asia ), tuomio (Kok., s. II-1311), unionin tuomioistuimen vahvistama; asia C-288/11 P, Mitteldeutsche Flughafen ja Flughafen Leipzig-Halle v. komissio, tuomio , ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa; katso myös asia T-128/98, Aéroports de Paris v. komissio, tuomio (Kok., s. II-3929), yhteisöjen tuomioistuimen vahvistama; asia C-82/01 P, tuomio (Kok., s. I-9297); ja asia T-196/04, Ryanair v. komissio, tuomio (Kok., s. II- 3643). Asiat C-159/91 ja C-160/91, Poucet v. AGF ja Pistre v. Cancava, tuomio (Kok., s. I-637). Asia C-364/92, SAT Fluggesellschaft mbh v. Eurocontrol, tuomio , (Kok., s. I-43). Komission päätös, tehty 19 päivänä maaliskuuta 2003, valtiontukiasiassa N 309/2002 Ilmailun turvaaminen 11. syyskuuta 2001 tapahtuneiden terrori-iskujen aiheuttamien kustannusten korvaaminen. Asia C-343/95, Cali & Figli v. Servizi ecologici porto di Genova, tuomio (Kok., s. I-01547); komission päätös, tehty 19 päivänä maaliskuuta 2003, valtiontukiasiassa N 309/2002 Ilmailun turvaaminen 11. syyskuuta 2001 tapahtuneiden terrori-iskujen aiheuttamien kustannusten 5

7 18) Tämän vuoksi komission käytäntönä 11 yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen kuuluvissa toimissa on, että toimien tai niihin suoraan liittyvän infrastruktuurin rahoittaminen ei ole valtiontukea. Tämä tarkoittaa sitä, että turvallisuussyistä tarpeellisen tai ilmailun ja ilmatilan valvonnan kannalta oleellisen infrastruktuurin rahoittaminen kuuluu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen ) Edellä mainittujen seikkojen vuoksi komissio toteaa, että tullin, lentoaseman vartijoiden, poliisin ja rajavartijoiden käyttämiin rakennuksiin ja laitteisiin tehtävät investoinnit, joiden kokonaiskustannukset ovat 0,076 miljoonaa euroa, kuuluvat yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen, eikä toimenpiteen rahoittaminen siksi ole SEUTsopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Valtion varat ja valtion toiminnaksi katsominen 20) Vaasan lentoaseman pitäjälle Finavialle myönnettävä 0,249 miljoonan euron tuki rahoitetaan Suomen hallituksen talousarviosta, joten toimenpiteessä käytetään valtion varoja. Ilmoitettu toimenpide on suoraan Suomen viranomaisten toteuttama, joten se katsotaan valtion toiminnaksi. Taloudellinen etu 21) Edellä mainittu Suomen valtion talousarviosta ilman korvausta myönnettävä julkinen rahoitus pienentää investointikustannuksia, joista lentoaseman pitäjä tavallisesti joutuisi vastaamaan halutessaan laajentaa tai parantaa tehokkuuttaan, ja siksi siitä on lentoasemalle taloudellista etua. Tuen valikoivuus 22) SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa edellytetään, että ollakseen valtiontukea toimenpiteen on suosittava jotakin yritystä tai tuotannonalaa. Komissio toteaa, että kyseessä olevat edut on myönnetty ainoastaan Finavialle. Siksi toimenpide on SEUTsopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaisesti valikoiva. Kilpailun vääristyminen ja vaikutus kauppaan 23) Jos jäsenvaltion tuki vahvistaa jonkin yrityksen asemaa muihin sisämarkkinoilla kilpaileviin yrityksiin verrattuna, tuen on katsottava haittaavan näitä yrityksiä. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan 13 toimenpiteen voidaan osoittaa vääristävän kilpailua, jos tuensaaja kilpailee muiden yritysten kanssa kilpailulle avoimilla markkinoilla. 24) Kuten edellä on esitetty, lentoaseman pitäminen on taloudellista toimintaa 14. Kilpailua esiintyy sekä lentoasemien että lentoasemien pitäjien keskuudessa, ja lentoasemien pitäjät voivat kilpailla keskenään saadakseen vastuulleen jonkin tietyn lentoaseman pitämisen korvaaminen; komission päätös, tehty 16 päivänä lokakuuta 2002, valtiontukiasiassa N 438/2002 Tuki satamaviranomaisille julkisten viranomaistehtävien suorittamiseksi. Komission päätös, tehty 19 päivänä maaliskuuta 2003, valtiontukiasiassa N 309/2002 Ilmailun turvaaminen 11. syyskuuta 2001 tapahtuneiden terrori-iskujen aiheuttamien kustannusten korvaaminen. Katso komission päätös, tehty 7 päivänä maaliskuuta 2007, valtiontukiasiassa N 620/2006 Einrichtung des Regionalflughafens Memmingen. Asia T-214/95, Het Vlaamse Gewest v. komissio, tuomio (Kok., s. II-717). Katso edellä oleva 14 kohta. 6

8 25) Myös suhteellisen pienet lentoasemat (kuten Vaasan lentoasema, jonka vuosittainen matkustajamäärä on noin ) kilpailevat lentoyhtiöistä. Kuten vuoden 2005 lentoliikenteen suuntaviivojen 40 kohdassa todetaan, edes pienempiä lentoasemia ei voida jättää SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan soveltamisalan ulkopuolelle. Vaasan lentoaseman matkustajaliikennettä koskeva ennuste 15 osoittaa liikenteen määrän kasvavan tulevina vuosina. Lisäksi toimenpiteet auttavat lentoasemaa houkuttelemaan uusia lentoyhtiöitä. 26) Edellä mainittujen seikkojen vuoksi kyseessä olevat toimenpiteet voivat vaikuttaa lentoasemien väliseen kilpailuun tekemällä Vaasan lentoasemasta lentoyhtiöiden kannalta houkuttelevamman vaihtoehdon. 27) Myös taloudellinen etu, jonka Finavia saa tukena infrastruktuurin kehittämishankkeille Vaasan lentoasemalla, parantaa Finavian asemaa suhteessa kilpailijoihin lentoasemapalvelujen eurooppalaisilla markkinoilla. Koska lentoasemapalvelujen markkinoita ei ole EU:n tasolla suljettu kilpailulta, tarkasteltavana oleva julkinen rahoitus vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Päätelmä 28) Edellä esitetyistä syistä komissio katsoo Vaasan lentoaseman infrastruktuuria koskevien toimenpiteiden julkisen rahoituksen olevan SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Koska kyseessä oleva avustus edellyttää komission hyväksyntää, Suomi on noudattanut SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa olevaa kieltoa. 3.2 Tuen soveltuvuus 29) Komission on arvioitava, voidaanko tukea pitää sisämarkkinoille soveltuvana. Vuoden 2005 lentoliikenteen suuntaviivojen noudattaminen 30) Kyseessä olevaa toimenpidettä on arvioitava SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella. Siinä määrätään, että sisämarkkinoille soveltuvana voidaan pitää tukea tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Tässä yhteydessä vuoden 2005 lentoliikenteen suuntaviivat muodostavat kehyksen sen arvioimiselle, voidaanko lentoasemille myönnettyä tukea pitää SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvana. Suuntaviivoissa esitetään useita kriteereitä, jotka komissio on tässä suhteessa ottanut päätöksenteossaan huomioon Aéroports de Paris -asiaan perustuvasta oikeuskäytännöstä lähtien Katso edellä olevat taulukot 1 ja 2. Katso esimerkiksi komission päätös, tehty 13 päivänä maaliskuuta 2001, valtiontukiasiassa N 58/2000 Italia Piemonten lentoasemajärjestelmän edistäminen (EUVL C 67, ); komission päätös, tehty 19 päivänä tammikuuta 2005, valtiontukiasiassa N 644i/2002 Saksa Kunnallisen talousinfrastruktuurin kehittäminen talouden alueellisten rakenteiden parantamista koskevan liittohallituksen ja maakuntien (Länder) yhteisen puitesuunnitelman II osan 7 jakson mukaisesti: (i) Alueellisten lentoasemien rakentaminen tai kehittäminen (EUVL C 126, ); komission päätös, tehty 20 päivänä toukokuuta 2005, valtiontukiasiassa N 355/2004 Belgia Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhanke Krijgsbaan-väylän siirtämiseksi tunneliin Deurnessa; teollisuusalueen ja Antwerpenin lentoaseman toiminnan kehittäminen (julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus Antwerpenin lentoasemaa koskeva hanke) (EUVL C 175, ); komission päätös, tehty 23 päivänä heinäkuuta 2008, valtiontukiasiassa C 48/2006 (ex N 227/2006) Saksa Saksan toimenpiteet DHL:n ja Leipzig/Hallen lentoaseman hyväksi (EUVL L 346, ). 7

9 31) Vuoden 2005 lentoliikenteen suuntaviivojen 61 kohdan mukaan komission on selvitettävä seuraavat seikat: vastaako infrastruktuurin rakentaminen ja käyttö jotakin selkeästi määriteltyä yleishyödyllistä tavoitetta (aluekehitys, liikenneyhteyksien parantaminen jne.); onko infrastruktuuri tarpeen ja oikeasuhteinen vahvistetun tavoitteen kannalta; ovatko infrastruktuurin käyttöön liittyvät odotukset tyydyttävät keskipitkällä aikavälillä, erityisesti kun niitä verrataan jo olemassa olevien infrastruktuurien käyttöön; onko kaikilla mahdollisilla käyttäjillä tasavertainen ja syrjimätön oikeus infrastruktuurin käyttöön; vaikuttaako tuki kaupan kehitykseen tavalla, joka on ristiriidassa EU:n etujen kanssa. 32) Sen lisäksi, että lentoasemille myönnettävän valtiontuen on täytettävä tietyt vuoden 2005 lentoliikenteen suuntaviivoissa esitetyt vaatimukset tuen soveltuvuudesta sisämarkkinoille, sillä on kaikkien muiden valtiontukien tapaan oltava kannustava vaikutus ja sen on oltava tarpeen ja oikeasuhteinen perustellun tavoitteen kannalta, jotta sitä voidaan pitää sisämarkkinoille soveltuvana 17. i) Vastaako infrastruktuurin rakentaminen ja käyttö jotakin selkeästi määriteltyä yleishyödyllistä tavoitetta (aluekehitys, liikenneyhteyksien parantaminen jne.)? 33) Suomen mukaan kyseessä olevan infrastruktuurihankkeen rahoittamisen päätavoite on parantaa alueen liikenneyhteyksiä ja siten vauhdittaa aluekehitystä ja uusien työpaikkojen luomista. Pohjoismaiden suurin energiateknologian keskus sijaitsee Vaasan alueella, ja hyvät henkilö- ja rahtiliikenneyhteydet ovat olennaisia paikallisten yritysten ja teollisuuden kilpailukyvyn kannalta. 34) Lentoasema on vetänyt puoleensa myös merkittävän määrän seudulla ja sitä ympäröivällä alueella vierailevia matkailijoita, mikä on erityisen tärkeää seudun talouden kannalta. Lentoasema on myös tärkeä työnantaja. 35) Suomen mukaan muut liikennemuodot (maantieverkosto tai junayhteydet) eivät liikkuvuuden osalta vastaa alueen tarpeita. Vaasan lentoasema mahdollistaa paremman liikkuvuuden erityisesti paikallisille yrityksille. 36) Uusi investointi ei ole päällekkäinen olemassa olevan kannattamattoman infrastruktuurin kanssa. Lähimmät alueella sijaitsevat lentoasemat eli Porin lentoasema (193 kilometriä Vaasasta) ja Pietarsaari-Kokkolan lentoasema (120 kilometriä Vaasasta) sijaitsevat noin kahden tunnin matkan päässä, minkä vuoksi kyseisten lentoasemien vaikutusalue ei Suomen mukaan ole sama kuin Vaasan lentoasemalla. Lisäksi liikenne on kummallakin lentoasemalla vuosittain hyvin vähäistä (alle matkustajaa vuodessa). 17 Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan komissio voi pitää tukea sisämarkkinoille soveltuvana vain, jos se on tarpeen perustellun tavoitteen saavuttamiseksi (katso esimerkiksi asia 730/79, Philipp Morris Holland BV v. komissio, tuomio (Kok., s. 2671); asia C-390/06, Nuova Agricast Srl v.ministero delle Attività Produttive, tuomio (Kok., s. I-2577); asia T-162/06, Kronoply GmbH & Co.KG v. komissio, tuomio (Kok., s. II-1)). 8

10 37) Suomen toimittaman liikenne-ennusteen mukaan infrastruktuurin nykyaikaistamiselle on myös riittävä tarve. Ilman kyseessä olevaa hanketta olisi vaarana, että alueen liikennetarjonta ei olisi riittävä. 38) Tämän vuoksi komissio toteaa, että infrastruktuurin nykyaikaistaminen ja käyttö vastaavat selkeästi määriteltyä yleishyödyllistä tavoitetta. ii) Onko infrastruktuuri tarpeen ja oikeasuhteinen vahvistetun tavoitteen kannalta? 39) Suomen mukaan Vaasan lentoaseman suunniteltu nykyaikaistaminen on tarpeen, koska nykyiset tilat eivät vastaa matkustajavirtojen esteettömään kulkuun liittyviä tarpeita ja ruuhkautuvat kiireisimpinä aikoina. Nykyisen terminaalin tilanpuutteen vuoksi matkustajat ja matkatavarat joutuvat ruuhka-aikoina odottamaan ulkona. Tavoitetta palveluvelvoitteiden tehokkaasta täyttämisestä matkustajamäärien kasvaessa ei voida saavuttaa ilman infrastruktuurin kehittämistä. 40) Suomen toimittamassa kustannus-hyötyanalyysissä edellytetään, että infrastruktuurihanke toteutetaan vain asetettujen tavoitteiden edellyttämässä laajuudessa ja että hanke ei ole suhteettoman laaja tai monimutkainen. 41) Tämän johdosta komissio toteaa, että kyseiset infrastruktuuriuudistukset ovat tarpeen ja oikeasuhteisia vahvistetun tavoitteen kannalta. iii) Ovatko infrastruktuurin käyttöön liittyvät odotukset tyydyttävät keskipitkällä aikavälillä, erityisesti kun niitä verrataan jo olemassa olevien infrastruktuurien käyttöön? 42) Suomen toimittamien tietojen mukaan infrastruktuurihanke vastaa lentoyhtiöiden ja matkustajien tarpeita keskipitkällä aikavälillä. Näin on etenkin siksi, ettei Vaasan lentoaseman läheisyydessä ole muita lentoasemia. 43) Edellä mainittujen matkustajamääriä koskevien ennusteiden perusteella Vaasan lentoaseman kehityshankkeeseen liittyvät keskipitkän aikavälin käyttönäkymät ovat hyvät, etenkin lentoaseman nykyisen infrastruktuurin kannalta, sillä suunniteltujen toimien avulla sen käyttö voidaan optimoida. iv) Onko kaikilla mahdollisilla käyttäjillä tasavertainen ja syrjimätön oikeus infrastruktuurin käyttöön? 44) Suomen mukaan infrastruktuurin toiminnasta vastaa Finavia Oyj, ja sen käyttö on mahdollista kaikille käyttäjille ilman kaupallisesti perusteetonta syrjintää. v) Vaikuttaako tuki kaupan kehitykseen tavalla, joka on ristiriidassa EU:n etujen kanssa? 45) Tällä hetkellä Vaasan lentoasema palvelee vuosittain alle miljoonaa matkustajaa, minkä vuoksi se on vuoden 2005 lentoliikenteen suuntaviivojen mukaan pieni alueellinen lentoasema (luokka D). Kuten edellä on osoitettu, lentoaseman infrastruktuurin kehittämisen jälkeen Vaasan lentoaseman odotetaan vuonna 2030 palvelevan noin matkustajaa. 9

11 46) Lähimmät alueella sijaitsevat lentoasemat eli Porin lentoasema (193 kilometriä Vaasasta) ja Pietarsaari-Kokkolan lentoasema (120 kilometriä Vaasasta) sijaitsevat noin kahden tunnin matkan päässä, minkä vuoksi kyseisten lentoasemien vaikutusalue ei Suomen mukaan ole sama kuin Vaasan lentoasemalla. Liikenne on kummallakin lentoasemalla vuosittain hyvin vähäistä (alle matkustajaa vuodessa). Vuonna 2012 Porin lentoasemaa käytti matkustajaa ja Pietarsaari-Kokkolan lentoasemaa matkustajaa. 47) Tuen intensiteetti (katso jäljempänä oleva osio tuen tarpeellisuudesta ja oikeasuhteisuudesta) rajoittuu hankkeen rahoitusvajeeseen. 48) Edellä mainitun perusteella komissio toteaa, että tuki ei vaikuta kaupan kehitykseen tavalla, joka on ristiriidassa yhteisen edun kanssa. vi) Onko tuki tarpeen ja oikeasuhteinen? 49) Komission on selvitettävä, onko Finavia Oyj:lle myönnetty valtiontuki muuttanut tukea saavan yrityksen käyttäytymistä niin, että se ryhtyy harjoittamaan toimintaa, joka edistää yleisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamista ja (i) jota se ei ilman tukea harjoittaisi tai (ii) jota se harjoittaisi rajoitetusti tai eri tavalla. Tuen oikeasuhteisuus edellyttää myös, että samaa tulosta ei saavutettaisi myöntämällä vähemmän tukea ja aiheuttamalla vähemmän vääristymistä. Tämä tarkoittaa, että tuen määrä ja intensiteetti on rajoitettava pienimpään tarvittavaan määrään, jolla tuettu toiminta toteutuu. 50) Suomen toimittaman vaihtoehtoisen skenaarion mukaan investointia ei voitaisi toteuttaa ilman tukea. Yksityisten pankkien myöntämien lainojen korkokulut ja lisäkustannukset on katsottu kyseessä olevassa hankkeessa liian kalliiksi. Vaasan lentoaseman terminaalirakennus on huonossa kunnossa, eikä korjaustöitä toteuteta ilman julkista rahoitusta. Tästä seuraisi, että lentoasema ei voisi tarjota lentoyhtiöille ja matkustajille odotettua palvelutasoa vaikutusalueellaan. Lisäksi investointikustannukset ovat suuremmat kuin investoinnista saatavien odotettujen tuottojen nettonykyarvo. 51) Komissio huomauttaa, että kyseessä olevalla tukitoimella ei tueta sellaisia toimintakustannuksia, jotka yritykselle joka tapauksessa aiheutuisivat, eikä korvata taloudelliseen toimintaan liittyviä tavallisia liiketoimintariskejä. 52) Käsiteltävällä tukitoimella voidaan tämän vuoksi katsoa olevan kannustava vaikutus, sillä sen ansiosta tuensaaja voi toteuttaa ilmoitetun investoinnin. 53) Tuen oikeasuhteisuuden arvioinnin osalta Suomi on toimittanut investointihankkeen rahoitusvajetta koskevan laskelman, josta ilmenee, että tuki (0,249 miljoonaa euroa) rajoittuu rahoitusvajeeseen (0,370 miljoonaa euroa). Kuten edellä on kuvattu, rahoitusvaje on määritelty ennalta laaditun liiketoimintasuunnitelman perusteella investointikustannusten (0,921 miljoonaa euroa, mukaan lukien yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen kuuluva 0,076 miljoonaa euroa) ja investoinnista saatavien odotettujen tulojen nettonykyarvon (0,551 miljoonaa euroa) erotukseksi tulevina vuosina ( ). Nettonykyarvon laskemisessa käytetty diskonttokorko heijastaa Finavia Oyj:n pääoman vaihtoehtokustannusta ja on noin 6 prosenttia. Investointihankkeen rahoitusvaje on yhteensä 0,370 miljoonaa euroa. Ilman tukea investointihankkeen nettonykyarvo olisi negatiivinen. 10

12 54) Myönnetty julkinen rahoitus (eli 0,325 miljoonaa euroa, mukaan lukien yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen kuuluva 0,076 miljoonaa euroa) vastaa rahoitusvajetta. Tuen intensiteetti on noin 30 prosenttia ) Koska vuoden 2005 lentoliikenteen suuntaviivoissa ei oteta kantaa tuen intensiteettiin, suurin sallittu tukimäärä on rajoitettava lentoaseman ennalta laaditun liiketoimintasuunnitelman perusteella laskettuun rahoitusvajeeseen. Komissio toteaa myös, että kyseessä olevat investoinnit vastaavat vertailukelpoisten lentoasemien investointeja 19. Siksi noin 30 prosentin tuki-intensiteetti on käsiteltävässä tapauksessa perusteltu. Päätelmä 56) Edellä olevan arvioinnin perusteella komissio toteaa, että toimenpide soveltuu sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella. 4 PÄÄTÖS Komissio on päättänyt seuraavaa: - Suomen ilmoittama Vaasan lentoaseman turvavalvontalaitteisiin ja kulunvalvontajärjestelmään tehtäviin investointeihin myönnetty rahoitus, joka on yhteensä euroa, ei ole SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. - Suomen ilmoittama Vaasan lentoaseman infrastruktuurin nykyaikaistamiseen liittyviin rakennus- ja suunnittelukustannuksiin myönnetty rahoitus, joka on yhteensä euroa, on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettua sisämarkkinoille soveltuvaa tukea, eikä komissio vastusta sitä Tuki-intensiteetti = tuen määrä (tai rahoitusvaje) / investointikustannukset pois lukien yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen kuuluvien toimien investointikustannukset = (0,325 miljoonaa euroa 0,076 miljoonaa euroa) / (0,921 miljoonaa euroa 0,076 miljoonaa euroa) = 0,249 miljoonaa euroa / 0,845 = ~30 % Katso komission päätös, tehty 11 päivänä helmikuuta 2009, valtiontukiasiassa N 472/2008 Puola Pomoc na inwestycje w zakresie portów lotniczych w ramach Programu Operacyjnego Infrastruktura i Środowisko (EUVL C 79, ) ja komission päätös, tehty 13 päivänä heinäkuuta 2009, valtiontukiasiassa N 196/2008 Puola Pomoc inwestycyjna na rzecz portów lotniczych w ramach Regional nych Programów Operacyjnych (EUVL C 204, ) ja komission päätös, tehty 19 päivänä joulukuuta 2012, valtiontukiasiassa SA (2012/N) Kreikka Εκσυγχρονισμός κρατικού αερολιμένα Μακεδονία, (EUVL OJ C 36, ). 11

13 Jos tämä kirje sisältää luottamuksellisia tietoja, joita ei saa luovuttaa kolmansille osapuolille, tästä on ilmoitettava komissiolle viidentoista työpäivän kuluessa kirjeen vastaanottamisesta. Jos komissio ei saa perusteltua pyyntöä määräajassa, se katsoo, että olette antanut suostumuksenne koko kirjeen tiedoksi antamiseen kolmansille osapuolille ja julkaisemiseen todistusvoimaisella kielellä internetsivustolla osoitteessa Pyyntö on lähetettävä kirjattuna kirjeenä tai faksilla seuraavaan osoitteeseen: European Commission Directorate-General for Competition 1049 Brussels Belgium Faksi: (+32-2) Kunnioittavasti Komission puolesta Joaquín ALMUNIA Varapuheenjohtaja 12